Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Näkökulma asiakaspalveluun ja opiskelijan ammatti- identiteetin korostamisen
Sami Raussi
Kehittämishankeraportti
kesäkuu 2007
Tekijä(t)
Raussi Sami
Julkaisun laji
Kehittämishankeraportti
Sivumäärä
18
Julkaisun kieli
Suomi
Luottamuksellisuus Salainen _____________saakka Työn nimi
Avoimet Ovet:
Näkökulma asiakaspalveluun ja opiskelijan ammatti-identiteetin korostamisen
Koulutusohjelma
Ammatillinen opettajakorkeakoulu,
Työn ohjaaja(t)
Vuortama-Räsänen Marja
Toimeksiantaja(t)
Tiivistelmä
Työssä keskityttiin avoimien ovien järjestämiseen ja niiden käyttöön
oppimistapahtumana. Työssä keskityttiin erityisesti ammatillisen identiteetin vahvistamiseen ja asiakaspalvelun harjoittamiseen.
Johdannossa on syvennytty teorian pohjalta ammatti-identiteetin vahvistamiseen ja sen merkitykseen sekä asiakaspalveluun eri näkökannoilta.
Aluksi työssä kerrotaan yleisesti avointen ovien vaikutuksesta koulutyöhön ja koulun rutiineihin. Valmistautuminen tapahtuman järjestämiseen.
Työ on tehty useiden avointen ovien kokemuksella, niin järjestäjän kuin osallistujan roolissa keskittyen seuraaviin asioihin. Kuinka opiskelijat toimivat ja mihin heitä kannattaa käyttää tilaisuuden järjestämisessä. Opettajan rooli tapahtumaa suunniteltaessa ja järjestettäessä. Opiskelijoiden kannustaminen ja ohjaus avointen ovien aikana. Opiskelijoiden toimiminen nuorten parissa.
Oppaiden käyttö sekä osastokohtainen opastus ja neuvonta.
Esimerkkitapaukseksi on otettu Viitasaarella vuonna 2006 järjestetyt paikalliset Taitaja 9-kilpailut. Kilpailujen yhteydessä järjestettiin avoimet ovet - tilaisuus.
Tapahtuma on raportoitu lyhyesti. Raportissa on keskitytty pääasiassa tapahtuman onnistumiseen järjestävän tahon kannalta.
Avainsanat (asiasanat)
ammatti-identiteetti, asiakaspalvelu, avoimet ovet
Muut tiedot
Author(s)
Raussi Sami
Type of Publication
Development project report
Pages
18
Language
Finish
Confidential
Until_____________
Title
Open house:
A wiev to custom service and rising professional identity of the student
Degree Programme
of teacher education collage
Tutor(s)
Vuortama-Räsänen Marja
Assigned by
Abstract
In this work is focused on how to manage open house and how to use it as a learning event.
Also is focused how to strengthen professional identity and practicing custom service.
In introduction is focused on theory base for strengthening professional identity and its meanings. Custom service is view from several aspects.
At the beginning is told commonly affects of the open house for normal school routines. How to prepare to event.
The main work based experience on several events, as an arranger like attendee too. The focusing points in this part of the work are following. How student act and in whit task they can be used in arrangements. What are teachers’ role over planning and organise open house. How to encourage students and how they should be guided. Students between youth. How to use guides on departments and for information.
Example is on Viitasaari arranged open house event by Taitaja 9-contest.
Happening is briefly reported. In report main thing is success on arrangers.
Keywords
professional identity, custom service, open house
Miscellaneous
SISÄLTÖ
1. Johdanto ... 4
1.1. Ammatti-identiteetti ... 4
1.2. Asiakaspalvelu ... 6
2. Avoimet ovet, vaikutuskanava mielipiteeseen ... 8
3. Järjestämisajankohta ... 9
4. Millainen tapahtuma järjestetään ... 9
4.1. Tehtäväjako... 10
4.2. Tehtävät ... 10
4.3. Yhteistyö... 11
4.4. Kilpailut ... 11
4.5. Ohjaus ja opastus... 12
4.5.1. Vieraat ... 13
4.5.2. Opiskelijat ... 13
5. Raportti järjestetystä avoimet ovat tilaisuudesta ... 14
5.1. Tapahtuma... 14
5.2. Kehittämiskohteita ja pohdintaa... 15
6. Yhteenveto ... 16
LÄHTEET ... 17
1. Johdanto
Avoimien ovien merkitystä ei voi kiistää oppilaitoksen esitellessä itseään muulle maailmalle. Ne ovat usein ainoa ja samalla näkyvin osa ympäröivälle alueelle tiedottamisessa koulun tekemisistä ja tehtävistä. Epävarmojen opiskelijoiden
vanhemmat käyvät usein juuri näissä tilaisuuksissa vahvistamassa ”uskoaan” valinnan oikeellisuudesta ja mielekkyydestä.
Huonosti järjestetty avointen ovien päivä on kuin käyntikortti, jossa on vanhentuneet yhteystiedot. Jotain on tehty välittämättä annetusta kuvasta ja sen oikeellisuudesta.
Riski todenmukaisten tai lavastettujen vaihtoehtojen ylilyönteihin on hyvin merkittävä. Aina tilanne on jollakin tapaa lavastettu, kun koulumaailmaan tulee ulkopuolinen tekijä. Sallituksi lavastukseksi laskettakoon ”rennompi” päiväohjelma ja tavallista suurempi siisteys ja järjestys.
Huolellisella suunnittelulla ja valvotulla toteutuksella saadaan usein aikaan avoimet ovat, joista on hyötyä niin koulutuksen järjestäjille kuin osallistujille. Opiskelijoille avoimet ovat todellinen mahdollisuus harjoitella asiakaspalvelua ja samalla korottaa ammatti-identiteettiä.
1.1. Ammatti-identiteetti
Ammatti-identiteetti on muodostunut, kun tuntee itsensä henkilöksi, jolla on ammatin vaatimat taidot ja vastuu työstään. Samalla tulee olla tietoinen omista resursseistaan sekä myös omista puutteistaan ja rajoituksistaan. Lisäksi henkilön tulee pyrkiä kehittämään omia taitojaan ja ominaisuuksiaan sekä samaistumaan ammattiryhmän normeihin ja etiikkaan. Ammatti-identiteetti vahvistuu ja kehittyy sosialisaation kautta yksilön nähdessä itsensä osana yhteiskuntaa sekä omaa yhteisöä ja yhteistä
työprosessia. Ammatillisen identiteetin kehittyminen ei edellytä takertumista yhteen ammattiin vaan joustavuutta. Kun yksilöllä on kypsä ammatti-identiteetti, hän pystyy
mukautumaan helpommin muutoksiin ja menetyksiin. Tämä edellyttää kykyä joustavasti muuttaa päämääriään, ja tavoitteitaan tilanteiden mukaan sekä
riippumattomuutta. Minäidentiteetin luomiselle on keskeistä aikaa lapsuus. Ammatti- identiteetin luomiselle on tärkeää koulutus ja sen aikana saadut tiedot ja taidot
vastaanottaa työelämän haasteet. (Eteläpelto A. Miettinen R. 1993) (Kari J. 1996. 45 – 74)
Nykyisin ammatillinen koulutus tähtää joustaviin koulutusrakenteisiin ja moniammatilliseen pätevyyteen. Samaan aikaan on kehitetty ammatillisen ja yleissivistävän kahtiajaon ylittäviä kulutusratkaisuja, Ajankohtaiseksi on myös noussut koulutuksesta ja kokemuksesta riippumaton ammattitaidon näyttäminen näyttökokeiden avulla. Vallalla olevaan koulutusajatteluun liittyy lisäksi myös oletus siitä, että yksilö oletetaan itseohjautuvaksi, jatkuvaa identiteettityötä tekeväksi ja toimintakykyään kehittäväksi henkilöksi, joka samaan aikaan sosiaalisessa
vuorovaikutuksessa muihin rakentaa omaa ammatti-identiteettiään ja etsii paikkaansa yhteiskunnassa. (Eteläpelto A. Miettinen R. 1993)
Yksilön oma kasvu ja siihen tiiviisti liittyvä ammatti-identiteetin rakentaminen on nykyisessä yhteiskunnassa yhä vaikeampaa lyhenevien työsuhteiden ja ammattien elinkaarien lyhenemisen vuoksi. Nuorelle tämä vaikeuttaa oman ammatti-identiteetin rakentamista. Tästä tulee ammatilliselle koulutukselle lisää haasteita. Opettajien on tuettava ja ohjattava opiskelijan yksilöllistä kasvua. Opettajien tulee ymmärtää persoonallisuuden ja ammatillisen kasvun vuorovaikutus. Opiskelijoille tulee luoda ympäristöjä, joissa he voivat kehittää ammatti-identiteettiään ja tietoisuuttaan suhteestaan ympäröivään yhteiskuntaan. Lisäksi ammatillisen koulutuksen yhdeksi suurimmista haasteista on noussut kyky antaa opiskelijoille välineet jatkuvaa ammatillista kasvuprosessia varten. Tällä taataa yhtäläiset ammatillisen kasvun mahdollisuudet kaikille työelämässä toimiville. (Eteläpelto A. Miettinen R. 1993)
Miten ammatti-identiteetti rakennetaan. Rakentuuko se työn vai ammatin ympärille?
Perinteisesti se on rakennettu työn perustalta. Nykyinen muuttuva maailma antaa haasteita tähänkin yhteiskunnan muuttuessa vakaasta epävarmempaan suuntaan.
Nykyisin on usein työuralle tyypillistä enemmän kuin yksi ammatinvaihto.
Yhteiskunnan muuttuessa on myös nuorten asenne työhön muuttunut. Työn arvostus perustui ennen yhteisöllisiin normeihin, kun taas nuorille on tärkeää, mitä tehdään.
Nuorille työ antaa mahdollisuuden omaksua itselleen aikuisen identiteetti. (Eteläpelto A. Miettinen R. 1993)
1.2. Asiakaspalvelu
Kaikki palvelutilanteet ovat erilaisia. Sen vuoksi ei voida antaa yhtä mallia siitä, kuinka tulisi toimia. Tämä tekee nykyisen työnteon kiintoisaksi. Enää ei riitä, että tekee työnsä koneen ääressä, vaan vaihtelua työhön luovat suorat kontaktit
asiakkaaseen, joko tuotetta tilattaessa tai luovutettaessa. Asiakaspalvelutilanne selventää sitoutumista työhön. Nykyisin asiakaspalvelun tulee olla meille jokaiselle sydämen asia, ilman hyvää ja laadukasta asiakaspalvelua joku muu tekee meidän työmme. (Lundberg T. 2002)
Toisille asiakaspalvelu on luontaisempaa kuin toisille. Kaikkien tulee sitä kuitenkin osata ja uskaltaa tehdä. Me kaikki olemme työpaikkamme mainoksia kulkiessamme ja toimiessamme työpaikkamme ulkopuolellakin. Nykyisin ulkoistamisen aikakaudella on tullut asiakaspalveluunkin kaksi vaihtoehtoa, ymmärrys tai ystävällisyys.
Ulkoistetuissa palveluissa ei aina ole riittävää alan ymmärtämystä, samoin
aisantuntijoilta on jäänyt usein ystävällisyys puuttumaan asiakastyöstä. Asiakastyötä ei voi oppia harjoittelematta. Oikotietä ei ole. Tähän koululla on vain harvoja
tilaisuuksia. (Lundberg T. 2002)
Onnistunut asiakaskontakti auttaa myös kasvattamaan ammatti-identiteettiä.
Onnistunut toiminta lisää yrittämistä ja mataloittaa kynnystä asiakkaiden kohtaamiseen. Samoin opiskelijaa tulisi kannustaa virheiden jälkeen. Yhdessä
katsominen, mikä meni vikaan ja miten asian voi korjata, on parasta oppia. Virheiden
kautta oppiminen on tehokasta. Enää ei tarvitse pohtia, voiko asian tehdä toisin kun toinen tapa on tullut jo koetetuksi. Asiakaspalveluun tulisi lähteä avoimin ja
myönteisin mielin. Kun ymmärtää asiakkaan käyttäytymisen pohjalla olevien asenteiden merkityksen, osaa häneen suhtautua ymmärtävästi ja hyväksyvästi.
Asiakkaan kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, riittää kun oma asenne on myönteinen ja salliva. Tällöin tilanne on molemmin puolin miellyttävämpi ja rennompi.
Ennakkoluuloja ei pidä kantaa mukanaan. (Lundberg T. 2002)
Asiakkaan tulee kokea saaneensa asiakaspalvelutapahtumasta hyötyä. Miten ko. hyöty rakentuu, on asiakaskohtaista. Asiakkaan kokema hyöty asioinnista (asiakaspalvelu ja tuote) voisi jakautua seuraavasti kahdeksaan eri luokkaan:
1. Funktionaalinen hyöty. Hyöty, joka saadaan tuotteen funktionaalisista ominaisuuksista.
2. Sosiaalinen hyöty. Hyöty, joka saadaan tuotteen assosioitumisesta tiettyyn positiivisen (tai negatiivisen) stereotypian omaavaan sosiaaliryhmään.
3. Emotionaalinen hyöty. Hyöty, joka saadaan tuotteen herättämistä tunteista ja tunnetiloista.
4. Uutuus/uteliaisuushyöty. Hyöty, joka saadaan tuotteen
ominaisuudesta herättää uteliaisuutta ja/tai tyydyttää tiedonhalun tarve.
5. Tilannekohtainen hyöty. hyöty, joka saadaan tietyssä tilanteessa tai tietyn olosuhteen vallitessa.
6. Esteettinen hyöty. Hyöty, joka saadaan tuotteen kauneudesta tai kyvystä korostaa kuluttajan itseilmaisua.
7. Hedonistinen hyöty. Hyöty, joka saadaan tuotteen kyvystä tuottaa iloa, nautintoa tai helpottaa pakenemista arjesta ja työstä.
8. Kokonaishyöty. Hyöty, kun tuote täydentää muuta/muita tuotteita. Synergiaetu.
Kokonaisvaltainen asiakaspalvelu kattaa sekä tuotteen että palvelun. Joskus palvelu on itse tuote. (Kuusela H. Rintamäki T. 2002)
2. Avoimet ovet, vaikutuskanava mielipiteeseen
Avoimien ovien järjestämisen tärkeydestä saa kuvan varsinaisesti silloin, kun iäkkäämmät henkilöt tulevat kertomaan kokemuksiaan tai luulojaan koulusta / koulutuksen järjestäjästä. Vastaavanlainen ahaa-elämys tulee, kun tarkastelee opiskelijoiden hakeutumista eri kouluihin ja koulutusvaihtoehtoihin. Kilpailu opiskelijoista on todella kovaa.
Koulutuksen järjestäjillä on vastuu koulutuksen toteuttamista ja järjestämisestä. Jos ei opiskelijamäärä ole riittävä ei koulutusta järjestetä. Avoimet ovet antavat
mahdollisuuden mainostaa tuleville opiskelijoille omaa osaamistaan ja koulutuksen laatua ja monipuolisuutta. Ainoana suorana ”foorumina” avoimet ovet antavat mahdollisuuden tuleville opiskelijoille kysellä ja tutustua juuri heitä kiinnostaviin aloihin ilman että oma persoona tulee esiin.
Myöskään teollisuuden ja kaupan mahdollisuutta tutustua koulutuksen järjestäjän toimintaan ei pidä väheksyä. Yhteydenpito ”oikeaan maailmaan” on koululle myös elintärkeää. Tällöin voidaan vaikuttaa siihen miten koulutusta painotetaan, jotta opiskelijoilla olisi paremmat työnsaantimahdollisuudet. Kouluttaja saa myös ajanmukaista tietoa työelämän vaatimuksista.
Opiskelijoille avoimet ovet ovat sekä haaste, että mahdollisuus. Kun opiskelijoilta kysyy ennen avointen ovien järjestämistä niiden tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä saa usein vastaukseksi hyvin negatiivisen mielipiteen ja ennakkoasenteen ko.
tapahtumaa kohtaan.. Tähän on usein syynä esiintymispelko ja vieraiden ihmisten kohtaaminen. Lisäksi opiskelijoita pelottaa mahdollinen lisätyö. Osalle taas on mieluisaa kun päivärytmiin tulee muutos, joka vaikuttaa usein keventävästi työmäärään.
3. Järjestämisajankohta
Avointen ovien sijoitus kalenteriin on aina yhtä haastavaa. Onko edellisten vuosien käytäntö hyvä, vai muutettaisiinko rohkeasti sijaintia kalenterissa. Usein
järjestämisajankohtaan vaikuttaa yhteisvalinta tai muu oppilaitokseen hakuun liittyvä tekijä ja päivämäärä. Nykyisin yhteishaku on alallani yleinen kriteeri.
Oppilaitoksen kannalta avoimet olisi hyvä järjestää silloin, kun opiskelijat ovat saavuttaneet eri vuosikursseille asetetut perusammattitaidot. Ammatti-identiteetti voi kokea suuren kolauksen, jos opiskelija ei pystykään toteuttamaan annettua tehtävää ja epäonnistumisella on ikäisiä katsojia tai opiskelijoiden vanhempia. Ammatillisissa tehtävissä voidaan valita sellaisia töitä avointen ovien päiväksi joissa opiskelija onnistuu. Samalla ryhmällä voi olla hyvinkin erilaisia tehtäviä, niin ammatilliselta vaativuudeltaan kuin erilaisten työtehtävien piirissä.
4. Millainen tapahtuma järjestetään
Kokemusta avointen ovien järjestämisestä kertyy joka kerralla enemmän ja samalla nähdään mihin suuntaan tapahtumaa pitäisi kehittää. Onko tapahtuma yhden ihmisen hallinnoima, toteutetaanko se tiimeinä vai onko osastokohtaisia tiimejä, jotka
palaveeraavat asiasta toisten tiimien kanssa.
Kun opiskelijat otetaan mukaan avointen ovien järjestämiseen, saadaan heiltä
mielipide siitä, mikä on kiinnostavaa heidän ikäisistä ja mitä he itse haluaisivat nähdä.
Opiskelijat ovat (usein) ylpeitä oppilaitoksestaan, jota he haluavat korostaa eri tilaisuuksissa.
4.1. Tehtäväjako
Usein yksinkertaisin tehtäväjako on se, että kukin osasto ”palaveeraa” omissa kokouksissaan, mitä ja miten. Kun jonkinlainen runko päivän ohjelmasta on muodostunut, tarkastellaan sitä muiden osastojen kanssa.
Osastoilla opiskelijoiden mielipidettä voidaan kuunnella tehtäviä jaettaessa ja osaston ohjelmaa laadittaessa. Kun osastoittain korostetaan omaa osaamista ja keskitytään sen mukaiseen toimintaan, saadaan ammattiosaamiseen vahvistusta oman minän kautta.
Kun on ollut itse mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa päivän ohjelmaa, on vastuun kantaminen eri tasolla verrattuna ylhäältä annettujen käskyjen
noudattamiseen.
Usein opiskelijat jakavat tehtävät omien vahvuuksiensa mukaan turhankin varman päälle. Ei uskalleta ottaa todellista vastuuta ja näyttää omaa osaamistaan.
Toisenkinlaista vastuunottoa on nähty. Tämän vuoksi on henkilökunnan johdettava toimintaa.
4.2. Tehtävät
Jokaisella osastolla henkilökunta jakaa avoimien ovien tehtävät opetustyön kanssa.
Kukaan ei ole varta vasten vain avoimia ovia varten, vaan osallistuu osaston
normaaliin työskentelyyn. Täten vältetään lavastettu vaikutus opintojen sujumisesta sekä arkirutiineista. Kaiken ei aina tarvitsekaan mennä aivan elokuvatyyliin, vaan inhimillisiä virheitä voi tulla.
Osastoittain voidaan painottaa joidenkin työtehtäviä niin, että yleisön esittämiin kysymyksiin voidaan vastata, mutta useissa tapauksissa tämä ei ole tarpeen. Kun kysymyksiin vastataan työskentelyn lomassa, niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan toimesta, saavutetaan todenmukaisempi kuva. Myös vierailija kokee tulleensa
”otetuksi mukaan” osaston toimintaan.
Kun opiskelijat saavat näyttää osaamistaan yleisölle on vain toivottavaa, että heiltä kysytään työn suorittamisesta. Silloin opiskelijat näkevät että heitä arvostetaan.
Samoin tulee kontaktia ”asiakkaisiin” ja opiskelijat huomaavat, ettei vieraiden kanssa asioiminen olekaan niin ”kauheaa”. Rima alentuu itsestään päivän mittaan. Jos olisi mahdollista, päivän puitteissa voitaisiin myydä opiskelijoiden tekemiä tuotteita ja mainostaa heidän tarjoamiaan palveluita (yoppi jne.).
4.3. Yhteistyö
Yhteistyön peruskuvioissa eri osastoilla näkyy myös toisten osastojen tuotteita, palveluja jne. Esimerkiksi metalliosaston tekemiä kynttilänjalkoja, työpöytiä jne., on muilla osastoilla. Vastaavasti esim. catering-puoli pitää eri osastoilla kahvituspisteitä.
Myös järjestelyissä henkilökunnan ja opiskelijoiden osaston rajat ylittävä yhteistyö lähentää ja tiivistää koulun me-henkeä. Tutustuminen toisiin osastoihin, niiden toimintaan ja ”ihmisiin” tapahtuu ”kuin varkain. Opiskelijoista näkee avointen ovien jälkeen usein välittömämpää suhtautumista toisen osaston opiskelijoihin.
4.4. Kilpailut
Tehtävien laatiminen menee vanhoilla koulutuksen järjestäjillä rutiinilla. Usein käytetään vanhaa, jo tutuksi tullutta kaavaa pohjana. Vuosittain ohjelmaa päivitetään ja kehitetään eteenpäin teknisen ja yleisen kehityksen perusteelta.
Osastojen tehtävien pitäisi olla samalla haastavia sekä hauskoja. Vaikeustason pitäisi olla sellainen, että kaikki halukkaat saavat tehtävät tehdyiksi. Aikaa tehtävien
tekemiseen saisi mennä korkeintaan pari minuuttia. Pidemmät ja vaikeat tehtävät
aiheuttavat osastoille jonottamista ja ruuhkaa, joiden seurauksena osa kävijöistä sivuuttaa ko. osaston ja jatkaa matkaansa muualle.
Opiskelijoiden voimavarojen käyttö on tehtävien laadinnassa uskomaton voimavara.
Kun tehtäviä suunnitellaan ”ideamyllyllä” tai jollain muulla vastaavalla menetelmällä opiskelijoiden kanssa on ideoiden määrä usein liiallinenkin. Karsimisessa kannattaa ottaa opiskelijoiden mielipide huomioon. Myös hyvinkin erilaisten tehtävien
suorittaminen tulee sallia. Opiskelijat saavat itsenäisesti laatia vuorot tehtävärastien pitämiseksi siten, että kaikki halukkaat saavat näyttää osaamistaan vuorollaan.
Kilpailujen palkinnot voivat olla oppilaitoksen omien töiden ”hedelmiä”, tai
kohtuuhintaisia ostohyödykkeitä. Kun palkointoina on opiskelijoiden itse valmistamia tuotteita, saa ammattiylpeys kohennusta. Voidaan sanoa, että tuo on minun tekemä.
4.5. Ohjaus ja opastus
Ohjauksen ja opastuksen järjestämiseen ei voine keskittyä liikaa. Vierailla on aina kysymyksiä, joihin olisi hyvä löytää vastaus heti. Tämän vuoksi kiertävät ryhmät on joko opastettava koulutettujen ja perehdytettyjen oppaiden toimesta, opaskarttoja ja neuvontapisteitä sekä opasnuolia on oltava riittävästi.
Osastoilla on oltava henkilökuntaa sekä opiskelijoita valmiin vastaamaan
vierailijoiden kysymyksiin. Useimman vierailijat kysyvät mieluimmin opiskelijoilta kuin henkilökunnalta. Kun oppaiksi on valittu jo pidemmälle edenneitä opiskelijoita, ovat he usein sanavalmiimpia ja tiedoiltaan riittäviä kierroksen vetämiseen ja
kysymyksiin vastaamaan. Asiakaspalvelutaidot saavat käytännön kokemusta ja ammatti-identiteetti kohenee kun vieraat innostuvat kyselemään.
Usein omakohtainen kokemus on ollut seuraavanlainen. Jaetaan vierailijat seuraavasti kahteen ryhmään:
4.5.1. Vieraat
Vierailla tarkoitetaan tässä tapauksella vanhempia, opettajia, yritysten edustajia jne.
Heille on osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi oma valinta opastetun kierroksen ja omantoimisen kiertämisen välillä. Opastettu kierros asiantuntevan oppaan kanssa on molemminpuolinen oppimistapahtuma. Opiskelija kokee olevansa hyödyllinen ja saa kanssakäymistä vanhempien henkilöiden kanssa.
4.5.2. Opiskelijat
Opiskelijat pitävät kiertämisestä tutussa kaveriporukassa. Myös oppaan tulisi olla samaa ikäluokkaa. Sanavalmiita opiskelijoita on yllättävän helppo löytää opas- tehtäviin.
Oppailla on hyvä olla suuripiirteinen aikataulu kullekin osastolle. Tällöin vältetään ruuhkautuminen. Myös kiertosuunnan tulee olla kaikilla sama. Opastetun kiertämisen jälkeen on opiskelijoilla, samoin kuin vieraillakin mahdollisuus tutustua toimintaan omaan tahtiin heitä kiinnostavilla osastoilla.
Opiskelijoilla käy usein niin, että etukäteen he ovat kiinnostuneita tietystä osastosta.
Nähtyään useita eri vaihtoehtoja voi jokin toinen osasto/ala kiinnostaakin enemmän ja sinne mennään katselemaan lisää. Pelkkä katselu ei useinkaan riitä, vaan
henkilökunnalle ja osaston oppaille esitetään teräviä kysymyksiä.
5. Raportti järjestetystä avoimet ovat tilaisuudesta
5.1. Tapahtuma
Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (POKE) järjestää vuosittain Taitaja 9-tapahtuman. Tapahtumassa yhdeksäsluokkalaiset kilpailevat erilaisten älyä ja kädentaitoja vaativien tehtävien parissa. Parhaat joukkueet etenevät seuraavalle kilpailutasolle.
Viitasaaren yksikössä on monivuotinen kokemus tapahtuman järjestämisestä. Samalla se toimii myös oppilaitoksen avointen ovien-päivänä. Tapahtuma antaa tuleville opiskelijoille mahdollisuuden tutustua oppilaitokseen anonyymisti.
Tapahtuman avasi perinteisesti tekniikan ja liikenteen koulutusjohtaja puheella Sakin (päärakennus) aulassa, johon vieraat otettiin vastaan. Tervetuliaispuheen jälkeen kilpailijat lähtivät liikkeelle oman, joukkuekohtaisen oppaansa johdolla. Muille ryhmille oli myös järjestetty opastus oppilaitoksessa. Myös vapaa, itsenäinen kiertäminen oli sallittu.
Tukiryhmät olivat usein joukkueen mukana tehtävärasteilla katsomassa ja kannustamassa tehtäviä suorittavia joukkueita. Joukkueiden opas huolehti aikataulunmukaisesta etenemisestä tehtävästä toiseen. Ruokailuun opas johdatti joukkueensa myös aikataulunmukaisesti. Kilpailujoukkueilla oli ”etuilu-oikeus”
ruokailussa. Järjestely toimi hyvin eikä joukkueet myöhästyneet ruokailun vuoksi.
Ruokailussa oli perinteisen tavan mukaan ”pikaruokaa”, joka on havaittu hyväksi kaikille kelpaavaksi ja nopeasti syötäväksi. Täten on vältetty ruokalan pienuudesta johtuvat vaikeudet .
Tehtävärastien ohella osastoilla oli yleisökilpailuja ja oppilaitoksessa valmistettuja tuotteita ostettavana joko heti nautittavaksi tai kotiin vietäväksi. Osastojen
yleisötehtävien parhaat/paras palkittiin. Osa yleisötehtävistä sai intohimot esiin myös vierailevissa opettajissa.
Koska vierailevat opiskelijat olivat riippuvaisia koulukyydityksestä, oli aikataulun pidettävä paikkansa. Tällä taattiin oppilaiden ehtiminen busseihin ja takseihin omilta oppilaitoksiltaan.
Palkintojenjako ja tulosten julkaisu sujui perinteiseen tapaan hyvässä järjestyksessä.
Myös yleisökilpailujen parhaat palkittiin samassa tilaisuudessa. Lehdistö otti voittajista kuvia sekä teki haastatteluja palkintojenjakotilaisuudessa. Koulun oma kuvaaja kuvasi myös koko tapahtumaa sekä jokainen osasto otti omia kuvia
tehtävärasteilta jokaisesta joukkueesta. Koulun kuvia on käytetty myös muutamissa lehdissä, joilla ei ollut edustusta ko. päivänä.
5.2. Kehittämiskohteita ja pohdintaa
Kilpailutehtävien suorituspisteitä tulee olla osastoilla nykyistä kahta enemmän.
Nykyinen suorituspisteiden määrä ei riitä aikataulun puitteissa kilpailun läpiviemiseen (koulukyydit).
Kilpailutehtäviä voisi olla enemmän, mikä olisi haastavaa kilpailijoille. Myös
tehtävien vaativuustasoa voisi korottaa. Jos osastoilla olisi kaksi tehtävää, toinen voisi olla todella vaativa ja toinen helppo. Osastollamme on ollut aina vaativa tehtävä, jota kaikki eivät ole onnistuneet suorittamaan ja tämä on herättänyt kilpailijoissa
hyväksyvää kunnioitusta ammattia kohtaan.
Kaupallisuus alkaa näkyä pääorganisaation kohdalla. Julisteiden ja muiden tekoon kannattaisi keskittyä itse oppilaitoksessa, eikä ostaa kaikkea valmiina.
6. Yhteenveto
Avoimien ovien merkitystä ei voi kiistää oppilaitoksen esitellessä itseään muulle maailmalle. Ne ovat usein ainoa ja samalla näkyvin osa ympäröivälle alueelle tiedottamisessa koulun tekemisistä ja tehtävistä. Ne ovat mahdollisuus
opiskelijahankinnassa, jota ei tule aliarvioida. Epävarmojen opiskelijoiden vanhemmat käyvät usein juuri näissä tilaisuuksissa vahvistamassa ”uskoaan” valinnan
oikeellisuudesta ja mielekkyydestä.
Huonosti järjestetty avointen ovien päivä on kuin käyntikortti, jossa on vanhentuneet yhteystiedot. Jotain on tehty välittämättä annetusta kuvasta ja sen oikeellisuudesta.
Riski todenmukaisten tai lavastettujen vaihtoehtojen ylilyönteihin on hyvin merkittävä. Aina tilanne on jollakin tapaa lavastettu, kun koulumaailmaan tulee ulkopuolinen tekijä. Sallituksi lavastukseksi laskettakoon ”rennompi” päiväohjelma ja tavallista suurempi siisteys ja järjestys.
Huolellisella suunnittelulla ja valvotulla toteutuksella saadaan usein aikaan avoimet ovat, joista on hyötyä niin koulutuksen järjestäjille, opiskelijoille kuin kävijöillekin.
Kaikki osallistujat saavat välitöntä informaatiota koulutuksesta sekä siihen kohdistuvista odotuksista.
Entä opiskelijat? Mitä he saavat avointen ovien päivästä itselleen? Salakavalasti tulee asiakaspalvelua ja toimimista erilaisten toimijoiden kanssa. Ammatti-identiteetti kohenee kun koululla on ulkopuolisia henkilöitä katsomassa ja kyselemässä työn tekemisestä. Usein parasta on kun mahdollinen tuleva työnantaja kyselee ja katselee.
On mahdollisuus näyttää.
Myöskään oppilaitoksen sisäisen eheytymisen merkitystä ei voine korostaa liikaa.
Vaikkakin se tapahtuu muun toiminnan ansiosta.
LÄHTEET
Eteläpelto A. Miettinen R. 1993 Ammattitaito ja ammatillinen kasvu
Kari J. 1996 Opettajan ammatti ja kasvatustietoisuus
Kuusela H. Rintamäki T. 2002 Arvoa tuottava asiointikokemus
Lundberg T. 2002 Palvele, vaikuta, menesty!
