• Ei tuloksia

Pyhäjoen kaunis Annala läänin laajin ulkomuseo · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Pyhäjoen kaunis Annala läänin laajin ulkomuseo · DIGI"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

m useon h a ltu u n K un- tv iT ttu u ri- ja k o tise u tn la u u ik i. ":- mm» .>B_irp-■ uuui -aiAheea.4okLajM. - i*->!1. _Tir.,>Ti

q v o in u t ja tk u a pik k u rn uivaa n tu le v a isu u d e ssa paneudt.^ ta lo n KU AHTAIN A HEINÄKUUN 23. PÄIVÄNÄ

Pyhäjoen kaunis Annala läänin laajin ulkomuseo

(i ) TUtlan arvion m ok aan p u u sep än verstaaseen to 'luva luotilautu on peräisin 1800-luvulta, Luoti*

lau ta lö y d e ttiin 1739 valmistu» « t a P yhäjoen kirkon tap u lista,

PYHÄJOEN vauraimman ja suurimman maatilan mai­

netta aikoinaan kunniakkaasti kantaneen Annalan rikasta ja monivaiheista menneisyyttä henkivät rakennukset elä­

vät uutta kukoistuskauttaan museona- Annalan museoalue on puolentoista hehtaarin laajuutensa ansiosta Oulun lää­

nin suurin ja alueen 17 rakennusta on sisustettu täydelli­

sesti entisaikain elämää kuvaavin esinein ja työvälinein.

LUKUISAT esi-isiemme ja -äitiemme häviävää talonpoi- kaisuuskulttuuria edustavat esineet saatiin viime tingassa tallennettua nähtäväksi nykyisille ja tuleville sukupolville ennen kuin aika olisi tehnyt tuhojaan. Museohanke käyn­

nistyi Pyhäjoella 1957, jolloin paikallinen maatalousväki järjesteli pitäjänäyttelyjä ja sen yhteyteen vanhojen esinei­

den näyttelyjä.

ennen r a u t a a , sillä ru is ta on ta r v in ­ nut olla ra n te e s s a ty ö sk e n n e ltä e ssä yli 20 k ilo a p a in a v a lla ta lik o 'ia . Myös h ein äh an k o , jo lla on L ahna- joella ta p e t tu susi to d is ta a menäftei- den sukupolvien u ro tö istä . A n ja ­ lassa on m u u n m u assa täy d elliset su u ta rin - ja k irvesm iehen verstas*

sekä p a ja . M e tsä sty s- ja k a la s tu s sek ä k o tita lo u so sa s to ista löytyy k e k se liä isy y ttä to d ista v ia esineitä.

E sim e rk ik si h y lk een p y y tä jä n k o si­

neet, jo tk a on n eu lo ttu h e v e fe n tai lehm än jo u h is ta h y lk iv ä t v e ttä tä y ­

sin.

A N N A L A N M U SEO N rakennuksilla on luonnollisesti oma historiansa. Kuluvan vuosisadan aikana tal'>n suojissa on teh ty m aatilatalou teen ja m ajoitukseen liittyviä askareita, sota-aikana siellä oli kansanhuol­

to, lapset k ävivät siellä koulussa ennen uuden koulun valm istum ista ja nyt talossa kävi jöitä kohtaa m enneen eläm äntavan m onet muodot.

T uolloin m u seo esin eik si so v e ltu ­ v ia e sin e itä k e rty i siin ä m ä ä rin , e t ­ tä lä h tö la u k a u k s e k si o ra s ta v a lle m u seo to im in n alle k u n ta p ä ä tti pe­

r u s ta a k o tis e u tu la u ta k u n n a n . M u­

se o h a n k k e e n p a ris s a u r a a u u rta v a a ty ö tä te h n y t k o tis e u tu la u ta k u n n a n p u h e e n jo h ta ja jo 20 v u o tta to im i­

n u t t a K alle T i r i 1 ä ä voi n im e tä m u seo n " isä k si" , sillä y k s is tä ä n h ä ­ nen k e rä ä m iä ä n on m useon ru n ­ s a a s t a 2 600: s t a e sin e e stä noin 2 000.

R a tk a ise v a ed isty sa sk e l ja m e rk ­ kipaalu museo.". Vehftykseiri»'on vuo­

si 1964, jolloin k u n ta la h jo itti m uun m u a s sa k o u lu n a p alv elleen A nnalan ra k e n n u k s e t

liittä m in e n on v o in u t ja tk u a p ik k u h ilja a läh es e ste e ttö m ä sti, to te a a T irilä ty y ty v ä ise n ä . M useolla on tä llä haavaa A n n a la n ra k e n n u k s is ­ sa käytössä r u n s a a t to is ta tu h a tta neliötä h y ö ty p in ta -a la a , jo te n tila a on to ista ise k si r iittä v ä s ti. E d e lli­

se n ä ja k u lu v a n a v u o n n a on voi­

m a k k a a s ti p a n e u d u ttu ra k e n n u s te n kunnostukseen ja en tisö in tiin . M u­

seovirastolta ta r k o itu k s e e n on h e ru - a u t runsaat 150 000 m a r k k a a 1a kunnan kuluvalle vuodelle m y ö n tä ­ m ästä 20 000 m a r k a n s u u ru is e s ta m ä ä r ä r a h a s ta osa k ä y te tä ä n niin­

ikään k u n n o stu k seen .

Vierailija kaipaa selittävää tietoa

M useota tä y d e n n e tä ä n ja tk u v a s ti j a u u sia la h jo itu k s ia v ir ta a m u seo l­

le v u o s itta in v a rs in ru n s a a s ti. P a i­

k o itellen h a v a itta v a jä rje s te ly je n k e sk e n e rä is y y s ja h a ja n a is u u s e s tä ä v ie ra ilija a p e re h ty m ä s tä n a v e ta s s a s ä ily te ttä v iin vanhoihin a jo n e u v o i­

h in Moni v ie ra ilija jä ä e p ä ile m ä ttä k a ip a a m a a n ta r k e m p a a tie to a e si­

n e is tä ja ra k e n n u k s is ta . T ä s s ä su u ­ r e s ti a u t t a s i v a a tim a tto m a m p ik in e site le h tin e n tai ed es nim ik elap p u k u ss a k in esineessä ja ra k e n n u k s e s ­ sa. k ävisi ilmi la h jo itta ja , a l­

k u p e rä ja k ä y ttö ta r k o itu s .

ta a n k in m useon ite n m a m ise e n , Kv.n- h a n la u ta k u n n a n h a h m o tte lu n a la i­

se n a o le v a t s u u n n ite lm a t v a lm is tu ­ v a t. T o sin se. e ttä k o tis e u tu la u ta ­ k u n n a n ty ö ta a k k a a on lis ä tty k u lt­

tu u rito im e lla , j a r r u tt a a h iem an t ä ­ m ä n " ty ö la u ta k u n n a n ” te h o a ja voi­

m a v a ro je n k ä y ttö ä .

K ylm än ta lv e n esin eistö ä r a p ­ p e u tta v a a v a ik u tu s ta el ole to is ta i­

se k s i a ja te ltu e h k ä is tä v ä n läm m i- ty s la itte illa . N iin ik ä ä n e s in e s tö n e n tisö in ti on jä ä n y t v ä h ä ise k si . M useon to im in ta a n s a a tta m in e n ja

e lä v ö ittä m in e n v an h o jen tv ö n ä y ö is­

te n a v u lla el ole A n n alassa p ä ä ssy t vielä kok eilu asteelle. M uuto n An­

n a la on o m iaan paitsi jo h d a tte e- m a a n v ie ra a n sa m enneisyV fftiS ' m yös p a lv e 'e m a a a heitä,. M useoalu­

eella on p id e tty s u u ria a lu e e lli s i lla k u n n a llis ia ju h lia.

Elävää tietoa

vanhasta säätvjaosta

A n n alan esin eistö k erto o p u h u t - te le v a lla ta v a lla Suur-Pvhäjo<-n h is to ria s ta j a m a a la a e ä v ä sti k u ­ van sen a su k k a id e n e lä m ä s tä . V an ­ h im m asta päästä o'evat 1586 ranen- n etu n P y h ä jo e n v a n h a n k irk o n n u ­ m e ro id u t p e n k it ovet k e rto v a t s u ­ loin v allin n eesta a n k a ra s ta sääty- .

istua. M yös v an h a m e s ‘ t istrirves k erto o k a ru lla ta v a lla m u in a isista ra n g a is tu s k e in o is ta . T a r k k a a tie ­ to a m e s ta u sk irv e e n viim eisistä k ä y ttö k e rr o is ta ei ole. m u tta se e t t ä k irk o n a rk is to is ta on ’ö y ryiiyt ru k o u s k u o le m a a n tu o m itu l e. to d is­

t a a k ir v e s tä k ä y te ty n

Vanhat ammattikunnat hyvin esillä

M useossa p ä ä ty y m yös k o n k re e t­

tis e s ti to te a m a a n , e ttä m ieh et o b v a t

A in u tlaatu isiin esineisiin kuulu-.'»-t P y h äjo en v a n h a n k irk o n u ru t, jo t­

k a p o is te ttiin k ir k o s ta re s ta u ro in ­ nin y h tey d essä 19C9. N äin n ä m ä P e ­ te r L ybeckin 1830 r a k e n ta m a t u ru t.

jo ita ei ole k u in k a h d e t sam an laiset, säilyivät k irk o n p alo lta. Myöä P y ­ häjoen ain o a E te lä n k v lä n EEän n- gissä p y s ty s s ä o llu t tu ulim ylly on saatu m u seo n suojiin. E h k ä h a rv i­

naisin ja yleisöä kiinnostavin v e to ­ naula o n P y h ä jo e n nim isrtilespiu n la h jo itta m a p u tk a , jo k a on p e r ä 1 % >

1900-luvun alk u p u o le lta . P u tk a a py- h ä jo k ise t n im ittä v ä t Riem uisiisi sen ensim m äisen " a s ia k k a a n " nuu­

kaan. M u seo v irasto n tu tk ija E ar<i H ärö to tesi, e tte i h än ole nah-tv-t m issään m aaseudulla v»sLaa*.

t'a.

Aitous viehättää

._V jghättävin kokem us on eh a <

railu ty y p illis e s s ä pyhä jokixema t<

va ssa . jon k a sisu stu k sea s ' >n i;ii ty lä h e s tä y d e llise e n ai .

v a sta p u uttu u en ä ä v a i’- ruu n ki ry, jo k a to d ista isi, e ttä uvassa s ta a n . I ts e rakennuskin* . ka on p räis-n 1701' ■ • ,,n h kupiiiilelta, j;

lä h te m ä ttö m ä s i. m > > ummii h irsisem ln een ja ta tekattoineg;

T u v an orrella on saa i ,:«t ja pgr k u lv tm i ssa r ll'8 k o r : ' ta v a ra n lom assa.

« .jm.

A it ms on om i leima

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

[r]

tam yöhään saakka ajettiin soraa tielle ja vesi saatiin hallintaan ja ohjatuksi

Tämän jälkeen on vielä 26- öänikertaisten urkujen asennus, joka kestää pari­. sen

Jotta ei tulisi sellaista erehdystä kuin äskettäin tuli, kun ohikulkeva kysyi paikkakuntalaiselta:. ”mikä on tuo sortunut rakennut tuolla metsän

SUOMEN Kotisetitu&gt;iilon harrastajan ansiom erkit m yönnettiin neljälle

ma Oy:n laitokselta, ja Kalmarin kylän talolliset perustivat vuonna 1941 oman sähköyhtiön - Kalmarin Sähkö Oy:n. Saarijärvi oli jo tuol­.. loin pohjoisen Keski-Suomen

Vuosiluokilla 1–6 suurten oppilasryhmien osuus on kasvanut vuoteen 2016 verrattuna sekä 25–29 oppilaan ryhmien että yli 30 oppilaan ryhmien osalta.. Vuodesta 2016 suurten

Perusopetuksen rehtoreiden, luokanopet- tajien ja peruskoulujen esiopetuksen opettajien sekä sivutoimisten tuntiopettajien kelpoi- suustilanne oli vuoden 2016 otannassa