• Ei tuloksia

Changes in the concentrations of phenolics and photosynthates in Scots pine (Pinus sylvestris L.) seedlings exposed to nickel and copper

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Changes in the concentrations of phenolics and photosynthates in Scots pine (Pinus sylvestris L.) seedlings exposed to nickel and copper"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

TULEVAISUUDEN AVAIMIA

Anne Laakso

anne.laakso@hamk.fi

S

uurin osa yrityksis- tä on palokuntia. Ne keskittyvät kriisien sammuttamiseen, ei- kä niillä ole aikaa tai kiinnostusta pohtia analyyttisesti tulevaisuutta. Näin lataa arvos- tettu tanskalainen futuristi An- ne Lise Kjaer.

Koti-Suomessa kuohunta hoi- vajättien ympärillä jatkuu. Sig- naaleja nykytilasta ja tulevasta ei ole havaittu tai otettu vakavasti.

Ja palokuntaa näköjään tarvitaan.

Yritykset kohtaavat paineita, joihin niiden pitää joko sopeutua tai muuttaa omaa toimintaansa.

Jatkuvan muutoksen taustalla on

useita tekijöitä, kuten nopeasti kehittyvät teknologiat, muuttu- va kilpailu, globalisaatio ja ilmas- tonmuutos.

Suomessa yritysjohtajien näke- mykset tulevaisuudesta ovat ra- dikaaleja. Tutkimuksen mukaan yritysjohtajista 80 prosenttia us- koo, ettei heidän yritystään ole olemassa vuonna 2022 tai että se on ainakin käynyt läpi täydellisen muutoksen. Tämä siis kolmessa vuodessa.

ROBOTISAATIO kääntää globa- lisaation suuntaa. Kenkäteh- das Adidas on jo siirtänyt tuo- tantonsa Aasiasta Eurooppaan.

Täysautomatisoitu robottiteh- das työllistää 160 ihmistä Sak- san Ansbachissa, eikä tuhatta ihmistä perinteisessä tehtaas- sa Aasiassa.

Yritysten on etsittävä innovaa- tioita uusista paikoista ja tehtävä rohkeita ratkaisuja. On osattava ennakoida.

Ennakointi auttaa rakentamaan visiota, tekemään parempia pää- töksiä, siirtymään pitkän aikavä- lin ajatteluun ja muokkaamaan tulevaisuutta.

ENNAKOINNISSA aikajänteet ovat usein pitkiä ja yritysten on kyet- tävä tekemään päätöksiä, joilla on

vaikutuksia pitkälle tulevaisuu- teen. Ennakoimalla yrityksestä tulee tulevaisuudenkestävä.

Muutoksen kokonaiskuvan hahmottamiseksi pelkkä oman toimialan kehityksen seuraami- nen ei riitä. Epävarmojen, yllät- tävien ja hämmentävien tulevai- suuden vaihtoehtojen esiin nos- taminen on nähtävä mahdollisuu- tena, ei uhkana.

MITÄ ERILAISEMPIA tulevaisuuksia pohditaan, sitä parempia päätök- siä syntyy. Tämä edellyttää muu- tosjoustavuutta, eli kykyä yhdistää ympäristön signaaleja yrityksen tulevaisuuden mahdollisuuksiksi.

Ajattelu on käännettävä ympä- ri: pois tulevaisuuden tarkoista tavoitetiloista kohti sinne vieviä muutosajureita.

Yrityksillä ei ole koskaan ollut käytössään nykyistä määrää dataa ja tietoa maailmasta. Käytettä- vissä on myös runsaasti erilaisia ennakoinnin analyysimenetelmiä, kuten trendi- ja skenaarioanalyy- sit, heikkojen signaalien tunnista- minen ja villien korttien listaus.

Toimintaympäristön analyysin tulisi olla jatkuvaa. Moni yritys on kuitenkin takalukossa, koska aikaa muutosten havainnointiin ei ole tarpeeksi. Ongelmana on myös kerätyn tietomassan hal-

linta ja käsittely. Pelkkä tieto ei riitä, vaan se on pureskeltava käy- tännön toimenpiteiksi. Tämä on haastava tehtävä.

ENNAKOINTI EI SAA olla ylimmän johdon kertaponnistus strategia- työn keskellä, vaan se pitää upot- taa yrityksen jokaiselle tasolle.

Yritysten ennakointi- ja muutos- kyky on parhaimmillaan silloin, kun ennakointi on kytketty osak- si johtamis- ja päätöksentekojär- jestelmää.

Entä millainen on hämäläisten yritysten ennakointikyvykkyys?

Asiaa selvitettiin Hämeen kaup- pakamarin jäsenyrityksille suun- natulla kyselyllä (HAMK 2017).

Tulosten mukaan yritysten suu- rimmat kompastuskivet ovat en- nakointimenetelmien puutteelli- nen hallinta ja ennakointitiedon kapea-alainen hyödyntäminen.

TULEVAISUUTTA koskevan tiedon haussa keskitytään vain oman toi- mialan ympärillä olevaan tont- tiin. Ennakointia tekee ja hyödyn- tää lähinnä ylin johto. Hämäläiset yritykset eivät poikkea valtavir- rasta. Samansuuntaisia tuloksia on saatu useissa vastaavissa tut- kimuksissa.

Osa kantahämäläisistä yri- tyksistä haluaa kehittää enna- kointiin liittyviä toimintamal- lejaan. Tämä näkyy mm. kiin- nostuksena osallistua tulevai- suusteemaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Osa yrityksistä ei kuitenkaan näe tätä tarpeel- liseksi. Miksi näin?

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulusta.

6 Kirjoitus on osa Hämeenlinnan seudun ennakoinnin tutkijaryhmän kirjoitussarjaa. Aikaisemmin on julkaistu Heikki Rantalan kirjoi- tus tulevaisuuden teknologiasta 29.10.2018, Anne Laakson kirjoi- tus työelämän tulevaisuudesta 15.11.2018, strategiapäällikkö Juuso Heinisuon kirjoitus ”Datasta tie- tämykseksi” 24.11.2018 ja Heikki Rantalan kirjoitus ”Onko Helsin- ki–Tallinna-tunnelin päässä valoa?”

21.1.2019.

Onko liiketoimintasi tulevaisuudenkestävää?

?

%

Ennakointi auttaa rakentamaan visiota, tekemään parempia päätöksiä, siirtymään pitkän aikavälin ajatteluun ja muokkaamaan tulevaisuutta.

Rinnakkaistallenne Lähdeviite:

Laakso, A. (2019). Onko liiketoimintasi tulevaisuudenkestävää? Hämeen

Sanomat, s. B5.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

In order to evaluate the possibility of long distance gene flow in Scots pine (Pinus sylvestris L.), we measured the amount and germinability of airborne pollen and flowering

Allocation of growth between needle and stemwood production in Scots pine (Pinus sylvestris L.) trees of different age, size, and competition. Estimating forest growth and

Growth patterns and reactions of Scots pine (Pinus sylvestris L.) to thinning in extremely harsh climatic conditions were studied in two seeded Scots pine stands located on the

Multilevel logistic regression models were constructed to predict the 5-year mortality of Scots pine (Pinus sylvestris L.) and pubescent birch (Betula pubescens Ehrh.) growing in

The aim of the present study was to obtain the long-term data about needle retention in Scots pine (Pinus sylvestris L.) in northern Estonia, and to compare those data with

In order to examine long distance gene flow in Scots pine (Pinus sylvestris L.), we monitored flowering phenology in central, northern, and northernmost Finland

The objectives of this study were to investigate the stand structure and succession dynamics in Scots pine (Pinus sylvestris L.) stands on pristine peatlands and in Scots pine

The main aim of this study was to determine the magnitude and duration of the fertilization response in the foliar N, P and K concentra- tions of Scots pine (Pinus sylvestris