WWW JYTYLIITTOFI
LUOTTAMUSMIEHEN ABC
2017
KUNTA-ALA
SISÄLTÖ
1. LUOTTAMUSMIES – MIELENKIINTOINEN TEHTÄVÄ ODOTTAA ...1
2. LUOTTAMUSMIEHEN ROOLI...2
Ilmoitus luottamusmiestehtävästä liittoon ja työnantajalle ...2
Luottamusmies on mukana päätöksenteossa ...2
Pääluottamusmies ...2
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ...3
Yhdistys luottamusmiehen tukena ...3
3. LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT ...3
Palvelussuhteen ehtojen valvoja ja kehittäjä ...3
Työelämän kehittäjä ...4
Tiedottaminen ...4
Luottamusmies jäsenhankkijana ...5
4. LUOTTAMUSMIEHEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET ...5
Palkkaus ja luottamusmieskorvaus ...5
Ammattitaidon ylläpito ...6
Luottamusmieskoulutus ...6
Tiedonsaanti ja salassapito...6
Työrauha ...7
5. LUOTTAMUSMIEHEN IRTISANOMISSUOJA ...7
Korotettu irtisanomissuoja ...7
Pääluottamusmiehen ehdokas- ja jälkisuoja ...7
6. LUOTTAMUSMIES NEUVOTTELIJANA ... 8
Pääsopimuksen mukaiset neuvottelut ...8
Välitön neuvonpito ...9
Paikallisneuvottelut ...9
Työnantajan tulkintaetuoikeus...9
Keskusneuvottelut ja työtuomioistuin ... 10
Virka- ja työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen ... 10
Virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisia asioita koskevat paikallisneuvottelut ...11
Muut sopimukset ...11
Muut erimielisyysasiat ...11
Yhteistoimintaneuvottelut ...11
7. LUOTTAMUSMIES ONGELMATILANTEIDEN SELVITTÄJÄNÄ ... 13
KVTES:n tulkintaongelma ...13
Työntekijän työtehtävien muutostilanteet ... 14
Kutsu työntekijän/viranhaltijan kuulemiseen ... 14
Työsopimuslakiin tai kunnalliseen viranhaltijalakiin perustuvat päätökset ... 15
Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksella ... 15
Oikeusturvavakuutus jäsenten turvana ... 16
8. APUA LIITOSTA ...16
OmaNetti ... 16
Operetti ... 16
9. LISÄTIETOA ...16
Työmarkkinatietoutta ... 16
Työttömyysturva ... 16
Eläke ...17
Opintovapaa ...17
10. TARKISTUSLISTA LUOTTAMUSMIESTAIPALEEN ALKUUN...18
LIITE 1: Paikallisneuvottelupyynnön esimerkki ... 19
LIITE 2: Esimerkki paikallisneuvottelun pöytäkirjasta ... 20
KÄYTETTYJÄ LYHENTEITÄ
AKAVA Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö
AVAINTES Avaintyönantat AVAINTA ry:n työehtosopimus (mm. kunta-alan oy:t) AVI Aluehallintovirasto
EK Elinkeinoelämän keskusliitto HED Henkilöstön edustaja
JUKO Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (Akavalaiset liitot, mm. OAJ) KoHo Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö Koho ry (Tehy, Super ja Spal)
KT KT Kuntatyönantajat
KVTES Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus Lm Luottamusmies
OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus Plm Pääluottamusmies
SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö STTK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK (Jyty) TA Työnantaja
TES Työehtosopimus TS Teknisten sopimus Ts Työsuojelu
Tsv Työsuojeluvaltuutettu Tsp Työsuojelupäällikkö TT Työntekijä
TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Tyry Työsuojelun yhteistoimintaryhmä
Unioni Kunta-alan Unioni ry (Jyty ja JHL)
VES Virkaehtosopimus
Vlm Varaluottamusmies
Vplm Varapääluottamusmies
Yt Yhteistoiminta
1. LUOTTAMUSMIES – MIELENKIINTOINEN TEHTÄVÄ ODOTTAA
Olet tärkein linkki jäsenen ja Jytyn välillä. Olet työpaikalla läsnä auttamassa arjen haasteiden kanssa ja tulevien suurten rakenteellisten muutosten keskellä. Henkilöstön aseman turvaami- nen on suuri kokonaisuus, jonka jokaiseen osa-alueeseen Sinun tulee luottamismiehenä pereh- tyä. Luottamusmiehen tulee olla yhteistyökykyinen, jämäkkä ja vakuuttava, jotta jäsenten ääni saadaan kuulumaan työpaikalla. Tämä opas on laadittu Sinua varten, saat siitä apua yhteisten asioiden hoitamiseen.
Aluksi Sinun täytyy luoda oma asemasi sekä luottamuksellinen ilmapiiri työntekijöiden keskuu- dessa. Jäsenet ovat antaneet valtuutuksen luottamusmiesvaalien kautta Sinulle ja he antavat arvoa omistautuneen luottamusmiehen mielipiteille. Vuorovaikutus Sinun ja jäsenten välillä on ensiarvoisen tärkeää.
Luottamusmiehenä olet liiton käyntikortti ja erittäin tärkeä voimavara edustamillesi jäsenille sekä koko liitolle. Näistä syistä luottamusmiehen tekemää työtä arvostetaan suuresti. Edustat yhdistystäsi virka- ja työehtosopimusten sekä muiden palvelussuhdetta koskevien määräysten ja sopimusten soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa. Sinun näkemyksesi ohjaavat päätöksentekoa tulevaisuudessa, kun teet yhteistyötä ja toimit linkkinä työnantajan sekä hen- kilöstön välillä. Epäkohtiin puuttuminen ja niiden ratkaiseminen on samalla sekä palkitsevaa että haastavaa.
Kuntasektorilla luottamusmiehen työaika on tarkoitettu lähinnä KVTES:n mukaisten tehtä- vien hoitamiseen. Mikäli Sinulla on muita, esimerkiksi yhteistoiminnallisia tehtäviä, on siihen varattava erikseen aikaa. Maakunta- ja sote-uudistuksen ja kuntien taloudellisten haasteiden keskellä luottamusmiehen täytyy pysyä valppaana. Yhteistoimintaelimissä toimimalla on mah- dollisuus saada tietoa ja päästä vaikuttamaan.
Sinun kannattaa osallistua aktiivisesti alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin sekä kan- nustaa jäsenistöä tekemään samoin. Kokemusten jakaminen toisten luottamusmiesten kanssa auttaa jaksamaan ja innostaa eteenpäin. Erityisesti uuden luottamusmiehen on syytä osallis- tua kaikkiin koulutuksiin, joissa käsitellään palvelussuhteen ehtoja ja niitä koskevia menette- lytapoja, koska osaaminen lisää merkittävästi rohkeuttasi toimia ja lähteä selvittämään esille nousseita kysymyksiä.
On hienoa, että haluat olla mukana hoitamassa yhteisiä asioita. Aluksi tiedon määrä voi tuntua valtavalta, pala palalta eri asiakokonaisuudet alkavat hahmottua. Apua on aina saatavilla, kun- han sitä vain osaa etsiä. Yhdessä saamme äänemme parhaiten kuuluviin. Kiitos, me luotamme Sinuun.
Maija Pihlajamäki Marja Lounasmaa Jytyn puheenjohtaja Edunvalvontajohtaja
2. LUOTTAMUSMIEHEN ROOLI
Oletpa mies tai nainen, niin tittelisi on luottamusmies. Luottamusmies on Jytyn paikallisen tai valtakunnallisen yhdistyksen ja siihen kuuluvien työntekijöiden edustaja työpaikalla. Luot- tamusmies on Jytyyn kuuluvien työntekijöiden suoraan valitsema. Luottamusmiehen asema perustuu työntekijä- ja työnantajajärjestöjen keskinäisiin sopimuksiin (KT Kuntatyönantajat + Kunta-alan Unioni).
Luottamusmiesten lukumäärästä, tehtävänjaosta ja ajankäytöstä sovitaan paikallisesti. Näihin vaikuttavat mm. kunnan tai yksikön koko, edustettavien lukumäärä, toiminnan luonne ja laa- juus, käytössä olevat palkkausjärjestelmät ja palvelussuhdelajit.
Luottamusmiehenä edustat kaikkia Jytyn jäseniä työnantajasi palveluksessa. Luottamus- miehenä luot mielikuvaa liitosta jäsenille ja eri yhteistyökumppaneille: työnantajille, muille työmarkkinajärjestöille sekä jäsentemme tuottamien palvelujen käyttäjille, kuntalaisille.
Ilmoitus luottamusmiestehtävästä liittoon ja työnantajalle
Luottamusmieheksi valintasi jälkeen on asiasta ilmoitettava välittömästi liittoon ja työnantajal- le. Ilmoituksen tekee vaalitoimikunta, joka on vastuussa luottamusmiesvaalien toteuttamisesta.
Luottamusmies on mukana päätöksenteossa
Luottamusmiehenä tehtävänäsi on perehtyä kunnan hallinnolliseen rakenteeseen ja siihen, millä tasolla henkilöstöä koskevia päätöksiä kulloinkin tehdään. Tutustu jäsenten työhön ja työ- yhteisöihin. Mitä paremmin olet selvillä tulevaisuutta koskevista suunnitelmista, sen paremmin myös kykenet valvomaan edustamiesi jäsenten etuja ja oikeuksia.
Kunnallisen talousarvion laadinta luo pohjan kuluvan ja seuraavien vuosien henkilöstöpoli- tiikalle. Luottamusmiehenä sinun on syytä perehtyä talousarvion laadintaprosessiin ja sen aikatauluihin. Ole ajan hermolla, mieluummin etuajassa, ja vaikuta jo alustaviin suunnitelmiin.
Valmiisiin päätöksiin muutoksen saaminen on vaikeaa. Lisäksi yhteistoimintalain mukaan kun- nan talousarvioehdotusta on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, jos sillä on vaikutuksia palvelussuhteen ehtoihin tai se todennäköisesti aiheuttaa lomautuksia, osa-aikaistamisia tai irtisanomisia.
Pääluottamusmies
Pääluottamusmiehiä voi työnantajakohtaisesti olla allekirjoittajajärjestöä kohden useampia- kin. Pääluottamusmiehet voivat toimia joko päätoimisena tai oman toimensa ohella, riippuen edustettavien jäsenten määrästä.
Pääluottamusmiesten asema ja rooli eroaa muista luottamusmiehistä monella tavalla. Työnan- tajan kanssa neuvotellaan pääluottamusmiesten ajankäyttö- ja tiedonsaantimahdollisuuksista, jotka ovat paremmat kuin muilla luottamusmiehillä.
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on
Seuraa aktiivisesti päätöksentekoa, toimielinten esityslistoja ja pöytäkirjoja.
huomiota kiinnitettävä mm. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotan- non ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään. Mikäli sinut on vapautettu säännöllises- ti toistuviksi määräajoiksi työstäsi, tulee sinun hoitaa luottamusmiestehtävät pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden ja luottamusmieskoulutuksen hoitamista varten tulee vapautusta antaa muunakin työn kannalta sopivana aikana.
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutetun kanssa on tärkeää tehdä yhteistyötä työhyvinvointi- ja työsuojeluasiois- sa sekä yhteistoimintamenettelyssä. Usein luottamusmies saa selvitettäväksi tilanteen, jossa on palvelussuhteen ehtoon ja työntekijän kohteluun liittyvä ongelma, jolloin asiaa selvitettäes- sä on viisasta olla mukana sekä luottamusmies että työsuojeluvaltuutettu. Luottamusmies vastaa työ- ja virkasuhdeasioiden valvonnasta ja työsuojeluvaltuutettu työsuojeluasioista.
Luottamusmiehenä saatat osallistua työsuojeluvaalien järjestämiseen vaalitoimikunnan jäsenenä. Työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä neuvotteleminen kuuluu yleensä pääluotta- musmiesten tehtäviin ja yhdessä työsuojeluvaltuutettujen kanssa löytyvät oikeat perustelut ja argumentit neuvotteluihin. Lausuntoja mm. ajankäyttöneuvottelujen ongelmiin antaa valtakun- nallinen Työsuojelun yhteistoimintaryhmä Tyry, jossa on Jytyn edustaja.
Tarvitset työsuojeluvaltuutetun apua myös paikallisessa sopimisessa, jotta asioihin saadaan työsuojelun näkökulma. Esimerkiksi, kun olet työntekijöiden toivomuksesta sopimassa johon- kin jaksotyölaitokseen mahdollisuutta tehdä ylipitkiä työvuoroja, samaan aikaan voi työsuoje- luvaltuutetun tiedossa olla samassa laitoksessa muhiva jaksamisongelma. Jos et saa työsuoje- luvaltuutettua mukaan neuvotteluihin, pidä hänet ajan tasalla ja tapaa aina ennen kokousta.
Yhdistys luottamusmiehen tukena
Yhdistyksen tehtävänä on toimia jäsentensä työ- ja palkkaehtojen sekä yleisten taloudellisten, sosiaalisten ja oikeudellisten etujen parantamiseksi. Yhdistys puolustaa jäsentensä oikeuksia työelämässä ja valvoo lakien ja sopimusten noudattamista. Työpaikoilla yhdistystä edustaa luottamusmies, ja tämän vuoksi yhdistyksen ja luottamusmiehen yhteistoiminta on ensiarvoi- sen tärkeää. Sinä olet tärkeä linkki yhdistyksen/yhdistysten ja työpaikan välillä.
Yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa linjataan jäseniä koskevaa edunvalvontaa. Sinä olet jäsenkentän ja hallinnon välinen yhteyshenkilö, joten sinulla luottamusmiehenä tulee olla puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen hallituksen ja/tai ammattiosastojen tms. kokouksissa.
3. LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT
Työpaikoilla toimivien luottamusmiesten tehtävät ovat hyvin moninaiset. Osa tehtävistä on virallisia ja perustuu KVTES:n luottamusmiesluvun määräyksiin. Osa luottamusmiehille muo- toutuneista tehtävistä on epävirallisia, yhdistyksen ja henkilöstönedustajan (HED) tehtäviä.
Palvelussuhteen ehtojen valvoja ja kehittäjä
Tehtävänäsi on valvoa, että työpaikalla noudatetaan lainsäädäntöä sekä työ- ja virkaehtoso- pimuksia. Joudut myös joskus hoitamaan jäsenistöä koskevia lomautuksia, irtisanomisia ja työsuhteen purkutapauksia. Näitä tehtäviä hoidat yhteistyössä työnantajan edustajien sekä tarvittaessa työsuojeluvaltuutetun tai yhteistoimintaelimen jäsenten kanssa.
Osallistut paikallisella tasolla neuvottelutoimintaan ja paikallisten sopimusten tekemiseen si- ten, kuin oma yhdistyksesi on päättänyt ja sinut valtuuttanut. Tehtäväsi on edistää yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä. Sinä neuvottelet, yhdistys hyväksyy.
Työelämän kehittäjä
Työpaikoilla tehdään paljon kehittämistyötä yhteistoiminnassa. Luottamusmiehen vaikutus- mahdollisuudet ovat laajentuneet perinteisistä ongelmien ratkaisutehtävistä ennakoivaan edunvalvontaan työpaikoilla. Tämä on tullut selkeästi esiin kuntaliitosten, kuntien ja kuntayh- tymien erilaisten organisaatiomuutosten sekä yhteistyö- ja kehittämishankkeiden yhteydessä.
Laajakantoiset kehittämis- ja yhteistyöhankkeet poikivat myös toteutusvaiheessa työpaikkata- son konkreettisia toimia. Ei turhaan puhuta laajasta edunvalvonnasta!
Yhteistoimintalakiin perustuva kehittäminen on virallisen tehtäväkuvasi ulkopuolista toimintaa eli siihen on saatava erikseen työaikaa, ellei sitä ole jo huomioitu luottamusmiehen ajankäy- tössä (ns. kokonaisajankäyttö). Yhteistoiminnassa olet koko henkilöstön edustaja, erityisesti jytyläisten.
Ole aktiivisessa roolissa uusien työntekijöiden tullessa työyhteisöön ja osallistu heidän pe- rehdyttämiseensä. Samalla voit tarjota uudelle työntekijälle jäsenyyttä, tietoa yhdistyksestä, jäseneduista ja työsuhdeturvasta.
Luottamusmiehestä kehittyy usein nimensä veroinen ”luotettu”. Jäsenistö saattaa omissa henkilökohtaisissakin ongelmissaan kääntyä puoleesi. Silloin sinulta vaaditaan luotettavuutta, empatiakykyä ja kuuntelutaitoa. Omaa jaksamistasi kannattaa kuitenkin varjella. Usein pelkkä kuunteleminen riittää. Tarvittaessa voit opastaa apua tarvitsevan hakemaan ammattiapua tai ohjata eteenpäin henkilölle, jolle asia toimivallan ja osaamisen perusteella kuuluu.
Työpaikan neuvottelutoimintaan kuuluva tehtäväsi on puuttua aloitteellisesti epäkohtiin.
Osallistut neuvoteltavien asioiden yhteiseen valmisteluun ja myös käytännössä neuvotteluihin ja päätöksentekoon. Huolehdit omalta osaltasi päätösten toteuttamisesta, tiedottamisesta ja seurannasta. Yhteydenpito oman liiton eri tasojen toimijoihin on tärkeää. Kannattaa pitää yh- teyttä muihin luottamusmiehiin – myös toisten liittojen luottamusmiehiin omalla työpaikallasi.
On tärkeää osallistua aktiivisesti alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin ja kannustaa myös jäsenistöä osallistumaan Jytyn tapahtumiin ja koulutuksiin.
Luottamusmiestehtävä on haastava. Sinulta odotetaan mm. oikeudenmukaisuutta, rohkeutta ja puolueettomuutta. Jäsenten odotukset voivat ylittää vaikutusmahdollisuutesi. Työnantaja puolestaan olettaa sinun hyväksyvän esitetyt muutokset mukisematta ja perustelemaan ne työntekijöille, joita edustat. On tärkeää pitää huoli siitä, että jokaisessa asiassa jäsenten kanta tulee työnantajalle selväksi. Kannattaa olla aktiivinen, avoin, tutustua jäseniin, ottaa heidät mukaan asioiden valmisteluun ja pitää heidät ajan tasalla asian käsittelyssä.
Tiedottaminen
Sinulla on oikeus tiedottaa jäsenille esimerkiksi työpaikan ilmoitustauluilla ja muilla sisäisen tiedotuksen keinoilla (sähköposti, intranet yms.). Voit myös järjestää tiedotustilaisuuksia työ- paikalla tai muussa sovitussa tilassa työajan ulkopuolella.
Tiedottaminen ja vuorovaikutus jäsenten kanssa on tärkeä osa tehtävääsi, käy jäsenten työpai- koilla tutustumassa heihin ja heidän tehtäviinsä.
Luottamusmies jäsenhankkijana
Luottamusmiehenä käyt työpaikoilla ja tapaat paljon ihmisiä, joten on luontevaa tarjota Jytyn jäsenyyttä uusille ja järjestäytymättömille työntekijöille. Meitä ei ole ilman jäseniä. Kysy roh- keasti erityisesti uusilta työntekijöiltä, haluavatko he liittyä Jytyn jäseniksi ja auta tarvittaessa liittymisen käytännön hoitamisessa.
4. LUOTTAMUSMIEHEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Luottamusmiehen asemasta, oikeuksista ja velvollisuuksista on kirjauksia KVTES:n luottamus- miesluvussa ja työelämän lainsäädännössä (esim. työsopimuslaki ja kunnallinen yhteistoimin- talaki).
Luottamusmiehen tehtävien sisältö ei kuulu työnantajalle, sitä valvoo yhdistyksen hallitus, mutta muutoin sinun on noudatettava palvelussuhteeseen liittyviä määräyksiä. Esim. sairas- tumisen ilmoitat esimiehellesi, kuten muutkin. Vuosilomasi ajankohdan määrää esimiehesi ja koulutukseen haet luvan esimieheltäsi. Samoin sinun on ilmoitettava esimiehellesi, kun luot- tamusmiesasioissasi on tarvetta poistua omalta työpaikaltasi, menet sitten käymään jäsenen työpaikalla tai vaikkapa liiton aluetoimistossa. Muista kuitenkin yksityisyyden suoja ja jäsenen luottamuksen säilyminen. Työnantaja ei tarvitse tietoa siitä, kenen kanssa olet menossa asioi- maan.
Luottamusmiesasiat hoidetaan työajalla, annetun vapautuksen tai esimiehen erillisen luvan perusteella. Vapautusaikasi on merkittävä työvuoroluetteloon. Jos työnantajan järjestämä kokous tai neuvottelu sijoittuu vapaa-ajallesi, se luetaan sinulle työajaksi.
Matkakustannusten korvaukset maksetaan KVTES:n liitteen 16 mukaan.
Palkkaus ja luottamusmieskorvaus
Palkkasi pysyy vähintään entisellä tasolla. Sinua ei saa luottamustehtävän takia asettaa huo- nompaan asemaan kuin muita työtekijöitä. Kannustavan palkkauksen elementtejä, kuten esim.
henkilökohtainen lisä, tulee esimiehen käyttää kohdallasi työpaikan periaatteiden mukaisesti.
Pääluottamusmies on oikeutettu jäsenten lukumäärään perustuvaan luottamusmieskorvauk- seen ja korvaus maksetaan myös varapääluottamusmiehelle, kun tämä hoitaa tehtävää vä- hintään kahden viikon ajan ja siitä on ilmoitettu työnantajalle. KVTES:n luottamusmiesluvusta löydät tarkemmat määräykset asiasta.
Kokonaan työstään vapautetun pääluottamusmiehen palkkauksessa huomioidaan myös varsi- naisessa tehtävässä maksetut työaikakorvaukset (sunnuntai-, ilta-, yö- ja lauantaityö). Tehtä- väkohtaisen palkan on seurattava oman varsinaisen tehtävän muutoksia eli harkinnanvaraiset palkan tarkistukset kuuluvat myös omasta työstään poissaolevalle luottamusmiehelle.
Sovi pelisäännöt esimiehesi kanssa heti toimikautesi alussa, niin ei tule epäselvyyksiä myöhemmin.
Punnitse huolella, mitä tietoja jaat eteenpäin. Asiat ovat usein luottamuksellisia.
Ammattitaidon ylläpito
Luottamusmies on samassa asemassa kuin muut työyhteisön jäsenet eli myös sinuun sovel- letaan kunnallista henkilöstökoulutusta koskevaa suositussopimusta. Omasta työstä osittain vapautetun tai päätoimisen osalta on ammattitaidon ylläpitämisestä pidettävä erityistä huolta jo toimikauden aikana ja erityisesti sen päättyessä. Tällöin on yhdessä työnantajan kanssa selvitettävä mahdollinen koulutustarve.
Luottamusmieskoulutus
Luottamusmiehenä tai varaluottamusmiehenä sinulle on annettava mahdollisuus osallistua liiton järjestämään luottamusmieskoulutukseen (koulutussopimus). Kouluttautuminen on sekä oikeutesi että velvollisuutesi.
Varsinaisena luottamusmiehenä tai pääluottamusmiehenä olet myös oikeutettu yhteistoimin- ta- ja työsuojelukoulutukseen. Kalenterivuosittain palkallista luottamusmieskoulutusta voit saada 30 päivän ajalta, yhteistoimintakoulutusta 2 viikolta ja työsuojelukoulutusta 2 viikolta.
Enintään 30 päivän ammattiyhdistyskoulutus ei vähennä lomanmääräytymisvuoden vuosilo- maa.
Aina työtilanne ei salli osallistumista, mutta silloin esimiehesi on annettava sinulle kirjallisesti selvitys kielteisen päätöksen perusteista ja selvitys siitä, milloin koulutukseen osallistuminen on mahdollista.
Tiedonsaanti ja salassapito
Työnantajan kuuluu antaa käyttöösi tarvittavat kunta-alan virka- ja työehtosopimukset sekä suositussopimukset ja suositukset (esim. Tuloksellisuus ja työelämän laatu – kirja). Ajantasai- sen lainsäädännön löydät osoitteesta www.finlex.fi.
Pääluottamusmiehellä on laajemmat oikeudet saada tietoja jäsenistä, säännöllisesti annettavat tiedot on lueteltu KVTES:n luottamusmiesluvussa. Luettelosta puuttuvat palkan osat voit vaa- tia nimikirjalain perusteella. Kunta-alan palkat ovat julkisia, joten jokainen voi saada tietoonsa kaikki palkanosat, jos osaa pyytää. Lisätietoja KVTES-palkkausjärjestelmäoppaasta ”Toimiva palkkaus on kaikkien etu”.
Neuvottelutilanteissa sekä sinun että työnantajan on annettava toisillenne tarvittavat tiedot ja asiakirjat. Salassa pidettäviäkin asioita voidaan neuvotteluissa käsitellä ja voit niistä harkintasi mukaan taustaryhmäsi (esim. yhdistyksen hallitus) kanssa keskustella, kunhan ilmoitat, että kyse on salassapidon alaisista asioista. Työntekijän terveydentilaan ja yksityiselämään liittyvät tiedot saa kuitenkin luovuttaa vain asianomaisen luvalla!
Sinulla on oikeus tarkistaa edustettaviesi kirjalliset työsopimukset, saada henkilöstöön liitty- viä selvityksiä, tilastotietoja ja suunnitelmia käyttöösi. Yt-lain mukaisesti sinulle kuuluu antaa tietoja työllisyystilanteesta, toiminnan ja talouden tilasta sekä niiden kehityksestä. Pyynnöstäsi annetaan tiedot määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien määrästä.
Tutustu liiton koulutustarjontaan ja koulutuksen ohjeisiin kotisivuillamme:
www.jytyliitto.fi (ajankohtaista > koulutus)
Olet luottamustehtävässä, joten saat haltuusi paljon erilaista tietoa jäseniltä ja työnantajalta.
Ole luottamuksen arvoinen. Huolehdi siitä, että säilytät asiakirjat lukitussa tilassa ja käytät harkintaa tiedon jakamisessa. Työnantajan on järjestettävä käyttöösi vähintäänkin lukittava säilytystila ja kerrottava, mitkä asiat ja miksi ovat salassa pidettäviä.
Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuutesi jatkuu myös luottamusmiestehtäväsi päättymisen jälkeen.
Työrauha
Virka- ja työehtosopimusten voimassa ollessa yksi neljästä KVTES:n mukaisesta tehtävästäsi on työrauhan valvonta ja edistäminen. Luottamusmiehenä et järjestä työtaistelutoimenpiteitä sopimusten voimassa ollessa, vaan pidät niiden aikana yllä neuvottelusuhteita työnantajaan.
5. LUOTTAMUSMIEHEN IRTISANOMISSUOJA
Korotettu irtisanomissuoja
Toimiva neuvottelukulttuuri työpaikalla on koko työyhteisön etu. Jäsenten eduista ja oikeuksis- ta kiinnipitäminen voi kuitenkin toisinaan tarkoittaa sitä, että luottamusmies joutuu hyvinkin tiukkoihin neuvottelutilanteisiin työnantajan kanssa. Luottamusmiehen suojaksi on tämän vuoksi työsopimuslaissa säädetty korotettu irtisanomissuoja. Luottamusmiehen irtisanomisel- ta vaaditaan enemmän perusteita kuin muun henkilöstön osalta.
Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperus- teilla vain, jos hänen työnsä päättyy kokonaan, eikä muuta työtä tai koulutusta muuhun työ- hön voida järjestää hänelle. Niin kauan kuin kunnasta löytyy luottamusmiehelle sopivaa työtä, ei työnantaja saa irtisanoa hänen työsopimustaan. Sama rajoitus koskee myös lomauttamista.
Henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden täyttyessä työnantaja saa irtisanoa luottamusmie- hen vain, jos hänen edustamien työntekijöiden enemmistö antaa siihen suostumuksensa.
Työnantajan korvausvastuu luottamusmiehen lainvastaisesta irtisanomisesta on säädetty kor- keammaksi kuin muun henkilöstön osalta. KVTES:n luottamusmiesluvun määräysten mukaan työnantaja voidaan tuomita maksamaan korvausta työehtosopimuksen vastaisesta irtisanomi- sesta 10–30 kuukauden palkkaa vastaava summa (normaalisti 3-24 kk).
Pääluottamusmiehen ehdokas- ja jälkisuoja
KVTES:n luottamusmiessopimuksen mukaan korotetun irtisanomissuojan säännökset koskevat myös yhdistyksen asettamaa pääluottamusmiesehdokasta, jonka ehdokkuudesta on työnanta- jalle ilmoitettu kirjallisesti. Ehdokkaan irtisanomissuoja alkaa aikaisintaan 3 kuukautta ennen toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksen toteamiseen, jos ehdokas ei tule valituksi tehtä- vään.
Pääluottamusmies on tehtävän päättyessä vielä 6 kuukautta korotetun irtisanomissuojan piirissä.
6. LUOTTAMUSMIES NEUVOTTELIJANA
Neuvottelet yhdistyksesi ja Jytyn jäsenten antamalla mandaatilla. Yleensä pääluottamusmie- helle annetaan neuvotteluvaltuudet koko toimikaudeksi, mutta yhdistyksen hallitus voi myös vuosittain tai tapauskohtaisesti nimetä yhdistyksen neuvottelijat. Luottamusmiehelle voi olla annettu oikeudet vain omaa toiminta-aluettaan koskien (toimiala, virasto, osasto, alue jne.).
Tarkista oikea menettelytapa viimeistään toimikauden alussa.
Yhdistyksen hallitus tukee ja auttaa sinua neuvottelujen aikana ja hyväksyy lopullisesti neu- vottelutuloksen, ellei toisin ole sovittu. Suosittelemme, että annat pääsääntöisesti yhdistyksen hallituksen, jolla on leveämmät hartiat suhteessa jäseniin, tehdä lopulliset päätökset. Työnan- tajan ns. kiire ei ole syy ohittaa yhdistystä varsinkin, kun nykyaikaisin välinein päätöksenteko sujuu nopeastikin.
Neuvotteluja käyt kunnallisen pääsopimuksen ja KVTES:n luottamusmiesluvun tai paikallisen sopimuksen perusteella sekä henkilöstönedustajana yhteistoimintalain perusteella.
Seuraavaksi käydään läpi Kunnallisella pääsopimuksella säädetty neuvottelujärjestelmä ongel- matilanteiden selvittämiseen. Asian ratkaiseminen virka- ja työehtosopimuksen määräykseen perustuvassa ongelmatilanteessa aloitetaan välittömällä neuvonpidolla. Jos ratkaisua ei heti saada aikaan, on seuraava askel paikallisneuvottelut. Erimielinen lopputulos asiassa voidaan paikallisneuvotteluiden jälkeen pyytää selvitettäväksi liittojen välisissä keskusneuvotteluissa ja liiton harkintaan jää asian vieminen työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Pääsopimuksen mukaiset neuvottelut
1. Välitön neuvonpito työnantajan kanssa
2. Virallinen paikallisneuvottelupyyntö ja paikallisneuvottelut
3. Keskusneuvottelut: neuvottelu järjestöjen kesken (Jyty ja KT)
4. Työtuomioistuin, jonka päätös on lopullinen
Välitön neuvonpito
Erimielisyysasia tulee yleisimmin tietoosi, kun jäsen kysyy sinulta neuvoja, onko esimies toi- minut oikein ja meneekö asia määräysten mukaisesti. Pääsopimuksen mukaan erimielisyydet on pyrittävä selvittämään ensisijaisesti välittömällä neuvonpidolla, johon luottamusmies voi osallistua. Jos jäsen ja esimies jäävät erimielisiksi, sinä voit vielä keskustella esimiehen kanssa ja yrittää selvittää asian. Välitöntä neuvottelua voit usein jatkaa vielä ylemmän tason esimie- hen kanssa.
Erimielisyys on syytä kirjata yhteiseen muistioon tai pöytäkirjaan jo tässä vaiheessa. Lisäksi kannattaa tehdä itselle huolelliset em. laajemmat muistiinpanot, koska välillä riidan selvittämi- nen kestää yllättävän pitkään.
Neuvottelupyyntöjen tekeminen on tässä vaiheessa yleensä varsin vapaamuotoista, joten sel- vitä etukäteen millaiseen pyyntöön tuleva neuvottelukumppani parhaiten vastaa. Joku tykkää puhelinsoitosta, toinen sähköpostista ja kolmas taas haluaa virallisemman kirjallisen neuvot- telupyynnön. Sama koskee itse neuvottelutilannetta, joten selvitä etukäteen, millainen tapa esittää asioita toimii parhaiten.
Paikallisneuvottelut
Jytyn yhdistys pyytää paikallisneuvottelut asianomaiselta kunnalliselta viranomaiselta, käy- tännössä asian hoitaa yleensä pääluottamusmies. Tarkista asian vanhenemisaika työsopimus- laista, viranhaltijalaista tai työ- ja virkaehtosopimuksesta.
Oppaan liitteenä 1 on paikallisneuvottelupyynnön malli.
Paikallisneuvottelut on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun neuvottelupyyntö on jätetty. Valitse ajankohta niin, että kaikki neuvottelijat ovat varmasti käytettävissä (vuosilomat yms.). Pieni joustonvara ajankohdan suhteen on yleensä viisasta pitää, mutta ole kuitenkin jä- merä, ettei vetkuttelusta tule tapaa. Mitä aikaisemmin asiaa aloitetaan ratkomaan, sitä toden- näköisempää on saada asiassa hyvä lopputulos.
Paikallisneuvottelujen puheenjohtajana ja sihteerinä toimivat yleensä työnantajan edustajat, mutta mikään ei estä sopimasta työnjaosta osapuolten välillä muutoinkin. Pöytäkirja on laa- dittava viivytyksettä neuvottelun päätyttyä ja mikäli jäädään erimielisiksi, siihen on selkeästi kirjattava osapuolten näkemykset ja vaatimukset perusteluineen. Jos sihteerin kirjaus ei ole tyydyttävä, voit toimittaa oman kirjauksesi erimielisyydestä sihteerille.
Älä allekirjoita epäselvää pöytäkirjaa.
Neuvottelu voi myös jäädä erimieliseksi vain jonkin yksityiskohdan osalta ja muusta päästään yhteisymmärrykseen. Jos osapuolille sopii, niin jatkoneuvottelut käydään vain erimielisyyden osalta. Jos työnantaja viivyttelee pöytäkirjan tekemisessä, voit muutaman pyynnön jälkeen ilmoittaa työnantajalle päivämäärän, jonka jälkeen asia viedään pääsopimuksen mukaisesti keskustasolle ilman pöytäkirjaa.
Oppaan liitteenä 2 on paikallisneuvottelujen pöytäkirjan malli.
Työnantajan tulkintaetuoikeus
On hyvä muistaa, että kaikissa riidoissa työnantajalla on tulkintaetuoikeus eli työnantajan päätös on voimassa, kunnes riita on ratkaistu, viimeistään tuomioistuimen päätöksellä. Lopul-
lisen ratkaisun jälkeen asiat oikaistaan ja mahdolliset saatavat maksetaan takautuvasti. Aikaa saattaa kulua useampikin vuosi, joten siitä saattaa aiheutua jäsenelle taloudellisia huolia tai jopa ongelmia. On hyvä, jos riita ratkeaa nopeasti paikallisella tasolla.
Keskusneuvottelut ja työtuomioistuin
Jos paikallisneuvottelut päättyvät erimielisyyteen, niin voit pyytää Jyty ry:tä käymään kes- kusneuvottelut. Jos asia edellyttää sinun tai yhdistyksen puheenjohtajan mielestä yhdistyksen uutta harkintaa, on asia syytä käsitellä vielä yhdistyksen hallituksessa ennen pyynnön lähettä- mistä.
Toimita keskusneuvottelupyyntö liiton keskustoimistoon edunvalvontaosastolle, yleensä henkilölle, jonka kanssa asiasta olet jo aiemmin keskustellut. Pyynnön mukana on oltava paikallisneuvottelujen pöytäkirja liitteineen. Edunvalvontaosastolla päätetään viedäänkö asia keskusneuvotteluihin. Asiaa hoitava henkilö pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä ja keskustelee neuvottelujen etenemisestä kanssasi.
Kunta-alan unioni, käytännössä Jytyn edunvalvontaosasto, pyytää keskusneuvotteluja Kunta- työnantajalta mahdollisimman nopeasti paikallisneuvottelujen päätyttyä. Jos keskusneuvotte- lut päättyvät erimielisinä, Jyty voi viedä asian työtuomioistuimeen.
Työtuomioistuimen päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa.
Virka- ja työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen
Valtakunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta voidaan poiketa, jos siihen on olemassa pai- kallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja jos valtakunnallisessa virka- ja työeh- tosopimuksessa tai laissa ei ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta. Aloitteen sopimukseen voi tehdä työnantaja, työntekijät tai heidän edustajansa.
Paikallisesti ei saa sopia toisin säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta, vuosiloman pituudesta, sairauslomaetuuksista, perhepoliittisista vapaista ja vähimmäispalkan tai hinnoitte- lukohdan peruspalkan alittavasta palkkauksesta.
Paikallisia TES/VES -sopimuksia on tehty mm. työaikajoustoista (esim. pidemmät työvuorot ja tasoittumisjärjestelmä), hälytysrahoista (tuplavuorokorvaus), lomarahoista ja työaikapankista.
Tarkemmat määräykset löydät KVTES I luvun 4 §:stä ja Pääsopimuksen 13 §:stä. Pääsopija- järjestöt ja KT ovat antaneet yhteiset ohjeet paikallisen sopimisen edistämisestä kunta-alalla (KT:n yleiskirje 7/2016).
Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin valtakunnallisella virka- ja työehtosopimuksella. Sopimus voi koskea koko työnantajaa, sen osaa, henkilöstöryh- miä tai yksittäisiä työntekijöitä. Jytyn yhdistys tai yhdistykset hyväksyvät osaltaan paikallisen sopimuksen.
Paikallinen sopimus tulee kirjoittaa niin selkeästi, ettei jälkikäteen tule ongelmia asian sovel- tamisessa tai tulkinnassa esim. henkilöstön vaihtuessa. Soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan lähtökohtaisesti paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa.
Muista, että yleensä asiasta kannattaa neuvotella paikallisesti, vaikka asialla ei olisikaan menestymismahdollisuuksia keskustasolla tai tuomioistuimessa.
Virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisia asioita koskevat paikallis- neuvottelut
Pääsopimuksen 14 §:n mukaan työnantajan tulee ennen päätöksentekoaan pyydettäessä neuvotella harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskevista yleisistä periaatteista tai perusteista. Näitä ovat esim. KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan mukaiset paikalliset järjeste- lyerät ja henkilökohtaisen lisän myöntämisen yleiset periaatteet. Neuvotteluissa tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Työnantajan ei tarvitse neuvotella esim. siitä kenelle henkilökohtainen lisä tai tulospalkkio myönnetään, kunhan ne toteutetaan yleisten periaatteiden mukaisesti.
Muut sopimukset
Paikallistasolla voidaan sopia paikallisen virka- ja työehtosopimuksen lisäksi monesta muusta- kin asiasta. Paikallisesti tehtäviä sopimuksia ovat esim. sopimus työterveyshuollon sairaanhoi- topalveluista, sopimus liikunta- tai kulttuurirahasta, sopimus yhteistoiminnan pelisäännöistä, siirtosopimukset liikkeenluovutuksessa tai kuntien yhdistymisissä. Sopimus sitoo ja velvoittaa osapuolia, mutta mahdolliset erimielisyydet ratkotaan em. poiketen käräjäoikeudessa.
Muut erimielisyysasiat
Autat jäseniä myös palvelussuhteeseen liittyvissä erimielisyyksissä, joihin virka- ja työehtoso- pimus ei ota kantaa, kuten esimerkiksi tasapuolinen kohtelu, virkavelvollisuuden muuttaminen, työsuhteen purkaminen, koeaika, määräaikaiset palvelussuhteet, tapaturmat ja ammattitaudit, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Erimielisyydestä voidaan neuvotella paikallisesti, mutta kes- kusneuvottelujen sijasta riita ratkaistaan käräjäoikeudessa, hallinto-oikeudessa, vakuutusoi- keudessa tai muussa sellaisessa. Liitto tutkii asian kanssasi ja päättää jatkotoimista. Löydät lisätietoja luvusta 7.
Yhteistoimintaneuvottelut
Yhdistyksen hallitus nimeää yhteistoimintaedustajat. Yleensä pääluottamusmies on ylimmän tason yt-elimessä asemansa puolesta (sovittu paikallisesti). Muissa yt-elimissä toimivat yleensä luottamusmiehet, mutta henkilöstön edustaja voi olla myös yhdistyksen nimeämä muu työntekijä.
Yhteistoiminnan menettelytapoja on monenlaisia, kuten yhteistoimintaneuvottelut joko työntekijän, työntekijöiden tai henkilöstön edustajan kanssa, yhteistoimintaryhmän edus- tuksellinen käsittely tai valmisteluun perustettu työryhmä. Jatkuvat organisaatiomuutokset työllistävätkin sinua merkittävästi. Lisäksi on työntekijöiden kuulemisia ja ikävimmissä tilan- teissa osa-aikaistamisia, irtisanomisia ja lomautuksia. Luottamusmiehen ajankäytössä ei ole yleensä huomioitu yhteistoimintaa eli siihen täytyy saada riittävästi työaikaa, valmistelut ja neuvottelut huomioiden.
Yhteistoimintalaki löytyy mm. KVTES-kirjan liitteistä. Tutustu myös hallituksen esitykseen, jos- ta löytyy paljon hyödyllistä perustelua ja selitystä, mitä lailla tarkoitetaan. OmaNetistä löydät kunta-alan yt -tietolehtisiä erilaisiin tilanteisiin (mm. neuvottelupyyntö, organisaatiomuutos ja työvoiman käytön vähentäminen).
Yhteistoimintaneuvotteluissa et ole samassa asemassa työnantajan kanssa, kuten ves/tes -asioissa ja paikallisessa sopimisessa. Yhteistoiminnassa neuvottelujen päätyttyä työnantajalla on yksipuolinen päätösvalta asiassa. Yhteistoiminta on vuorovaikutusta ja vaikuttamista asioihin ennen päätöksentekoa. Kunta-alalla virallinen ja lopullinen päätös tehdään usein vas-
Jytyläisten henkilöstön edustajien listaamia vaikuttamisen avaimia
• Valmistaudu huolellisesti yhdessä taustaryhmäsi kanssa: jäsenet, yhdistyksen hallitus, muut Jytyläiset henkilöstön edustajat, liitto…
- selvitä faktat, mieti jo etukäteen vaihtoehtoja, perusteluja, lisäkysymyksiä yms.
- aseta tavoite ja reunaehdot hyväksymiselle
- pidä itsesi hyvässä toimintakunnossa (uni, ruoka jne.)
• Ole ajoissa paikalla, tee luotettava vaikutelma itsestäsi
- tunne ihmiset, joiden kanssa neuvottelet (mikä tapa neuvotella puree kuhunkin) - tunne kokouskäytännöt ja -menettelyt
• Puhu asiaa, tiedä mistä puhut
- kuuntele kiinnostuneena, osallistu aktiivisesti keskusteluun, tee nostoja, ole utelias - pilko asia osiin, havainnollista, esitä konkreettisia esimerkkejä ja vaihtoehtoja - tuo esiin taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt ja haitat (erityisesti kuntalaiselle) - pidä kiinni tärkeistä asioista, jousta vähäpätöisissä asioissa: ”anna kevyttä, ota painavaa” ja pidä, mitä lupaat!
• Yhdessä olemme enemmän
- sovi muiden järjestöjen neuvottelijoiden kanssa yhteistyöstä - varmista työsuojelun asiantuntemus
• Käy Jytyn neuvottelutaidon kurssi
- harjoittelu ja kokemus tuovat varmuutta, siihen asti: rohkeasti vaan…
ta kunnan/kaupungin/yhtymän valtuustossa, mikä saattaa aiheuttaa epäselvyyttä. Asia tuntuu usein jo ennakkoon päätetyltä, mutta vaikutusmahdollisuuksia on valtuuston nuijan kopautuk- seen asti.
Tärkeää on päästä yhteistoimintaan työnantajan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaihees- sa, joten seuraa huolellisesti toimielinten esityslistoja ja pöytäkirjoja ym. saatavissa olevaa materiaalia. Ole hereillä yhteistoimintaryhmän kokouksessa, työnantaja saattaa ohimennen to- deta myöhemmin eteen tulevia asioita. Jos et itse pääse kokoukseen, huolehdi sijainen paikalle.
Sinulla on oikeus ja myös velvollisuus pyytää neuvotteluja, kun huomaat henkilöstön asemaan vaikuttavan asian.
YT-neuvottelut ovat varsin vapaamuotoisia muissa kuin työvoiman vähentämistä koskevissa neuvotteluissa. Yleisesti neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista, niin että työn- tekijöillä tai henkilöstön edustajilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa käsiteltävän asian lopputulokseen. Tiedot on annettava niin, että neuvottelija voi perehtyä asiaan ja valmistautua neuvotteluihin etukäteen ja tarvittaessa kysyä neuvoa jäseniltä, yhdistyksen hallitukselta tai liiton aluetoimistosta/edunvalvontaosastolta. Neuvottelujen kuluessa voit pyytää lisätietoja työnantajalta.
Ennen päätöksentekoa työnantajan on neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista.
Vaadi aina pöytäkirja yt-neuvotteluista. Tärkeää on saada mahdollinen erimielisyys kirjatuksi pöytäkirjaan. Älä allekirjoita pöytäkirjaa, jossa sinua pyydetään vahvistamaan, että menettely on täyttänyt lain edellytykset. Neuvotteluiden lainmukaisuus arvioidaan viime kädessä käräjä-
Erityisesti organisaatiomuutoksissa, mutta myös paikallisen sopimisen asioissa on tärkeää saada työsuojelun asiantuntemus käyttöön. Yrittäkää saada työsuojeluvaltuutettu mukaan neuvotteluihin, mutta vähintäänkin pitäkää pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kokouksia asian tiimoilta.
7. LUOTTAMUSMIES ONGELMATILANTEIDEN SELVITTÄJÄNÄ
Kun koittaa se ensimmäinen päivä, jolloin jäsen tulee pyytämään apuasi työpaikalla kohtaa- maansa ongelmaan, on hyvä miettiä, miten asian selvittäminen aloitetaan. Sinun on hyvä kartoittaa, mitä asiassa on tapahtunut ja mihin kyseinen ongelma perustuu. Onko nyt kyseessä työehtosopimuksesta löytyvän määräyksen tulkinnasta vai paikallisen sopimuksen aiheuttama ongelma vai työnantajan viranhaltijalain/työsopimuslain nojalla tekemä päätös, joka kuohuttaa työpaikan henkilöstön tunteita. Tämä kertoo sinulle, miten asiaa selvitetään eteenpäin ja miten menetellään, jos paikallisesti asiassa ei saada sovintoa aikaan.
Jäsenen selvityksestä käy useimmiten ilmi, mistä työpaikalla esiin tullut ongelma juontuu. Jos päätöksen peruste jää epäselväksi, on asiaa kysyttävä työnantajalta. Työnantajan täytyy osata perustella päätöksensä.
Yleisimpiä jäsenten kysymyksiä kunta-alalla ovat palkan oikeellisuus, työaika-ongelmat ja työ- tehtävien muutostilanteet. Seuraavissa kohdissa käymme läpi muutamia tyypillisimpiä tilantei- ta ja sitä, miten asiaa kannattaa lähteä selvittämään ja mistä se ratkaisu mahdollisesti löytyy.
KVTES:n tulkintaongelma
Työsuhdeongelman perustuessa työnantajan tulkintaan KVTES:n määräyksestä on ensimmäi- seksi hyvä kartoittaa tilanteen tosiasiat ja tarkistaa onko työnantajan tulkinta määräyksestä oikea. Joskus ongelma voi johtua pelkästään siitä, ettei työnantaja ole ollut tietoinen kaikista asiaan vaikuttavista seikoista.
Tyypillisin kysymys kuntasektorin jäseneltä on oman palkan oikeellisuuden tarkistaminen. Pal- kan oikeellisuuden tarkistaminen on mahdollista vain paikallisen palkkausjärjestelmän tunte- muksella. KVTES:ssa on sovittu palkkausjärjestelmästä, jossa suurin osa palkasta muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta. Työnantajan on yhdessä työntekijän kanssa laadittava tehtä- vänkuvaus työtehtävistä. Mallitehtäväkuvaus tehdään asianomaisen ammattiryhmän kanssa.
Jokaisen työtehtävän tehtävänkuvaus on peruste työnantajan lopulta tekemälle arvioille siitä, miten vaativaa kyseinen työ on ja mitä se palkassa tarkoittaa (ns. TVA-arviointi). Luottamus- miehenä sinulla on oikeus saada käyttöösi tehtäväkuvaukset ja niiden vaativuuden arviointi.
Yhtä vaativista työtehtävistä on maksettava samaa tehtäväkohtaista palkkaa. Välillä työpai- kalla nousee epäilys siitä maksetaanko samoista työtehtävistä toiselle työntekijälle enemmän palkkaa kuin toiselle työntekijälle. Tällöin tulee selvittää, onko heillä todella samat työtehtävät ja onko heidän tehtäväkohtaisessa palkassa eroja.
Tehtäväkohtaista palkkaa ei saa sekoittaa henkilökohtaisen lisän osuuteen. Työntekijöiden hen- kilökohtaisissa lisissä, kun todella voi olla eroavaisuuksia. Henkilökohtainen lisä perustuu aina jokaisen työntekijän omaan osaamiseen ja suoriutumiseen työtehtävissä.
Mikäli KVTES:n tulkinta-asiassa ei päästä sovinnolliseen ratkaisuun paikallisesti, on seuraava askel aiemmin jo luvussa 6 mainittujen virallisten paikallisneuvotteluiden käyminen ja keskus- neuvottelupyynnön pyytäminen liitolta.
Työntekijän työtehtävien muutostilanteet
Kunnalla on oikeus päättää, miten se järjestää toimintansa ja miten työt tehdään kunnan sisällä. Työnantaja pystyy jo pelkän työnjohto-oikeuden nojalla päättämään mitä työmenetel- miä toiminnassa käytetään, mutta olennaisia ja pysyviä muutoksia työntekijän työsopimuksen mukaisiin työtehtäviin työnantaja ei voi tehdä pelkän työnjohto-oikeuden nojalla. Työnantajan tarvitsee työntekijän suostumuksen työtehtävien olennaisiin ja pysyviin muutoksiin ellei työn- antajalla ole osoittaa irtisanomisperustetta asiassa.
KVTES:n 1 luvun 10 §:ssä on mahdollistettu työntekijän tilapäinen (korkeintaan 8 viikoksi ker- rallaan) siirtäminen muihin työtehtäviin, joita voidaan pitää työntekijän koulutuksen ja työko- kemuksen huomioiden hänelle sopivina. Työnantaja ei saa alentaa työntekijän palkkaa kyseisen tilapäisen siirron vuoksi (ks. KVTES:n palkkausluvun 10 §). Tilapäiset työtehtävien muutokset voivat siten olla mahdollista ilman työntekijän suostumusta.
Se, mihin työtehtäviin työnantaja voi yksipuolisesti ja pysyvästi työntekijän siirtää riippuu suu- rimmalta osin siitä, mitä hänen työsopimukseen on työtehtävistä kirjattu. Mitä yksityiskohtai- semmin sopimuksessa on määritelty työtehtävät, sitä suppeampi on työnantajan mahdollisuus antaa niistä lisämääräyksiä. Oikeuskäytännössä on tosin katsottu työntekijän olevan tällöinkin velvollinen suorittamaan työtä, jonka katsotaan kuuluvan välittömästi työntekijän varsinaiseen työhön ja ei olennaisesti muuta työn laatua.
Mikä sitten on työtehtävien olennainen muutos? Siihen ei valitettavasti ole yleispätevää rat- kaisua, vaan se täytyy ratkaista aina tapauskohtaisesti arvioiden mm. mitä työsopimukseen on kirjattu, mitä työtä on tosiasiallisesti tehty ja mitä työtehtäviä tehtävänimikkeen alle voidaan nivoa.
Työtehtävien olennaisen ja pysyvän muutoksen työnantaja pystyy tekemään yksipuolisesti vain esittämällä irtisanomisperusteen. Siinä mielessä kannattaa kuunnella tarkasti, mitä muita työtehtäviä työnantaja tarjoaa, jos työnantaja on vedonnut tilanteessa esim. tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomisperusteisiin. Työnantajan yksipuolinen päätös uusista työtehtävistä tulee tällöin voimaan työntekijän irtisanomisajan jälkeen.
Viranhaltijalla ei ole sopimusta työtehtävistään, vaan työnantaja on tehnyt yksipuolisen pää- töksen ottaa viranhaltija tiettyyn tehtävään. Viranhaltijalla ei siten ole täysin samoja mahdol- lisuuksia vastustaa muutoksia tehtävänkuvaansa kuin työsopimussuhteisella. Kunnallisessa viranhaltijalaissa on säädetty ne tilanteet ja perusteet, jolloin muutoksen tekeminen virkateh- täviin on mahdollista.
Kutsu työntekijän/viranhaltijan kuulemiseen
Jonain päivänä eteesi saattaa tulla tilanne, jossa jäsen on saanut kutsun kuulemiseen. Työnan- tajan kutsusta on käytävä ilmi, mitä tilanne koskee. Työlainsäädännössä on tietyissä tilanteissa velvoitettu työnantaja kuulemaan työntekijää/viranhaltijaa ennen varsinaista päätöksentekoa asiassa. Tällaisia tilanteita ovat esim. henkilöperusteinen irtisanominen, työsuhteen purkami- nen, virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen ja viranhaltijan siirtäminen toiseen virkaan.
Työntekijällä/viranhaltijalla on oikeus pyytää sinut näihin kuulemisiin avuksi. Tärkeintä kuu- lemisessa on saada selville työnantajan harkinnassa olevan toimenpiteen perusteet ja pitää huoli siitä, että työntekijä/viranhaltija saa sanottua oman mielipiteensä asiasta työnantajalle.
Yleensä jo pelkkä ulkopuolisen läsnäolo riittää siihen, että asia saa oikeudenmukaisen ratkai- sun, mutta sinulla on myös osaamista tarvittaessa ohjata osapuolet oikealle tielle.
Työnantaja ei voi estää sinun osallistumistasi kuulemiseen. Kokousaika on soviteltava aikatau- luusi sopivaksi (vain purkamisessa on 14 vrk määräaika). Toisaalta joskus työnantaja voi pyytää sinua mukaan kuulemiseen, jolloin tarkista jäseneltä, haluaako hän sinut paikalle vai ei.
Työsopimuslakiin tai kunnalliseen viranhaltijalakiin perustuvat päätökset
Kuntasektorilla osa henkilöstöstä on virkasuhteisia ja osa työsopimussuhteisia. Oikeaan muu- toksenhakutiehen vaikuttaa paljon se, perustuuko työnantajan tekemä päätös viranhaltijala- kiin, työsopimuslakiin vai KVTES:n säännökseen.
Viranhaltijalain nojalla tehtyihin päätöksiin lähdetään hakemaan muutosta oikaisuvaatimuksen kautta. Mikäli muutosta ei saada aikaan oikaisuvaatimuksella ja perusteita löytyy muutoksen- haun jatkamiselle, etenee asia hallinto-oikeuteen. Puhtaasti työsopimuslakiin perustuvat riidat ratkaistaan viime kädessä käräjäoikeudessa. KVTES:n säännökseen perustuvat riidat etenevät paikallisneuvottelujen kautta mahdollisesti keskusneuvotteluun ja työtuomioistuimeen.
Kunnalliset työnantajat antavat kuitenkin toisinaan oikaisuvaatimusohjeet myös työsopimus- suhteista henkilöä koskevissa päätöksissä. Hallinto-oikeus ei työsopimuslakiin perustuvia riitoja ota tutkittavakseen, mutta halutessaan voi käyttää työnantajan antamaa mahdollisuutta ns. epäviralliseen muutoksenhakuun. Asian saattaminen oikaisuvaatimuksella ylemmän toi- mielimen tietoisuuteen ja uudelleenkäsittelyyn voi olla se kaikkein nopein keino saada asiaan muutos.
Muutoksenhaku oikaisuvaatimuksella
Oikaisuvaatimus on kirjallinen valitus, jolla voidaan hakea muutosta viranhaltijaa koskevaan kunnanhallituksen, lautakunnan tai niiden alaisen viranomaisen päätökseen. Kunnallisen viran- haltijalain nojalla tehtyjä päätöksiä ovat esim. viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhtee- seen, virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi tai virkasuhteen irtisanominen.
Oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen tai kunnan asukas 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta tulee ilmetä, mihin päätökseen muutosta haetaan ja millä perusteilla. Pelkästä asian valmistelusta ei voi tehdä oikaisua, vaan valitus voidaan tehdä vasta varsinaisesta päätöksestä. Valituskelpoisen päätöksen mukana työnantajan on annettava tarkemmat oikaisuvaatimusohjeet, joista ilmenee kenelle oikaisuvaatimus osoitetaan.
Tavanomainen tilanne oikaisuvaatimuksen laatimiselle on silloin, kun viranhaltija irtisanotaan tuotannollisella ja taloudellisella perusteella (tuta). Oikaisuvaatimusaika alkaa poikkeukselli- sesti tuta-irtisanomistilanteissa vasta virkasuhteen päättymisestä. Työnantaja saa ennakoi- da tuta-irtisanomisperusteiden täyttymistä viranhaltijan irtisanomisajan verran. Työn tulee vähentyä tai huonon rahoitustilanteen olla osoitettavissa viimeistään virkasuhteen viimeisenä päivänä. Näin ollen irtisanomisperusteiden arvioiminen ja todentaminen on mahdollista tehdä vasta virkasuhteen päättymisen jälkeen.
Oikeusturvavakuutus jäsenten turvana
Liitto on ottanut jokaisella jäsenelleen oikeusturvavakuutuksen, joka kattaa oikeudenkäyntiku- lut 15 000 euroon asti. Jäsenellä on aina 200 euron omavastuu oikeustapauksissa. Riita-asiois- sa tulee aina ensin ottaa yhteyttä liittoon ennen yhteydenottoa yksityiseen asianajotoimistoon.
Oikeusturvasta myönnetään vain ne kulut, jotka ovat aiheutuneet sen jälkeen, kun asia on riitautettu. Eli esimerkiksi sen jälkeen, kun liiton juristit ovat vaatineet asiassa korvauksia työn- antajalta. Oikeusturvavakuutus ei kata esimerkiksi esitutkinnan aikana syntyviä kuluja, eikä
oikeusturvaa saa pelkkänä todistajana toimiseen riita-asiassa. Pääsääntöisesti oikeusturva tulee voimaan sen jälkeen, kun jäsenyys Jytyssä on kestänyt kuusi kuukautta. Vahinkotapah- tuman on tullut tapahtua kyseisen kuuden kuukauden jälkeen, jotta oikeusturvaa voi käyttää asian prosessoimiseen.
8. APUA LIITOSTA
Ota rohkeasti yhteyttä, kun tarvitset apua. Jytyn aluetoimistot palvelevat sinua usealla paik- kakunnalla ja heidän tarkemmat yhteystiedot löydät tästä oppaasta sekä kotisivuiltamme.
Tarkoituksena on se, että jäsenet ovat työpaikalla yhteydessä sinuun ja sinä otat tarvittaessa ensisijaisesti yhteyden aluetoimistoon. Liiton kaikki yhteystiedot löydät kotisivuilta.
OmaNetti
Ota käyttöösi OmaNetti. Jytyn luottamusmiehenä voit kirjautua Jytyn kotisivujen kautta toimi- vaan OmaNettiin. Sieltä saat lisätietoja ja ajankohtaisia ohjeita mm. edunvalvonnan kysymyk- sistä ja jäsenyysasioista. Sieltä löytyy myös vertaistukeen sopiva luottamusmiesten välinen keskustelupalsta. OmaNetissä olevat asiat on tarkoitettu lähinnä Jytyn aktiivisille toimijoille, yleiset asiat löydät kotisivuiltamme.
Operetti
Jytyn yhdistysaktiivien sähköinen palvelu Operetti on luottamusmiesten käytössä keväästä 2017 alkaen. Operetissa pääset mm. katselemaan jäsenten tietoja ja päivittämään heidän työ- suhdetietojaan. OmaNetistä löytyy linkki Operettiin. Koulutusta Operetista järjestetään luotta- musmieskoulutuksen yhteydessä.
9. LISÄTIETOA
Kaikesta on kiva tietää kaikki. Usein jäsenistökin olettaa sinun olevan kävelevä tietosanakirja, mutta ole kohtuullinen itsellesi ja ohjaa jäsen joissakin asioissa suoraan parhaan tiedon lähteille.
Työmarkkinatietoutta
Kunnallisen yleisen virka-ja työehtosopimuksen neuvottelee työntekijäpuolen kolme pääso- pijajärjestöä (Kunta-alan unioni, Juko ja Koho) KT kuntatyönantajien kanssa. Jyty osallistuu neuvotteluihin Kunta-alan unionin osapuolena. Neuvottelut aloitetaan sopimuksen voimassa- oloajan päättymisen lähestyessä. Liitto kysyy neuvotteluihin sopimustavoitteita yhdistyksiltä ja lopulliset sopimustavoitteet päättää liittovaltuusto. Lisätietoa työmarkkinajärjestelmän ja työelämän perusasioista löydät Työmarkkina-avaimesta www.tyomarkkina-avain.fi ja STTK:n tervetuloa työelämään –oppaasta www.tyoelamaan.fi.
Työttömyysturva
Työttömyysturvaa koskevat säädökset ovat monimutkaisia ja muuttuvat aika ajoin. Ajan tasalla pysyminen on haastavaa. Ohjaa jäsen ottamaan työttömyysturvaa koskevissa kysymyksissään ensisijaisesti yhteyttä Jytyn työttömyyskassaan tai TE-palveluihin. Lisätietoa löydät työttömyys- kassan nettisivuilta www.jytk.fi tai TE-palveluista www.te-palvelut.fi.
• Vuorotteluvapaa
Tutustu TE-palvelujen vuorotteluvapaa -ohjeisiin ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vuorotteluvapaalain soveltamisohjeeseen (www.te-palvelut.fi).
• Muutosturva
Tarkoituksena on mm. antaa irtisanotulle palkallista vapaata uuden työn etsintään, työllistymissuunnitelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin osallistumista varten.
• Karenssi
Mahdollinen karenssi työttömyyspäivärahaan määrätään paikallisessa TE-toimistossa eli siihen liittyvissä kysymyksissä jäsenen on syytä olla yhteydessä suoraan omaan TE- toimistoonsa.
Eläke
Ohjaa jäsen kysymään eläkkeeseen liittyviä asioitaan Kevasta (www.keva.fi).
Kannattaa kuitenkin osallistua Kevan ja Telan (Työeläkevakuuttajat Tela ry) tarjoamaan ilmai- seen eläkekoulutukseen.
Opintovapaa
Määräykset on KVTES:ssä, opintovapaalaissa ja -asetuksessa.
Lisää tietoa löydät osoitteista: www.opintovapaa.fi ja www.koulutusrahasto.fi
• Varmista, että yhdistys on ilmoittanut valinnastasi työnantajalle ja liitolle
• Esittäydy jäsenille ja tutustu heidän tehtäviinsä
• Esittäydy ja sovi yhteistyöstä muiden luottamusmiesten (myös muiden ammattijärjestöjen), työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien kanssa
• Sovi tehtäväsi hoitamiseen liittyvistä menettelytavoista esimiehesi kanssa
• Perehdy virka- ja työehtosopimuksiin (KVTES, TS ja paikalliset sopimukset) sekä valtakunnallisiin suositussopimuksiin ja soveltamisohjeisiin
• Osallistu liiton koulutuksiin
• Osallistu yhdistyksen hallituksen kokouksiin
• Tutustu liiton organisaatioon ja työntekijöihin
• Tutustu työnantajasi organisaatioon ja toimintatapoihin (kuten kenen kanssa neuvottelet mistäkin asiasta)
10. TARKISTUSLISTA LUOTTAMUSMIESTAIPALEEN ALKUUN
LIITE 1
Paikallisneuvottelupyynnön esimerkki (muokattava versio OmaNetissä) PAIKALLISNEUVOTTELUPYYNTÖ
Sopulan kunta
Henkilöstöjohtaja Tarja Tahti
Paikallisneuvottelut Teppo Testisen palkka-asiasta (asia, josta neuvotellaan)
(Kirjoita auki vaatimus ja sen perusteet)
Jyty Sopula ry pyytää Kunta-alan Unionin nimissä paikallisneuvottelut Teppo Testisen tehtävä- kohtaisen palkan korjaamisesta oikealle tasolle takautuvasti 1.4.2016 alkaen. KVTES:n 2 luvun 10 §:n mukaisesti tehtäväkohtainen palkka on tarkistettava tehtävien muutosajankohdasta lukien, kun uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi.
(neuvottelijan nimi ja asema)
Yhdistyksen neuvottelijana/neuvottelijoina toimii pääluottamusmies Timo Reipas.
Neuvottelijan yhteystiedot Plm Timo Reipas
p. 040-711 0123 timo.reipas@sopula.fi
Paikka ja päiväys 20.9.2016 Sopula
(Allekirjoitus) Hilkka Toimelias
Jyty Sopula ry:n puheenjohtaja (Nimi ja asema yhdistyksessä)
LIITE 2
Esimerkki paikallisneuvottelun pöytäkirjasta (muokattava versio OmaNetissä) PAIKALLISNEUVOTTELU
Aika: 14.10.2016 Paikka: Kaupungintalo
Läsnä: Henkilöstöjohtaja Tarja Tahti Jytyn plm Timo Reipas Sihteeri Siiri Simpukka
1. Teppo Testisen palkka (Erimielisyyden kohde/neuvottelupyyntö)
(Vaatimus ja sen perustelut)
Jyty paikallisyhdistys Sopula on pyytänyt paikallisneuvottelun koskien Teppo Testisen palkkaa 1.4.2016 tapahtuneen työtehtävien muutoksen jälkeen. Työnantaja ei ole KVTES:n 2 luvun 10
§:n mukaisesti tarkistanut Testisen palkkaa uusien työtehtävien mukaiselle aiempaa korkeam- man tehtäväkohtaisen palkan tasolle. Yhdistys vaatii, että työnantaja maksaa Testiselle takau- tuvasti 1.4.2016 lähtien uusien työtehtävien mukaista tehtäväkohtaista palkkaa.
2. Osapuolten näkemykset asiasta
(Osapuolten kannanotot vaatimuksista perusteluineen tähän)
Työnantajan kanta on se, että työtehtävien TVA-arviointi on valmistunut vasta vuoden 2015 lopussa ja vielä tällä hetkellä ei ole sovellettu käytännössä uutta TVA-luokitusta. Työnantajalla ei siksi ole velvoitetta vielä tarkistaa Testisen palkkaa uuden TVA-arvioinnin mukaiseksi.
(Huolehdi, että tähän kirjoitetaan teidän näkemys, ei työnantajan tulkintaa asiasta)
Työntekijäpuolen kanta on se, että työnantaja on käytännössä soveltanut työpaikalla uusien TVA-arvioinnin mukaisia palkkoja, koska uusia työntekijöitä on palkattu kuntaan keväällä 2016 ja heille on maksettu uuden TVA-arvioinnin mukaista palkkaa työsuhteen alusta lähtien. Lisäksi Testisen tehtävät ovat muuttuneet olennaisesti. Näin ollen työnantajan tulee maksaa 1.4.2016 lähtien uutta tehtäväkohtaista palkkaa Testiselle.
3. Neuvottelutulos
Neuvottelut päättyivät erimielisenä.
Allekirjoitukset
Tarja Tahti Timo Reipas
WWW JYTYLIITTOFI
JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY
LUOTTAMUSMIES!
Työsuhdeasioissa ota ensisijaisesti yhteyttä aluetoimistoon!
Katso tarkemmat yhteystiedot kotisivuilta.
Etelä-Suomen alue:
Helsingin toimipiste
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Alueasiamies Jarmo Raappana puh. 0500 584 496
Alueasiamies Satu-Maarit Urtti puh. 040 184 6312
Järjestöasiamies Tina Havukainen puh. 040 550 7335
Turun toimipiste
Yliopistonkatu 37 A 55, 20100 Turku Alueasiamies Kimmo Hollmén puh. 040 556 1809
Länsi-Suomen alue:
Tampereen toimipiste
Hämeenkatu 5 A, 5. kerros, 33100 Tampere Alueasiamies Olli Järvelä
puh. 040 588 7987
Alueasiamies Pekka Laukkanen
(Työskentelee myös Vaasan toimipisteessä) puh. 040 575 9565
Alueasiamies Satu Leivonsalo puh. 0400 482665
Vaasan toimipiste Pitkäkatu 57, 65100 Vaasa Järjestöasiamies Maria Sparv (Ruotsinkielinen jäsenpalvelu) puh. 0400 970 090
Itä-Suomen alue:
Kouvolan toimipiste Keskikatu 4, 45100 Kouvola Alueasiamies Sonja Rapo puh. 040 727 2854
Alueasiamies Maija Kuittinen puh. 0400 378 886
Kuopion toimipiste
Maaherrankatu 27, 3 krs, 70100 Kuopio Alueasiamies Heli Merta
puh. 040 508 8752
Järjestöasiamies Sanna Mäkelä puh. 050 413 1521
Pohjois-Suomen alue:
Oulun toimipiste
Uusikatu 23 A 7, 90100 Oulu Alueasiamies Teuvo Siikaluoma puh. 0400 585 893
Järjestöasiamies Pirjo Huusko puh. 0400 554 152
Rovaniemen toimipiste
Korkalonkatu 6 A 11, 96100 Rovaniemi Alueasiamies Anssi Vuolio
puh. 0400 974 491
Alueasiamies Minna Eskelinen puh. 040 554 7606
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Liiton vaihde: 020 789 3799
Faksi: 020 789 3790
Sähköposti: etunimi.sukunimi@jytyliitto.fi www.jytyliitto.fi
ALUETOIMISTOT
Työsuhdeneuvonta kunta-alalla:
tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi 020 789 3700 (ma-to 9-12, pe 10-12) Jäsenrekisteri ja jäsenasiat: 020 789 3720 Jäsenmaksut: 020 789 3730
