Eurooppa-neuvosto
Bryssel, 2. lokakuuta 2020 (OR. en)
EUCO 13/20
CO EUR 10 CONCL 6
ILMOITUS
Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat
Asia: Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous (1. ja 2. lokakuuta 2020) – Päätelmät
Valtuuskunnille toimitetaan oheisena Eurooppa-neuvoston edellä mainitussa kokouksessa hyväksymät päätelmät.
I COVID-19
1. Eurooppa-neuvosto kävi perusteellisen keskustelun covid-19-pandemian hoidosta. Se toimii päättäväisesti yhdessä tässä vaikeassa tilanteessa ja kehottaa neuvostoa yhdessä komission kanssa lisäämään edelleen yleisiä koordinointitoimia ja työtä rokotteen kehittämiseksi ja jakamiseksi EU:n tasolla. Eurooppa-neuvosto palaa tähän aiheeseen säännöllisesti.
II SISÄMARKKINAT, TEOLLISUUSPOLITIIKKA JA DIGITAALIASIAT
2. Covid-19-pandemialla on pitkäaikainen vaikutus Euroopan ja koko maailman talouteen. Se on korostanut sekä Euroopan voimavaroja että sen riippuvuussuhteita. Vahva taloudellinen perusta on nyt tärkeämpi kuin koskaan ennen osallistavan ja kestävän kasvun, kilpailukyvyn, työpaikkojen, vaurauden ja Euroopan maailmanlaajuisen roolin kannalta.
3. Heinäkuussa Eurooppa-neuvosto sopi ainutlaatuisesta elpymispaketista, jolla torjutaan covid- 19:n vaikutuksia talouksiimme ja yhteiskuntiimme ja edistetään Euroopan vahvaa elpymistä ja talouksiemme muutosta sekä uudistumista. Elpymisen kaksi toisiaan vahvistavaa pilaria, vihreä siirtymä ja digitalisaatio, yhdessä vahvojen ja syvien sisämarkkinoiden kanssa, edistävät uusia kasvun muotoja, yhteenkuuluvuutta sekä lähentymistä ja lujittavat EU:n selviytymiskykyä. Unionin keskeisenä tavoitteena on strategisen riippumattomuuden saavuttaminen samalla, kun säilytetään talouden avoimuus.
Sisämarkkinat ja teollisuuspolitiikka
4. Eurooppa-neuvosto korostaa, että on palattava mahdollisimman pian normaalisti toimiviin sisämarkkinoihin. Mutta se ei riitä: aiomme ottaa opiksemme covid-19-kriisistä, puuttua jäljellä olevaan pirstaloitumiseen, esteisiin ja heikkouksiin sekä nostaa tavoitetasoamme.
Eurooppa-neuvosto vahvistaa 21. syyskuuta 2020 hyväksytyt neuvoston päätelmät
sisämarkkinoiden syventämisestä tavoitteena vahva elpyminen ja kilpailukykyinen, kestävä Eurooppa ja kehottaa erityisesti
• panemaan sisämarkkinasäännöt tiukasti täytäntöön ja valvomaan niiden noudattamista sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa koskevan komission
toimintasuunnitelman mukaisesti;
• poistamaan erityisesti palvelujen alalla jäljellä olevat perusteettomat esteet ja pidättymään luomasta uusia esteitä;
• päivittämään Euroopan kilpailukehyksen sen varmistamiseksi, että se vastaa vihreästä siirtymästä, digitalisaatiosta ja muuttuvasta globaalista toimintaympäristöstä aiheutuviin haasteisiin. Kehyksen on annettava talouden toimijoille selkeät säännöt ja tuettava innovointia, myös digitaalialalla. Olisi tutkittava mahdollisuutta hyväksyä sääntöjä verkostovaikutuksiltaan merkittävien verkkoalustojen systeemisestä roolista ja vastuista.
Eurooppa-neuvosto odottaa mielenkiinnolla komission meneillään olevan
kilpailusääntöjen uudelleentarkastelun tuloksia, joista ensimmäiset on määrä saada vuonna 2021. Tässä yhteydessä on otettava huomioon globalisaation sekä
digitaalitalouden kehittymisen vaikutukset;
• kehittämään uutta globaalin talouden hallintajärjestelmää, joka perustuu
kunnianhimoiseen ja tasapainoiseen vapaakauppa-agendaan, jonka ytimessä on WTO, samalla kun suojaudutaan epäoikeudenmukaisilta käytännöiltä ja väärinkäytöksiltä ja varmistetaan vastavuoroisuus. Täytäntöönpanoasetusta olisi parannettava,
kansainvälisten julkisten hankintojen välinettä koskevan ehdotuksen käsittelyä olisi nopeutettava ja olisi kehitettävä uusia välineitä, joilla puututaan ulkomaisten tukien vääristäviin vaikutuksiin sisämarkkinoilla;
• investoimaan koulutukseen ja osaamisen tehokkaaseen käyttöön, jotta voidaan säilyttää ja lisätä työpaikkoja, tukea taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia ja toteuttaa
tarvittavat sosiaalisen suojelun politiikat perussopimusten mukaisesti.
5. EU:n on toteutettava kunnianhimoista eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa, jotta sen teollisuudesta saadaan kestävämpää, vihreämpää, globaalisti kilpailukykyisempää ja palautumiskykyisempää. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota määrittämään erityisesti terveydenhuoltoalan kaltaisten herkimpien teollisten ekosysteemien strategiset riippuvuudet ja ehdottamaan toimenpiteitä riippuvuuksien vähentämiseksi muun muassa monipuolistamalla tuotanto- ja toimitusketjuja, varmistamalla strategiset varastot sekä edistämällä tuotantoa ja
• varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset sekä sääntely-ympäristön ja valtiontukikehyksen, jotka edistävät innovointia ja helpottavat pk-yritysten täysipainoista osallistumista;
• kehittämään uusia teollisia alliansseja, jotka koskevat muun muassa raaka-aineita, terveydenhuollon laitteita, mikroprosessoreja, suojattuja televerkkoja, vähähiilisiä teollisuudenaloja sekä teollisia pilvipalveluja ja alustoja;
• lisäämään tukea käynnissä oleville Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille akku- ja mikroelektroniikka-alan hankkeille sekä hankkeille, joita jäsenvaltiot ja teollisuus kehittävät erilaisten (esim. esineiden internetin tai puhtaan vedyn) allianssien yhteydessä, jotta markkinahäiriöitä voitaisiin korjata ja mahdollistaa
läpimurtoinnovointi. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota auttamaan jäsenvaltioita kehittämään uusia Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita. Lisäksi se kehottaa vahvistamaan entisestään EU:n ja kansallisten varojen käytön synergioita keskeisissä teknologiahankkeissa sekä samalla varmistamaan läpinäkyvyyden ja pk- yritysten avoimen osallistumisen;
• kehittämään EU:n riippumattomuutta avaruusalalla ja yhdennetympää puolustuksen teollista perustaa.
Digitaaliasiat
6. Covid-19-pandemia on entisestään korostanut tarvetta nopeuttaa Euroopan digitaalista siirtymää. On ratkaisevan tärkeää hyödyntää tämän siirtymän tarjoamat mahdollisuudet, jotta voidaan vahvistaa EU:n taloudellista perustaa, varmistaa teknologinen riippumattomuus, vahvistaa maailmanlaajuista kilpailukykyä, helpottaa vihreää siirtymää, luoda työpaikkoja ja parantaa kansalaisten elämää. Aidosti digitaalisten sisämarkkinoiden luominen tarjoaa kotoperäisen kehyksen, jonka avulla eurooppalaiset yritykset voivat kasvaa ja laajentua.
Eurooppa-neuvosto odottaakin kiinnostuneena komission ehdotusta digitaalisia palveluja koskevaksi säädökseksi tämän vuoden loppuun mennessä sekä kehottaa komissiota esittämään maaliskuuhun 2021 mennessä kattavan digitaalisen kompassin, jossa esitetään EU:n
konkreettiset digitaalialan tavoitteet vuodeksi 2030. Kompassilla olisi perustettava Euroopan strategisten digitaalisten valmiuksien ja kyvykkyyksien seurantajärjestelmä ja hahmoteltava keinot ja keskeiset välitavoitteet päämääriemme saavuttamiseksi.
7. Digitaalinen riippumattomuus edellyttää, että EU luo aidosti digitaaliset sisämarkkinat sekä vahvistaa kykyään määritellä omat sääntönsä, tehdä itsenäisiä teknologisia valintoja ja kehittää ja ottaa käyttöön strategisia digitaalisia valmiuksia ja infrastruktuureja.
Kansainvälisellä tasolla EU aikoo vahvistaa välineitään ja säädösvaltaansa helpottaakseen globaalien sääntöjen ja normien muokkaamista. EU on jatkossakin avoin kaikille
eurooppalaisia sääntöjä ja normeja noudattaville yrityksille. Digitaalisessa kehityksessä on turvattava EU:n arvot sekä perusoikeudet ja turvallisuus, ja sen on oltava sosiaalisesti tasapainoista. Tällainen ihmiskeskeinen toimintatapa lisää eurooppalaisen mallin houkuttelevuutta.
8. Digitaaliseen siirtymään, myös pk-yrityksissä, on käytettävissä vähintään 20 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen varoja. Yhdessä monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien määrien kanssa näillä varoilla olisi edistettävä muun muassa seuraavia tavoitteita:
• edistetään seuraavan sukupolven digitaaliteknologioiden kehittämistä Euroopassa, mukaan lukien supertietokoneet ja kvanttilaskenta, lohkoketjut ja ihmiskeskeinen tekoäly;
• kehitetään valmiuksia strategisissa digitaalisissa arvoketjuissa, erityisesti mikroprosessoreita;
• nopeutetaan erittäin suuren kapasiteetin ja suojattujen verkkoinfrastruktuurien – myös kuitu- ja 5G-verkkojen – käyttöönottoa kaikkialla Euroopan unionissa;
• parannetaan EU:n kykyä suojautua kyberuhkilta, tarjota suojattu viestintäympäristö, erityisesti kvanttisalauksen avulla, ja varmistaa tietojen saatavuus oikeudellisia ja lainvalvontatarkoituksia varten;
• hyödynnetään digitaaliteknologian kaikkia mahdollisuuksia, jotta saavutetaan heinäkuun pakettiin sisältyvät kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet;
• parannetaan koulutusjärjestelmien digitaalisia valmiuksia.
9. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Euroopan datastrategiaan, joka tukee EU:n
maailmanlaajuisia digitaalisia tavoitteita ja johtaa aitoon kilpailukykyiseen eurooppalaiseen datatalouteen, samalla kun varmistetaan eurooppalaiset arvot ja korkeatasoinen tietoturva, tietosuoja ja yksityisyys. Se korostaa, että laadukasta dataa on oltava helpommin saatavilla ja että tietojen jakamista ja yhdistämistä sekä yhteentoimivuutta on edistettävä ja tehtävä se mahdolliseksi. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien luomisen strategisilla aloilla ja pyytää erityisesti komissiota priorisoimaan terveysdata-avaruutta, joka olisi perustettava vuoden 2021 loppuun mennessä.
10. Eurooppa-neuvosto korostaa, että on perustettava luotettavia, turvallisia ja suojattuja
eurooppalaisia pilvipalveluja sen varmistamiseksi, että eurooppalaista dataa voidaan tallentaa ja käsitellä Euroopassa eurooppalaisten sääntöjen ja normien mukaisesti. Se suhtautuukin myönteisesti ajatukseen EU:n yhdistetystä pilvi-infrastruktuurista ja pyytää komissiota viemään tätä työtä ripeästi eteenpäin. Suuremman eurooppalaisen pilvipalvelukapasiteetin ja voimaannuttavan yhteentoimivuuskehyksen pitäisi myös antaa mahdollisuus ottaa käyttöön julkisia ja yksityisiä digitaalisia pilvipalveluratkaisuja, jotka ovat turvallisia ja suojattuja, mikä myös varmistaisi nopeamman, tehokkaamman, kätevämmän ja avoimemman pääsyn sähköisiin viranomaispalveluihin.
11. Eurooppa-neuvosto vahvistaa 9. kesäkuuta 2020 hyväksytyt neuvoston päätelmät Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta. Se kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti 29. tammikuuta 2020 hyväksyttyä 5G-kyberturvallisuusvälineistöä ja erityisesti soveltamaan asiaankuuluvia rajoituksia EU:n laajuisessa koordinoidussa riskinarvioinnissa kriittisiksi ja arkaluonteisiksi katsottujen keskeisten kohteiden
suuririskisiksi katsottuihin toimittajiin. Eurooppa-neuvosto korostaa, että kaikki mahdolliset 5G-toimittajat on arvioitava yhteisten objektiivisten kriteerien perusteella.
12. Jotta varmistetaan 5G:n nopea käyttöönotto kaikkialla EU:ssa, Eurooppa-neuvosto kehottaa myös kaikkia jäsenvaltioita toimittamaan 5G:n käyttöönottoa koskevat kansalliset
suunnitelmansa komissiolle tämän vuoden loppuun mennessä 5G-toimintasuunnitelmassa esitetyn mukaisesti.
13. EU:n on oltava globaali edelläkävijä turvallisen, luotettavan ja eettisen tekoälyn kehittämisessä. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota
• ehdottamaan tapoja lisätä Euroopan ja kansallisen tason julkisia ja yksityisiä investointeja tekoälyä koskevaan tutkimukseen ja innovointiin ja tekoälyn käyttöönottoon;
• parantamaan koordinointia ja lisäämään huippuosaamisen pohjalta verkostoja ja synergioita eurooppalaisten tutkimuskeskusten välille;
• määrittelemään korkean riskin tekoälyjärjestelmät selkeästi ja objektiivisesti.
14. Eurooppa-neuvosto kehottaa kehittämään EU:n laajuisen suojatun julkisen sähköisen tunnistamisjärjestelmän (e-ID) kehyksen, myös yhteentoimivat digitaaliset allekirjoitukset, jotta ihmiset voivat valvoa verkkohenkilöllisyyttään ja verkossa olevia tietojaan ja jotta heillä on pääsy julkisiin, yksityisiin ja rajatylittäviin digitaalisiin palveluihin. Se pyytää komissiota esittämään ehdotuksen eurooppalaista digitaalista tunnistamista koskevasta aloitteesta vuoden 2021 puoliväliin mennessä.
Seuraavat vaiheet
15. Eurooppa-neuvosto palaa sisämarkkinoihin, teollisuuspolitiikkaan ja digitaaliasioihin kokouksessaan maaliskuussa 2021. Tuolloin se arvioi myös tilannetta digitaalitalouden verotuksen tärkeän kysymyksen käsittelyssä.
III ULKOSUHTEET Itäinen Välimeri
16. EU:lla on strateginen intressi itäisen Välimeren vakaaseen ja turvalliseen ympäristöön sekä yhteistyöhön perustuvan molempia osapuolia hyödyttävän suhteen kehittämiseen Turkin kanssa. Tältä osin ehdottomana vaatimuksena on vuoropuhelun jatkaminen vilpittömässä mielessä sekä pidättäytyminen yksipuolisista toimista, jotka ovat EU:n intressien vastaisia ja rikkovat kansainvälistä oikeutta sekä EU:n jäsenvaltioiden suvereeneja oikeuksia. Kaikki erimielisyydet on ratkaistava rauhanomaisessa vuoropuhelussa ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto toistaa täyden solidaarisuutensa Kreikkaa ja Kyprosta kohtaan, joiden suvereniteettia ja täysivaltaisia oikeuksia on kunnioitettava.
17. EU suhtautuu myönteisesti Kreikan ja Turkin viimeaikaisiin luottamusta rakentaviin toimiin sekä ilmoitukseen siitä, että ne jatkavat suoria tunnustelevia neuvotteluja, jotka tähtäävät kummankin maan mannerjalustan ja talousvyöhykkeen määrittelyyn. Näitä toimia on jatkettava ja laajennettava.
18. Samalla Eurooppa-neuvosto tuomitsee voimakkaasti Kyproksen tasavallan täysivaltaisten oikeuksien loukkaamisen, joka on lopetettava. Eurooppa-neuvosto kehottaa Turkkia pidättymään jatkossa samanlaisista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista. Eurooppa- neuvosto korostaa, että mannerjalusta ja talousvyöhyke olisi määriteltävä vilpittömässä mielessä käytävän vuoropuhelun ja neuvottelujen avulla sekä noudattaen täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta, ja kehottaa Turkkia vastaamaan Kyproksen ehdotukseen aloittaa vuoropuhelu Turkin ja Kyproksen kaikkien mereen liittyvien kiistojen ratkaisemiseksi.
19. Eurooppa-neuvosto tukee neuvottelujen nopeaa uudelleen aloittamista YK:n alaisuudessa ja on edelleen täysimääräisesti sitoutunut Kyproksen kysymyksen kattavaan ratkaisemiseen YK:n puitteissa ja asianomaisten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien, muun muassa päätöslauselmien 550 ja 789, sekä EU:n perustana olevien periaatteiden mukaisesti.
Eurooppa-neuvosto odottaa samaa Turkilta. EU on valmis toimimaan aktiivisesti
neuvottelujen tukemisessa, muun muassa nimittämällä neuvottelujen jatkuessa edustajan YK:n tarkkailijaryhmään.
20. Edellyttäen, että Kreikan ja Kyproksen vastaisten laittomien toimien lopettamiseksi tapahtuu rakentavia ponnistuksia, Eurooppa-neuvosto on sopinut käynnistävänsä positiivisen poliittisen EU:n ja Turkin asialistan, jossa keskitytään erityisesti tulliliiton nykyaikaistamiseen ja kaupan helpottamiseen, kansojen välisiin kontakteihin, korkean tason vuoropuheluun ja yhteistyön jatkamiseen muuttoliikekysymyksistä vuoden 2016 EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti.
Eurooppa-neuvosto pyytää puheenjohtajaansa yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa ja ulkoasiainedustajan tuella laatimaan ehdotuksen EU:n ja Turkin asialistan vauhdittamiseksi uudelleen tätä varten.
21. EU muistuttaa aiemmista, 20. lokakuuta 2019 annetuista Turkkia koskevista päätelmistään vahvistaen ne ja toteaa, että mikäli Turkki toteuttaa uusia yksipuolisia kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia tai provokaatioita, EU käyttää kaikkia mahdollisia, myös
SEU 29 artiklan ja SEUT 215 artiklan mukaisia välineitä ja vaihtoehtoja puolustaakseen omia ja jäsenvaltioidensa etuja.
Eurooppa-neuvosto aikoo edelleen seurata tilanteen kehittymistä tiiviisti ja palata asiaan tarvittaessa sekä tehdä tarvittavat päätökset viimeistään joulukuun kokouksessa.
22. Lopuksi Eurooppa-neuvosto kehottaa järjestämään itäisen Välimeren alueen monenvälisen konferenssin ja pyytää ulkoasiainedustajaa aloittamaan neuvottelut sen järjestämisestä.
Menettelytavoista, kuten osallistumisesta, laajuudesta ja aikataulusta on sovittava kaikkien osapuolten kesken. Konferenssissa voitaisiin käsitellä kysymyksiä, jotka on ratkaistava monenvälisesti, kuten merirajojen määrittämistä, turvallisuutta, energiaa, muuttoliikettä ja taloudellista yhteistyötä.
Kiina
23. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille suullisen selvityksen EU-johtajien
tapaamisesta presidentti Xi Jinpingin kanssa 14. syyskuuta sekä maantieteellisiä merkintöjä koskevan sopimuksen allekirjoittamisen. Se korostaa tarvetta tasapainottaa taloussuhteita ja saavuttaa vastavuoroisuus. Se palauttaa mieleen, että tavoitteena on saattaa tämän vuoden loppuun mennessä päätökseen neuvottelut kunnianhimoisesta EU:n ja Kiinan kattavasta investointisopimuksesta, jolla puututaan nykyisiin markkinoille pääsyn epäsymmetrioihin, edistetään tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja tehdään kestävää kehitystä koskevia
merkityksellisiä sitoumuksia. Lisäksi se kehottaa Kiinaa täyttämään aiemmat sitoumuksensa puuttua markkinoille pääsyn esteisiin, edistymään ylikapasiteetin vähentämisessä ja
aloittamaan neuvottelut teollisuustuista Maailman kauppajärjestössä.
24. Eurooppa-neuvosto kannustaa Kiinaa kantamaan suuremman vastuun maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisesta. Tähän sisältyy erityisesti kunnianhimoisempien luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien sekä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisten, kunnianhimoisempien ilmastotoimien toteuttaminen ja monenvälisten toimien tukeminen covid-19-pandemian torjumiseksi, erityisesti lääkkeiden ja rokotteiden sekä kansainvälisten terveystoimien riippumaton tarkastelu ja velkahelpotukset, jotka ovat välttämätön edellytys pandemiasta toipumiselle erityisesti Afrikassa. Eurooppa-neuvosto panee tärkeänä merkille presidentti Xi Jinpingin johtajien videoneuvottelun jälkeen antaman oikeansuuntaisen lausunnon, jonka mukaan Kiina pyrkii hiilineutraaliuteen ennen vuotta 2060.
25. Eurooppa-neuvosto korostaa olevansa vakavasti huolissaan Kiinan ihmisoikeustilanteesta, Hongkongin tapahtumista ja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kohtelusta, kuten
kesäkuussa pidetyssä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa ja 14. syyskuuta pidetyssä johtajien kokouksessa todettiin.
26. Eurooppa-neuvosto vahvistaa EU:n ja Kiinan suhteissa omaksutun poliittisen toimintatavan sellaisena kuin se esitetään maaliskuussa 2019 annetussa komission ja ulkoasiainedustajan yhteisessä tiedonannossa "Strateginen katsaus EU:n ja Kiinan suhteisiin" ja kehottaa
Valko-Venäjä
27. Eurooppa-neuvosto tuomitsee Valko-Venäjän viranomaisten rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan käyttämän väkivallan, jota ei voida hyväksyä, sekä pelottelun, mielivaltaiset
pidätykset ja vangitsemiset, jotka ovat seuranneet presidentinvaaleja, joiden tuloksia se ei tunnusta. Eurooppa-neuvosto tukee täysin Valko-Venäjän kansalaisten demokraattista oikeutta valita presidenttinsä uusilla, vapailla ja oikeudenmukaisilla vaaleilla ilman ulkopuolista puuttumista. Eurooppa-neuvosto kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia lopettamaan väkivallan ja tukahduttamistoimet, vapauttamaan kaikki pidätetyt henkilöt ja poliittiset vangit, kunnioittamaan tiedotusvälineiden vapautta ja kansalaisyhteiskuntaa sekä aloittamaan osallistavan kansallisen vuoropuhelun. Se katsoo, että rajoittavia toimenpiteitä olisi määrättävä, ja kehottaa neuvostoa hyväksymään niitä koskevan päätöksen viipymättä.
Eurooppa-neuvosto kannustaa myös Euroopan komissiota valmistelemaan kattavan suunnitelman taloudellisen tuen myöntämiseksi Valko-Venäjän demokratian kehittämistä varten.
28. Eurooppa-neuvosto toistaa, että on tärkeää varmistaa Valko-Venäjän Astravetsin ydinvoimalan ydin- ja ympäristöturvallisuus.
Vuoristo-Karabahin konflikti
29. Eurooppa-neuvosto kehottaa lopettamaan vihamielisyydet välittömästi ja vetoaa osapuoliin, jotta ne sitoutuisivat uudelleen kestävään tulitaukoon ja konfliktin rauhanomaiseen
ratkaisemiseen. Ihmishenkien menetyksiä ja siviiliväestölle koituneita uhrauksia ei voida hyväksyä. Konfliktia ei voida ratkaista sotilaallisesti eikä ulkopuolisella puuttumisella.
Azerbaidžanin ja Armenian olisi aloitettava asiakysymyksiä koskevat neuvottelut ilman ennakkoehtoja. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tukensa Etyjin Minskin ryhmän puheenjohtajille ja pyytää ulkoasiainedustajaa tarkastelemaan EU:n lisätukea sovintoprosessille.
Aleksei Navalnyi
30. Eurooppa-neuvosto tuomitsee Aleksei Navalnyin murhayrityksen Novitšok-ryhmään kuuluvalla sotilaskäyttöön tarkoitetulla hermomyrkyllä. Kemiallisten aseiden käyttö rikkoo vakavasti kansainvälistä oikeutta. Eurooppa-neuvosto kehottaa Venäjän federaation
viranomaisia toimimaan täydessä yhteistyössä kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) kanssa puolueettoman kansainvälisen tutkinnan varmistamiseksi ja saattamaan syylliset oikeuteen. Eurooppa-neuvosto palaa asiaan 15.–16. lokakuuta 2020.
