TapahTumakalenTeri
Seminaareja ja tapahtumia
26.6. klo 12.30–14 TIETOKIRJA.
FI VANHAN KIRJALLISUUDEN PÄI- VILLÄ
Sastamala
klo 12.30 Jukka Tarkka: Miten minusta tuli tietokirjailija klo 13.00 Kolme suosikkitieto- kirjaa. Pirjo Hiidenmaa, Marjo T.
Nurminen ja Jukka Sarjala kerto- vat ja keskustelevat suosikkitie- tokirjoistaan. Puheenjohtajana Jukka-Pekka Pietiäinen.
17.7. klo 11–11.45 TIETOKIRJA.FI Pori Jazzin yhteydessä Pori
SuomiAreenalla Porin kirjastossa keskustellaan sotien vaietuis- ta puolista. Keskustelijoina Sari Näre, Leena Reikko ja Oula Sil- vennoinen. Puheenjohtajana Jukka-Pekka Pietiläinen.
30.7.–2.08. CYGNUS 2009 Utsjoki
Tänä vuonna tähtitieteen harras- tajien kesätapaaminen Cygnus löytää paikkansa Suomen poh- joisimmalta tähtiharrastuspaik- kakunnalta. Utsjoelta. Tapahtu- man järjestää Tähtitieteellinen yhdistys Ursa yhdessä Utsjoen Ursan kanssa.
Cygnukselle on odoteltavissa vajaat 100 harrastajaa. Monil- le Cygnuksesta onkin muodos- tunut perinteinen tapa viettää kesälomaa harrastuksen parissa sekä tavata vanhoja ja uusia täh- tiharrastuskavereita, joiden kans- sa voi vaihtaa ajatuksia iltanuo- tiolla tai saunan lauteilla. Ei pidä myöskään unohtaa laadukasta
ohjelmaa, joka tarjoaa takuulla kiinnostavia esitelmiä omasta ilmakehästämme kaukaiseen avaruuteen.
Cygnuksella on tarjolla tänä- kin vuonna monenlaista oheis- ohjelmaa. Cygnuksen kanssa samanaikaisesti järjestettävä kesälukio antaa mahdollisuuden mielenkiintoiseen vuorovaiku- tukseen. Tapahtuman aikana jär- jestetään tutustumisretki Kevon luonnopuistoon ja tutkimuslai- tokseen. Ylä-Lapin luonto antaa myös Cygnus-osallistujille laa- jat mahdollisuudet retkeilyyn ja luonnon harrastamiseen.
Tapahtumaan on bussikulje- tus Helsingistä.
Lisätietoja: Kukka Viitala puh: 0400 307 030 email: kukka.viitala@ursa.fi http://www.ursa.fi/cygnus 1.08. klo 00.00 – TÄHDENLENTO- JA LEPAKKOYÖT
Järvenpää, Vanhankylänniemi Tapahtuman aikana seurataan opastetusti niin lepakoiden liik- keitä, kuin Perseidien tähdenlen- toparven meteoreja. Molemmsi- ta aiheista on myös pienen asai- natuntijaluennot. Maksuttomaan ja päihteettömään taoahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy. Mukaan piknik viltti sekä omat eväät ja lämpimät vaatteet. Vuoden 2009 tapahtuma on osa kansainvälistä tähtitieteen vuotta (IYA2009).
Lisätietoja: Katariina Salo puh: 050 337 0919 email: sindacol@gmail.com
28.–30.8 VAPAUS, SPONTAANIUS, SATTUMA Kallio-Kuninkaalan kurssikeskus Ristinummentie 6, Järvenpää Ilmoittautuminen 26.6. men- nessä.
Tutkijaliiton kaikille avoimessa kesäkoulussa puhuvat:
Juho Hotanen: Vapauden para- doksi – Descartesin ja Elisabethin keskustelu vapaasta tahdosta.
Olli Pyyhtinen: Tapahtuman käsi- te
Kari Saastamoinen: Vapauden kehkeytyminen ideaaliksi (Kurst Raaflaub & The Discovery of Freedom)
Kirsti Määttänen: Traumat ja addiktiot mielen vapauden estei- nä
Antti Arnkil: Vapaus, spontaanius ja sattuma runoudessa
Jussi Backman: Todellisuus sat- tuu kohdalle: Sattuma ja vapaus Heideggerin myöhäisajattelussa Mikko Jakonen: Foucault ja vapa- us antiikin filosofiassa
Jussi Vähämäki: Vapaus työssä vai vapaus työstä?
Emilia Palonen: Kontingenssi, vapaus, rajat. Radikaalidemokra- tia Laclaulla ja Mouffella Kari Forsström: Lutherin käsitys kristityn vapaudesta
Vapaan musiikin konsertti: Tim und Struppi (Taneli Tuominen – saksofoni ja esineet, Juuso Paaso – kitara ja esineet)
Kesäkoulun pitopaikka on Sibe- lius-Akatemian idyllinen kurssi- keskus Kallio-Kuninkalassa Tuu- sulanjärven kupeessa
Ilmoittautuminen 26.6 mennes- sä: tutkijaliitto@helsinki.fi tai (09) 633236. Osallistumis- maksu 110 euroa (opisk. ym.
90 euroa, yrityksen tai yhteisön
maksamana 200 euroa) sisältää majoituksen 2–3 hengen huo- neissa sekä koko viikonlopun ateriat. Maksu suoritetaan 17.8.
mennessä Tutkijaliiton tilille.
4.–5.9. TIETOKIRJA.FI Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Tilaisuuksissa esiintyy toistasa- taa tietokirjailijaa ja tietokirjalli- suuden ystävää. Ohjelmassa on kymmeniä kiinnostavia keskus- teluja, puheenvuoroja ja semi- naareja. Tapahtuma on yleisölle avoin ja maksuton.
Tapahtuman pääteemoja ovat tieto vaikuttaa, jossa keskustel- laan lasten ja nuorten tietokir- joista, pamfleteista, ympäristö- kirjoista, sotakirjoista ja tiedosta uhkana, sekä kirjan uudet vaat- teet, jossa käsitellään mm. eKir- joja ja sähköistä julkaisemista.
Suositut puheenvuorot elämäni tietokirjat ja miten minusta tuli tietokirjailija jatkuvat.
Katso myös ilmoitus sivulla 53.
24.–25.9. YMPÄRISTÖN ESTEET- TISET ARVOT JA IHMISEN HYVIN- VOINTI
Tietoportti Saimaankatu 11, 2. krs. 15140 LAHTI.
Kansainvälisen soveltavan este- tiikan seuran (KSEI:n) syyssemi- naarissa on asiantuntijaesityksiä, jotka käsittelevät teemaa moni- puolisesti huomioimalla ympä- ristön ja ihmisen vuorovaikut- teisen suhteen. Erityisesti semi- naarissa tarkastellaan ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa oman ympäristönsä esteettisyyteen ja siten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Ohjelma:
Torstai 24.9.2009 10.15 Seminaarin avaus 10.15–11 Eeva Aarrevaara, TkT:
Arjen estetiikkaa viime vuosisa- danmaaseutuympäristössä 11–11.45 Hanna Mattila, FM, TKK:
Osallistava suunnittelu ja raken- netun ympäristön estetiikka
12.45–13.30 Timo Kopomaa, VTT, dos. Helsingin yliopisto: Leppois- tettu kaupunki
13.30–14.15 Arto Haapala, PhD, prof. Helsingin yliopisto: Mitä on esteettinen hyvinvointi?
14.45 – 15.30 Leena Kopperoi- nen, Vanhempi tutkija, Syke: Vir- kistysmahdollisuudet ekosystee- mipalveluna
15.30–16.15 Minna Eväsoja, FT, Helsingin yliopisto: Japanilainen puutarha: taidetta ja mielen kul- tivointia
Illanvietto Kino Iriksessä klo 18- n. 21
Perjantai 25.9.2009
9.15–10 Tommi Sulander, VTT:
Hyvinvointia viherympäristöstä 10.00–10.45 Kaisa Hauru, FM, Helsingin yliopisto: Kaupun- kimetsät virkistyskokemusten tuottajana
10.45–11 Eeva Karjalainen, FT, Metla: Luonnonympäristön terveysvaikutukset 11.30–12.30 Lounas
12.30–13.15 Ossi Naukkarinen, FT, TaiK: Esteettinen jalanjälki
13.15–14 Tarja Rannisto, FM, Hel- singin yliopisto: Meri esteettise- nä kokemuksena
Lisätietoja: Tarja Rannisto, tarja.rannisto@helsinki.fi p. 050 442 1116
Antti Hämäläinen,
antti.z.hamalainen@ helsinki.fi 22.–23.10. SOSIAALIPOLITIIKKA – TALOUDEN TUKI VAI TAAKKA?
Yhdessä ylös lamasta Sosiaalipoliittinen yhdistys 100 vuotta, Kuopio.
Ohjelma:
22.10.2009
Päivän puheenjohtaja: prof.
Juhani Laurinkari 12.00 Ilmoittautuminen 13.00 Päivien avaus
Hyvinvoinnin tutkimus Itä‐Suo- men yliopistossa
Rehtori Matti Uusitupa
Kuopion kaupunki terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä Kaupunginjohtaja Petteri Paro- nen
13.25 Human Rights – For Sale or Saviour in the Globalising Market Akatemiatutkija ja Egyptologisen Seuran puheenjohtaja Jaana Toivari-Viitala on Egypti!-näyttelyn kuraattori. Hänen johtamaansa tutkimusprojektiin sisältyy myös arkeologinen dokumentointi- ja konservointiprojekti.
Economy
Prof. Peter Herrmann
14.10 Kommenttipuheenvuoro Prof. Juho Saari
14.25 Sosiaalipolitiikan ja sosi- aalityön vastuunjako kilpailuval- tiossa
Prof. Pauli Niemelä
14.55 Sosiaalipolitiikan toimijat Suomessa – Sosiaalipoliittisen yhdistyksen esimiehen näkö- kulma
Dos., tutkimusjohtaja Sakari Kai- nulainen
15.15 Kahvi
15.45–17.45 Työryhmät 19.00 Kuopion kaupungin vas- taanotto
23.10.2009
Päivän puheenjohtaja: dos. Saka- ri Kainulainen
Halukkailla on mahdollisuus läh- teä Saaristokaupunkikierrokselle klo 08.45–10.45.
09.00 Työryhmät 11.00 Kahvi
11.30 Kilpailutalouden hyvin- vointipolitiikka
Prof. Juhani Laurinkari 12.10 Oikeudenmukaisuus glo- baalissa markkinataloudessa Dos. Terho Pursiainen
12.55 Pro gradu ‐palkinnon jako 13.10 Kutsu seuraaville sosiaali- politiikan päiville
Päätössanat
Dos. Sakari Kainulainen, Sosiaali- poliittisen yhdistyksen esimies Sosiaalipolitiikan Päivien 2009 järjestäjät:
Sosiaalipoliittinen yhdistys ry Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsy- kologian laitos / Kuopion yli- opisto
20.–21.11. MATERIALISMIN MAH- DOLLISUUDET
Turku
Naistutkimuspäivät 2009 kokoaa yhteen suomalaisia naistutkijoita Turkuun teemalla Materialismin mahdollisuudet/Materialitetens möjligheter 20.–21.11.2009. Päi- vien teemaksi on valittu materi-
aalisuus, joka on viime vuosina puhuttanut laajasti tutkijoita sekä naistutkimuksessa että ihmistieteellisessä keskustelussa laajemminkin.
Päivien ohjelma koostuu pää- puhujien esitelmistä sekä työryh- mätyöskentelystä. Pääpuhujina ovat Jackie Stacey (Iso-Britannia), Nina Lykke (Ruotsi) ja Desiree Lewis (Etelä-Afrikka).
Naistutkimuspäivät 2009 jär- jestävät Suomen Naistutkimuk- sen Seura (SUNS), Turun yliopis- ton naistutkimus ja Åbo Akade- min Kvinnoforskning.
Kaikki opiskelijat ja tutkijat ovat lämpimästi tervetulleita jär- jestämään työryhmiä!
Tiedustelut: Mickan Kinnari sähköposti: nt2009@abo.fi Puh. 02-2154513
nÄYtteLYjÄ EGYPTI!
Suomen Egyptologisen seu- ran juhlavuotisnäyttely Loviisan museossa on saanut lainaksi esi- neitä Prahan kansallismuseos- ta, Suomen kansallismuseosta, Suomen Egyptologiselta seuralta ja Medelhavsmuseetista Tukhol- masta. Näyttelyssä on yhteensä 251 arvoesinettä. Osa näyttelyn esineistöstä ei ole koskaan aiem- min ollut esillä.
IKONIT, IHMISET JA SOTA Näyttely Kansallismuseossa 12.6.2009 alkaen.
Suomen ortodoksisen kirkkomu- seossa vuoden 2009 alussa esillä ollut Valamon konservointilaitok- sen järjestämä Ikonit, ihmiset ja sota -näyttely aukeaa Kansallis- museossa 12.6.2009 ja on esillä 31.1.2010 asti. Näyttely toteute- taan yhteistyönä Valamon Kon- servointilaitoksen kanssa.
Se on esillä Kansallismuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa museon pohjakerroksessa.
Valamon konservointilaitok- sen järjestämässä Ikonit, ihmiset ja sota -näyttelyssä on esillä koko karjalaisen kansanhurskauden kirjo. Tekokukkien ja tinapaperin koristamia, paperille painettuja pyhien kuvia vieri vieressä tum- muneiden ja vaurioituneiden, temperalla maalattujen ikonien kanssa.
Näyttely tuo myös esille hen- kilöitä, joiden ansioista Karja- lasta, Vienasta ja Aunuksesta pelastui merkittävä määrä iko- neita vuosina 1939–1944. Heihin kuuluvat Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispana tunnetuk- si tullut pappismunkki Paavali, kansatieteilijät Hilkka Vilppula ja Sakari Pälsi sekä kirjailija Olavi Paavolainen, tunnettu taidealan vaikuttaja Bertel Hintze sekä tai- dehistorian professori Lars Pet- tersson.
Vallatulta alueelta tuotu kokoelma on aivan syystä epäta- sainen. Pälsi pyrki esittelemään kotirintaman yleisölle kaiken- tyyppisiä idän uskonnollisuuteen kuuluvia kuvia. Lars Petterssonin periaatteet olivat toisenlaiset.
Häntä kiinnosti vanha käsityö- maalari Ivan Abrámov, jota hän haastatteli ja jonka ikoniverstas dokumentoitiin kokonaisuudes- saan.
Vuonna 1957 perustettu orto- doksinen kirkkomuseo on itses- sään eräänlainen menetetyn Kar- jalan ja jatkosodan jälkeen luo- vutetun Petsamon monumentti, sillä sen kokoelma koostuu eva- kuoidusta esineistöstä.
Ikonit, ihmiset ja sota -näyt- telyssä on esillä kirjeitä, muis- tiinpanovihkoja, käsikirjoituksia, vanhoja viikkolehtiä ja julkaisuja.
Näyttelyn ikoneihin kuuluu usei- ta Museovirastolta lainattuja iko- neita, jotka esitellään nyt ensim- mäistä kertaa jatko- ja talvisotiin liittyvänä kokonaisuutena.
Näyttelyn yhteydessä jul- kaistiin sen teemoja täydentävä
runsaasti kuvitettu kirja, jonka artikkeleista ovat vastanneet FM Katariina Husso, akatemiatutki- ja, dosentti Kari Kotkavaara, FT Zanna Belik, asiantuntija TM Vla- dimir Sokratilin sekä konservaat- torit Helena Nikkanen ja Nina Rusakova.
Näyttely on osa Icon Net- work -projektia, joka toteutetaan Euroopan unionin 2007–2010 kulttuuriohjelman tuella. Näytte- lyä ovat tukeneet myös opetus- ministeriö ja ortodoksinen kir- kollishallitus.
”AIKA KÖNSIKKÄ!” ALEKSIS KIVI 175 VUOTTA
Kansalliskirjaston Rotundassa 10.10. saakka. Kansalliskirjaston Rotunda, Unioninkatu 36 Näyttelyn asiantuntijat: prof.
Anto Leikola ja fil.lis. Esko Rahi- kainen. Yhteistyössä Aleksis Kiven Seuran kanssa.
Lisätietoja:
Esko Rahikainen, (09) 191 22722, esko.rahikainen@helsinki.fi METSÄKIRJAT KIERTÄVÄT Suomen Metsätieteellinen Seura järjestää juhlavuotensa kunniaksi yhteistyössä Suomen Metsämu- seo Luston, Viikin tiedekirjaston, Joensuun yliopiston kirjaston ja Metsäkustannus Oy:n kanssa kiertävän kirjanäyttelyn. Näytte- lyyn on kerätty edustava otos ensisijaisesti viime vuosi- kymmenen aikana julkaistusta pääasiassa suomenkielisestä metsätieteellisestä ja metsäaihei- sesta kirjallisuudesta. Monet on suunnattu metsänomistajille tai muille käytännön metsänhoidos- ta kiinnostuneille.
Näyttely on esillä:
Lusto – Suomen Metsämuseo 20.5.–30.8.2009
Viikin tiedekirjasto 9.9.–
2.12.2009
Joensuun yliopiston kirjasto / Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto 1.3.–30.5.2010
KOTIMAANA MUSIIKKI Fredrik Pacius 200 vuotta Juhlavuoden näyttely
Kansalliskirjasto, Unioninkatu 36, Helsinki.
Näyttely kertoo, kuinka saksalai- sesta maahanmuuttajasta, sävel- täjä ja viulisti Fredrik Paciuksesta (1809−91) tuli ”Suomen musiikin isä” − ei vain Maamme-laulun luoja, vaan monipuolinen sävel- täjä ja musiikkikulttuurimme vaikuttaja. Näyttelyssä esitellään Paciuksen elämää, toimintaa ja sävellystuotantoa uuden tutki- muksen valossa.
Näyttelyn asiantuntijat: professo- ri Eero Tarasti, tutkija Seija Lap- palainen, tutkija Petri Tuovinen, Pacius-edition tutkijat Jani Kyllö- nen ja Mikko Nisula.
Näyttelyn yhteydessä järjeste- tään symposiumi, konsertteja ja erillinen kiertonäyttely.
Näyttely on avoinna 3.10.2009 asti.
Lisätietoja:
www.kansalliskirjasto.fi ESIINTYMISEN ILOA JA INTOHI- MOA – YLIOPPILAAT ESTRADILLA Helsingin yliopistomuseo Arp- peanumissa 28.4.–18.10.2009 Ylioppilaat ovat laulaneet aina ja laulavat tänäkin päivänä. Suo- malainen musiikkielämä syntyi ja eli pitkään keskeisesti yliopiston piirissä. Yliopiston musiikinjoh- tajina ovat olleet sellaiset kuu- luisuudet kuin Fredrik Pacius, Richard Faltin ja Robert Kajanus.
Ylioppilaskunnan Laulajat ja Yli- oppilaskunnan Soittajat sekä lukuisat osakuntien kuorot ja monia eri musiikinsuuntauksia edustavat akateemiset orkesterit jatkavat nyt perinnettä.
Lisätietoja: museonjohtaja Kati Heinämies, kati.heinamies@hel- sinki.fi, puh. 191 22928.
heureka
4.4.– OUDOT OTUKSET – BESTIARIUM CONSTRUENDUM Tiedepuisto 1, Tikkurila, Vantaa.
Näyttely on 36 palan veistospala- peli. Magneettien avulla toisiin- sa kiinnittyvistä kappaleista voi koota eläimiä, ihmisiä, mytologi- sia hahmoja – kuten vaikka ken- taurin, lohikäärmeen, sfinksin tai merenneidon – sekä puhtaasti mielikuvituksellisia hahmoja.
Taiteilija Alexander Reichstei- nin (s. 1957) vuonna 2004 alun perin esittelemä näyttely syntyy yhteistyössä Heurekan kans- sa kuin uudestaan: kappaleista tehdään muotit, joiden avulla sarjoja voidaan valaa tarpeen mukaan.
Lisätietoja: Mikko Myllykoski, puh. 040 9015 244,
mikko.myllykoski@heureka.fi www.heureka.fi
TIEDEPUISTO GALILEI AVOINNA 23.4.–4.10.2009
Tiedepuisto 1, Tikkurila, Vantaa.
Heurekan ulkonäyttelyalue Tie- depuisto Galilei avattiin Heure- kan 20-vuotisen taipaleen kun- niaksi 23.4.2009. Tiedepuisto Galilei on avoinna aina lokakuun alkuun eli 4.10.2009 asti. Tiede- keskus Heureka
Puh. (09) 8579 288.
taiDehiStOriaLLiSet kÄVeLYkierrOkSet Helsingin yliopiston taidehistori- an opiskelijat opastavat tänäkin kesänä Helsingistä, Helsingin yli- opistosta, arkkitehtuurista ja tai- teesta kiinnostuneita kävelijöitä yliopiston neljällä kampuksella.
Maksuttomille tutustumisretkille voi osallistua aina 14.9. saakka.
Keskustan kampus
Helsingin yliopisto on tärkeä osa kaupungin ja Suomen historiaa sekä nykyhetkeä. Keskustakam-
puksen kävelykierros esittelee muun muassa päärakennuksen, Kansalliskirjaston ja Porthani- an vaikuttavaa arkkitehtuuria ja rikasta kulttuurihistoriaa.
Kävelykierrokset maanantaisin klo 15: 22.6., 13.7., 20.7., 27.7., 3.8., 10.8., 24.8., 31.8., 7.9. ja 14.9.
Kävelykierrokset torstaisin klo 15: 25.6., 9.7., 30.7., 6.8. ja 3.9.
Liikuntaesteettömät kierrokset 22.6. ja 20.7. Kierros alkaa Helsin- gin yliopiston päärakennuksen portailta, Senaatintorin puoli, Unioninkatu 34.
Päärakennus
Suomen keisarillisen Aleksante- rin-Yliopiston päärakennuksen vanha puoli valmistui arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukaan vuonna 1832. Rakennus laajeni korttelin kokoiseksi kun J.S. Siré- nin suunnittelema uusi puoli val- mistui vuonna 1937. Empiretyyli- sen ja klassistisen rakennuksen suojissa on myös laaja taideko- koelma.
Kävelykierrokset maanantaisin klo 14: 29.6., 20.7., 3.8., 10.8., 24.8. ja 14.9.
Kävelykierrokset torstaisin klo 14: 25.6., 23.7. (klo15), 30.7. ja 27.8.
Kierros alkaa Helsingin yliopis- ton päärakennuksen portailta, Senaatintorin puoli, Unioninka- tu 34.
Yliopiston muotokuvakokoelma Yliopiston kokoelmiin kuuluu taideteoksia Suomen eturivin taiteilijoilta 1600-luvun piispan muotokuvista aina viime vuosina tehtyihin muotokuviin saakka.
Suuri osa kansallista muotokuva- galleriaamme on sijoitettu yliopiston päärakennuksen salei- hin.
Kävelykierrokset maanantaisin klo 14.00: 23.6. ja 4.8.
Kävelykierrokset torstaisin klo 15.00: 3.7., 10.7., 24.7., 14.8. ja 21.8.
Kierros alkaa Helsingin yliopiston päärakennuksen aulasta, Senaa- tintorin
puoli, Unioninkatu 34.
Siltavuorenpenger
Akaasia-kortteliin sijoittuvat enti- set fysiologian ja anatomian lai- tokset. Nykyisin tiloissa opiskel- laan mm. filosofiaa, psykologiaa ja yleistä kielitiedettä. Korttelia täydentää vuonna 2004 valmis- tunut uudisrakennus, oppimis- keskus Minerva. Arkkitehtonises- ti Siltavuorenpenger on kiehtova sekoitus uutta ja vanhaa.
Kävelykierrokset maanantaisin klo 15: 29.6.
Kävelykierrokset maanantaisin klo 14: 6.7., 17.8. ja 7.9.
Kävelykierrokset torstaisin klo 14: 9.7. ja 3.9.
Torstaina klo 15: 13.8.
Kierros alkaa Snellmaninkadun päästä entisen fysiologian laitok- sen portailta, Siltavuorenpen- ger 20.
Viikki
Viikin kampusalue on monipuo- linen yliopistokaupunginosa ja tiedepuisto. kulttuurihistorialli- sesti arvokkaaseen, satoja vuo- sia vanhaan peltomaisemaan on viime vuosina syntynyt vilkas tiedeyhteisö. Alueella sijaitsee muun muassa biotieteellisen ja maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan tiloja. Kampuksen sydän on vuonna 1999 valmis- tunut Infokeskus Korona, jonka erikoisuutena on kolme talvipuu- tarhaa.
Kävelykierrokset torstaisin klo 15: 2.7. ja 13.8.
Kierros alkaa Biokeskus 3:n info- taulun luota, Viikinkaari 1.
Kumpula
Kumpulan kävelykierroksella tutustutaan Helsingin yliopiston nuorimpaan kampusalueeseen.
Kumpulan kartanon ja suojellun puutaloalueen läheisyyteen on
rakennettu 1990-luvulta alkaen yliopistokampusta, jonka raken- taminen on nyt päättymässä.
Kävelykierrokset maanantaisin klo 15: 6.7. ja 31.8.
Kierros alkaa Kumpulan tiedekir- jaston edestä, Gustaf Hällströmin katu 2.
Meilahti
Meilahden kampusalue on yksi sairaalarakentamisen avainkoh- teita. Rakennushistoriallisesti ja -taiteellisesti monipuolinen kokonaisuus sisältää arkkiteh- tuuria funktionalismin syntyhet- kiltä vielä rakenteilla oleviin koh- teisiin asti.
Kävelykierrokset torstaisin klo 15: 16.7. ja 10.9.
Kierros alkaa Biomedicum Hel- singin edestä, Haartmaninkatu 8 Lisätietoa kävelykierroksista:
inkeri.suutari@helsinki.fi paivi.mustola@helsinki.fi www.helsinki.fi/taitu/taidehisto- ria/kavelykierrokset
Sari Gurney, puh. (09) 191 22342, sari.gurney@helsinki.fi
Kumpulan kasvitieteellinen puutarha- kin tulee tutuksi taidehistorian näkö- kulmasta kesäisellä Kumpulan kam- puksen kävelykierroksella.
Kannanotto tulevaisuudentutkimuksen kehittämisestä
Tulevaisuuden tutkimuksen seura jätti 27.5.2009 opetusministeri
Henna Virkkuselle kannanotontulevaisuuden tutkimuksen kehittämiseksi yliopistouudistuksen yhteydessä. Kannanotto on saatettu tiedoksi myös akateemisen kentän toimijoille Suomen Akatemialle, Korkeakoulujen rehtorien neu- vostolle ja Turun uudelle yliopistolle.
Seuran perustivat suomalaiset yliopistot vuonna 1980, ja se kuuluu Tieteellisten seurain valtuus- kuntaan. Se on suomalaisia tulevaisuudentutkijoita laajasti kokoava instituutio, joka on alun alkaen nähnyt alan opetuksen ja tutkimuksen kehittämisedellytysten vaalimisen vastuualueekseen. Ilman seuran poikkeuksellisen aktiivista toimintaa ja yhteistoimintaa muiden kanssa monipuolinen ja kan- sainvälisesti arvostettu käytännön ennakointityö ja tieteellinen tulevaisuudentutkimus sekä tulevai- suuskulttuuri laajasti ymmärrettynä ei olisi Suomessa virinnyt ajan vaatimusten mukaisesti. (Tietoja seurasta ja sen toiminnasta löytyy verkkosivulta www.futurasociety.fi).
Tulevaisuudentutkimus eri muodoissaan ja sovellutuksissa on saanut Suomessa tärkeän aseman kulttuurin, tietämisen ja päätöksenteon keinona. Yritykset, kunnat, valtio sekä muut organisaatiot ja yhteisöt käyttävät lisääntyvässä määrin alan menetelmiä, niillä tuotettuja tulevaisuustietoja ja tulevai- suudentutkijoiden ammattitaitoa apuna strategisessa johtamisessaan. Akateemisessa perusopetuk- sessa toimii kansainvälisesti ainutlaatuinen yliopistojen yhteinen verkko Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia, ja politiikan alalla eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on yhtä ainutlaatuinen elin.
Tulevaisuudentutkimusta, ennakointia ja tohtoriopiskeluun liittyvää tutkimusta, tehdään akatee- misessa ympäristössä pääsääntöisesti Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa, joka myös koordinoi Tule- vaisuudentutkimuksen Verkostoakatemiaa. Näiden molempien asema yliopistojen uudistamisproses- sissa on vielä avoin. Seura esittää kantanaan, että tulevaisuudentutkimuksen tärkeä valtakunnallinen tehtävä tietoyhteiskunnan osa-alueena ja sitä varten luotu toimiva ratkaisu sekä myös kansainväli- sesti saavutettu, tunnustettu asema tulee turvata uudistetussa yliopistolaitoksessa. Saavutetun ase- man kehittämistä on jatkettava systemaattisesti edelleen. Seuraava luova ja luonnollinen kehitysvaihe on tulevaisuudentutkimuksen voimavarojen lisääminen erityisesti perustutkimukseen ja tohtoritut- kinnon suorittamiseen ja tähän liittyen myös tohtorin arvon myöntämisen mahdollisuus. Nopeasti kehittyvä tietotekniikka ja Internetin infrastruktuuri tuovat esille alati uusia mahdollisuuksia myös tulevaisuudentutkimuksen ja tulevaisuustiedon tuottamiselle.
Näillä perusteilla ja tässä tarkoituksessa Seura esittää seuraavia konkreettisia kehitystoimenpiteitä:
1) Opetusministeriö turvaa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Tulevaisuudentutkimuksen Ver- kostoakatemian valtakunnallisen aseman tulevaisuudentutkimuksen perusopetuksen ja perustutki- muksen järjestämisessä.
2) Suomen Akatemia lisää Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan rahoitettavaksi toimialaksi Ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen.
3) Korkeakoulujen rehtorien neuvosto antaa valtakunnallista tulevaisuudentutkimuksen perus- opetusta ja -tutkimusta tukevan lausunnon huomioon otettavaksi yliopistojen uudistusprosessissa.
4) Turun uusi yliopisto kehittää Tulevaisuuden tutkimuskeskusta oppiaineen ja ainelaitoksen suuntaan ja tekee mahdolliseksi tulevaisuudentutkimuksen tohtorin tutkinnon suorittamisen.
Kannanotto on ollut seuran kunniajäsenten käsiteltävänä, ja he ovat allekirjoituksillaan tukemas- sa sitä. Seuran kunniajäsenet ovat professori Olavi Borg, kansleri Kaarlo Hartila, akateemikko Pekka Jauho, professori Pentti Malaska, kansleri Ilkka Niiniluoto, professori Matti Vapaavuori ja profes- sori Ilkka Virtanen. Kannanotto on kokonaisuudessaan Tulevaisuuden tutkimuksen seuran sivuilla (www.futurasociety.fi), ja sen voi siellä myös halutessaan allekirjoittaa.
Marja-Liisa Viherä, Tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja
