• Ei tuloksia

Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen?

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen?"

Copied!
14
0
0

Kokoteksti

(1)

Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä

monimuotoisuuden turvaaminen?

Anna Repo ja Maiju Peura sekä Boreal Ecosystems Research Group,

Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Jyväskylän kaupungin metsäohjelma TIETOPOHJASEMINAARI

tiistai 22.8.2017

(2)

Metsäpolitiikkaa Suomessa

Puuta liikkeelle

Biotalousstrategia 2014:

Biotalouden arvo 60 >100 miljardiin euroon 2025

Työpaikat: 300 000 > 400 000

Kansallinen metsästrategia 2015:

Hakkuukertymä 80Mm32025

Hallitusohjelma 2015:

Hakkuut + 15 Mm3

Uusiutuva energia> 50% 2020

Ilmasto- ja energiastrategia 2016:

Kotimainen puu 77 Mm3 2030

Metsähake 14 Mm3

Monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut

Biotalousstrategia

turvaten ekosysteemien toimintaedellytykset

Kansallinen metsästrategia

monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen 2020 mennessä

monimuotoisuudelle suotuisan tilan varmistaminen 2050 mennessä

lahopuu lisäys

ekosysteemipalvelut – turvaaminen ja markkinoiden kehittyminen

Hallitusohjelma

luonnonsuojelun taso turvataan

kansallista ja kansainvälistä

virkistys- ja luontomatkailua lisätään

(3)

Miten yhteensovittaa tavoitteet?

”Metsien korkean hyödyntämisasteen ja metsäluonnonhoidon yhteensovittaminen on metsäalan lähivuosien merkittävin haaste.”

- Keski-Suomen metsäohjelma 2016-2020

Kuva: Marko Kemppainen: metsaohjelma_26042017_Marko_Kemppainen.pdf

(4)

Tutkimushanke I

 Miten hakkuumäärien nostaminen nykyisestä vaikuttaa monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin?

 Miten metsäsuunnittelulla voidaan minimoida mahdolliset haitat?

– Optimaaliset metsänkäsittely-yhdistelmät

Eyvindson ym. Mitigating forest biodiversity and ecosystem service losses in the era of bio-based economy.

Submitted manuscript

Triviño et al. (2016) Optimizing management to enhance multifunctionality in a boreal forest landscape.

Triviño et al. (2015) Managing a boreal forest landscape for providing timber, storing and sequestering carbon.

Mönkkönen et al.. (2014) Spatially dynamic forest management to sustain biodiversity and economic returns.

(5)

Menetelmät I

 17 valuma-aluetta Häme & Keski-Suomi

 > 32 000 metsäkuviota , n. 50 000 ha

 vaihtelua tuottavuudessa ja suojelukapasiteetissa

 Käsittelyvaihtoehdot

• Set aside: ei metsän käsittelyä

• GTR: säästöpuita

• BAU: nykyiset metsänhoitosuositukset

• BAU +/- 10/20/30 vuotta: pidennetyt/lyhennetyt kiertoajat

• CCF: jatkuva kasvatus

 Metsäsimulaatiot SIMO-ohjelmistolla 100 vuotta

– Vertailu IPTIM

(6)

Menetelmät II

 Indikaattorit

• puunmyyntitulot

• hiilivarasto (puusto + maaperä)

• mustikkasato

• lahopuu: diversiteetti-indikaattori

• habitaatin soveltuvuus: elinympäristöjen laatu kuvaava indeksi

 Monitavoiteoptimointi

• suurin kestävä (100 % even flow = maksimi jatkuva virta teollisuuteen)

• ekosysteemipalvelu- ja

monimuotoisuusindikaattorit

Ekosysteemipalvelut

Monimuotoisuus

MONIMUOTOISUUS- PIIRTEET

(7)

Miten hakkuumäärien nostaminen nykyisestä vaikuttaa monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin?

Metsien käsittely yhden

ekosysteemipalvelun (runkopuun) tuottamiseksi aiheuttaa menetyksiä muissa palveluissa ja

monimuotoisuudessa

Valuma-alueet samanlaistuvat

(8)

Miten metsäsuunnittelulla voidaan pienentää haittoja?

Metsän käsittelymenetelmiä monipuolistamalla ja

suunnittelulla voidaan pienentää hakkuumäärien noston

vaikutuksia

vain runkopuun maksimointi suunnittelun vaikutus

(9)

Mitkä metsänkäsittelyvaihtoehdot minimoivat haitat?

Metsänkäsittelyvaihtojen osuus huomioiden puuntuotanto, ekosysteemipalvelut ja monimuotoisuus eri hakkuutasoilla

• Monitavoitteisuus edellyttää käsittelyjen kirjoa

• Optimaaliset käsittelyt riippuvat hakkutasosta

• - mutta peitteinen metsänkasvatus aina mukana

• Suunnittelulla

puuntuotantotavoitteet saavutettavissa

pienemmällä pinta-alalla

% suurimmasta kestävästä hakkuusta

CCF – peitteinen metsän kasvatus (“jatkuva kasvatus”)

“Suojelu”

Säästöpuuhakkuut

Avohakkuut – vaihteleva kiertoaika

(10)

Yhteenveto tutkimushanke I

 Puuntuotannon maksimointi – suurimman kestävän hakkuumäärän tavoittelu haitallista muille metsien käyttötavoille ja tavoitteille

 Metsien käsittelymenetelmien monipuolistaminen ja suunnittelu voivat pienentää hakkumäärien noston haittoja

 Maisematason suunnittelu mahdollistaa sekä puuntuotannon että monimuotoisuuden ja

ekosysteemipalvelujen turvaamisen

(11)

Ekosysteemipalvelulähtöinen lähestymistapa apuna metsäohjelman suunnittelussa?

Pirkanmaan ekosysteemipalvelujen nykytilan kartoitus 2015

Tuotantopalvelut

Mustikan vuosittaisen kokonaissadon potentiaalinen arvo

Puolukan vuosittaisen kokonaissadon potentiaalinen arvo

Hirvieläinten metsästyksen vuotuinen arvo

Maakunnan metsien kokonaispuuvaranto kuutiometreinä

Tukkipuun vuotuisen kasvun arvo

Kuitupuun vuotuisen kasvun arvo Säätely- ja ylläpitopalvelut

Ekosysteemien kokonaishiilivarasto (kg)

Luonnonympäristöihin vuotuisin sitoutuvan hiilen arvo

Kulttuuripalvelut

Lähivirkistyksen ja tiettyjen merkittävien luontoretkeilykohteiden vuotuinen arvo

Veneilyn sekä mökkeilyn luonnosta johtuvan virkistyksen ja muun käytön vuotuinen arvo

Some-tarkastelu: Pirkanmaan attraktiivisimmat paikat

Millaisia indikaattoreita päätöksenteon tueksi?

Miten ekosysteemipalvelujen tarjonta muuttuu…

… ajassa

… eri metsänkäsittelymuotojen myötä?

Ovatko samat metsäkuviot tärkeitä esim. virkityskäytölle ja

biodiversiteetille?

Ovatko eri metsien käyttömuodot poissulkevia?

Miten huomiodaan eri sidosryhmien ekosysteemipalvelutarpeet?

http://www.pirkanmaa.fi/maankaytto-liikenne/pirkanmaan-ekosysteemipalvelut-hanke/

(12)

Peitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ylläpitää ekosysteemipalveluja ja monimuotoisuutta

talousmetsissä

Peura ym. 2017. Continuous cover forestry is a cost-efficient tool to increase multifunctionality of boreal production forests. [under review]

30.8.2017

Tutkimushanke II

(13)

30.8.2017

Mitkä ekosysteemipalvelut ja monimuotoisuuspiirteet hyötyvät enemmän

jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta verrattuna perinteiseen kasvatukseen ja

päinvastoin?

Mikä käsittely tarjoaa parhaiten

monitoiminnallisen metsän?

Jatkuva Perinteinen Käsittelemätön

MONIMUOTOISUUS- PIIRTEET

KULTTUURIPALVELUT

SÄÄTELYPALVELUT TUOTANTOPALVELUT

Tutkimushanke II

n. 30 000 metsäkuviota, 100 vuoden simulaatio

(14)

Yhteenveto tutkimushanke II

Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa potentiaalia ylläpitää monitoiminnallisia talousmetsiä

Jatkuvan peitteisen metsänkasvatuksen metsät voivat tuottaa samanaikaisesti rahallista tuloa sekä tarjota virkistysmahdollisuuksia (esim. mustikkasadot)

Ei pysäytä kuitenkaan kaikkien ekosysteemipalvelujen ja monimuotoisuuspiirteiden heikentymistä talousmetsissä

Esim. lahopuu

30.8.2017

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Climforisk-hanke kokoaa tietoa ja malleja joiden avulla voidaan laatia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsien kasvuun ja

Ainoastaan tattarilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa juuristo- ja maanäytteiden välillä ja tattarilla oli ohraan verrattuna pienempi mikrobibiomassa

Ensin mainitussa tavassa sosiaalisen pääoman indikaattoreina ovat esimerkiksi verkostosuhtei- den välittämien resurssien kattavuus, parhaat saavutettavissa olevat resurssit,

Nuorten terveyden eriarvoistumiseen voidaan vaikuttaa politiikan kautta muun muassa poliittisilla päätöksillä, rakenteellisella vaikuttamisella ja tehostamalla

Ensin mainittuja on englanninkielisessä tutkimuskirjallisuudessa kutsuttu lukuisilla eri nimil- lä, joista parhaiten tunnetaan yleisten taitojen (generic skills) lisäksi

koulutustaso voi nimittäin suhteellisesti ottaen nousta myös siten, että kouluttamattomien työttömien määrä vähenee, mutta koulutettujen työttömien määrä pysyy

Koska useimmat metsän tuhot ovat lajikohtaisia, sekamet- sällä on yleisesti ottaen pienempi tuhoriski kuin yh- den puulajin metsällä.. Puun hintavaihtelusta johtu- va riski on

Näin 1900-luvulle tultaessa oli vakiin- tunut se käsitys, että lasta voidaan ruveta kasvattamaan kaksikielisyyteen jo hyvin varhaisessa iässä ja että lapsi voi kaksikie-