Parempia tuloksia halvemmalla? PALVELUOHJAUS

(1)

PALVELUOHJAUS

Parempia tuloksia halvemmalla?

Jyväskylä 020215 Sauli Suominen

VTL perheterapeutti

(2)

Taustatietoa

• Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry.

Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi

• Ajankohtaista tietoa palveluohjauksesta

postilistan kautta sauli.suominen@welho.com

• SPO on Facebookissa, jonka kautta myös ajankohtaista tietoa

• Perhetyötä mielenterveys- ja päihde

• Tutkimustyötä ADHD www.saulisuominen.fi

(3)

Palveluneuvonta Palveluohjauksellinen Palveluohjaus asiakastyö (Case management

(4)

Palveluneuvonta

• Toimii sellaisen asiakkaan kanssa, jolla oma toiminnanohjaus ja elämänhallinta kunnossa

• ”Palveluohjaaja” on palveluiden asiantuntija

• Työtä voidaan tehdä toimistosta käsin

• Tyypillisesti kysymys-vastaus asetelma

• Pääpaino on teknisessä osaamisessa ei

suhteen luomisessa

(5)

Varsinainen palveluohjaus

• ”Suhteen kautta muodostuvan tiedon avulla vahvistaa asiakkaan itsenäistä elämää”

• Pääpaino on asiakassuhteen luomisessa (luottamus)

• Ohjaaja tuntee asiakkaan arjen

• Ohjaaja osaa katsoa palveluita ja ympäristöä asiakkaan näkökulmasta käsin

• Ei kysytä mitä meillä on tarjottavana vaan mistä asiakas hyötyisi

• Edetään suhteen kautta muodostuvaa tietotaitoa käyttäen

• Ei kysytä mitä asiakkaassa on vialla vaan miten ympäristö (palvelut) saataisiin parhaiten tukemaan asiakkaan

kokonaistilannetta

• Tärkeintä on asiakkaan toimeksianto, ei järjestelmän päämäärät tai tavoitteet

(6)

Case management

Palveluohjauksellinen asiakastyö

• Asiakkaan (perheen) elämänhallinta on periaatteessa kunnossa, mutta toimintarajoite tai uupumus estää oman toimivallaan käytön

• Asiakkaan hoitoon ja kuntoutumiseen osallistuvat monet eri tahot (palveluntuottajat ja viranomaiset)

• Pääpaino on palveluiden koordinoinnissa ja yhteensovittamisessa

• Usein sairaus- ja hoitokeskeistä  Ohjaaja edustaa järjestelmää ja sen perustehtävää

• Pääpaino kuntoutumisessa ei niinkään itsenäisen elämän tukemisessa  Terveyspuolen käsite

•

(7)

Tuloksellisuudesta

• Yhteiskuntatalouden etu = asiakkaan etu (Ingvar Nilsson)

• Säästötavoitteet usein lyhytnäköisiä

• Mikä on hyvä tulos? Itsenäinen elämä vai palveluissa pysyminen

• Miten hyvä tulos osoitetaan? Satunnaistettu

vai ennen ja jälkeen tilanne (Avoimen dialogin

hoitomalli ja Käypähoito-suositus)

(8)

Mitä on osoitettu?

• Palveluohjaus lisää asiakastyytyväisyyttä

• Useimmat ruotsalaiset tutkimukset osoittavat että kustannukset vähenevät (kaikkien

toimijoiden kustannukset)

• Asiakkaan tilaa ylläpitävät palvelut vähentyvät (sairaalahoito) ja aktivoivat ja kuntouttavat

palvelut lisääntyvät

• Asiakkaan yksityinen sosiaalinen verkosto ja

elämänhallinta vahvistuu

(9)

Ruotsalaiset tutkimukset

• Palveluohjaus kannattaa - Henkilökohtaisen palveluohjaustoiminnan (PO) taloudelliset vaikutukset (Ruotsin sosiaalihallitus)

• Psyykkisesti toimintarajoitteisten henkilöiden palveluohjaus (Personligt ombud)

Palveluohjaustoiminnan vaikutusten arviointi

(Ruotsin sosiaalihallitus 2014)

(10)

Loppupäätelmät (ruotsalaiset tutkimukset):

• Ensimmäisten arviointien mukaan palveluohjaus maksaa itsenä investointina 17-kertaisesti takaisin.

• Viimeisin arviointi: ”Arviointi osoittaa, että

asiakasryhmä (mielenterveyskuntoutujat) hyötyy palveluohjaustoiminnasta koska se johtaa

elämäntilanteen parantumiseen”

• Aikaisemmista tutkimuksista poiketen taloudellisia säästöjä ei voitu osoittaa.

• Palveluohjauksen asema on Ruotsissa taattu

asetuksen kautta ja kaikki puolueet ovat toiminnan

takana

(11)

Ohjelmateoria

• Palveluohjaaja toimii palvelujärjestelmän ulkopuolella (ei tuota palveluita itse)

• Toimii asiakkaan elämismaailmasta käsin (ongelman määrittelyn ulkopuolella)

• Asiakas on toimeksiantaja (yhdessä sovittu)

• Asiakkaana monia eri palvelumuotoja käyttävät asiakkaat

• Liikkeelle lähdetään voimavaroista ja asiakkaan

tavoitteista (ei diagnoosista tai häiriöistä)

(12)

Lopuksi

• 10 % asiakkaista käyttää 80 % sosiaali- ja terveystoimen palveluista ja käyttävät yli 3 palvelukokonaisuutta.

Palveluiden integraatiosta ei ehkä kuitenkaan hyötyä (Mason ym. 2014) eikä ylätason rakennemuutoksista (Leskelä ym. 2013)  Palveluohjaaja tai koordinaattori

• Hoito liian yksilökeskeistä, diagnoosien kritiikki (Uher ja Rutter 2012) Kysytään ”Mitä ihmisen pään sisällä

tapahtuu?” kun pitäisi kysyä ”Miten voisi vahvistaa toimivia suhteita?”  Perhelähtöinen palveluohjaus

• Palvelujärjestelmämme on edelleen hyvin

organisaatiolähtöinen (Leskelä ym. 2013). Kysymme ”Mitä meillä on tarjota?” kun pitäisi kysyä ”Mistä asiakas tai

perhe hyötyisi?”  Asiakkaan elämismaailmasta lähtevä palveluohjaus

(13)

Kirjallisuus

• Leskelä, R-L. et al (2013). Paljon sosiaali- ja

terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen Lääkärilehti 2013; 48 (68): 3136-3169c

• (Mason, A. Goddart, M. Weatherly H (2014). Financial mechanism for integrating funds for helath and social care: ab evidence review. Centre for Health Economics, CHE Research Paper 97. University of York.

Parempia tuloksia halvemmalla? PALVELUOHJAUS

PALVELUOHJAUS