Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
LUKIOKOULUTUS VIISI VUOTTA KUNTAYHTYMÄSSÄ Ajankohtaiskatsaus Jyväskylän kaupunginvaltuustolle
25.5.2015
Vesa Saarikoski
Kuntayhtymän johtaja
MITÄ VIIDESSÄ VUODESSA ON TAPAHTUNUT
LUKIOKOULUTUKSELLE?
1.LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: OPISKELIJA
Lukiolaisista:
o 540 eli 20 % muita kuin jyväskyläläisiä
o Näistä 348 eli kokonaisopiskelijamäärästä 13 % muista omistajakunnista o Koulutuskuntayhtymän omistajakuntien (pl. JKL) lukioissa (8 kpl) opiskelee
runsaat 1000 opiskelijaa
Lähde: Kuntayhtymän tilinpäätökset 2010-2014; * päivälukioiden sijoituslukujen ka. (kevät, 4 pakollista ainetta), päivälukioita ~ 400; ** jos Tikkakoski olisi jatkanut lukiona eikä Sepän toimipisteenä.
2011
2012 2013 2014 MUUTOS
2011 vs. 2014 Opiskelijamäärä 2588 2651 2739 2772 + 184
Ylioppilastutkinnot 696 694 681 744 + 48
Negatiiviset eroajat 65 (2,8%) 53 (2,1%) 65 (2,5%) 57 (2,1%) - 0,7 %-yksikköä Ranking*
(2010 = 205.)
201. 208. 204. 172.
(196. **)
+ 29 (+ 5)
2. LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: HENKILÖSTÖ
Lukiokoulutuksen henkilöstöresurssi on opetuksen näkökulmasta pysynyt lähes ennallaan, mutta hanke- ja tukihenkilöstö on liikelaitoksesta vähentynyt, pääosin hankekannan vaihtelusta johtuen:
Lähde: Kuntayhtymän tilinpäätökset 2011-2014
2011 2012 2013 2014
Opetushenkilöstö 159 161 160 157
Hanke- ja
tukihenkilöstö
21 20 24 16
Yhteensä 180 181 184 173
Henkilöstökulut 10,979 Me 11, 231 Me 11, 661 Me 11,366 Me
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän henkilöstökysely 2015
Indeksit 5
Prosenttijakaumat Keskiarvoasteikko: min. 1 – max. 5
3. LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: TALOUS
o Lukiokoulutusliikelaitos on toiminut koko historiansa ajan sille osoitetun, kuntayhtymän valtuuston päättämän talousarvion puitteissa.
o Lukiokoulutusliikelaitos olisi jo tehdyillä ja päätetyillä toimenpiteillään
saavuttanut 0-tulostavoitteen 2016, jos lukiokoulutuksen yksikköhinta olisi
pysynyt edes vuoden 2013 tasoisena. Vrt. menoja leikattu 1,2 M€ ja tuloja lisätty 1,1 Me (uudet opiskelijat).
o Koko kuntayhtymän tulos 2010-2014 vähennettynä lukioiden kertyneellä
alijäämällä on + 37 M€ > Vahvistanut tasetta Lähde: JKKY TP:t 2010-2014
Tilikauden
alijäämä (TP)
Poikkeama TA:sta
Kumulatiivinen alijäämä
(oma pääoma 100 000)
Koko
kuntayhtymän kumuloituva tilikauden tulos 2010-2014
2010 (1.8. -) - 968 000 + 2 000 - 968 000 5 976 000 2011 - 2 096 000 + 11 000 - 2 954 000 11 440 000 2012 - 1 094 000 + 390 000 - 4 048 000 20 024 000 2013 - 961 000 + 49 000 - 5 009 000 30 500 000 2014 - 944 000 + 36 000 - 5 953 000 36 945 000
Lukiokoulutusliikelaitos on hahmottanut talouden
sopeuttamistarvetta skenaariolla (toimenpideohjelma), jossa o Leikkaustarve on noin 2 M€
o Nollatavoite saavutettaisiin vuonna 2018
o Seuraavalla kahdella dialla on esitelty toimenpideohjelman
skenaario
o Kuntayhtymän hallitus ja valtuusto (22.5.15) ovat merkinneet sopeuttamisohjelman tiedoksi. Sellaisenaan se on liian
mekaaninen sopeuttamisen työkalu, mutta tuo informaatiota eri toimien mahdollisuuksista.
o Reaalinen sopeuttaminen ja uudet avaukset tehdään
talousarvioprosessissa, johon toimenpideohjelma muodostaa
yhden taustapaperin.
Koulutuksen järjestäjä Opiskelijatuotot 2013
€
2013 rahoituksen jakaminen
tulosrahoitusmallilla, muutos %
1. Helsingin kaupunki 137 928 597 - 3
2. Tampereen kaupunki 121 157 648 - 3
3. JKKY 95 362 413 + 3
4. Oulun seudun kky 77 962 728 0
5. Turun kaupunki 71 309 776 0
6. Savon kky 69 738 738 + 2
7. Päijät-Hämeen koulutuskonserni
68 097 729 0
8. Pohjois-Karjalan kky 65 316 541 0
9. Vantaan kaupunki 56 115 208 0
10. Länsirannikon Koulutus Oy 55 344 832 - 1
11. Espoon seudun kky 54 948 407 0
12. Hengitysliitto Heli ry 54 594 018 0
Suurimmat toisen asteen koulutuksen järjestäjät opiskelijatuottojen mukaan
4. ME JA MUUT
Koulutuksen järjestäjä ja oppilasmäärä 2013
Opiskelijatuotot 2013 ja (tuotot/opiskelija)
€ ja % KS tuotoista
Ero JKKY (tuotot/opisk)
€ ja %
Erityisteht. rahoitus 2013 (ei sis. kokonaislukuun;
puolitus 2016) JKKY ja jäsenkunnat
1. JKKY 2645 16 006 605 (6 052); 52,4 % 0 / 0 496 203
2. Jämsän kaupunki 303 2 085 414 (6 882); 6,8 % + 830 / 13,7 % 0
3. Keuruun kaupunki 164 1 366 969 (8 335); 4,5 % + 2 283/ 37,7 % 0
4. Laukaan kunta 182 1 239 826 (6 812); 4,1 % + 760/ 12,6 % 0
5. Muuramen kunta 175 1 141 312 (6 522); 3,7 % + 470/ 7.8 % 0
6. Hankasalmen kunta 94 814 364 (8 663); 2,7 % + 2611/ 43,1 % 0
7. Joutsan kunta 84 764 715 (9 104); 2,5 % + 3 052 / 50,4 % 0
8. Petäjäveden kunta 65 650 299 (10 005); 2,1 % + 3 953 / 65,3 % 0
9. Kuhmoisten kunta 24 299 757 (12 490); 1,0 % + 6 438 / 106,4 % 0 Muut KS kunnat
1. Äänekosken kaupunki 274 1 679 473 (6 129); 5,5 % + 77/ 1,3 % 0
2. Saarijärven kaupunki 141 1 055 462 (7 486); 3,5 % + 1 434/ 23,7 % 0 3. Viitasaaren kaupunki 101 872 017 (8 634); 2,9 % + 2 582/ 42,7 % 0
4. Pihtiputaan kunta 104 868 633 (8 352); 2,8 % + 2 300 / 38,0 % 0
5. Karstulan kunta 94 811 334 (8 631); 2,7 % + 2 579/ 42,6 % 0
6. Kinnulan kunta 37 458 471 (12 391); 1,5 % + 6 339/ 104,7 % 0
7. Konneveden kunta 36 447 146 (12 421); 1,5 % + 6 369/ 105,2 % 0
30 561 797 €; 100 %
4. ME JA MUUT
2014 ja 2015 vähentävät KS yksikköhintaa noin 10 prosentista (ao) aina 15- 17 prosenttiin saakka (Laukaa, Muurame, Petäjävesi)
VAHVUUDET
- Rakenneratkaisu valmis, toisin kuin monessa muussa toimintaympäristössä
- Investoinnit uusiin toimintaympäristöihin on varmistettu ja prosessit menossa
- Pätevä henkilöstö
- Kasvanut opiskelijamäärä - Hanketoiminta
- Työelämäyhteistyö
- Erityisesti murrosvaiheeseen suhteutettuna vähintäänkin hyvät tulokset
HEIKKOUDET
- Talouden kiristyminen ja siitä aiheutuvat toimet
- Kielteinen julkisen keskustelun kierre, joka tuottaa osin omat ”faktansa” - mainehaaste - Pitkittynyt muutostila hallinto- ja
toimitilaprosessin venyessä
- Hallinnollinen malli varsin raskas ja osin
”hybridi” suhteessa entiseen ja nykyiseen koulutuksen järjestäjään
MAHDOLLISUUDET
- Uusien tilojen mahdollisuus
- Hanketoiminta: digitalisoituminen, uudet toimintamallit
- Kansainvälinen toiminta
- Koko toisen asteen tarjonta ja palvelut ja synergiat nykyistä huomattavasti enemmän - Hallintomallin kehittäminen enemmän sidosryhmiä osallistavaksi
UHAT
- Leikkaaminen vaarantaa toimintaedellytyksiä - Kielteinen julkisuus ja ”politikointi” syö
vetovoimaa ja motivaatiota
- Toisen asteen yhteistyön sijaan vastakkainasettelu
5. SWOT
6. KYSYMYS RAHOITUKSESTA
Jyväskylän kaupungin suora rahoitus kuntayhtymän lukiokoulutukselle?
o Koulutuskuntayhtymä ei ole hallitustasolla käsitellyt ja lähtökohta on, että koulutuskuntayhtymän toisen asteen koulutus hoidetaan kuntayhtymän rahoituksella
o Lukiokoulutusliikelaitoksen johtokunnassa on haluttu selvittää Jyväskylän kaupungin suoran rahoituksen mahdollisuus
Otettava huomioon:
o Lukiokoulutuksessa noin 500 muiden kuntien kuin Jyväskylän opiskelijaa o Tukisiko kaupunki toisen asteen opiskelijoista vain niitä, jotka valitsevat
lukiokoulutuksen Jyväskylän lukioissa? Taloustilanne tulee todennäköisesti kiristymään koko toisen asteen rahoituksessa, jatkossa painetta erityisesti ammatilliseen peruskoulutukseen?
o Kuntayhtymäkehikon kantokyky hyvä, mutta jatkossa vaatii enemmän toimia o Miten valtakunnalliset ratkaisut vaikuttavat?
o Rahoituksen on oltava vakaa ja ennakoitava ≠ kertaluontoiset erät
7. KYSYMYS HALLINTOMALLISTA (kuntayhtymän johtajan pohdintaa)
o Lukiokoulutuksen liikelaitosmalli muodostettiin siirtopäätösprosessin luomassa tilanteessa. Syntyi hallintomalli, joka osin hakee legitimiteettinsä sekä
koulutuskuntayhtymästä että kaupungista.
o Tukeeko hallintomalli parhaalla mahdollisessa tavalla koko kuntayhtymän
synergian maksimoimista ja ja koulutuksen järjestämisen vakautta ja selkeyttä?
o Päätäntävaltaan mahdolliset liittyvät pelot ovat turhia: Jyväskylän kaupunki on kuntayhtymän enemmistöosakas ja pystyy toteuttamaan tahtotilaansa – toki hyvän hallinnon periaatteella muita omistajia huomioiden.
o Teoreettisesti lukiokoulutus voisi olla suoraan kuntayhtymässä toimiva
oppilaitoskokonaisuus ja taseyksikkö – etuna voisi olla hallinnon keventyminen ja entistä suoremmat kytkennät yhteisiin palveluihin.
o Ehkä parempi uudistussuunta voisi olla liikelaitoksen kehittäminen
toiminnallisia sidosryhmiä osallistavaksi. Nykyistä tiiviimmässä johtokunnassa voisi olla luottamushenkilöedustuksen (pitäisikö tässä ottaa huomioon, että 20
% muita kuin jyväskyläläisiä) lisäksi esim. JKL peruskoulutuksen, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja työelämän edustaja. Lukioiden koulutuspoliittinen ohjaus tulisi yksiselitteisesti kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston kautta (kuten se nytkin viime kädessä tulee). Poliittisten linjapäätösten aikaa seuraa nyt koulutuksen sisällöllisten ratkaisujen aika.
8. UUDET, VAKAAT TOIMINTAYMPÄRISTÖT Harju: Lyseo ja
aikuislukio Viitaniemi:
Schildt
