Asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen prosessimallinnuksen avulla : sisätautipotilaan hoitopolku vuodeosastohoidossa

(1)

2021

Oona Metsola, Riina Valvikko

ASIAKASLÄHTÖISEN

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN PROSESSIMALLINNUKSEN AVULLA

– sisätautipotilaan hoitopolku

vuodeosastohoidossa

(2)

2021 | 33 + 6

Oona Metsola, Riina Valvikko

ASIAKASLÄHTÖISEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN PROSESSIMALLINNUKSEN AVULLA

- sisätautipotilaan hoitopolku vuodeosastohoidossa

Opinnäytetyö tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan Medisiinisen toimialueen sisätauti- osasto 2:lle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sisätautipotilaan hoidon prosessi potilasturvallisuuden sekä hoidon laadun varmistamiseksi. Prosessimallinnuksen avulla voidaan luoda yk- sinkertainen esitys tapahtuvasta ilmiöstä. Työn tavoitteena on edistää potilasturvallisuutta, hen- kilöstön työskentelykykyä ja parantaa asiakaslähtöisyyttä.

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Työ perustuu luotettavaan teoriatietoon ja osastolla tapahtuvaan toimintaan, johon perehdyttiin keskustelemalla osaston työntekijöiden kanssa. Osaston henkilökunta osallistettiin työn tekemiseen toteuttamalla osastotunti. Osastotun- nilla keskusteltiin asiakkaan hoitopolusta ja häntä hoitavasta moniammatillisesta työryhmästä.

Osastonhoitaja osallistui aktiivisesti prosessikuvauksen nykytilan hahmottamiseen ja uuden prosessikuvauksen luomiseen.

Opinnäytetyön tuotoksena luotiin prosessimallinnus, jossa kuvataan asiakkaan hoitoprosessin nykytilaa sekä henkilökunnan keskeisimpiä työtehtäviä. Prosessimallinnus sisältää viisi uimarataa, joissa kuvataan prosessissa toimivien roolien eteneminen potilaan osastohoidon aikana.

Opinnäytetyön tuotoksena mallinnuksen lisäksi tuotettiin perustietolomake prosessista. Perustie- tolomakkeessa ilmenee prosessin kriittiset menestystekijät ja mittarit.

Prosessimallinnus sijoitetaan osastolla näkyvälle paikalle, josta sitä voidaan hyödyntää moniammatillisesti. Prosessimallinnuksen avulla henkilökunta pystyy perehtymään työhönsä visuaalisen työkalun avulla. Opinnäytetyön tuotosta voidaan hyödyntää myös sisätautiosasto 2:n perehdytyk- sessä. Mallinnus otetaan käyttöön ja sen kriittisiä menestystekijöitä ja mittareita seurataan ja arvioidaan, jotta löydetään edelleen kehitettävät tarpeet prosessissa.

ASIASANAT:

asiakaslähtöisyys, laatu, prosessi, prosessimallinnus, sisätautipotilas

(3)

2021 | 33 + 6

Oona Metsola, Riina Valvikko

DEVELOPMENT OF CUSTOMER ORIENTED

OPERATIONS THROUGH PROCESS MODELING

- treatment path for internal medicine patient in ward care

The thesis was done for the Operational Division of Medicine of Turku University Hospital, Internal Medicine Inpatient ward 2. The purpose of the thesis was to describe the process of an internal medicine patient to ensure patient safety and the quality of care. Process modeling can be used to create a simple representation of what is happening. The purpose of the thesis is to improve patient centered care.

The thesis was implemented as a functional thesis. The thesis is based on reliable theoretical knowledge and the department´s activities guided by discussions with the client. Department staff were involved in the work by conducting a department lesson. During the department lesson, the client´s care path and the multidisciplinary team that takes care of him were discussed. The department manager was actively involved in outlining the current process and creating a new process description.

The output of this thesis was a description of process modeling, which describes the current state of the client´s care path and the most important functions of the staff´s operations. Process modeling includes five paths that describe the progression roles in the process during care of patient. In addition to the diagram, a basic information form about the process was produced as the output of the thesis. The basic information form shows the critical success factors and indicators of the process.

Process modeling is placed in the department, from where it can be utilized by the multidisciplinary team. With the help of process modeling, the staff can also get acquainted with their work with the help of a visual tool. The output of the thesis can also be utilized in the orientation of the internal medicine department 2. Modeling is implemented and it´s critical success factors and metrics are monitored and evaluated to identify needs to be further developed in the process.

KEYWORDS:

customer oriented, the quality, process, process modeling, internal medicine

(4)

1 JOHDANTO 6

2 ASIAKASLÄHTÖISYYS TERVEYDENHUOLLOSSA 7

3 PROSESSIMALLINNUS 10

3.1 Prosessimallinnuksen lähtökohtia 10

3.2 Prosessien tunnistaminen 11

3.3 Prosessien kuvaaminen 11

3.4 Prosessin kriteerit 13

4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE 14

5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 15

5.1 Menetelmä 15

5.2 Sisätautiosasto 2 kehittämisympäristönä 15

5.2.1 Toimeksianto 15

5.2.2 Osaston kuvaus 16

5.2.3 Potilaan hoitopolku sisätautiosastolla 19

5.3 Prosessimallinnuksen toteuttaminen 21

5.3.1 Suunnittelu 21

5.3.2 Toteutus ja tuotokset 21

5.3.3 Arviointi 23

6 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS 25

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 28

LÄHTEET 31

LIITTEET

Liite 1. Tiedonhakutaulukko

Liite 2. Asiakaslähtöinen hoitopolku sisätautiosasto 2:lla Liite 3. Perustietolomake

(5)

Kuvio 1. Cawemo-ohjelmiston symbolit 13

Kuvio 2. Hoitohenkilökunnan uimarata 23

TAULUKOT

Taulukko 1. Työntekijöiden työnkuvat osastolla 18

(6)

1 JOHDANTO

Asiakaslähtöisyys hoitotyössä on yhteistyötä potilaan ja hoitohenkilökunnan kanssa. Toi- minnan lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, toiveet, odotukset ja kokemukset. Tavoit- teena on siis vastata asiakkaan tarpeisiin, eikä hoitotyöntekijän tai organisaation tavoit- teisiin. (Sarajärvi ym. 2011, 70.)

Asiakaslähtöisyyden onnistumista voidaan tarkastella prosessimallinnuksen avulla. Pro- sessien tarkoituksena on tunnistaa kehitettävät kohteet, jotta prosessia voidaan parantaa. Prosesseja voi olla erilaisia, kuten muutos-, kehitys-, oppimis-, ymmärtämis- ja kas- vuprosesseja. Prosessi ei tarkoita aina samaa toistuvaa toimintamallia, vaan se voidaan ymmärtää erilaisina muutos- tai kehittämisprosesseina. (Laamanen 2009, 19–21.) Pro- sessityöskentely lähtee ongelmasta tai kehittämistehtävistä. Aiheesta tulee etsiä kattava taustatieto, joka on edellytys prosessimallinnukselle. (Luukkonen ym. 2012, 21.) Opinnäytetyö tehdään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP), Turun yliopistollisen keskussairaalan Medisiinisen toimialueen sisätautiosastolle. Sisätautiosasto 2 on erikoissairaanhoidon vuodeosasto, jossa hoidetaan kolmen erikoisalan potilaita.

Erikoisalat osastolla ovat yleissisätaudit, gastroenterologia ja endokrinologia. (VSSHP 2020.)

Opinnäytetyö toteutetaan toiminnallisena opinnäytetyönä. Tarkoituksena on kuvata si- sätautipotilaan prosessi potilasturvallisuuden sekä hoidon laadun varmistamiseksi. Sisä- tautiosastolla on tarve prosessikuvaukselle, jossa käsitellään sisätautipotilaan hoidon kulkua osastohoidossa. Tällä hetkellä osastolla ei ole kuvausta prosessimallinnuksesta, joka olisi päivitetty nykyhetkeen. Tavoitteena on edistää potilasturvallisuutta ja henkilös- tön työskentelykykyä sekä parantaa asiakaslähtöisyyttä. Opinnäytetyönä tehtävän prosessikuvauksen avulla edistetään potilasturvallisuuden ja hoidon laadun pysyvyyttä ja jatkuvuutta. SHQS (Social and Health Quality Standard) laatuohjelmaa hyödynnetään yhtenä työkaluna laadukkaan prosessin luomiseen (Labquality 2020). Kuvaus selkeyttää prosessissa toimivien tehtäväkuvauksia ja vastuita sekä edistää uusien työntekijöiden perehdytystä. Opinnäytetyössä prosessin rajapinnat on rajattu tämän työn ulkopuolelle.

(7)

2 ASIAKASLÄHTÖISYYS TERVEYDENHUOLLOSSA

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) määrittää potilaan oikeuden laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, jossa hänen yksilölliset tarpeensa ja näkemyk- sensä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Asiakaslähtöisyys on käsite, jolla kuvataan asiakkaan osallistumista, mielipiteiden huomioimista ja kokemusta osana terveydenhuollon tarjoamaa palvelusuunnittelua, toteutusta ja arviointia. Asiakaslähtöisyy- den kulmakivenä toimii asiakkaan aktivoiminen hoitoprosessissa. Asiakkaan oikeus on olla määrittelemässä toiminnan tarkoitusta, luomassa siihen ratkaisuja sekä edistää niiden toteutumista omassa hoidossaan. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020a.)

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että hoitotyön näkökulmasta palvellaan potilasta sekä hänen omaisiaan. Asiakaslähtöinen laatu hoitotyössä lähtee kolmesta periaatteesta. En- simmäinen periaate on, että asiakas on vastuussa omasta terveydestään ja hänen tulee saada osallistua oman hyvinvointinsa edistämiseen. Sen mukaan yhteiskunnallisesti tulee huolehtia heikommassa asemassa olevia yhteiskunnan jäseniä, jotka eivät itse ole kyvykkäitä huolehtimaan itsestään riittävästi. Kolmantena periaatteena jokaisella ihmi- sellä on oikeus mahdollisimman hyvään terveyden edistämiseen. (Sarajärvi ym. 2011, 69.) Asiakaskeskeisessä työssä työskennellään kokonaisuutena, joka usein sisältää asiakkaan, hoitajat, lääkärit ja muut auttavat tahot. Kun tarve lähtee asiakkaasta, voidaan hoitotyöstä puhua asiakaslähtöisyyden käsitteellä. (Sarajärvi ym. 2011, 69.)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tärkeimpiä asioita asiakaslähtöisen toiminnan näkökul- masta ovat asiakkaan itsemääräämisoikeus, ihmisarvoisuus sekä yhdenvertaisuus. Yh- denvertaisuus hoitoprosessissa tarkoittaa hoitosuhteen kokemista tasavertaiseksi hoita- van ryhmän kanssa. Asiakkaalle tärkeää hoidossa on inhimillisyyden, luottamuksen ja jatkuvuuden tunne. Asiakaslähtöisyyttä rakennetaan joka kerta lisää uuden palveluta- pahtuman äärellä, jolloin asiakkaan näkökulmasta asiakaslähtöisyyttä ei tuoteta palve- luna vaan osana palvelutapahtumaa. Asiakaslähtöisyyden perusta muodostuu ihmisten kohtaamisesta ei asioiden käsittelyistä. (Virtanen ym. 2011, 18–21.)

Organisaation tulisi tietää mitä asiakaslähtöisyys sille merkitsee ja kuinka asia esitetään palveluita käyttäville henkilöille. Asiakaslähtöisyyttä voidaan parantaa kyselemällä asiakkaiden omia mielipiteitä, mikä on myös yksi tärkeä periaate asiakaslähtöisyyden kä- sitteessä. Tällöin asiakas saa osallistua ja kehittää palveluita. (Virtanen ym. 2011, 28–

29.) Asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa tulee pohtia, miten laatua voidaan hyödyntää

(8)

ja arvioida, jotta potilas kokee saamansa hoidon laadukkaaksi ja omaehtoiseksi (Jons- son ym. 2019, 95).

Laatu on toimintaa, joka täyttää toiminnalle asetetut vaatimukset. Laatua ovat muun muassa riittävä kapasiteetti, toimintavarmuus, hoidon vaikuttavuus, potilasturvallisuus, asia- kaslähtöisyys, näyttöön perustuvuus ja yhdenvertaisuus. Laadukas työskentely vahvis- taa asiakaslähtöisyyttä (Jonsson ym. 2019, 22–23, 95.)

Laadulla tarkoitetaan hoitotyössä sitä, että palvelu perustuu luotettavaan ja näyttöön perustuvaan tietoon. Laadukas hoito potilaalle merkitsee palvelun saamista yksilölliseen tarpeeseen terveydenhuoltolain (1326/2010, 52§) asettamien aikamääreiden puit- teissa. Hoidon laatu sisältää tarkastelua myös potilasturvallisuuden sekä asiakaslähtöi- syyden näkökulmasta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020b). Asiakasturvallisuutta on lähdetty kehittämään Suomessa 2000-luvun alussa. Kehitettyjä asioita, jotka ovat luo- neet asiakasturvallisuutta ovat muun muassa Turvallisen lääkehoito-oppaan luominen ja HaiPro:n käyttöönotto. (Ikonen & Welling 2020.)

Euroopan komissiossa on toteutettu barometri terveydenhuollon laatuun liittyen. Special Eurobarometer (2010) tutkimuksessa mitattiin terveydenhuollon laatua 25 eri Euroopan maassa; Suomi osallistui myös tutkimukseen. Tutkimustuloksena todettiin keskimäärin, että 70 % vastaajista piti saamaansa terveydenhoitoa hyvänä ja laadukkaana. Tutkimuk- sen mukaan suomalaiset vastasivat olevansa tyytyväisempiä kuin keskimäärin muiden euroopan maiden väestö. Tyytyväisyyskyselyn kärkikolmikkoon kuuluivat Belgia (97 %), Itävalta (95 %) ja Suomi (94 %). (Directorate-General for Health and Consumers 2010, 58–59, 66.)

Hoitoprosessiin kuuluu viisi vaihetta, jotka korostuvat asiakaskeskeisessä hoidossa.

Nämä viisi vaihetta ovat alkuarvio, diagnoosi, suunnittelu, toteutus ja loppuarviointi. Al- kuarvioon kuuluvat tiedonkeruu ja potilaan kokonaistilanteen hahmottaminen. Tiedonke- ruuta voidaan tehdä esimerkiksi haastatellen ja erilaisia mittareita hyödyntäen. Diagnoo- sin määrittäminen auttaa potilaan hoitosuunnitelman luomista ja antaa toteutukselle tarvittavat hoito-ohjeet tilanteesta riippuen. Hoitosuunnitelma laaditaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti, jolloin laaditaan myös hoidon tavoitteet. Toteutusvaihe on käytännössä hoitajien toteuttamaa potilashoitoa. Hoitoprosessin viimeisenä vaiheena on loppuarviointi, johon kuuluu potilaan hoidon onnistumisen arviointi. Hoitoprosessin aikana voidaan myös tarvita hoitosuunnitelman uudelleen arviointia, jos potilaan voinnissa tapahtuu mer- kittäviä muutoksia. (Toney-Butler & Thayer 2020.)

(9)

Hoitoprosessimalleissa määritellään eri vaiheet näyttöön perustuen. Hoitoprosessimalli on johdonmukainen, ytimekäs ja helppokäyttöinen, ja se on hyödyllinen lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. Hoitoprosessimallin on tarkoitus kuvata tehokkaalla tavalla hyvän hoidon tuottamista. (Burd & Mussa 2019.) Hoitotyössä on todettu, että toimintamallien hyödyksi käyttäminen edistää potilaan saamaa yhteneväistä hoitoa. Hoitajille tämä tarkoittaa yhteisiä käytäntöjä, ja täten malli ohjaa myös hoitotyön päätöksentekoa. (Sara- järvi ym. 2011, 120.)

Suikkasen (2017) tutkimuksen tarkoituksena oli löytää keinoja hoitoprosessin yhte- neväistämiseen kahden eri organisaation välisillä rajapinnoilla. Suikkanen tutki hoitajien näkemystä kehittämistä vaativilla alueilla leikkauspotilaan hoitoprosessin selkiyttämi- seen liittyen. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmäteemahaastatteluna (n=9). Hoitajien mielestä kehittämistä vaativia alueita olivat tiedonkulun kehittäminen sekä määräysten ja hoito-ohjeiden selkeyttäminen. Tutkimustulosten perusteella hankaluuksia aiheuttivat eniten tietojärjestelmän yhteensopimattomuus, määräysten epämääräisyys ja eriävät hoitolinjat potilaiden hoidossa. (Suikkanen 2017.)

(10)

3 PROSESSIMALLINNUS

3.1 Prosessimallinnuksen lähtökohtia

Prosessimallinnuksella tarkoitetaan yksinkertaistettua esitystä jostakin ilmiöstä. Proses- simallintaminen ei kerro koko prosessin laajuutta vaan tärkeimmät ydintiedot aiheesta.

Prosessissa tarkasteltavaa kohdetta käsitellään laajasti eri näkökulmista ja tärkeimmät tekijät huomioidaan sen mallinnuksessa, jonka tarkoituksena on edistää tai kehittää prosessia. Prosessimallinnuksessa voidaan luoda prosessikaavio. (Luukkonen ym. 2012, 11, 21.)

Prosesseja voidaan lähteä parantamaan ja kehittämään kolmesta eri näkökulmasta. En- simmäinen vaihtoehto on kehittää uusi prosessi tiettyä tarvetta varten. Toisessa vaihtoehdossa löydetään kehitettävä ongelma, jolloin henkilöillä, jotka kehittävät prosessia tulee olla riittävä kehittämisosaaminen. Kolmannessa vaihtoehdossa pyritään parantamaan organisaation suorituskykyä, ja usein parannettavat prosessit tunnistetaan työn- teon yhteydessä. (Laamanen 2009, 202.)

Koljonen (2017) tuotti kehittämishankkeessaan prosessimallinnuksen avulla asiakasläh- töisen ja selkeän toimintamallin. Prosessimallinnuksen avulla haluttiin kehittää asiakas- lähtöisyyttä lasten reumapoliklinikalla. Kehittämisprosessiin kuului moniammatillisen tii- mityön sekä asiantuntijoiden välinen yhteistyö ja hoitotyön sujuvuus, minkä johdosta moniammatillisuus saatiin näkyviin myös prosessikarttaan. Prosessikartan avulla Koljonen havainnollisti lapsipotilaan hoitopolkua Päijät-Hämeen reumapoliklinikalla, mikä lisäsi lä- pinäkyvyyttä sekä asiakkaan että tukitoimijoiden välillä. (Koljonen 2017.)

Marttilan ja Niemen (2015) kehittämishakkeen tarkoituksena oli kehittää diabetekseen liittyvää hoitoa Lahden kaupungin terveyspalveluissa. Kehittämishankkeeseen kuului kolmen eri prosessin kehittämistä. Ensimmäisen prosessin aihe liittyi tyypin 1 diabeeti- kon hoitopolkuun, jossa kuvattiin diabetespalveluiden sijoittumista terveydenhuollon eri yksiköissä. Toisen prosessin aihe oli diabetespalveluiden toimintamallin kuvaaminen Lahden kaupungissa. Kolmannessa prosessissa mallinnettiin työparityöskentelyä lääkä- rin ja hoitajan yhteisvastaanotolla. (Marttila & Niemi 2015.)

Mäki (2016) kehitti Lapin sairaanhoitopiirille tapaustutkimuksellaan käyttäjälähtöistä ja näkyvää avohoitopalveluprosessia, joka on osana uutta Hoidollisen potilashotellin toimintamallia. Hoidollisen potilashotellin palveluprosessia kehitetään käyttäjien toiveiden

(11)

ja tarpeiden mukaisesti. Hoidollisen potilashotellin tarkoituksena on tarjota tutkimuksiin ja hoitoon valmistautuville asiakkaille tukea ja pientä apua sekä tarjota tarvittaessa ly- hyttä jatkohoitoa. Hoidollisen potilashotellin tavoitteena on luoda tilaa sairaalan vuode- osastopaikoille ja tukea asiakaslähtöistä sekä laadukasta hoitoa. (Mäki 2016.)

3.2 Prosessien tunnistaminen

Prosessin tunnistaminen alkaa prosessin suunnittelusta ja sen tulee päättyä prosessin arviointiin. Prosessin tunnistaminen alkaa jo ennen prosessien nimeämistä. Tunnista- misvaiheeseen kuuluu jo suunnitelmavaihe, jossa ideoidaan alkavaa prosessia. Suunni- telmaosuus on yksi prosessin tärkeistä tehtävistä. Usein kuitenkin ajatellaan prosessien alkavan sen nimeämisestä, vaikka prosessiin pitäisi sisällyttää kaikki siihen liittyvä toiminta. (Laamanen 2009, 52–59.)

Jokaisessa prosessissa alku- ja loppuvaiheessa kuvataan prosessin suunnitelma ja sen arviointi. Prosessin alun jälkeen ei ole tarkoitus tuottaa lopullista lopputulosta vaan jättää prosessi arviointiin, jolloin prosessia voidaan jatkuvasti kehittää. Prosessien tunnistami- sen tärkeimpänä vaiheena on tehdä rakenteelliset ratkaisut, jolloin päätetään prosessin alku ja loppu. Prosessien rajaaminen on yksi prosessin tärkeimmistä vaiheista sen ra- kenteen kannalta, sillä siinä määritellään keskeisimpiä tarkastelun kohteita kuten prosessin asiakkaat ja tuotteet. Prosessien rajaus tulee tehdä jo tässä vaiheessa, jotta luki- jat tavoittavat prosessin mahdollisimman hyvin. Laamanen (2009) on tutkinut laajasti prosessikirjallisuutta ja on todennut, että tärkeimpänä periaatteena on asiakaskeskei- syys, jolloin prosessi alkaa asiakkaasta ja päättyy asiakkaaseen. (Laamanen 2009, 52–

53.)

3.3 Prosessien kuvaaminen

Prosessien kuvaamisen tarkoituksena on nostaa esille kriittiset tekijät prosessin aikana.

Prosessien kuvaamisella tuodaan esiin prosessissa tapahtuvat vaiheet, jotta kriittiset vaiheet voidaan määritellä. (Laamanen 2009, 74–78.) Prosessien kuvaamisessa voidaan tunnistaa neljä vaihetta, jotka ovat tunnistaminen, kuvaaminen, analysointi ja kehittämi- nen. Prosessien kuvaamista voidaan lähteä luomaan, kun organisaatiolla on tarve uu- delle prosessille tai havaitaan kehittämistarve. (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 2008, 6.)

(12)

Prosessikaavio on graafinen luonnos prosessin toiminnoista (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 2008, 3). Prosessikaaviota voidaan kuvantaa monilla eri teknii- koilla, kuten erilaisilla kaavioilla ja malleilla. Kaavioissa ja mallinnuksissa riittää asian pintapuolinen tarkastelu, josta lukija ymmärtää mistä on kysymys. Prosessikaaviossa kuvataan prosessien osallisten roolit ja tapahtuva toiminta. Kuvaustekniikoita on erilaisia ja yksi yleisimmin käytetyistä on vuokaavio. (Laamanen 2009, 79.) Vuokaaviossa kuvataan prosessin vaiheita erilaisin symbolein (Microsoft n.d.).

Prosessikaaviossa esitetään prosessin vaiheet ja vastuuroolit. VSSHP:n prosessien ku- vaamisohjeessa ohjeistetaan luomaan kaavio, jonka kuvaus tehdään uimaratakaaviona Cawemo-ohjelmiston avulla. Uimaratakaaviossa tulee näkyä prosessin työvaiheet sekä tehtävät ja ne kuvataan vasemmalta oikealle. (Mäkeläinen 2018, 6.)

Cawemo on Camunda ohjelmistoyrityksen luoma työkalu, jonka avulla yritykset voivat kartoittaa työnsä kulkua ilmaisen ohjelman avulla. Cawemo-prosessikuvausohjelma ke- hitettiin alustaksi, jossa voidaan kuvata yhteistyötä useiden eri henkilöiden välillä. (Jaffe 2019.) Cawemo löytyy internet palvelimella, ja sitä voidaan myös kutsua pilvipalveluksi.

Cawemo-ohjelmistolla voidaan luoda projekteja ja prosesseja visuaalisella menetel- mällä. (Mäkeläinen 2020, 5–9.)

Uimaradalla tarkoitetaan prosessissa käytettävää tapaa ilmaista roolit osana prosessikaaviota. Uimaradalla kuvataan jokaisen ammattiryhmän rooli yhtenä ratana, jossa ilme- nevät roolin vastuut ja tehtävät. (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 2008, 3.) Mikäli asiakas on suoraan osallisena prosessissa, kuvataan hänet omalla uimaradal- laan. Tätä kutsutaan asiointiprosessiksi. Prosessikaaviosta tulee tehdä helppolukuinen ja selkeä. Yhdelle uimaradalle voidaan kuitenkin yhdistää useampi ammattiryhmä, jos se edistää lukijan ymmärrystä. (Mäkeläinen 2018, 7–8.)

Kuviossa 1. esitetään Cawemo-ohjelmistossa käytettävän uimaradan ja symbolien tarkoitukset. Kuvassa kohta a. tarkoittaa uimarataa, jonka sisällä kuvataan yhden roolin prosessi. Kohdassa b. ja c. esiintyy symboli, jolla kuvataan prosessin aloitusta (aloitus- symboli). Kirjekuori aloitussymbolin sisällä tarkoittaa prosessin aloitusta määritetyn vies- tin saapuessa. Kohdassa d. kuvataan toimintapolkujen haarautumista tai yhteenliitty- mistä. Kohta e. kuvaa toiminnan etenemistä prosessissa uimaradan sisällä. Kohta f. ku- vastaa toimintoa prosessissa (toimintosymboli). Kohta g. kuvaa prosessin lopetusta (lopetussymboli). Lisäksi ohjelmassa voidaan luoda katkoviiva, jolla kuvataan tiedonvaihtoa uimaratojen välillä. (Mäkeläinen 2020, 13–17.)

(13)

Kuvio 1. Cawemo-ohjelmiston symbolit

3.4 Prosessin kriteerit

Prosessin tulee sisältää kriittiset menestystekijät sekä esittää esiintyvien asioiden välisiä riippuvuuksia. Kuvaus prosessista edistää ymmärtämään jokaisen osallistujan omaa roolia työyhteisössä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kokonaisuuden hahmottamiseksi.

Kuvauksen tarkoituksena on edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Prosessikaavion avulla voidaan luoda työntekijälle mekanistinen käsitys organisaatiossa tapahtuvasta toiminnasta. (Laamanen 2009, 76–77.)

Kriittiset menestystekijät määritellään tekijöiksi, jotka luovat prosessista laadukkaan ja jonka avulla voidaan saavuttaa asiakastyytyväisyys. Kriittiset menestystekijät ovat omi- naisuuksia, jotka määrittelevät toiminnan laadullisuuden. (Hjelt 2017, 79–80.) Hljelt (2017) haastatteli tutkimuksessaan esimiehiä laadunhallinnan kriittisistä menestysteki- jöistä. Tulosten mukaan haastateltavat olivat painottaneet monia eri menestystekijöitä, mutta tärkeimmäksi nousi työkalujen hallinta, joka tarkoittaa käyttöjärjestelmien ja asia- kaspalveluun tarvittavien välineiden toimivuutta. Muita eniten esiin nousseita kriittisiä menestystekijöitä olivat henkilökohtainen mentorointi, työntekijöiden kouluttaminen, jat- kuva seuranta ja monitorointi sekä tyytyväiset työntekijät. (Hjelt 2017, 57, 79.)

SHQS (Social and Health Quality Standard) laatuohjelmalla kehitetään johtamista ja prosesseja sosiaali- ja terveydenhuollon eri organisaatioissa. SHQS-laatukriteeristön luomisessa on otettu huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, valtakunnalliset suositukset ja hyvät hoitokäytänteet. SHQS- laatuohjelman käytössä huomioidaan toiminnan kehittämiseen luodut arviointikriteerit. (Labquality 2020.)

(14)

4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sisätautipotilaan prosessi potilasturvallisuuden sekä hoidon laadun varmistamiseksi. Tavoitteena on edistää potilasturvallisuutta, henki- löstön työskentelykykyä ja parantaa asiakaslähtöisyyttä.

Opinnäytetyötä ohjaavat kysymykset 1. Mikä on prosessi?

2. Mikä on prosessimallinnus?

3. Miten sisätautipotilaan hoito etenee hoitojakson aikana?

4. Mitkä ovat prosessin kriittiset menestystekijät ja mittarit?

(15)

5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN

5.1 Menetelmä

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Toiminnallisessa opinnäyte- työssä tarkoituksena on luoda jokin konkreetti tuotos, joka voi olla esimerkiksi prosessikuvaus. Toiminnallinen opinnäytetyö perustuu aina luotettavaan ja lähteisiin perustuvaan tietoon. Toiminnallisessa opinnäytetyössä opiskelijoiden lisäksi mukana on muita toimi- joita projektin eri vaiheissa. Opiskelijoiden ja toimijoiden vuorovaikutukseen panostetaan opinnäytetyön eri vaiheissa keskustellen, arvioiden sekä palautetta antaen. Toiminnalli- sen opinnäytetyön avulla ei luoda uutta tietoa vaan kehitetään jo olemassa olevaa am- matillista toimintaa. Toiminnallisessa opinnäytetyössä edetään vaiheittain. Opinnäytetyö aloitetaan aiheen valinnalla, josta edetään tiedonhakuun ja työskentelyn suunnitteluun.

Edellä mainittujen vaiheiden jälkeen luodaan lopullinen raportti ja itse tuotos. (Salonen 2013, 5–6, 12.)

Opinnäytetyössä käytettiin monia eri tietokantoja sekä hakusanoja ja niiden yhdistelmiä.

Keskeisemmin käytetyt tietokannat olivat Medic, Google Scholar ja Theseus. Hakusa- noina käytettiin muun muassa prosessi, prosessimallinnus, asiakaslähtöisyys, process, healthcare ja patient care. Rajauksina hauissa käytettiin pääsääntöisesti vuosilukura- jausta 2010–2020 ja koko tekstiä. Theseus-hauissa rajauksena oli YAMK-tasoinen työ.

Tiedonhaku esitetään liitteessä 1. Valmis opinnäytetyön raportti julkaistiin huhtikuussa 2021 Theseus- tietokantaan.

5.2 Sisätautiosasto 2 kehittämisympäristönä

5.2.1 Toimeksianto

Opinnäytetyön toimeksianto tuli VSSHP:n Medisiiniseltä toimialueelta, sisätautien eri- koisalalta. Yhdyshenkilöinä toimivat osaston lähiesimies, vastuualuejohtaja sekä ylihoi- taja. Opinnäytetyön pohjana on muun muassa VSSHP:n strategia, jonka pääperiaattei- siin kuuluvat potilaslähtöisyys, ammattitaitoinen henkilökunta, teknologian kehittyminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen. Pääperiaatteisiin kuuluu myös valtiollisella tasolla sosiaali- ja terveysalan edistämistä ja julkisen terveydenhuollon aseman pysyvyyden

(16)

kannalta strategian noudattamista kilpailullisessa tilanteessa. (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto 2018.)

Sisätautipotilas määritellään potilaaksi, jolla on oire tai sairaus, joka ei vaadi hoidon ny- kyvaiheessa kirurgiaa. Sisätaudit kattavat suomalaisen väestön merkittävimmät kansan- sairaudet, ja terveysongelmista suurin osa liittyy edellä mainittuihin sairauksiin. Kansan- sairauksia ovat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairau- det ja mielenterveyden häiriöt. Terveellisillä elintavoilla voitaisiin ehkäistä useita kan- sansairauksia. Hoidossa terveyden edistämisen tukemisella on suuri merkitys, koska sillä voidaan pyrkiä esimerkiksi edistämään elämäntapamuutoksia parempaan suun- taan. (Ahonen ym. 2017, 95–96.)

Opinnäytetyönä tuotettavan prosessimallinnuksen tarkoitus on kuvata sisätautipoti- laan hoitoprosessia. Mallinnuksen avulla osastaan työskennellä paremmin oman tehtä- väkuvauksen sekä vastuun mukaisesti. Se helpottaa uusia työntekijöitä hahmottamaan osaston kokonaisuutta. Prosessimallinnuksen tuloksena on kuvaus, joka perustuu prosessien kuvaamisohjeeseen. Mäkeläinen on luonut ohjeen, jonka tarkoituksena on tehdä prosessikuvauksista selkeitä ja yhteneväisiä. Hän on myös luonut Cawemo-ohjelmiston käyttöohjeen prosessikuvausten luontiin ja hallinnointiin Varsinais-Suomen sairaanhoi- topiirissä (Mäkeläinen 2018; Mäkeläinen 2020).

5.2.2 Osaston kuvaus

Sisätautiosasto 2 toimii kolmen erikoisalan yhdysosastona. Erikoisalat ovat gastroenterologia, endokrinologia ja yleissisätaudit. Gastroenterologia käsittelee ruoansulatuseli- mistön sairauksia, joita ovat esimerkiksi IBD eli tulehdukselliset suolistosairaudet, ane- miat ja hepatiitit. Endokrinologia käsittelee umpieritysjärjestelmän sairauksia, muun muassa diabetes, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja nestetasapainon häiriöt. Yleissisätaudit käsittelevät muun muassa tulehduksia ja monisairaita potilaita. (VSSHP 2020; Ahonen ym. 2017.) Yleisimpiä syitä sisätautiosastolle saapumiselle ovat muun muassa sydämen vajaatoiminnan paheneminen ja yleistilan lasku. Potilaan keskimääräinen hoitoaika osastolla on vajaa neljä vuorokautta. (Lohisto 2021.)

Sisätautiosasto toimii moniammatillisessa yhteistyössä muiden Medisiinisen toimialueen osastojen kanssa sekä Tyks Akuutin ja teho-osaston kanssa. Näitä osastoja ovat muun muassa, sisätautiosasto 1, munuais-, sydän-, keuhko- ja infektio-osasto. (Lohisto 2021.)

(17)

Osastolla työskennellään kolmessa vuorossa: aamu-, ilta- ja yövuorossa. Virka-aikana osastolla työskentelee kolme lääkäriä erikoisaloittain, osastonhoitaja, apulaisosaston- hoitaja, osastosihteeri ja koordinoiva hoitaja. Aamu- ja iltavuorossa työskentelee kolme sairaanhoitajaa erikoisaloittain, kolme kenttähoitajaa ja laitoshuoltaja. Yövuorossa osastolla on kaksi sairaanhoitajaa ja yksi kenttähoitaja. Jokaisella osaston henkilökunnan jä- senellä on oma vastuualueensa, joita tulee ylläpitää ja päivittää. Hoitohenkilökunnan yh- tenä tärkeänä tehtävänä potilashoidon osana on informoida omaisia potilaan muuttu- vissa tilanteissa. Vallitsevan koronapandemian johdosta omaisten informoiminen puhelimitse on korostunut, sillä suositusten mukaan ylimääräisiä vierailuja tulee välttää. (Lo- histo 2021.)

Taulukkoon 1 on kirjattu osastolla työskentelevien työntekijöiden työnkuvat lyhyesti.

Osastolla työskentelee kaksi sihteeriä, joiden työnkuva on monipuolinen. Sihteeri työs- kentelee virka-aikaan ja virka-ajan ulkopuolella sihteerin työt jäävät hoitohenkilökunnalle.

Sihteeri on osa moniammatillista työryhmää, vaikka sihteeri työskentelee pääasiassa kansliassa eikä tapaa potilaita välttämättä kertaakaan hoidon aikana. Jokaiseen työvuo- roon nimetään vastuusairaanhoitajista osaston vastuuhoitaja. Tällä tarkoitetaan hoitajaa, joka vastaa osaston toiminnasta, jos esimies ei ole paikalla. Vastuuhoitajaksi valitaan usein kokenein sairaanhoitaja. Vastuualueen sairaanhoitajan työnkuva yleissisätaudeilla on monipuolinen ja sisältää paljon erilaisia työtehtäviä. Potilaan hoidossa erityisesti vastuualueen sairaanhoitajan ja kenttähoitajan sujuva kommunikaatio edistää hoitotyötä.

Kenttähoitajat ovat lähi- ja perushoitajia, mutta myös sairaanhoitaja voi toimia kenttähoi- tajana. Lääkäri vastaa potilaan hoidosta. Osastolla työskentelee erikoislääkäreitä, eri- koistuvia lääkäreitä sekä lääketieteen opiskelijoita. Osaston puhtaudesta ja ruokahuol- losta huolehtii laitoshuoltaja. (Lohisto 2021.)

(18)

Taulukko 1. Työntekijöiden työnkuvat osastolla

Työntekijä Työnkuvat

Sihteeri • Potilaan asioiden hoitaminen: sähköisesti, paperitse ja puhelimitse

• Tulevien ja lähtevien potilaiden merkitseminen o potilaan sisään kirjaaminen

o potilaan ulos kirjaaminen

• Potilaskansioiden päivittäminen

• Lääkäreiden potilaslistojen ja soittolistojen ajan tasalla pitäminen

• Määräysten toteuttaminen

o laboratoriotutkimusten tilaaminen

• Potilaskyytien tilaaminen

o sairaalan sisällä siirryttäessä o kotiutustilanteessa

o jatkohoitoon siirtyessä

• Loppuarvion läpikäyminen ja hoitopalautteen lähettäminen

• Jatkohoitoon lähdettäessä kirjekuoreen tarvittavien paperien keräämi- nen:

o loppuarvio o laboratoriokooste o lääkelista

o ajanvaraukset

• Osaston vapaiden paikkojen ilmoittaminen

• Saneluiden kirjoittaminen

• Exitus-kansion täyttäminen ja tarvittavien lomakkeiden täyttäminen hautaustoimistoa varten

Vastuu

sairaanhoitaja

• Osaston resurssista huolehtiminen o sairauslomasijaisten hankkiminen o varahenkilöiden varaaminen

• Osaston paikkatilanteen kartoittaminen

• Omaisten kanssa ilmenevien asioiden selvittäminen

• Median yhteydenottoihin vastaaminen

• Muista mahdollisista kriisitilanteista huolehtiminen yhdessä toimialueen johdon kanssa (mm. onnettomuustilanteet)

Vastuualueen sairaanhoitaja

• Raportin lukeminen

• Lääkärinkierrolla mukana oleminen

• Määräysten toteuttaminen

• Lääkehoidon toteuttaminen

o lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen o lääkkeiden antaminen potilaille

• Perushoidon toteuttaminen

• Hoitotoimenpiteiden toteuttaminen

• Potilasohjaaminen

o osastolle saavuttaessa

o osastohoidon aikaisessa toiminnassa o kotiutustilanteessa

• Potilaiden vastaanottaminen o hoitokertomuksen luominen o hoitosuunnitelman luominen o hoitosuunnitelman päivittäminen o lääkityksen tarkistaminen

• Potilaiden kotiuttaminen

o yhteyden ottaminen kotisairaanhoitoon tai kotisairaalaan tarvittaessa

(19)

• Potilaiden siirtäminen jatkohoitoon

o siirtoraportin soittaminen ISBAR:in mukaisesti o omaisille ilmoittaminen

Kenttähoitaja • Vitaalielintoimintojen seuraaminen

• Hyvän perushoidon toteuttaminen

• Päivittäisissä toiminnoissa avustaminen

• Toimenpiteiden toteuttaminen o haavahoidot

o katetroinnit o näytteenotot

• Kuntouttavan työotteen noudattaminen Lääkäri • Vastuu koko potilashoidosta

• Hoitomääräysten asettaminen

• Lääke- ja nestehoidosta huolehtiminen Laitoshuoltaja • Osaston puhtaudesta huolehtiminen

• Ruokien jakaminen yhdessä hoitohenkilöstön kanssa

5.2.3 Potilaan hoitopolku sisätautiosastolla

Potilaan hoitoprosessi lähtee sisätautisesta hoidon tarpeesta, joka koskee terveydenti- laa. Potilaat saapuvat sisätautiosasto 2:lle erilaisista paikoista, joita usein ovat Tyks Akuutti ja lupapaikalle saapuvat potilaat, eli hoidonvarauksella kotoa tai muilta Medisiini- sen alueen osastoilta saapuvat. Kun potilas tulee Tyks Akuutista, ensimmäiseksi soittaa lääkäri. Lääkäri kysyy osaston kuormituksen ja paikkatilanteen, minkä jälkeen hän arvioi sisätautisen hoidon tarpeen ja päättää, otetaanko potilas osastolle. Lääkäri kertoo potilaan statuksen ja jatkosuunnitelman. Lääkärin tehtävä on päivittää samalla potilaan lää- kelista ajantasaiseksi, jotta hoito voi alkaa heti osastolle saapumisen jälkeen. Lääkärin soiton jälkeen soittaa vielä lähettävän yksikön hoitaja. Hoitaja kertoo tarkemman raportin potilaan senhetkisestä voinnista ja hoidon alusta. Raportointi tapahtuu ISBAR:in mukaisesti. Tämän jälkeen potilas voi saapua osastolle. (Lohisto 2021.)

Potilaan saapuminen osastolle

Potilas saapuu osastolle potilaskuljettajan kuljettamana. Ensimmäisenä potilaan vas- taanottaa hoitaja, joko sairaanhoitaja tai kenttähoitaja. Jos potilas vaatii eristyshuoneen, viedään hänet välittömästi sinne. Ensimmäinen tehtävä saapumisen jälkeen on mitata tulovitaalit, joita ovat verenpaine, pulssi, lämpö, happisaturaatio ja tarvittaessa verenso- keri. Potilas saa potilasvaatteet, henkilökohtaiset pesuvälineet ja sairaalakengät. Tu- losyystä riippuen potilas saa ruokaa ja juomaa. Samalla voidaan kysyä esitiedot ja ohjata

(20)

hoidon jatkumisessa. Tämän jälkeen alkaa varsinainen hoito, jonka määrää lääkäri. (Lo- histo 2021.)

Osaston päiväjärjestys hoitajan näkökulmasta

Työtä tehdään osastolla kolmessa vuorossa. Aamuvuorossa ennen lääkärin kiertoa otetaan kaikkien vitaalielintoimintojen sekä painon ja verensokerin mittaukset. Potilaat saa- vat aamulääkkeet eri antoreitein. Lääkehoidon sekä nestehoidon toteuttaa vastuusai- raanhoitaja. Laboratoriohoitaja käy ottamassa pyydetyt verinäytteet. Vastuusairaanhoi- taja aloittaa lääkärinkierron osaston erikoistuvan lääkärin kanssa. Samanaikaisesti kent- tähoitaja toteuttaa perushoitoa. Aamutoimien ja lääkärin kierron jälkeen toimitaan mää- räysten mukaisesti: esimerkiksi hoidetaan haavat ja kuljetetaan potilaat kuvantamiseen.

Iltavuoron ja yövuoron aikana annetaan potilaille aikaa toipumiseen, hoidetaan tarpeel- lisia hoitotoimenpiteitä ja vastataan heidän tarpeisiinsa. (Lohisto 2021.)

Asiakasnäkökulma

Kun potilas saapuu osastolle, hänen ensimmäinen kontaktinsa on vastaanottava hoitaja.

Potilaalle tehdään tarvittavat tulomittaukset, ja hänet autetaan omalle potilaspaikalle. Po- tilaspaikalle saapumisen jälkeen potilaalle kerrotaan osaston luonteesta ja hoitajakutsu- järjestelmästä. Potilaalle on tärkeä korostaa, että hoitajat ovat vuorokauden ajasta riippumatta paikalla. Potilaan näkökulmasta hänellä on aina hoidon tarve. Potilaalle tär- keintä on saada yksilöllistä ja laadukasta hoitoa ammattitaitoisen työryhmän toimesta.

Potilaalle tarjotaan ruokaa ja juomaa ja näytetään lähin wc. Potilaan näkökulmasta osastolle saapumisen yhteydessä olo on usein nälkäinen ja väsynyt pitkän odottelun ja syö- mättömyyden seurauksena. Suurimmaksi osaksi potilaat saapuvat Tyks Akuutista, jossa he joutuvat odottamaan jopa useita tunteja ruokailematta. Tarvittaessa potilaalle ohja- taan myös eristyskäytäntöjen toteuttaminen. (Lohisto 2021.)

Aamulla potilas tapaa omat hoitajat, jotka auttavat aamutoimissa. Aamupäivällä tapahtuu myös lääkärin kierto, jolloin potilas voi keskustella hoidostaan lääkärin ja hoitajan kanssa. Potilaalle tärkein asia on lääkärin kohtaaminen. Potilas haluaa tietää, miten oma hoito etenee. Iltapäivä- ja ilta-aikaan osaston toiminta rauhoittuu ja potilaiden kanssa tehdään hoitotoimenpiteitä yksilöllisesti. Hoitajakutsujärjestelmän kautta potilas saa kon- taktin hoitajaan vuorokauden ajasta riippumatta. Yöaikaan osaston toiminta pyritään rau- hoittamaan riittävän levon ja unen takaamiseksi. Potilaan näkökulmasta riittävän unen ja levon saanti on erityisen tärkeää, sillä se edistää paranemista ja nopeuttaa kotiutumista.

Yöaikanakin toteutetaan hoitotoimenpiteitä, kuten lääkehoitoa ja asentohoitoa, jolloin uni

(21)

saattaa jäädä kovin katkonaisesti. Osaston vierailuajat ovat joka päivä klo 15–19, mutta vallitseva pandemiatilanne on vaikuttanut vierailuaikoihin. (Lohisto 2021.)

5.3 Prosessimallinnuksen toteuttaminen

5.3.1 Suunnittelu

Opinnäytetyötä lähdettiin suunnittelemaan toimeksiantajan pyynnöstä. Tehtävänä oli päivittää vanhentunut prosessikuvaus asiakaslähtöiseksi sisätautiosasto 2:lle. Suunnit- telu aloitettiin tutkimalla prosessikirjallisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja hoitotyön laatua. Li- säksi perehdyttiin osastolla tapahtuvaan päivittäiseen toimintaan hoitajien ja potilaiden näkökulmasta. Suunnittelun tueksi saatiin toimeksiantajalta VSSHP:n prosessien kuvaa- misohje ja Cawemo-ohjelmiston käyttöohje.

Opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa suunnitelma esiteltiin sisätautiosasto 2:n osastotunnilla. Osaston työntekijöiden oli aluksi vaikea ymmärtää opinnäytetyön tarkoitusta ja tavoitetta, mutta osastotunnin aikana asia selkiytyi. Osastonhoitaja, joka on myös opin- näytetyön toimeksiantaja, auttoi opiskelijoita avaamaan työn tarkoitusta ja tavoitetta hen- kilökunnalle. Osastotunnilla keskusteltiin paljon sidosryhmien kanssa tapahtuvasta toiminnasta. Tärkeimmiksi sidosryhmiksi muodostuivat fysio- ja ravitsemusterapeutit, ko- tiutukseen liittyvät tahot kuten kotihoito ja kotiutushoitaja, sekä erilaiset sairaalan sisällä sijaitsevat toimijat, kuten laboratoriohoitajat ja röntgenhoitajat. Henkilökunnan kanssa keskusteltiin myös osaston yleisimmistä yleissisätautisista potilaista. Näiksi nousivat muun muassa potilaat, joilla on sydämen vajaatoiminta tai, joiden yleistila on laskenut.

Osastonhoitajan kanssa keskusteltiin vielä kriittisistä menestystekijöistä ja mittareista.

Sellaisia olivat muun muassa potilaspalaute, HaiProt, kehityskeskustelut ja koulutukset.

5.3.2 Toteutus ja tuotokset

Opinnäytetyön alussa lähdettiin tietoisesti luomaan prosessimallinnusta ja sen työstämi- nen Cawemo-ohjelmistolla oli alusta saakka selvää. Toimeksiantajan kanssa päädyttiin yhteisymmärryksessä mallinnuksessa kuvattavien uimaratojen määrään ja sisältöön.

Prosessimallinnus haluttiin A 4-kokoiselle paperille ja sen vuoksi päädyttiin yhteensä vii- teen uimarataan. Tärkein uimarata alusta saakka oli asiakkaan/potilaan uimarata, sillä sairaanhoitopiirin päivitetyn strategian mukaan työn merkitys muodostuu asiakkaiden

(22)

hyvinvoinnin kautta ja kaiken keskiössä on asiakas. Potilasta voidaan puhutella myös terveydenhuollon asiakkaana, sillä sanat potilas ja asiakas ovat lähentyneet tai jopa sa- manlaistuneet (Karppinen 2019).

Prosessikuvauksen laatiminen alkoi uimaratojen luomisesta Cawemo-ohjelmistoon. En- simmäiseksi uimaradaksi määriteltiin asiakas, sillä asiakaslähtöisyys on työn lähtökohta ja avainsana. Sote-uudistuksen palvelujärjestelmän yhtenä keskeisimpänä kehittämis- kohteena on tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019a).

Muita uimaratoja, jotka koettiin tärkeiksi kuvausta ajatellen, olivat hoitohenkilökunta, lää- käri, osastosihteeri ja sidosryhmät. Alussa pohdittiin, jaetaanko hoitohenkilökunta kent- tähoitajiin ja sairaanhoitajiin, mutta työnkuvien perusteella nämä yhdistettiin ja nimettiin hoitohenkilökunnaksi. Asiakkaan näkökulmasta lääkäri on tärkeässä osassa, joten se valittiin yhdeksi tekijäksi omalle uimaradalleen. Lääkäri on aina hoitovastuussa potilaasta ja määrää hoitohenkilökunnan toteuttaman potilashoidon. Potilaalle suureksi osaksi nä- kymätöntä työtä toteuttaa osastosihteeri mutta tekee yhdenvertaisesti työtä hoitohenki- lökunnan ja lääkärin kanssa. Viimeiseen uimarataan valittiin sidosryhmät, ja siellä mainitaan potilastyötä toteuttavat tahot, kuten potilaskuljettajat, laboratoriohoitajat ja osas- tofarmaseutti. Kaikki edellä mainitut osaajat kuuluvat asiakkaan moniammatilliseen työ- ryhmään.

Asiakkaan uimarataa lähdettiin työstämään toimintakyvyn näkökulmasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee toimintakyvyn neljäosaiseksi kokonaisuudeksi. Kokonai- suuteen kuuluvat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. (Ter- veyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019b.) Prosessimallinnuksen helppolukuisuuden vuoksi päädyttiin yhdistämään psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky yhteen toimintosymbo- liin. Toimintakykyjaottelun jälkeen toimintosymboleihin laitettiin asioita ja arvoja, jotka nä- kyvät asiakkaalle osastohoidon aikana. Edellä mainittuja asioita ja arvoja ovat esimerkiksi vitaalielintoimintojen tarkkailu, hoitoympäristö, sairaalan henkilökunta, omaan hoitoon osallistuminen ja yksilöllisyys. Asiakkaan uimaradan viimeiseksi symboliksi laitettiin lopetussymboli, joka nimettiin ”kotiutus/jatkohoitoon siirto. Potilastyytyväisyys”. Lopetus- symbolin tarkoituksena on kuvata hoidon päättymistä osastohoidossa. Osastohoidon jäl- keen mitataan potilastyytyväisyyttä kyselylomakkeen avulla.

Prosessimallinnuksen muihin uimaratoihin valittiin roolit lääkäri, hoitohenkilökunta, sihteeri ja sidosryhmät. Lääkärin, hoitohenkilökunnan ja sihteerin uimaratoja yhdistää asiakkaan kanssa yhdessä tapahtuva hoitoprosessi. Lääkärin, hoitohenkilökunnan ja sihteerin työskentely alkaa potilasraportista ja potilaan saapumisesta osastolle. Jokaiselle

(23)

ryhmälle kuuluvat ammattikohtaiset työtehtävät, jotka kuvataan omilla uimaradoillaan.

Kaikissa uimaradoissa lopetussymboli kuvaa potilaan poistumista osastohoidosta. Kuvi- ossa 2. näkyy prosessin alku, siinä tapahtuvat vaiheet ja prosessin päättyminen.

Kuvio 2. Hoitohenkilökunnan uimarata

Toteutuksen aikana saatiin vielä toimeksiantajalta pyyntö prosessikuvausta täydentä- västä perustietolomakkeesta, jota lähdettiin mallin mukaisesti luomaan. Toimeksiantaja antoi mallin sisätautiosasto 1:n perustietolomakkeesta, joka on luotu asiakaspalvelupro- sessiin kyseisellä osastolla. Perustietolomakkeen (Liite 3.) luomisessa huomioitiin Var- sinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiset tavoitteet siten, että asiakas on hoidon kes- kiössä. Perustietolomakkeessa mainitaan menestystekijät ja mittarit, jotka olivat yksi opinnäytetyötä ohjaava kysymys. Perustietolomakkeen mittareita seurataan ja arvioidaan ja sitä kautta prosessia edelleen kehitetään. Rajapinnat mainitaan perustietolomakkeessa, mutta ne rajattiin tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.

5.3.3 Arviointi

Opinnäytetyössä toteutettu prosessimallinnus on kuvaus nykytilasta yleissisätautisen potilaan vuodeosastohoidossa sisätautiosasto 2:lla. Prosessimallinnuksen lisäksi tuotettiin sitä tukeva perustietolomake, jossa käsitellään prosessin kriittiset menestystekijät ja mittarit. Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi prosessikuvaus perustietolomakkeineen esitellään kevään aikana toimeksiantajan toimesta osastotunnilla ja jalkautetaan käyt- töön. Tämän lisäksi toimeksiantaja esittelee prosessimallinnuksen osastonhoitajien ko- kouksessa.

Prosessimallinnus otetaan osastolla käyttöön välittömästi sen valmistuttua. Mallinnus tu- lostetaan paperille, jotta sitä voidaan tarkastella tarvittaessa päivittäin.

(24)

Prosessimallinnus sijoitetaan osastolla näkyvälle paikalle, josta sitä on helppo lukea, tul- kita ja moniammatillisesti hyödyntää. Tämän lisäksi mallinnus liitetään osaksi perehdytyskansiota sekä liitetään sähköiselle perehdytysalustalle, joka osastolla on käytössä.

Mallinnusta tulee käyttää ja arvioida ennen sen edelleen kehittämistä. Kehittämisen tarve tulee käytännössä vastaan, kun henkilökunta huomaa ongelmakohtia prosessissa. Pro- sessimallinnuksen kehittämistä varten tulee arvioida kriittisiä menestystekijöitä ja niiden mittaamista. Kun kehittämiskohdat tiedostetaan ja tunnistetaan, voidaan parannella olemassa olevaa prosessimallinnusta senhetkiseen tilaan sopivaksi. Kuvaus luotiin Cawemo-ohjelmistolla, joten osaston henkilökunnasta voidaan valita muutama vastuu- henkilö käyttämään Cawemo-ohjelmistoa. Ohjeistus käyttöön löytyy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin intranetistä.

(25)

6 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS

Tutkimusetiikka käsittelee oikeiden toimintatapojen noudattamista ja edistämistä sekä tieteeseen kohdistuvan epärehellisyyden tunnistamista. Tutkimusetiikka käsittelee myös erilaisia näkökulmia sekä arviointeja liittyen tieteeseen ja tehtyihin tutkimuksiin. (Tutki- museettinen neuvottelukunta 2012, 4–5.) Hoitotyön tutkimusta tehdessä tutkijoita ohjaa moraaliset ja lailliset oikeudet, joita ei saa rikkoa. Jokaisella tutkijalla on kuitenkin omat moraaliset arvonsa, joiden vuoksi ihmisillä on eri käsitykset hyväksyttävistä ja ei-hyväk- syttävistä tavoista tehdä tutkimusta. Tutkimusta tehdessä moraaliset arvot eroavat tutkijan henkilökohtaisista arvoista. Henkilökohtaisia arvoja ei tule sekoittaa työhön tutkimus- työtä tehdessä. (Maltby ym. 2014, 123.)

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvat muun muassa lähdekriittisyys ja tiedonhankin- tamenetelmät, jotka ovat tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä. Hyvän tieteellisen käytännön lähtökohdat ovat yleinen huolellisuus, tarkkuus ja rehellisyys. Vii- tattaessa muiden julkaisemiin teksteihin tulee viittaukset merkitä asianmukaisesti, jotta työ toteutetaan eettisesti hyvin. Tutkijoiden tuotoksia kunnioitetaan asianmukaisesti ja annetaan artikkeleille niille kuuluva arvo. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaa- mista on muun muassa plagiointi, eli toisen tekstin luvaton lainaaminen ja esittäminen omanaan. Lähdeviitteiden puute tai huolimaton lähteisiin viittaaminen voi paljastaa pla- gioinnin. (Hirsjärvi ym. 2009, 23–24, 122.) Tässä opinnäytetyössä hyvän tieteellisen käy- tännön kriteerit toimivat ohjeina ja eettisyys näkyy muun muassa lähteiden oikeaoppi- sessa käytössä ja niihin viittaamisessa. Opinnäytetyön lähdemerkinnät ja -viitteet tehtiin Turun ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaisesti. Opinnäytetyössä on pyritty tarkastele- maan lähteitä kokonaisvaltaisesti, jotta asiasisältö on ymmärretty ja teksti on voitu luoda plagioimatta.

Hyvän tieteellisen käytännön mukaan toteutettua tutkimusta voidaan pitää luotettavana ja eettisesti hyväksyttävänä. Eettisyydelle ja luotettavuudelle asetettujen vaatimusten mukaisesti tutkimus tulee suunnitella riittävän hyvin sekä toteuttaa ja arvioida hyvällä ammattitaidolla. Hyviin eettisiin ja luotettaviin käytäntöihin kuuluu noudattaa määriteltyä lainsäädäntöä, ja lakien noudattaminen on jokaisen tutkimusryhmän velvollisuus. Hyviin eettisiin periaatteisiin kuuluu hankkia tarvittavat luvat ja sopimukset (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 6). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on määritelty, että opinnäytetöihin tarvitaan tutkimuslupa (Turku CRC). Opinnäytetyön suunnitelma tehtiin huolellisesti ja sitä varten tehtiin opinnäytetyösopimus. Opinnäytetyösopimus tehtiin

(26)

Turun ammattikorkeakoulun ja VSSHP:n kesken ja tutkimuslupa haettiin Turku CRC:ltä.

Suunnitelma ja sopimukset toimitettiin hyväksyttäviksi lupaprosessia varten. Sopimusta tehtäessä oli tiedossa, että toimeksiantaja ottaa käyttöön tuotetun prosessimallinnuksen.

Toimeksiantajan kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä, jolla varmistettiin, että prosessimallinnus vastaa toimeksiantoa.

Laadukkaassa tutkimuksessa huomioidaan sen uskottavuus ja luotettavuus. Luotetta- vuus tutkimuksessa liittyy muun muassa tutkimusongelmaan ja tutkimusaineistoon. Ha- kusanojen tulee liittyä tutkimusongelmaan, jotta aineiston sisällöstä saadaan luotet- tava. (Koppa 2010.) Tutkimusaineistoa kerättäessä tulee kiinnittää huomiota lähdekriit- tisyyteen, jota on muun muassa lähdekirjallisuuden luotettavuus ja ikä (Hirsjärvi ym.

2009, 113). Tässä opinnäytetyössä on käytetty paljon lähdemateriaalia ja niiden valin- nassa on käytetty harkintaa ja lähdekriittisyyttä. Tiedonhaussa on hyödynnetty mahdollisimman uutta ja ajantasaista tietoa sekä tehty tiedonhakua luotettavista tietokannoista.

Lähdemateriaali on pyritty pitämään vuosien 2010–2020 välillä. Hakusanat ovat liittyneet opinnäytetyön aiheeseen. Aihe on laaja, joten hakutulosten lukumäärä oli suuri, jonka vuoksi hakusanoja on pyritty tarkentamaan ja rajaamaan vuosilukua lähemmäs uusinta tietoa. Opinnäytetyössä on käytetty sekä suomalaisia että ulkomaalaisia lähteitä. Eng- lanninkielisten artikkelien lukeminen on ollut haastavaa mutta pääasiat on saatu hyvin selville asiasanastoon tutustumalla. Luotettavien lähteiden avulla on pyritty luomaan teo- reettinen viitekehys kattavaksi.

Tärkeä osa tutkimusta on arvioida työn luotettavuutta. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa luotettavuutta mitataan reliabiliteetin ja validiteetin avulla. Kvalitatiivinen tutkimuksen luo- tettavuuden arviointi eroaa kvantitatiivisesta tutkimuksesta. (Saaranen-Kauppinen &

Puusniekka 2006a.) Kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tutkimukset tuottavat erilaisia tietoja, jotka täydentävät toisiaan (Grove ym. 2013, 23–24).

Tutkimuksen toistettavuudesta voidaan puhua reliaabelius käsitteen avulla. Reliaabeli tulos voidaan todeta, kun kaksi henkilöä tulkitsee tuloksia ja päätyy samaan johtopää- tökseen. (Hirsjärvi ym. 2007, 226.) Mikäli tutkijoita on useampi kuin yksi, merkitsee se tutkimustuloksissa usein luotettavuutta. Tutkijan persoona vaikuttaa tutkimusaineistoon ja sen analysointiin. Tällä tarkoitetaan laadullisen aineiston subjektiivista tarkastelua.

(Aira 2005.)

(27)

Validiteetti tarkoittaa tutkimuksessa sitä, miten käytetty mittausmenetelmä mittaa juuri sitä, mitä on haluttu tutkimuksessa mitattavan. Validiteettia arvioidaan siten, että tarkastellaan kuvattujen tulkintojen ja selitysten yhteensopivuuksia keskenään. (Hirsjärvi ym.

2007, 226.) Perusteellinen tutkimus sekä tuloksien oikeellisuus lisäävät validiteettia. Laa- dullisessa tutkimuksessa validiteetti arvioi tutkimuksen pätevyyttä ja sitä voidaan pitää tutkimuksen uskottavuutena ja vakuuttavuutena. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006b.)

Opinnäytetyön luotettavuutta ja uskottavuutta lisää aiemmat aiheeseen liittyvät tutkimukset ja YAMK-työt. Työssä on hyödynnetty aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja muita luotettavia lähteitä. Opinnäytetyötä varten tarkasteltiin YAMK-töitä prosessimallinnuksen nä- kökulmasta, mistä on ollut apua tietopohjaan. Opinnäytetyön uskottavuutta lisää objek- tiivisuus sekä tarkka prosessimallinnuksen kuvaus kuvioineen. Työ sisältää useita eri termejä prosessityöskentelyyn liittyen ja eri käsitteiden tarkoitukset avattiin lukijalle luotettavia tietolähteitä käyttäen. Työssä käytetyt käsitteet ja termit voivat vähentää uskottavuutta, jos niiden ymmärtäminen menee lukijalta sekaisin.

Opinnäytetyön luotettavuutta lisää tiivis yhteistyö toimeksiantajan kanssa koko opinnäy- tetyöprosessin aikana. Opinnäytetyön teoriaosuus sekä tuotos rajattiin vastaamaan toimeksiantoa. Toimeksiantajan asiantuntijuus tutkittavasta aiheesta parantaa opinnäyte- työn luotettavuutta. Opinnäytetyö toteutettiin osaston tarpeesta, heidän päivittäiseksi työ- kalukseen ja tueksi uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Prosessimallinnuksen käy- tännön toteutuksen kannalta tärkeimmäksi lähteeksi osoittautui toimeksiantajan kanssa käyty keskustelu. Asiakkaan uimaradalla käytettiin luotettavaa lähdemateriaalia, jonka avulla korostettiin asiakkaan toimintakykyä ja asiakaslähtöisyyttä.

Toiminnallinen ja tutkimuksellinen opinnäytetyö eroavat tavassa käsitellä aineistoja ja materiaaleja. Toiminnallista opinnäytetyötä raportoitaessa analyysitapoja ei perustella yhtä tarkasti tutkimustyöhön verrattaessa. Jotta toiminnallista opinnäytetyötä voidaan arvioida, tulee työskentelyn aikana käyttää riittävästi erilaisia luotettavia aineistoja, joiden perusteella voidaan todeta opinnäytetyön riittävä kokonaisuus ja loogisuus. (Salonen 2013, 24.) Opinnäytetyön raportti on loogisesti etenevä ja teksti on tuotettu luotettavia tietolähteitä hyödyntäen.

(28)

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sisätautiosasto 2:n potilaan prosessi nykyiseen tilanteeseen sopivaksi. Sisätautiosasto 2:n prosessi oli vanhentunut, ja se oli tarpeellista päivittää nykyaikaa palvelevaksi. Toiminnallisessa opinnäytetyössä luodaan jokin konkreetti tuotos (Salonen 2013, 5–6) ja tämän opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa prosessimallinnus sekä perustietolomake prosessille. Tavoitteena oli parantaa työskentelyä asia- kaslähtöisemmäksi siten, että potilasturvallisuus huomioidaan ja henkilöstön työskente- lykyky paranee.

Prosessimallinnuksessa oli tärkeää luoda lukijalle helposti luettava ja ymmärrettävä kokonaisuus prosessissa tapahtuvista toiminnoista (Mäkeläinen 2018, 7). Laamasen (2009) mukaan prosesseja voidaan lähteä parantamaan ja kehittämään kolmesta eri nä- kökulmasta. Yksi näkökulma oli kehittää prosessia todetun ongelman pohjalta. (Laama- nen 2009, 202.) Tämän työn lähtökohta oli lähteä kehittämään vanhentunutta prosessia.

Edellisen prosessin ongelma oli vanhentunut tieto ja toimintatapa.

Mäkeläisen (2018) mukaan prosessikaaviossa esitetään prosessin vaiheet ja vastuuroolit. Prosessimallinnuksen hahmottaminen alkoi opinnäytetyön alkuvaiheessa, ja sen luomiseen panostettiin ja käytettiin paljon aikaa. Uimaradat valikoituivat toimeksiantajan kanssa yhteistyössä, ja kuvaus onnistui lopulta erittäin hyvin. Työssä päädyttiin tarkas- telemaan asiakkaan uimarataa toimintakyvyn eri näkökulmista. Asiakkaan uimaradalle kerättiin asioita, jotka edistävät hoitoa asiakkaan näkökulmasta. Sen vuoksi uimaradalla ei kuvata toiminnan etenemistä, koska jokainen asiakas on aina yksilö ja toiminta ei ole koskaan samanlaista eri asiakkaiden välillä. Asiakkaalle tärkeiden roolien toiminta alkaa asiakkaan saapumisesta ja päättyy asiakkaan kotiutumiseen tai jatkohoitoon siirtymi- seen. Hoidon vaiheet kuvataan etenevänä toimintana mallinnuksessa.

Virtasen (2011) mukaan asiakaslähtöisyys on tärkeää. Prosessimallinnuksessa asiakas- lähtöisyys oli keskeinen mallinnusta ohjaava asia. Asiakastyytyväisyys otetaan huomioon koko hoidon ajan. Asiakkaan itseohjautuvuus ja itsemääräämisoikeus ohjaa hoidon kulkua. Sisätautiosasto 2:lla potilaita hoidetaan yhdenvertaisesti, mutta yksilön tarpeet huomioiden. Asiakkaan tyytyväisyyttä mitataan potilastyytyväisyyskyselyllä, jonka jokainen potilas voi halutessaan täyttää hoidon päätyttyä. Asiakkaalla on mahdollisuus vastata kyselyyn täysin rehellisesti kokemastaan hoidosta, jotta osasto tietää missä on on- nistuttu ja missä asioissa pitää jatkossa kehittyä.

(29)

Kriittisiksi menestystekijöiksi määritellään tekijät, jotka luovat prosessista laadukkaan, ja täten voidaan saavuttaa asiakastyytyväisyys. (Hjelt 2017, 79–80.) Opinnäytetyössä asia- kaslähtöisyys oli yksi tärkeimmistä työtä ohjaavista asiasanoista. Kriittisiä menestysteki- jöitä ja mittareita tarkastellaan työn perustietolomakkeessa, josta käy selkeästi ilmi asia- kaspalautteen tärkeys. Asiakastyytyväisyys mainitaan myös prosessimallinnuksessa asiakkaan uimaradalla, sillä sen avulla voidaan kehittää toimintaa edelleen asiakasläh- töisemmäksi. Prosessimallinnuksen tarkoitus on edistää roolien ymmärrystä omasta toiminnasta kokonaisuuden hahmottamiseksi, jotta moniammatillinen yhteistyö paranee (Laamanen 2009, 76–77).

Kaikissa opinnäytetyöhön mukaan otetuissa tutkimuksissa yhtenäiseksi tekijäksi korostui asiakaslähtöinen ajattelu osana asiakkaan hoidon prosessia. Tutkimusten mukaan asiakaslähtöisyys, moniammatillisuus ja tiedonkulku parantaa asiakkaan hoidon laatua ja asiakaslähtöisyyttä.

Koljosen (2017, 43–44) mukaan prosessin menestykseen tarvitaan moniammatillisen hoitotiimin yhteistyötä, jotta asiakas saa turvallisen ja laadukkaasti järjestetyn hoidon.

Mäki (2016, 57) puolestaan on todennut, että asiakkaan saama tuki ja kuulluksi tulemi- nen lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Koljosen (2017, 43–44) tutkimustulosten mukaan palveluprosessin kehittämiskohteiksi nousi tiedon kulun selkiyttäminen, yhteis- ten toimintatapojen edistäminen ja asiakaslähtöisen toiminnan edistäminen. Tässä opin- näytetyössä prosessimallinnuksella haluttiin edistää moniammatillisen tiimin työskente- lyä ja parantaa asiakaslähtöisyyttä. Koljosen (2017, 43–44) tuottamalla palveluproses- silla on mahdollista perehdyttää jatkossa uusia työntekijöitä sovittuihin malleihin ja käy- täntöihin. Tämän opinnäytetyön tuotosta voidaan hyödyntää jokapäiväisessä moniammatillisessa työssä ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Marttilan ja Niemen (2015, 60–62) tutkimustulokset tukevat moniammatillisuutta asiakkaan hoidossa. Heidän mukaansa hyvän ja laadukkaan hoidon takaamiseksi olisi kaikkien asiakkaan hoitoon osallistuvien oltava tietoisia käytettävistä toimintamalleista. Työn- tekijöille uusi toimintamalli lisää työhyvinvointia, kun se on kehitetty yhdessä. (Marttila &

Niemi 2015, 60–62.) Tässä opinnäytetyössä on hyödynnetty työntekijöiden mielipidettä osastotunnilla käydyn keskustelun avulla, jolla prosessimallinnuksesta saatiin selkeä ja käytännönläheinen.

Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden suunnitelmaan kuului kaksi sisätautiosasto 2:n henkilökuntaa aktivoivaa osastotuntia. Ensimmäisen tunnin tarkoituksena oli luoda aktivoivaa keskustelua tulevasta mallinnuksesta. Osastotunti toteutui suunnitelman

(30)

mukaisesti ja tunnin avulla tavoitettiin osaston nykytila. Toisen tunnin tarkoituksena oli esitellä luotu työ ja kysellä parannusehdotuksia. Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi tunti päädyttiin kuitenkin jättää toteuttamatta. Toisen osastotunnin poisjääminen oli vali- tettavaa, sillä työtä olisi haluttu esitellä myös hoitohenkilökunnalle, jotka lähtevät mallinnusta hyödyntämään.

Opinnäytetyön teoriapohjan tekeminen antoi runsaasti lisää tietoa prosessin vaiheista ja uusia näkökulmia asiakaslähtöisyyteen. Etsiessä teoriatietoa prosessimallinnuksesta korostui erityisesti prosessin vaiheet ja eri näkökulmat prosessin luomiselle. Opiskelijoi- den keskinäinen yhteistyö sujui luontevasti kaikissa opinnäytetyöprosessin vaiheissa.

Prosessimallinnuksesta saatiin riittävän selkeä, tiedollisesti kattava ja visuaalisesti on- nistunut tuotos. Mallinnettu prosessi kuvattiin Cawemo-ohjelmiston avulla. Toimeksian- taja oli tyytyväinen lopputulokseen. Prosessimallinnus otetaan osastolla välittömäksi käyttöön ja mallinnus liitetään myös osaksi perehdytyskansiota. Kun prosessimallinnus asetetaan osastolle näkyvälle paikalle, siihen voidaan liittää esimerkiksi post it -lappuja, joihin osaston työntekijät voivat kirjoittaa huomaamiaan ongelma- ja kehittämiskohtia.

Samoin voidaan tarkastella onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Medisiinisen toimialueen sisätautiosasto 2:n kanssa. Toimeksiantajan mukaan prosessikuvaus päivitettynä on ensimmäinen koko Medisiinisen toimialueen erikoisaloilla. Prosessikuvaus on luotu yleissisätautien vastuu- alueelle, jossa hoidetaan eri sairauksia sairastavia potilaita, kuten sydämen vajaatoimin- nasta kärsiviä potilaita ja keuhkokuumetta sairastavia potilaita. Näin ollen yleissisätauti- sen vastuualueen prosessimallinnusta voidaan myös hyödyntää ja kehittää muille vas- tuualueille sopiviksi, ja toimeksiantaja esittelee prosessimallinnuksen muiden vastuualu- eiden osastonhoitajille.

Prosessin tunnistamiseen kuuluu aina suunnittelu ja arviointi sekä merkittävien rajausten laatiminen (Laamanen 2009, 52–53). Tämän työn rajauksiin kuului rajapintojen pois sul- keminen. Tällaiseen tulokseen päädyttiin, jotta työstä ei tule liian laaja. Jatkossa rajapintojen käsittelystä saisi aiheen opinnäytetyöhön, jossa voitaisiin tarkastella rajapintojen tärkeyttä ja ongelmakohtia.

(31)

LÄHTEET

Ahonen, O.; Blek-Vehkaluoto, M.; Ekola, S.; Partamies, S.; Sulosaari, V. & Uski-Tallqvist, T. 2017. Kliininen hoitotyö. 6.–7. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Aira, M. 2005. Laadullisen tutkimuksen arviointi. Lääketieteellinen aikakauskirja Duode- cim 121 (10): 1073–77. Viitattu 3.4.2021 https://www.duodecimlehti.fi/duo94977

Burd, J. & Mussa, C.C. 2019. The Need for Standardized Respiratory Care Process and Lan- guage. AARC Times. 43 (7). pp. 13–16. Viitattu 13.11.2020 http://search.ebscohost.com.ezproxy.turkuamk.fi/login.aspx?di-

rect=true&db=ccm&AN=138945422&site=ehost-live

Directorate-General for Health and Consumers. 2010. Patient safety and quality of healthcare.

Special Eurobarometer 327. Belgium: European Comission. Viitattu 13.3.2021 https://ec.eu- ropa.eu/commfrontoffice/publicopinion/archives/ebs/ebs_327_en.pdf

Grove S.K.; Burns, N. & Gray J. 2013. The practice of nursing research – E-Book: Appraisal, Synthesis and Generation of Evidence. London: Elsevier Health Sciences. Viitattu 3.4.2021 https://books.google.fi/books?id=StTsAwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi&source=gbs_ge_s ummary_r&cad=0#v=onepage&q&f=false

Hirsjärvi, S; Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15., uudistettu painos. Hämeen- linna: Kariston Kirjapaino Oy.

Hirsjärvi, S; Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., uudistettu painos. Keuruu:

Otavan Kirjapaino Oy.

Hjelt, M. 2017. Laadunhallinnan kriittiset menestystekijät ja niiden vaikutus palvelupisteen laatu- johtamiseen ITIL-organisaatiossa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 13.3.2021 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55763/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-

201711034131.pdf

Ikonen, T. & Welling, M. 2020. Parempaa potilasturvallisuutta. Suomen lääkärilehti - Finlands lä- kartidning 75 (20). pp. 1211–1217. Viitattu 12.11.2020 https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.turkuamk.fi/tieteessa/katsausartikkeli/parempaa-potilasturvallisuutta/

Jaffe, J. Camunda to Offer Collaborative Workflow Modeling Tool Cawemo for Free. Kauppalehti, lehdistötiedote. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 1.4.2021 https://www.kauppalehti.fi/lehdistotie- dotteet/camunda-to-offer-collaborative-workflow-modeling-tool-cawemo-for-free/d3bc1c16-b03c- 3193-9faf-d3f73a39cd86

Jonsson, P.; Pikkujämsä, S. & Heiliö, P-L toim. 2019. Kansalliset laaturekisterit sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 16/2019. Helsinki: PunaMusta Oy.

Viitattu 13.3.2021 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138834/URN_ISBN_978-952- 343-420-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. 2008. Prosessien kuvaaminen. JHS-suositus.

Viitattu 1.2.2021 http://109.70.164.166/c/document_library/get_file?folde- rId=31753&name=DLFE-513.pdf

Karppinen, K. 2019. Onko asiakas korvannut potilaan terveydenhuollossa? Kielikellon tiedotus- lehti, artikkeli 3/2019. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 31.3.2021 https://www.kieli- kello.fi/-/onko-asiakas-korvannut-potilaan-terveydenhuollossa-

Koljonen, T. 2017. Asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen prosessimallinnuksen avulla lasten- reumapoliklinikalle. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.11.2020 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/129835/Koljonen_Tiina.pdf;jsessio-

nid=4180600702CBD0B55452DC761878ECB3?sequence=2