(2)Alueella on voimassa Vaasan lääninhallituksen vahvistama yleiskaava, jossa Atria Suomi Oy:n alue on T eli teollisuus- ja varastoaluetta

M I L J Ö C E N T R A L V Ä S T R A F I N L A N D S

. . . .

Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten

PL 262, 65101 VAASA - Koulukatu 19 PB 262, 65101 VASA - Skolhusgatan 19 Puh./Tfn. 020 490 109 - Faksi/Fax 020 490 5251 Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisessa asi- assa

Annettu julkipanon jälkeen 30.3.2007

Diaarinumero LSU-2006-Y-30 (111) (muutos) LSU-2002-Y-638 (111) (8.12.2003 myönnetty ympäristölupa on muilta osin siirretty tähän päätökseen)

ASIA

Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Atria Suo- mi Oy:n Nurmon tuotantolaitoksen toiminnan muutosta.

HAKIJA

Atria Suomi Oy

Ankkurintie 2 (PL 147) 70101 KUOPIO

LAITOS

Atria Suomi Oy, Nurmon tuotantolaitos Lapuantie 594 (PL117)

60550 Nurmo (60101 Seinäjoki)

Nurmon tuotantolaitoksen alueella toimivat Atria Oyj:n yhtiöt: Atria-Chick Oy (siipikar- jatuotteiden valmistus), Atria-Lihavalmiste Oy (lihavalmisteiden valmistus), Atria- Tuoreliha Oy (pakatun ja palalihan valmistus), Atria-Valmisruoka Oy (valmisruoan val- mistus), A-Pekoni Oy, A-Sikateurastamo Oy, A-Logistiikka Oy ja Atria Tekniikka Oy.

Kotimaan liiketoiminnoista vastaava Atria Suomi Oy omistaa sataprosenttisesti perustet- tujen yhtiöiden osakekannan.

TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS

Atria Suomi Oy:n Nurmon tuotantolaitos sijaitsee valtatie 19 itäpuolella ja etäisyyttä Nurmon kunnan keskustaan on noin yksi kilometri. Tuotantolaitoksen alueen pinta-ala on noin 60 hehtaaria ja se muodostuu Nurmon kunnan Nurmonkylän tiloista Hallinto RN:o 90:1, Ruoka RN:o 90:2, Siipikarja RN:o 90:3, Itikka RN:o 90:4. Kompostointialue sijait- see Nurmonkylän tilalla Kivimäenkytö RN:o 6:706. Laitosalueella on tuotantotilaa noin 120 000 m².

Alueella on voimassa Vaasan lääninhallituksen 21.12.1992 vahvistama yleiskaava, jossa Atria Suomi Oy:n alue on T eli teollisuus- ja varastoaluetta. Nurmon kunnanhallitus on 11.2.2002 hyväksynyt Keskustan yleiskaavan 2015 muutosehdotuksen. Atria Suomi Oy:n aluetta on laajennettu ja alue on edelleen T eli teollisuus- ja varastoaluetta. Valtatie 19 länsipuoleinen alue on osayleiskaavassa maa- ja metsätalousaluetta. Alueella ei ole asemakaavaa.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laitosalueelta etelään noin 400 – 450 metrin etäi- syydellä, jossa on kolmen asuintalon ryhmä. Luoteessa on noin 600 metrin etäisyydellä kompostointialueen rajasta asuinrakennus. Laitosalueen läheisyydessä ei ole pohjavesi- alueita. Nurmonjokeen on matkaa noin 1,5 kilometriä.

HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET

Hakemus on jätetty 10.1.2006 ja sitä on täydennetty 28.2.2006, 13.6.2006, 16.10.2006 ja 15.3.2007. 15.3.2007 on mm. ilmoitettu hakijan nimenmuutoksesta ja samalla on luo- vuttu suunnitelmista polttaa eläinperäistä rasvaa lämpökeskuksen kattiloissa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomai- nen.

Atria Suomi Oy:n Nurmon tuotantolaitos on ympäristölupavelvollinen seuraavasti:

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 § 1 momen- tin 10 a –kohdan mukaan teurastamo, 10 b-kohdan mukaan lihanjalostuslaitos, taikka muu lihaa tai lihatuotteita käsittelevä laitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, 3 b-kohdan mukaan polttoaineteholtaan yli 5 MW:n kattilalaitos, 5 a – kohdan mukaan polttonesteiden tai vaarallisten nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m³, 10 l –kohdan mukaan rehuja tai rehuvalkuaista valmistava tehdas sekä ympäristönsuojelulain 29 § mukainen päästö ylei- seen viemäriin ovat ympäristölupavelvollista toimintaa. Lisäksi jätteen laitos- tai ammat- timaiseen käsittelyyn tai hyödyntämiseen (kompostointi) on ympäristönsuojelulain 28 § 2. momentin 4 –kohdan mukaan oltava ympäristölupa.

10.1.2006 jätetty ympäristölupahakemuksen muutos sisältää uusina toimintoina ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 10 g –kohdan kasvi- tai eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistavan tehtaan sekä maankaatopaikan, joka on ympäristölupavelvollinen ym- päristönsuojelulain 28 § 2. momentin 4 –kohdan mukaan.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

Länsi-Suomen ympäristökeskus on 8.12.2003 drno LSU-2002-Y-638 myöntänyt Nurmon tuotantolaitokselle ympäristöluvan.

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN MUUTOS

Atria Suomi Oy hakee sikalinjan tuotannon nostamista, kompostointikentän laajennusta, lupaa maa-ainesten varastointiin ja rasvatehtaan toiminnan aloittamiseen. Sikalinjan toi- minnan muutos lisää mm. rehuvalkuaistehtaan kapasiteettia.

Sikalinjan laajennus (muutos)

Ympäristöluvan mukaan sikateurastamon kapasiteetti vuonna 2005 oli noin 62 000 tonnia (ruhopainoina). Sikalinjan tuotantoa nostetaan vuoteen 2010 mennessä 100 000 tonniin vuodessa (ruhopainoina). Sikateurastamon käsittelykapasiteetti tulee olemaan noin 4500 sikaa yhdessä vuorossa.

Sivutuotteiden määrä nousee teurastusmäärän kasvaessa seuraavasti:

Sivutuote Määrä 2004, t Määrä 2010, t

Luut 5 520 11 354

Pehmeä raaka-aine 2 572 5 917

Sian karvat 541 902

TSE-riskiaine 18 26,5

Vettä kuluu erityisesti sikojen kalttauksessa ja suolten käsittelyssä. Sikalinjan vedenkulu- tus vuonna 2004 oli 331 000 m³/a ja päiväkulutus 1 600 m³ ja vedenkulutuksen arvioi- daan olevan vuonna 2010 noin 442 000 m³. Nurmon tuotantolaitoksen vedenkulutuksen arvioidaan kasvavan 4 % vuodesta 2006 (1 390 000 m³/a) vuoteen 2010 (1 630 000 m³).

Tärkeimpiä sikalinjalla syntyviä jätteitä ovat kompostoitavat mahalanta ja lietelanta. Ma- ha- ja lietelannan määrä tulee kasvamaan vuoteen 2010 mennessä noin 4 000 m³/vuosi.

Rehuvalkuaistehtaan tuotantomäärän kasvu

Rehuvalkuaistehtaan kapasiteetti tulee nousemaan. Tehtaaseen on hankittu uusi mylly, hapotuskapasiteettia nostetaan ja toiminta siirtyy kahteen vuoroon. Tehtaalla kapasiteetti tulee olemaan vuonna 2010 noin 19 400 tonnia vuodessa. Rehun luupitoisuus pyritään pi- tämän 10 – 15 % alueella. Muurahaishapon käyttö lisääntyy noin 330 000 kg/vuosi.

Kompostointialueen laajennus (muutos)

Kompostointialueen koko on laajennuksen jälkeen 4,5 hehtaaria. Kompostointialuetta hoitaa Vapo Biotech. Kompostiin tuotavien jätteiden ja lannan määrän arvioidaan kehit- tyvän seuraavasti:

Vuodessa kompostiin ohjataan jäteveden esikäsittelylietettä 10 000 tonnia (Nurmon lai- tos) ja Kauhajoelta tuodaan noin 12 000 tonnia, lietelantaa 10 000 tonnia, karja-autojen kuivikelantaa 3 000 tonnia, nuorikkokasvattamon - ja kananlantaa 1 900 tonnia, viallisia tuote-eriä 100 tonnia ja imuautolla ajettua lietettä 100 m³. Laajennuksen jälkeen voidaan kompostoida myös rasvanerotuskaivojen rasvajätteet. Lietelanta sekoitetaan turpeeseen ennen kompostointia.

Kompostiin käytetään runkoaineena turvetta ja puunkuorta, valmista kompostia muodos- tuu vuodessa noin 15 000 m³ ja määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 25 000 m³:iin.

Kompostointialueen ympäristössä on kaksi pohjaveden tarkkailupistettä ja tarkkailu on aloitettu 2005.

Maa-ainesten varastointi, maankaatopaikka (uusi)

Maanläjitysalue sijoittuu tuotantoalueen eteläpuolelle. Alue on puhdas maankaatopaikka.

Maanläjitysalueelle tuodaan ja viedään rakennustöiden yhteydessä tulevaa louhosta ja

kaivumaita. Alueelle on viety ja tullaan jatkossakin viemään vain puhtaita kaivumaita ja louhosta. Maanläjitysalueen pohjapinta-ala on noin 25 000 m³ ja täyttötilavuus 165 000 m³. Maanläjitysalueen täyttötaso on + 65(N₆₀). Maanläjitysalueen luiskat on rakennettu 1:2.

Maanläjitysalueen pohjapinta-alaan ja luiskakaltevuuksiin ei ole tulossa muutoksia. Täyt- tötaso on mahdollista nostaa tasolle +76 (N60) mikä lisää täyttötilavuutta 45 000 m³. Lo- pullinen täyttötilavuus tulee olemaan 240 000 m³. Maanläjitysalueelle tuotavien ja pois vietävien maiden määrästä ja laadusta tullaan pitämään kirjaa.

Maankaatopaikan vakuudeksi on esitetty toistaiseksi voimassa olevaa Atria Suomi Oy:n vakuutta. Vakuuden määräksi on esitetty 5 000 euroa.

Rasvatehdas (uusi)

Atrian rasvatehdas sijaitsee nykyisin Seinäjoella. Rasvatehtaan siirrosta Nurmoon ei ole tehty päästöstä. Rasvatehtaan tuotannon arvioidaan olevan vuonna 2010 noin 9800 ton- nia. Toiminta käsittää rasvasulattamon ja ruokarasvatehtaan.

Ruokarasvatehtaan toiminta

Rasvasulattamo ottaa vastaan laitoksen eri teurastamo- ja leikkaamoyksiköiltä sekä ulko- puolisilta teurastamoilta, tarkastuseläinlääkärin tarkastamista ja hyväksymistä ruhoista peräisin olevia raakarasvoja ja sulattaa ne jatkojalostusta tai myyntiä varten. Vastaanotos- ta raakarasva siirretään ruuvisiirtimellä lihamyllyyn, jossa se jauhetaan hienommaksi.

Myllystä jauhettu rasva siirtyy sulatusputkeen, jossa noin 100 -asteisen höyryn avulla rasva kuumennetaan irti sidekudoksesta. Sulanut rasva- ja sidekudosseos siirtyy tasaus- säiliöön, josta se pumpataan edelleen dekantterisentrifugiin, missä kudos dekantoidaan ir- ti rasvasta. Dekantterin läpi tullut rasva-vesiseos pumpataan separaattoriin. Separaattoris- sa rasvaa raskaampi vesi ja liimavalkuainen lingotaan erilleen ja johdetaan jätevesien esi- käsittelyyn. Rasva välivarastoidaan säiliössä.

Ruokarasvatehdas raffinoi rasvasulattamon sulattamia eläinrasvoja ja ostamiaan kasviöl- jyjä, joista se valmistaa leipomo- ja ruokarasvoja, majoneeseja ja marinadeja yhtiön omi- en asiakasosastojen käyttöön sekä ulkopuolisille asiakkaille.

Raffinoinnissa eli rasvan neutraloinnissa rasvasta poistetaan vapaat rasvahapot. Rasvan neutralointi suoritetaan NaOH:lla panosreaktorissa. NaOH poistetaan rasvasta pesemällä rasvaa noin 100 -asteisella vedellä ja rikkihapolla. Tämän jälkeen vesi johdetaan viemä- riin ja jäljelle jääneet rasvahapot pumpataan varastosäiliöön, josta ne toimitetaan edelleen kemianteollisuudelle. Neutraloitu rasva valkaistaan piimaan, aktiivihiilen ja suodatuksen avulla. Rasvan maku- ja hajuaineet poistetaan deodorisoimalla. Deodorisoinnissa rasvaa kuumennetaan 180 asteessa, jolloin maku- ja hajuaineet tislautuvat rasvasta. Prosessin kesto kokonaisuudessaan on noin 24 h.

Raffinoidut paistorasvat sekä laardi pakataan suurkeittiö- ja vähittäiskauppapakkauksiin.

Talousrasvahiutale on hiutaloitua raffinoitua talia, joka pakataan elintarvikekäyttöön.

Rasvaemulsiot ovat vettä sisältäviä leipomorasvoja, jotka valmistetaan erillisellä emul- siovalmistuslaitteistolla. Sekoitussäiliöön syötetään vesi, öljy sekä muut aineosat. Jäähdy- tetty tuote pakataan pusseihin. Majoneesi ja marinadit valmistetaan sekoituslaitteistolla reseptin mukaisesti. Sekoitussäiliöön syötetään vesi, öljy sekä muut aineosat. Valmis tuo- te pakataan pusseihin, jotka varastoidaan viileässä.

Rasvatehtaan vedenkulutus on 3 – 4 000 m³ kuukaudessa. Rasvatehtaalta tulevat jäteve- det johdetaan rasvanerotuksen jälkeen Nurmon tuotantolaitoksen jäteveden esikäsittely- laitokselle, josta edelleen Lapuan Jätevesi Oy:lle. Rasvatehtaalta lähtevän jäteveden esi- käsittelyn tarve ja mahdollinen käsittelymenetelmään tullaan palaamaan sen jälkeen kun rasvatehtaan siirrosta on tehty päätös. Rasvatehtaan energian kulutus (höyry) on noin 6 -7 tonnia tunnissa.

Rasvatehtaan sidekudosjäte toimitetaan Honkajoelle. Rasvan neutraloinnissa käytetään lipeää (NaOH) noin 5 tonnia ja rikkihappoa noin 2 tonnia vuodessa.

Viemäröinti

Atrian jätevedet esikäsitellään ennen niiden johtamista siirtoviemärillä Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamolle. Esikäsittelyssä pääosa jätevedenkiintoaineesta ja suuri osa orgaani- sista aineista ja ravinteista saadaan pois. Esikäsitellyn jäteveden pH nostetaan niin korke- aksi, että Lapualle johtava pääviemäri ei aiheuta hajuhaittaoja ympäristölleen. Esikäsitte- lylaitos on saneerattu 2005 ja sen kapasiteetti on riittävä vaikka jätevesimäärä kasvaa. Jä- teveden laatua tarkkaillaan jatkuvatoimisesti lämpötilaa ja pH:ta.

Nurmon ja Lapuan välisen siirtoviemärin kapasiteetti ei ilman erityisjärjestelyjä riitä Nurmon ja Atrian jätevesille. Atrian jätevesiä johdetaankin tasausaltaan kautta putken sallimissa rajoissa Lapualle. Tasausaltaan tilavuus on 3 000 m³, josta 1 500 m³ on käytet- tävissä säännöstelyyn. Tasausaltaassa on ilmastus hajuhaittojen estämiseksi. Atria Suomi Oyj:n pumppaamo ja tasausallas ovat Lapuan Jätevesi Oy:n hoidossa.

Nurmon tuotantolaitoksen ympäristömeluselvitys 9.5.2005

Ympäristömeluselvitys on tehty teollisuusmelumallinnuksena ja sitä tukevina ympäris- tömelumittauksina. Mittaustuloksista laskettiin äänilähteiden A-painotetut äänitehotasot (L_WA) oktaavikaistoittain käytettäväksi laskentamallissa. Prosessimelulähteiden ja ajo- neuvoliikenteen melualueet LAeq on esitetty liitekartoilla päivä- ja yöajan melualueina 5 dB:n välein (<45 dB – >70 dB). Tulosten mukaan prosessimelulähteistä peräisin oleva melu ei lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (lähin asuinrakennuksen piha-alue) ylitä päiväajan ohjearvorajaa 55 dB. Yöaikaan melutaso lähimmässä häiriintyvässä kohteessa on niukasti alle yöajan ohjearvon 50 dB.

Muut toiminnan muutokset

Sairasteurastamon toiminta on päättynyt helmikuussa 2005. Tiloissa toimii nykyisin emakkoteurastamo. Kalkkunoiden teurastus on päättynyt 1.1.2007. Logistiikkakeskuksen laajennuksen käyttöönotto on alkanut maaliskuussa 2007 ja logistiikkakeskus otetaan täy- simääräisesti käyttöön vuoden 2007 loppuun mennessä.

8.12.2003 MYÖNNETYN YMPÄRISTÖLUVAN KERTOELMAOSA LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Laitos käyttää raaka-aineenaan tällä hetkellä vuosittain 27 000 tonnia siipikarjaa ja 41 000 tonnia sikoja. Teurasmäärät ovat ruhopainoina. Lihan lisäksi käytetään lisä- ja val- mistusaineine perunatärkkelystä, mausteseoksia ja suolaa. Valmisruokatuotannossa käy-

tetään myös kasviksia ja juureksia sekä kasvin osia. Pakkausmateriaaleina käytetään aal- topahvia, paperia, kartonkia ja muovia yhteensä noin 4400 tonnia.

Laitoksen keskimääräinen työaika vaihtelee yksiköittäin. Sikojen teurastus ja leikkuu- toiminta on yhdessä vuorossa ja tuotanto-osastoja pääosin kahdessa vuorossa. Tarvitta- essa tuotanto ja logistiikka tekevät 3-vuorotyötä. Normaaliaikana työ tapahtuu pääosin maanantaista perjantaihin, sesonkiaikana myös viikonloppuisin.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Sikalinjalla teurastetaan päivittäin noin 2100 sikaa. Sianlihan teurastus- ja leikkuumää- rässä ennakoidaan kasvua nykyisestä 41 000 tonnista noin 62 000 tonniin vuoteen 2005 mennessä.

Ruokatehtaan kasvunvaraus kuluttajapakatun lihan, lihavalmisteiden ja valmisruoan on nykyisestä 66 000 tonnista noin 91 000 tonniin. Jatkojalostettavaa lihaa vastaanotetaan myös Kauhajoen ja Kuopion leikkaamoista. Osastolla suolataan, marinoidaan, kuutioi- daan, viipaloidaan ja suikaloidaan sekä leikataan pieniin rasiapaloihin. Lisäksi osastolla valmistetaan jauhelihaa. Osastolla tuotteet pakataan rasioihin, joissa käytetään suojakaa- suina hiili-dioksidia, happea ja typpeä. Paistit pakataan muovipusseihin. Kuljetuksissa käytetään kiertäviä muovisia lihalaatikoita.

Valmisruoka-liiketoiminta-alueella tuotetaan lämmitettäviä valmiita ruokia tai ruoan komponentteja sekä suurkeittiö- että vähittäiskauppa-asiakkaille. Tuotteet pakataan pää- asiassa valmiisiin rasioihin ja syvävetokoneella vakuumi- tai suojakaasupakkauksiin, joi- den materiaalit ovat monikerroslaminaatteja.

Lihavalmisteet liiketoiminta-alueella valmistetaan ja pakataan makkarat, nakit ja kokoli- ha-tuotteet. Valmisteissa käytettäviä raaka-aineita ovat leikkaamoista saatavat lihalaji- telmat ja perunatärkkelys sekä mausteseokset ja suola. Tuotteet pakataan monikerrosla- minaatteihin.

Siipikarjayksikössä teurastetaan tällä hetkellä on noin 27 000 tonnia vuodessa. Siipikarja- osan laajennus otetaan käyttöön 31.3.2003. Laajennuksen jälkeen kapasiteetti on 60 000 tonnia vuodessa. Päivittäin, pääosain kahdessa työvuorossa, teurastetaan tällä hetkellä noin 70 000-80 000 broileria ja 2500-3500 kalkkunaa. Teurasmäärät kasvavat tuotannon- kasvun myötä.

Logistiikkakeskuksen kautta Nurmon tuotantolaitoksen pakkaus- ja valmistuslinjat on in- tegriotu suoraan jakelutoimintoihin. Myös Kauhajoen ja Kuopion kuluttajapakattu liha lähetetään asiakkaille Nurmon logistiikkakeskuksen kautta. Tuotantolinjoilta valmistuvat tuotteet kulkevat muovilaatikoissa logistiikkakeskukseen, jossa työ on 3-vuorotyötä.

Sairasteurastamo on erillisessä rakennuksessa.

Lämpökeskus tuottaa raskaalla polttoöljyllä höyryä ja lämmitetä käyttövettä tuotantolai- toksen tarpeisiin. Laitoksella on käytössä kolme höyrykattilaa, joista kaksi pääkattilaa 9,5 MW (K3) ja 7,4 MW (K4) sekä varakattilana 4,8 MW (K1). Lämminvesikattilana on 6,8 MW (K2). Kattilalaitoksilla on tuotettu vuonna 2001 32 GWh höyryä ja 50 GWh läm- mintä vettä. Tuotantomäärien noustessa vuoteen 2005 mennessä tullaan lisäämään yksi lämmin-vesikattila 6,8 MW (K5). Kattiloiden savukaasut johdetaan 30 metriä korkeiden savupiippujen kautta ulkoilmaan. Kaikissa kattiloissa käytetään polttoaineena Mastera LS-180 raskasöljyä, jonka rikkipitoisuus on 0,9 % ja tuhkapitoisuus 0,04 %. Vuonna 2001 kulutettiin raskasta polttoöljyä 5 174 t.

Kompostointialue sijaitsee alueen pohjoisosassa. Kompostointikentän pinta-ala on yh- teensä 2,4 hehtaaria ja se on asfaltoitu. Alueelta tulevat jätevedet johdetaan viemäriin.

Vuosittain on kompostoitu noin 17 100 m³ toiminnassa syntyviä jätteitä sekä käytetty noin 9 000 m³ seosaineita. Vuonna 2005 kompostiin ohjataan arviolta 27 000 tonnia jät- teitä, josta kompostointiprosessin jälkeen saadaan 16 000 tonnia.

Rehuvalkuaistehtaalla käsitellään teurastuksen sivumateriaaleja ja valmisruokapuolen hy- lättyjä tuotteita, sian teuras- ja rehuverta, suolilimaa sekä prosessivesien kiintoaineet.

Materiaalit jauhetaan, hapotetaan sekä lisätään säilöntäainetta. Rehun homogenoinnin ja laadun-valvonnan jälkeen rehu kuljetetaan turkiseläinrehusekoittamoille.

Siipikarjayksikössä jauhetaan ja hapotetaan matkalla kuolleet linnut sekä pehmyt oheis- tuotteen. Hapotettu tavara toimitetaan turkisrehukeittiöille.

Muut tuotantoa palvelevat toiminnot

Tuotteet pakataan kierrätettäviin muovilaatikoihin. Palautetut muovilaatikot pestään laa- tikkopesulassa. Siirto- ja jakeluautoille on oma pesuhalli. Teuraseläinten kuljetusautot pestään painepesurilla pesuhallissa jokaisen kuljetuksen jälkeen. Sikojen kuljetusautoissa käytetään kuivikkeena purua, jota varten alueella on puruvarasto. Siat tuodaan teurasta- mon navettaan edellisenä päivänä. Navetassa on betoniharkkopohja, jonka alla on liete- kourut ja kokooja-kanava. Navetan lietelanta viedään kompostoitavaksi. Navetta pestään ja desinfioidaan noin parin kuukauden välein. Siipikarja teurastetaan saman päivän aika- na. Siipikarjan kuljetus-autoissa ei käytetä kuivikkeita.

Siivous suoritetaan pääasiassa työvuorojen jälkeen. Siivouspalvelut on ulkoistettu. Siivo- uksessa käytetään pääasiassa +55 C^o vettä. Laitosalueella on myös pienehköjä korjaamo- ja. Korjaamoiden jätevedet johdetaan viemäriin öljynerotuskaivon kautta.

Raakaveden käyttö

Nurmon tuotantolaitokset käyttivät vuonna 2001 Lappakankaan pohjavesialueen pohja- vettä 805 800 m³/a ja Nurmon kunnan vesilaitoksen talousvettä 352 300 m³/a. Laitoksen veden-kulutusta seurataan yksiköittäin. Päivittäinen vedenkulutus vaihtelee siten, että se on viikonloppuisin noin 500 –700 m³/d ja vilkkaimpana työpäivänä keskiviikko – torstai noin 5000 m³/d. Taulukossa 1 on laitoksen vedenkulutus vuonna 2001 ja ennuste vuo- delle 2005.

TAULUKKO 1 Nurmon tuotantolaitoksen vedenkulutus vuonna 2001 ja ennuste vuo- delle 2005

Vedenkulutus m³/a

Yksikkö 2001 2005

Chick-siipikarja 319 000 711 000

Sikalinja 296 700 434 000

Ruokatehdas 527 400 575 000

Logistiikka 2 100 3 000

Sairasteurastamo 12 000 12 000

Yhteensä 1 157 200 1 735 000

Kemikaalit ja niiden varastointi

Nurmon tuotantolaitoksen kemikaalien varastointimäärät ja käyttö vuonna 2001 ja ennus- te vuodelle 2005 on esitetty taulukossa 2.

TAULUKKO 2 Nurmon tuotantolaitoksen kemikaalien varastointimäärät ja käyttö vuonna 2001 ja ennuste vuodelle 2005

Kemikaali Luokitus Varastointimäärä

(max), t

Laitteistoissa (max), t

Käyttö 2001 (t)

Käyttö 2005 (t)

Nestekaasu F; R12 26 1 550 2 000

Kevyt polttoöljy ja dieselöljy

Xn, R 40, R65-66; N;

R51/53

0,004

Ammoniakki T, N; R10-23-34-50 83 5,3 8,3 2

Etyleeniklygoli Xn 110 m³ 22 m³

AVR-alumiinisulfaatti Xi; R36/38 40 136 0

Muurahaishappo C; R 35 24 1 605 0

Rikkihappo C; R 35 19 63 480

Maitohappobakteeri 0 532

Raskas polttoöljy T; R45; R52/53-66 200 5 174 8 650

Lihan säilyvyyskäsittelyssä käytetään mm. natrumnitriittä noin 5 t/a. Lisäksi käytetään jätevesien esikäsittelyssä sammutettua kalkkia / kalsiumhydroksidia noin 100 t/a ja ALF- 30 noin 120 t/a. Laitosalueella on 5 m³:n säiliöt hapelle ja typelle, hiilidioksidille on 20 m³:n ja 50 m³:n säiliöt. Nestekaasun säilytykseen on kaksi 30 m3:n säiliötä. Muurahais- ja rikkihapolla (20 m³ + 20 m³) on betoniset varoaltaat, joihin sopii säiliötilavuus. Raskas polttoöljy on maavallin ympäröimä ja varustettu venttiilikaivolla.

Pesukemikaaleja (emäksisiä, happamia, klooria sisältäviä, desinfioivia ja muita) käytet- tiin vuonna 2001 noin 115 tonnia. Ammoniakkivuotojen varalle on kaasuhälytysjärjes- telmä konehuoneessa ja venttiilikeskuksessa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Laitoksen toimintaa pidetään toimialasta tehdyn kansallisen selvityksen perusteella arvi- oiden parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisena. Kaikessa toiminnassa pyrki- myksenä on käyttää taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Keskeisiä toiminnan periaatteita ovat: toiminnan ympäristövaikutukset on kartoitettu ja niitä pyri- tään vähentämään systemaattisesti, kaikessa toiminnassa pyritään säästämään vettä, pääs- töjä pyritään ehkäisemään syntypaikalla, mahdollisuuksien mukaan pyritään käyttämään energiatehokkaita koneita ja laitteita ja lämpöä kerätään talteen sekä merkittävä osa jät- teistä kierrätetään hyödynnettäväksi. Yritys ei ole liittynyt teollisuuden energiansäästö- sopimukseen.

Atria Oy:llä on ISO 9001 –standardin mukainen laatujärjestelmä, joka on sertifioitu vuonna 1996 ja ISO 14001 –standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioi- tu 1997. Ulkoiset auditoinnit suoritetaan kaksi kertaa vuodessa.

Laitoksella on toimintasuunnitelma tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Toimintasuunnitelmassa määritellään kiinteitä jätteitä, vesiä ja energioita koskevat ta- voitteet sekä määritellään keinot sekä tavoitteiden seuranta. Laitoksella seurataan mm.

jätteiden määrää, veden käyttöä, puhdistamon kuukausiraportteja ja jätevesien tutkimus- raportteja. Lämpö- ja sähköenergian sekä vedenkulutuksia seurataan osastoittain.

Seurannan vertailuvuosi on 1999. Jätehuollossa tavoitteena on vähentää kaatopaikkajät- teen määrää 10 % tuotantotonnia kohti vuoteen 2005 mennessä. Vedenkulutuksen tavoit-

teena on vähentää vedenkulutusta 5 % tuotantokiloa kohti vuoteen 2005 mennessä. Jäte- veden BOD7-kuormitus pidetään nykyisellä tasolla. Tavoitteena on vähentää sähkön ku- lutusta 2 % tuotekiloa kohti ja lisätä lämmön talteenottoa 21 % vuoteen 2005 mennessä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien esikäsittely ja päästöt viemäriin

Nurmon tuotantolaitoksen jätevedet johdetaan Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamolle.

Viemäriverkostoon johdetaan ohi jätevesien esikäsittelyn makkaroiden jäähdytysvedet sekä kompostointialueelta tulevat jätevedet. Esikäsittelyssä on kaksi yksikköä, ns. vanha puoli, jossa on Alwatech-prosessi ja ns. uusi puoli, jossa on Pomiltec-prosessi. Alwatech- proses-sissa käsitellään jätevesiä kahdeksan tuntia päivässä ja sen mitoitus on 1500 m³/d/8h. Pomiltec-prosessin mitoitusvirtaama on 3500 m³/d.

Jäteveden esikäsittelyssä tuotannosta tulevat jätevedet ohjataan rumpuseuloille, jossa jä- te-vedestä erotetaan karkea kiintoaine. Jätevedet ohjataan tasaussäiliön kautta pikasekoit- timeen, jossa jäteveteen lisätään kemikaalia ja polymeeriliuosta ja edelleen hämmentimi- en kautta flotaatioaltaaseen. Flotaatioaltaassa muodostuva pinta- ja pohjaliete ohjataan lietteen tiivistysaltaaseen. Liete kuivataan suotaonauhapuristimille kuiva- ainepitoisuuteen 15 – 30 % ja viedään laitoksen kompostointialueelle samoin rum- puseuloilta erotettu kiintoaines. Kuivauksen jätevesi palautuu jäteveden käsittelyproses- siin. Selkeytynyt jätevesi ohjataan neutralointisäiliöön, josta pH:n tasauksen jälkeen vie- märiin. Jäteveden puhdistamoilla on siirrytty käyttämään esimerkiksi suotonauhapuristi- men puhdistuksessa ja dispersioveden valmistuksessa laskeutusaltaasta saatavaa vettä.

Jäteveden esikäsittelyssä kiintoaineen määrä on vähentynyt yli 70 %, CODCr yli 60 %, BOD_7ATU yli 50 %, kokonaisfosfori yli 40 % ja pertoolieetteriuute (rasvan määrä) yli 70

%. Taulukossa 3 on laitoksen viemäriin johdettavat jätevesipäästöt vuonna 2001 ja laa- jennuksen jälkeen 2005.

TAULUKKO 3 Nurmon tuotantolaitoksen jätevesipäästöt tonnia vuodessa / mg/litra Lapuan Jätevesi Oy:n jätevesipuhdistamoon vuonna 2001 ja laajennuksen jälkeen 2005

vuosi jätevesimäärä, m³

kiintoaine, t/a / mg/l

COD(Cr), t/a / mg/l

BOD7ATU, t/a / mg/l

kokonaisfosfori, t/a / mg/l

rasva, t/a / mg/l 2001 1 100 200 360 / 380 1 180 / 1 070 790 / 720 16 / 14,5 200 / 180 2005 1 648 000 540 / 380 1 800 / 1 090 1 200 / 730 24 / 14,6 310 / 180

Pesu- ja huoltotiloista tulevat jätevedet johdetaan viemäriin öljynerotuskaivojen kautta.

Öljynerotuskaivoissa on täyttymishälyttimet.

Laitosella on jätevesisopimus Nurmon kunnan kanssa vuodelta 1971. Sopimuksessa ei ole numeerisia arvoja jäteveden sisältämille haitallisille aineille tai vuorokautista jäteve- simäärää. Jätevedet tulee sopimuksen mukaan esikäsitellä siten, että jätevesien pH on 6-9 (+20^oC), lämpötila ei ylitä + 35^oC, jätevesi ei sisällä sellaisia kiinteitä kappaleita, että ne jäisivät 20 mm välpälle. Jäteveden ei saa sisältää vaikeasti hajoavia aineita, niiden ei saa sisältää myrkyllisiä tai jäteveden puhdistuksen estäviä aineita, jätevedet läpikäyvät ras- vanerotuksen ja että jätevedet syötetään tasaisesti viemäriin ja tarvittaessa alkuilmastuk- sen kautta.

Atria Oy:n jätevedenpuhdistamolta ja viemäriin johdettavasta jätevedestä otetaan kuu- kausittain kokoomavesinäytteet. Näytteenottopaikat ovat: tuleva ja lähtevä jätevesi sekä uudelta (Pomiltek) että vanhalta (Alwatech) puolelta sekä pihakaivosta, joka edustaa teh-

taalta Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamolle johdettavaa jätevesikuormitusta. Näytteistä määritetään seuraavat parametrit: pH, kiintoaine, CODCr, BOD7ATU, kokonaisfosfori ja pertoolieetteriuute (rasvan määrä) sekä vuorokautinen virtaama. Pihakaivon jälkeen vie- märilinjaan tulee jätevesiä vielä kompostointialueelta.

Jätevedet johdetaan valtatien länsipuolella olevaan, tilavuudeltaan noin 3 000 m³:n Lapu- an Jätevesi Oy:n tasaussäiliöön. Tasausaltaan tarkoituksen on tasata Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamolle johdettavia virtaamia ottaen huomioon siirtoviemärin koko sekä ta- sata Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamon kuormitusta. Lapuan Jätevesi Oy tarkkailee ta- sausaltaasta siirtoviemäriin johdettavien jätevesien laatua kaksi kertaa kuukaudessa otet- tavin näyttein. Näytteet otetaan virtaaman suhteen automaattisilla laitteilla. Vuorokau- dessa voidaan jäte-vettä johtaa siirtoviemäriin noin 4000 m³. Tasausaltaasta lähtevän jä- teveden pH nostetaan lipeällä, jotta jäteveden sisältämä orgaaninen aineksen hajoamista ei tapahtuisi siirtolinjasta. Toimenpiteillä on vähennetty siirtoviemärin hajuhaittaa.

Jäähdytysvedet

Makkaratehtaan makkaroiden jäähdytysvedet johdetaan prosessiviemäriin eli suoraan Lapuan Jätevesi Oy:n viemäriin ohi jäteveden esikäsittelyn. Makkaran jäähdytysvesiä muodostuu talvelle noin 800 – 1000 m³/d ja kesällä noin 1800 m³/d.

Ammoniakkijäähdytysjärjestelmien lisäjäähdytysvesi johdetaan sadevesiviemäriin. Sade- vesiviemäriin johdettavan veden lämpötila on 20-25 ^oC. Veden käytöllä säästetään helle- päivinä huomattavasti sähköä. Jäähdytysvettä on kulunut vuonna 2001: ruokatehtaan ky- läkeskus 1500 m³, sikalinja 830 m³ ja siipikarjan kylmäkeskus 1570 m³. Jäähdytysvetenä on käytetty Lappavesi Oy:n pohjavettä sekä Nurmon vesilaitoksen toimittamaa talousvet- tä. Suurimmillaan jäähdytysveden käyttö on ollut noin 400 m³/d.

Laitoksella syntyvät jätteet ja niiden käsittely

Tärkeimmät toiminnassa syntyvät, laitokselta muualle käsiteltäväksi/hyödynnettäväksi toimitettavat jätteet vuodelta 2001 ja ennuste vuodelle 2005 on esitetty taulukossa 4.

TAULUKKO 4 Laitoksen pääasialliset jätteet vuonna 2001 ja ennuste vuodelle 2005

Jätteen määrä t/a

Jätelaji 2001 2005 Jätekoodi Vastaanottaja

Yhdyskuntajäte 1 350 1 000 20 03 01 Kaatopaikka

Hiekkaerotuskaivoliete 55 55 20 03 06 Kaatopaikka

Lihavalmisteiden savustustuhka 51 51 02 02 99 Kaatopaikka

Pahvi 315 300 20 01 01 SOL Ympäristöpalvelut

Paperi 59 60 20 01 01 SOL Ympäristöpalvelut

Energiajae 711 1 200 15 01 02 Laihian Energiatuote Oy

Höyhenet 4 000 5 200 02 02 02 Selkämeren Jää Oy

Luut 4 600 6 200 02 02 02 Honkajoki Oy

Pehmeä raaka-aine 2 700 3 700 02 02 02 Honkajoki Oy

Sian karvat 480 650 02 02 02 Honkajoki Oy

TSE-riskiaines 260 260 02 02 03 Honkajoki Oy

Keuhkot 316 430 02 02 02 vienti ulkomaille

Ihra 443 600 02 02 02 Rasvatehdas

Korvat 143 02 02 02 Lemmikkieläintehdas

Saparot 43 02 02 02 Lemmikkieläintehdas

Muoviset astiat esim. mehu-, pesuaine- ja desinfektio aineastiat (20 01 39) kerätään hyö- ty-käyttöön Muotek Oy:lle Ylistaroon tai T:mi M Kuusisaarelle. Metalleista lajitellaan

erikseen rautaromuun, ruostumattomaan teräsromuun ja peltiromuun (17 04 05), kaape- leihin (17 04 11), alumiini (17 01 04) ja toimitetaan Jylhän Metalliromu Oy:lle. Lasi (20 01 02) kerätään sille varattuun paikkaan.

Rakennusjäte kuljetetaan kaatopaikalle. Uusiokäyttöön tuleva materiaali varastoidaan myöhempää käyttöä varten. Rikkoontuneet ja uudelleenkäyttöön kelpaamattomat puiset kertakäyttölavat kerätään uusiokäyttöön. Rikkoontuneet finn lavat kunnostaa ulkopuoli- nen yrittäjä.

Toiminnassa syntyy erilaisia vähäisempiä määriä ongelmajätteitä, jotka Lassila & Ti- kanoja Oy toimittaa edelleen käsiteltäväksi. Ongelmajätteitä ovat esimerkiksi kirkkaat voiteluöljy-jätteet (13 02 06), ammoniakkipitoinen öljy (12 01 09), kiinteä öljyjäte (13 05 02), vesi-öljyseos (13 01 05), öljyn poltossa syntyvä kattilatuhka (10 01 04), akut (16 06 01), paristot (20 01 33), loisteputket (20 01 21) sekä erilaiset laboratoriojätteet.

Eläinperäisten jätteiden käsittely sekä kompostointiin menevät jätteet

Rehuvalkuaistehtaalle toimitetaan sikalinjalta eläinlääkärin hylkäykset ja kiinteät siivous- jätteet, ruokatehtaalta virheelliset tuotteet ja kiinteät siivousjätteet sekä ruokalasta ruuan- tähteet. Korkeariskisestä jätteestä valkuaistehtaalle menevät sairasteurastamolta tuleva veri, viemärivesistä kiintojäte ja veteen liuenneet orgaaniset aineosat. Materiaalit jauhe- taan ja sekoitussäiliöön lisätään muurahaishappoa siten, että seoksen pH on alle 4,0. Li- säksi käytetään natriumbentsoaattia säilyvyyden parantamiseksi. Vuoden 2003 aikana valmistettavan rehun pH:n alentamiseen on käytetty maitohappobakteereja. Rehun ho- mogenoinnin ja laadunvalvonnan jälkeen rehu kuljetetaan asiakkaalle. Rehu toimitetaan turkiseläinrehusekoittamoille.

Siipikarjayksikössä hapotetaan pehmyt oheistuotte eli siipikarjan päät, jalat, heltat, suolet yms. Hapotuksen jälkeen tavara toimitetaan turkisrehukeittiöille. Matkalla kuolleet linnut toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Taulukossa 5 on laitoksella hapottamalla käsiteltävät ja kompostiin ohjattavat jätteiden määrät vuonna 2001 ja ennuste vuodelle 2005.

Taulukko 5 Laitoksella käsiteltävät jätteet vuonna 2001 ja ennuste vuodelle 2005

Jätelaji Jätekoodi käsittely määrä 2001 (t) määrä 2005 (t)

Siipikarjan pehmyt oheistuote 02 02 02 hapotus 14 000 20 000

Veri ja sisäelinjätteet 02 02 02 hapotus 7 229 9 760

Vialliset tuote-erät 02 02 03 hapotus 90 90

Jäteveden esikäsittelyliete 19 08 14 kompostointi 5 410 7 500

Nuorikkokasvattamon lanta 02 01 06 kompostointi 1 110 2 000

Karja-autojen kuivikelanta 02 01 06 kompostointi 566 800

Lietelanta 02 01 06 kompostointi 1 500 2 000

Vuosittain kompostiin käytetään nykyisin noin 9 000 tonnia raaka-aineita ja näitä ovat jä- te-vesiliete (5 410 m³) jätevesien esikäsittelystä, karja-autojen kuivikelanta (566 m³), nuorikkokasvattamon lanta (1 110 m³), purulanta karja-autoista (200 m³) ja sairasteuras- tamon lanta (996 m³) sekä jätevedenpuhdistuksessa erotettu kiintoaine. Nuorikkokasvat- tamon lanta tuodaan toiminnan harjoittajan omistamasta Alavudentien varressa olevasta broilernuorikkojen kasvattamosta. Kompostin seosaineina käytetään turvetta (3 000 m³) ja puun-kuorta (6 000 m³). Käytettävään kuoreen lisätään vielä lämmintä kompostia en- nenkuin kuori käytetään kompostin tukiaineena.

Kompostointialueelle tuoduista materiaaleista tehdään uusi auma. Kompostiaumoja on viisi. Jokaisesta aumasta otetaan 3-5 lämpötilaa auman eri kohdista. Kompostointiaika on 4-5 kk, jonka jälkeen vanhin auma siirretään jälkikypsytysaumaan.

Kompostin hoitaja kirjaa kaikki alueelle tuodut materiaalit. Vuositasolla Vapo Oy Bio- tech ilmoittaa Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle (KTTK) materiaalivirrat. Tutkimus- tulokset valmiista kompostista ottaa myös Vapo Oy Biotech vuosittain. Sille kuuluu myös kompostin myynti. Kompostia käytetään viherrakentamiseen, luomuviljelyyn ja osasta tehdään puutarhamultaa, jolloin komposti seulotaan ja siihen lisätään kalkkia ja hiuesta. Valmisteen kauppanimi on maanparannuskomposti.

Kompostointiaumojen kääntämiseen käytetään Allu ruuvisekoitinta tai Allu SM:ä. Au- mat käännetään aktiivisen kompostointivaiheen (noin 3 – 4 kk) aikana kolme kertaa.

Kääntöjen yhteydessä mitataan lämpötila. Komposti jälkikypsytetään välivarastossa.

Päästöt ilmaan

Ilmapäästöjä syntyy lähinnä kattilalaitoksen toiminnassa. Kattiloiden poltto-olosuhteet optimoidaan. Viikoittain mitataan kunkin toiminnassa olevan kattilan savukaasujen noki- luku, hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila, jotka merkitään käyttöpäiväkirjaan. Kattiloiden nuohoukset ja huollot suoritetaan suunnitelman mukaan

Kattiloiden vuosittainen käyttöaika vuonna 2005, polttoaineen kulutus ja päästöt tonnia vuodessa ovat taulukossa 6. Hiukkaspäästöjen ominaispäästökertoimen on käytetty 10 mg/MJ, NOx -päästöille (NO2:na) 200 mg/MJ ja hiilidioksidille (CO2FOSS) 77400 mg/MJ.

SO2-päästöt on laskettu ainetaseesta.

TAULUKKO 6 Kattiloiden vuosittainen käyttöaika, polttoaineen kulutus ja päästöt tonnia vuodessa vuonna 2005

Käyttötapa Teho käyttöai- ka, h/a

polttoaineen kulutus, t/a

hiukkaset SO2 NOx CO2foss

Pääkattila (K3) 9,5 MW 5500 3000 1,23 54 24,6 9519

Pääkattila (K4) 7,4 MW 2000 700 0,28 12,6 5,74 2221

Päälämminvesikat- tila (K2)

6,8 MW 8750 2500 1,02 45 20,6 7932

Varakattila (K1) 4,8 MW 3000 450 0,18 8,1 3,69 1427

Uusi lämmin- vesikattila (K5)

6,8 MW 8000 2000 0,82 36 16,4 6346

Yhteensä 35,3 MW 27250 8650 3,53 155,7 71,03 27445

Kattiloiden lämpötilan mittaus on jatkuvaa, joskaan ei tallentavaa tai piirturille tulosta- vaa. Jäännöshappi mitataan kerran vuodessa, huollon yhteydessä. Kaksi kertaa kuukau- dessa mitataan hiilidioksidi ja tummuus/nokikuva. Pääkattiloille ja varakattilalle tehdään höyrynuohous kerran viikossa ja harjanuohous noin 3 kk:n välein. Päälämminvesikattila ja uusi lämminvesikattila harjanuohotaan noin 3 kk:n välein. Polttoaineen kulutuksen seurantaan käytetään kaikissa kattiloissa öljynmäärän mittausta. Tehonsäätöön käytetään moduloivaa poltinta ja palamisilman säätö on esisäädetty. Kattiloiden hiukkaspäästöt mi- tataan viiden vuoden välein.

Kattiloiden ympäristöönsä aiheuttamaa rikkidioksidipäästöä on selvitetty laskelmilla.

Laskelmat on laadittu kattiloiden maksimitehoilla kesä- ja talvitilanteille.

Päästöt maaperään

Piha-alueet on asfaltoitu ja sadevedet johdetaan ympärysojiin. Kompostointialue on as- faltoitu ja alueelta tulevat jätevedet johdetaan viemäriin.

Ympäristömelu

Varsinainen toiminta tapahtuu pääosin sisätiloissa. Melua aiheuttavat liikenne sekä pu- haltimet. Laitoksen toiminnasta aiheutuvan henkilöauto- ja raskaanliikenteen määrä on 65 karja-autoa/päivä, 40 tuoterekka-autoa/ päivä, 7 muuta rekka-autoa/päivä ja 1200 henkilö-autoa/päivä. Vuoteen 2005 mennessä ajoneuvomäärän odotetaan kasvavan sa- massa suhteessa tuotantomäärien kasvun kanssa.

Hakemusasiakirjoihin on liitetty Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristönsuojelu- tarkastajan mittauspöytäkirja 17.9.2001 suoritetuista mittauksista. Melua on mitattu ul- kona kolmessa pisteessä: piste 1 välittömästi Atrian alueen eteläpuolella, piste 2 Atrian alueen itäpuolella 93 metriä puhaltimista ja piste 3 etelään noin 450 metrin etäisyydellä laitosalueelta olevan asuintalon pihapiirissä. Pisteessä 1 mitattu keskiäänitaso L_Aeq oli 58,7 dB(A) (maksimiäänitaso Lmax 75,6 dB(A)), pisteessä 2 keskiäänitaso LAeq oli 65,3 dB(A) (maksimiäänitaso Lmax 67,5 dB(A)) ja pisteessä 3 keskiäänitaso LAeq oli 44,4 dB(A).

Mittauksessa pisteissä 1 ja 3 mittausraportin mukaan oli häiriöitä siten, että ne vaikuttivat mittaustukoksia kohottavasti. Mittaukset olivat kestäneet yhdeksästä yhteentoista mi- nuuttiin. Johtopäätöksenä mittauspöytäkirjassa on, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot eivät ylittäneet melun päiväohjearvoa.

LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Jätevesien tarkkailu

Jätevesien esikäsittelylaitoksen (uusi- ja vanha puoli sekä pihakaivosta) tarkkaillaan 12 kertaa vuodessa. Automaattisella näytteenottimella otetaan osanäytteet 10 minuutin vä- lein ja näytteenottoaika on 24 tuntia.

Kompostointialueelta lähtevän jäteveden määrä ja laatua ei ole aikaisemmin tarkkailtu.

Esityksen mukaan lähtevästä vedestä otetaan kertanäytteet V-padon ylimenevästä vedestä kaksi kertaa vuodessa, keväällä sulamisvesien aikaan ja syksyllä syyssateiden aikaan lo- ka-marraskuussa. Vedestä tutkitaan seuraavat muuttujat: CODCr, kokonaisfosfori, ko- konais-typpi, BOD7ATU, kiintoaine, pH, ammoniumtyppi, nitraatti ja nitriittitypen summa, lämpö-kestoiset koliformiset bakteerit sekä rasvat ja öljyt.

Jätteiden käsittely

Turkisrehu valmistetaan panosperiaatteella. Jokaisesta sekoituserästä ja myyntierästä määritetään pH. Lisäksi turkisrehusta tehdään omavalvontaohjelman mukaisesti kemialli- sia, mikrobiologisia ja rehun ravintosisältöön liittyviä määrityksiä.

Kompostoinnin laadun seurantasuunnitelman mukaan kompostista tutkitaan seulomat- tomasta kompostituotteesta kaksi kertaa vuodessa analyysit erillisen ohjelman mukaan.

Näytteet otetaan kokoomanäytteinä tammikuussa ja syyskuussa. Lisäksi kompostoinnin loppu-tuote on Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) valvonnassa.

Ilmapäästöt

Kattilalaitosten hiukkaspäästöt mitataan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta joka viides vuosi. Atria Oy on osallistuu Seinäjoen seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun erillisen sopimuksen mukaan.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Ilmanlaatuun vaikuttavista merkittävistä käyntihäiriöistä ilmoitetaan terveysyhtymän ympäristöosastolle. Merkittäväksi käyntihäiriöksi on määritelty tilanne, jossa yli neljän tunnin ajan jonkin kattilan savukaasun hiukkaspitoisuus on silminnähden korkea, nokilu- ku ylittää normaaliarvon kolme.

Laitoksella on toimintakäsikirja, joka sisältää osastokohtaisen omavalvonnan sekä serti- fioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Omavalvonta sisältää mm. hygienian ja tuotetur- vallisuuden.

MUUTOSHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksen muutoksen vireilläolosta on kuulutettu Nurmon kunnan ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 8.3.-6.4.2006 sekä julkaistu tie- to sanomalehdessä Ilkka. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutus- ajan Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille sekä lähimmille asuinrakennusten omistajille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse.

Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty.

Lausunnot

Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Nurmon kunnanhallituksen ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristönsuojeluosaston lausunnot. Lisäksi lausunnot on pyy- detty Lapuan Jätevesi Oy:ltä ja Kasvintuotannon tarkastuskeskukselta (KTTK, nykyisin Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira).

Nurmon kunnanhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Lausunnossa on todettu, että Atria Oy:n lisääntyvää vedenkäyttöä voidaan ainakin osittain korvata Nurmon vesi- laitoksen Nurmonjoen raakavedestä puhdistamalla talousvedellä.

Kasvintuotannon tarkastuskeskus Kompostointi

Jätevesi ja jätevedenpuhdistuksessa muodostuva liete, joista yli 6 millimetrin aines on poistettu, voidaan käsitellä lannan ja ruoansulatuskanavan sisällön kanssa hyväksytyssä laitoksessa.

Aumakompostointikentällä voidaan kompostoida ainoastaan lantaa, ruoansuolatuskana- van sisältöä ja tuotantolaitoksella muodostuvaa jätevedenpuhdistamolietettä. Markkinoi- taessa komposti luomutuotantoon, ei kompostin raaka-aineena saa käyttää jätevedenpuh- distamolietteitä. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira, aikaisemmin Kasvintuotannon tar- kastuskeskus) on 13.9.2006 antanut kompostointilaitokselle laitoshyväksynnän, päätös nr:o 494/741/2006.

Rehuvalkuaistehdas

Annetuilla tiedoilla lausunnon antaminen rehuvalkuaistehtaasta ja sinne päätyvien sivu- tuotteiden oikeellisuudesta on ollut mahdotonta. KTTK (nykyisin Evira) on hyväksynyt A-Pekoni Nurmo Oy:n ja Atria-Chick Oy:n keräyskeskusten toimitilat, toiminnan ja omavalvonnan 15.11.2005.

Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristönsuojeluosasto ja Lapuan Jätevesi Oy eivät ole antaneet lausuntoja.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on antanut vastineen ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Vasti- neessa esitetään mm. seuraavaa:

Nurmon sikateurastamolla prosessissa syntyvät vedet kerätään keskitetysti ja ohjataan 6 mm pyörivän rotoseulan läpi. Kiintoaine johdetaan Honkajoelle kuljetettavalle lavalle.

Jätevedet johdetaan esikäsittelyn kautta Lapuan kunnalliseen puhdistamoon. Kauhajoen laitoksella käytetään lattiakaivoissa 6 mm sääntöä ja kiintoaine kerätään talteen ja toimi- tetaan Honkajoen destruktiolaitokselle.

Rasvatehtaan toiminta Seinäjoelta siirretään nykyisessä tuotantomuodossa Nurmoon.

Prosessista saatava rasva poltetaan kattiloissa ja on täydentävää polttoa raskaalla öljylle.

Rasvatehtaalla käsitiellään sian ja naudan sivutuoteasetuksen luokka 3 kuuluvia materi- aaleja.

Kompostialueen tuhoeläintorjunnasta on tehty sopimus asianmukaisen yrityksen kanssa 10.5.2006.

Tarkastukset

Ympäristölupahakemuksen johdosta alueella on tehty tarkastus 15.9.2006 ja neuvoteltu 8.3.2007. Tarkastuksesta ja neuvottelusta laaditut muistiot on liitetty asiakirjoihin.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Ympäristökeskus antaa Atria Suomi Oy:n ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympä- ristöluvan haettuihin muutoksiin ja antaa rasvatehtaan ja maankaatopaikan toiminnasta uusia lupamääräyksiä. Ympäristökeskus on muuttanut 8.12.2003 myönnetyn ympäristö- luvan LSU-2002-Y-638 eräitä lupamääräyksiä jäljempänä ilmenevällä tavalla, poistanut tarpeettomina lupamääräykset A 4, C 5 ja C10 ja siirtänyt muilta osin ympäristöluvan LSU-2002-Y-638 lupamääräykset muuttamattomat tähän päätökseen.

(YsL 6 §, 7 §, 8 §, 41 §, 42 §, 43 §, 45 §, YsA 19 §) Toimintaa kuvaavat tiedot

Atria Oy:n Nurmon tuotantolaitoksella teurastetaan vuodessa 100 000 tonnia (ruhopaino- na) sikaa sekä broileria 60 000 tonnia. Lihavalmisteyksikön valmisruokatuotteiden tuo- tantokapasiteetti on 91 000 tonnia/vuosi.

Turkisrehun raaka-ainetta valmistetaan siipikarjayksikössä noin 20 000 tonnia ja rehu- valkuaistehtaalla noin 19 400 tonnia vuodessa.

Laitoksen lämmöntuotantoyksikössä on kolme höyrykattilaa: 4,8 MW (K1), 9,5 MW (K3) ja 7,4 MW (K4) sekä lämminvesikattila 6,8 MW (K2) ja 6,8 MW (K5). Kattiloiden savukaasut johdetaan 30 metriä korkeiden savupiippujen kautta ulkoilmaan. Kattiloissa käytettävä raskas polttoöljy varastoidaan 200 m³:n säiliössä.

Tuotantolaitosalueen pohjoispuolella on pinta-alaltaan noin 4,5 hehtaarin asfaltoitu kom- postointialue. Alueella kompostoidaan aumoissa noin 25 000 m³:ä jätteitä vuodessa. Alu- een jätevedet johdetaan suoraan yleiseen viemäriin.

Rasvatehdas käyttää raaka-aineenaan raakarasvoja, talia, ihraa ja kasviöljyjä yhteensä enintään 9 800 tonnia vuodessa. Toiminta käsittää rasvasulattamon ja ruokarasvatehtaan.

Laitoksen omasta rakentamistoiminnasta syntyneille puhtaille maa- ja kiviaineksille on 2,5 hehtaarin maankaatopaikkaa.

Nurmon tuotantolaitoksella syntyvät jätevedet esikäsitellään ja johdetaan yleiseen viemä- riin.

Laitosalueella on lisäksi mm. autonpesuhallit ja logistiikkakeskus.

MUUTETUT LUPAMÄÄRÄYKSET

A 1. Nurmon tuotantolaitoksesta muodostuvat jätevedet johdetaan laitosalueelle tapahtuvan jäteveden esikäsittelyn jälkeen käsiteltäväksi Lapuan Jätevesi Oy:n keskuspuhdistamoon.

Jäteveden esikäsittelylaitoksia tulee hoitaa siten, että haitta-aineiden erotusaste on mah- dollisimman korkea. Jäteveden esikäsittelylaitoksessa voidaan käsitellä myös oman toi- minnan broilerhautomon jätevedet.

Laitoksen viemäriverkosto tulee pitää kunnossa. Jäteveden esikäsittelylaitosten käytöstä, käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä kirjaa. (YsL 4 §, 5 §, 43 §, 46 §, 47

§, YsA 36 §)

B 3. Eläinperäinen, muu kuin kompostoitava tai hyötykäyttöön kelpaamaton jäte, kuten luut (02 02 03), sian karvat (02 02 03), sidekudosjäte (02 02 03), TSE-riskiaines (02 02 03), siipikarjayksikön höyhenet (02 02 03) tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä luokituksen mukaisia eläinjätteitä. Eläinperäinen jäte on laitosalueella varastoitava asianmukaisesti siten, että estetään lintujen ja rottien pääsy jätevarastoihin. Hajuhaittojen vähentämiseksi eläinperäinen jäte tulee jäähdyttää tai mikäli jäte säilytetään ulkona kon- teissa, konttien tulee olla jäähdytetty. Eläinperäinen jäte tulee kuljettaa jätteen käsittelyyn riittävän usein. Kuljetus tulee suorittaa umpikorisissa kuljetusvälineissä. (YsL 43 §, 45

§, YsA 19 §, JäteL 6 §, JäteA 5 §, 7 §)

B 9. Asfaltoidulla kompostointialueella kompostoidaan aumakompostina seosaineiden kanssa Atria Suomi Oy:n toiminnassa syntyviä jätteitä, kuten jäteveden esikäsittelylietettä (02 02 04), rasvanerotuskaivojen rasvajätteitä (02 02 04), lietelantaa (02 01 06), karja-autojen purulantaa (02 01 06), nuorikkokasvattamon lantaa (02 01 06) ja ruuansulatuskanavan si- sältö (02 01 03). Lietelanta imeytetään turpeeseen erityisellä lietu-vaunulla ennen kom- postiin siirtämistä. Jätteiden vastaanotto ja käsittely tulee toteuttaa siten, ettei toimin- nasta aiheudu haju- tai meluhaittaa, ympäristön roskaantumista, haittaeläinten esiintymis- tä tai valumia ympäristöön. Kuljetukset tulee järjestää siten, että jätteitä tai kompostoituja materiaaleja ei joudu ympäristöön. Massojen käsittelyssä ja siirtämisessä käytettävät työ- koneet tulee pitää puhtaina.

Kompostointialueen pohja tulee muotoilla siten, että asfaltoidulla kompostointialueella muodostuvat jätevedet ohjatuvat hallitusti jätevesiviemäriin. (YsL 4, 5, 43, 45 §, JäteL 4

§, 6 §, 9 §, 49 §, 51 §, JäteA 5 §, 7, 8 §)

B 11. Kompostoitumassa olevia aumoja tulee käsitellä siten, että kompostoituminen on tasaista ja massan kaikki osat hygienisoituvat. Kompostoinnin aktiivivaiheessa kompostin tulee saavuttaa vähintään 55 ^oC:n lämpötila vähintään 14 vuorokauden ajan tai kompostoimi- sessa on käytettävä hyväksyttävää menetelmää. Toiminnanharjoittajan tulee haju- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja lopputuotteen laadun varmistamiseksi huo- lehtia siitä, että kompostoitumisprosessi tapahtuu kompostoitumisen onnistumisen kan- nalta optimaalisissa olosuhteissa. Kompostimassa tulee jälkikypsyttää.

Aktiivivaiheessa olevan kompostin lämpötilaa on mitattava riittävästi ja lämpötilamitta- uksista on pidettävä kirjaa. Varastoitavat kompostierät tulee tutkia omavalvontaohjelman mukaan. Lämpötilamittausten tulokset ja kompostierien tutkimustulokset tulee olla vi- ranomaisten saatavilla.

Tässä ympäristöluvassa ei anneta määräyksiä lopputuotteesta, joka täyttää lannoiteval- mistelain (539/2006), sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) tai valtioneuvoston puhdista- molietteen käytöstä maataloudessa antaman asetuksen (Vnp 282/1994) laatuvaatimukset sen tarkoituksen mukaan, johon lopputuote toimitetaan. Sanottujen säännösten noudat- tamisen valvonta ei kuulu ympäristöviranomaisen toimivaltaan. Lopputuotteeksi kelpaa- maton kompostimassa tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa sen vastaanotta- miseen. (YsL 45 §, JäteL 4 §, 6 §, 51 §, 52 §, JäteA 8 §)

B 13. Kompostointialueen ympäristössä kahdesta pohjaveden tarkkailuputkesta otetaan näytteet 2 kertaa vuodessa: huhti-toukokuussa ja loka-marrskuussa. Näytteistä määritetään säh- könjohtavuus, sameus, väri, pH, CODCr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfo- ri, kolimuotoiset bakteerit 44^oC, nitraatti ja nitraattitypen summa. Lisäksi mitataan poh- javeden korkeus.

Ympäristökeskuksella on mahdollisuus myöhemmin muuttaa hyväksyttyä tarkkailua.

(YsL 4 §, 5 §, 46 §, YsA 19 §)

C 4. Kattiloiden käyttöä on tarkkailtava jatkuvatoimisilla savukaasun happipitoisuutta ja sa- vukaasun lämpötilaa osoittavilla mittareilla. Mittarit on kalibroitava vähintään kerran vuodessa. Kattiloiden savukaasujen tummuutta / nokikuvaa on tarkkailtava kerran vii- kossa laitoksia käytettäessä. Kattilat on nuohottava säännöllisesti. (YsL 4 §, 5 §, 43 §, 46

§, YsA 19 §)

C 6. Kohdassa C 3 polttolaitosten kertaluonteiset mittaukset on tehtävä CEN- tai sitä vastaa- van kansallisen standardin mukaisesti ja niiden kokonaisepävarmuus on arvioitava. Ko- konaisepävarmuus on määritettävä FINKAS S 12/1992 standardin tai vastaavalla menet- telyllä. Päästömittausten tulokset esitetään mg/MJ sekä mg/m³ (n) redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. (YsL 5 §, 43 §, 46 §, YsA 19 §)

C 8. Raskaan polttoöljyn suoja-altaan jätevedet on kerättävä öljynerottimeen ennen niiden johtamista viemäriin tai maastoon. Öljynerotin, suoja-allas ja muut öljyntorjuntaan liitty- vät rakennelmat on mitoitettava ja niiden toiminta on järjestettävä siten, ettei häiriö- tai poikkeustilanteissakaan öljyä pääse viemäriin tai maaperään. Öljynerotuskaivoihin ker- tyvä öljyinen jäte on poistettava säännöllisesti ja toimitettava ongelmajätteenä käsiteltä- väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto.

(YsL 43, 45, 47 §)

D 1. Toiminnanharjoittajan on määrättävä jäteveden esikäsittelylaitosten, teurasjätteen käsitte- lylaitosten, jätteiden kompostointialueen, kattilalaitosten, rasvatehtaan ja maankaatopai- kan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää tarkkailua varten laitoksen vastaava hoitaja. Laitoksen hoitajan henkilö- ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi-Suomen ympä-

ristökeskukselle ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolle. Tiedot tulee pi- tää ajan tasalla. (YsL 4, 5, 42 §, YsA 19 §, JäteL 4, JäteA 8 §, 10 §)

D 3. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle edellistä ka- lenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seu- raavat tiedot:

- Yhteenveto laitoksen tuotannosta, käytetyistä raaka-aineista, veden- ja energiakulutuk- sesta, käytetyistä kemikaaleista;

- Toiminnassa syntyneet ja muualle käsiteltäväksi / hyödynnettäväksi toimitetut jätteet, toiminnassa käsitellyt (teurasjätteen hapotus, kompostointi) jätteet sekä varastoidut jät- teet. Jätteistä ilmoitetaan niiden määrä, laatu, alkuperä ja edelleen toimittaminen. Jätteet luokitellaan ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti;

- Laitoksen käyttämä vesimäärä, yhteenveto viemäriin johdetun jäteveden laadusta ja määrästä sekä jäteveden esikäsittelylaitosten käsittelemättömän ja käsitellyn jäteveden laadusta ja määrästä sekä kompostointialueelta johdetun jäteveden laatu ja määrä;

- Maankaatopaikan jätekirjanpito ja kaatopaikan tilavuudessa tapahtuneet muutokset;

- Pohjavesitarkkailun tulokset;

- Erillinen yhteenvetoraportti mahdollisista häiriö- ja vuototilanteista.

Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006 edellyttämät päästöt. (PRTR – päästörekisteri)

Kattilalaitos

- tuotantomäärät (GWh/a), polttoaineiden määrä ja laatu kattiloittain;

- kattiloiden hiukkaspäästöt (laskennalliset, johon sisältyy myös häiriöiden aikaiset pääs- töt: lasketaan polttoainetietojen, päästömittaustietojen, häiriötilanteiden ja kattilan käyt- tötietojen perusteella);

- kattiloiden rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöt (laskennalliset, polttoaineiden määrä- ja laatutietojen, päästömittausten, häiriötilanteita koskevien tietojen avulla);

- kattiloiden hiilidioksidipäästöt (laskennalliset, polttoainetiedoista päästökertoimen avul- la);

- laitoksen jätevesipäästöt ja niiden käsittely;

- häiriötilanteet, niiden johdosta tehdyt välittömät toimenpiteet sekä toimenpiteet, joilla pyritään estämään tai vähentämään häiriöiden esiintymistä;

- kattiloille annettujen päästörajojen ylitykset ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet;

- poikkeamat tarkkailusuunnitelmassa esitetyistä huolloista, kalibroinneista ja muista asi- oista;

- päästömittaukset ja niihin liittyvät mittaussuunnitelmat ja mittauspöytäkirjat;

- laitoksella tehdyt ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa.

Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolle toimitetaan kattilalaitoksen ilma- päästöjä, käytetyn polttoaineen määrää ja laatua koskeva yhteenveto helmikuun loppuun mennessä.

(YsL 46 §, JäteL 51 §, 52 §, YMA 1129/2001, EY 166/2006)

E 5. Laitosalueen kokonaismelun ja osamelujen leviämisestä on selvitettävä melumittauksin / laskentamallien avulla. Meluselvitys on uusittava vuoden 2013 kesäkuun loppuun men- nessä. Mittausraportti on toimitettava kuukauden kuluessa sen valmistumisesta. (YsL 43

§ ja 46 §)

LISÄTTY UUSI LUPAMÄÄRÄYS A 4 JA MAANKAATOPAIKAN LUPAMÄÄRÄ- YKSET B 14 – B 16

A 4 Rasvantehtaan jätevesien laadusta, määrästä, esikäsittelystä ja tarvittavasta muusta tark- kailusta tulee jättää erillinen selvitys puoli vuotta ennen rasvatehtaan toiminnan aloitta- mista. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa erityisiä määräyksiä. (YsL 4, 5, 43, 46 §, 55 §, YsA 19 §, 36 §)

Maankaatopaikka

B 14 Maankaatopaikaksi luokitellulle kaatopaikalle saa sijoittaa toiminnanharjoittajan omasta toiminnasta tulevia puhtaita ja vaarattomia maa- ja kiviaineksia (jäteluokka 17 05 04) si- ten, että kaatopaikan tilavuus on enintään 240 000 m³. Täytön korkeus saa olla enintään +79 (N60). (YsL 45 §, YsA 20§, JL 12 §, 15 §, VnP 861/97)

B 15 Maankaatopaikalla on estettävä suunnitelmallisesti haitat ja vaaratilanteet, kuten sortu- mat ja jätepenkereen puutteellinen vakavuus sekä veden lammikoituminen täyttöalueen painumiin. Alueen ulkopuoliset sade- ja sulamisvedet on johdettavan maankaatopaikan ohi.

Toiminnan aiheuttamaa pölyämistä on estettävä tarvittaessa kastelemalla, kulku-urien si- joittamisella ja läjitysalueen pintakerrosten peittämisellä. Kuormien kuljetuksesta alueel- le ja sieltä pois ei saa aiheutua pölyämistä tai likaantumista ympäristöön. Maankaatopai- kan pitäjän on estettävä pölyn ja maan leviäminen ajoneuvojen mukana. (YsL 43 §, 45 §, JL 6 §, 19 §, YsL 20 § )

B 16 Toiminnanharjoittajan tulee jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 5 000 euron pankkivakuus tai vastaava vakuus asianmukaisen jätehuollon, käytöstä poistamisen ja jälkihoidon varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka kunnes alueel- linen ympäristökeskus on hyväksynyt maankaatopaikka-alueen jälkihoidon. Vakuus voi olla myös konsernivakuus.

Vakuus on jätettävä kahden kuukauden kuluttua lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Vakuuden määrää voidaan lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä tarvittaessa muuttaa.

(YsL 42 §)

Maankaatopaikan vastaavan hoitajan nimeäminen on kohdassa D1.

Kirjanpidosta säädetään kohdassa D 3.

8.12.2003 MYÖNNETYN YMPÄRISTÖLUVAN LSU-2002-Y-638 LUPAMÄÄRÄYK- SET, JOITA EI OLE MUUTETTU

A Jätevedet

A 2. Viemäriin johdettavan jäteveden on kesäkuun 2005 alusta täytettävä seuraavat tavoitear- vot puolivuotiskeskiarvona:

- BOD_7ATU < 600 mg/l - kiintoaine < 250 mg/l - rasvat < 150 mg/l

(YsL 4 §, 47 §, YsA 36 §, VNp 365/1994)

A 3. Jäteveden esikäsittelylaitoksiin tulevasta ja lähtevästä jätevedestä tutkitaan BOD7(ATU), CODCr kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, kloridit, petroolieetteriuute (rasva ja öljy) ja pH-luku (25 ^oC) sekä lisäksi mitataan virtaama sekä jäteveden lämpötila. Lähtevän jäteveden näytteenotto toteutetaan virtaamapainotteisesti laitoksen toiminta-aikana ja jätevesinäytteet otetaan vähintään kerran kuukaudessa. Jäte- vesinäytteiden ottamisessa ja tutkimisessa on noudatettava hyvää kansainvälistä laborato- riokäytäntöä.

Laitoksen tarkkailua on mahdollista myöhemmin muuttaa Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla. Tutkimustulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle niiden valmistuttua. (YSL 43 §, 46 §, YSA 19 §, VNp 365/1994)

A 5. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä pesuaineiden ja kemikaalien hait- tavaikutuksista. Viemäriverkostoon ei saa päästää aineita, jotka ovat viemäriverkostoa syövyttäviä tai voivat muodostaa viemäriverkoston tyypillisissä olosuhteissa syövyttäviä yhdisteitä taikka haittaavat jätevedenpuhdistamon toimintaa.

Öljynerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisesti. (YsL 4 §, 5 §, 43 §, 47

§, YsA 36 §)

Jäteveden esikäsittelylaitosten vastuuhenkilön nimeämisestä säädetään kohdassa D 1.

Vuosiraportoinnista säädetään kohdassa D 3.

B Jätteet

B 1. Laitoksen toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän.

Toiminta tulee järjestää siten, ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvien jätteiden varastointi kiinteistöllä tulee järjestää niille erikseen varatuilla alueilla siten, ett- ei jätteistä aiheudu epäsiisteyttä tai roskaantumista. Yhdyskuntajäte (20 03 01) ja hie- kanerotuskaivon liete (20 03 06) tulee toimittaa kaatopaikalle tai paikkaan, jolla on lupa ottaa jätteitä loppusijoitukseen kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Savustus- tuhka (02 02 99) toimitetaan hyötykäyttöön tai paikkaan, jolla on asianmukainen lupa ot- taa vastaan ko. jätettä. Toiminnan harjoittajan tulee olla selvillä jätteen laadusta ja omi- naisuuksista. (YsL 43 §, 45 §, YsA 19 §, JäteL 6 §, JäteA 5 §, 7 §)

B 2. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet, esimerkiksi pahvi (20 01 01), paperi (20 01 01), energiajae (15 01 02), muovikanisterit (20 01 39), lasi (20 01 02) ja metalli- jätteet kuten ruostumaton teräs (17 04 05), kaapelit (17 04 11), pelti (17 04 05), alufoliot (15 01 04), peltipurkit (15 01 04), alumiini (17 04 02) lajitellaan ja toimitetaan hyöty- käyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Toiminnassa syntyvä hyö- dyntämiskelpoinen eläinperäinen jäte, kuten ihra (02 02 02) toimitetaan rasva-tehtaalle ja sian korvat (02 02 02) ja muu vastaava jäte lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitok- seen. (YsL 43 §, 45 §, YsA 19 §, JäteL 6 §, JäteA 5 §, 7 §)

B 4. Toiminnan harjoittaja vie ulkomaille lemmikkieläinten ruokateollisuuden raaka-aineeksi teurasjätteitä (02 02 02). Toiminnan harjoittajan tulee olla selvillä, mitä säädetään jätteen (02 02 02) siirrosta ja siirron hyväksymisestä Euroopan yhteisössä, Euroopan yhteisöön ja Euroopan yhteisöstä tapahtuvien jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta an- netulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 259/93, (ns. jätteensiirtoasetus). (JäteL 45 §, Jä- teA 5 §, 7 §)