SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 Johdanto

(1)

aikana ja sen jälkeen. Matkailuala tulee kokemaan sekä välittömiä että välillisiä Hannukaisen kaivoshankkeen aiheuttamia vaikutuksia. Vaikutukset matkailualalla ovat todennäköisesti myönteisiä mutta on olemassa vaara että vaikutukset voivat mahdollisesti olla kielteisiä. Vaikutusten suuruus matkailualalle ja matkailijoiden mielikuvalle koko Ylläksen matkailualueesta on yhä arvaamaton. Tulevien vaikutusten arviointi matkailuun vaatii jatkuvaa seurantaa ja jatkotoimia.

(2)

SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 Johdanto

Tämä Hannukaisen kaivoshankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointi kuvaa suoria ja epäsuoria vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja hyvinvointiin. Seuraava kuva kuvaa biofysikaalisten ja sosiaalisten vaikutusten yhteyttä.

Kuva 2. Biofysikaalisen ja sosiaalisen vaikutuksen yhteys (Becker ja Vanclay 2003).

Sosiaalisten Vaikutusten Arviointiraportti on erillinen liite ympäristövaikutusten arviointiraporttiin mutta SVA-raporttia voidaan hyödyntää myös erikseen. SVA- ja YVA- raportit esitetään yhdessä koska Suomen lainsäädäntö ei vaadi erillisiä arviointiraportteja.

Raportin perusrakenne seuraa edellytystä neljästä vaihtoehdosta Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamiseen. Hankevaihtoehdot on kuvattu tämän raportin luvussa 2.8.

Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiryhmä yhdessä YVA-ryhmän kanssa ovat tunnistaneet sekä positiiviset että negatiiviset vaikutuksen yhteiskunnalliselta näkökannalta.

Eri vaikutukset on arvioitu useiden vaikutuskohteiden toimesta kolmessa kaivoshankkeen vaiheessa: rakentamisvaiheessa, toimintavaiheessa ja sulkemisvaiheessa missä vaikutuskohteet ovat sovellettavissa.

(3)

Sosiaalisten Vaikutusten Arvioinnissa on käytetty kolmea aihepiiriä: paikalliset asukkaat, poronhoito ja monialainen sosioekonominen lähestymistapa. Alkuperäinen tarkoitus oli luoda kolme erillistä raporttia aihepiirien pohjalta, mutta arviointiprosessin aikana materiaalit yhdistettiin eri aihepiirien päällekkäisten yhteyksien johdosta.

2 Hankkeen kuvaus

2.1 Esirakentamisvaihe

• Noin 3300 hehtaarin maa-alueen hankinta valtiolta ja yksityisiltä omistajilta (arvioitu maan tarve on Hannukaisessa 2157 ha, Rautuvaarassa 990 ha, kuljetuskäytävällä 122 ha ja tyhjennysputkistolla 96 ha);

• 46:n yksityisten ihmisten omistaman asumiskäyttöisen tontin hankinta;

• 42:n tontin hankinta joilla on rakennuslupa, mutta ei rakennuksia.

• 6:n liikekiinteistön hankinta;

• Kaivostoiminnan edistäminen alueella; ja

• Sosiaalisten investointien aloittaminen.

2.2 Rakentamisvaihe

• Tilapäisen louhoksen ja murskaamon avaaminen rakennuskiviaineelle;

• Kohteen yhteysteiden rakentaminen;

• Putkiston, pumppuasemien ja vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen Hannukaisessa;

• Pengerten rakentaminen selkeytysaltaille Hannukaisessa;

• Olemassa olevien louhosjärvien veden poisto vedenkäsittelylaitoksen kautta selkeytysaltaalle;

• Kohteen raivaus: kasvillisuuden ja pintamaan poisto;

• Kohteen raivaus: irtomaan poisto louhosalueilta;

• Karkeamurskaimen ja teollisten tilojen rakentaminen Hannukaisessa;

• Teollisuusalueen rakentaminen Rautuvaarassa (sisältäen rikastamon);

• Kuljetuskäytävän rakentaminen sisältäen kuljettimen ja putkistot;

• Veden hallinta- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen Rautuvaarassa;

• Kolarin ja Rautuvaaran alueen välisen rautatien korjaaminen ja päivittäminen magneettisen rikasteen kuljettamiseksi Raahen, Kemin tai Kokkolan satamiin. Tämän toteuttaa Suomen Liikennevirasto;

• Muiden pakollisten infrastruktuurien rakentaminen, kuten kaivostiet;

• Rikastushiekka-altaiden valmistelut, korkearikkinen rikastushiekka talletetaan aluksi Rautuvaaran olemassa oleviin louhosjärviin. Ylimääräinen vesi louhosjärvistä käsitellään ja päästetään. Toiminnan aikana rakennetaan ehdotetut korkearikkisten

(4)

rikastushiekkojen alueet. LIMS-rikastushiekat johdetaan nykyiseen rikastushiekka- altaaseen; ja

• Sivukivikasojen valmistelut Hannukaisen alueella.

• Rakentamistöiden odotetaan alkavan vuonna 2013 ja jatkuvan toimintojen aloittamiseen saakka vuonna 2014.

2.3 Kolmannen osapuolen rakentamistoiminta

• Seuraavat toimet eivät kuulu osana Northlandin hankelupiin, mutta ovat hankkeen hyödyntämää liitännäisrakentamista. Tarpeen vaatiessa niiden vaikutusten seurauksista on tehty asianmukainen pohdinta:

• Kolarin ja Rautuvaaran välisen rautatien korjaaminen ja parantaminen rautarikasteen toimittamiseksi ulkomaanvientiin satamiin (esim. Kokkola) toteutetaan Suomen Liikenneviraston toimesta.

• Sähkönsiirtoverkon toteuttaminen;

• Kuntien juomakelpoisen ja jäteveden infrastruktuurin perustaminen hankkeen rajalle asti.

2.4 Toimintavaihe

• Kahden avolouhoksen louhinta: Hannukainen ja Kuervitikko;

• Rikastushiekka-altaiden rakentaminen (maksimikorkeus 35 m);

• Sivukivikasojen rakentaminen mahdollisesti happoa tuottavalla salaojituksella.

• Malmin murskaus ja kuljetus kuljetushihnalla;

• Malmin käsittely;

• Räjähteiden säilytys ja käsittely;

• Kemikaalien säilytys ja käsittely;

• Tuotteen vienti;

• Veden hallintajärjestelmän käyttäminen;

• Resurssien käyttö; ja

• Veden purkaminen Muoniojokeen putkiston kautta.

2.5 Toiminnan päättyminen ja lopettamisvaihe

• Maisemointi, sivukivikasojen peittäminen ja kasvittaminen;

• Rikastushiekan siirtäminen rikastushiekka-altaalta Hannukaisen louhokseen;

• Avolouhoksien annetaan täyttyä vedellä ja muodostaa järviä;

• Infrastruktuuri ja rakennukset poistetaan jos mahdollista; ja

• Suuret teräsbetoniperustukset (rikastamo/karkeamurskain) tullaan murtamaan, päällystämään kasvualustalla ja uudelleen kasvittamaan.

(5)

Sulkemisvaiheen aikana toimintojen intensiteetti vähenee. Räjäyttäminen, lastaus, malmin ja jätteiden kuljetus ja malmin murskaus päättyy, sivukivikasa maisemoidaan ja kasvillisuus istutetaan, rikastushiekka-allas siirretään louhokseen, maanpäällinen lineaarinen infrastruktuuri (putket, kuljetinhihnat) poistetaan, maanpinnan alapuolella ne täytetään ja peitetään, rakennettu infrastruktuuri puretaan (käsittelylaitos), voimakkaasti teräsvahvistetut betoni rakenteet (karkeamurskain, käsittelylaitoksen perustukset, jne.) rikotaan/halkaistaan, päällystetään kasvu materiaalilla ja uudelleen istutetaan, tiet puretaan ja ne uudelleen istutetaan (kaikki asfaltti poistetaan), liikenteen ja kuljetusten määrät pienenevät, vaikutus paikalliseen ja kunnalliseen talouteen vähenee ja lopulta lakkaa. Sulkemisen jälkeen kohteen odotetaan olevan käytettävissä vaihtoehtoisiin maankäyttötarkoituksiin turvallisella ja fysikaalisesti sekä kemiallisesti vakaalla tavalla.

(6)

2.6 Hankkeen aikataulu

Kuva 3. Hankkeen aikataulu

2.7 Hankkeen tärkeimmät komponentit

Taulukko 1. Kaivoshankkeen tärkeimmät komponentit.

Hankkeen tiedot ^Arvo

Mineraalivaranto yhteensä 136 Mt

Arvioitu malmin tuotanto yhteensä 115 Mt

Arvioitu vuosittainen malmin tuotanto 6,5 Mt

Arvioitu vuosittainen rautarikasteen tuotanto 2-2,5 Mt

Arvioitu vuosittainen kupari-kultarikasteen tuotanto 50.000 – 60.000 t

Kaivoksen elinikä 17 vuotta

Hannukaisen louhoksen toimintajakso 2014 – 2031

Kuervitikon louhoksen toimintajakso 2024 - 2030

Sivukiven kokonaismäärä 229 Mt

Irtomaan kokonaismäärä 65 Mt

Sivukivikasat 3 Hannukaisessa

Sivukivialueen suunniteltu kokonaiskapasiteetti 368 Mt

Rikastushiekka-altaat 1 Rautavaarassa

Rikastushiekan kokonaismäärä 64 Mt

NAF rikastushiekan määrä 53 Mt

PAF rikastushiekan määrä 11 Mt

Rikastushiekan keskimääräinen vuosituotanto 4 Mt

Suunniteltu kokonaiskapasiteetti 77 Mt

NAF rikastushiekan suunniteltu kapasiteetti 64 Mt PAF rikastushiekan suunniteltu kapasiteetti 13 Mt

(7)

Rikastushiekka-altaan kokonaisalue 386 ha

NAF rikastushiekan alue 340 ha

PAF rikastushiekan alue 46 ha

Maksimi korkeus 289 mAOD

Maksimi korkeus 42 m

Rakentamisvaiheen työllistäminen >500

Toimintavaiheen suora työllistäminen n. 350 - 400

Rautamalmin tuotannon Hannukaisen kaivoksessa odotetaan alkavan vuonna 2015 riippuen lupamenettelyn aikataulusta. Rakentamisvaihe kestää kaksi vuotta, tuotantovaiheen arvio on 16 vuotta. Sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän 5 vuotta.

Kuva 4. Arvioitu vuosittainen tuotantoprofiili kaivoksen eliniän aikana 0

5 10 15 20 25 30 35 40

Quantity (Mt)

Ore to Cru t OVB t NAF t PAF t

(8)

Kuva 5. Työllistäminen rakentamisvaiheessa.

Kuva 6. Työllistäminen toimintavaiheessa.

(9)

2.8 Hankevaihtoehdot

Suomen ympäristöohjelma edellyttää, että joukko ennalta sovittuja hankevaihtoehtoja arvioidaan kokonaisuudessaan Suomen YVA:ssa. Sovitut vaihtoehdot joihin arviointi kohdistuu ovat:

VE0: Hanketta ei toteuteta;

VE1: Malmia louhitaan 5-10 Mt/a. Sivukiveä louhitaan 18-36 Mt/a. Malmia käsitellään tuotantomäärällä 2-4 Mt/a rikastetta. Rikastamo sijaitsee Hannukaisen alueella, josta rikaste pumpataan putkea pitkin Rautuvaaran alueelle. Suodatetaan Rautuvaarassa ja siirretään sitten rautateitä pitkin satamaan Pohjanlahdelle;

VE2: Kaivos- ja rikastamo kuten vaihtoehdossa 1, rikaste kuitenkin siirretään rautatien lastausasemalle Hannukaisen alueella. Rikaste suodatetaan Hannukaisessa ja kuljetetaan rautateitse satamaan Pohjanlahdella;

VE3: Kuten vaihtoehto 1 kuljetuksella Kaunisvaaraan joko a) suodattaminen Hannukaisen alueella ja rikasteen kuljetus kuorma-autolla tai b) putkea pitkin; ja

VE4: Kuten aiemmassa vaihtoehdossa mutta rikastamo, rikastushiekka-allas, suodatuslaitos ja rautatien lastausasema Rautuvaarassa +/- vesiputkisto Muonioon (purkautumiseen).

Näillä vaihtoehdoilla on useita ala-vaihtoehtoja joissa keskeisten laitosten, kuten rikastushiekka-allas, suodatuslaitos ja raaka-vedenotto, sijainteja on harkittu (Jacobs 2012). Alla on esitetty kartta joka kuvaa ennalta sovittuja hankevaihtoehtoja.

(10)

Kuva 7. Yhteenveto lopullisessa kannattavuusselvityksessä harkituista vaihtoehdoista (Jacobs 2012).

2.9 Hankealue

Hankealue sijaitsee Kolarin ja Muonion kunnissa, Lapin maakunnassa. Alue on noin 10 km matkailukeskus Ylläksestä länteen. Lähellä suunniteltua kohdetta sijaitsee Hannukaisen kylä. Kaksi olemassa olevaa avointa kaivantoa, Laurinoja ja Kuervaara joissa on louhosjärviä ja sivukivikasa, jotka ovat jääneet edellisistä kaivostoiminnoista Rautaruukki Oy:n ja Outokumpu Oy:n toimesta, sijaitsevat

(11)

Hannukaisen alueella. Rautavaaran alueella sijaitsevat myös entinen maanalainen kaivos, kaksi avolouhosta ja rikastushiekka-allas (Jacobs 2012).

Kuva 8. Olemassaoleva kaivosinfrastruktuuri Hannukaisen alueella (Ylläs näkyy horisontissa) (Jacobs 2012).

3 Sääntelyjärjestelmä

Ensisijaisena tavoitteena sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on noudattaa Suomen lainsäädännön vaatimuksia, myös Euroopan direktiiveistä peräisin olevia.

Tämä arvio on yhdenmukainen Northlandin kestävän kehityksen käytännön kanssa.

Tämä sitouttaa Northlandin muun muassa minimoimaan toimintansa vaikutuksen ympäristöön käyttämällä huolellista suunnittelua ja soveltamalla alan parhaita käytäntöjä.

(12)

Northland Resources AS on rautamalmikaivosten kehitysyhtiö joka on keskittynyt pohjoismaisiin hankkeisiin. Visiomme on tulla Euroopan johtavaksi

rautamalmikaivosyhtiöksi, toimittaen korkealaatuisia rautamalmituotteita teräkseen liittyville aloille.

Olemme aidosti sitoutuneita yhtiönhallinnan ja hyvän johtamisen periaatteiden korkeimpiin standardeihin. Näiden periaatteiden tueksi toteutamme tehokkaita rakenteita, käytäntöjä ja tapoja luodaksemme kestävää arvoa osakkeenomistajiemme ja muiden asianomaisten hyväksi. Tunnistamme että tiukkojen standardien integrointi koskien turvallisuutta, ympäristöä, taloutta ja sosiaalisia toimia osaksi

liiketoimintaamme on menestyksemme edellytys ja hyöty yhteiskunnalle. Visiomme suorituskyvystä ja huippuosaamisesta voi toteutua vain kestävän kehityksen käytännöillä. Sitoumuksemme kestävän kehityksen mukaiseen työntekoon:

• Tavoitellen nolla vahinkoa olemme toteuttaneet tiukkoja turvallisuus ja terveysvaatimuksia, sitoutuneet työolojen tarkkailuun ja antamaan tarvittavat resurssit jatkuvasti parantamaan suorituskykyämme työterveyden osalta;

• Pyrimme minimoimaan toimintamme vaikutukset ympäristöön käyttämällä huolellista suunnittelua ja soveltamalla alan parhaita käytäntöjä johtamisessa;

• Me kunnioitamme ja arvostamme ihmisten perusoikeuksia, kulttuuriperintöä ja alkuperäiskansojen perinteitä niin työntekijöiden kuin yhteisöjen osalta joissa toimimme;

• Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä arvoja meille. Ymmärtäminen ja vastaaminen jatkuvaan vastuuseen on keskeisessä asemassa tavassamme käsitellä sisäisten ja ulkoisten asianomistajien etuja ja käsityksiä;

• Tunnistamme itsemme yhteisön jäseneksi. Teemme läheisesti yhteistyötä paikallisten asianomistajien kanssa turvataksemme kestävän, myönteisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen perinnön;

• Toteutamme riskienhallintamenettelyitä tunnistaaksemme ja arvioidaksemme riskejä ihmisille ja yhteisöille joiden jäseniä olemme, sekä ympäristölle. Tavoitteet asetetaan ja toimintasuunnitelmat toteutetaan jotta voidaan käsitellä kaikki merkittävät riskit;

• Näemme monimuotoisuuden vahvuutena ja aktiivisesti kannustamme monimuotoisen työvoiman hankkimisessa ja ylläpitämisessä, sisältäen kansallisuus ja sukupuoli tasa-arvon;

• Toteuttamalla parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ja toiminnallisia käytäntöjä ja prosessejamme jatkuvasti optimoimalla tähtäämme varmistamaan pienemmät päästöt ja tehokkaamman energian ja luonnonvarojen käytön;

• Pyrimme pitämään kaivoksemme vaikutuksen minimissään ja tulemme varmistamaan että kaivostoiminnan jälkeen palautamme maan alueella niin lähelle alkuperäistä tilaa kuin mahdollista, tai vaihtoehtoiseen maankäyttöön joka on päätetty kuulemalla asianomistajia;

(13)

Kuva 9. Northlandin kestävän kehityksen käytäntö.

Alan parhaiden käytäntöjen mukaan, tässä hankkeessa on käytetty EU:n ohjausta vaikutusten arviointimenetelmissä. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on suoritettu soveltaen IAIA:n kansainvälisiä periaatteita sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa.

Northland kehittää hanketta myös Equator Principles mukaisesti (Kuva 10), (Virhe:

Viitteen lähdettä ei löydy) rahoitusalan vertailukohta yhteiskunnallisten ja ympäristöriskien määrittämisessä, arvioinnissa ja hallinnassa joka on hyväksytty yli 60 rahoituslaitoksen toimesta.

3.1 Kansallinen lainsäädäntö

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994)

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) hyväksyttiin vuonna 1994. Sittemmin lakiin on tehty viisi muutosta. Tämän lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laissa ympäristövaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella esimerkiksi ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyisyyteen ja kulttuuriperintöön. SVA on Suomen lainsäädännössä määritelty osaksi YVA:ta, jossa vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja hyvinvointiin on lakisääteisesti arvioitu.

Laissa ympäristövaikutusten arviointi tarkoittaa suoria ja epäsuoria vaikutuksia Suomen alueen sisä- ja ulkopuolella hankkeissa tai operaatioissa esimerkiksi ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyisyyteen ja kulttuuriperintöön. SVA on Suomen lainsäädännössä määritelty osaksi YVA:ta, jossa vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja hyvinvointiin on lakisääteisesti arvioitu.

• Pysyvät ja väliaikaiset infrastruktuurimme, kuten padot, on suunniteltu korkeimpien saatavilla olevien standardien mukaan varmistaaksemme pitkän aikavälin vakauden ylläpidettävyyden; Etsintätoimintomme suoritetaan huomioiden maanomistajat sekä muut asianomistajat, samalla suojellen luontoa;

• Olemme ajan tasalla kaikista meitä koskevista noudatettavista laillisista ja muista velvoitteista ja noudatamme, tai jos omia standardejamme väljemmät, niin ylitämme nämä vaatimukset;

• Edistämme kaikkien työntekijöiden, tavarantoimittajien, konsulttien ja urakoitsijoiden sitoutumista näihin käytäntöihin perustuen selviin suorituskriteereihin, keskusteluun, koulutukseen, tiedottamisohjelmiin ja seurantaan; ja

Säännöllisin väliajoin tarkastelemme ja muokkaamme käytäntöjämme, tavoitteitamme ja kohteitamme, tavoitellen suorituksemme jatkuvaa parantamista.

(14)

Suomen lainsäädännön yleisiä määräyksiä koskien mm. työoloja, turvallisuutta, ympäristöä sovelletaan täysimääräisesti koko Hannukaisen kaivoksen perustamisen ja toiminnan yhteydessä. Suomen lainsäädäntö edellyttää sosiaalisten vaikutusten arvioinnin toteutuksen osana lupamenettelyä, lainsäädäntö ja ohjeet ovat kuitenkin rajoitettuja tähän näkökulmaan liittyen. Ensisijainen hankkeeseen liittyvä lailla säädelty yhteiskunnallinen näkökulma koskee porotaloutta.

Kaivoslaki (621/2011)

Kaivoslaki uudistettiin ja päivitettiin 1.7.2011, jolloin uudistettu kaivoslaki astui voimaan. Laki korvasi aiemman lain, joka tuli voimaan vuonna 1965 (503/1965).

Lakiin liittyvä ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön vastuualueelle. Viitaten kaivoslakiin (621/2011), Tukes, Suomen turvallisuus- ja kemikaalivirasto on valvonta ja lupa-asioiden viranomainen Suomessa. Tukes päättää jätetyistä lupa- ja oikeushakemuksista ja ylläpitää Suomen kaivosrekisteriä (Tukes 2011).

Kaivoslain (621/2011, 1§) tarkoitus on edistää kaivostoimintaa ja järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että ne ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Tarkoitus on myös turvata kuntien ja yksilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon heihin tai heidän ympäristöön liittyvissä asioissa.

Uusi kaivoslaki muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden muun lainsäädännön kanssa. Kaivoslaki ottaa huomioon muut malminetsintään ja kaivostoimintaan sovellettavat tärkeät lainsäädännöt, kuten ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, lait kansallispuistojen suojelusta, maankäyttö- ja rakennuslaki, työturvallisuuslaki ja lainsäädännöt joita sovelletaan saamelaisten kotiseutualueella, koltta-alueella ja poronhoitoalueilla (Kaivoslaki 621/2011, TEM 2011).

Siitä huolimatta että uusi kaivoslaki tuli voimaan, lähinnä vanhaa kaivoslakia (503/1965) tullaan soveltamaan Hannukaisen kaivostoiminnassa, koska se oli voimassa kaivospiirin hakemusta jättäessä työ- ja elinkeinoministeriölle. Oletuksena on että osa uudesta laista tulee koskemaan Hannukaista.

(15)

3.2 Equator Principles -periaatteet

Equator Principles - periaatteet julkaistiin kesäkuussa 2003 10 maailman suurimpien pankkien toimesta ja ne vahvistivat kymmenen vapaaehtoista periaatetta ympäristö- ja yhteiskunnallisten riskien ja kysymyksien käsittelemiseksi maailmanlaajuisissa hankerahoitustoimissa. Equator Principles - periaatteet hyväksyneitä (tunnetaan nimellä Equator Principles - periaatteiden rahoituslaitokset) on tällä hetkellä yli 60 ja ne ovat yhdessä vastuussa yli 80 % maailmanlaajuisista hankerahoitustoimista. Equator Principles - periaatteista, päivitetty heinäkuussa 2006, on tullut standardi hankerahoituksella rahoitettujen hankkeiden arvioinnille.

Hanke on luokiteltu luokkaan A EP:ssä ja sijaitsee korkean tulotason OECD- maassa. Hankkeeseen sovelletaan EP:tä 1-3 ja 7-9 ja ne esitetään kuvassa.

(16)

Periaate 1: Arvostelu ja luokittelu

Hankkeet luokitellaan mahdollisten vaikutusten ja riskien suuruuden perusteella IFC:n ympäristö ja sosiaalisten kriteerien mukaan seuraavasti:

Luokka A – Hankkeet joilla on mahdollisesti merkittäviä haitallisia yhteiskunnallisia tai ympäristövaikutuksia jotka ovat erilaisia, peruuttamattomia tai ennennäkemättömiä.

Luokka B – Hankkeet joilla on mahdollisesti rajoitettuja haitallisia yhteiskunnallisia tai

ympäristövaikutuksia joita on vähän, yleensä paikkasidonnaisesti, pääosin peruutettavissa olevia ja helposti korjattavia lieventämistoimenpiteillä; ja

Luokka C – Hankkeet joilla on vähän tai ei lainkaan sosiaalisia- tai ympäristövaikutuksia.

Periaate 2: Sosiaalinen - ja ympäristöarviointi

Sosiaalisten - ja ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä Luokkien A ja B hankkeille sosiaalisten- ja ympäristövaikutusten ja riskien käsittelemiseksi sekä lieventämis- ja hoitotoimenpiteiden

ehdottamiseksi. Sosiaalisten- ja ympäristövaikutusten arviointi on määritelty ”prosessiksi”, joka määrittää ehdotetun hankkeen sosiaaliset ja ympäristövaikutukset ja riskit (mukaan lukien työvoima ja työsuojelu) vaikutusalueellaan. Käsittäen riittävän, tarkan ja objektiivisen arvioinnin ja esityksen asioista.

Periaate 3: Sovellettavat standardit

Arviointi tulee noudattamaan paikallisia lakeja (jos hanke sijaitsee korkean tuloalueen OECD- maassa).

Periaate 7: Riippumaton arvio

EP:n luotonantajan on suoritettava riippumaton arviointi arvioimaan näiden periaatteiden noudattamista.

Periaate 8: Sopimukset

Kehittäjän on liittouduttava EP luotonantajan kanssa;

Olennaisten standardien ja toimintasuunnitelman noudattamiseksi;

Raportoimaan säännöllisesti noudattamista; ja

Tarvittaessa poistaa käytöstä tilat sovitun suunnitelman mukaisesti.

Jos rikkomuksia esiintyy lainanantaja voi käyttää oikeuskeinoja noudattamisen varmistamiseksi.

Periaate 9: Riippumaton tarkkailu ja raportointi

Riippumaton valvoja on nimitettävä tekemään jatkuvaa seurantaa hankkeen koko elinajan ja raportoimaan noudattamista.

Kuva 10. Yhteenveto hankkeeseen sovellettavista EP-periaatteista.

(17)

3.3 IAIA:n kansainväliset periaatteet yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin

IAIA (International Association for Impact Assessment) on maailmanlaajuinen verkosto parhaista vaikutustenarvioinnin käytännöistä. Se koostuu tutkijoista, ammatinharjoittajista ja vaikutusten arvioinnin käyttäjistä. Yksi IAIA:n tavoitteista on kehittää lähestymistapoja ja käytäntöjä kattavaan ja yhdennettyyn vaikutustenarviointiin. (IAIA 2011).

Kansainväliset periaatteet yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin tuotettiin IAIA:n hankkeessa vuonna 2003. Se on selvitys perusarvoista ja periaatteista ohjaamaan SVA käytäntöä. Periaatteiden mukaan (Vanclay 2003):

"Sosiaalisten vaikutusten arviointi sisältää suunniteltujen toimien (käytännöt, ohjelmat, suunnitelmat, hankkeet) suunniteltujen ja suunnittelemattomien sosiaalisten seurauksien, sekä positiivisten että negatiivisten, ja kaikkien sosiaalisten muutosprosessien joita nämä toimet saattavat aiheuttaa analysointi-, seuraamis- ja hallintaprosessit. Sen ensisijainen tarkoitus on saada aikaan kestävämpi ja oikeudenmukaisempi biofyysinen ja ihmisen elinympäristö."

Yksi SVA:n suurimmista huolenaiheista on yhteisön haavoittuvissa ryhmissä koettu vaikutustaakka ja tietoisuus vaikutusten jakautumisesta yhteiskunnan eri ryhmien välillä. Kansainväliset periaatteet sosiaalisten vaikutusten arviointiin (Vanclay 2003) määrittelee SVA:n perusarvot seuraavasti:

1. On perusihmisoikeuksia jotka jakautuvat tasaisesti kaikissa kulttuureissa sekä miehillä että naisilla.

2. Näitä perusihmisoikeuksia turvaa oikeusvaltio, jossa oikeutta sovelletaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikille ja on kaikkien saatavilla.

3. Ihmisillä on oikeus asua ja työskennellä ympäristössä joka on hyvää terveyttä ja hyvää elämänlaatua edistävä ja joka mahdollistaa inhimillisen ja yhteiskunnallisen potentiaalin kehittymisen.

4. Ympäristön sosiaaliset ulottuvuudet – erityisesti mutta ei yksinomaan rauha, sosiaalisten suhteiden laatu, vapaus pelosta sekä kuuluvuuden tunne – ovat tärkeitä ihmisten terveyden ja elämänlaadun kannalta.

5. Ihmisillä on oikeus osallistua päätöksentekoon heidän elämäänsä vaikuttavista suunnitelluista toimista.

(18)

6. Paikallistuntemus ja kokemus ovat arvokkaita ja niitä voidaan käyttää suunniteltujen toimien parantamiseen.

Periaatteissaan (Vanclay 2003) SVA käytännön yhteisö myös määrittelee perusperiaatteet kehitykseen ja periaatteet erityisiin SVA käytäntöihin. Periaatteet ovat: Varovaisuusperiaate, epävarmuusperiaate, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, monimuotoisuuden tunnustaminen ja säilyttäminen, kustannusten kansainvälistäminen, saastuttaja maksaa -periaate, ennalta ehkäisyn periaate, työsuojelun ylläpitäminen ja edistäminen, monialaisen integraation periaate ja toissijaisuusperiaate

4 Menetelmät

JOHDANTO KÄYTETTYIHIN MENETELMIIN

Triangulaatiomenetelmää on hyödynnetty koko SVA-prosessissa.

Arviointiprosessi on ollut avoin osallistumiselle. Vaikuttuneiden asianomistajien kanssa on käyty jatkuvaa yhteydenpitoa. Hannukaisen kaivoksen SVA:n teossa ei käytetty paljoa kirjallisia tietolähteitä. Arviointimenetelmänä on käytetty alhaalta ylöspäin lähestymistapaa (induktiivinen lähestymistapa) ja se on perustunut laajaan asianomistajien osallistumiseen sisältäen interaktiivisen tiedonkeruun.

Lähtötason tietoja on korostettu induktiivisuuden arvon lisäämiseksi. MCDA menetelmää (kuvattu alla) on hyödynnetty materiaalin yleistämisen järjestelemiseksi. MCDA menetelmään perustuva materiaali on keskeinen tietolähde vaikutusten arviointi menetelmälle, kuvattu alla. Yhdistämällä induktiiviset työmenetelmät, Sosiaalisten Vaikutusten Arviointi on analysoitu käyttämällä herkkyys - suuruus - merkitys matriiseja.

4.1 Monitavoitteinen päätösanalyysi (MCDA)

Tässä Northlandin kaivoshankkeen YSVA:ssa tullaan vaikutusten merkitysten arvioinnissa käyttämään monitavoitteista päätösanalyysi menetelmää. MCDA on työkalu jolla voidaan verrata vaihtoehtojen vaikutuksia ja asianomistajien näkemyksiä tavoitteiden tärkeydestä (Marttunen ja Suomalainen 2005).

MCDA kuvaa kaikkia käytettyjä rakenteellisia lähestymistapoja määrittämään yleiset mieltymykset ja merkittävyyden vaihtoehtojen välillä, kun vaihtoehto toteuttaa useita tavoitteita. MCDA:ssa toivotut tavoitteet ovat määritelty ja vastaavat attribuutit ja indikaattorit tunnistettu. Varsinaisten mittausten tulosten ei tarvitse olla rahallisia,

(19)

vaan ne perustuvat usein monenlaisien laadullisien vaikutusluokkien ja kriteerien kvantitatiiviseen analyysiin (pisteyttämällä, luokittelemalla ja punnitsemalla).

Erilaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia indikaattoreita saatetaan kehittää rinnakkain taloudellisten kustannusten ja hyötyjen kanssa. Erityisesti on otettava huomioon että useat erilaiset, sekä taloudelliset että ei-taloudelliset, tavoitteet voivat vaikuttaa käytännön päätöksiin.

MCDA tarjoaa tekniikoita erilaisten lopputulosten vertailuun ja luokitteluun, vaikka erilaisia indikaattoreita käytetäänkin. MCDA sisältää useita samankaltaisia tekniikoita, joista osa seuraa tätä julkaisua. Moniperusteinen analyysi tai monitavoitteinen päätöksenteko on yksi päätöksen analysointi työkalu joka soveltuu erityisesti tapauksiin joissa yksiperusteinen lähestymistapa (kuten kustannus- hyötyanalyysi) ei riitä, erityisesti kun merkittäville ympäristö- ja yhteiskunnallisille vaikutuksille ei voida määrittää rahallista arvoa. MCDA sallii päättäjien sisällyttää täyden valikoiman sosiaalisia, ympäristö-, teknisiä ja taloudellisia perusteita.

Kuva 11. MCDA: interaktiivinen suunnitteluprosessi käyttäen asiantuntijoiden tietämystä ja asianomistajien mieltymyksiä.

Kuvassa 12 on luonnos Hannukaisen YVA:n MCDA:sta. MCDA:ta käytetään vaikutusten merkityksen arvioinnissa ja YVA vaihtoehtojen vertailussa.

(20)

Kuva 12. MCDA Hannukaisen SVA:ssa.

4.2 Vaikutusten arviointimenetelmä

Suomen lainsäädäntö ei määrittele vaikutusten arvioinnin menetelmää. Northland käytti menetelmää, joka on yhdenmukainen kansainvälisen parhaan käytännön kanssa. Tämän merkitys on vaikutuksen suuruuden ja vaikutuksen vaikutuskohteen herkkyyden funktio, kuten kuvassa: Virhe: Viitteen lähdettä ei löydy

Kuva 13. Vaikutusten arvioinnissa käytetty menetelmä (Jacobs 2012).

4.3 Vaikutusten suuruus

Vaikutuksen suuruus perustuu sen luonteeseen, laajuuteen, kestoon ja voimakkuuteen, ottaen huomioon tekijät kuten mitä, kuinka paljon, missä, milloin, kuinka kauan ja kuinka usein. Odottamattomien vaikutusten osalta suuruus ottaa

Predicting the Magnitude of the Impact

Evaluate the of Significance of the Impact

Deciding on the sensitivity/value of the receptor

(21)

huomioon ennusteiden, joissa suuruus voidaan ilmaista asteikolla tai todennäköisyytenä, epävarmuuden.

Suuruusluokista on keskusteltu pieninä, keskikokoisina tai suurina.

4.3.1 Herkkyys/Vaikutuskohteen arvo

Vaikutuskohteen herkkyys/arvo voidaan määrittää seuraavien indikaattorien perusteella:

• Oikeusturva;

• Kunnallispolitiikka;

• Asianomistajien näkemykset;

• Taloudellinen arvo;

• YSVA ryhmän asiantuntijoiden ammatillinen harkinta; ja

• Kansainväliset/kansalliset standardit/rajoitukset – kumpi on tiukempi.

• Fyysiset ominaisuudet kuten muutosvastarinta, sopeutumiskyky, harvinaisuus, monimuotoisuus, hauraus

Herkkyydestä/arvosta on keskusteltu matalana, keskisuurena tai korkeana.

Joidenkin vaikutusten kuten melun osalta kyse voi olla vaikutuskohteen määrän ennustaminen ja vertaaminen standardi tai raja-arvoon.

4.3.2 Vaikutuksen merkitys

Jokainen vaikutus arvioitiin tapauskohtaisesti ja arvioinnissa selittyy keskustelemalla yksityiskohtaisesti loppupäätelmään osallisista asioista mukaan lukien lieventävien toimenpiteiden käyttö, ja jäikö mitään jälkivaikutuksia tai kumulatiivisia vaikutuksia.

Arviointiprosessi on visualisoitu käyttämällä kuvan 14 taulukkoa. Ekologiset resurssit on näytetty esimerkkinä.

(22)

Vaikutuksen suuruus

Vaikutuskohteen herkkyys Pieni

Matala arvo/herkkyys Tärkeää vain

paikallisesti asukkaille ja vierailijoille

Keskisuuri Keskitaso arvo/herkkyys Tai alueellisesti tärkeää asukkaille ja vierailijoille

Suuri Korkea

arvo/herkkyys Tai kansallisesti tärkeää asukkaille ja vierailijoille

Matala

Vaikuttaa tiettyyn ryhmään alueen paikallisia yksilöitä lyhyellä aikavälillä

Vähäinen Vähäinen Kohtalainen

Keskisuuri Vaikuttaa osaan aluetta ja saattaa tuoda joitakin muutoksia yhteiskuntaan kaivosvaiheiden siirtymäaikana.

Vähäinen Kohtalainen Merkittävä

Korkea

Vaikuttaa koko alueeseen kaivoksen koko keston ajan

Kohtalainen Merkittävä Merkittävä

Kuva 14. Esimerkkimatriisi: Sosiaalinen ympäristö.

Käytetyt merkityksen määreet ovat:

• Merkityksetön - arvioinnin jälkeen, tarkasteltavan näkökohdan ei katsota olevan merkittävä hankkeessa tehtävälle päätökselle, koska vaikutukset ovat erotettavissa taustasta/luonnontasosta ympäristön ja yhteiskunnallisesta/sosioekonomisesta muutoksesta.

(23)

• Pieni - vaikutus pitäisi tuoda johdon, hankkeen suunnittelu ryhmän ja asiaankuuluvien asianomistajien tietoon tarvittaessa, mutta voidaan hallita normaalien hyvän käytännön lieventämisellä ja/tai mukautuu hyväksyttyihin standardeihin. Nämä vaikutukset liittyvät pieniin ja keskisuurien arvojen vaikutuskohteisiin ja vaikutuksiin jotka eivät ylitä keskisuurta suuruusluokkaa.

• Kohtalainen - vaikutus pitäisi tuoda johdon, hankkeen suunnittelu ryhmän ja asiaankuuluvien asianomistajien tietoon tarvittaessa ja ansaitsee huolellisen huomion päätöksessä. Kehittäjän tulisi osoittaa, että vaikutus on vähentynyt niin alhaiseksi kuin kohtuudella on mahdollista. Nämä vaikutukset ovat sovittujen standardien sisällä ja/tai vaikutuksien pienestä suuruudesta vaikuttamassa korkea-arvoisiin vaikutuskohteisiin, tai keskikokoisesta suuruudesta vaikuttamassa keskisuuriin arvon/herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin, tai suuresta suuruudesta vaikuttamassa keskitason herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin.

• Merkittävä - vaikutukseen tulisi kiinnittää huomattavasti huomiota päätöksessä ja mahdollisesti jäljelle jäävä vaikutus tulisi minimoida ja hallinnoida mahdollisimman tehokkaasti, tai korvata se tarvittaessa. Nämä vaikutukset yleensä ylittävät hyväksyttävät rajat ja standardit, ovat suuren suuruuden vaikuttamassa korkean tai keskitason arvo/herkkyys resursseihin/vaikutuskohteisiin tai keskitason suuruuden vaikuttamassa korkean arvon/herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin. (Jacobs 2012)

(24)

Esitysteknisistä syistä raportissa on käytetty yksinkertaistettua matriisia vaikutuksen merkityksen havainnollistamiseksi. Matriisissa (Kuva 15) punaiset värit kuvaavat kielteisiä vaikutuksia ja siniset värit myönteisiä vaikutuksia. Yksityiskohtaisemmat matriisit jokaiselle vaikutuskohteelle on liitetty liitteinä tähän raporttiin.

Kuva 15. Raportissa käytettyjä yksinkertaistettuja matriiseja.

4.4 Lähtötiedot

Hannukaisen hankkeen vaikutusten arvioinnissa käytetyissä menetelmissä kattavat, laaja-alaiset ja tarkat perustiedot ovat olennaisia. Sosioekonomiset perustiedot on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Kaivoshankkeen sosioekonomiset perustutkimukset (Jacobs 2012).

Raportin otsikko ja nimi Kirjoittaja Päivämää rä

Soveltamiskohd e

Kieli

Sosioekonomia Ramboll 2012 Sosioekonomia Englanti

Matkailu Ramboll 2012 Sosioekonomia Englanti

Majoitustutkimus Pöyry 11/11/08 Majoitus Englanti

Kaivosten alueen tämänhetkisen liikenteen ja kuljetusten perustiedot

Pöyry 17/12/08 Liikenne Englanti

Pajalan ja Kolarin infrastruktuuri Luleån Yliopisto 2007-08 Infra Englanti

Pajalan ja Kolarin väestökehitys ja yhteiskunnalliset olot

Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti

Alkuperäiskansat ja oikeudet Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti

LOW MEDIUM HIGH

SMALL MEDIUM

LARGE

SENSITIVITY

MAGNITUDE LOW MEDIUM HIGH

SMALL MEDIUM

LARGE

MAGNITUDE

SENSITIVITY

(25)

Kuinka ihmiset suhtautuvat kaivoksen perustamiseen Kaunisvaaran, Tapulin ja Hannukaisen alueella.

Työvoiman tarjonta Pajalassa ja Kolarissa

Paikallinen kauppa ja teollisuus Pajalassa ja Kolarissa.

Organisaatiolliset sukupuolinäkökohdat Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti

Hallinto Pajalassa ja Kolarissa Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti

Mielipiteet nykytilanteesta ja

tulevaisuuden odotukset Pajalassa ja Kolarissa

Ylikansallinen historia ja kieliongelmat Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti

Työympäristö ja työn organisointi Ruotsin ja Suomen

kaivosteollisuudessa.

Kolarin sosioekonominen lähtötason tutkimus

Raakamateriaalie n ryhmä

10/08 Sosioekonomia Englanti

Hannukaisen rautamalmi hankkeen alueelliset ekonomiset vaikutukset

Hannukaisen ja Kaunisvaaran rautamalmi hankkeiden alueelliset ekonomiset vaikutukset: Yhteenveto ja rajat ylittävä näkökulma

Tilastokeskus Tilastokeskus 2000 - 2011 Sosioekonomia Englanti ja suomi Paliskuntain yhdistyksen verkkosivu Paliskuntain

yhdistys

2011 Sosioekonomia Englanti ja suomi Haastattelu Muonion paliskunnan

puheenjohtaja

Muonion poronlaidunnus yhdistys

2011 Sosioekonomia Suomi

Porotutkimus: Mielmukkavaaran tuulipuistohanke

Suomen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kestävä poronhoito kestävän kehityksen ohjelmassa

Arktinen neuvosto

(26)

4.5 Tietojen kerääminen ja vuorovaikutusprosessi

PORON HOITAJAT

1. Kirjallisuustutkim us

2. Lainsäädäntö 3. Tilastot 4. Kenttätyö 5. Haastattelut 6. Työpajat 7. Pienryhmä tilaisuudet 8. Kyselyt

9. Viranomaisten haastattelut

10. Porotaloustutkimu s

VAKITUISET/PYSYVÄT JA

TILAPÄISET/VÄLIAIKAIS ET ASUKKAAT

1. Pienryhmä tilaisuudet

2. Kirjallisuustutkim us

3. Lainsäädäntö 4. Tilastot 5. Kenttätyö 6. Kyselyt 7. Haastattelut 8. Työpajat 9. Viranomaisten haastattelut

MONIALAISET ALUEELLISET SVA:t

1. Pienryhmä tilaisuudet 2. Tilastot

3. Kirjallisuustutkimu s

4. Lainsäädäntö 5. Kyselyt 6. Haastattelut 7. Työpajat 8. Viranomaisten haastattelut 9. Kenttätyö

Kuva 16. Tiedon keruu SVA:ta varten.

SVA:n tiedonkeruuprosessi on sisältänyt pienryhmäkokouksia ja työpajoja, joissa asianomistajia on tiedotettu kaivoshankkeen edistymisestä. Interaktiivisissa

kokouksissa mökinomistajien ja paikallisten asukkaiden käsityksiä ja mielipiteitä on arvioitu. Julkisissa kokouksissa lomailijoita on edustanut rekisteröidyn Ylläksen Ystävät -yhdistyksen jäsenet.

SVA:ssa käytetty väestön määrittely:

• Paikalliset asukkaat: Hannukaisen kylän vakituiset ja tilapäiset asukkaat (mökin omistajat) 0 – 3 km:n sisällä kaivoksen pääasiallisesta teollisuusalueesta (myös asukkaat 1 km:n puskurivyöhykkeen sisällä)

• Paikalliset asukkaat 3 – 8 km:n sisällä pääasiallisesta teollisuusalueesta

• Poronhoitajat jotka kuuluvat Muonion paliskuntaan (epäsuoria vaikutuksia saatetaan todennäköisesti kokea Kolarin paliskunnassa ja Muonion Samebyssä)

• Asianomistajat monialaisessa yhteydessä Kolarin, Kittilän, Muonion ja Pajalan kunnissa, erityisesti matkailualalla. Asukkaat ilman suoraa vaikutusta arkeen >8 km teollisuusalueesta

(27)

Kuva 17. SVA:ssa käytetty väestöalueiden määrittely. Monialaisten asianomistajien alue on kuvattu kuvassa oikeassa yläkulmassa.

(28)

Paikalliset asukkaat, jotka on määritelty henkilöksi tai henkilöiksi, jotka asuvat Kolarin kunnassa ja joihin hanke saattaa vaikuttaa, kutsuttiin ja osallistui työpajoihin toukokuussa ja joulukuussa 2011 (12.9. ja 14.–15.12.2011). Syyskuussa järjestetyssä työpajassa kaivoksen edistyminen ja YVA:ssa ja SVA:ssa analysoiduista suunnitteluvaihtoehdoista esiteltiin asukkaille seuraavat. Hankkeiden vaikutukset paikallisille asukkaille, lomailijoille, paikallisille yrityksille, virkistyskäyttäjille ja muille asiaan kuuluville asianomistajille arvioitiin. Lisäksi kartoitettiin aiheet jotka vaativat lisäselvityksiä YVA:n ja SVA:n prosesseissa.

Joulukuussa pidetyssä työpajassa osallistujille kerrottiin hankkeen edistymisestä ja alustavat YVA ja SVA tulokset. Osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida alustavia tuloksia. Molemmat työpajat järjestettiin erikseen useille asianomistaja ryhmille:

Poronhoitajille, yrittäjille, viranomaisille, paikallisille asukkaille, loma-asuntojen omistajille jne.

Kuva 18. Paikallisille asukkaille järjestetty työpaja Äkäslompolossa joulukuussa 2011.

Hannukaisen asukkaat kutsuttiin ja osallistui kokouksiin kesäkuussa ja lokakuussa 2011, joissa suorat vaikutukset asukkaisiin ja mahdolliset korvaavat toimenpiteet keskusteltiin ja kerättiin tietoja arviointeja varten. Hannukaisen asukkaita on haastateltu useita kertoja. 300:lle Muonion ja Kolarin asukkaalle (satunnaisotos) kaivoksen vaikutuksen alueella suunnattu kysely toteutettiin lokakuussa 2011.

Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa vaikutusten kriteerejä ja vaikutusten merkitystä.

Myös muilla asukkailla oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen käyttämällä julkista

(29)

kyselylomaketta Hannukaisen kaivoksen internetsivulla (www.hannukaisenkaivos.fi). Lähes samanlainen kysely lähetettiin yrittäjille.

Asianomistajia kannustettiin ja motivoitiin osallistumaan tutkimukseen paikallislehdessä julkaistulla ilmoituksella. Kyselyn tuloksia käytettiin Pöyryn ja NR:n järjestämässä monialaisessa työpajassa. Monialaiseen työpajaan osallistui yritysten ja kiinteistöjen omistajia, asukkaita ja muita asianomistajia, kuten Muonion kunnan edustajia. Työpajassa keskusteltiin tärkeimmistä vaikutusten kriteereistä sekä vaikutusten merkityksestä kyselyn tuloksien perusteella.

Syyskuun ja marraskuun välillä 2011 useita asianomistajia haastateltiin vaikutusten arvioinnin taustatietojen keräämiseksi. Matkailualan edustajat; Ylläksen matkailuyhdistys; Kolarin yrittäjät; Hannukaisen (puskurivyöhykkeen sisällä) loma- asuntojen omistajat; Kolarin eri alojen edustajat; Muonion kunta; Tunturi-Lapin kehitys ry ja Pajalan kunnan kehitysyhdistys.

Useita kokouksia on pidetty poronhoitajien kanssa, mukaan lukien Poronhoitolain (§53) edellyttämät neuvottelut. Samankaltaisia työpajoja järjestettiin poronomistajille ja paikallisille asukkaille. Työpajoissa keskusteltiin aiheista kuten porotalouden alue menetykset, pysyvien rakenteiden poistaminen, korvaukset ja pitkän aikavälin tarkkailu. Porotalouden vaikutusten arvioinnin mukana tehtiin laaja porotalouden raportti jonka kirjoitti Muonion paliskunnan ja poronhoitajien yhdistyksen hyväksymä porotalousasiantuntija.

Poronhoitolain (§53) edellyttämä neuvottelu pidettiin syyskuussa 2011. Pöyryn SVA ryhmän jäsen osallistui Muonion paliskunnan kevätkokoukseen kesäkuussa 2011 esitellen SVA arviointiprosessin. Kokouksessa kerättiin kokemuksia aiemmista kaivostoiminnoista Kolarissa ja näkemyksiä mahdollisista vaikutuksista elinkeinoon.

Seitsemälle Muonion paliskunnan nimetylle neuvottelijalle järjestettiin erillinen kokous Ylläksellä marraskuussa 2011. Neuvottelijoiden mukana oli Kolarin paliskunnan piiripäällikkö, Muonion Samebyn piiripäällikkö Ruotsista. Muonion Samebyn piiripäällikköä haastateltiin aiemmin rajan ylittävien vaikutusten arvioimiseksi ja Kaunisvaaran kaivoksen kokemuksien vuoksi.

Poronhoitajille lähetettiin kysely marraskuussa 2011 Muonion paliskunnan antaman osoiteluettelon pohjalta. Palautettujen kyselylomakkeiden määrä oli pieni, kun taas

(30)

asukkaille ja yrittäjille osoitettujen kyselylomakkeiden palautettu määrä oli riittävä tuloksien käyttämiseksi SVA:n taustatietoina.

Kuva 19. Kaikille avoimen kokous, ryhmätyötä.

Lopullinen kannattavuusselvitys-hankkeen ensimmäisen vaiheen jälkeen NR päätti sisällyttää uuden hanke vaihtoehdon LKS:än, joka saataisiin päätökseen ennen vuoden 2012 loppua. Perustavanlaatuiset muutokset uudessa hanke vaihtoehdossa ovat rikastamon sijoittaminen Rautuvaaran alueelle Hannukaisen sijaan.

Rikastushiekka-allas sijoitettaisiin Rautuvaaraan tämän hanke vaihtoehdon mukaan. Esimurskattu malmi kuljetettaisiin kuljetinhihnalla Hannukaisen teollisuusalueelta Rautuvaaraan. Malmi murskattaisiin uudelleen pienemmiksi kappaleiksi Rautuvaarassa. Murskattu malmi kävisi läpi rikastusprosessin Rautuvaarassa. Muiden hanke vaihtoehtojen ero on, että muissa vaihtoehdoissa malmirikaste kuljetettaisiin putkilinjaa pitkin Hannukaiselta Rautuvaaran lastausalueelle. Toinen ero muihin vaihtoehtoihin verrattuna on, että kaivoksen veden poistoputkisto siirrettäisiin seuraamaan rautatien linjaa Rautuvaarasta purkautuen suoraan Muonionjokeen. Putkilinjasto viimeinen osa eroaisi kuitenkin rautatien linjasta lähellä joen ranta-aluetta. Muissa hankevaihtoehdoissa purkautumisputkisto purkautuisi Niesajokeen, joka lopulta virtaa Muonionjokeen.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi täytyi kohdentaa uudelleen uuden hankevaihtoehdon perusteella. Uuteen hankevaihtoehtoon keskittyvä SVA alkoi kesällä 2012. Kesäkuun ja elokuun välillä pidettiin joitain haastatteluja Kolarissa

(31)

joidenkin paikallisten asianomistajien sekä kunnallisten viranomaisten kanssa.

Elokuussa tehtiin muutamia uusia haastatteluja Kolarissa asianomistajien kanssa, joiden tulisi olla tietoisia uudesta hankevaihtoehdosta. Elokuussa NR otti osaa informatiiviseen avoimeen kokoukseen paikallisten asukkaiden, lomailijoiden ja paikallisten asianomistajien kanssa. Kokousten tarkoitus oli kuunnella kunnallisten ja kansallisten viranomaisten näkemyksiä Hannukaisen kaivoshankkeesta. Kokous kääntyi enemmän tai vähemmän tiedotustilaisuudeksi uudesta hankevaihtoehdosta.

SVA konsultti Pöyry järjesti kohderyhmien kokoukset 7. – 8. syyskuuta 2012 Kolarissa. Kuten arvioinnin aiemmissakin vaiheissa erillisiä kohderyhmien kokouksia järjestettiin monialaisille asianomistajille, Muonion paliskunnan poronhoitajille ja loma-asuntojen omistajille sekä erillinen kokous Hannukaisen vakituisille asukkaille. Lisäksi syyskuun 24. päivä järjestettiin erillinen kokous Muonion poronomistajille ja Kolarin paliskunnalle, koska aiemmissa kokouksissa oli liian vähän osallistujia. Kaikissa kohderyhmien kokouksissa esiteltiin uusi hankevaihtoehto ja keskusteltiin osallistujien kanssa. Osallistujien mielipiteet ja kommentit dokumentoitiin ja otettiin huomioon arviointi matriisien tarkistamisessa lokakuussa 2012.

YVA-prosessin aikana Suomen YVA viranomaiset ehdottivat että olisi suositeltavaa käyttää tiettyä vaikutusten arviointia rautatiekuljetuksista kaivosalueelta vientisatamaan. 60 metrin etäisyydellä rautatiestä maata omistaville lähetettiin kyselylomake postitse ja web-lomakkeena. Kaikille avoin kokous järjestettiin maanomistajille joihin rautatie suoraan vaikuttaa syyskuussa 2012 Ylitorniolla, joka sijaitsee Kolarin mahdollisten vientisatamien välillä. Toinen osallistumiskokous järjestettiin rautatien rinnalla sijaitsevien paliskuntien edustajien tapaamiseksi.

Lisäksi elokuussa 2012 rautatien YVA ryhmä haastatteli henkilökohtaisesti kaikki paliskuntien puheenjohtajat, jotka toimivat missä tahansa yhteydessä rautatiehen Hannukaisen ja Tornion välillä. Asianomistajien kommentit ja ilmoitukset on soveltuvin osin otettu huomioon SVA raportissa. Joitain lieventämisehdotuksia on esiintynyt asianomistajien keskuudessa, jotka on dokumentoitu Northlandin ja Suomen Liikenneviraston (valtion viranomainen joka vastaa rataverkosta) tulevia toimia varten. Rautatien yhteiskunnalliset vaikutukset on tarkemmin käsitelty YVA- raportin logistiikka osassa.

(32)

5 Vaikutus Arviointi

5.1 Paikalliset asukkaat ja kiinteistöjen omistajat

YHTEENVETO

Paikallisia asukkaita on periaatteessa kaksi ryhmää. Paikallisia asukaita koskeva päävaikutuskohderyhmä on Hannukaisen kylän vakituiset ja väliaikaiset asukkaat, ketkä ovat altistuneita mahdollisille melun, pölyämisen tai tärinän vaikutuksille.

Mahdollisesti kaikkein vaikuttunein alue on 0 – 3 km ydin teollisuusalueelta.

Kaikkein merkittävin vaikutus osalle suoraan vaikuttuneista asukkaista on kiinteistöjen lunastuksen tarve. Näillä tietyillä vaikutuskohteilla on heidän kiinteistöt tai vapaa-ajan mökit pääteollisuusalueen 1 km:n suojavyöhykkeellä.

Kaivoshankkeen suurin vaikutus asukkaille tapahtuu maanoston / rakentamisvaiheen aikana. Northlandin täytyy hankkia maa-alueita perustaakseen kaivoksen ja siihen kuuluvan infrastruktuurin ja luomaan suojavyöhykkeen.

Hankittavalla maalla sijaitsee 46 asuinkäytössä olevaa tonttia, kuusi liiketoimintaan käytettävää tonttia sekä 42 rakennusluvan omaavaa tonttia ilman rakennuksia.

Rakentamisvaiheen jälkeen kaikkein välittömimmin vaikuttuneet sidosryhmät ovat muuttaneet kaivosalueen ulkopuolelle ja ovat siten sopeutumassa uusiin asuinympäristöihin. Muutos nykyiseen asuintilanteeseen tulee olemaan pysyvä.

Northlandille saatavilla olevat lieventämistoimet aloitetaan ja suoritetaan jo esirakentamisvaiheen aikana.

Paikallisten asukkaiden toinen ryhmä asuu pysyvästi tai väliaikaisesti 3 – 8 km:n säteellä pääteollisuusalueelta. Näille toisen ryhmän asukkaille ei ole muuttamisen tarvetta, muutoin kuin joidenkin yksittäisten asuinrakennusten kohdalla kuljetuskäytävien perustamisen takia. Toisen ryhmän paikalliset asukkaat saatavat mahdollisesti kokea kaivoksesta joitain vaikutuksia.

Vaikutukset paikallisille asukkaille 3 – 8 km:n sisällä ja 8 km:ä kauempana pääteollisuusalueelta asuville paikallisille on sosiaalisten vaikutusten arviointi raportin monialaisella laajuudella arvioitu.

(33)

TIETOLAATIKKO

Hannukaisen kylä sijaitsee Äkäsjoen varrella seututie 940 vierellä. Kaivoshanke vaikuttaa mahdollisesti suoraan osaan Hannukaisen kylän asuinkiinteistöistä ja vapaa-ajan mökeistä ja ne pitää lunastaa. Pääteollisuusalue suojavyöhykkeineen pysyy samana huolimatta hankevaihtoehdoista.

Hannukaisen asukkaat 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä:

11 pysyvää asuinkiinteistöä, (n. 20 asukasta). Kiinteistöt tullaan hankkimaan.

Paikalliset liiketoimet (1 km suojavyöhykkeen sisällä) ja yritysten omistajat (3 km:n säteellä, yrittämismahdollisuudet selvästi vaikuttuneet):

6 kiinteistöä tullaan hankkimaan

Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä:

35 ajoittain asuttua ”loma” kiinteistöä

Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat suoraan 1 km:n suojavyöhykkeen ulkopuolella:

Ei maan ostoa

Metsähallitus / kaupallinen metsänhoito:

Maan hankkiminen tai vuokraus 2500ha hankealueelle.

Hankevaihtoehdossa 4 maan tarve on noin pienempi 1700 ha kuin muissa vaihtoehdoissa.

Kiinteistöjen omistajat 3 km:ä kauempana:

Ei maan ostoa

Kiinteistöjen omistajat 3 km:n sisällä:

Yksityiset tontit ilman rakennusoikeutta tai rakennusoikeudella, mutta ilman rakennuksia. 42 tonttia tullaan hankkimaan.

(34)

Kuva 1 Hannukaisen alueen rakennukset (Ramboll 2012).

(35)

Kuva 2 Suojavyöhykettä lähellä olevat rakennukset (Ramboll 2012).

(36)

Kuva 3 Toimintavaiheen melun leviäminen päiväaikaan Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella, vaihtoehto VE1a. Kartta näyttä myös asuinrakennukset (vihreät neliöt) loma- ajan rakennukset (siniset neliöt), sekä virkistysreitit (Ramboll 2012).

Desibeli (dB) on äänen kovuutta ja intensiteettiä mittaava yksikkö. Pienin ihmiskorvin kuultava äänitaso on 0 dB (ihmisen kuulokynnys) ja se voidaan mitata käyttämällä oikeanlaista teknologiaa. Kaikkia muita ääniä verrataan äänen paineen

(37)

arvoon 0 dB aikaansaaden yleisesti käytetyn desibeliasteikon. Desibeliasteikko on logaritminen, mikä tarkoittaa ettei desibeli arvoja voi suoraan laskea yhteen.

Ihmiskorva kuulee äänenkovuuden kaksinkertaisena kun desibelien näyttämä nousu on 10 dB.

Taulukko 1 Valtioneuvoston päätös 993/1992 melun A-painotetun ekvivalenttitason ohjearvot.

Melun A-painotetun ekvivalenttitason päivä- ja yöohjearvot LAeq 7-22

dB LAeq 22-7

Asuinalueet 55 dB 50

Virkistyskäyttöalueet asutuskeskuksissa ja niiden välittömässä

läheisyydessä 55 50

Hoito- ja opetuslaitosten käyttämät alueet 55 50 Uudet asuinalueet, virkistyskäyttöalueet, hoito- ja

opetuslaitosten käyttämät alueet 55 45

Loma-asutukseen käytetyt alueet, leirintäalueet, sekä virkistyskäyttö- ja luonnonsuojelualueet asutuskeskusten ulkopuolella

45 40

Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskelmatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Iskumainen tai kapeakaistainen melu on häiritsevämpää kuin

tavallinen melu. Kokemukset osoittavat että melun lähteeltä yli 500 metrin päässä sijaitsevilla havaintopaikoilla ei iskumaisen tai kapeakaistaisen melun piirteet ole enää havaittavissa. Koska lähimmät herkät vaikutuskohteet sijaitsevat yli 1000 metrin päässä, ei melun iskumaisia tai kapeakaistaisia piirteitä oteta huomioon arvioinnissa. ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyt vaikutuksen suuruudet määritelmät näytetään YVA-raportissa.

(38)

5.1.1 Vaihtoehtojen 1a ja 1c vaikutukset

Esirakentamisvaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1. Hannukaisen asukkaat 1km:n suojavyöhykkeen sisällä

2. Paikalliset yritykset (1 km suojavyöhykkeen sisällä) 3. Yrittäjät (3 km:n säteellä)

4. Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä

5. Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat suoraan 1 km:n suojavyöhykkeen

ulkopuolella

6. Metsähallitus / kaupallinen metsänhoito

Rakentamis- ja toimintavaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1. Kiinteistöjen omistajat 3 km:n sisällä 2. Kiinteistöjen omistajat 3km:ä kauempana

LOW MEDIUM HIGH

SMALL 6

MEDIUM

LARGE 5 3 1,2,4

SENSITIVITY

MAGNITUDE

LOW MEDIUM HIGH

SMALL

MEDIUM 1

LARGE

MAGNITUDE

SENSITIVITY

LOW MEDIUM HIGH

SMALL

MEDIUM 2

LARGE

SENSITIVITY

MAGNITUDE

(39)

• Pysyvät ja väliaikaiset asukkaat, kiinteistöt ja yritykset 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä:

Vaikutus Fyysinen maanotto, melu, pöly, tärinä, lentokivet, lisäys ja muutokset paikalliseen liikenteeseen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus.

Suojavyöhykkeen pysyvät ja väliaikaiset asukkaat ovat kaivostoimintojen johdosta hyväksymättömien melun, pölyämisen ja tärinän vaikutusten sekä lentokivien osumien vaarassa. Kaivoksen läheisyys kiinteistöihin vaikuttaa negatiivisesti kiinteistöjen arvoihin. Kuljetuskäytävä toimii fyysisenä esteenä. Kiinteistöjen markkina-arvojen aleneminen on mahdollista suojavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä.

Yritykset suojavyöhykkeellä tai teollisuusalueella joutuvat muuttamaan kaivoksen johdosta.

Lieventäminen

Northland hankkii maan ja asukkaiden kiinteistöt suojavyöhykkeen sisällä. Asukkaat voivat muuttaa yhtenäisenä kylänä tai erillisinä yksikköinä yksilöllisten päätösten perusteella. Northland tulee noudattamaan kaivoslakia (621/2011), käyttää asukkaiden kanssa sovittuja arviointimenetelmiä, tähdäten “halukas myyjä – halukas ostaja” kauppoihin, tarkoituksena että asukas pystyy ostamaan samantasoisen tai paremman kiinteistön samalta seudulta.

Tilapäisille asukkaille Northland tulee korvaamaan omistajille reilusti heidän kiinteistöistään, perustuen kaivoslakiin (621/2011). Northlandin strategia sisältää erilaisia mahdollisuuksia maanhankintaan. Northland on hankkinut Äkäsjoelta Äkäslompolon luota useita vapaa-ajan tontteja. Tilapäisten loma-asuntojen omistajat voivat valita Northlandin ostamista tonteista vaihdossa tai he voivat käyttää varat omien itsenäisten päätöksiensä mukaan.

Yrityksille tullaan korvaamaan kiinteistöjen ja yritysten arvot perustuen ulkoisiin riippumattomiin arviointeihin. Menneet tuotot ja viiden vuoden ennusteet tullaan ottamaan huomioon arvioinneissa. Yrityksestä riippuen Northland joko korvaa yrityksen muuttokustannukset tai maksaa yrityksen ostohinnan. Korvaussumman tulee olla riittävä (uudelleen) perustaa samanlainen yritys samanlaiselle alueelle.

(40)

Jäännösvaikutukset

Sulkemisen jälkeen teollisuusalue, louhokset ja sivukivialueet, vaikkakin fyysisesti ja kemiallisesti vakaat uudelleen istutettaviksi, ovat tuskin sopivia asuinalueiden perustamiseksi tai uudelleen perustamiseksi. Niiden oletetaan olevan sopivia yritystoiminta-alueiksi ja/tai virkistyskäyttöön. Nämä yritykset sisältävät soratehtaat reagoimattomista jätekivistä, infrastruktuurin pinnanmuotoja hyödyntävät virkistystoiminnot, jne.

Suojavyöhykkeen odotetaan sopivan kaikkeen toivottuun sulkemisen jälkeiseen toimintaan, koska hanketoimintoja ei ole suunniteltu suojavyöhykkeen sisään ja siten ei suoria vaikutuksia. Siten Northlandin lieventämistoimina hankkimat maat ja kiinteistöt voidaan vapauttaa ja myydä muihin maankäyttötarkoituksiin mukaan lukien sekä pysyvät että tilapäiset asuinrakennukset.

Kiinteistöjen arvot tulevat kaivoksen sulkemisen ja parannustöiden seurauksena todennäköisesti kokemaan positiivisen vaikutuksen, erityisesti suojavyöhykkeellä.

• Pysyvät ja väliaikaiset asukkaat, kiinteistöt ja yritykset kolmen kilometrin säteellä louhoksesta.

Vaikutus Kaivoksen läheisyys aiheuttaa negatiivisesta positiiviseen vaikutuksen kiinteistöjen arvoille, vähäinen melu, pölyäminen, tärinä¹, lisäystä ja muutoksia paikalliseen liikenteeseen.

Rakentamisen ja toiminnan aikana pysyvät ja väliaikaiset asukkaat sekä yritykset kolmen kilometrin säteellä louhoksesta tulevat kokemaan jotain häiriöitä kaivokselta kuuluvan matalan melun muodossa. Tämän ei odoteta ylittävän raja- tai ohjearvoja.

Pölypäästöt tuntuvat todennäköisesti ajoittain ja saattavat mahdollisesti ylittää ohjearvot vuoden aikana.

1 Melu, pölyäminen ja tärinä luultavasti eivät ylitä raja- tai ohjearvoja, tai jos ylittävät, niin ylittävät vain muutaman kerran vuodessa.

(41)

Taulukko 4 Pölyämisen mallinnus, viides toimintavuosi, vuotuinen keskiarvo.

Hankevaihtoehto 1.

Taulukko 4. Pölyämisen mallinnus, viides toimintavuosi, vuotuinen keskiarvo.

(42)

Hankevaihtoehto 4.

Kiinteistöjen arvot saattavat laskea ennen rakentamisvaihetta ja mahdollisesti sen aikana kun nykyiset omistajat päättävät myydä. Tämä lisää tarjontaa, kun taas mahdollinen virkistyskäyttö/tilapäisten asukkaiden ajama kysyntä laskee näiden ollessa haluttomia ostaa kiinteistöjä kaivoksen läheltä. Toimintavaiheen aikana, kaivoksen luoma suora ja/tai epäsuora työvoima saattaa luoda ylimääräisen kysynnän, kun heille luultavasti kaivoksen läheisyys ei ole niin vastenmielistä.

Kolmen kilometrin säteen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen arvojen odotetaan nousevan sekä virkistyskäyttäjien/tilapäisten asukkaiden että suorien/välillisten kaivostyöntekijöiden ansiosta, heidän etsiessä asuinpaikkaa/kotia.

Kolmen kilometrin sisällä sijaitsevat yritykset sisältävät pitopalvelu- ja tilausravintolan, hevosratsastusyhtiön sekä vetokoirayhtiön. Kaikki kolme yritystä tullaan lunastamaan/korvaamaan.

1 km:n sisällä pääteollisuusalueesta sijaitsee kaksi soraa myyvää ja kuljettavaa yhtiötä (Prohydro ja Napapiirin Kuljetus). Soramyyntiyhtiöiden tarkoitus on jatkaa liiketoimintojaan toisessa paikassa. Jatkaakseen soranmyyntitoimiaan yhtiöiden tulisi löytää sopiva paikka yhtäläisillä soravarannoilla ja tieyhteyksillä kuin nykyinen sijainti.

1 km:n suojavyöhykkeellä toimii Haltiakammi -yritys, joka on erikoistunut pitopalveluihin ja elämysravintolan palveluihin erityisesti suunnitelluissa ja tarkoitusta varten rakennetuissa tiloissa. Ravintola- ja pitopalveluyritykselle tulee olemaan vaikeaa jatkaa nykyisessä sijainnissa. Nykyisessä sijainnissa on turvallisuusriski. Kaivostoiminnoista voi aiheutua häiritseviä vaikutuksia kuten melu, pölyäminen ja tärinä. Lisäksi ravintola- ja pitopalvelurakennusta itsessään ei voi siirtää, koska se on rakennettu käyttäen kokonaan raskaita kiviä.

3 km:n sisällä teollisuusalueesta sijaitsee kaksi matkailupalveluyritystä. Yksi niistä on maastoratsastusta pääasiassa tulevalla kaivosalueella sijaitsevilla reiteillä tarjoava ratsastusyritys. Useiden vuosien aikana Lapin Vaellushevoset -yrityksen kehittämät reitit ovat periaatteessa koulutettujen hevosten ohella yrityksen päävarallisuus. Koska yritys on menettämässä suurimman osan heidän omasta ratsastusreittiverkostostaan, harkitsevat he koko maastoratsastusliiketoiminnan