Lännenpuolen Lohi Oy YVA-selostus ja Natura- arviointi Loukeenkarin kalankasvattamon laajennukselle

Mari Saario, Venla Kontiokari, Antti Pitkämäki, Satu Kilpinen och Fanny Suominen Gaia Consulting Oy

Lännenpuolen Lohi Oy YVA-selostus ja Natura-

arviointi Loukeenkarin kalankasvattamon

laajennukselle

Laatinut Lännenpuolen Lohi Oy:n toimeksiannosta:

Yhteystiedot ja YVA-selostuksen nähtävillä olo

Kuulutus ja arviointiselostus ovat nähtävillä Kustavin kunnanvirastossa ja kirjastossa, Brän- dön kunnankansliassa ja kirjastossa sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen tiloissa ja Maarianhaminan kaupunginkirjastossa nähtävilläolopaikkojen aukioloaikojen mukaisesti.

Lisäksi YVA-selostus on nähtävillä sähköisesti.

Yhteystiedot

Hankkeesta vastaava:

Lännenpuolen Lohi Oy Irja Skytén-Suominen

etunimi.sukunimi@kalankasvatus.fi Puh. 0400 787 997

Yhteysviranomainen:

Petri Hiltunen

Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2,

PL 523, 20101 Turku

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Puh. 0295 022 867, Vaihde: 0295 022 500

YVA-konsultti:

Gaia Consulting Oy

Liiketoimintajohtaja Mari Saario etunimi.sukunimi@gaia.fi Puh. 050 421 9999

SISÄLLYSLUETTELO

Tiivistelmä ... 3

1 Hankkeen tausta ... 5

1.1 Kirjolohen kasvatuksen tarve ja merkitys ... 5

1.2 Itämeren ravinnekuormitus ja vesiviljely ... 6

2 Loukeenkarin kasvuhanke ... 8

2.1 Hankkeesta vastaava taho ... 8

2.2 Nykyinen toiminta ... 8

2.3 Loukeenkarin kasvattamon laajennus ... 9

2.4 Hankkeen sijainti ... 11

2.5 Hankkeen toteutusaikataulu ... 13

2.6 Hankkeen liityntäpinnat ... 13

2.7 Hankkeen suhde merialueen käyttöön ... 13

3 Hankkeen toteutusvaihtoehdot ... 15

3.1 Vaihtoehtojen muotoileminen ... 15

3.2 Vaihtoehtojen esittely ... 16

4 YVA-menettelyn kulku ... 17

4.1 YVA-menettelyn soveltaminen tarkasteltavaan hankkeeseen ... 17

4.2 YVA:n kulku ja yleiset periaatteet ... 18

4.3 Arviointiohjelman toteuttaminen ... 19

4.4 Arviointiselostus ... 23

4.5 Yleisötilaisuudet, mielipiteet ja viestintä ... 23

4.6 YVA-menettelyn aikataulu ... 24

5 Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja arvioinnit ... 25

5.1 Ympäristölupa ... 25

5.2 Natura-arviointi ... 26

5.3 Vesilain mukainen lupa ... 27

5.4 Vesimuodostumakohtainen arviointi ... 27

6 Ympäristön nykytila ... 29

6.1 Johdanto Saaristomeren kehityskuluista ... 29

6.2 Luonnonympäristö ... 31

6.3 Sosioekonominen ympäristö ... 55

7 Ympäristövaikutusten arviointi ... 59

7.1 Tiivistelmä arvioinnin menetelmistä ... 59

7.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ... 62

7.3 Sosioekonomiset vaikutukset ... 83

8 Vaikutukset Natura-alueisiin ... 89

8.1 Seksmiilarin saaristo ... 90

8.2 Katanpää ... 90

9.1 Toiminnan vaikutusten seuranta ... 90

9.2 Haittojen ehkäisy ja lieventäminen ... 91

10 Yhteenveto ... 92

10.1 Vaikutusarvioinnin yhteenvetotaulukko ... 92

10.2 Toteutusvaihtoehtojen vertailu ... 92

10.3 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa ... 93

10.4 Vaikutukset Natura-alueisiin ... 93

10.5 Arvioinnin epävarmuustekijät ... 93

10.6 Johtopäätökset ... 94

11 Hankkeesta vastaavan ja arvioijan osaaminen ... 99

11.1 Hankkeesta vastaavan pätevyys ... 99

11.2 Arviointiselostuksen laatijan pätevyys ... 99

11.3 Kenttätutkimukset tehneiden pätevyys ... 101

LIITTEET

Liite 1. Natura-arviointi

Liite 1 A: Lintulajitaulukko Liite 1 B: Salassa pidettävät lajit

Liite 2. Ruuskanen, A., Leinikki, J., Saarman, P. ja Syväranta, J. 2019: Vesiluon- non tila Lännenpuolen lohi Oy:n tuotantolaitoksen ympäristössä. Alleco Oy ra- portti n:o 24/2019. Alleco Oy 18.12.2019.

Tiivistelmä

Tässä dokumentissa on esitetty ympäristövaikutusten arviointi sekä liitteenä Natura-arviointi kalankasvatuksen laajennushankkeelle Kustavin Loukeenkarissa. Kalankasvatuksen tarkoi- tuksena on tuottaa kotimaista ja kestävää ruokaa. Kalalle on kasvava kysyntä ja kotimaisen kasvatuksen puutteessa kalan tuonti lisääntyy.

Hankkeen toteutusvaihtoehdot ovat vuotuisena kalan lisäkasvuna mitattuna n. 800 t, n.

1000 t ja n. 1200 t. Ns. nollavaihtoehto eli nykytoiminta on n. 300 t lisäkasvua vuodessa.

Loukeenkari on katsottu kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmassa erinomaiseksi si- jaintipaikaksi, jossa kova pohja estää sedimentoitumista ja veden virtaukset sekä sekoittumis- olosuhteet ovat hyvät.

Ympäristön nykytila on kuvattu laajasti luvussa 6. Kuvaus on jaettu luonnonympäristöön sekä sosioekonomiseen ympäristöön. Ympäristö on alati muuttuva dynaaminen kokonaisuus, jonka nykytila on arvioitu parhaiden mahdollisten tieteellisten tietojen perusteella. Luonnon- ympäristöön kohdistuu monia erilaisia muutospaineita, kuten rehevöitymistä ja ilmaston- muutosta. Toisaalta paikallisesti on havaittu mm. näkösyvyyden sekä makrofyyttien tilan pa- ranemista. Asutusta hankkeen lähialueella ei juuri ole eikä seutu ole kalastuksenkaan kannalta merkittävä. Matkailu ei ole alueella merkittävä elinkeino.

Vaikutusarviointi on esitetty luvussa 7 ja Natura-alueisiin kohdistuvat vaikutukset liitteessä 1.

Arvioitavat vaikutukset keskittyvät vesiviljelyn normaaliin toimintaan kasvattamon laajenta- misen jälkeen. Toteutusvaihtoehdot sijoittuvat kaikki samaan paikkaan, mutta poikkeavat toi- sistaan tuotannon volyymin osalta. Näin ollen toteutusvaihtoehtojen vertailu on tehty yhteen- vetona siitä, miten vaikutusten suuruus ja merkittävyys eroaa tuotantovolyymien mukaan.

Vaikutukset luonnonympäristöön perustuvat ensisijaisesti kasvatuksen aiheuttamaan ravin- nekuormitukseen ja sen vaikutuksiin meren ravintoverkossa. Näiden vaikutusten osalta vai- kutusalueen arvioidaan olevan suurimmillaan syyskuussa, jolloin vaikutusalue on kooltaan n.

5 x 2,5 km (12,5 km²). Mallinnuksilla esille saatu vaikutus ei näytä koko vesialueen laajuus huomioiden kriittiseltä. Vaikutusten ei arvioida merkittävästi heikentävän alueen luonnon ti- laa eikä läheisten Natura-alueiden suojeluarvoja. Ympäristölupaa haettaessa voidaan kuor- mitusskenaariota verrata tietoihin kohdevesistön ekologisesta tilasta ja pyrkiä arvioimaan vai- kutusta ja sen merkittävyyttä¹.

Sosioekonomisilla vaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen vaikutuksia yhteiskuntaan, ihmisiin, luonnonvarojen käyttöön ja maankäyttöön. Ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin kuuluu vaiku- tukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Kalankasvatustoiminnalla on positii- vinen vaikutus paikalliseen työllisyyteen. Yhden kalankasvatuslaitoksen toiminnan aikaisia

1 Suomen kalankasvattajaliiton esiselvityksen (Gaia Consulting, 2020) mukaan tällä hetkellä ei ole ole- massa ohjeistusta vesistömuodostuman herkkyyden ja hankkeiden aiheuttamien muutosten merkittä- vyyden arviointiin. Tarkastelutapa pyritään etukäteen sopimaan viranomaisten kanssa. Selvitys on saatavilla osoitteessa https://www.kalankasvatus.fi/vesistojen-hyvan-ekologisen-tilan-saavuttami- nen-edellyttaa-ymparistotiedon-avoimuutta/

välillisiä työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta ne kohdistuvat ensisijaisesti perkaa- moihin, kalanjalostukseen, kalarehuntuotantoon, tukkuihin ja vähittäismyyntijakeluun. Muut sosioekonomiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset eivät ole merkittäviä.

Johtopäätöksenä arvioinnista voidaan todeta, että laajennushanke ei aiheuta merkittävää py- syvää haittaa millekään vaikutuskohteelle, mutta sillä on positiivisia vaikutuksia alueen työl- lisyyteen ja elinkeinotoimintaan kalankasvatuksesta kalanjalostukseen.

Tämä vaikutusselvitys on laadittu tilanteessa, jossa keskustelu vesistöjen ekologisen tilan ta- voitteista ja niiden sovittamisesta osaksi lupajärjestelmää on edelleen avoinna. Toiminta ei saa vaarantaa hyvän tilan saavuttamista, mutta tämän lähtökohdan käytännön soveltaminen on vielä auki. Oikeuskäytäntö muodostunee sekä ennakkotapausten että mahdollisten viran- omaisohjeiden julkistamisen kautta.

Kuten tämä selostus osoittaa, kasvatuksen vaikutukset kohdistuvat vain osaan vesimuodostu- masta. Muodostuman hoitosuunnitelma valmistuu vuoden 2020 aikana ja siinä määritetään toimenpiteitä, joiden kautta hyvä tila saavutettaisiin ja se olisi ylläpidettävissä. On selvää, että suurin osa kuormituksesta ei ole ympäristöluvanvaraisten toimintojen aiheuttamaa, joten taa- kanjaon oikeudenmukaisuuden kannalta voi myös pohtia, millaisia vaikutuksia koko muodos- tuman tilaan paikallisesti vaikuttavan kasvattamon kautta ylipäänsä on saavutettavissa. Tule- vaisuudessa pohdittaneen myös kompensoivia toimia, joilla vaikutetaan muodostelman tilaan, mutta tällä hetkellä niitä ei katsota ympäristölupiin kuuluviksi.

Kalankasvatuksen luvat ovat sikäli muita pistekuormittajia helpommin sovitettavissa tilata- voitteisiin, että luvat ovat yleensä määräaikaisia ja kasvattamon rakenteet ovat helposti siir- rettävissä. Näin ollen mikäli toiminnan havaittaisiin tarkkailussa vaikuttavan haitallisesti, vai- kutuksiin on helppo puuttua esimerkiksi toimintaa siirtämällä. Yrityksen etuna on sitoutua vahvasti ympäristön tilan tarkkailuun.

1 Hankkeen tausta

Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt päätöksen (2/2018, Dnro VARELY/2005/2017), että Loukeenkarin kalankasvattamon laajentaminen vaatii ympäristövaikutusten arviointime- nettelyn (YVA-menettelyn) soveltamista sekä Natura-arviointia.

Lännenpuolen lohi teki YVA-tarveharkintapyynnön, koska yritys haluaa lisätä tuotantoaan.

Nykyinen kasvattamokoko ei ole kustannustehokas ja yrityksen tavoitteena on toteuttaa kas- vuhanke yritystaloudellisesti järkevälle tasolle ja vastata kalan kysyntään.

Tämän ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja Natura-arvioinnin kohteena oleva hanke on osa kansallista tavoitetta, jossa kirjolohen kestävää tuotantoa halutaan kasvattaa vastaa- maan kysyntään sekä osoittaa kasvatusta sijainniltaan sopivalle alueelle.

Hankkeen toteutusvaihtoehdot on esitetty luvussa 3. Toteutusvaihtoehdot on muodostettu kuormituslähtöisesti, perustuen eri kasvatusvolyymien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen.

1.1 Kirjolohen kasvatuksen tarve ja merkitys

Vesiviljely on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava elintarviketuotannon muoto. Tällä hetkellä maailman ruokakalasta jo yli puolet on kasvatettua kalaa. Kasvatetun kalan lisäänty- neeseen kysyntään² vaikuttavat useat erilaiset tekijät, kuten kalan edullinen rasvahappokoos- tumus sekä kalajalosteiden valikoiman lisääntyminen ja helppokäyttöisyys. Koska kysyntää on erityisesti lähellä tuotetulle ruoalle, jonka alkuperä voidaan taata, jalostavat yritykset ha- luaisivat käyttöönsä nykyistä enemmän kotimaista kalaa.

Ympäristön kannalta vastuullisempaan kalan käyttämiseen ohjaa ympäristöjärjestö WWF:n kalaopas³, joka antaa eri kaloille luokittelun: suosi/ harkitse/ vältä. Tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja ohjata välttämään liikakalastettuja lajeja. Kirjolohen osalta vih- reän valon suosituksen saavat ASC-sertifioitu⁴ kirjolohi, kiertovesikasvatettu kirjolohi sekä suomalainen verkkoallaskasvatettu kirjolohi.

WWF:n kalaoppaan mukaan: Suomalainen kirjolohi on hyvä valinta kalatiskillä, sillä sen kasvatuksen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään tuntuvasti. Suomessa kirjo- lohen kasvatus eroaa muualla Pohjois-Euroopassa tapahtuvasta kasvatuksesta erityisesti tiukan ympäristölainsäädännön ja -lupajärjestelmän vuoksi.

Suomalainen verkkoallaskasvatettu kirjolohi on siis kestäväksi katsottu tapa vastata kalan ku- luttajakysyntään ja poistaa osaltaan painetta sekä liikakalastuksesta että kasvatetun kalan tuonnista ympäristövastuultaan vähemmän kehittyneistä maista.

2 https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalamarkkinat-ja-kalan-kulutus/

3 https://wwf.fi/kalaopas/

4 Aquaculture Stewardship Councilin luoma kriteeristö kestävälle kalankasvatukselle. Suomessa ka- lankasvattajaliitto on toteuttanut hankkeen kirjolohen kasvatuksen sertifioimiseksi. Hankkeen tulok- sena tuli määritellyksi, kumpaa standardia Suomessa käytetään kirjolohta kasvattavilla laitoksilla (ns.

Trout standard). Koko alaa koskeva ryhmäsertifiointi ei ole kuitenkaan mahdollinen, joten varsinai- nen sertifiointi on yrityskohtainen prosessi.

Suomessa vuosituotanto on ollut noin 13–15 miljoonaa kiloa ruokakalaa, jonka arvo on 50–70 miljoonaa euroa. Yli 90 % tuotannosta on kirjolohta. Runsas 80 % kalasta kasvatetaan täysi- kokoiseksi merialueella, mädin haudonta ja poikaskasvatus sijoittuvat yleensä sisävesille. ⁵ Ala on Suomessa panostanut rehujen käytön tehokkuuteen, rehujen laatuun ja kalojen tervey- teen. Esimerkkinä on ns. itämerirehu, jonka raaka-aineena oleva kalajauho valmistetaan Suo- messa, Itämerestä kasvaneesta silakasta. Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Merivilje- lyn luvituspilotit -hankkeessa on tutkittu mahdollisuutta sitoa tällaisen rehun käyttäminen myöhemmin osaksi ympäristölupajärjestelmää, mahdollistaen kestävää kasvua⁵.

Kysynnän kasvusta huolimatta kalankasvatus Suomessa on vähentynyt 90-luvun huippuvuo- sista, eikä tuotanto tällä hetkellä pysty vastaamaan kysyntään. Kansallisen vesiviljelystrate- gian⁶ lähtökohtana on, että kestävä kasvu tapahtuu sopusoinnussa veden laatua koskevien vel- voitteiden ja muiden ympäristötavoitteiden kanssa. Kansallisessa vesiviljelystrategiassa on ta- voitteena että, ”Manner-Suomen tuotannon määrä nousee 20 milj. kg ja tuotannon arvo ylit- tää 100 milj. euroa” sekä että ”Manner-Suomen vesiviljelytuotannon kerrannaisvaikutukset ylittävät 350 milj. euroa”.

1.2 Itämeren ravinnekuormitus ja vesiviljely

Ravinteiden kulkeutuminen ja kierto Itämeren ekosysteemissä sekä ihmisen toiminnan vai- kutukset ovat moniulotteinen kokonaisuus, jonka vuorovaikutuksia on kuvattu alla (Kuva 1).

Kuva 1. Ravinteiden kierto ja vesiviljelyn suhde yksinkertaistettuna mallina

Kalankasvatuksen ravinnekuorma muodostuu kalojen aineenvaihdunnasta Kalankasvatuksen merkittävin ympäristövaikutus perustuu typpi- ja fosforipäästöihin. Tämän vuoksi hanketta ja sen toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia käsitellään niiden aiheuttaman

5 Jari Setälä, Mari Saario, Teresa Lindholm, Ari Ekroos, Timo Juvonen, Markus Kankainen, Jouni Vielma, Lauri Niskanen, Piia Pessala ja Antti Pitkänen. Meriviljelyn luvituspilotit. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 38/2018

6 Vesiviljelystrategia 2022 - Kilpailukykyinen, kestävä ja kasvava elinkeino. Valtioneuvoston periaate- päätös 4.12.2014 Saatavilla: https://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/vesiveljelystrategia

Kasviplankton Makrofyytit ja

riutat Eläinplankton

Nisäkkäät Linnut

Pohjaeläimet

Kalanviljely Rehu

Liukoiset ravinteet

Ei-liukoiset ravinteet Hajakuormitus

Sisäinen kuormitus Luonnon-

varaiset kalat

ravinnekuormituksen suuruuden mukaisesti. Ravinteista osa on liukoisessa muodossa ja siten suoraan kasviplanktonin ja makrofyyttien käytettävissä. Osa puolestaan on ei-liukoisessa muodossa, joka laskeutuu pohjaan ja kulkeutuu virtausten mukana sedimentoitumisalueille.

Näistä mekanismeista muodostuvat ravinnepäästöjen vaikutukset.

Vesiviljelyn aiheuttamat ravinnepäästöt syntyvät pääosin kasvatettavien kalojen ulosteista.

Ylijäämärehun määrä on vähäinen, sillä rehujen täsmällinen koostumuksen ja ruokinnan au- tomaation avulla ruokahävikkiä on pystytty vähentämään merkittävästi.

Kun rehua jaetaan vain kalojen todellisen kulutuksen mukaan ja rehun käyttö on tehokasta, ravinnepäästö riippuu ensisijaisesti yksittäisen kalan senhetkisestä ravinnontarpeesta sekä kalojen kokonaismäärästä.

Veden lämpötila vaikuttaa kalojen aineenvaihduntaan ja sitä kautta suoraan ravinnekuormi- tukseen. Kalankasvatuksen ravinnekuormitus jakautuu Loukeenkarissa toukokuun ja loka- kuun väliselle ajalle. Pienimmillään ravinnepäästöt ovat touko-kesäkuussa, jolloin kalat ovat vielä pieniä. Päästöt ovat suurimmillaan syyskuussa, jolloin kalat ovat jo kookkaita eikä veden lämpötila vielä hidasta niiden aineenvaihduntaa.

Kasviplanktonin, rihmalevän ja makrofyyttien kasvu on voimakkainta kesä-elokuussa, kun va- loa on runsaasti ja vedet ovat lämpimiä. Koko vuoden rehumäärästä kohdistuu näille kuukau- sille seuraavasti: kesäkuu 10 %, heinäkuussa 20 % ja elokuussa 20 %.

Kalojen kasvusyklillä ja hetkellisellä pistekuormituksella on merkitystä suoraan vaikutukseen paikalliseen biomassan tuotantoon eli esimerkiksi levätilanteeseen. Tehokkaimman ruokinta- ajan mukaisesti syyskuussa ja lämpiminä vuosina lokakuussa ravinnekuorma ei enää toden- näköisesti tuota suoraan paikallisesti biomassaa vaan ravinteet sekoittuvat veteen ja kulkeu- tuvat muualle, muuttuen osaksi yleistä kuormitusvaikutusta. Talvikuukausina kasvatus ei tuota ravinnekuormaa. Tässä mielessä kalankasvatus poikkeaa monista muista pistekuormit- tajista, kuten esimerkiksi jatkuvasti toimivista jätevedenpuhdistamoista.

Muut ravinnekuormituksen aiheuttajat

Itämerta kuormittavat eri lähteistä tulevat ravinteet. Kuormitus voi olla pistemäistä eli peräi- sin selkeästi yhdestä lähteestä, kuten jätevedenpuhdistamolta tai kalankasvatuksesta, tai ha- jakuormitusta, jota tulee ilmalaskeumana sekä valumana maalta.

Ravinteita huuhtoutuu luonnollisesti sadeveden mukana maaperästä, josta ne päätyvät jokien kautta Itämereen. Ihminen lisää sekä luonnollista huuhtoumaa maanviljelyn ja metsätalou- den maanmuokkauksilla ja lannoituksilla, että aiheuttaa suoraa kuormitusta esimerkiksi teol- lisuuden ja yhdyskuntien jätevesillä.

Meren pohjan sedimenteissä puolestaan on varastoituna kierrosta poistuneita ravinteita, jotka muodostuvat eliöiden kuollessa ja laskeutuessa pohjaan. Hajottajat muuttavat nämä orgaani- set ravinteet epäorgaanisiksi ja sitovat ne liukenemattomaan muotoon, jolloin ne poistuvat eliöiden käytöstä. Hajotustoiminnan lisääntyessä rehevöitymisen seurauksena hapenkulutus pohjassa lisääntyy. Hapettomissa oloissa sedimentoituneet ravinteet muuttuvat liukoiseen muotoon ja palaavat vesipatsaaseen – tällöin puhutaan ns. sisäisestä kuormituksesta.

Selkämerellä sisäinen kuormitus ei ole samalla tavalla ongelma kuin Saaristomerellä, jossa se on merkittävää, mutta Selkämerelle kulkeutuu ravinteita Saaristomereltä.⁷

Kun ekosysteemistä poistetaan biomassaa – esimerkiksi kalastamalla – ravinteita poistuu kierrosta. Kalankasvatuksen rehun sisältämät ravinteet voivat olla peräisin ekosysteemin ul- kopuolelta tai, mikäli rehuksi prosessoidaan Itämerestä kalastettua kalaa, samasta ekosystee- mistä.

2 Loukeenkarin kasvuhanke

2.1 Hankkeesta vastaava taho

Hankkeesta vastaa Irja Skytén-Suominen, Lännenpuolen Lohi Oy:n hallituksen puheenjoh- taja. Lännenpuolen Lohi Oy on Kustavin pohjoisosassa jo tällä hetkellä toimiva, vuonna 1982 perustettu, kalankasvatusyritys.

Yrityksellä on itsellä tai vuokrattuna yhteistyökumppanilta (Lypyrtin Kalasumput Ky) ympä- ristöluvat yhteensä neljälle kalankasvattamolle Kustavissa. Kaikki kasvattamot ovat toimin- nassa ja niissä kasvatetaan kirjolohta. Kasvattamoiden voimassaolevien ympäristölupien mu- kainen tuotanto on yhteensä noin 522 tonnia vuodessa. Kolmessa kasvattamossa tapahtuu poikasten välikasvatus. Sen jälkeen poikaset siirretään vuonna 2014 perustettuun Loukeenka- rin kasvattamoon, jossa tapahtuu kirjolohen loppukasvatus ruokakalaksi.

Loukeenkarin kasvattamon toimintaa hoitaa tällä hetkellä vuokrasopimuksen perusteella Uts- kärs Fisk Ab, joka on ahvenanmaalaisen Brändö Lax Ab:n kustavilainen tytäryhtiö. Nykytilan- teessa kasvatettu kala perataan Brändö Lax Ab:n tiloissa ja markkinoidaan lähinnä Suomen markkinoille.

2.2 Nykyinen toiminta

Loukeenkarin olemassa olevalla kasvattamolla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 1.12.2013 myöntämä ympäristölupa. Kasvattamolle haettiin vuonna 2013 ympäristölupaa n.

500 t vuotuisen lisäkasvun tuotannolle. Varovaisuusperiaatetta noudattaen lupa myönnettiin haettua pienempänä eli vain 300 tonnille. Jo tuolloin käytiin keskustelua siitä, että kasvatta- mon kokoa tullaan seuraavalla lupakierroksella nostamaan, mikäli seurantatutkimukset osoit- tavat kasvattamon ympäristövaikutusten olevan hallinnassa.

Henkilökunta on kokenutta sekä ylläpitää ja päivittää osaamistaan säännöllisesti alan ajan- kohtaistapahtumissa ja koulutuspäivillä. Tutkimus- ja kehitystyötä on tehty koko yrityksen historian ajan yhdessä tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa (ks. luku 11.1).

7 Kämäri et al. Selkämerta kuormittaa myös muu Itämeri. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/down- load/noname/%7BB0C4C204-C217-4A42-909F-8DCD1CAD3D01%7D/91864

Loukeenkarin kasvattamon YVA-prosessissa hyödynnetään eri tutkimus- ja kehityshankkei- den tuloksia mahdollisuuksien mukaan.

Loukeenkarin kasvattamon kalat kasvatetaan 0,4 kg keskipainosta 1,5-2,0 kg keskipainoon yhden kasvatuskauden aikana. Kasvatuskausi kestää toukokuun alusta marraskuun puoleen- väliin, joten ruokintaa on vuosittain n. 180 vuorokautta. Ruokinta toteutetaan ruokinta-auto- maateilla, jotka täytetään ja huolletaan veneellä tai huoltolautan avulla. Kasvukauden päivit- täinen rehuannos on n. 1-2 % kalaston biomassasta, mutta kalojen koko ja veden lämpötila vaikuttavat ruokintamääriin.

Kevään ja alkukesän aikana veden lämpötilojen ollessa optimialueella käytetään suurimpia annostuksia ja kesän korkeimpien lämpötilojen aikana ruokintaa rajoitetaan. Syyskaudella ve- den jäähtyessä ja perkauksiin valmistauduttaessa annoksia pienennetään. Kalojen massan kasvun takia päivittäinen ruokintamäärä kuitenkin kohoaa loppukesää kohti.

Määräaikainen koetoiminta

Kalankasvattamoiden lisäksi Lännenpuolen Lohi Oy:llä on käynnissä avomerikasvatukseen liittyvä tutkimus- ja kehityshanke yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa ajalla 1.7.2019- 30.5.2022. Hankkeessa testataan avomerikasvatukseen sopivaa tekniikkaa, kuten upotettavaa kalankasvatusallasta.

Ensimmäisen kauden aikana on tarkoitus rakentaa koelaitos kohteeseen ja keskittyä teknisten ratkaisujen toimivuuden testaamiseen ja varmistamiseen. Varsinainen kasvatustoiminta on tarkoitus aloittaa toukokuussa 2020 ja päättää huhtikuussa 2022. Koelaitos sijaitsee Lanske- rin saaren itäpuolella, Saaristomeren läpi kulkevan Kihdin murroslinjan pohjoisosassa, josta salmi avautuu laajempaan vesialueeseen. Määräaikainen koetoiminta päättyy viimeistään 30.5.2022 eli ennen Loukeenkarin laajennuksen toteutusta. Koetoiminnasta ei näin ollen ai- heudu ympäristövaikutuksia samanaikaisesti tässä YVA-selostuksessa käsiteltävän laajennus- hankkeen kanssa.

2.3 Loukeenkarin kasvattamon laajennus

Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa kuvatussa hankkeessa on kyse olemassa olevan kalankasvatustoiminnan laajentamisesta nykyisellä sijaintipaikalla. Hankekoko- naisuus käsittää verkkoaltaat, ruokinta-automaatit sekä tarvittavat toiminnan valvonnan mahdollistavat rakenteet. Rehuvarastot sijoittuvat maalle, rehua toimitetaan automaatteihin veneellä.

Kasvattamo sijoittuu osaksi kalankasvatuksen toimintaketjua, joka koostuu seuraavista osista:

1. Mädin haudonta ja pikkupoikaskasvatus tapahtuu makeassa vedessä sisämaan poikas- kasvattamolla.

2. Noin 14 g:n kokoisina (ns. 0-vuotiaina) kalanpoikaset siirretään suolaiseen veteen. En- simmäisen kesän kasvatus vaati saariston suojaa, koska pienet poikaset eivät kestä avomeriolosuhteita. Ne myös vaativat jatkuvaa tarkkailua ja hoitoa. Rehun kulutus on vähäistä. Vaihetta kutsutaan välikasvatukseksi.

3. Ensimmäisen kesän jälkeen kalat talvehditetaan joko kasvatuspaikalla tai tarvittaessa siirretään talvisäilytykseen alueille, jossa ne ovat suojassa myrskyiltä, ahtojäiltä yms.

talven aiheuttamilta riskeiltä. Vaihtolämpöisyyden vuoksi kalojen aineenvaihdunta luontaisesti hidastuu vesien jäähtyessä, jolloin ravinnontarve ja siten rehun kulutus on erittäin niukkaa. Loukeenkarin suunniteltuun toimintaan ei liity talvisäilytystä.

4. Välikasvatetut poikaset siirretään loppukasvatukseen eli teuraskalakasvatukseen. Poi- kasten koko on tässä vaiheessa noin 0,4 kg.

5. Loppukasvatuksessa toukokuusta marraskuuhun tapahtuu pääosa rehunkulutuksesta.

Rehunkulutus ja siten myös ravinnekuormitus ovat suurimmillaan silloin, kun kalojen biomassa ja kasvu ovat suurimpia. Kuormitukseen vaikutetaan rehuvalinnoilla sekä optimoimalla rehun käyttöä.

6. Kun kalat ovat saavuttaneet jalostusteollisuuden ja markkinoiden vaatiman koon, ne kuljetetaan perkaamolle. Loukeenkarin tapauksessa kalat kuljetetaan perkaamolle sumppualuksella eikä tähän vaiheeseen sisälly rantatoimintoja. Ennen teurastusta ja perkaamista kalat paastotetaan elintarvikehygieniamääräysten edellyttämällä tavalla.

Mikäli kaloja joudutaan pitämään perkaamolla pitkään ennen teurastusta, niitä voi- daan talvisäilytyksen tapaan pitää niukassa ylläpitoruokinnassa (minkä perkaamojen asianmukaiset luvat kattavat). Kalojen verestys tapahtuu perkaamolla. Perkaamo vas- taa tästä aiheutuvista jätevesistä (yleisesti jätevedet johdetaan asianmukaiset luvat omaavalle puhdistamolle).

Loukeenkarissa loppukasvatus tapahtuu kasvatusyksiköissä. Ne muodostuvat paikalleen ank- kuroiduista verkkoaltaista. Kunkin altaan kalojen ruokinnasta vastaa automaatti, lisäksi al- taissa voidaan käyttää suojaavia rakenteita, kuten lintuverkkoa.

Lisäksi kasvatusyksikköön kuuluu valvonta- ja tutkimuslaitteistoa (esim. mittauspoiju⁸), jonka avulla saadaan tietoja kalojen voinnista ja voidaan valvoa vesistön tilaa ja rehun teho- kasta käyttöä. Ihmisten työskentely paikalla tapahtuu yleensä veneestä käsin, mutta tarvitta- essa paikalla käytetään työlauttaa.

Alla olevassa kuvassa (Kuva 2) on esitetty, miltä kasvatusyksikkö näyttää merellä. Ulkopuoli- sille siitä näkyvät vain pinnan yläpuolella olevat osat, eli altaan yläreuna, suojaverkko ja pienet aurinkopaneelit. Lisäksi kasvatusyksiköihin kuuluu ruokinta-automaatteja, jotka eivät näy ku- vassa.

8 Poiju on osa Luken hanketta, jossa kehitetään kalanviljelyn vaikutustarkkailua: Kalankasvatuksen velvoitetarkkailun kehittäminen. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma: Kaukokartoitusmenetelmien ja pai- kallisten jatkuvatoimisten mittareiden käyttö. Luonnonvarakeskus. Meneillään oleva hanke.

Kuva 2. Lähikuva Loukeenkarin verkkoaltaista. Lähde. Lännenpuolen Lohi Oy

Tarvittava rehu varastoidaan olemassa olevissa rehuvarastoissa Kustavissa Paloniementiellä ja Vartsalantiellä. Nykytilanteeseen verrattuna rehun kuljetuskerrat eivät lisäänny oleellisesti nyt suunnitellun laajennuksen myötä, ainoastaan kerralla kuljetettavan rehun määrä kasvaa.

Kasvattamon kone- ja laitehuoltotilat ovat Kustavissa Parkkitielle sijoittuvassa lämpimässä hallirakennuksessa. Varasto- ja huoltotilat, joissa verkkoaltaita ja oheislaitteita säilytetään tal- vikaudella sijaitsevat teollisuustoiminnalle kaavoitetuilla alueilla. Verkkoaltaiden korjaukset ja värjäykset hoitaa altaiden valmistaja Scandi Net Oy Uusikaarlepyyssä. Altaat toimitetaan valmistajalle noin kahden vuoden välein talvikaudella, kun ne eivät ole kasvatuskäytössä.

Tämä YVA-selostus kuvaa loppukasvatuksen sijoittumista Loukeenkarille. Muihin toiminta- ketjun osiin viitataan siltä osin, kuin Loukeenkarin toiminta on vuorovaikutuksessa niiden kanssa.

2.4 Hankkeen sijainti

Loukeenkarin kasvattamo sijaitsee Kustavin kunnassa, Lypyrtin kylässä, Loukeenkarin ja Tiuskrunnin eteläpuolella. Toiminta sijoittuu Saaristomeren ja Selkämeren vaihettumis- vyöhykkeelle Seksmiilarin selän eteläosaan, vesimuodostumaan Kihdin pohjoispuoli (tunnus 3_Lu_070). Kasvattamon sijainti on esitetty punaisena pisteenä alla olevassa kartassa (ks.

Kuva 3).

Kuva 3. Loukeenkarin kasvattamon sijainti suhteessa Natura-alueisiin

Kustavin luoteisosan merialueella on erittäin hyvät kasvatusolosuhteet - esimerkiksi syvyydet ja virtausolosuhteet ovat otollisia. Hankealue sijaitsee useamman kilometrin etäisyydellä lä- himmästä vakituisesta tai vapaa-ajan asunnosta. Vesialue on yksityisomistuksessa ja hakijalla on siihen käyttöoikeus. Alue on tunnistettu kansallisessa vesiviljelyn sijainninohjausohjel- massa hyvin vesiviljelyyn soveltuvaksi⁹. Maakuntakaavassa alue sijoittuu Selkämeren kalas- tuksen ja kalatalouden kehittämisvyöhykkeelle. Alueen läheisyydessä ei ole juurikaan kalan- kasvatuksen kanssa kilpailevia vesienkäyttömuotoja.

Kasvatuspaikka sijaitsee Natura-alueella Seksmiilarin saaristo (FI0200152). Kasvattamon si- joituksessa on huomioitu sijainninohjaussuunnitelman mukainen vähintään 500 metrin etäi- syys lintuluotoihin. Kasvattamosta reilun 2 km päässä sijaitsee Selkämeren kansallispuistoon kuuluva Katanpään Natura-alue (FI0200172). Hankealue kuuluu myös rantojensuojeluohjel- maan. Hankkeen lähialueelle sijoittuu yksityisiä luonnonsuojelulailla rauhoitettuja saaria n.

1,5 km etäisyydellä kasvattamosta. Kasvattamon alue sijaitsee noin 800 metriä Ahvenanmaan aluevesirajasta.

9 Kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma 21.5.2014. Hankkeen suunniteltu lisäkasvu on suurempi kuin sijainninohjaussuunnitelmassa arvioitu kasvatusmäärä. Koska ominaiskuormitus on kuitenkin pienentynyt merkittävästi, ravinnekuormitus on samaa kokoluokkaa suunnitellussa laajen- nuksessa ja sijainninohjaussuunnitelmassa.

2.5 Hankkeen toteutusaikataulu

Loukeenkarin kasvattamon toiminta jatkuu YVA-prosessin aikana voimassaolevan ympäris- töluvan mukaisena. YVA-prosessin aikana saatava palaute ja yhteysviranomaisen lausunto vaikuttavat seuraavan ympäristölupahakemuksen sisältöön. Loukeenkarin kasvattamon seu- raava ympäristölupahakemus pannaan vireille YVA-prosessin valmistuttua, viimeistään 31.10.2022 mennessä. Kasvattamon sijainnista ja vuosirytmistä johtuen muutokset toimin- taan on ajoitettava kasvukauden alkuun. Hankkeen toteutus (uuden ympäristöluvan määrit- telemä toiminta) alkaa, kun ympäristölupapäätös on saatu.

2.6 Hankkeen liityntäpinnat

Loukeenkarin kasvattamon laajennukseen ei liity suoraan muita hankkeita, kuten toisia kas- vattamoinvestointeja tai infran rakentamista. Hankkeen toteutuminen ei edellytä esimerkiksi uusia laiturirakenteita tai veneväyliä.

Loukeenkarin toiminta liittyy kuitenkin Lännenpuolen Lohi Oy:n muuhun toimintaan sekä muihin yrityksiin. Loukeenkarin kasvattamolle välikasvatetut poikaset tuodaan ensisijaisesti Lännenpuolen Lohi Oy:n muista yksiköistä tai tarvittaessa muilta poikastuottajilta.

Loukeenkarin kasvattamon käytännön toiminnasta vastaavana toimii tällä hetkellä vuokraso- pimuksen perusteella kustavilainen Utskärs Fisk Ab. Kalat toimitetaan nykyisin perattavaksi Brändö Lax Ab:n tiloihin Ahvenanmaalle. Lähialueella on myös muita perkaamoja, joista toi- minta voidaan hankkia ostopalveluna. Laajennuksen toteutuessa mahdolliset yhteistyökuviot voivat muuttua esimerkiksi logistisista syistä.

2.7 Hankkeen suhde merialueen käyttöön

Merialueiden kestävään käyttöön kohdistuu useita erilaisia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjel- mia, joilla kaikilla voi olla vaikutusta vesiviljelyn sijoittumiseen tulevaisuudessa.

Varsinaisesti hankkeen suhde vesien tilaa ja käyttöä sitoviin ja ohjaaviin säädöksiin tutkitaan vasta osana ympäristöluvan hakemista, mutta merkittävimmät aiheet on koottu tähän.

• Kansainvälisen toimintaympäristön kehittäminen perustuu EU:n sinisen kas- vun strategian painopisteisiin, joita ovat EU:n yhdennetty meripolitiikka¹⁰, EU:n Itä- meristrategia¹¹ sekä kohdennetut toimenpiteet toimialoittain.

• Kansalliset merialuesuunnittelun tavoitteet perustuvat maankäyttö- ja raken- nuslakiin (132/1999) 8a luku Merialuesuunnittelu). Merialuesuunnittelun tarkoituk- sena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialu- een luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista.

Merialuesuunnittelussa on tarkasteltava eri käyttömuotojen tarpeita ja pyrittävä

10 Ks. esim. https://ec.europa.eu/maritimeaffairs/policy_fi sekä http://www.europarl.eu- ropa.eu/factsheets/fi/sheet/121/yhdennetty-meripolitiikka

11 Sea basin strategy: Baltic Sea https://ec.europa.eu/maritimeaffairs/policy/sea_basins/baltic_sea

sovittamaan ne yhteen. Kalastus ja vesiviljely on nimetty tällaisiksi käyttömuodoiksi.

Työssä ovat valmistumassa Suomen merialueen kestävän käytön visio 2050 sekä suun- nittelualueiden tavoitteet ja tiekartat 2030 (valmis 3/2020)

• Kansallisen vesiviljelystrategian¹² lähtökohtana on, että kalankasvatukselle ase- tetaan kasvutavoitteet ja kestävä kasvu tapahtuu sopusoinnussa veden laatua koske- vien velvoitteiden ja muiden ympäristötavoitteiden kanssa.

• Sijainninohjaussuunnitelma¹³ on työkalu, jossa on tunnistettu parhaiten vesivil- jelylle sopivia alueita, esimerkiksi pohjan kovuuden, veden syvyyden ja virtausolosuh- teiden perusteella. Loukeenkarin alue on sijainninohjaussuunnitelmassa tunnistettu kalankasvatukseen sopivaksi alueeksi. Tässä esitetyn kasvuhankkeen lisäkasvun ai- heuttama kuormitus vastaa sijainninohjaussuunnitelmassa mainittua kuormitusta.

Viranomaiskeskusteluissa on pohdittu sijainninohjaussuunnitelman nykyistä roolia ja tuotu esille muuttuneet ympäristöolosuhteet. On mahdollista, että suunnitelmaa tul- laan päivittävään tai että Luonnonvarakeskuksen uudet mallinnushankkeet tuottavat päivitettyä sisältöä.

• Vesipuitedirektiivin eli Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin tavoit- teena on saavuttaa vesimuodostumien hyvä tila direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa vesistöissä vuoteen 2027 mennessä. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita muun muassa määräämään vesimuodostumien rajat, nimeämään viranomaiset huolehtimaan näistä vesialueista direktiivin mukaisesti, seuraamaan vesistön tilaa ja määrittelemään niille hoitosuunnitelmat. Tavoite on jäsenmaita sitova velvoite, jonka tavoitevuotta on kui- tenkin useaan kertaan siirretty. Suomessa vesienhoitosuunnitelmien laatiminen eli myös tilaluokitus on säädetty ELY-keskusten valmisteluvastuulle ja hyväksytään val- tioneuvostossa. Uusin luonnos valmistui 2019 ja hyväksytään 2021.

• Vesistöjen hyvän tilan tavoite perustuu vesipuitedirektiiviin. Suomessa korkein hallinto-oikeus on jo aiemmin antanut hankkeiden luvituksessa sitovaa painoarvoa ve- sien tilatavoitteiden saavuttamiselle kansallisessa oikeuskäytännössä¹⁴, mutta viimeis- tään¹⁵ ns. Weser-tuomiossa (C-461/13) vuonna 2015 Euroopan unionin tuomioistuin katsoi, että vesien tilaluokitus on otettava sitovasti huomioon yksittäistä hanketta kos- kevassa lupaharkinnassa. Tällöin katsotaan, että ympäristölupa hankkeelle on evät- tävä, jos se vaarantaa vesistön hyvän tilan saavuttamisen tai säilyttämisen edes yhden luokituksen laatutekijän osalta. Gaia esittää selostuksessa alustavasti näkemyksiä tästä kysymyksestä osana vaikutusarviointia.

12 Vesiviljelystrategia 2022 - Kilpailukykyinen, kestävä ja kasvava elinkeino. Valtioneuvoston periaate- päätös 4.12.2014 Saatavilla: https://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/vesiveljelystrategia

13 Kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma, 2014. Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsäta- lousministeriö

14 Mm. KHO 2014:176 (turvetuotanto); KHO 20.8.2010 t. 1869 (turvetuotanto); KHO 13.4.2017 t. 1711 ja t 1712 (pohjaveden ottaminen); KHO 2017:87 (vesivoiman rakentaminen); Paloniitty 2017, s. 119- 121.

15 Jo tapaus Nomarchiaci (C-43/10) viittasi samaan suuntaan.

• Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje ollaan päivittämässä vuoden 2020 aikana. Päävastuullinen toimija on Varsinais-Suomen ELY-keskus, vastuuhenkilönä Veera Isaksson. Tämän selvityksen laatimisvaiheessa ohjeesta on ollut käytettävissä vasta luonnos. Ympäristölupahakemusta valmisteltaessa varaudutaan huomioimaan ohje.

3 Hankkeen toteutusvaihtoehdot

3.1 Vaihtoehtojen muotoileminen

Toteutusvaihtoehdot on sijainnin ja volyymin osalta muotoiltava siten, että kalankasvatuksen toimintaketju on kokonaisuudessaan liiketaloudellisesti kannattava. Kannattavuuteen vaikut- tavat monet seikat, mukaan lukien logistiikan kustannustehokkuus sekä kasvatuspaikan tar- joamien elinolojen sopivuus eri ikäisille kaloille eri vuodenaikoina.

Muuttujat toteutusvaihtoehdoille ovat kasvatusteknologia, sijainti ja volyymi Loukeenkarin hanke edustaa avomeriteknologiaa, jossa hankekokonaisuus käsittää verkkoal- taat, ruokinta-automaatit sekä tarvittavat toiminnan valvonnan mahdollistavat rakenteet.

Muut teknologiat eivät ole vielä kypsiä vastaavan kalamäärän tuottamiseen kustannustehok- kaasti. Luvussa 2 kuvattu koehanke tutkii upotettavien altaiden mahdollisuuksia ja voi myö- hemmin mahdollistaa toiminnan kehittämisen edelleen.

Kiertovesikasvatus eli ns. kuivan maan teknologia on vielä kehitysvaiheessa eikä nykytilan- teessa ole realistinen vaihtoehto ison kirjolohen tuotannossa. Ruokakalatuotannossa kierto- vesikasvatuksessa on toistaiseksi ongelmana sekä korkeat tuotantokustannukset että tuotetun kalan laatu (makuvirheet). Suomessa kiertovesikasvatuksen ensisijaisten mahdollisuuksien nähdään olevan poikas- ja/tai erikoistuotannossa. Kiertovesilaitoksia on Suomessa, mutta nii- den sijainti, toimintavarmuus, kannattavuus ja investointitarpeet poikkeavat niin merkittä- västi avovesikasvatuksesta, etteivät vaihtoehdot ole vertailukelpoisia. Kiertovesilaitos vaatii pysyvän, teollisen elintarvikelaitoksen perustamisen vesi- ja energiajärjestelmineen sekä jat- kuvan vedenoton ja purkuvesien käsittelyn.

Vaihtoehtoisia sijainteja on tutkittu jatkuvasti yrityksen osallistuessa erilaisiin kehittämis- hankkeisiin sekä esimerkiksi osana sijainninohjaussuunnittelua. Vastaavia vaihtoehtoisia to- teutuskelpoisia sijainteja kalankasvattamolle on kuitenkin vaikea löytää siten, että niiden tar- kastelu toisi aitoa lisäarvoa YVA-menettelyyn.

Avomeren suunnassa haasteiksi muodostuvat pidemmät kuljetusmatkat rannalta sekä kus- tannus- ja turvallisuuskysymykset, liittyen esimerkiksi yrityksen työntekijöiltä vaadittavaan merenkulun koulutukseen. Avomeren suunnassa sijaitsee myös Selkämeren kansallispuiston alueita ja hylkeidensuojelualue, minkä lisäksi merivoimat harjoittelee ulkovesillä.

Muualla saaristossa veneväylät ja vaihtoehtoisten alueiden suojaisuus (ts. huonompi veden vaihtuvuus) rajoittavat kalankasvattamon sijoittamista. Myös loma-asutus ja virkistyskäyttö

ovat saaristossa merkittäviä, jolloin kalankasvatustoimintaan kohdistuu suurempaa yleistä vastustusta.

Loukeenkarin kasvattamon laajentamisen sijaan sama tuotantomäärä voitaisiin teoriassa saa- vuttaa useammalla pienemmällä kasvattamolla. Tällainen toimintamalli on kuitenkin vähem- män kustannustehokas ja aiheuttaa logistisia haasteita. Tuotannon hajauttaminen pienempiin yksiköihin ei ulkosaaristo- tai avomeriolosuhteissa ympäristönkään kannalta tuo lisäarvoa.

Lisäksi edellä mainituista syistä on haasteellista löytää vesiviljelylle hyvin soveltuvia muita sijainteja.

3.2 Vaihtoehtojen esittely

Kuten luvussa 3.1 on todettu, avomerikasvatukseen sopivia, toisenlaiseen tekniikkaan perus- tuvia kasvattamovaihtoehtoja ei toistaiseksi ole olemassa, joten kaikissa toteutusvaihtoeh- doissa arvioidaan samanlaista tekniikkaa. Koska sijaintipaikka on sijainninohjaussuunnitel- massa todettu mahdolliseksi alueeksi kalankasvatukselle, ei eri vaihtoehtoja ole lähdetty tar- kastelemaan toisten, huonommin toimintaan sopivien alueiden kautta.

Näistä lähtökohdista hankkeelle muodostettiin neljä toteutusvaihtoehtoa, joista yksi on YVA- lainsäädännön vaatima ns. nollavaihtoehto (nykytila eli kasvattamon toiminta ei laajene ny- kyisestä).

Toteutusvaihtoehdot sisältävät toiminnan laajentamista noin 2,5-kertaiseksi (TV1), noin kol- minkertaiseksi (TV2) sekä noin nelinkertaiseksi (TV3) nollavaihtoehtoon nähden. Toteutus- vaihtoehdot perustuvat lisäkasvuun ja tämä skaalautuu suoraan vastaavana ravinnekuormi- tuksena eri vaihtoehdoissa.

Loukeenkarin kalankasvattamo toimii niin nollavaihtoehdossa kuin toteutusvaihtoehdoissa kausittain toukokuusta marraskuuhun. Toteutusvaihtoehtoihin ei sisälly kalan talvisäilytystä, poikaskasvatusta tai perkaamotoimintaa, minkä vuoksi näitä toimintoja ei käsitellä tässä YVA- prosessissa.

Toteutusvaihtoehdot on siksi muodostettu kuormituslähtöisesti, perustuen eri kasvatusvolyy- mien aiheuttamaan kuormitukseen (ks. Taulukko 1). Kirjolohen teuraskalakasvatuksesta ai- heutuva ominaiskuormitus (kuormitus tuotettua kalakiloa kohden) on 4,28 g fosforia (P) ja 40,2 g typpeä (N) tuotettua kalakiloa kohti¹⁶. Veteen joutuvista ravinteista vain osa on liukoi- sessa muodossa. Typestä liukoisessa muodossa voi olla jopa sata prosenttia, joten vaikutusar- viointi perustuu kokonaistypen leviämismallinnukseen. Liukoisen fosforin (fosfaatin) mää- räksi mallinnuksessa on oletettu 13 %, mutta vaikutusarvioinnissa on huomioitu myös koko- naisfosforin leviäminen.

16 Lauri H., 2016: Virtausmalli kolmeen kohteeseen Selkämeren rannikkoalueella kalankasvatuksen vaikutusten arviointiin, tutkimusraportti. Suomen Ympäristövaikutusten arviointikeskus Oy, 3.10.2016;

Inkala, A., 2017: Virtausmalli kolmeen kohteeseen Selkämeren rannikkoalueella kalankasvatuksen vaikutusten arviointiin; jatkoselvitys. Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy, 9.3.2017

Taulukko 1. Toteutusvaihtoehdot

Toteutusvaihtoehto Ravinnekuormitus Vuotuinen lisäkasvu

Nollavaihtoehto (nykyinen toiminta) 1200 kg/a P; 12 000 kg/a N n. 300 t/a

TV1 3000 kg/a P; 30 000 kg/a N n. 800 t/a

TV2 4000 kg/a P; 40 000 kg/a N n. 1000 t/a

TV3 5000 kg/a P; 50 000 kg/a N n. 1200 t/a

4 YVA-menettelyn kulku

Tässä luvussa on kuvattu yleisellä tasolla ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) kulku, YVA:n soveltaminen arvioinnin kohteena olevaan hankkeeseen, YVA-ohjelmavaihe ja siitä saatu palaute, YVA-selostuksen laatiminen sekä 4.6 YVA-menettelyn aikataulu.

4.1 YVA-menettelyn soveltaminen tarkasteltavaan hankkee- seen

YVA-lain 11 §:n mukaisesti ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen tekemään päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta 3 §:n 2 momentin mukaiseen yksittäistapausta koskevaan hankkeeseen.

Hankkeesta vastaava on 27.6.2017 pyytänyt Varsinais-Suomen ELY-keskusta ratkaisemaan, onko hankkeeseen tarpeen soveltaa YVA-lain mukaista menettelyä.

ELY-keskus on 25.1.2018 julkaistussa päätöksessään (päätös 2/2018, Dnro VA- RELY/2005/2017) ottanut kantaa, että Loukeenkarin kalankasvattamon laajentaminen vaatii YVA-menettelyn soveltamista sekä Natura-arviointia. ELY-keskuksen perustelun mukaan las- kennallisen vertailun perusteella hankkeen kuormitus vastaa osittain YVA-lain liitteen 1 han- keluettelon mukaisten hankkeiden (jätevedenpuhdistamo, sikala) kuormitusta. Tämän jäl- keen (18.1.2019) YVA-lain liitteen 1 hankeluetteloon lisättiin kohta 1 d) merialueella sijaitsevat kalankasvatuslaitokset, joissa kalan lisäkasvu on vähintään 1 000 000 kilogrammaa vuodessa.

Lisäksi ELY-keskus katsoo hankkeen, sen sijoittumisen ja aiempien vaikutusarviointien pe- rusteella, että hankkeen vaikutus kohdistuu Natura 2000 -kohteisiin Seksmiilarin saaristo (FI0200152) ja Katanpää (FI0200172) ja todennäköisesti merkittävästi heikentää ko. Natura- alueiden suojeluperusteena olevia suojeluarvoja. Täten ELY-keskus edellyttää hankkeelta luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviointia.

4.2 YVA:n kulku ja yleiset periaatteet

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) avulla pyritään vähentämään tai kokonaan estämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA on lakiin (laki ympäristövaikutus- ten arviointimenettelystä, 252/2017, myöhemmin ”YVA-laki”) ja asetukseen (Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 277/2017, myöhemmin ”YVA-asetus”) pe- rustuva menettely.

YVA-menettelyssä tuotetaan tietoa hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista hanketta koske- vaa päätöksentekoa ja lupaharkintaa varten. YVA ei siis itsessään johda lupien myöntämiseen, vaan YVA:n tulokset on huomioitava lupapäätöksiä (esimerkiksi ympäristölupaa) laadittaessa (Kuva 4). Hanke voidaan toteuttaa vasta, kun se on saanut tarvittavat lupapäätökset. YVA- menettelyssä keskeistä on se, että siihen saavat osallistua kaikki ne, joihin hanke vaikuttaa, ja menettelyllä pyritään myös lisäämään kansalaisten tiedonsaantia.

Kuva 4. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöluvan hakeminen.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen:

1. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään ympäristövaikutusten arviointioh- jelma (YVA-ohjelma), jossa kuvataan hankkeen toteutusvaihtoehdot, ympäristön ny- kytila ja esitetään suunnitelma tarvittavista ympäristöselvityksistä ja siitä, kuinka hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutukset tullaan arvioimaan. Yh- teysviranomainen (ELY-keskus) antaa arviointiohjelmasta lausunnon.

2. Toisessa vaiheessa tehdään ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus), joka sisältää arvion hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Arviointi tehdään YVA-ohjelmassa kuvatulla tavalla huo- mioiden yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antama lausunto. YVA-menettely päät- tyy yhteysviranomaisen antamaan perusteltuun päätelmään, joka sisältää arvion arvi- ointiselostuksen riittävyydestä ja laadusta sekä päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) määrittelee hankkeet, joihin so- velletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Menettelyä voidaan soveltaa yksittäista- pauksissa myös muihin kuin laissa mainittuihin hankkeisiin, jos niistä katsotaan aiheutuvan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

YVA-ohjelma YVA-selostus Ympäristölupa-

hakemus Ympäristölupa

Muiden mahdollisten lupien hakeminen rinnakkain (esim. vesilupa)

ELY:n päätös YVA- menettelystä

Muutoksen- haku Aloituslupa

toiminnan käynnistämiseksi Mikäli YVA-

menettelyä ei tarvita

Sijoittumiseen vaikuttavat tarpeet (esim. infra ja maankäyttö)

Ennakkoneuvottelu viranomaisten kanssa ja tietotarpeiden määrittely

Arviointimenettelyn alussa yhteysviranomainen voi järjestää ennakkoneuvottelun, johon osallistuvat yhteysviranomaisen lisäksi muut arvioinnin kannalta keskeiset viranomaiset ja hankevastaava. Ennakkoneuvottelun tarkoituksena on edistää arviointimenettelyn sujuvuutta ja hankkeesta vastaavan ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa.

Yleisötilaisuus ei ole lain vaatima, mutta yleinen käytäntö, joka auttaa täyttämään lain vaati- mukset yleisön osallistumisesta.

Koko YVA-menettelyn prosessi on esitetty alla (ks. Kuva 5).

Kuva 5. Arviointimenettelyn viranomaisprosessin vaiheet.

4.3 Arviointiohjelman toteuttaminen

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma laadittiin ja julkaistiin vuoden 2018 lopulla. Yhteysvi- ranomainen kuulutti ohjelman, kokosi saamansa lausunnot ja mielipiteet ja toimitti lausun- tonsa YVA-ohjelmasta. Yhteysviranomainen totesi lausunnossaan arviointiohjelman olevan selkeä, helposti luettava ja varsin kattava. Lausunnossa lueteltiin tarkennustarpeita hankeku- vaukseen, toteutusvaihtoehtoihin, sijainninohjaussuunnitelman huomiointiin, ympäristön

Hankkeen lupaharkinta

Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä YVA-selostuksesta, arviointimenettely päättyy (2 kk) Kuulutus, mielipiteiden ja lausuntojen pyytäminen (30-60 pv) ja yleisötilaisuus

YVA-selostus laaditaan ja toimitetaan viranomaiselle Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta (1 kk)

Kuulutus, mielipiteiden ja lausuntojen pyytäminen (30 pv) ja yleisötilaisuus YVA-ohjelma toimitetaan yhteysviranomaiselle

Ennakkoneuvottelu (ei pakollinen)

nykytilan kuvaukseen, vaikutusalueen määrittelyyn ja vaikutusten arvioinnissa käytettäviin menetelmiin.

Aiempien ennakkoneuvottelujen hengessä toiminnanharjoittaja, yhteysviranomaisen sekä valvovan viranomaisen edustajat (ELY ja AVI) tapasivat 27.3.2019. Tapaamisessa käytiin läpi lausunto ja keskusteltiin tarkennusvaatimuksista. Paikalla oli myös Natura-arvioinnista vas- taava viranomainen.

Myös tämän jälkeen on yhteysviranomaisen ja valvovan viranomaisen kanssa keskusteltu pu- helimitse ja sähköpostitse liittyen esimerkiksi vesien ekologisen tilan huomioimiseen, kun uusi vesien tilaluokittelun luonnos julkaistiin. Selvityksen laatimisaikana kävi ilmi, että kalan- kasvatukselle tullaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vetämänä laatimaan uusi ympäris- tönsuojeluohje, jota ei kuitenkaan vielä ehditä tässä selvityksessä huomioida.

Koska yhteysviranomaisen kanssa on tehty tiiviisti yhteistyötä, ei tässä kappaleessa enää yk- silöidysti käydä läpi kaikkia lausunnon alkuperäisiä huomioita. Seuraavassa on tiivistelmä lausunnoista sekä kappale viranomaispalautteen huomioimisesta YVA-selostusvaiheessa.

Tiivistelmät lausunnoista

Kuulemisjaksolla oli tullut neljä lausuntoa ja yksi mielipide koskien hanketta. Lausunnon an- toivat Ahvenanmaan maakuntahallitus, Kustavin kunta, Museovirasto ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö. Mielipiteen jättivät Selkämeren kansallispuiston ystävät ry.

Lausunnoista Museovirastolla ja Kustavin kunnalla ei ollut noussut esiin hankkeen etenemistä haittaavia näkemyksiä. Muut lausunnot sekä mielipide oli sisällytetty olennaisine kohtineen yhteysviranomaisen lausuntoon YVA-ohjelmasta.

Ahvenanmaan maakuntahallitus oli lausunnossaan huolissaan hankkeen mahdollisista vaiku- tuksista Ahvenanmaan alueeseen kuuluviin vesimuodostumiin, jotka on luokiteltu pintave- sien ekologisen tilan luokituksessa tyydyttävään tilaan. Maakuntahallitus katsoi, että hank- keen vaikutukset on analysoitava perusteellisesti, jotta voidaan varmistua, etteivät ne hei- kennä ahvenanmaalaisten mahdollisuuksia käyttää vesimuodostumia vaarantamatta vesien hyvän tilan saavuttamista.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö totesi lausunnossaan YVA-ohjelman olevan pääosin riittävän tarkka, mutta esitti tarkennuksia pohjanlaadun, virtausten, vesikas- villisuuden ja riuttaelinympäristöjen selvityksiin. Lisäksi kaivattiin kalastotutkimusta esimer- kiksi koeverkkokalastuksilla, sillä kalaston nykytilasta ei ole mitattua tietoa. Myös kohdealu- een kalastuskäyttö ja mahdolliset merikutuisen siian elinympäristöt tulisi selvittää.

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ilmaisi mielipiteessään huolensa hankkeen vaikutuk- sista Selkämeren kansallispuiston ja sen lähialueiden virkistyskäyttöön ja luontoarvoihin. He toivovat perusteellisempaa nykytilan selvitystä ja huolellista vaikutusten arviointia, ja ehdot- tavat tuotantomäärien vähittäistä nostamista, jotta hankkeen vaikutuksia voitaisiin tarkastella seurantatutkimuksilla.

Tiivistelmä yhteysviranomaisen lausunnosta ja sen huomioiminen selostuksessa Hankekuvausta tulee viranomaisen mukaan laajentaa kattamaan paremmin rantatoimintojen lisääntyvä käyttö ja muutokset nykyiseen käyttöön nähden. Lisäksi verestys ja perkaamotoi- minta pitää sisällyttää YVA-selostukseen ja on huomioitava maakuntakaava, jossa kasvattamo sijoittuu suojeluun kaavoitetulla alueella.

• Rantatoiminnot on sisällytetty vaikutusarviointiin ja toiminnan kuvaukseen. Perkaamisen sijoittuminen on kuvattu suppeasti, mutta koska se ei ole eri toteutusvaihtoehdoissa poik- keava eikä kuulu itse kasvuhankkeeseen, ei sitä ole sisällytetty varsinaiseen arviointiin, vaan huomioitu hankkeen liityntäpinnoissa ja työllisyysvaikutuksissa. Maakuntakaava on huomioitu arvioinnissa, oleellisimpana Natura-alueita kuvaavat suojelumääräykset.

Yhteysviranomainen ehdottaa, että toteutusvaihtoehtoihin sisällytettäisiin sijainninohjaus- suunnitelman mukainen 400-600 t/a tuotantokapasiteettivaihtoehto. Hanketta pitäisikin tar- kastella laajemmin suhteessa sijainninohjaussuunnitelmaan, johon on sisällytetty luonnonva- rojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskevat suunnitelmat.

• Sijainninohjaussuunnitelma on huomioitu toteutusvaihtoehdoissa. Kuten viranomainen itsekin toteaa, suunnitelma on jossain määrin vanhentunut ja siinä esitetty kuormitus suh- teessa tuotantomääriin eivät vastaa nyt suunnitteilla olevan hankkeen kuormitusta. Sijain- ninohjaussuunnitelman mukaisessa mallinnuksessa mereen joutuvan ominaiskuormituk- sen on laskettu olevan 5,8 grammaa fosforia ja 46 grammaa typpeä kalakiloa kohti, kun tässä tapauksessa ravinnepäästöt perustuvat ominaiskuormitukseen 4,28 g fosforia ja 40,2 g typpeä kalakiloa kohti. Näin ollen typen perusteella (prosentuaalisella jaolla) kalaa voisi kasvattaa n. 687 t/a ja fosforin perusteella 813 t/a päästöjen ollessa sijainninohjaus- suunnitelmassa olleen vaihtoehdon tasolla. Lisäksi 18.1.2019 YVA-lain liitteen 1 hanke- luetteloon lisättiin kohta 1 d), joka määrää YVA-menettelyä sovellettavaksi vähintään 1000 tonnin lisäkasvin kalankasvatuslaitoksiin merialueilla. Viranomaisen ehdottama toteutus- vaihtoehto on keskimäärin puolet em. YVA-rajasta. Näin ollen 800 t lisäkasvun toteutus- vaihtoehto on katsottu riittäväksi.

Tulisi myös huomioida, että kasvattamo sijaitsee vesimuodostumassa, jonka ekologisessa ti- lassa on havaittu muutosta ja näin ollen on mahdollista, että hanke on ristiriidassa vesien hy- vän tilan tavoitteiden saavuttamisen kanssa. Viranomainen toivookin, että hankkeelle pyrit- täisiin vielä harkitsemaan myös muita sijoituspaikkoja, vaikka arviointiohjelmassa oli selke- ästi todettu sen olevan vaikeaa.

• Viranomaispalaverissa on todettu Loukeenkari sekoittumisolosuhteiltaan ja pohjan vuoksi erittäin hyväksi sijaintipaikaksi, joka kuitenkin sijaitsee tilaluokitukseltaan tyydyt- tävässä vesimuodostumassa. Kysymys on ymmärretty keskeiseksi hankkeen vaikutusten kannalta ja selvitystyössä on erikseen tarkasteltu hankkeen vaikutuksia vesimuodostuman ekologisen tilan luokitukseen. Viranomaisohjeet näistä tarkasteluista kokonaiseen vesi- muodostumaan ja sen saamaan luokitukseen ja luokan herkkyyteen puuttuvat, joten arvio perustuu asiantuntijatyöhön ja tiiviiseen yhteydenpitoon Suomessa eri asiantuntijoiden

kanssa, mukaan lukien tilaluokituksesta vastaavat asiantuntijat ja Suomen ympäristökes- kuksen tutkijat.

Ympäristön nykytilan kuvaus on lausunnon mukaan kohtuullisen kattava ja alueesta on ole- massa tietoa kuvauksen pohjaksi. Kuvauksessa pyydetään huomioimaan vielä Itämeren suo- jeluohjelma ja kalastus alueella. Ympäristövaikutusten arvioinnissa toivotaan, että vaikutuk- set esitetään selkeästi kartalla ja tarkastelussa huomioidaan niiden mahdollinen ulottuminen Ahvenanmaan alueelle.

• Suojeluohjelma huomioidaan selostuksessa. Kalastuksesta on haastateltu Uudenkaupun- gin-Kustavin kalatalousalue sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö.

Ravinnepäästöjen leviäminen on esitetty kartalla virtausmallinnukseen perustuen. Tämän perusteella voidaan todeta, etteivät alueen virtaukset suuntaudu kohti Ahvenanmaan ve- sialueita, eivätkä hankkeen vaikutukset ulotu merkittävinä pitoisuuksina maakuntarajan yli.

YVA-ohjelmassa esitetyn lisäksi yhteysviranomainen esitti lisättäväksi seuraavia kartoituksia alueen nykytilan kartoittamiseksi ja vaikutusten arvioimisen tueksi: Pohjan tilan ja pohja- eläinten, erityisesti sinisimpukoiden kartoittaminen, rakkoleväkasvustojen tila, rihmalevät ja epifyytit sekä merikutuisen siian lisääntymisalueet ja kalaston nykytilan selvitys joko haastat- teluilla tai koekalastuksilla.

• Kartoitukset toteutettiin asiantuntijatahon toimesta (Alleco Oy). Tutkimusraportti on lii- tettynä selostukseen ja sitä on hyödynnetty arvioinnissa (ks. Liite 2: Ruuskanen et al.

2019). Lisäksi toteutettiin 27.3.2019 viranomaispalaverissa sovittuja haastatteluja, joiden tulokset on huomioitu arvioinnin laatimisessa.

Natura-vaikutusten arvioinnissa korostettiin, että hajakuormitus ja ilmastonmuutos tulee ot- taa huomioon arvioitaessa suojeluperusteena olevien lajien ja luontotyyppien kykyä sietää li- säkuormitusta. Erityisesti linnustoon kohdistuvat riskit on arvioitava kokonaisvaltaisesti ja kaikista näkökulmista.

• Hajakuormituksen ja ilmastonmuutoksen kaltaisten megatrendien vaikutuksen huomioi- minen yksittäisiin lajeihin tai ekosysteemeihin on haasteellista, mutta ne esitetään osana ympäristön nykytilakatsausta, hyödyntäen maakunnallisia raportteja ja kehitystrendejä.

Linnusto käsitellään kattavasti ja huomioiden kunkin lajin asema ravintoketjussa.

Menetelmien epävarmuuden huomioinnista mainittiin, että virtaus- ja vedenlaatumallinnuk- set ovat tärkeä osa hankkeen vaikutusten selvittämistä, ja niiden epävarmuustekijöiden ja tie- toaukkojen käsittely on tehtävä kattavasti YVA-selvityksessä.

• Tämä on tiedostettu olennaiseksi kysymykseksi, joka käsitellään kattavasti.

Arviointiohjelman laatijan pätevyys on esitetty ja todettu riittäväksi, kunhan selostuksessa tu- lee ilmi myös tekijätahon pätevyys Natura-arvion tekemiseen.

• Tekijätahon pätevyys kuvataan myös Naturan näkökulmasta. Kenttätutkimusten rapor- tissa esitetään erikseen tutkimuksen tekijöiden pätevyys ja kokemus kohteena olevasta ekosysteemistä.

4.4 Arviointiselostus

Hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen YVA-ohjelman, siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä yhteysviranomaisen antaman lausunnon poh- jalta. Arviointiselostuksen tulee sisältää:

• Tarvittavat tiedot hankkeesta

• Kuvauksen ympäristön nykytilasta

• Kuvauksen hankkeen ja sen kohtuullisten vaihtoehtojen todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista sekä niiden lieventämisestä

• Seurannasta ja vaihtoehtojen vertailusta

• Tiedot ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamisesta ja yleistajuisen yh- teenvedon.

Hankkeesta vastaava toimittaa valmiin selostuksen yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomai- nen kuuluttaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja kuulutuksesta alkaa 30–60 päi- vää kestävä kuuleminen. Kuulemisen aikana kaikki halukkaat saavat esittää arviointiselostuk- sesta kirjallisen mielipiteensä ja asianomaiset viranomaiset, joille yhteysviranomainen esittää lausuntopyynnön, voivat antaa arviointiselostuksesta lausunnon. Kahden kuukauden kulu- essa kuulemisen päättymisestä yhteysviranomainen laatii arviointiselostuksesta perustellun päätelmän. Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä sisältää arvion selostuksen riittävyy- destä ja laadusta sekä päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Perusteltu päätelmä sisältää lisäksi yhteenvedon arviointiselostuksen kuulemisen yhteydessä annetuista lausunnoista ja mielipiteistä.

Jos yhteysviranomainen ei pysty tekemään perusteltua päätelmää arviointiselostuksen perus- teella, yhteysviranomainen voi pyytää hankkeesta vastaavaa täydentämään arviointiselostusta (laki 252/2017, 24 §). Tällöin täydennetystä selostuksesta järjestetään uusi kuuleminen ennen perustellun päätelmän antamista.

Arviointimenettely päättyy perusteltuun päätelmään. Perusteltu päätelmä on huomioitava hankkeen ympäristölupaharkinnassa.

4.5 Yleisötilaisuudet, mielipiteet ja viestintä

Viranomaisyhteistyön lisäksi YVA-menettelyssä on olennaista se, että menettelyyn voivat osallistua kaikki, joihin hanke vaikuttaa.

YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Kustavissa kunnanvirastossa 2.11.2018, noin puolessavälissä YVA-ohjelman nähtävillä oloa ja kuulemisaikaa. Tilaisuus käsitteli sekä YVA- ohjelmaa että hankkeeseen liittyvää Natura-arviointia. Tilaisuudesta tiedotettiin asianmukai- sesti etukäteen. Lähinaapurustolle lähetettiin kirje tai muu tiedote noin 5 km säteellä kasvat- tamosta. Myös paikallislehdessä on julkaistu artikkeli. Tilaisuudessa hanke esiteltiin lyhyesti, minkä yhteydessä yleisö sai esittää kysymyksiä. Tilaisuudessa esitetyt huolenaiheet on huomi- oitu sekä hankkeen suunnittelussa että YVA-selostuksessa.

YVA-selostuksen osalta tullaan järjestämään vastaava yleisötilaisuus. Tilaisuuden järjestämi- sessä tullaan huomioimaan YVA-ohjelman yleisötilaisuuden perusteella tehdyt mahdolliset havainnot parannettavista seikoista tilaisuuden järjestämisessä. Kustavin kunnan kanssa tul- laan keskustelemaan parhaasta tavasta tavoittaa paikalliset asukkaat – tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kunnan verkkosivuja tai mainintaa kuukausittaisessa kuntatiedotteessa.

Edellä mainittujen yleisötilaisuuksien lisäksi järjestetään tarvittaessa ylimääräisiä tilaisuuksia esim. tiedotusvälineille, luottamushenkilöille tai sidosryhmille. YVA-ohjelma tai siitä järjes- tetty yleisötilaisuus eivät herättäneet merkittävää huolta lähiseudun asukkaissa, joten ylimää- räisiä sidosryhmätapaamisia ei pidetty tarpeellisina.

Yleisötilaisuuksien lisäksi kansalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus jättää hankkeesta kirjallinen mielipide YVA-menettelyn mukaisesti. Lisäksi laaditaan yleistiedote medialle ja muille tarpeellisille viestintäalustoille, kuten kunnan verkkosivuille. Kaikki ympäristövaiku- tusten arviointimenettelyssä tuotettu julkinen aineisto kootaan yhteysviranomaisen toimesta ympäristöhallinnon yhteiseen verkkopalveluun osoitteeseen: https://www.ymparisto.fi/lan- nenpuolenlohiYVA

4.6 YVA-menettelyn aikataulu

YVA-ohjelman aikataulu oli seuraava:

• YVA-ohjelma toimitettiin YVA-yhteysviranomaiselle lokakuussa 2018

• YVA-ohjelma kuulutettiin 15.10.2018

• Kuuluttaminen kesti 15.11.2018 saakka (30 päivää)

• Kuulutuksen aikana YVA-ohjelmaan annettiin neljä lausuntoa ja yksi mielipide

• Yhteysviranomainen antoi YVA-ohjelmasta lausunnon 19.12.2018 YVA-selostuksen aikataulu on seuraava:

• YVA-selostus toimitettiin YVA-yhteysviranomaiselle maaliskuussa 2020

• YVA-selostuksen kuulutus järjestetään maaliskuun loppupuolella ja se kestää 60 päi- vää, toukokuun loppupuolelle

• Yleisötilaisuus YVA-selostuksesta tullaan pitämään maalis-huhtikuun vaihteessa 2020

5 Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja arvioinnit

Tässä luvussa esitetään, mitä lupia, suunnitelmia ja arviointeja hankkeen toteutuminen edel- lyttää YVA-menettelyn lisäksi.

5.1 Ympäristölupa

Ympäristölupaa vaaditaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan, sillä toiminta on mainittu ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 (muut kuin direktiivilaitokset) kohdassa 11 e. Hankkeen edettyä ympäristölupavaiheeseen tulee YVA-selostus ja yhteysviranomaisen siitä tekemä perusteltu päätelmä liittää mukaan ympäristölupahakemukseen. Ympäristölupa- hakemuksessa esitetään enää yksi valittu toteutusvaihtoehto. Luvan yhteydessä on mahdol- lista hakea aloituslupa muutoksenhausta riippumatta erillisillä perusteluilla. Ympäristölu- paprosessi on esitetty alla (ks. Kuva 6).

Lupahakemus lähetetään paikalliselle AVI:lle, joka kuuluttaa lupahakemuksen. Kuulutetun hakemuksen asiakirjat ovat julkisia. Kuuluttamisella AVI pyytää lausuntoja muilta mahdolli- silta viranomaisilta ja julkistahoilta, kuten valvovana viranomaisena toimivalta paikalliselta ELY-keskukselta, kunnilta, sekä mahdollisia muistutuksia ja mielipiteitä yksittäisiltä kansa- laisilta ja muilta sidosryhmiltä.

AVI kokoaa lausunnot, muistutukset ja mielipiteet, ja luvan hakija laatii niihin vastineen. Lu- paharkinnan aikana AVI voi tehdä lisäselvityspyyntöjä hakijalle. AVI antaa tämän jälkeen pää- töksensä, jossa annetaan ympäristölupamääräyksiä mm. liittyen päästöjen ja vahinkojen sal- lituista rajoista, seurannasta ja raportoinnista. AVI tiedottaa päätöksestä ja päätösasiakirja on julkinen. Mahdollinen aloituslupa muutoksenhausta huolimatta ratkaistaan päätöksen yhtey- dessä. Lupapäätöksen saatuaan hakija arvioi sen ja päättää mahdollisesta muutoksenhausta, mikäli ei ole tyytyväinen lupaehtoihin. Myös joku lausujista tai muistuttajista voi hakea pää- tökseen muutosta, mikäli katsoo päätöksessä olevan virheitä.

Kuva 6. Ympäristölupamenettely kaaviona. Lähde: Ympäristöhallinnon verkkosivut¹⁷

5.2 Natura-arviointi

Luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:ssä määrätään, että mikäli hanke tai suunnitelma yksi- nään tai muiden hankkeiden yhteydessä todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, vaikutukset kyseisiin luonnonarvoihin tulee arvioida.

Kuten luvussa 4.1 on kuvattu, ELY-keskus on 25.1.2018 julkaistussa päätöksessään (päätös 2/2018, Dnro VARELY/2005/2017) esittänyt edellyttävänsä hankkeelta luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviointia. Päätöksessä ELY-keskus on ottanut kantaa, että hankkeen, sen sijoittumisen ja aiempien vaikutusarviointien perusteella hankkeen vaikutus kohdistuu Natura 2000 -alueisiin Seksmiilarin saaristo (FI0200152) ja Katanpää (FI0200172) sekä to- dennäköisesti merkittävästi heikentää ko. Natura-alueiden suojeluperusteena olevia suojelu- arvoja.

17 Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Lu- vat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Ymparistolupa

Hanketta koskeva Natura-arviointi on toteutettu YVA-menettelyn yhteydessä siten, että YVA- ohjelmassa kuvattiin, miten Natura-arviointi tullaan toteuttamaan ja varsinainen Natura-ar- viointi on sisällytetty tähän YVA-selostukseen omana liitteenään.

5.3 Vesilain mukainen lupa

Vesilaissa (587/2011) säädetään vesitaloushankkeiden luvanvaraisuudesta. Vesitaloushanke tarkoittaa vesilain 1. luvun 3 §:n mukaisesti vesi- tai maa-alueella toteutettavaa toimenpidettä tai rakennelman käyttämistä, joka voi vaikuttaa pinta- tai pohjaveteen, vesiympäristöön, ve- sitalouteen tai vesialueen käyttöön. Vesilain 3. luvun 2 §:ssä säädetään luvanvaraisuudesta koskien vesitaloushankkeita, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia vesistöihin ja pohjavesiin.

Esim. hanke, joka aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka ve- sistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista, edellyttää vesilain mukaista lupaa. Kalan- kasvattamo ei kuitenkaan ole vesilain 3. luvun 3 §:ssä lueteltu hanke, joka aina edellyttää ve- silupaa.

Vesilupaa tulee hakea samassa yhteydessä kuin ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain ja ve- silain mukaisille luville riittää yksi lupapäätös, jossa on huomioitu molempien lakien vaati- mukset. Tästä ns. lupien yhteiskäsittelystä on säädetty ympäristönsuojelulain 47 §:ssä.

5.4 Vesimuodostumakohtainen arviointi

Kuten luvussa 2.7 kuvataan, vesimuodostumien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä on EU:n jäsenvaltioita sitova tavoite vesipuitedirektiivissä säädetyin poikkeuksin.

Käytännössä se tarkoittaa, Weser-tuomio huomioon ottaen, että ympäristölupa hankkeelle on evättävä, jos se vaarantaa vesistön hyvän tilan saavuttamisen tai säilyttämisen edes yhden luo- kituksen laatutekijän osalta.

Suomessa ei ole vielä viranomaisohjeistusta siitä, miten yksittäisen pistekuormittajan vaiku- tus mallinnetaan ja suhteutetaan kokonaisen vesistön tilaluokitukseen. Vesistöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä vesimuodostumaa tai vesimuodostumia, joiden alueella hankkeella on vaikutusta.

Tämä on merkittävä ero siihen arviointiin, jossa lähtökohtana on vaikutusalue. Loukeenkarin kalankasvatuksen tapauksessa vaikutusalue muodostuu ensinnäkin ravinnekuormituksen le- viämisalueesta sekä edelleen ravinteesta seuraavien vaikutusten leviämisalueesta, esimerkiksi välillisistä vaikutuksista lintujen ravintoketjuun. Näitä vaikutuksia on kuvattu luvussa 7 ja- oteltuna eri ekosysteemin osiin.

Vesipuitedirektiivin tapauksessa kysymys asetetaan toisin päin. Kohdealueena on kokonainen vesistömuodostuma, joka on karttaan määritetty tarkkarajainen alue. Tällöin tulee esittää ky- symys, että millainen vaikutus paikallisella kuormituksella on koko tähän alueeseen ja millä mekanismilla vaikutus välittyy. Lain sitovana tavoitteena on kohteena olevan vesistömuodos- tuman hyvä tila. Tämä on edelleen käännetty siten, että hankkeen aiheuttama muutos vesis- tössä ei saa vaarantaa niitä tekijöitä, joiden perusteella tilaluokitus tehdään. Eikä yksikään tekijä saa muuttua siten, että hyvän tilan saavuttaminen estyy.