Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmän 5. kokous
Aika 27.5.2021 klo 9:00
Paikka Teams etäkokous
Läsnä
Anne Nummela Satakuntaliitto
Arto Perttula Kokemäki
Asko Aro-Heinilä, puheenjohtaja Satakuntaliitto
Isid Diar (ELY) Pirkanmaan ELY
Jarkko Nyrhinen, UPM UPM Energy Oy
Kari Ylikoski Nakkila
Lähteenmäki Pasi Sastamala
Mikael Rytkönen, UPM UPM Energy Oy
Mustonen Paula Hämeen liitto
Myllyoja Ilkka (ELY), sihteeri Varsinais-Suomen ELY
Mäkäläinen Elina (ELY) Hämeen ELY
Nurhonen Niko (ELY) Pirkanmaan ELY
Paunila Jyrki Pirkanmaan pelastuslaitos
Pekka Pollari, UPM UPM Energy Oy
Petri Ekberg Satakunnan pelastuslaitos
Seija Holmi Huittinen
Suomalainen Merja (ELY) Hämeen ELY
Taina Koivisto Pori
Tepsa Elias Sastamala
Torkkel Milla (ELY) Hämeen ELY
Triipponen Juha-Pekka (ELY) Varsinais-Suomen ELY
1 Kokouksen avaus
Asko Aro-Heinilä toivotti osallistujat tervetulleiksi ja avasi kokouksen.
2 Edellisen kokouksen muistio
Ilkka Myllyoja esitti edellisen kokouksen pöytäkirjan.
3 Esityslistan hyväksyminen
Hyväksyttiin esityslista.
4 Ajankohtaiset tulvariskien hallinnan kehittämisasiat, lyhyt tervehdyspuheenvuoro ja ajankohtais- katsaus.
27.5.2021
Satakuntaliitto
Suunnitelmaa pidettiin kokonaisuutena hyvänä. Alueidenkäytön suunnittelussa tärkeää huomioida tulvariskit.
Hämeen liitto
Maakuntaohjelmatyö käynnissä. Vesivisio 2050 työssä mukana Hämeen ELY-keskus
Mukana myös muissa tulvaryhmissä. Hallintasuunnitelmaa pidetään hyvänä.
Pirkanmaan ELY-keskus
Talven hyydetulvatilanne oli rauhallinen. Luminen talvi aiheutti isoja virtaamia keväällä. Kiikan alueella tulvasuojaus toteutettu. Tulvakartoitusta Kiikan alu- eella.
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Hallintasuunnitelmaa tehty. Jäätilannemallinnusta edistetty yhdessä SYKEn ja voimalaitosten kanssa.
Huittisten kaupunki
Säpilän oikaisu-uomaa pidetään tärkeänä. Takkulan teollisuusalueelle tehty tulvapenger Sammunjoen varrelle.
Kokemäen kaupunki
Säpilän oikaisu-uoma puhututtaa. Hallintasuunnitelmaa pidetään hyvänä.
Nakkilan kunta
Hallintasuunnitelma nähdään tärkeänä. Huoli Säpilän oikaisu-uoman mahdolli- sista vaikutuksista mm kalastusmatkailuun.
Porin kaupunki
Ruoppauksia Huvilanjuovan yläosalla valmiina. Patojen korjauksia tehty. Tik- kulan pato uutena. Harjunpäänjoen järjestelystä valitettu. Kaavoitus käyn- nissä. Pihlavanlahden niittoja suunnitteilla.
Sastamalan kaupunki
Tulvakartoitus Äetsän ja Tyrvään välillä. Sastamalassa kaavoitusta käynnissä tulva-asiat huomioiden.
Satakunnan pelastuslaitos
Tehtävien vaihtoa menossa.
Pirkanmaan pelastuslaitos
Vapaa-ajan viettoon liittyvät tulvatehtävät lisääntyneet. Hallintasuunnitelma nähtiin hyvänä.
UPM Energy OY
tyytyväisiä hallintasuunnitelmaan
5 Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadun palautteen käsittely
Juha-Pekka Triipponen esitteli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kokoaman koosteen saadusta palautteesta (muistion liitteenä). Varsinais-Suomen ELY- keskus pyysi yhteensä 73 taholta lausunnot kuultavana olevista asiakirjoista.
Määräaikaan mennessä tuli yhteensä 29 lausuntoa. Kansalaisten ja yhteisö- jen lausuntoja tuli 1 kpl.
Palautteista käytiin alustavaa keskustelua. Koska kuuleminen on vasta päät- tynyt, ei tulvaryhmällä vielä ole ollut aikaa muodostaa kantaa lausuntojen ja kannanottojen vaikutuksista hallintasuunnitelmaehdotuksen sisältöön.
Osa palautteista edellyttää lisäkeskusteluja lausunnonantajan kanssa.
6 Jatkotoimenpiteet
Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee pohjaesityksen kuulemispalautteiden vaikutuksesta hallintasuunnitelmaehdotukseen tiettyjen lausunnonantajien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen.
Varsinais-Suomen ELY-keskus laatii kuulemispalautteen yhteenvetotauluk- koon sarakkeet, joissa esitetään miten palaute vaikuttaa hallintasuunnitelma- ehdotukseen tai missä lausunnonantajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen ei ehdotusta muuteta.
Pohjaesitys palautteen vaikutuksesta tulee tulvaryhmän kommentoitavaksi alkusyksyllä.
Tulvaryhmien kommentoinnin jälkeen Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee tarvittavat muutokset tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotukseen, joka käsi- tellään seuraavassa kokouksessa myöhemmin syksyllä.
7 Muut asiat
Tulvaryhmä keskusteli edunvalvonnallisiksi katsottavien osapuolten kutsumi- sesta tulvaryhmään mukaan asiantuntijajäseniksi. Päätettiin ettei sellaisia tasapuolisuuden vuoksi ole syytä ottaa mukaan tulvaryhmän kokoonpanoon.
Yhden tahon mukaan otto voisi johtaa muidenkin samassa asemassa ole- vien tahojen mukaanottoharkintaan jo nyt suhteellisen laajaan tulvaryhmään.
8 Seuraava kokous
Seuraava kokous 11.10.2021 klo 9. Paikka etäkokous tai ajankohtaisen COVID-19 tilanteen salliessa myöhemmin päätettävässä paikassa etäosallis- tumismahdollisuudella.
27.5.2021
9 Kokouksen päätös
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.
JAKELU Varsinaiset / varajäsenet:
Asko Aro-Heinilä / Susanna Roslöf Satakuntaliitto
Paula Mustonen / Heikki Pusa Hämeen liitto
Satu Appelqvist / Iris Havola Pirkanmaan liitto
Milla Torkkel Hämeen ELY-keskus
Diar Isid / Niko Nurhonen Pirkanmaan ELY-keskus
Juha-Pekka Triipponen / Mirja Koskinen Varsinais-Suomen ELY-keskus
Seija Holmi Huittisten kaupunki
Arto Perttula / Vesa Mäkinen Kokemäen kaupunki
Kari Ylikoski Nakkilan kunta
Juha Hjulgren / Juha Virola Ulvilan kaupunki
Taina Koivisto / Markku Koppelomäki Porin kaupunki Pasi Lähteenmäki / Elias Tepsa Sastamalan kaupunki
Anne Tuominen / Maria Åkerman Tampereen kaupunki
Petri Ekberg / Jari Eno Satakunnan pelastuslaitos
Jyrki Paunila / VIlle Naskali Pirkanmaan pelastuslaitos Asiantuntijajäsenet:
Anne Nummela Satakuntaliitto
Pekka Pollari Kokemäenjoen sään.yhtiö / UPM Energy OY
Matti Vuorinen UPM Energy OY
Ilkka Myllyoja (siht.) Varsinais-Suomen ELY-keskus
VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 022 500 Kirjaamo
www.ely-keskus.fi PL 236, 20101 Turku
Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi
Kokemäenjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuuleminen Yhteenveto lausunnoista ja kannanotoista
1 Tausta
Kuuleminen ehdotuksesta Kokemäenjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotukseksi järjestettiin 2.11.2020 – 14.5.2021. Hallintasuunnitelmaehdotus liiteasiakirjoineen olivat nähtävillä osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin ja suunnitelmaa koskevan alueen kuntien verkkosivuilla.
Tulvariskien hallintasuunnitelmien ja tulvakarttojen laatiminen nimetyille merkittäville tulvariskialueille perustuvat lakiin (620/2010) ja asetukseen (659/2010) tulvariskien hallinnasta sekä lakiin viranomais- ten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-laki 200/2005).
2 Lausunnot ja kannanotot
Varsinais-Suomen ELY-keskus pyysi yhteensä 73 taholta lausunnot kuultavana olevista asiakirjoista.
Määräaikaan mennessä tuli yhteensä 29 lausuntoa. Kansalaisten ja yhteisöjen lausuntoja tuli 1 kpl.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on käsitellyt kaikki lausunnot ja yhteenveto lausunnoista alla:
Yhteenveto lausunnoista:
Nro Lausunnonantaja Lausunnossa esitetyt kannanotot 1 Punkalaitumen
kunta
Punkalaitumen kunta pitää suunnitelman toimia oikeansuuntaisina. Toi- menpiteissä tulisi huomioida riittävästi myös latvavesistöjen vaikutukset alempien vesistöjen tulvariskiin. Myös latvavesiin tulisi kohdistaa kun- nostustoimenpiteitä, jotta koko valuma-alueen vedenpidätyskykyä pystyt- täisiin parantamaan. Näitä tavoitteita on vuosina 2019-2020 pyrkinyt edistämään Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon (Loiku) -hanke, jossa laadi- tussa Loimijoen pelastusohjelmassa yhtenä tärkeimpänä keinona vesien tilan parantamiseksi nähtiin valuma-alueen monimuotoistaminen veden pidätyskyvyn lisäämiseksi.
2 Jokioisten kunta Ei huomauttamista hallintasuunnitelmaan 3 Satakunnan pe-
lastuslaitos
Ei huomauttamista hallintasuunnitelmaan
4 Lempäälän kunta Tulvariskien hallintaa tulee tehdä yhdessä vesienhoidon suunnittelun kanssa ja tavoitteiden tulisi olla ainakin osittain yhdenmukaisia. Tässä suhteessa suunnitelmassa olisi syytä arvioida esitettyä tarkemmin toi- menpiteiden vaikutuksia vesienhoidon kannalta. Tulvasuojelun kannalta olennainen säännöstelytoiminta aiheuttaa tietyillä alueilla esimerkiksi Py- häjärven ja Vanajaveden matalilla osilla merkittävää haittaa rantaeroo- sion ja mataluudesta kärsivien vesialueiden rehevöitymisenä. Näiden te- kijöiden vaikutusta tulisi tutkia tarkemmin osana meren- ja vesienhoidon sekä myös tulvariskien hallinnan arviointia ja pohtia vaikuttavuudeltaan
VARELY/5081/2020 21.5.2021
sekä kustannustehokkuudeltaan parhaimpia käytäntöjä haittojen poista- miseksi. Kevätkuopan poistaminen on yksi tärkeä keino, mutta tulisi miettiä myös viljelyn kannalta tärkeän toukokuun vedenkorkeuden alen- tamisen poistamista. Tulvanalaisten peltojen poistamista viljelykäytöstä tulisi selvittää ja arvioida toimenpiteen vaikutukset sekä tulvasuojelun, vesienhoidon, että sosioekonomisesta näkökulmasta.
Tulvariskien hallintasuunnitelma on jossain määrin puutteellinen sään- nöstelyn vaikutusten arvioinnissa suhteessa esimerkiksi lintujärviin. Ve- denkorkeuksien muutokset lintujen pesimäaikaan aiheuttavat pesimätu- hoja esim. Lempäälän Ahtialanjärvellä (Natura 2000), kun keväällä mata- laan vesirajaan (kevätkuoppa) pesivät linnut menettävät pesänsä veden- korkeuden noustessa kesäkorkeuksiin.
5 Pirkanmaan liitto / Maakuntahallitus
Suunnitelmasta ei käy ilmi, missä määrin mm. Pirkanmaalla toteutetut kuivatustoimet ovat aikojen saatossa vaikuttaneet tulvariskiherkkyyteen sekä toisaalta minkälaisia ja miten laajoja käytännön toimia vedenpidä- tyskyvyn parantaminen edellyttää ja mikä on näiden toimien vaikutta- vuus. Tästä olisi mielenkiintoista saada lisäselvitystä.
Yleisen median kautta toteutettavan vesitilannetiedottamisen lisäksi olisi tärkeää, että tulvariskialueen maanomistajat, asukkaat ja muut toimijat olisivat tietoisia alueensa tulvariskeistä sekä siitä, miten he osaltaan voi- vat varautua mahdollisiin tulvatilanteisiin.
Kokemäenjoen tulviminen Vammalassa (muu tulvariskialue) liittyy vah- vasti Huittisten tulvatilanteeseen. LiitteessäAlueen kuvaus todetaan, että Vammalan taajaman alueella vahinkoja voi syntyä asutukselle ja lii- kenteelle tulvaveden noustessa erittäin harvinaiselle tasolle. Tähän liit- tyen on hyvä tunnistaa, että kyseiselle alueelle sijoittuvat maakunnalli- sesti merkittävä rakennettu Vammalan keskustan kulttuuriympäristö sekä arkeologisen perinnön ydinalue (Kaukola) ja tähän liittyvät suojelu- aluevaraukset. Suunnitelmassa olisi tärkeä kuvata mm. sitä, miten esite- tyt toimenpiteet edistävät tulvariskien hallintaa Vammalassa. Tämän li- säksi olisi tärkeä kertoa, mistä halutessaan saa lisätietoja näistä muista tulvariskialueista.
Luvussa 6.3 esitetyssä taulukossa on hyvä tarkentaa vastuutahojen lis- taa kertomalla, mitä kuntia toimenpiteet koskevat.
Ympäristöselostuksen nollavaihtoehdon (VE0) arviointia ei ole esitetty selostuksen luvussa 3. Näin ollen vaihtoehtojen vertailuun (VE0 – VE1) ei ole mahdollisuuksia.
Liitteessä 3 on hyvä huomioida myös Kokemäenjoen vesistöalueelle laa- dittu Vesivisio 2050, joka on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila ve- sistöalueen vesivarojen käytön, vesienhoidon sekä kalatalouden tulevai- suudesta vuoteen 2050. Vesivisiossa on teemassaVesien tila ja hallinta käsitelty tulvariskiä ja asetettu tavoitteita sen vähentämiseksi.
Muita kommentteja vähäisemmistä korjaustarpeista on lisäksi toimitettu 23.3.2021 sähköpostilla VARELY:yn hallintasuunnitelmadokumenttiin ja sen liitetiedostoihin suoraan kirjattuna.
6 Hämeenkyrön kunta
Ei lisättävää hallintasuunnitelmaehdotuksen toimenpiteisiin.
Tärkeäksi lautakunta näkee tulvakarttojen ajantasaisen päivittämisen.
Yhteistyö tulvariskien ehkäisemisessä on tarpeen, kuten myös suunnitel- mallinen ennakoiminen, siten että esim. Kyrösjärven pinnankorkeuden muutoksissa huomioidaan kalojen kutuajat sekä järven virkistyskäyttö.
Vaikka hallintasuunnitelmaan ei kuulunut säännöstelyn eroosiovaikutuk- set paikallisella tasolla, niin niitä ei pidä unohtaa eikä yhteistyön tarvetta siltä osin.
7 Hausjärven kunta Ei huomautettavaa hallintasuunnitelmaehdotukseen.
8 Huittisten kau- punki
Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Säpilän oikaisu-uoman rakentami- nen on priorisoitu erittäin tärkeäksi tulvasuojelutoimenpiteeksi. Oikaisu- uoman myönteiset vaikutukset pitkällä aikavälillä kattaa toteuttamatta jät- tämisestä aiheutuvat vahingot ja haitalliset vaikutukset.
Tulvariskien hallintasuunnitelman ehdotuksen sisältämät tavoitteet ja toimenpiteet ovat Huittisten kaupungin kannalta oikeanlaisia vesienhoi- don tavoitteisiin nähden ja toteutettavissa olevia. Yhteistyön, tiedonkulun ja tiedottamisen merkitystä tulvavaara- ja/tai tulvatilanteessa ei voi liikaa korostaa.
9 Varsinais-Suomen liitto
Ei huomautettavaa hallintasuunnitelmaehdotukseen.
10 Metsähallitus Metsähallitus kiinnittää huomiota suunnitelmassa esitettyyn Kokemäen- joen suiston avouomien kunnossapitoon. Suunnitelmassa esitetään, että Kokemäenjoen suistoalueella vedenjohtokykyä ylläpidetään ja paranne- taan niittämällä ja vähäisesti ruoppaamalla umpeenkasvaneita sivu- juopia.
Metsähallitus huomauttaa, että Metsähallitus on suunnitellut yhdessä ELY-keskuksen kanssa Fleiviikin alueella (Kokemäenjoen suiston Natura 2000 -alue) pohjapadon tai penkereen rakentamista sivujuopaan, jotta joen tulva nousisi laidunniitylle. Ongelmaksi asia nousee, mikäli tulva ei yltäisi ruoppausten takia niitylle. Metsähallitus pyytää ottamaan tämän tarpeen huomioon suunnitelmissa.
Olennaista myös mm. suiston Natura 2000 -alueen niittyalueilla linnuston kannalta on, että joenuomien reunoja ei koroteta läjitysmassoilla. Metsä- hallitus ei myöskään anna lupaa ruoppausmassojen läjittämiselle luon- nonsuojeluun varatuille alueille.
11 Kokemäen kau- punki
Kokemäen kaupunginhallitus päättää lausua näkemyksenään, että Ko- kemäen kaupunki tiedostaa hankkeen tulvansuojelun tärkeyden koko
VARELY/5081/2020 21.5.2021
Kokemäenjoen vesistön kannalta sekä tulvansuojelutoimenpiteen merki- tyksen Säpilänniemen oikaisu-uomahankkeen osalta. Kokemäen kau- punki ei ota tässä lausunnossa kantaa Säpilänniemen oikaisu-uoma hankkeen puolesta tai sitä vastaan.
Hankkeeseen liittyvässä keskustelussa on Kokemäellä katsottu Säpilän- niemen oikaisu-uoman rakentamista puoltavana seikkana se, että hanke on arvioitu Kokemäenjoen tulvariskien hallinnan kannalta erittäin tärke- äksi koko jokiosuudella. Hanketta vastustavissa näkemyksissä on tuotu esille Säpilänniemen yläpuolella jokivarressa sijaitsevien tärkeiden kas- villisuusympäristöjen muuttuminen ja häviäminen hankkeen toteuttami- sen myötä. Muita huolen aiheita ovat olleet oikaisu-uoman vaikutus Sä- pilänniemeä kiertävän luonnonuoman veden määrään ja Säpilänniemen pohjavesiesiintymään. On myös esitetty huoli, että Kokemäenjoen vir- tausolosuhteiden muuttuminen oikaisu-uoman rakentamisen myötä saisi aikaan joen pohjaan aikaisempien vuosikymmenten teollisuuden pääs- töistä kertyneiden haitta-aineiden irtoamisen ja sekoittumisen jokiveteen, mikä huonontaisi jokiveden laatua alajuoksulla.
Lausunnosta esitettiin oikaisu-uomaa vastustava eriävä mielipide, joka hävisi äänestyksessä 6-2.
12 Loimaan kaupunki Ei huomautettavaa hallintasuunnitelmaehdotukseen.
13 Hämeen ELY- keskus
Ehdotuksen kappaleessa 5,tulvariskiä vähentävät toimenpiteet-koh- dassa (s.18) on mainittu muun muassa tulvariskien huomioiminen ympä- ristölupapäätöksissä. Kohdassa mainitaan toimenpiteen kohdistuvan tul- variskialueelle. Lisäksi ehdotuksen kappaleessa 6 puolestaan mainitaan kyseisen toimenpiteen kohdistuvan koko vesistöalueelle. ELY-keskus esittää, että tulisiko kappaleessa 5 mainita vesistöalueesta tulvariskialu- een sijaan?
Vesienhoidon tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että vesis- töihin tulevaa ravinne- ja kiintoaineskuormitusta vähennetään kaikin mahdollisin keinoin. Tavoitteiden toteutumista tukevat myös tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen toimenpiteet vedenpidätyskyvyn paranta- misesta valuma-alueilla ja luonnonmukainen valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta.
14 Keski-Suomen liitto
Ei huomautettavaa hallintasuunnitelmaehdotukseen.
15 Kokemäenjoen yläosan kalata- lousalue
Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue tiedostaa, että tämä suunnitelma on tehty tulvariskien hallintaa ja tulvien haittojen vähentämistä varten.
Kalatalousalue kuitenkin toivoo, että tässä suunnitelmassa huomioitaisiin toimenpiteiden vaikutukset myös kalatalouteen ja alueen vedenlaatuun, vaikka ensisijaisena tavoitteena on omaisuuden ja henkien turvaaminen.
Kalatalousalue esittää, että toimenpiteissä pyrittäisiin mahdollisimman vähän kalakantoja haittaaviin veden korkeuden vaihteluihin ja eroosion minimoimiseen sekä mahdollisimman paljon ennakoiviin toimenpiteisiin veden korkeuden säätelyssä. Tilanteet kuitenkin yleensä muodostuvat nopeasti ja yllättäen, jolloin ennakointi on vaikeaa.
Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue esittää, että Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmän jäseneksi nimettäisiin lisäksi edustaja joko Pohjois-Savon tai Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalata- lousryhmästä.
16 Lopen kunta Ei huomautettavaa hallintasuunnitelmaehdotukseen.
17 Hämeenlinnan kaupunki / Hattu- lan kunta
Ei anna lausuntoa.
18 Kainuun ELY- keskus / patotur- vallisuusviran- omainen
Tulvariskialueilla mahdollisesti sijaitsevat patoturvallisuuslain (494/2009) 11 §:n mukaisiin luokkiin luokitellut padot on syytä mainita tulvariskien hallintasuunnitelmissa. Luokkiin voi tulla myös ajan myötä muutoksia.
Padon luokka voi tulla uudelleen tarkasteltavaksi, esimerkiksi jos padon vahingonvaara-alueen maankäyttö muuttuu kaavoituksen ja rakentami- sen seurauksena.
Pysyviä tulvapenkereitä rakennettaessa tulee tieto niistä toimittaa pato- turvallisuusviranomaiselle hyvissä ajoin jo suunnitteluvaiheessa, jotta tul- vapenkereiden mahdollinen luokitustarve voidaan selvittää ja patoturval- lisuusviranomainen voi arvioida padon mitoitusta patoturvallisuuden kan- nalta.
Patoturvallisuusviranomainen avustaa pelastustoimen johtajaa pelastus- toiminnassa ja osallistuu tarvittaessa pelastustoiminnan johtoryhmän työhön patoturvallisuuslain (494/2009) 26 §:n mukaisesti. Patoturvalli- suusviranomainen seuraa tulvatilanteiden kehittymistä ja osallistuu tarvit- taessa viranomaisten tulvapalavereihin.
Patoturvallisuusviranomainen valvoo pato-onnettomuustilanteessa, että padon omistaja huolehtii velvollisuuksistaan sekä antaa asiantuntija- apua pelastustoimelle ja padon omistajalle. Patoturvallisuusviranomai- nen ilmoittaa tapahtuneesta tarpeen mukaan muille viranomaisille ja osallistuu väestön varoittamiseen.
19 Porin kaupunki Suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin ei Porin kaupungilla ole huo- mautettavaa. Porin kaupunki on ollut mukana laatimassa hallintasuunni- telmaa ja Porin tulvasuojelun näkökohdat on otettu hyvin huomioon suunnitelmaa laadittaessa.
Esitämme kuitenkin toivomuksen, että suunnitelmassa huomioitaisiin tu- levaisuudessa keskusta- alueen kunnossapitoruoppauksien lisäksi myös muut ruoppaustoimenpiteet, jotka voivat olla tarpeellisia tulvasuojelun ta- son parantamiseksi. Tämän suunnitelmakauden yhdeksi toimenpiteeksi on esitetty suiston alueen pienet ruoppaukset ja niitot. Mikäli nämä toi- menpiteet eivät ole riittäviä, tulee laajempien ruoppausten hyöty tulva- suojeluun selvittää ja jos katsotaan tarpeelliseksi, myös toteuttaa tule- vien hallintasuunnitelmakausien aikana.
VARELY/5081/2020 21.5.2021
Porin tulvasuojelun kehittäminen ja ylläpito ovat erittäin tärkeitä, jotta tu- levaisuudessa pystytään välttymään suurtulvilta Porissa. Ilmastonmuu- toksen vaikutukset ovat jo nähtävissä ja Porissa on ollut haastavia tulva- vaaratilanteita useampana vuonna peräkkäin. Suunnitelmassa esitetyt hankkeet tulisi toteuttaa. Toimenpiteet pienentäisivät tulvariskiä koko ve- sistöalueella ja osaltaan johtaisivat siihen, että Porin tulvasuojelu saatai- siin nostetuksi hyväksyttävälle tasolle.
20 Pirkanmaan ELY- keskus
Taulukossa 6.4 on alueellisena rajauksena yhdessä kohdassa myös Kii- kan tulvariskialue, jota ei kuitenkaan ole mainittu tulvariskialueita esitte- levässä kappaleessa 2.2 kohdassa "Muut tulvariskialueet".
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suunnitelmassa tulisi erotella tar- kemmin, puhutaanko tulvariskialueista vaiko merkittäviksi tulvariskialu- eiksi nimetyistä alueista. Esimerkkinä tästä on taulukko 6.2., jossa taulu- kon kuvailuteksti käsittelee merkittäviä tulvariskialueita, mutta itse taulu- kossa puhutaan vain tulvariskialueista. Taulukossa esimerkiksi Kiikan kiinteistökohtaisiset toimenpiteet on merkitty vastaavan suorasti tavoittei- siin, vaikka Kiikka ei sijaitse merkittävällä tulvariskialueella. Myös sivun 13 alussa sekä sivulla 17 kohdassa "Tavoitteet tulvariskialueille" jää epä- selväksi, tarkoitetaanko tulvariskialueita vaiko merkittäviä tulvariskialeita.
Sivulla 13 mainituille vahinkofunktioille olisi hyvä lisätä viite.
Suunnitelmaehdotuksen taulukko 3.3 kaipaa tarkennusta, sillä siitä ei käy ilmi, millä perusteella taulukossa on vain osa alueen padoista. Li- säksi tähdellä merkitsemättömien lukujen lähde jää epäselväksi. Epäsel- väksi jää myös, miksi Hartolankosken pato on merkitty luokkaan 1 kuulu- vaksi, mutta yläpuolinen Melon pato ei. Molemmat padot ovat 2-luokan patoja ja molempien patojen yläpuolisessa vesistössä on 1-luokan pato.
Taulukossa 6.3 on arvioitu, että toimenpiteellä "Tulvariskialueiden ja alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien huomioiminen kaavoituksessa ja rakennusluvissa" ei ole vaikutusta vesistöalueen tulvasuojeluhyötyjen näkökulmasta. Tässä arviossa olisi syytä ottaa huomioon, että alimpia suositeltuja rakentamiskorkeuksia on määritelty suurelle määrälle sellaisia järviä, jotka eivät sijaitse tulvariskialueilla, ja näiden huomioimisella on tulvasuojeluhyötyjä kaikkialla, missä korkeudet on määritetty.
Liitteen 2 (Alueen kuvaus) sivulla 6 kerrottu Pirkanmaan patoturvallsuus- lain mukaan luokiteltujen patojen määrä olisi syytä tarkistaa, sillä luku poikkeaa patotietojärjestelmän tiedoista. Lisäksi sivun 10 virtaaman ha- vaintopaikkojen listauksessa Herralanvirran pato on syytä korvata Kuok- kalankoskella ja Lempäälän kanavalla, sillä padolla ei mitata
virtaamaa. Taulukossa 6 jää epäselväksi, mitä tarkoitetaan kokonaislä- päisykyvyllä, ja termin tarkentamisen lisäksi Tammerkosken yläkosken, Hartolankosken (Tyrvää) ja Valkeakosken kohdalla kokonaisläpäisyky- vyn lukemat on syytä tarkistaa. Taulukon 7 otsikko on tarpeen tarkistaa, sillä Pirkanmaan osalta taulukosta on jätetty pois jätepadot ja varastoal- taat sekä Valkeakosken voimalaitoksen patoon liittyvä Valkeakosken ka- navan sulkumuuri. Myös taulukon näkymisessä on puutteita ymparisto.fi-
sivuilta löytyvässä nettiversiossa. Huomionarvoista on myös, että liitteen 2 taulukossa 6 kerrotut kokonaisläpäisykyvyt ovat Tammerkosken ylä- kosken ja Hartolankosken (Tyrvää) osalta suunnitelmaehdotuksen taulu- kossa 3.3 esitettyjä nykyisiä mitoitusarvoja pienempiä.
Liitteen 3 taulukossa 4 on toimenpiteiden "Tulvariskien huomioon
ottaminen ympäristölupapäätöksissä" ja "Sähkön- ja lämmönjakelulaittei- den sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden sijoitus pois tulva-alu- eelta tai suojaaminen tulvalta" kohdalla lisätiedoissa, että toimenpide vä- hentää mahdollisia päästöjä ilmaan. Taulukkoa olisi näiden toimenpitei- den osalta syytä tarkistaa, sillä viereisessä sarakkeessa on merkitty, ettei näillä toimenpiteillä ole vaikutusta ilmaan.
Yhdeksi toimenpiteeksi hallintasuunnitelmassa on valmiustoimenpiteenä nostettu keskeisimpien järvien säännöstelylupien ajantasaistamisen.
ELY-keskus pitää tärkeänä, että lupien ajantasaistamisen yhteydessä tarkastellaan myös säännöstelyn ekologisia vaikutuksia, yhteensovite- taan vesienhoidon ympäristötavoitteisiin ja varmistetaan vaikutusten mi- nimointi. Tulvariskien hallinnan yhteensovittaminen vesienhoitosuunnitel- maan on tarpeen tehdä käytännön tasolla myös muiden toimenpiteiden kohdalla.
Lisäksi vesienhoidon näkökulmasta ELY-keskus nostaa vedenpidätysky- vyn parantamisen ja heikkenemisen estämisen. Vedenpidätyskyvyn pa- rantamisella voidaan joissain tapauksissa vähentää myös vesistökuormi- tusta (ravinnekuormitus, orgaanisen kiintoaineksen kuormitus jne.), joten toimenpiteen alueellisessa kohdentamisessa ja toteutuksessa tulisi mah- dollisuuksien mukaan huomioida myös vesienhoidon tavoitteet.
Vedenpidätyskyvyn parantamiseen tähtäävillä toimenpiteillä, kuten suo- ja metsäalueiden ennallistaminen, on tulvasuojelutoimenpiteen lisäksi merkittäviä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä tavoitteita mm. osana parhaillaan valmisteltavaa Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Luonnonsuojelun näkökulmasta soiden tai metsien ennallistamistoimia sisältävän toimenpiteen etusijajärjestystä voisi olla perusteltua nostaa, ja tutkia tarkemmin luonnon monimuotoisuusarvojen turvaamisen sekä tul- vasuojelun tavoitteiden tehokkaan yhteensovittamisen keinoja ja toteut- tamisen mahdollisuuksia. Suojeltujen ja valtion mailla sijaitsevien kohtei- den osalta merkittävä ennallistamistoimija on Metsähallitus. Myös veden- pidätyskyvyn heikkenemisen estämiseen liittyvillä toimilla voidaan katsoa olevan huomattavia yhtymäkohtia luonnon monimuotoisuusarvojen tur- vaamisen kanssa, ja ne ovat siten kannatettavia.
Hallintasuunnitelman liitteessä 2 kuvataan alueen tilaa. Luontoarvojen osalta suunnittelualueelta mainitaan ryhmänä Natura 2000 -verkostoon kuuluvat kohteet. Alueella on kuvattu sijaitsevan 35 vesienhoitosuunni- telman mukaista Natura 2000 -aluetta. Aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi mitä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita tällä tarkoitetaan, ja mi- ten kohteet sijoittuvat tulvariskialueiden, suunniteltujen hallintatoimenpi- teiden ja niiden vaikutusalueiden suhteen. Tältä osin aineistoa olisi hyvä täydentää. Myös Natura 2000 -alueiden merkitystä ja säädösperustaa
VARELY/5081/2020 21.5.2021
kuvailevan tekstin sisällön ymmärrettävyyteen olisi hyvä kiinnittää tar- kempaa huomiota.
Natura-alueiden lisäksi alueen kuvausta ja vaikutusarviointeja olisi hyvä täydentää myös mahdollisilla muilla luontoarvojen ja luonnonsuojelun kannalta merkittävillä alueilla (esim. kaikki luonnonsuojelualueet, linnus- ton kannalta tärkeät alueet, maisema-alueet). Lisäksi hallintasuunnitel- man toimenpiteiden vaikutusalueelta olisi tärkeä tunnistaa olemassa ole- van esiintymistiedon ja asiantuntija-arvioinnin perusteella uhanalaisten, rauhoitettujen, erityisesti suojeltavien ja luontodirektiivin liitteen IV-lajien mahdollinen esiintyminen ja pyrkiä arvioimaan suunniteltujen toimien vaikutuksia niihin suunnittelutaso huomioiden. Edellä mainituilla
luonnonsuojelun kannalta keskeisillä alueilla tai lajeilla voi olla vaikutuk- sia toimenpiteisiin ja niiden toteutettavuuteen suunnittelutason tarkentu- essa.
Ympäristöselostuksessa, kappaleessa 7, tarkastellaan suunnitelman mu- kaisten toimenpiteiden vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin. Tarkastelussa on tunnistettu kahden toimenpiteen vaativan luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin laatimista. Raportista ei kuitenkaan selviä, onko suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia ja vaikutus- arviointien tarpeita tarkasteltu kattavasti muihin mahdollisiin vaikutusalu- eella sijaitseviin Natura-alueisiin. Mm. selvityksessä todetaan Huittisten alueen tulvilla ja sinne kohdistetuilla toimenpiteillä olevan vaikutusta Ko- kemäenjoen Natura-alueisiin, myös Pirkanmaan alueella sijaitsevaan Kil- pikosken kohteeseen. Tältä osin tarkastelua tuleekin täydentää. Hallinta- suunnitelmassa ja sen liitteissä on tärkeä myös yksilöidä kukin puheena oleva Natura 2000 -alue käyttäen siitä kohteen virallista nimeä.
21 Väylävirasto Yhtenä tulvan lieventämisen keinona käytetään yleisesti valuntaa hidas- tavia toimenpiteitä. Kuitenkin esimerkiksi teiden ja ratojen osalta kuiva- tuksen toimiminen ja hulevesien hallittu poistaminen on keskeistä raken- teiden ja teiden päällysteiden kestävyyden turvaamisessa. Lisäksi toi- miva kuivatus vähentää merkittävästi rakenteisiin kohdistuvia eroosio- ja routavaurioiden riskiä. Tämän takia suunnitelluissa toimenpiteissä tulee aina turvata hallitun hulevesien ja muun kosteuden poisto tien ja radan rakenteista. Toimenpiteet tulisi myös suunnitella siten, etteivät ne merkit- tävästi vaikuttaisi tien- tai radanpidon kustannuksiin.
Väylävirastossa on myös tutkittu myös tulvavahinkojen euromääräistä arviointia tulvariskien hallintasuunnitelmissa. Liikenteen vahinkokustan- nusten laskennassa on huomattu joiltakin osin kehittämistarvetta. Esi- merkiksi niissä suunnitelmissa, joissa kustannukset ovat avoimesti näh- tävissä, kustannukset eivät aina lisäänny eri tulvaskenaarioissa loogi- sesti tulvatilanteen pahentuessa ja liikennehäiriöiden lisääntyessä. Myös vahinkokustannukset itsessään ovat joissakin tapauksissa alimitoitettuja.
Mäntyluotoon menevää rataa parannetaan vuoden 2021 aikana. Rata- osuus tulee nousemaan Tikkulan tasoristeyksestä pohjoiseen noin 800 m:n matkalla. Suntinojan ylittävän sillan kohdalla rata tulee nousemaan 67 cm nykytasosta.
22 Satakuntaliitto Verrattuna aikaisempaan tulvariskien hallintasuunnitelmaan Kokemäen- joen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027 on lyhyempi ja mm. kuvailevia osuuksia on siirretty liitteisiin. Näin suun- nitelmasta on nyt saatu selkeämpi ja huomattavasti helppolukuisempi.
Suunnitelmaan valitut tulvariskien hallinnan toimenpiteet vaikuttavat pe- rustelluilta. Osuus, jossa kuvataan kunkin toimenpiteen suhde asetettui- hin tavoitteisiin, on myös selkeä. Tälla suunnittelukierroksella ilmaston- muutos on otettu läpileikkaavaksi teemaksi ja se näkyy teksteissä hyvin.
Tulvariskien hallintasuunnitelman yhtenä tulvasuojelutoimenpiteenä on esitetty vedenpidätyskyvyn parantamista ja heikkenemisen estämistä ve- sistöalueen osavaluma-alueilla mm. kuivatushankkeisiin liittyen. On tär- keää, että vedenpidätyskykyä lisätään määrätietoisesti erilaisten hank- keiden yhteydessä ja muutoinkin vesien viipymää valuma-alueilla ediste- tään osana valuma-aluetasolla tehtäviä suunnitelmia ja toimenpiteitä.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa on kappaleessa 5.1. esitetty tulvaris- kiä vähentävät toimenpiteet. Ensimmäiseksi toimenpiteeksi on ehdotettu Tulvariskien ja alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien huomioi- minen kaavoituksessa ja rakennusluvissa. Satakuntaliitto ehdottaa, että toimenpiteen sanamuotoja terävöitetään niin, että jo toimenpiteestä it- sestään käy ilmi, että tulvariskialueille ei tule ohjata uutta rakentamista.
Nyt vasta toimenpidettä kuvailevassa osuudessa puhutaan tulva-alttiiden toimenpiteiden sijoittumisesta tulvavaara-alueen ulkopuolelle.
23 MTK-Satakunta Sosioekonomisista vaikutuksista puuttuu edelleen tulvariskialueiden maatilatalous. Sen tulisi näkyä omana erityisalanaan, jossa koti ja työ kytkeytyvät samaan kokonaisuuteen. Siihen liittyvät myös kotieläimet sekä elintarvike- ja tuotantotarvikevarastot. Ala hyödyntää luonnonvaroja ja tulvasuojelulla tai tulvien leviämisalueena käyttämisellä on huomattava merkitys sekä maatilojen talouteen että ihmisten hyvinvointiin.
Valmiustoimien osalta on syytä muistaa, että useampi poikkeuksellinen tilanne voi sattua samaan aikaan. Esimerkiksi evakuointireittien on tul- van kanssa samaan aikaan sattuvan myrskyn varalta toimittava. Tulva- riskialueilla sijaitsevien maatilojen toiminnan huolto, kotieläinten mahdol- linen evakuointi tai elintarvike- ja raaka-ainevarastojen siirto on syytä si- sällyttää valmiussuunnitteluun.
Infopaketin kokoaminen varautumisesta tulvatilanteisiin on perusteltua koota kuntien nettisivuille. Tulvavaaran tiedostaminen parantaa toiminta- valmiutta todellisen tilanteen sattuessa. Tähän olisi hyvä lisätä viran- omaisten järjestämät tilaisuudet, joissa kerrotaan, miten tulvatilanteissa tulee viranomaisten mukaan toimia. Aika ajoin pidettävät päivitystilaisuu- det ovat myös suotavia. Asia pysyy paremmin mielessä ja varautumis- taso todennäköisesti parempana.
Ihminen on toiminnallaan monin tavoin muuttanut vesiuomien luonnon- mukaisia virtauksia ja valuma-alueiden vesien virtausta vesistöihin.
Suunnitelmassa onkin esitetty yhdeksi toimenpiteeksi valuma-alueiden
VARELY/5081/2020 21.5.2021
vedenpidätyskyvyn parantamista ja luonnonmukaista valuma-aluekoh- taista vesivarojen hallintaa. Ajatus ja tavoite ovat hyödyllisiä, kunhan ne suunnitellaan huolellisesti. Peltoalueilla tilanne on herkempi, sillä riski vil- jelyhaitoille (vettyminen, rakenneongelmat, ravinnehuuhtoumat, työ- haitta, taloudelliset menetykset) on merkittävä. Metsäpuolella toimenpi- teestä on enemmän kokemuksia. Tällaisia suunniteltaessa kohdealueen maanomistajat on ehdottomasti otettava alusta lähtien mukaan suunnit- teluun ja heidän mielipiteitään on kuunneltava.
Porin osalta ruoppaukset ja kiinteistökohtaiset suojaukset ovat perustel- tuja. Myös Pihlavanlahden ruoppaus on perusteltua Kokemäenjoki-uo- man vetokyvyn parantamiseksi virtaamien kasvaessa. Harjunpäänjoen alaosan järjestely on peltoalueiden ja ympäristötavoitteiden vuoksi on- gelmallinen.
Huittisten osalta kiinteistökohtaiset tulvasuojelutoimet ovat kannatettavia.
Säpilän oikaisu-uoman rakentaminen on vuosikymmeniä suunniteltu ja valmisteltu, ristiriitoja herättävä toimenpide. Pohjavesi- ja ympäristöhai- toistaan huolimatta se on jäämässä ainoaksi toteuttamiskelpoiseksi tul- vasuojelutoimenpiteeksi Kokemäenjoen keskiosalla muiden vaihtoehto- jen karsiuduttua pois.
Tätä työtä on jatkettava vastuutahojen kesken, jotta suunnitelmat toimi- vat myös käytännössä, jos ja kun tulvariski konkretisoituu käytännössä.
Alueiden asukkaat, mukaan lukien alkutuotanto, on pidettävä ajan tasalla varautumis- ja toimintaohjeista sekä kuultava myös heidän arvioitaan tar- vittavista viranomaisten tukitoimista kriisitilanteessa.
24 Porin kalatalous- alue
Porin kalatalousalue katsoo, että toteutuessaan Harjunpäänjoen uoman siirto on merkittävä riski Harjunpäänjoen vaelluskalojen luontaiselle elin- kierrolle. Tulvariskien hallitsemiseksi pitäisi löytää ratkaisuja, jotka ovat yhteensovitettavissa vesiluonnon monimuotoisuuden kanssa, eikä Har- junpäänjoen järjestelyhanketta tule toteuttaa.
25 Satakunnan mu- seo
Ei huomautettavaa hallintasuunnitelmaehdotukseen.
26 Hulauden osakas- kunta
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa ei ole mainintaa kuivuusriskien huo- mioon ottamisesta. Missä lakisääteisessä asiakirjassa tulvariskilakiin kir- jatut vaatimukset aiotaan käsitellä? Eikö asia pitäisi sisällyttää myös tul- variskien hallintasuunnitelmaan.
Lausunnossa viitataan Pirkanmaan kansanedustajien Maa- ja metsäta- lousministerille tekemään kirjalliseen kysymykseen säännöstelylupien muutoshakemuksiin liittyen. Kysymysten sisältö:
Miksi nyt meneillään olevissa säännöstelylupien tarkistuksissa ei päivi- tetä lupia yhtenäisenä kokonaisuutena huomioiden 50 vuoden aikana vesienkäyttöön liittyvien tavoitteiden, arvojen ja lainsäädännön muutok- sia?
Onko vaarana, että muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa ilman kokonais- valtaista ja päivitettyä tarkastelua aiheutamme lisää ongelmia järvil- lemme ja eri intressitahoille?
Onko tarpeen kehittää lainsäädäntöä sekä suunnittelu- ja arviointimenet- telyjä siten, että säännöstelylupien muuttaminen sujuvoittuisi?
27 Suomen luonnon- suojeluliiton Sata- kunnan piiri
Luonnonsuojelupiirin näkökulmasta tulvariskien halintasuunnitelman polttavin ongelma on Säpilänniemen oikaisukanavan rakentamishanke.
Kanavan rakentaminen muuttaisi merkittävästi Kokemäenjoen tämänhet- kistä tilaa ja virtausolosuhteita. On muistettava, että joen pohjassa on sedimentoituneena teollisuuden jätteitä lähes sadan vuoden ajalta. Ra- jun vesistörakentamisen muuttamat joen virtaussuhteet aiheuttaisivat to- dennäköisesti sen, että pohjasedimentit raskasmetalleineen lähtevät liik- keelle kohti alajuoksua. Esimerkiksi Porin Pihlavanlahdella kalastetuissa hauissa on ollut korkeiden elohopeapitoisuuksien vuoksi syöntirajoituksia vielä 1990-luvulla. On pelättävissä, että palaisimme useilla Kokemäen- joen alajuoksun vesiosuuksilla takaisin tähän epätoivottavaan tilantee- seen.
Säpilän yläpuolella olevat Natura 2001 -alueet kärsivät, koska hanke vai- kuttaa haitallisesti Puurijärvi-Isosuon kansallispuistoon sekä Köysikos- ken lehtojensuojelualueeseen. Oikaisu-uoman rakentaminen katkaisisi Säpilänniemen pohjavesialueen. Ympäristönsuojelulain 17 § kieltää poh- javeden pilaamisen. SLL:n Satakunnan piiri ehdottaa Säpilän oikaisu- hankkeen jättämistä pois tulvariskisuunnitelmasta.
28 MTK-Alastaro ry Alastaron ja Vampulan välisen Loimijoen osuuden matalien koskien edellisestä perkauksesta tulee kohta 100 vuotta ja niiden uusi käsittely olisi ajankohtaista ottaa mukaan Kokemäenjoen vesistön tulvariskien hallintasuunnitelmaan vuosille 2022-2027. Tällä alueella tulviminen on suurelta osin vältettävissä ilman että se vaikuttaa muun vesistöalueen tulvien suuruuteen.
Sähkön siirtoinfrastruktuuri tulisi siirtää myös tällä tulvariskialueella pois yleisen tulvan alaiselta alueelta, sillä Alastaron ja Vampulan välillä kul- kee vain kaksi 20 kV keskijännitelinjaa, jotka ovat kiinni samoissa sähkö- pylväissä, jotka mm. vuoden 2013 vuoden tulvan aikaan kulkivat useita kilometrejä kokonaan veden peittämällä peltoalueella, jossa veden- syvyys oli jopa 3 metriä.
Pelastusajoneuvojen pääsy tulvariskialueelle estyy XXX vuoden välein molemmista suunnista (ELY:n tietä pitkin) ja XXX vuoden välein toisesta suunnasta. Tätä varten Filppulantiellä olevaa Saliojan ylittävää ELY- keskuksen sillan kohtaa tulisi korottaa tarpeelliseksi katsottava määrä, jotta riski liikenneyhteyksien katkeamiseen pienenisi ja pelastus sekä mm. rehuliikenne olisi turvattu normaalioloissa.
29 Varsinais-Suomen ELY-keskus /
Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että tulvariskien hallintasuunni- telman ympäristöselostus on laadittu asianmukaisesti ja se täyttää SOVA-lainsäädännön sisältövaatimukset. Selostus on hyvin jäsennelty
VARELY/5081/2020 21.5.2021
SOVA- viranomainen
ja sitä on mahdollista lukea omana erillisenä asiakirjanaan tukeutumatta varsinaiseen hallintasuunnitelmaan.
Tulvariskin hallintasuunnitelman sisältö ja tavoitteet tulevat ympäris- töselostuksessa selkeästi esille. Suunnitelma-alueen ympäristön omi- naispiirteet, nykytila ja ongelmat on ympäristöselostuksessa kuvattu niu- kasti, mutta suunnitelman luonne huomioiden riittävästi. Suunnitelmasta kuuleminen ja osallistaminen on järjestetty asianmukaisesti. Myös seu- rannan järjestämisen voidaan katsoa olevan riittävää. Suunnitelman vai- kuttavuutta lisää toimenpiteiden priorisointi ja vastuutahojen nimeäminen toimenpiteiden toteuttamiselle.
Ympäristöselostuksen lopuksi on esitetty yhteenveto selostuksen sisäl- löstä sekä arvio ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutusten arvi- ontiin liittyvistä epävarmuuksista. Epävarmuustekijöinä voitaisiin mainita myös toimintaympäristössä tulevaisuudessa mahdolliset tapahtuvat muutokset (alueidenkäyttö) sekä se, panostetaanko suunniteltuihin toi- menpiteisiin riittävästi. Tästä huolimatta voidaan arvioida, että toimenpi- teillä on tulvariskien hallintasuunnitelman päätavoitteen mukainen vaiku- tus tulvariskien vähentämiseen ja tulvariskeihin varautumiseen. Ympäris- töön kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen edellyttää mm.
kompensaatiotoimenpiteitä sekä tarkempia kulttuurihistoriallisia ja arkeo- logisia inventointeja.
Ympäristöselostus on paikoin viimeistelemätön, mikä ilmenee tekstissä esimerkiksi tekstipalstojen leveyden vaihteluna (s. 2-3), ylimääräisinä ri- vinväleinä sekä kirjoitusvirheinä. Nämä ovat kuitenkin pieniä, lähinnä se- lostuksen ulkonäköön liittyviä puutteita.
3 Jatkotoimenpiteet
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen viimeistelyssä otetaan huomioon edellä esitetyt lausunnot Kokemäenjoen tulvaryhmässä sovittavalla tavalla.
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy joulukuussa 2021 tulvaryhmien kuulemispalautteen perus- teella viimeistelemät hallintasuunnitelmat.
Varsinais-Suomen ELY-keskus
