1981: 78
VESIHALLINNON TUTKIMUSTOIHINNAN SUUNTAVIIVAT
E I H S T A R J A
I
s
uun- e
s ö
T sä ste
sus
VES
tehtävistä
SS
ro
tulosten
ves
j
eri vai-
a ha- rannikkoaluei
s- ede ion tehtävänä
toimistojen
vesivarojen s
ä on tut-
öön ja
1 • 2
2
Ves irien vesito s iss la huolehti
oman toimialueensa osalta vesien i aan a laatuun sekä vesien määrään kohdistuvasta havainnoinnista ja tutkimuksesta. Veden laadun ana intia on kussakin vesitoimistossa vesi- laboratorio
tutkimus- ja se tojen muilla toimialoi
to
sta a vesien iit-
vesitoimis-
Vesihal innon tutkimustoiminnan lähivuos suuntaviivat rnää- rite ään le
suunnitelmassa.
irte vuosittain ja talous-
i sernmin tutkimustehtävät on rnää-
rite vesientutkimusl elrnassa, jonka ve-
sihallituksen kol on istunnossaan vuosittain
Ves irien vesitoimistojen tutk on elrnoitu vastaavast ves irien elmissa ..
pohjan vesihallinnon tutkimustoiminnan suunnittelulle an- tavat täl llä esi ja tulevai ssa arvioita- vissa olevat vesien ja suo e
nan sisältöön vaikuttavat ne joita vuosittain si- sä mm. hallituksen tulo- a menoarvioes maa- ja metsätalousministeriön ja valtiovarainministeriön
kän aikavälin suunnittelua in kannanottoihin.
on valtion tiedehallinnon isi ä liittisilla illa.
ituksenmukaiseen
suunnitelmia laadittaessa tar- ves
iköiden kesken
toiminnan inti
Vesivarojen sekä ves j seuranta on maassamme ensi
j sen
a sen innon
osin y
ohella on vesi- tuksena
s-
le.
isivat tut- in vuonna linnan sisäinen
edistämi s
sen imusaiheita käs
lut Suomen
itsenäi rahasto
ime vuosien aikana
tosten Yhteistoimintaa ves
kisen nill stä
j
en ni toimialuei a olevien jen, vesiensuo e
alaisten ves
... a ... H ... ta ja on suoritettu
a
konsulttien a laitevalmis ien
itus Educational
oismaisiin ssa toiminta
Neuvos 1 si ves
määrin
ta
ul-
Poh-
zation), WHO:n Hea maiden Cost
Technical Research) ECE:n (
OECD:n zation for Economic
zation , Scienti ssion for
and Deve , ISO:n (International zation for Standardization) ja INSTA: Internordiske Standardi
yhtei on ves i osa l stunut säks
on viime vuosina solmittu useil a tutkimusaloi a suhteita IASA-instituutin (International t i for ied tems
) ja Water Research Centren kanssa.
.3 Tutkimustoiminnan uus ja voimavarat
Ves linnan ial inen on tuottaa
luotettavaa tietoa ves emme määrästä a laadusta s
ves t i Perustan tä le e muodostaa laaja ha- vaintotoiminta. Vuonna 980 tentiin
noin 600 asemalla. Virtaaman ja oli 330 j sadeasemia 180. Vedenkorkeusrekisterissä oli vuoden 1980 tyessä
teris
a i 11 000
29 0 ja virtaamarekis-
lla tarkoitetaan havaintopaikkojen ja havaintovuosien oa) . Veden laatua
seurattiin mm. 64 j lä, 186 la
ja 78 rannikon havaintopaikalla. Yhteensä a oli i 11 000 ja ves stä tehtiin noin 400 000
tystä .. Veden steriss o i vuoden 1980 ssä tie- a lähes 450 000 ves stä jotka oli otettu 2 000 eri havaintopaikasta. Havaintotoiminta käsitti myös useita satoja havaintoasemia, joissa tutkimuksen kohteena oli mm.
lumipeite, routa, pohjavesi, ään veden lämpötila ja maan kosteus.
, sadeveden laatu
Vesihuoltoteknistä tutkimusta varten in vuoden 1980 aikana yli 3 000 äte-
iä. Lisäksi ves linnan toimesta on tettu sisäves 2 800 km2
. Laskemal i -
tuksen ja vesihal ituksen kartoitukset on Suomen a sta noin 80 %
Vesientutkimuslaitoksen vuoden 198 tutkimusohjelma sisältää i 12
televat sekä kes
ssä olevaa tutkimusta. Tutkimukset vaih- iden s s s - sä ves irien
lähinnä niiden omaa ttömäst pa muksia.
Taulukko
1970 lähtien on ves julkaistu tulokset yli 100 Ve
l l i julkaisus sta tai se
assa on ilmes 1 s 40 nidettä. musten tuloksia on u stu
oissa stä.
5
myös muissa kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisusarjoissa ja ammattilehdissä.
Tutkimustoiminnan olivat ves laitoksen
osalta vuonna 1980 yhteensä 1,5 miljoonaa markkaa. Tähän sum- maan sisäl myös pääosa tutkimuksen osuudesta talous- ja hallintotoimintojen kuluista. Kustannukset ja henkil6kunta jakaantuivat toimistoittain taulukon 1 osoittamalla tava la Tutkimustoiminnan jaottelussa on tässä
kennan terminologiaa. Jaottelussa voidaan ja.
sisä_isen las-
c:;.;:) . .J..c:;J.J.l.-1..4'"-J"'l...W.I~Iu.;::)...LQL..J..I,... .... J'l...;;)~.L henkilökunta 1. 1.. 980, kustannukset vuonna
laskerman mukaan arvio kustannusten
Henkilö- Kustan- kunta nukset
milj .mk tutkimus tutkimus tutkimus
toimisto 56 4,9 10 80 10
ym.
Vesitutkimustoimisto 18 1,8 30 55 15
tutkimustoimisto 32 2 60 40
Tutkimuslaboratorio 30 2,2 10 60 30
johto 2 0,2
138 ,5
Hydrologian toimiston käyttämistä määrärahoista on havainto- palkkioiden osuus noin 1,0 miljoonaa markkaa. Toimistolla on yhteensä lähes 1 000 sivutoimista havaitsijaa tutkimuskohteissa eri puolilla maata. Havaintotutkimuksen osuus koko tutkimus- laitoksen käyttämistä määrärahoista on yli puolet. P3lvelu- tutkimuksen ja varsinaisen tutkimuksen osuus on suunni een
suuri eli ähes neljännes istä määrärahoista.
Ves irien ves toimistojen oraanisaatiossa on imuk toimiala omana toimiaJanaan. 'Toimi Ja-! la t imi i p i.ri 11 n-
nossa li 15 nki ~J. Vesipiiri n vcs toimi t
tt nee t t )d .l k ('ll
ttyjen varo en lisäks i suo lumak
6
Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset ves irien vesitoi- mistoissa olivat vuonna 1.9RO noin 11 ,3 miljoonaa markkaa, jo- hon sisältyy myös tutkimuksen osuus talous- ja hallintotehtä- ville kirjatuista kustannuksista. Kustannukset ja henkilökunta
jakaantuivat vesitoimistoittain taulukon 2 osoittamalla ta- valla. Taulukko ei anna kuvaa tutkimuksen toimialan pysyvistä
henkilöstöresursseista. Lukuihin sisäl tila-
sessä työsuhteessa olevat sekä työmäärärahoilla palkatut henkilöt.
Taulukko 2. Tutkimuksen toimialan henkilökunta vesip11rien vesitoimistoissa 1.11.1980 tutkimustoiminnan kustannukset sisäisen laskennan mukaan vuonna 1979 Ves irin
vesitoimisto Helsingin Turun
reen
ois-Karjalan Vaasan
Keski-Suomen Kokkolan
un Kainuun
in Yhteensä
1 2 2
1 1 12 1 1
1 0 2
2
7 2
16 15 1 1 1 0 9 1 4
59 4
x sis myös ns. alemman korkeakou
Kustannukset 1 000 mk
720 640 680 670 760 840 890 060 860 480 1 410 930 160 1 1 100
innon suorittaneita
Koko vesihallinnon tutkimus kustannusten voidaan
olleen vuonna 980 noin 3,5 miljoonaa markkaa, mihin summaan sisäl
isestä is
myös imusten ju sta
semisesta ja kustannukset. Tut- kiroustehtävissä toimivan henkilökunnan määrä oli vastaavasti noin 290, mikä on 18 koko vesihallinnon henkilökunnasta.
Vesi laitoksen osuus noin let tästä.
2. TUTKIMUSTOIMINNAN SUUNTAVI
2"
Maamme vesi
tava isen,
luoda melko luotet- ta alkaneen havain-
no se atkaa,
7
aadun
in- iminnasta oh-
tuvien j mm. muutos-
ikaisten havain- ten
tosar
taat muutokset,
i - sä- sen vai-
asutuksen sekä luonnont laisena säi-
ta isen
kutukset maan ja
via i
ee
skuntarakentamisen
vesialueiden tutkimus svu. Säilömällä edusta- itä voitaneen v
joita lä he
selvittää sel aisia llä ei tunneta tai oiden merki s sestään i . Havaintotoimintaan tulee kuitenkin kuulua oleel isena osana sen atkuva keh
nen. ittämi ita luovat toisaa ta tieto a ttäes- esiintulevat
esi uusi
t havaintotoiminnassa Toisaa ta saattaa ilmiöitä, iden intiin i varau- duttu.
nen voi
sivarojen ja suojelun tää havaintotoiminnan tarki tam
iden
Vesitutkimustoiminnasta tulisi sellaista tietoa, joka loisi
ri
aa se ssä mm. jätevesien johtamisesta, jen leviämi ja vesistöihin rakentamisesta
ia vesi ssä. Eka teemissä va
erilaisten tekijöiden välisten vuorovaikutus iden ja eka- systeemin yleisten lainalaisuuksien selvittäminen on tärkeää,
jotta voidaan arvioida nykyistä monipuolisemmin vesistöihin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia. Samalla se loisi sia
si lis
aa niiden toimenpiteiden arvioimiselle, joilla l l i - ia voidaan estää tai lieventää.
ja as stöön kohdistuvat
tutkimukselle. Mm.
asettavat uusia vaatimuksia vesi- ä kastelutarkoituksiin tulee
lis istön laadulle asetettavat
kiinnitt aikaisempaa enemmän huomio- ta vesis en tilaan ja veden Jaatuun ja e i isesti kesäaikais in virtaamiin ja uksiin.
2 .. 2
Ves toiminnan tärke mene te
stövaikutuksia. On kiinnittää huomiota
s se
seen hoitoon Ves ja ranta-alue
tilan, si edel
isuuden kehittämi
niiden sek-
Ve istöön ""·"'"" ... stuvien kunnallisia ja
toiminnan
minnan avulla tulee
sia on lis
sän ja virikkeisen e tämiselle
iminnan
iden sosio sia ia selvittävän tutkimus- ime aikoina. Tutkimustoi- iä terveellisen, viih- istön säi selle ja kehit-
Vesihallinnolla on maassamme keskeinen vastuu tuottaa jatku- vas i, riittävän aikajaksoina luotettavaa tietoa vesi- varojemme määrästä ja tilasta. Tämän vuoksi havaintotoimin- nalla tulee edelleen olemaan keskeinen osuus vesihallinnon tutkimustoiminnassa. Havaintotoiminnan kehittäminen on nähtävä
s-
eräänä osana imintaa. Sen on oltava jatkuvaa
toimintaa jossa ottamaan änteisen
lis vesien ja suo e ua
suunnittelusta, yleisestä sekä vesivaroja koskevasta muusta tarpeet ..
iskuntasuunnittelusta enteosta kohdistuvat
Hava stä eri toiminnoissa tulee tehostaa
isestään. Tämä edel , että havaintoaineiston jatko- ittelyyn, muokkaamiseen ja sten julkaisemiseen
aiempaa enemmän voimavaroja. Vesistötiedon si- käyttöä kä~ (VEKSI onkin esittänyt aluee i- sen intijärjestelmän stämistä. Tie en si-
tehostamiseen li st rtoinnin isäksi t istere . Vesivaroja koskevan informaa- tiejärjestelmän kehittäminen on eräs Jtihivuosien tärke i
tehtävi . Hava 9 on er
Ves
irien välistä tutk isestään.
että tutkirnukse
varten tul si saada
tulisi isijaisest p
tulosten se s
essa osan sel s
tarpeen
se en
s
rteitä. si-
ses
tulisi kehit- edel
en s
lee t- sta
ki ittää itel-
sta- iden
taavien yksik6iden kannalta oJisi t~rkeä~, ett~ ne
voisivat saada esille tulleiden kysymysten ratkaisemiseksi
käytt6öns~ tutkimusyksik6n kautta ne viimeisimmät tulokse 1 0
ja johtopäät6kset, jotka jo tehtyjen tutkimusten ja olemassa- olevan havaintomateriaalin perusteella on tehtäviss~. Samal a voitaisiin selvittää,mitä uutta tietoa o isi tarpeen hankkia näiden kysymysten ratkaisemiseksi.
Tutkimustoiminnan, kuten muunk iminnan kehitt~misess~
tulisi käyttää apuna koulutuksen suomia mahdollisuuksia. Am- matillisen täydennyskoulutuksen lisäksi on toiminnallisiin päämääriin tähtäävällä koulutukse a tärkeä merkitys. Tätä voidaan käyttää apuna esimerkiksi kehitettäessä tutkimustoi- minnan ja muiden toimialojen välistä istoimintaa.
2.3 Hydrologisen tutkimuksen suuntaviivat
Hydrologian tutkimuksen keskeis teht~v~ on selvittää vesi- varojen ajallista ja alueellista jakautumista, niissä
via vaihteluja ja muutoksia sekä niiden tä. Havainto-
toiminta sitoo pääosan hydrologisen tutkimuksen voimavaroista my6s lähitulevaisuudessa. Hydro sessa perushavainnoinnissa keskitytään systemaattisiin, pitkien ajanjaksojen kuluessa tehtäviin havaintoihin. Havaintotoiminnassa pyritään mahda - lisimman laajalti käyttämään hyväks uusia tekniikoita kuten automaattista tietojenkäsitte ja ilmausta
tietojen tarkkuus sekä nopea ja saatavuus tarvitsijoi Automaattisten, rekisteröivien ja manuaalisten asemien määrä
tulee tasapainottaa niin, että tarpeellinen määrä havaintoai- neistoa saadaan luotettavasti ja taloudellisesti. Vedenkorkeus
ja virtaamahavaintoverkkojen lis~ksi on tarpeen selvittä~ s havaintoverkkojen tarkoituksenmukainen laajuus ja edustavuus.
Havaintopisteiden määrää ja sijaintia tulee tarkistaa ottaen huomioon· vesien käytön ja suojelun sekä veden laadun tarkkailun tarpeet. Uusien mittalaitteiden ja menetelmien kokeilua
suoritettava ja testattava ni soveltuvuutta Suomen oloihin.
Järvien syvyyskartoitusta on tarpeen edelleen jatkaa.
suoiden kartoittamiseen ja korkeuden määrittämiseen tulee i nittää huomiota. Ede een o is saatava suunni tclun kann tärkeimmistä vesist6i
Jokivesist6istä tulisi laat
ja pituusleikkauksia uomanmuutos
o evat spro
rnä~r~ tarkkoj
selvitt~miseksi.
perus on
minen s s
mm s s
heutuvien
Perus
todennäköi luonnon
mise sä
on
Tavoitteena on
toiminnas aiheutuvia
ennusteita
sa menetelmiä,
s
s
ts
oiden ssa.
sen
C' intia sekä j
stcn v ttimi a u l l ,1. Pohjuvcsiin lill.
u sc.:n La on tarpeen selvittää
siksi katsotta- l.ogisen tutki- aveden muodostumiseen a virtaukseen eri olosuhteissa tekijöitä. Tut-
kimusten tulee em. is s lla soran-
oton, maanrakennustoiminnan ja javeteen joutuvien haital- isten aineiden vaikutuksien arviointia.
2. Vesien tilan ja aadun tutkimuksen suuntaviivat
Vesihallinnon tutkimus eräänä isenä
tuottaa luotettavaa tietoa vesis en ja rannikkovesien ti asta ja siinä ta muutoksista Tämä tieto luo osaltaan edel siä en kestävälle hyväks le
a ihmisen toiminnan tal isten vähentämiselle.
Tutkimuksil selvitetään listen aineiden esiin- stä, kulkeutumista muuttumista ja ekologisia vaikutuksia ves ssä.
sistöjen veden laatua tullaan edelleen seuraamaan pääpiir- teissään sessä laajuudessa. Havaintoverkoston rungon muodostavat
lue- ja
, järvi valuma-alueiden
avesi-,
Seuranta kohdistuu myös kasviplanktoniin, okien kuljettamiin aine- määriin sekä kaloihin in toisuuksiin. Seu- rannan kohdentamisessa ja sen er ta en (valtakunnallinen aluee linen, llinen) ovittamisessa tullaan suoritta- maan tarkistuksia. Eri rekis ja istöjen
lisuuksia pyritään kehittämään.
Luonnon elun ja -tutkimuks ta
voidaan sien tilan
vesis vertai- stä i an seurantaa tu
teina säksi tulee ve ien
ittaessa ia
--~ ... 1 ta
taa. ii
laatua koskeva tieto
ttävistä järvistä ja jokivesis sta
stä ..
Ves stöjen rakentamisen ja säännöste jen vaikutuksia koskevaa imus
tietoa s tä, tte ssa voi
Vuonna ves
8 e
s se antaa
tä estämään s stö- a muihin
muutos
2
Teol
olemaan metsäteol isuuden vuos
lähinnä
e
ätevesien s
1
ave issa ensisi a sena
säämiseen
.. kalliokaivo a
stamiseks . la tulee lisäks se
to iden soranoton joutuvien jätte va
tteena
ta erilaisten en sekä arvioimiseksi.
set
Maantutkimustoiminnassa ede leen
suunnittelu- jektien eri issa tarvittavi
~~J~u.~si tutkimus-, ja laadunvalvontatehtä-
stä. en turvallisuuden luun tulee ki aikaisempaa enemmän huomiota Maarakenteiden te
ita
Vesistöön sen vaikutuks tutkimusta on
osalta. Tavoittee- na on
hoitoto
lisätä myös teknillisen
rakentamisesta aiheutuvia haittoja rakenne- a menete
itä. Vuonna 1981
i a sekä älki- istymässä mm. teko- järvien turve
okivesistön ves
en stamismenete
alue isten vaikutusten se -
j
en virtaamaennusteiden kehittämisohjelma, jen muodostumisen tutkimus, en kehit-
sen en
sten isääminen
seuraus-
·tutkiminen i.
ituksen tutkimuslaboratorion keskeisiä ä ovat leen tutkimusmenetelmien kehittäminen ja standardisoiminen,
imusten ärjestäminen, a an opastus, informaa-
ja s suorittaminen Labora-
1- vo
ja si sellaista imintaa a se
oka koskettaa ves i välittömästi
muita vesihallinnon to
vänä olis käsitellä kaikkea ves kimustoimintaa, kuten ves
. Toimikunnan tehtä- suoritettavaa tut- sessa, ves iirien la samoinkuin vesien-
e illa suoritettavaa . Va
nallisten kysymysten li si toimikunnan tulisi iä selvittä- mään myös tutkimustoiminnan a 1 isia onqelmia.
Vesientutkimuslaitos valmistelee vuotta varten tutki- musohjelman. Vesien käyttöä ja vesiensuojelua palvelevan tutki- muksen osalta tutkimusohje va stellaan vesipiirien vesitoi- mis en sekä osastojen ja eril isen uittotoimiston es
alta ja toiminnallisen ylijohtajan sa neuvotellen. Tut-
elma sis toiminnan iste
liitteenä luettelon ves tutkimuskohteista.
imuslaitoksen yks sistä
Vesihallinnon tutkimusohjelman va stelu kytkeytyy ki i muuhun toiminnansuunnitte ärjestelmään. Vesipiirien vesitoi- roistoille varataan vuosittain toiminta- ja taloussuunn lman valmistelun yhteydessä mahdollisuus es seuraavan vuoden tutkimusohjelmaan. Kun samanaikaisesti s
vesihallinnon suunnitteluohjelman stelu, he se näi- den ohjelmien yhteensovittamista.
Vesihallinnoita edellytetään monipuolisempaa t toa vesis- st toimenpiteiden va ista, sten ista
vesien käyttöä ja suojelua palvelevista illisistä menetel- mistä. Tiedon hankinta ei kaikilta osin kuulu vesientutkimus-
laitoksen toimialaan. Er isest vesistöjen käytön ja vesien- suojelun i llisestä ja taloudellisesta tutk
sesta isi lituksen o en huolehtia. Osastot voivat tarvittaessa suorittaa tai suorituttaa muutakin toimintaansa kiinteästi liit tutkimukseen rinnastettavaa toimintaa, el- lei se ole tarkoituksenmukaisemmin ävissä vesientutkimus-
aitoksessa .. Täl ittamis koord
