• Ei tuloksia

KUMU kehittää ongelmalähtöistä pedagogiikkaa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "KUMU kehittää ongelmalähtöistä pedagogiikkaa"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.

Author(s):

Title:

Year:

Version:

Copyright:

Rights:

Rights url:

Please cite the original version:

CC BY 4.0

https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

KUMU kehittää ongelmalähtöistä pedagogiikkaa

© Kirjoittajat, 2019 Published version

Kumpulainen, Kaisu; Vierimaa, Sanna-Mari; Fingerroos, Outi

Kumpulainen, K., Vierimaa, S.-M., & Fingerroos, O. (2019, 26.03.2019). KUMU kehittää ongelmalähtöistä pedagogiikkaa. What the Hela?.

https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi/kumu-kehittaa-ongelmalahtoista- pedagogiikkaa

2019

(2)

5.4.2019 KUMU kehittää ongelmalähtöistä pedagogiikkaa — Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi 1/2

KUMU ke hit tää on gel ma läh töis tä pe da go giik kaa

Kaisu Kumpulainen, Sanna Vierimaa ja Outi Fingerroos

KUMU eli Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa on etnologian, antropologian ja kulttuuripolitiikan uusi koulutusohjelma, jonka ensimmäiset opiskelijat valitaan tänä keväänä. Ohjelmaa suunniteltaessa

kumulaisilla on ollut muutama selvä tavoite.

Tärkein on työelämälähtöisyys: olemme halunneet integroida opetuksen tehokkaasti työelämästä lähteviin tarpeisiin niin, että akateeminen osaaminen ei siitä kärsi.

Olemme myös lisänneet yhteistyötä yliopiston ulkopuolisten verkostojen kanssa. Jyväskylän yliopisto tarjoaa jo valmiiksi erilaisia

työelämäopintoja, mutta KUMU on liittänyt työelämälähtöisyyden osaksi oppiaineen omaa kurssitarjontaa. Tukena käytämme Roskilden yliopiston ja UCL:n harjoittamaa

tutkimusperusteista pedagogiikkaa.

Käytännössä rakennamme projektikursseja kulttuurien tutkimukseen liittyvistä teemoista ja luomme pilotteja yhteistyössä kolmannen sektorin yhdistysten kanssa.

Näitä samoja asioita eli yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja työelämälähtöisyyden lisäämistä on pohdittu eritoten Roskilden yliopistossa. Siten oli luonnollista lähteä hakemaan oppia Roskildestä, koska yliopisto on tässä prosessissa jo meitä noin 45 vuotta pidemmällä. Suuntasimmekin kumulaisten kesken syksyllä 2018 ja uudestaan tänä keväänä opintomatkalle Roskildeen.

Roskilden yliopistossa ongelmalähtöinen projekteihin perustuva opetus on ollut keskeinen osa koulutusta jo yliopiston perustamisvuodesta 1972 lähtien. Tuolloinen Tanskan yhteiskunnallinen ilmapiiri mahdollisti uudenlaisen

korkeakouluopetuksen kehittämisen. Uudella kampuksella uskallettiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kyseenalaistaa ylhäältä johdettua ja opettajakeskeistä toimintamallia. Kriittinen ja ympäröivää yhteiskuntaa muuttamaan pyrkivä “tekemisen henki” heijastuu Roskildenkin kampuksella vielä tänäkin päivänä. Yliopisto on tunnettu sekä yhteiskuntaläheisyydestään että emansipatorisesta ja kriittisestä asenteestaan.

26.03.2019

(3)

5.4.2019 KUMU kehittää ongelmalähtöistä pedagogiikkaa — Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi 2/2

Roskilden yliopiston pedagoginen malli perustuu problem-oriented project learning (PPL) -metodiin. Opiskelijat suorittavat jopa puolet opinnoistaan ryhmissä tehdyissä projekteissa, joissa he ratkovat todellisia yhteiskunnallisia ongelmia. Prosessin aikana he oppivat myös etsimään ja lukemaan ongelmaan liittyvää kirjallisuutta ja tutkimusta, keräämään aineistoa ja analysoimaan sitä sekä tekemään havainnoistaan ja kirjallisuudesta johtopäätöksiä. PLL:ssä ei kuitenkaan ole kyse mistään työelämän tilaustöistä, mihin olemme ehkä tottuneet suomalaisilla projektikursseilla, vaan PLL:ssä opiskelijat itse, ohjaaja tukenaan, määrittelevät projektiensa kohteet.  

PPL ei ole menetelmänä helppo, vaan vaatii paljon vuorovaikutusta ja neuvottelua eri osapuolten kanssa, jotta sekä

yhteistyötahojen toiveet että opiskelijoiden oppimistavoitteet kohtaavat hedelmällisellä tavalla. Saimme viimeiseltä Tanskan matkaltamme paljon ideoita siitä, mitä PPL-menetelmä voisi tarjota KUMU:n opetuksen kehittämiseen. Tavoitteenamme on rakentaa omiin tarpeisiimme räätälöityjä toimintamalleja ja pedagogisia ratkaisuja. Käytössämme on jo kaksi innovaatiota:

“KUMU-kukkanen” ja ”KUMU-pedagogiikka”, joista on jo tutkimusartikkeleita tulossa.

KUMU-kukkanen perustuu Dilly Fungin (2017) A Connected Curriculum for Higher Education -kirjaan, jota on käytetty mm.

UCL:ssa opetussuunnitelmatyön oppaana. KUMU:ssa olemme tuunanneet kukkaa itsellemme ja Jyväskylän yliopistoon sopivaksi. Kukkanen symbolisoi sitä, miten opetuksen kehittäminen koostuu erilaisista toisiinsa yhteydessä olevista terälehdistä. Yhdessä ne saavat aikaan elävän organismin, joka kasvaa ja kehittyy. Terälehdet edustavat meille tärkeitä

periaatteita ja arvoja, kuten työelämäläheisyyttä, yhteisöllisyyttä, opiskelijalähtöisyyttä, kokemuksellisuutta ja poikkitieteellisyyttä.

Niiiden muokkaaminen hyviksi opetus- ja ohjauskäytänteiksi edellyttää opettajilta aikaa, heittäytymistä ja rohkeita kokeiluja.

Tämä kaikki on tehnyt KUMU:sta jännittävän, uuden aikakauden koulutusohjelman.

Kirjoittajat ovat kumulaisia. 

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vaikka virallinen nimitys tuli tutkimusajanjaksoa ajatellen myöhään, teollisuusympäristön kansallinen merkitys oli keskeinen osa teollisuusperinnön arvojen rakentamista.

Suomalainen laskentatoimen opetus on ollut ja on edelleen pitkälti sääntöperusteista huolimatta siitä, että standardimme ovat olleet Saarion ajoista

Ongelmalähtöinen oppiminen (engl. problem-based learning, PBL) on pedagoginen lähestymistapa (Perrenet, Bouhuis & Smits, 2000) käytännön ongelmien ratkaise-

Tässä maisemassa navigoidakseen opiskelijat tarvitsevat sekä laajaa että syvää viestintä- ja kieliosaamista, johon kuuluvat keskeisenä osana myös oppimisen taidot.. Samaa

Osa yri- tyksistä käyttää jo nykyisin koulutusta välinee- nä toimintansa kehittämisessä, mutta eräiden Tilastokeskuksen selvitysten perusteella voi- daan arvioida, että

tutkintojen määrä/ tutkimus- ja siihen perustuva opetus, tieteellinen ja taiteellinen sivistys, nuori­.

Valtakunnallinen sosiaalityön yliopis- toverkosto Sosnet on vuodesta 2000 lähtien järjestänyt valtakunnallisena yhteistyönä erikoissosiaalityöntekijän koulutusta

Luonnonhistorian ja maantiedon opetus koettiin ali- arvostetuksi, koska ne saisi vaihtaa sielutieteen ja filosofian kanssa. Sitä paitsi viimeksi mainittuja ei opiskeltu Norjan,