KUVA 2/3 kannen pinta-alasta

(1)

KUVA

2/3

kannen

pinta-alasta

(2)

Kuvankäsittely ja kannen suunnittelu: Verne Hyyryläinen Kannen valokuva:

5Pointz, Queens, New York. Paikka on korttelin kattava entinen varasto- rakennus, joka tarjoaa seinätilaa graffi titaiteilijoille. Ulkoilmagallerian jatkuvasti muuttuva kanvas houkuttelee taiteilijoita kaikkialta maailmasta. Kuka tahansa aerosolitaiteilija ei voi mennä paikalle jättämään jälkeään, vaan kuraattori arvioi kaikki ehdokkaat. Graffi tistien lisäksi 5Pointzissa on läsnä hip-hop -kansa laisyhteiskunnan taitajia – DJtä, MCtä, B-boyt ja –girlit, R&B artisteja. Tiloja on myös ﬁ lmintekijöille ja valokuvaajille. Long Island Cityn maamerkki vetää runsaasti turisteja. Viitisentoista vuotta toiminutta galleriaa uhkaa kiinteistön omistajan suunnitelmat purkaa rakennus ja rakennuttaa tilalle kaksi pilvenpiir- täjää. 5ptz.com

(3)

SISÄLTÖ

TERVETULOSANAT ... 4

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄIVIEN OHJELMA ... 5

YLEISESITELMIEN PITÄJÄT ... 7

TYÖRYHMÄT 1. Commonsit ja solidaarisuustalous ... 9

2. Joukkoistaminen ja vertaistuotanto kansalaisvaikuttamisen muotoina – tutkijoiden ja käytännön kehittäjien keskustelu ... 10

3. Järjestöjen tulevaisuus 2022 ... 11

4. Kansalaiset ja uudistuva kuntainstituutio ... 5. Kansalaisyhteiskunnan monimuotoinen kulttuuriympäristö ja -perintö ... 13

6. Kulttuurinen kansalaisuus – tulevaisuuden kansalaistoiminnan heikkoja signaaleja ... 14

7. Kuntien ja järjestöjen muuttuvat suhteet ... 15

8. Liikunnan kansalaistoiminta murroksessa ... 16

9. Miten järjestötoiminta tehdään näkyväksi? Käytännön työkaluja vaikuttamistoimintaan ja järjestölähtöisen tiedon käyttömahdollisuuksia tieteellisillä foorumeilla ... 17

10. Perustulo ja kansalaisyhteiskunta ... 18

11. Yhteiskunnallinen yritystoiminta ja yhteiskunnallinen yrittäjyys ... 19

12. UUSI KOULU IV-seminaari ... 20

ILTATILAISUUS IHASTJÄRVELLÄ ... 21

KARTAT ... 22

HYÖDYLLISTÄ TIETOA ... 24

JÄRJESTÄJÄT ... 25

PÄIVIEN TOIMIKUNNAT JA TUKIJAT ... 27

(4)

HYVÄT KANSALAISVAIKUTTAMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS -PÄIVIEN OSANOTTAJAT

Yhteiskunta on monimutkainen toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu ihmisistä ja heidän luomistaan kulttuurisista arvoista, tavoista, rakenteista ja organisaatioista. Moni- muotoisilla kansalaistoiminnoilla on olennainen merkitys yhteiskunnan toimintojen suju- misessa.

Yhteiskunnalla on myös tietty suhde maantieteelliseen alueeseen ja luontoon. Alueelli- suus on tärkeä osa sekä valtion että hallinnon ideaan. Alueelliset rajat säätelevät valtasuh- teita. Myös kansalaisuudella on aluesidos, jonka perusteella syntyy sekä yhteiskunnallisia oikeuksia että velvollisuuksia. Aktiivisella kansalaistoiminnalla ihmiset paitsi hoitavat lu- kuisia yhteiskunnallisia vastuita myös muuttavat yhteiskuntaa ja vaikuttavat elinympäris- töönsä.

Yhteiskunta voidaan nähdä kansalaisten yhteiskunnaksi, jossa valta on perustuslaillisesti, eli valtiomuodon luomissa puitteissa kansalla. Kansalaisten vapaus ilmaista mielipiteitään ja vaikuttaa merkityksellisellä tavalla yhteiskunnallisiin asioihin on sekä demokratian että yhteiskunnan kaikinpuolisen kestävän kehityksen perusta.

Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seuran yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-insti- tuutin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa järjestämillä tutkimus- ja kehittämispäi- villä tarkastellaan kansalaisvaikuttamista sekä kriittisen analyyttisesti että tulevaisuuden mahdollisuuksia luotaavasti. Seminaarin esitelmissä, puheenvuoroissa ja ryhmäkeskuste- luissa ajankohtaisia yhteiskunnallisia muutoksia pohditaan monista näkökulmista, kuten:

 valtion, markkinoiden ja kansalaistoiminnan suhteet

 kuntamuutos ja kansalaisvaikuttaminen

 monikulttuurisuus kansalaisyhteiskunnassa

 uudet kansalaisliikkeet ja kansalaisvaikuttamisen käytännöt

 paikallisten ja alueellisten identiteettien muutos

 kuntien ja järjestöjen muuttuvat suhteet

 nuoret kansalaisvaikuttajina

 yhteiskunnallinen yrittäjyys

Päivien tarkoituksena on synnyttää uusia tulkintoja kansalaisyhteiskunnan asemasta ja merkityksestä sekä tutkia kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämisen edellytyk- siä.

Toivottavasti päivien anti alustuksineen ja keskusteluineen on omiaan virittämään uusia näkökulmia kansalaistoimintojen nykyisiin ja tuleviin käytäntöihin. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivien järjestäjien puolesta toivotamme kaikki päivien osanottajat sydämellisesti tervetulleiksi Mikkeliin.

Torsti Hyyryläinen Hannu Itkonen

tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto professori, Jyväskylän yliopisto Järjestelytoimikunnan pj. Seuran hallituksen vpj.

(5)

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄIVIEN OHJELMA

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄIVIEN TAPAHTUMAPAIKKA ON MIKKELIN

AMMATTIKORKEAKOULUN (MAMK) KASARMIN KAMPUS MIKKELIN VANHALLA KASARMIALUEELLA.

TORSTAI 14.2.2013

10.00 Ilmoittautumis- ja infotiski avataan, A-rakennus, aula Yhdistyksen vuosikokous 14.2 klo 11.00–12.00

Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seuran vuosikokous järjestetään klo 11.00-12.00 A-rakennuksen luokassa A231 (2.krs).

12.00 Päivien avaus, A-rakennus, Kampussali

Seuran puheenjohtaja Susanna Hyväri, Diakonia-ammattikorkeakoulu Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kehitysjohtaja Kalevi Niemi, Mikkelin ammattikorkeakoulu

12.30 Yleisesitelmät, Kampussali

Päivän puheenjohtaja on Susanna Hyväri

12.30–13.15 Democratic participation through enterprises – rethinking the state Research Director Hagen Henrÿ, University of Helsinki

13.15–13.30 Kommentit ja yleisöpuheenvuorot

13.30–14.15 Kunnan idean muutos ja kansalaisyhteiskunta

professori Arto Haveri, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu 14.15–14.45 Kommentit ja yleisöpuheenvuorot

Lyhyt puheenvuoro käytännön järjestelyistä, työryhmien työskentelystä yms.

14.45–15.15 Kahvi

15.15–18.15 Työryhmäistunnot

Työryhmät kokoontuvat omien ohjelmiensa mukaisesti, tarkemmat paikat seminaarioppaassa.

19.00 Lähtö Ihastjärvelle

Bussikuljetus lähtee Mikkelin torilta (Ihastjärven linja) ja palaa samaan paikkaan.

ILTATILAISUUS

19.30–22.00 Ystävänpäivä-iltamat ihastjärveläiseen tapaan

Ihastjärven koulukylä tarjoaa puitteet iltamille uudella kyläkoululla. Ohjel- massa musiikkia ja tanssia sekä iltapalaa ihastjärveläiseen tapaan. Kylä- koulu sijaitsee noin 20 kilometriä Mikkelin torilta.

Mikkelin kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen tuovat kaupunginhallituk-

sen varapuheenjohtaja Arto Seppälä sekä kehityspäällikkö Aki Kauranen.

(6)

PERJANTAI 15.2.2013

8.30 Ilmoittautumis- ja infotiski avataan, A-rakennus, aula 09.00–11.00 Työryhmäistunnot

Työryhmät kokoontuvat omien ohjelmiensa mukaisesti, tarkemmat paikat seminaarioppaassa.

11.00 Lounas

12.00 Yleisesitelmät, Kampussali

Päivän puheenjohtaja on Torsti Hyyryläinen 12.00–12.30 Monikulttuurisuus kansalaisyhteiskunnassa

Tutkija, YTT Miikka Pyykkönen 12.30–13.00 Kansalaisuuden tulevaisuus

Tutkimusjohtaja, YTT Jussi Ronkainen, Mikkelin ammattikorkeakoulu 13.00–13.30 Tauko

13.30–15.15 Kansalaistoiminta kunnassa 2010-luvulla ja tulevaisuudessa

Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat esittävät osana opintojaan toteuttamiensa paikallisten kansalaistoimintakokeilujen tuloksia ja kokoamiansa visioita tulevaisuuden kansalaistoiminnasta. Ohjaajana toimii kansalaistoiminnan opettaja Katri Schadewitz. Osuus sisältää myös tutkija-tanssitaiteilija, FT Raisa Fosterin johdattelun aiheeseen.

15.15 Päivien päätös ja lähtökahvit

Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen

(7)

FT RAISA FOSTER

on vapaa tutkija-tanssitaiteilija. Hänen väitöskirjansa The pedagogy of Recognition, Dancing Identity and Mutuality tarkastettiin Tampereen yliopistossa viime vuonna. Vuonna 2005 hän valmistui dance animateur –tutkinnolla Mel- bournen yliopistosta Australiasta. Fosterilla on kokemusta monitaiteellisten näyttämöteosten sekä kokeellisten elokuvien ohjaamisesta ja tuottamisesta. Hän tutkii teok- sissaan identiteettiä ja minuutta pääosin erilaisten keho- ja liikeharjoitusten kautta, ja yhdistelee työskentelyssään ennakkoluulottomasti sekä taiteen että tieteen tiedonmuo- dostuksen tapoja. Foster on myös työskennellyt tanssi- ja teatteri-ilmaisun opettajana.

HAGEN HENRŸ

on tutkimusjohtaja Helsingin yliopiston Ruralia-instituu- tissa. Hän on oikeustieteen tohtori (Helsingin yliopisto) ja opiskellut oikeustiedettä myös Pariisin V yliopistossa sekä Geneven yliopistossa. Hänellä on ollut dosentuuri Helsin- gin yliopistossa vuodesta 2004. Henrÿllä on kokemusta osuustoimintalainsäädännön ja osuustoimintapolitiikan asiantuntijatehtävistä yli 50 maasta. Vuosina 2007-2011 hän työskenteli ILO:n osuustoimintaosaston johtajana. Hänen tutkimuskohteitaan ovat osuustoiminnan kansainvälinen lainsäädäntö ja osuustoiminta yritysmuotona.

ARTO HAVERI

on kunnallispolitiikan professori Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Hän tutkii kuntajohtamista, jul- kisten organisaatioiden välisiä suhteita ja hallintaa. Hän on kiinnostunut myös julkisen hallinnon uudistuksista, niiden suunnittelusta ja arvioinnista. Hänen uusimmat julkaisunsa käsittelevät paikallishallinnon autonomiaa ja legitimiteettiä.

YLEISESITELMIEN PITÄJÄT

(8)

YTT MIIKKA PYYKKÖNEN

on kulttuuripolitiikan lehtori Jyväskylän yliopistossa ja sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän tutkii ja opettaa monikulttuurisuutta, maahanmuuttopolitiikkaa, kansalaisyhteiskuntaa, foucaultlaista metodologiaa ja val- lan analytiikkaa, sekä etnisten vähemmistöjen - erityisesti alkuperäiskansojen - hallintaa. Pyykkösen uusimmat jul- kaisut ovat käsitelleet UNESCO:a, kansalaisyhteiskuntaky- symyksiä, romanien ja saamelaisten hallinnoinnin historiaa sekä suomalaisia maahanmuuttajien yhdistyksiä.

YTT JUSSI RONKAINEN

on Mikkelin ammattikorkekoulun Juvenia osaamiskeskuk- sen tutkimusjohtaja. Ronkaisen tutkimusintresseihin sisältyy kansalaisuuden sosiologia, erityisesti (moni) kansalaisuus, transnationalismi, poliittinen sosiologia ja monikulttuurinen nuorisotutkimus. Ronkaisen viimeisim- piä kansainvälisiä julkaisuja ovat mm. Ronkainen, J. (2011) Mononationals, Hyphenationals and Shadow-nationals.

Multiple Citizenship as Practice, Citizenship Studies 15(2), and Harinen, P., Honkasalo, V., Ronkainen, J. & Suurpää, L.

(2011) Multiculturalism and Youth Leisure Spaces in Fin- land: A Perspective of Multicultural Youth, Leisure Studies 31(2).

(9)

TYÖRYHMÄT

1. COMMONSIT JA SOLIDAARISUUSTALOUS Työryhmä kokoontuu A-rakennuksessa luokassa A231

Työryhmän vetäjät

Jukka Peltokoski, Kansan Sivistystyön Liitto, jukka.peltokoski(at)ksl.ﬁ Tero Toivanen, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto, tero.tapio.toivanen(at)gmail.com

Commonsit ovat yhteisresursseja ja yhteistekemisen muotoja, kuten vapaita ohjel- mistoja, avointa dataa, luonnonresursseja, yhteisviljelmiä, osuuskuntia, vallattuja tiloja ja katutaidetta. Commonsit voidaan nähdä niin uusyritysten kilpailuvalttina kuin kapitalismin ylittävänä solumuotona, joka avaa vision uudesta yhteiskunnasta.

Solidaarisuustalous on aloite kapitalistisen, kansallisen ja valtiokeskeisen talouden ylittämiseksi. Sillä tarkoitetaan paikallislähtöisesti organisoitua taloutta ja yhteisöjä aikapankeista ja vaihtopiireistä ekokyliin ja yhteiskunnallisiin yrityksiin.

Sessio järjestetän yhteistyössä Commons.ﬁ -verkkolehden kanssa ja lähetetään livenä Bambuser-kanavalla http://bambuser.com/channel/Commons.ﬁ

TORSTAI 14.2.

15:15 - 18:15 Työryhmän I sessio

Commonsit ja solidaarisuustalous - Miksi nyt? (Johdatus työryhmään) Jukka Peltokoski & Tero Toivanen

The Precarity of Commons - The Question of Commons and Basic Income in the Age of Precarity

Mikko Jakonen

Yhteisen tuotanto ja globaali poliittinen tila Elina Turunen

(Tauko)

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Tero Toivanen

Pirstaloitu kaupunki ja kamppailu yhteisestä. Varallisuusoikeudellisia huomioita Joensuun Uuden kulman talonvaltauksesta

Juhana Venäläinen Verkon vapaaehtoispankki Henry Björklid

PERJANTAI 15.2.

09:00 - 11:00 Työryhmän II sessio Osuuskuntahypoteesi

Jukka Peltokoski

Prolet, prekat ja kommonderit Matti Vesa Volanen

(Tauko)

Asuminen: valta tehdä - valtaa tekemällä Kristiina Uski

Solidaarisuustalousprojektin esittely Oscar Fresán & Ruby van der Wekken

(10)

2. JOUKKOISTAMINEN JA VERTAISTUOTANTO KANSALAIS- VAIKUTTAMISEN MUOTOINA – TUTKIJOIDEN JA

KÄYTÄNNÖN KEHITTÄJIEN KESKUSTELU

Työryhmä kokoontuu A-rakennuksessa luokassa A232

Anitta Raitanen, Kansalaisareena ry anitta.raitanen(at)kansalaisareena.ﬁ Marja-Liisa Viherä, Tulevaisuuden tutkimuksen seura maijav(at)mac.com Verkkoaktivismi ja kansalaisten omaehtoisen tekemisen lisääntyminen haastavat järjestöt kehittämään omaa kansalaistoimintaansa. Joukkoistaminen ja vertaistuotanto ovat viime aikoina yleistyneet keinoina hyödyntää ihmisten osallistumista netin välityksellä. Ne avaavat kansalaisille mahdollisuuden toteuttaa itseään, vaikuttaa mielenkiinnon kohteisiinsa ja toimia yhteisöllisesti.

Työryhmän tarkoituksena on koota yhteen joukkoistamisen ja vertaistuotannon tutkijoita, käytännön kehittäjiä ja järjestötoimijoita. Ryhmässä pohditaan, miten joukkoistaminen ja vertaistuotanto muuttavat kansalaisvaikuttamisen kenttää ja millaisia mahdollisuuksia ne avaavat järjestöille sekä käydään läpi joukkoistamisen ja vertaistuotannon menetelmiä.

TORSTAI 14.2.

Joukkoistamisen ja vertaistuotannon edistäminen yhdistysten kansalaistoiminnassa Tero Ipatti (Kansalaisareena ry)

Joukkojen viisaus kansalaisjärjestötoiminnan ja vapaaehtoistyön tukimuotojen kehittämisessä

Anitta Pehkonen (OK-opintokeskus)

Internet-fasilitoinnin opintokokonaisuus Wikiopistossa Kari A. Hintikka (Jyväskylän yliopisto)

Miksi yhteisön viestinnällisillä käytänteillä on vaikutusta joukkoistamisen edellytyksiin yhteisön ja alueen tasolla

Susanna Kivelä (Laurea-ammattikorkeakoulu)

Vertaisohjaajien verkosto järjestöjen yhteisenä työvälineenä

Saara Pajunpää (Viestintä ja vertaistoiminta verkkoon -projekti Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry)

Aika parantaa -toiminta vertaistuotannon esimerkkinä Hanna Koppelomäki (Aika Parantaa)

(11)

3. JÄRJESTÖJEN TULEVAISUUS 2022 JA JÄRJESTÖJEN VERKOSTO- RAKENTEET

Työryhmä kokoontuu X-rakennuksessa luokassa X221

Tarja Muukkonen, Sini Salmenjoki (Kansan Sivistystyön Liitto) Pekka Kaunismaa, Kimmo Lind (HUMAK)

Ensimmäisen osion aiheena on Järjestöjen tulevaisuus 2022 -tutkimuksen esittely ja kommentointi. Järjestöjen tulevaisuus 2022 -tutkimuksen avulla selvitämme, minkälaista järjestö- ja kansalaistoimintaa Suomessa on vuonna 2022. Tarkastelemme mm. mikä tulee olemaan vuonna 2022 rekisteröityjen yhdistyksien ja vapaamuotoi- sen kansalaistoiminnan suhde, minkälaista toimintaa niissä on ja keitä ovat toimijat.

Tutkimus toteutetaan 2-3 kierroksen asiantuntijapaneelina vuoden 2012 loppuun mennessä. Asiantuntijoina paneelissa on eri järjestö- ja kansalaistoiminnan sektorei- den edustajia.

Toisessa osiossa pohditaan sitä, mikä on järjestöjen keskinäisten verkostorakenteiden tarkoitus ja tavoite. Perinteisesti järjestöt on ajateltu itsenäisiksi ja itseohjautuvik- si toimijoiksi, jotka tekevät yhteistyötä jos siitä on niille käytännön hyötyä. Viime vuosikymmeninä Suomeen on rakentunut järjestöjen keskinäisiä verkostoja, niiden yhteistyöjärjestöjä ja järjestökeskuksia. Ne kokoavat laajan joukon järjestötoimijoita yhteiseen rakenteeseen. Kysymys kuuluu, miksi tämä kehitys tapahtuu ja mihin suun- taan sitä pitäisi viedä.

TORSTAI 14.2.

15.15-15.30 Työryhmän aikataulu, osallistujien esittely 15.30-16.15 1. osio Järjestöjen tulevaisuus 2022 Tarja Muukkonen ja Sini Salmenjoki 16.15- 16.30 tauko

16.30- 18.15 2. osio Järjestöjen verkostorakenteet

Maahanmuuttajajärjestöjen organisoitumisesta Hanna Laitinen (HUMAK)

Kansalaistoiminnankeskus Matara verkostorakenteena Tiina Sivonen & Sari Naappi (Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry) Yhteenvetoa, analyysia ja pohdintaa järjestöjen verkostorakenteista Kimmo Lind & Pekka Kaunismaa (HUMAK)

(12)

4. KANSALAISET JA UUDISTUVA KUNTAINSTITUUTIO

Työryhmän vetäjä

Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, torsti.hyyrylainen(at)helsinki.ﬁ

Työryhmässä kuullaan alustuksia muuttuvan kuntainstituution vaikutuksista kansa- laisiin ja heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Erityisesti pohditaan kuntalaisuutta ja sen muutosta. Kunta hahmottuu sekä instituutiona että kulttuurisena konstruktiona ja identiteettinä. Suomessa kuntaorganisaatiot ovat palvelujen paikallisen järjestämisen lisäksi laajasti vastuussa hallinnon, demokratian ja kehittämisen tehtävistä. Kunnan eri toiminnoissa suhde kuntalaisiin vaihtelee, ihmiset kohdataan kansalaisina, asiakkaina tai kumppaneina. Suhde kuntalaisiin on kunnalli- sen itsehallinnon ja sitä kautta myös hallinnon uudistamisten ytimessä. Käsitys tulevaisuuden kansalaisuudesta / kuntalaisuudesta on yksi tärkeimpiä kuntauudistusta ohjaavia tekijöitä. Työryhmässä suomalainen kuntauudistus peilautuu myös Venäjän paikallishallinnon reformiin.

TORSTAI 14.2.

klo 15.15-18.00 15.15 Avaus

Torsti Hyyryläinen

15.30-16.00 Kulttuurinen kuntalaisuus – paikallisidentiteetin säilyttämisen keinoja kuntaorganisaation muutoksessa

Minna Mäkinen

16.00-16.30 Kunta – kotikunta – kotiseutu. Kokemuksellinen tulokulma

kuntalaisuuteen

Sulevi Riukulehto & Timo Suutari 16.30-16.45 Tauko

16.45-17.15 Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina

Manu Rantanen

17.15- 18.00 Loppukeskustelu

PERJANTAI 15.2.

klo 9.00-11.00

9.00-9.30 LEADER-metodi ja paikalliskehitys Venäjällä

Inna Kopoteva

9.30-10.00 Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen

kunnassa

Torsti Hyyryläinen & Sirkku Piispanen

10.00-11.00 Yhteenvetokeskustelu – kunnat, rajat ja identiteetit Keskustelua työryhmän teeman jatkotyöstämisestä Keskustelua juontaa tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto

(13)

5. KANSALAISYHTEISKUNNAN MONIMUOTOINEN KULTTUURI- YMPÄRISTÖ JA -PERINTÖ

Pauline von Bonsdorff , Jyväskylän yliopisto

Heidi Wirilander, Jyväskylän yliopisto, heidi.s.i.wirilander(at)student.jyu.ﬁ

Työryhmä tarkastelee ympäristöä ja kulttuuriperintöä kansalaisyhteiskunnan ja -vaikuttamisen näkökulmasta.

Työryhmä haluaa nostaa keskusteluun muun muassa seuraavat kysymykset:

 Kenelle kuuluu osallisuus kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön?

 Millainen kulttuuriperintö on ”kansallista” globalisoituvassa maailmassa?

 Kenellä on oikeus tulkita ja muokata suomalaista kulttuuriperintöä?

 Millä keinoin kansalaiset voivat olla tuottamassa kulttuuriympäristöä ja -perintöä materiaalisesti ja tulkinnallisesti?

 Mitkä ovat kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet ja väylät kulttuuriperintö- prosessissa?

TORSTAI 14.2.

15:15-15:25 Avauspuheenvuoro

Professori Pauline von Bonsdorff , Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos työryhmän pj.

15:25-15:45 Kulttuuriympäristöstrategia (2012-2013), kansalaisyhteiskunta ja Faron puiteyleissopimus

Osastonjohtaja Mikko Härö, Museovirasto, Kulttuuriympäristön suojelu 15:45-15:55 Kommentit ja yleisöpuheenvuorot

15:55-16:15 Lapset kulttuuriympäristössä - osallisia vai asiantuntijoita?

Suunnittelija Laura Puolamäki, Turun yliopisto 16:15-16:25 Kommentit ja yleisöpuheenvuorot

15:25-16:45 Kansalaisvaikuttamisen kohteista ja rakennuskannan säilymisestä Arkkitehti Jonas Malmberg / arkkitehti Tuula Pöyhiä,

Alvar Aalto -museo

16:45-16:55 Kommentit ja yleisöpuheenvuorot 16:55-17:05 Tauko

17:05-17:25 Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma syntyy vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja asiantuntijoiden kanssa

Asiantuntija-assistentti FL Leena Hangasmaa, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke 17:25-17:35 Kommentit ja yleisöpuheenvuorot

17:35-17:55 Kangas osallistamisen polulla

Projektipäällikkö Tanja Oksa, Jyväskylän kaupunki 17:55-18:05 Kommentit ja yleisöpuheenvuorot

18:05-18:15 Keskustelua ensimmäisen päivän alustuksista

(14)

PERJANTAI 15.2.

09:00-09:20 Kansallinen kulttuuriperintö kosketusetäisyydellä

Erikoissuunnittelija Minttu Perttula, Metsähallitus, luontopalvelut 09:20-09:30 Kommentit ja yleisöpuheenvuorot

09:30-09:50 Kansalaisaktivismi kulttuuriperintökatastroﬁ en jälkihoitotyössä Tohtorikoulutettava, FM, konservaattori YAMK, Heidi Wirilander, Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos 09:50-10:00 Kommentit ja yleisöpuheenvuorot

10:00-10:20 Kadonneen Tourulan muistot -tallennushanke Amanuenssi Suvi Hänninen, Keski-Suomen museo 10:20-10:30 Kommentit ja yleisöpuheenvuorot

10:30-10:50 Internet -ajan sukututkimus Tutkija, MMM, YTT Katri Karkinen 10:50-11:00 Kommentit ja yleisöpuheenvuorot 11:00-11:15 Loppukeskustelu

6. KULTTUURINEN KANSALAISUUS – TULEVAISUUDEN KANSALAISTOIMINNAN HEIKKOJA SIGNAALEJA

Pilvi Hämeenaho, Jyväskylän yliopisto (pilvi.hameenaho(at)jyu.ﬁ ) Minna Mäkinen, Jyväskylän yliopisto (minna.k.makinen(at)jyu.ﬁ )

Työryhmässä pohdimme, mikä on kulttuurin ja kulttuurisen rooli osana arkielämän kansalaisuutta. Mitä on kulttuurinen kansalaisuus ja millaisia muotoja kulttuurinen kansalaistoiminta voi saada? Mikä on sen rooli yksilöiden arjessa, entä yhteisöllisyyden ja yhteisvastuullisuuden muo- dostumisessa? Kuinka tutkia ilmiöitä, jotka ovat sidottuja tiettyyn aikaan, paikkaan ja tiettyihin arjen tarpeisiin? Kuinka päästä käsiksi kansalaistoimintaan ja kulttuuriseen kansalaisuuteen helposti näkymättömäksi jäävällä arkielämän tasolla?

PERJANTAI 15.2.

klo 9.00-11.00

Qutomo-projekti - kulttuuri- ja sukupuolisensitiiviseen kotouttamispolkuun osallistuvalla toimintatutkimuksella

Marianne Nylund, Johanna Sjöholm, Margarita Sakilayan-Latvala Musiikkimoottorit ja kulttuurisen toimijuuden tukeminen Taru Tähti

Naapuriapu-työryhmä Regina Järg-Tärno

Pysyviä arvoja ja vaihtuvia tarpeita. Maaseudun naapuriapu kulttuurisena kansalaistoimintana

Pilvi Hämeenaho

(15)

7. KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN MUUTTUVAT SUHTEET

Dosentti Sakari Möttönen (sakari.mottonen(at)elisanet.ﬁ ) Erityisasiantuntija Elina Pajula, SOSTE (elina.pajula(at)soste.ﬁ )

Monet kehityssuunnat vaikuttavat kuntien ja järjestöjen suhteisiin. Kuntatalous kiris- tyy. Kuntien rakenteet ja yhteistyöjärjestelmät muuttuvat. Kilpailulainsäädäntö muut- taa kuntien ja järjestöjen suhdetta. Kunnat erottavat järjestämis- ja tuottamistehtävät ja siirtyvät monituottajamalleihin. Myös järjestökenttä muuttuu. Järjestöjen palvelu- tuotanto etsii paikkaansa hyvinvointipalvelujen järjestelmässä, kun yrityksen lisäävät osuuttaan palvelujen tuottamisessa. Kuntien ja järjestöjen yhteistyö on tiivistynyt monissa kehittämishankkeissa. Järjestöjen merkitystä korostetaan juhlapuheissa.

Työryhmässä tarkastellaan, mitä suhteissa oikein tapahtuu ja mihin suuntaa suhteet ovat kehittymässä.

TORSTAI 14.2.

15.15 Avaus

Kuntien ja järjestöjen väliset vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteet Sakari Möttönen, HTT, dosentti

15.45 Kolmas sektori - vanha ja uusi

Pasi Saukkonen, erikoistutkija, VTT, dosentti.

Kulttuuripolitiikan tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) 16.15 Kylien ja kuntien suhteen ja rajan uudelleenneuvottelua

Kaisu Kumpulainen, kulttuuripolitiikan yliopettaja, Jyväskylän yliopisto 16.45 Estääkö hankintasuhteiden korostuminen toimivien monituottajamallien

syntymisen? Esimerkkejä kuntien ja järjestöjen yhteistyösuhteissa raken- tuvista kuntoutuspalveluista

Minna Mattila, erikoistutkija VTT, KM, Iris Sandelin, VTK, Pirjo Lehtoranta, projektipäällikkö, PsT, Kuntoutussäätiö/Kolu-hanke/Ray, Helsinki 17.15 Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien palvelupuhe

kilpailuttamisen yhteydessä– tutkimus kolmesta kaupungista Juhani Johansson, VTL, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu 17. 45 Moni-ilmeinen kolmas sektori. Tarkastelussa valtionosuuden piirissä

olevat taide- ja kulttuurilaitokset

Minna Ruusuvirta, tutkija, Kultuuripolitiikan tutkimuksen edistämissäätiö

PERJANTAI 15.2.

9.00 Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä – onnistumisia ja haasteita

Anne Pyykkönen, projektipäällikkö,

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: oSallisuushanke Salli 9.30 Palvelujen ja kansalaisyhteiskunnan rajalla - tapaus SOHVI Itä-Suomi

Ari Tarkiainen, projektipäällikkö, YTT, Karelia ammattikorkeakoulu 10.00 Sosiaalinen kuntoutus kansalaisuutta tuottamassa

Outi Hietala, VTM. Kuntoutusssäätiö 10.30 Kuntayhteistyö järjestöjen näkökulmasta

Antero Mikonranta, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry

(16)

8. LIIKUNNAN KANSALAISTOIMINTA MURROKSESSA

Anna-Katriina Salmikangas & Hannu Itkonen, Jyväskylän yliopisto

Liikunnan kansalaistoiminta eriytyy ja verkostoituu. Nuorisokulttuuri haastaa perin- teiset liikuntaseurat lasten ja nuorten liikkumisen normittajina. Miten seurat vastaavat vai vastaavatko lainkaan nuorisokulttuurin asettamiin haasteisiin lasten ja nuorten liikuttajina? Pystyvätkö nuoret vaikuttamaan urheiluseurojen toiminnan sisältöihin?

Koko suomalainen urheilun ja liikunnan järjestökenttä on jälleen suurten muutosten myllerryksessä. Samaan aikaan kuntarakenteiden uudistushankkeet heijastuvat liikunnan kansalaistoiminnan edellytyksiin. Ketkä päättävät liikunnan organisoitumisen rakenteista ja muutoksesta? Mikä on liikunnan kansalaistoiminnan tila ja tulevaisuus?

TORSTAI 14.2.

klo 15.00–18.00

Liikuntapolitiikan vaikutus kansalaistoimintaan 1970-luvulta 2010-luvulle Jouko Kokkonen

Liikuntajärjestöjen rakenneuudistus 2009–2012 Kati Lehtonen

Urheilun ja liikunnan yleisseuran muodonmuutokset - tapauksena Varkauden Tarmo Hannu Itkonen

Liikunnan verkkoyhteisö osana postmodernia liikuntakulttuuria Veera Hintala

Urheiluseuran hallinnon ammattimaistuminen - tapaustutkimus Helsingin Taitoluis- teluklubista

Anna-Katriina Salmikangas & Eeva Sunnari

(17)

9. MITEN JÄRJESTÖTOIMINTA TEHDÄÄN NÄKYVÄKSI?KÄYTÄNNÖN TYÖKALUJA VAIKUTTAMISTOIMINTAAN JA JÄRJESTÖLÄHTÖISEN TIEDON KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA TIETEELLISILLÄ FOORUMEILLA

Riitta Kittilä, SOSTE ry, riitta.kittila(at)soste.ﬁ

Marjo Lindeberg, SOSTE ry, marjo.lindeberg(at)soste.ﬁ

Järjestötoiminnan suuresta yhteiskunnallisesta arvosta ja merkityksestä ollaan yhtä mieltä, ainakin juhlapuheissa. Miten järjestötoiminta saadaan näkyväksi konkreet- tisella tavalla esimerkiksi kuntapäättäjille, muille yhteistyökumppaneille, medialle tai koulutus- ja tutkimusyhteisöille? Työryhmän ensimmäisessä osiossa tutustutaan käytännön työkaluihin, joilla järjestö voi esitellä ja mallintaa omaa toimintaansa eri yhteistyökumppaneille ja helpottaa näin yhteisen kielen löytymistä. Työryhmän toisessa osiossa käydään läpi järjestötiedon peruslähteitä ja sitä, miten järjestön kehittämistyöntuloksia voi esitellä tieteellisillä foorumeilla. Voit osallistua molempiin tai vain toiseen osioon. Työryhmään ovat tervetulleita teeman mukaiset esitykset järjestötoiminnan eri aloilta.

TORSTAI 14.2.

klo 15.15–18.15

Vapaaehtoisesta verkostoihin, vaikuttamisesta viestintään -OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöjen lähivuosien koulutus- ja osaamistarpeiden selvitys

Suunnittelija Marion Fields, OK-opintokeskus

Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä/Case ESKO - Ehkäisevän työn kärki- hanke Oulussa

Hankekoordinaattori Suvimaria Saarenpää & hankekehittäjä Katja Häkkilä, SOSTE Näkyvyyttä vailla? Ideoi, kehitä, arvioi ja levitä - Innokylässä

Hankekoordinaattori Merja Lyytikäinen ja hankekehittäjä Kati Virtanen, SOSTE Kolmas lähde -hankkeen työkaluja järjestöille palvelutuotannon kysymysten käsittelyyn

Projektipäällikkö Arsi Veikkolainen, Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Miten kohtaan median? Minimediavalmennus järjestötoimijoille

Viestintäjohtaja Sari Siikasalmi, SOSTE

ToimintaSuomi -portaali - auttaa löytämään terveyttä edistävän järjestöjen toiminnan Viestintäsuunnittelija Tuula Kolari, SOSTE

PERJANTAI 15.2.

klo 9.00–11.00

Järjestötiedon lähteitä - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Erikoistutkija Juha Peltosalmi, SOSTE

Ruohonjuuritasolta puheenjohtajaan - monipuolinen tutkimus tuo järjestön eri äänet esiin

Tutkija Anniina Lavikainen, Kuuloliitto

Vertaileva tutkimus rikosten uhrien ja rikoksiin syyllistyneiden parissa toimivista kolmannen sektorin organisaatioista

Tohtoriopiskelija Maija Helminen, Turun yliopisto

Kansalaisyhteiskunta-lehti järjestötiedon julkaisufoorumina Veli-Matti Salminen, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seura

(18)

10. PERUSTULO JA KANSALAISYHTEISKUNTA

Työryhmän vetäjä

Markku Ikkala, markku.ikkala(at)gmail.com / markku.j.ikkala(at)jyu.ﬁ

Työryhmässä esitellään aluksi perustuloa, sen eri malleja, perustettua perustulo- verkostoa ja suunnitteilla olevaa perustulokansalaisaloitetta. Perustulo tarkoittaa kaikille (täysi-ikäisille) kansalaisille automaattisesti ja ehdoitta kuukausittain tilille maksettavaa rahaa, joka muodostaisi tulojen perustan. Perustuloa on kutsuttu myös muun muassa kansalaispalkaksi, kansalaistuloksi ja yhteiskunnalliseksi osingoksi.

Perustulon avulla voidaan turvata perustuslain 19§:ssä mainittu ihmisarvoinen toi- meentulo. Perustulo on kiinnostava esimerkki poliittisesta aloitteesta, joka yhdistää hyvin erilaisista taustoista tulevia yksilöitä ja ryhmiä yhteisen tavoitteen taakse.

Perustulon on myös esitetty olevan kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa vahvista- va uudistus.

Lisätietoja asiasta saa Suomen perustuloverkoston sivuilta (www.perustulo.org) tai kansainvälisen verkoston BIEN:n sivuilta (www.basicincome.org), minkä jäseneksi myös Suomen verkosto on liittynyt.

TORSTAI 14.2.

klo 15.15-18.15

(Alustukset 20 min, keskustelu 10 min alustuksen jälkeen)

Perustulokeskustelu Suomessa - malleja kansalaisen toimeentulolle Markku Ikkala, Jyväskylä

Perustulo+ -malli Peter Norra, Espoo

Suomen perustuloverkosto ja perustulokansalaisaloite Simo Ruottinen, Helsinki

Yhteiskuntasopimus, kansalaisyhteiskunta ja perustulo Otto Lehto, Helsinki

Luterilainen etiikka ja perustulo Pekka Elonheimo, Ruukki

(19)

11. YHTEISKUNNALLINEN YRITYSTOIMINTA JA YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS

Pekka Pättiniemi & Harri Kostilainen (FinSERN)

Työryhmässä pidetään esitelmiä yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Teemoina esitelmissä voivat olla esimerkiksi a) yhteiskunnallisen yritystoiminnan merkitys ja toimintaympäristö Suomessa, b) yhteiskunnalliset yritykset yleishyödyllisten palveluiden tuottajina,

c) yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen liittyvien tekijöiden tunnistaminen, d) yhteiskunnallisten yritysten vaikutusten todentaminen ja näkyväksi tekeminen, e) yhteiskunnalliset yritykset sosiaalisten innovaatioiden näkökulmasta.

TORSTAI 14.2.2013 15:15 Orientaatio

FT Pekka Pättiniemi & VTM Harri Kostilainen

15:30 Suomalaisen yhteiskunnallisen yritystoiminnan erityispiirteet VTM Harri Kostilainen, Diak & YTM Saila Tykkyläinen,

Suomalaisen Työn Liitto

16:00 Sosiaalinen yrittäjyys innovaatioiden lähteenä HL Tapio Mäkelä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tauko

17:00 Contemporary social entrepreneurship in Finland KTM, tohtoriopiskelija Eeva Houtbeckers, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu

17:30 Yhteiskunnallisten yritysten asenne liiketoiminnan kasvuun MMM Jari Karjalainen,

Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus

PERJANTAI 15.2.2013

9:00 Pitkäaikaistyöttömän voimaantuminen sosiaalisen yrityksen untouttavassa kurssi- ja työtoiminnassa

VTM Kari Lehtonen

9:30 Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun lähipalvelujen turvaajina YTM Hanna Moilanen, Diak

Tauko

10:00 Yhteiskunnallisen yritystoiminnan johtamisen erityispiirteet VTM Harri Kostilainen, Diak & FT Pekka Pättiniemi,

Kansan Sivistystyön Liitto

10:30 Työryhmän yhteenveto ja loppukeskustelu

(20)

12. UUSI KOULU IV-SEMINAARI

Työryhmä kokoontuu M-rakennuksessa Mikpoli-salissa

Veli Liikanen, Juvenia/MAMK, veli.liikanen(at)mamk.ﬁ Kari Lehtola, Itä-Suomen AVI, kari.lehtola(at)avi.ﬁ

Anna Kapanen, Pohjois-Savon ELY, anna.kapanen(at)ely-keskus.fi Tiina Karhuvirta, Kerhokeskus, tiina.karhuvirta(at)kerhokeskus.fi Leena Lestinen, Koulutuksen tutkimuslaitos/JY, leena.lestinen(at)jyu.fi

Uusi Koulu -työryhmässä pohditaan kansalaiskasvatuksen ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia koulussa ja nuorisotyössä. Työryhmä on suunnattu erityisesti käytännön työtä tekeville opettajille ja nuorisoalan ammattilaisille. Kansalaiskasva- tuksen tulevaisuuteen tutustutaan sekä meneillään olevan opetussuunnitelmauu- distuksen näkökulmasta että koulunuorisotyötä ja demokratiakasvatusta luotaavien tutkijapuheenvuorojen kautta. Lisäksi työryhmässä käydään läpi kiinnostavia käy- tännön keissejä kansalaistoiminnasta ja -kasvatuksesta nuorten parissa. Tavoitteena on tarjota osallistujille konkreettisia työvälineitä omaan työhön. Uusi Koulu -työryh- mä toimii myös täydennyskoulutustilaisuutena opettajille. Työryhmä järjestetään yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun Juvenia-osaamiskeskittymän, Itä- Suomen aluehallintoviraston, Pohjois-Savon Ely-keskuksen, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen sekä Kerhokeskuksen kanssa.

TORSTAI 14.2.

klo 15.00–18.00 15.00-15.10 Avaus

15.10-15.35 Uusi OPS osallisuuden ja demokratiakasvatuksen näkökulmasta Pekka Iivonen, Opetushallitus

15.35-16.00 Järjestöt osana koulujen demokratiakasvatusta Kirsi Uusitalo, Allianssi ry

16.00-16.25 Miten koulu (voi) kasvattaa demokratiaan? Viimeaikainen tutkimus ja demokratiakasvatuksen haasteet

Tuure Tammi, Helsingin yliopisto 16.25-16.35 Tauko

16.35-17.00 Osallisuuspolulla Kuopiossa -hanke Miina Morko/Sani Kuosmanen 17.00-17.25 Verso-vertaissovittelu

Maija Gellin, Suomen sovittelufoorumi ry

17.25-17.50 Ajatuksia opetuksen tulevaisuuden haasteista ja osallistavasta oppimisesta alkuluokilla

Merja Kuosmanen, Savonlinnan normaalikoulu PERJANTAI 15.5.

klo 9.00–11.00

9.00-9.25 Koulunuorisotyö & kansalaiskasvatus Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto

9.25-9.50 Osallisuuden edistäminen Pelastakaa lapset ry:n toiminnassa Riitta Kauppinen, Pelastakaa Lapset ry

9.50-10.10 Suomalainen koulu, yhdenvertaisuus ja monikulttuurisuuden edistäminen Enrique Tessieri, Itä-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukunta

10.05-11.00 Yhteenvetokeskustelu

(21)

ILTATILAISUUS IHASTJÄRVELLÄ TORSTAINA 14.2.2012 klo 19.30–22.00

Ystävänpäiväiltamat Ihastjärven kyläkoululla, ohjelmassa buff et, revyy ja iltamatyyliin lopuksi tunti tanssia. Bussikuljetus lähtee torin laidalta Maaherrankadulta, Mannerheimin patsaan tuntumasta klo 19.00. Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan, omakustannushinta 10 euroa.

Ihastjärvi on pieni mutta vireä kylä Mikkelin kupeessa. Kylässä on tällä hetkellä noin 160 vakituista taloutta ja runsaasti kesäajan asutusta. Kylällä on toimiva 69 oppilaan kylä- koulu, jossa on 0-6 luokat ja iltapäiväkerho. Koulussa on neljä opettajaa, englanninkielen opetus sekä kouluavustajat. Kylä on muuttovoittoinen, kasvava ja kehittyvä. Raken- nustontteja löytyy runsaasti eri puolilta kylää. Kyläläiset tekevät mielellään talkootyötä positiivisen kylähengen ylläpitämiseksi. Ohjelmaan järjestetään kylän seurojen voimin niin lapsille kuin vanhemmillekin. Kokoontumispaikkoja ovat koulu, metsästysmaja ja Harjukosken mylly. Ihastjärvi on hyvin omavarainen palvelujen tarjonnan osalta, sillä kylällä asuu ja toimii paljon eri alojen yrittäjiä. Kylän yhteisenä tavoitteena on säilyttää kyläkoulu toimivana jatkossakin, sekä pitää yllä positiivista kylähenkeä.

http://www.ihastjarvi.ﬁ /koulukyla/

Kuva: Manu RantanenKuva: Anssi Romo

(22)

(23)

(24)

HYÖDYLLISTÄ TIETOA

ILMOITTAUTUMINEN JA INFO Ilmoittautumis- ja infotiski on A-rakennuksen aulassa. Hen- kilöstöä on paikalla torstaina 14.2. klo 10.00-16.00 ja perjantaina 15.2. klo 8.30-15.00. Info- tiskin puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa.

ENSIAPU yhteys vahtimestariin, 015-3556331 KOPIOINTI Infotiski avustaa kopioita tarvitsevia

LANGATON VERKKO Seminaaripaikalla on osallistujien käytössä langaton verkko.

Käyttäjätunnus: mamkvisitor Salasana: syys2010

LOUNASRAVINTOLOITA Kampusalueella on useita lounasravintoloita, ks. alueen kartta.

Koska kampuksella on käynnissä opetus, ravintoloissa saattaa olla lounasaikaan ruuhkaa.

Kasarmin Kampuksen lähituntumassa on muutama lounasta tarjoileva ravintola:

Ravintola Rami, Tuma-rakennus, Sammonkatu 12 (Kampuksen itäpuolella, Sammonkadun ja Jääkärinkadun risteyksessä)

Lounasravintola Ahkeraliisa, Jääkärinkatu 14

Museokahvila Vanha Kassu, kasarmialueella Jalkaväkimuseon vieressä

PYSÄKÖINTI kampusalueella on maksuton, mutta vapaita paikkoja saattaa olla vaikea löytää. Vierailijapysäköinti on merkitty liikennemerkein. Ks. myös kampuksen kartta tässä oppaassa.

TULOSTUS Infotiski avustaa tulostuspalvelua tarvitsevia

VAATESÄILYTYS A-rakennuksessa on vaatenaulakot, joihin voi omalla vastuulla jättää ul- kovaatteet. Tavarasäilytystä voi kysyä infotiskiltä.

VAHTIMESTARI sijaitsee D-rakennuksessa ja päivystää numerossa 015-3556331

VANHAN KASARMIALUEEN eli Mikkelin tarkka-ampujakasarmin ensimmäiset rakennukset rakennettiin 1879-1882 Mikkelin tarkk’ampujapataljoonan käyttöön. Vuonna 1902 Mikkelin varuskuntaan saapui venäläinen joukko-osasto 5. Suomenmaalainen Tarkka-ampujaryk- mentti. Venäläisen varuskunnan aikana vanhempien kasarmien länsipuolelle rakennettiin lisää puu- ja tiilirakenteisia kasarmirakennuksia. Ensimmäisen maailmansodan aikana Mik- kelin varuskuntaan oli sijoitettu venäläisiä joukko-osastoja, jotka täydentämistä ja toipu- mista varten viipyivät Mikkelissä. Itsenäistymisen jälkeen rakennukset siirtyivät Suomen armeijan käyttöön. Talvi- ja jatkosodan aikana rakennuksia käytettiin aliupseereiden ja miehistön majoitukseen. Kasarmialue oli jatkosodan aikana myös saksalaisten yhteysesi- kunta Nordin majoituspaikka. Varuskunnan täydennysrakentaminen jatkui 1950-luvulle saakka, ja rakennusten varuskuntakäyttö päättyi 1967, jonka jälkeen aluetta ja rakennuskantaa muutettiin asuin-, virasto- ja koulukäyttöön.

Alueella on säilynyt alkuperäinen asemakaavallinen muoto sekä rakennuskantaa. Tarkka- ampujakasarmi on Mikkelin entisen kasarmialueen vanhin ja parhaiten säilynyt osa. Puiset yksikerroksiset empirerakennukset toteutettiin paviljonkiperiaatetta noudattaen. Raken- nusten lisäksi kasarmialueella on hoidettu puisto. Varsinaiset yksikerroksiset kasarmiraken- nukset on sijoitettu pareittain vastatusten kasarmialueen keskelle niin, että ne muodostavat kaksi neliömäistä sisäpiha-aluetta. Näiden välinen alue on alun alkaenkin istutettu puistok- si. Talousrakennukset, entinen varushuone, leipomo ja päällystön asuinrakennukset sekä erilaiset varastorakennukset ja päävartio on sijoitettu rajaamaan kasarmialuetta sivustoilta.

Kasarmin sairaala-alue sijaitsee miehistökasarmien muodostaman akselin päätteenä. Siitä on jäljellä vain Välskärin talo ja Aliupseeriklubin rakennus. Kasarmin porttia vastapäätä on sotilaskodiksi rakennettu klassistinen puutalo. Kasarmialueen eteläpuolella oli varuskunnan sairaala-alue, jossa on säilynyt vain Kommendantin talo, entinen Välskärien talo.

Sairaala-aluetta täydennettiin 1894 rakentamalla Aliupseeriklubi, jota jatkettiin juhlasalisii- vellä 1940-luvulla.

(25)

SEMINAARIN JÄRJESTÄJÄT

KANSALAISYHTEISKUNNAN TUTKIMUKSEN SEURA

Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seura toimii yhdysverkostona eri organisaatioissa toimivien tutkijoiden ja kehittäjien - esimerkiksi kansalaistoiminnan, yhdistyskentän tai vapaaehtoistyön teemojen parissa työskentelevien - välillä ja tekee heidän tutkimus- ja kehittämistyötään tunnetuksi. Seuran hallituksen jäsenet tulevat eri toimialueilta: yliopis- toista, ammattikorkeakouluista ja järjestöistä. Seura julkaisee Kansalaisyhteiskunta -verk- kolehteä, joka kokoaa yhteen kansalaisyhteiskunnan aihepiiriin liittyviä tutkimusartikke- leita, katsauksia, kokemuksia sekä kirja-arvioita. Seura järjestää kahden vuoden välein valtakunnallisen seminaarin, Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät.

Seuran perustamisen taustalla on kansalaisyhteiskunnan tärkeys ja lisääntyvä merkitys kansalaisten demokraattisen ja sosiaalisen toiminnan alueena. Tämä näkyy monin ta- voin tutkimuksen, opetuksen ja kehittämistyön merkityksen korostumisena ja avautuvina käytännön tarpeina. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tutkimus on suhteellisen laajaa, mutta hajanaista ja muodollisesti heikosti verkostoitunutta. Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seura tarjoaa jäsenilleen uudenlaisen yhteistyö- ja kehittämisverkoston osana kansalaisyhteiskunnan laajenevaa ja muuttuvaa kenttää. Tule mukaan kansalaisyhteiskunnan yhteisiin talkoisiin ja liity jäseneksi! Lue lisää: http://kans.jyu.ﬁ /seura

HELSINGIN YLIOPISTO, RURALIA-INSTITUUTTI

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tehtävänä on edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita. Toiminnot tehtävän toteuttamiseksi ovat tutkimus, opetus, kehittäminen ja koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Ruralia-instituutti toimii kol- mella osaamisalalla: aluekehitys ja maaseutupolitiikka, luomu, luonnonvarat ja elintarvik- keet sekä osuustoiminta ja yrittäjyys.

Ruralia-instituutin toimintayksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Seinäjoella. Yksiköissä työsken- telee yhteensä noin seitsemänkymmentä henkilöä. Ruralia-instituutti toimii yliopistokes- kuksissa molemmilla paikkakunnilla.

Ruralia-instituutin tutkimusteemoja ovat esim.:

aluetaloudellisten vaikutusten arviointi

kotiseutu ja aluehistoria

kuntarakenteet ja palvelujen järjestäminen

monipaikka-asuminen ja vapaa-ajan asukkaat

kylätoiminta ja Leader-ryhmät

luomu ja lähiruoka, luomun jäljitettävyys, ruokakysymykset

elintarvikeketjut ja elintarviketurvallisuus

maaseutuyrittäjyys

luontoyrittäjyys ja green care

bioenergia ja avomaavihannesviljely

osuustoiminnallinen yrittäjyys

(26)

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU

Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) toimii veturina alueen osaamisen, elinvoimaisuu- den ja hyvinvoinnin kehittämistyössä. MAMK proﬁ loituu elinikäisen oppimisen korkea- kouluksi ja vahvaksi tk-toimijaksi. Ammattikorkeakoulu toimii Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. MAMKissa on 18 AMK-tutkintoon sekä 9 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Opiskelijoita on 4500 ja työntekijöitä 400.

Koulutuksen lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehdään laajaa tutkimus- ja kehittä- mistyötä sekä tuotetaan monipuolisia palveluja. Tutkimus on soveltavaa tutkimusta, jossa pyritään nopeasti hyödynnettäviin tutkimustuloksiin. Uudet tuotteet tai toimintamallit syntyvät usein hankkeiden tai opinnäytetöiden kautta, joita tehdään MAMKissa vuosittain 800. MAMKin toiminta proﬁ loituu tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoiminnassa seuraaviin painoaloihin: kestävä hyvinvointi, sähköinen arkistointi ja digipalvelut sekä ympäristötur- vallisuus.

Kantu13-päivien toteuttajana MAMKissa on kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma sekä nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmasta valmistuu nuorisotyöhön ja järjestötyöhön erikoistuneita yhteisöpe- dagogeja (AMK), ja koulutusohjelma on palkittu vuosina 2010-2012 Korkeakoulujen ar- viointineuvoston laatuyksikkö-statuksella. Juvenia-osaamiskeskittymä tekee tutkimus- ja kehittämistyötä lasten ja nuorten elinolojen parantamiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä kansalaistoiminnan, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

YHTEISÖPEDAGOGI ON NUORTEN TOIMINNAN OHJAUKSEN ASIANTUNTIJA Yhteisöpedagogeja valmistuu kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmasta. Yhteisöpedagogina olet nuorten kasvatuksen ja ohjauksen asiantuntija ja hyvinvoinnin kehittäjä. Opintojen aikana opiskelet:

nuorisotyön pedagogisia menetelmiä

osallisuuden ja kansalaisvaikuttamisen tukemista

yhteisöjen ja yhteisöllisyyden vahvistamista

syrjäytymisen ehkäisemistä

kasvu- ja elinympäristöjen kehittämistä

Tutkinnossa voit suuntautua erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön tai kulttuurisen monimuotoisuuteen ja kansalaisvai- kuttamiseen.

Kevään yhteishaku 4.3.–3.4.2013: Yhteisöpedagogi (AMK) ja (YAMK) www.mamk.ﬁ /yhteisopedagogi

(27)

TIETEELLINEN TOIMIKUNTA

Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto

Hannu Itkonen, Jyväskylän yliopisto Katja Komonen, Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Veli Liikanen, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Kimmo Lind, HUMAK

Veli-Matti Salminen, Kirkon tutkimuskeskus

PAIKALLINEN JÄRJESTELYTOIMIKUNTA

Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto Veli Liikanen, Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Beata Ostrega, Helsingin yliopisto Vesa Rouhiainen, Helsingin yliopisto

Eeva Uusitalo, Helsingin yliopisto

SEMINAARIN JÄRJESTÄMISTÄ OVAT TUKENEET

(28)