Käyttäjille sitä mitä käyttäjät tarvitsevat!
– NORDILL 2016 -konferenssi Kööpenhaminassa
Tuula Hurskainen, Ari Muhonen, Jarmo Saarti, Johanna Vesterinen
P
ohjoismainen aineistojen yhteiskäytön ja koko- elmatyön NORDILL -konferenssi järjestettiin jo 12. kerran, tällä kertaa konferenssin pitopaikkana oli Kööpenhamina. Konferenssissa huomasi no- pean muutoksen termistössä: puhe kaukolaina- uksesta ja yhteiskäytännöistä on siirtynyt puhee- seen resurssien yhteiskäytöstä ja digitaalisen maa- ilman tuomista uusista haasteista kaukopalvelul- le ja aineistojen yhteiskäytölle.Uusi digitaalinen toimintaympäristö on luo- nut runsaasti mahdollisuuksia hankkia ja löytää aineistoa, joka ennen digitoimista oli paikkaan si- dottua. Käyttäjät löytävät yhä useammin helpos- ti löydettävät ja saatavat aineistot itse – kauko- palvelu on alkanut muuttua erikoisasiantuntija- työksi, joka auttaa hankkimaan vaikeasti saatavia tai paikannettavia aineistoja niiden tarvitsijoille.
Kirjastotilojen uudistamista oppimassa
Ennen varsinaisen seminaarin alkua osallistujil- le oli järjestetty kaksi vaihtoehtoista kirjastovie- railua, joista suomalaiset osallistujat näyttivät va- linneen KADK-Biblioteketin, arkkiteh-
tuurin, designin ja esittävien taiteiden kampuskirjaston. Arkkitehtuurin ja tai- teiden kampus sijaitsee Kööpenhaminan oopperatalon takana saarella, kuin oma- na maailmanaan. Alueella on ollut aiem- min konepajoja ja tämä näkyi rakennuk- sissa edelleen: opetuskäyttöön muutet- tujen tiilimakasiinien edustoilla sekä si- sätiloissa kerrottiin rakennusten aiem- masta elämästä.
Kirjaston meneillään oleva kattore- montti oli käännetty voitoksi ja kirjasto
toimi olosuhteisiin nähden varsin normaaliin ta- paan. Vierailumme ajankohtaan paikalla oli niin opiskeluun keskittyneitä lukijoita, ryhmätyön te- kijöitä, lähteiden etsijöitä kuin näyttelyn pystyt- täjiä. Kirjaston henkilökunnalla oli kepeä työpis- te, jossa saattoi asioida tarvittaessa. Painettua ai- neistoa oli alakohtaisten painotusten mukaisesti
”sopivasti”, hyllyissä oli myös tilaa. Skandinaa- visuus näkyi valaisimissa, puulattiassa, kalusteis- sa. Kirjasto oli kaunis myös remontin keskellä.
Kirjastovierailujen jälkeen järjestettiin iltavas- taanotto Tanskan kuninkaallisessa kirjastossa. Tu- tustuimme ensin uudempaan osaan, Mustaan ti- manttiin, joka edustaa modernia arkkitehtuuria lasipintoineen. Sieltä kuljimme sisäkautta vähin- tään yhtä vaikuttavaan vanhaan osaan, jossa il- tavastaanotto järjestettiin. Vapaamuotoisen seu- rustelun lisäksi kirjaston johtaja Erland Kolding Nielsen kertoi polveilevan tarinan kirjavarkauk- sista 1970-luvulta.
Kohti aineistojen yhteiskäyttöä
Ensimmäisen varsinaisen konferenssipäivän
aloittivat Jarmo Saarti ja Ari Muhonen. Saarti käsitteli kaukopalvelussa tapahtuneita ja meneil- lään olevia muutoksia, kuten avoimen saatavuu- den ja teknologisen kehityksen vaikutuksia kau- kopalveluun. Yliopistokirjastoilla ei ole enää sa- manlaista valta-asemaa dokumenttien välittäjänä kuin ennen. Muutoksia ovat tuoneet julkaisujen määrän kasvu, teknologiset muutokset ja kirjas- tojen haasteet pysyä mukana kokoelmien hallin- noinnissa internet-aikakaudella. Vanhoja julkai- suja digitoidaan massoittain ja monet tieteelliset julkaisut julkaistaan sekä elektronisessa että pai- netussa muodossa, tosin yhä enenevässä määrin vain elektronisesti.
Avoin saatavuus, open access, on entistä ajan- kohtaisempi teema ja puhuttaa myös kirjasto- ja tietopalvelumaailman ulkopuolella. Poliitti- set paineet kohdistuvat nopeaan ja helppoon se- kä mahdollisimman edulliseen saatavuuteen. Se- kä tarpeet että mahdollisuudet ovat lisääntyneet.
Kun julkaisee avoimesti, saa enemmän näky- vyyttä ja lukijoita ja se kannustaa tutkijoita avoi- meen julkaisemiseen. Jos muutaman vuoden si- sällä suurin osa julkaisuista olisi avoimesti saata- villa, mikä olisi akateemisten kirjastojen rooli sii- nä maailmassa? Avoin saatavuus sekä pitkän ai- kavälin säilytys herättävät kysymyksen siitä, ku- ka tekee, missä tekee ja miten tekee ja mikä kir-
jastojen rooli on. Asiakkaalle on loppujen lopuksi sama mi- tä kautta tarvittava tieto löytyy, pääasia että se löytyy ja mah- dollisimman kätevästi.
Ari Muhonen esitteli Itä- Suomen yliopiston kirjastos- sa ja Jyväskylän yliopiston kir- jastossa tehtyä Webropol-ky- selyä. Kyselyyn vastasi eri alo- jen professoreita ja heiltä ky- syttiin, miten he ovat itse löy- täneet tietoa ja millä tavalla he ovat välittäneet omia julkaisu- jaan/artikkeleitaan eteenpäin.
Lähes kaikki kyselyyn osallis- tuneet olivat jakaneet omia artikkeleitaan eteen- päin. Eniten oli käytetty sähköpostia, toiseksi eni- ten oli käytetty omia nettisivuja ja kolmannek- si suosituin oli ”muut tavat”, joka usein piti si- sällään jo edellä mainitut sähköiset väylät mut- ta niitä ei osattu vain nimetä. Web-jakelussa 41–
45 vuotiaat olivat aktiivisimpia, mutta muuten yli 65-vuotiaat olivat aktiivisimpia kaikilla osa- alueilla. Oliko syynä kenties oli se, että heillä on enemmän aikaa? 46–55-vuotiaat jakavat omia julkaisujaan vähemmän eteenpäin kuin nuorem- mat tai vanhemmat, syy siihen löytyy työn sisäl- löstä ja siitä mihin aikaa käytetään.
Aina käyttäjät eivät tiedä saavansa tietoa kir- jastojen kautta, eli eivät tiedä kuka aineistot on hankkinut. Pitäisikö kirjastojen osaamisen mark- kinointia lisätä?
Kyselyssä kysyttiin myös, miten tutkijat hake- vat tietoa kirjaston avulla tai hankkivat sitä itse.
Tässä oli suuria alakohtaisia eroja. Terveystietei- den edustajat keskittyvät sähköisiin aineistoihin, kirjojen lainaus on heidän keskuudessaan todel- la pientä. Luonnontieteiden edustajat ovat lais- kimpia kirjastojen sähköisten aineistojen käyttä- jiä, ehkä he saavat tarvitsemansa omien verkos- tojensa kautta. Humanistit puolestaan ovat ah- keria kaikenlaisen aineiston käytössä, toki kärjes- sä painetun aineiston kanssa.
Kirjastojen tulee osallistua enemmän tutkijoi- den prosesseihin ja päästää heidät osaksi tiedon- hakua. Tiedonhakuavun lisäksi työvälineiden tar- joaminen tutkimuksen avuksi on edelleen mer- kityksellistä ja kirjastojen tärkeänä tehtävänä on myös opettaa ja neuvoa vaikeatajuisessa copy- right-sääntöjen viidakossa. Myös paperijulkai- suilla on edelleen paikkansa ja niille on tarpeensa.
Aineistojen yhteiskäytön trendit
Katie Birch OCLC:stä korosti esitelmässään ai- neistojen yhteiskäyttöön liittyvien tietojärjestel- mien ja toimintatapojen yhtenäistämisen merki- tystä. Kirjastojen ja niiden tietojärjestelmien on integroiduttava siihen tietotekniseen ekosystee- miin, jossa asiakkaat jo elävät. Asiakkaat käyttä- vät mobiiliteknologiaa ja -sovelluksia maksami- seen ja tiedonhakuun arjessaan – kirjastojen on kehitettävä järjestelmiä niin, että ne näyttäytyvät samanlaisina ja samanarvoisina palveluina mobii- lisovellusten maailmassa.Tämä vaatimus näkyy kirjastojen kokoelma- politiikassa ja toiminnassa siirtymisenä sisältö- jen korostamisesta palveluiden ja niiden toimi- vuuden korostamiseen. Kirjastojen tulee entistä enemmän ajatella sitä, kuinka kirjasto ja sen pal- velut näyttäytyvät käyttäjiemme arjessa. Infor- maation hakemisesta ja käyttämisestä on tullut jokapäiväistä perustoimintaa, ja alalla toimii mui- takin palveluiden ja aineistojen tarjoajia kuin kir- jastot. OCLC onkin asettanut strategiseksi tavoit- teekseen kehittää uudentyyppisen, mobiilitekno- logiaan soveltuvan aineistojen yhteiskäytön mah- dollistavan sovellusympäristön.
Toisen merkittävän kaukopalvelutoimijan, Su- biton esityksessä näkyi sama kehityskulku. Clau- dia Langer kertoi, että heidän havaintojensa mu- kaan artikkeleiden kaukolainaus on selvästi vä- henemässä – lasku on noin 15–20 % vuosittain.
Eräänä syynä tähän voi pitää e-aineistojen kasvua ja niiden yhteiskäyttöön liittyviä rajoituksia. Kir- jojen kaukolainaus on sitä vastoin heidän järjes- telmissään kasvamassa.
Myös Subito on kehittämässä tietojärjestelmi-
ään käyttäjäystävällisemmiksi. Suurimpana mah- dollisuutena Langer näki digitaalisen aineiston yhteiskäytön lisäämisen. Subito on sopinut joi- denkin kustantajien kanssa myös digitaalisten ai- neistojen kaukolainausmahdollisuudesta ja jat- kaa sopimusneuvotteluja laajentaakseen mah- dollisuutta. Subito oli myös laajentanut käytössä olevia aineistoja yhteistyösopimuksilla mm. kii- nalaisten kirjastojen kanssa.
Digitoidut aineistot uutena yhteisresurssina
Esitysten yksi keskeinen teema oli nopeasti käyt- töön otettavien aineistojen lisääntyminen viime vuosina erilaisten digitointihankkeiden ja tutki- joiden verkostojen toiminnan ansiosta. Keskus- teluissa nousikin esille kysymys, tunteeko kirjas- tojen kaukopalveluhenkilöstö nykyään saatavilla olevan digitaalisen aineiston ja sen paikantami- seen tarjolla olevat välineet.
Anna Clareborn ja Karin Byström esittelivät Uppsalan yliopiston Alvin-hanketta, jossa digi- toidaan kulttuuriperintöä. Digitointi avaa täysin
uusia mahdollisuuksia tehdä tutkimusta. Digitoi- tuja aineistoja voi käyttää internetin välityksellä globaalisti, mikä on valtava kehitysaskel verrat- tuna siihen, kuinka aikaisemmin alkuperäiskap- paleita saattoi tutkia vain matkustamalla paikan päälle ja käyttöoikeus oli rajattua.
Kaukolainaus 2015: kuka, miten, miksi, minne?
Poul Erlandsenin esitys jakaantui kahteen osioon:
aluksi hän kertoi vuonna 2015 tehdystä kansain- välisestä kaukolainauskyselystä. Tuloksia on ver- rattu vuonna 2011 toteutettuun vastaavaan ky- selyyn. Tämän jälkeen Erlandsen esitteli Ameri- can Library Associationin (ALA) alaisen Sharing and Transforming Access to Resource -jaoston (STAR) laatimaa manifestia. Manifestin pohjalta on laadittu kirjastojen Parhaat käytänteet -tarkis- tuslista. Tässä tiivistelmässä keskitytään tarkem- min Erlandsenin esityksen alkuosaan.
Vuonna 2015 tehdyn kansainvälisen kaukolai- nauskäytänteitä selvittävän tutkimuksen tavoit- teena oli löytää vastauksia seuraaviin kysymyk- siin: kuka kaukolainaa, minne kaukolainataan, mitä pyydetään lainaan, kuinka iso osa palaute- taan ja kuinka iso osa jää asiakkaalle, mitä toimi- tuskanavia käytetään sekä miten lainojen mah- dolliset maksut suoritetaan.
Kyselyyn vastasi noin 330 kirjastoa ympäri maailman. Eniten vastauksia saatiin Euroopasta, Pohjois-Amerikasta sekä Aasiasta. Aiempaan v.
2011 kyselyyn verraten kävi ilmi muun muassa se, OCLC:n käyttö paikannusvälineenä on pie- nentynyt ollen nyt 37 % (2011: 49 %) ja muiden, nimeämättömien paikannusvälineiden osuus on kasvanut aiemmasta 20 %:sta 41 %:iin. Muu- tokseen on todennäköisesti vaikuttanut avoi- mempi pääsy tietoon sekä erilaisten vertaisver- kostojen käyttö.
Lainapyynnöt lähetetään pääasiassa sähköpos- titse, prosentuaalinen osuus kasvanut 32 %:sta 38
%:iin. Pyyntöjen lähettäminen perinteisellä pos- tilla on pysynyt samassa (12 %), samoin OCLC:n osuus (n. 20 %). Palautettavan aineiston toimi-
tusväylät ovat ennallaan: ykkösluokan posti (53
%), kakkosluokan posti sekä kuriiripalvelut.
Asiakkaalle jäävän ei-palautettavan aineiston ylivoimainen toimitustapa on sähköposti. Tosin sen prosentuaalinen osuus on vähentynyt. Vuo- den 2011 tuloksissa osuus oli 80 % ja vuonna 2015 alhaisempi, 73 %. Miksi – selvää vastausta tähän ei tutkimuksesta saatu, mutta yksi syy voi olla tekijänoikeuksissa tapahtuneet maakohtai- set muutokset. Ymmärrys tekijänoikeuksista ja/
tai niihin tehdyistä rajoitteista on selvästi lisään- tynyt vuoteen 2015 tultaessa.
Maksutavoissa IFLA-vouchereiden sekä OCLC IFM:n käytön osuus on selvästi kasvanut vuo- desta 2011, näiden osuus on yhteensä lähes 50
%, loppu jakautuu muiden tapojen kesken, ku- ten luottokortti-, valuutta- tai shekkimaksuihin.
Mikä sitten on muuttunut sitten vuoden 2011 tulosten? Käy ilmi, että edelleen lainataan palau- tettavia ja asiakkaalle jääviä aineistoa, vieläpä sa- massa suhteessa. Sen sijaan lainapyyntöjen ja lä- hetettävien aineistojen määrissä on selvää kas- vua. Vastaajat ovat olleet myös sitä mieltä, että tietoisuus tekijänoikeuskysymyksissä on lisään-
tynyt neljässä vuodessa. Tekijänoikeudet, laino- jen maksullisuus ja sopivimman maksutavan löy- täminen sekä lähetysaika koettiin suurimmiksi esteiksi kaukolainaamiselle niin lähettävän kuin vastaanottavan kirjaston päässä.
Lopuksi Erlandsen esitteli ALAn STAR-jaos- ton kokoamaa Best practices -kysymyspatteris- toa. Lista toimii hyvin kirjastojen itse- ja vertais- arvioinnin välineenä. Erlandsenin esityksen lo- pussa oli esimerkki listan kysymyksistä; koko- naisuudessaan kysymyspatteristoon voi tutustua Rethinking Resource Sharingin sivuilla.
Kaukopalvelusta kohti monipuolista aineistojen yhteiskäyttöä
Konferenssi tarjosi paljon tuttuja teemoja niil- le, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden ai- kana kaukopalvelua seuranneet. Kaukopalvelun tulevaisuudesta, isoista toimijoista, järjestelmis- tä ja tekijänoikeuksista on puhuttu niin paljon, että uusia näkökulmia ei keskusteluun oikein enää löydy.
Kaukopalvelun kehitys tuntuu junnaavan pai- kallaan tai vähintäänkin kehitysaskeleet ovat ko- vin pieniä. Ilmassa on enemmän epäuskoa kuin toivoa, uhaksi koetut asiat hallitsevat keskuste- lua. Tekijänoikeus estää palveluiden sähköisty- misen loppukäyttäjälle saakka, perinteet taas pi- tävät kiinni kaukopalvelusta kirjastojen välise- nä toimintana. Digitalisaatio, avoin tieto ja ver- taisverkostot vetävät asiakkaat puoleensa, jolloin kaukopalvelulle jää luu käteen. Onko tämä väis- tämätöntä?
Kaukopalvelun perinteinen rooli onkin nyky- menolla hiipumassa. Siksi tuntuu kummalta, että uudistumisesta ei konferenssissa ollut juurikaan puhetta ehkä järjestelmien integraatiota lukuun ottamatta. Aineistojen aito yhteiskäyttö olisi hy- vinkin mahdollista, jos esteitä poistetaan ja digi- taaliset aineistot nähdään mahdollisuutena. Suo- rat asiakaskontaktit, avoimen tiedon hyödyntä- minen ja oman asiakaskunnan tuntemus avar- taisivat mahdollisuuksia paljoonkin. Näistä kuu- lemme ehkä seuraavalla kerralla.
Eikä omaa kynttilääkään kannata pitää vakan alla. Kaukopalvelu on edelleen paikka, josta kaik- kein vaikeimmin paikannettava aineisto on saata- vissa käyttöön. Kirjastojen tulee saada asiakkaat muistamaan tämä.
Tietoa kirjoittajista:
Tuula Hurskainen, tietopalvelusihteeri Suomen ympäristökeskus
tuula.hurskainen@ymparisto.fi Ari Muhonen, johtaja
Jyväskylän yliopiston kirjasto ari.muhonen@jyu.fi
Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja Itä-Suomen yliopisto jarmo.saarti@uef.fi
Johanna Vesterinen, toimistopäällikkö Varastokirjasto
johanna.vesterinen@nrl.fi
