Ove Enqvist

(1)

Rannikkojoukkojen

(rannikkotykistön) historia

Ove Enqvist

Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori

(2)

24.1.2019 ST Ove Enqvist 2

1. Suomen rannikkotykistö, sen syntyminen

Rannikkotykistö on meritse (tai muuten vesitse, esimerkiksi Laatokka) tapahtuvien

hyökkäysten torjuntaan tarkoitettu rannikolle sijoitettu tykistöaselaji. Rannikkotykistö on osa rannikkopuolustusta, johon osallistuvat merivoimat ja liikkuvat rannikkojoukot (muun

muassa rannikkojääkärit) ilmavoimien tukemina.

(Wikipedia 1.7.2009)

(3)

1.1 Suomen rannikkotykistön syntyminen

• Japani-Venäjän sodassa (1904-1905) Venäjän Itämeren laivasto tuhottiin melkein kokonaan

• Pääkaupunki Pietari on käytännössä suojaton

• Ryhdyttiin luomaan uutta rannikkolinnakkeisiin, merimiinoihin ja pieniin laivastovoimiin

perustuvaa järjestelmää

• Ensimmäiset suunnitelma 1907, rakentaminen alkoi varsinaisesti 1913

• Suomi peri Suomen puolelle jääneet linnakkeet 1917 (lopullisesti Tarton rauhassa 1920)

(4)

1.2 Pietari Suuren merilinnoitus

(5)

1.3 Laajeneminen ja supistaminen

(6)

1.4 Lopputulos

(7)

2. Rannikkopuolustuksen eri kaudet

• 1918-1939, suurvallan perinnöstä suomalaiseen rannikkopuolustukseen

• 1939-1944, sodassa ja rauhassa

• 1944-1950-luku, ylös pohjalta vanhoilla eväillä ja vanhoilla perusteilla

• 1950-luku-1970-luku, olosuhteiden parantamien

• 1970-luku-1990-luku, parannuksia ja

”linnakepakoa”

• 1990-luvusta alkaen, alasajoa, identiteetin hakemista ja perinteistä taistelua

(8)

3. 1918-1939 Itsenäisyysajan

alku

(9)

Rannikkojoukot

Suomenlinna

(10)

Ristisaari, Laatokka

(11)

1920- ja 1930-luvun linnake (Mäkiluoto)

(12)

4. Rannikkopuolustuksen suunnittelu

• majuri Almqvistin linnakeinventointi 1918

• 1921-1922 rannikkopuolustuskomitea

• 1921 komitea, joka ehdotti sotasaaliin jaon, valioneuvosto päätti ehdotuksen mukaan

• puolustusrevision selvitys 1923-1925

• Kenraali Walter Kirken asiantuntijaryhmä 1924

• laivastolaki 1927

• Puolustus- ja rakentamissuunnitelmat 1920-luvun loppupuolesta alkaen

(13)

Uhkakuva 1930-luvulta

(14)

Rannikko- vai meripuolustus? Organisaation hiominen

• Aluksi ”Suomen meriväki” – meripuolustus – oli suoraan ylipäällikön alainen.

• Ylipäällikkö määräsi 12.6.1918 majuri Georg Höckertin perustamaan Yleisesikuntaan meriosaston ja samalla toimimaan osaston päällikkönä.

• Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud määräsi 3.7. kaikki rannikko- ja

merivarustukset sekä kaikki sotalaivat kommodori (kontra-amiraali) Johannes Indreniuksen alaiseksi.

• toukokuussa annettiin 1918 majuri Arno Almqvistin tehtäväksi Viaporin linnoituksen miehittäminen. Joukko-osaston nimi Viaporin Linnoitustykistö, myöhemmin Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona

• Ensimmäinen eri alueille (Suomenlinna, Viipuri, Sortavala) syntyneitä rannikkotykistöpataljoonia yhdistävä joukko oli heinäkuussa 1918

perustettu ”Suomen Rannikkotykistön rykmentti. Asiakirjoissa ryhdyttiin käyttämään nimeä Suomen Rannikkotykistö.

(15)

Organisaation kehittäminen

• Huhtikuussa 1919 pataljoonien nimet muutettiin rannikkotykistörykmenteiksi (RT 1, RT 2 ja RT 3)

• Erilliset Laivaston ja Rannikkotykistön esikunnat lakkautettiin ja muodostettiin yhteinen Rannikkopuolustuksen esikunta, joka toimi vuosina 1919-1923.

• Rannikkopuolustus (huom periaatteessa koko meripuolustus) jakautui vuosiksi 1923- 1927 kolmeen osaan: Laivasto, Rannikkotykistö ja Sotasatama. Rannikkopuolustuksen esikunta lakkautettiin ja muodostettiin Laivaston esikunta (LE) ja Rannikkotykistön esikunta (RTE)

• Keväällä 1927 muuttuneet olot sallivat Rannikkotykistön ja Laivaston johdon yhdistymisen Meripuolustuksen esikunnaksi Rannikkopuolustuksen päällikön alaiseksi. Nimitys muuttui vuonna 1928 Meripuolustuksen päälliköksi.

• Vuonna 1933 meripuolustuksen yhteisnimitys vaihtui muotoon merivoimat.

Merivoimiin kuului esikunta, rannikkolaivasto, rannikkotykistön joukko-osastot,

rannikkotykistön ilmatorjuntapatterit Suomenlinnassa ja Viipurissa sekä vuonna 1923 perustetusta Rannikkotykistön kapitulanttikoulusta Meripuolustuksen

kapitulanttikoulun kautta vuonna 1930 syntynyt Merisotakoulu.

(16)

5. Kaluston kehittämien-järeät tykit

Kuivasaari

(17)

Kuivasaari

(18)

Raskaat tykit

(19)

Kalusto jatkuu

Kevyet tykit

(20)

6. 1939-1944, sodassa ja rauhassa

• talvisota 1939-1940, välirauha, jatkosota 1941-1944

• linnakkeet miehitettyinä reserviläisillä, henkilökunnalla harvoin vapaata

• ajankohdasta ja paikasta riippuen tilanne salli perheidenkin oleskelua linnakkeilla

• sota-ajan lainsäädäntö asetti erilaisia

rajoituksia mm liikkumiselle, kalastamiselle

(21)

merivoimat talvisodan alkaessa

Raunio: Suomen sotien 1939-1945 kulku kartoin

Rannikkotykistörykentti 3 (RT 3)

Rannikkotykistörykmentti 2 (RT 2)

Rannikkotykistörykmentti 1 (RT 1)

(22)

27.1.2010 22

Rannikkojoukkojen sodanajan kokoonpano

Uusi joukko Rauhanaikainen joukko

Viipurin lohko RT 2:n alue

Kotkan lohko 2. ErRtPston alue

Pellingin lohko uusi, Porvoon-Loviisan alue Helsingin lohko RT 1:n alue

Hangon lohko 1. ErRtPston alue

Turun lohko uusi, Turun saariston alue Satakunnan lohko uusi, Rauman-Porin alue Vaasan lohko uusi, Merenkurkun alue Oulun lohko uusi, Perämeren alue

Ahvenanmaan lohko uusi, koko Ahvenanmaan alue Laatokan meripuolustus RT 3:n alue

(23)

27.1.2010 23

Neuvostoliiton merisotatoimien tavoitteet talvisodassa

Vaihe 1: Suomenlahden ulkosaarten miehitys, panssarilaivojen tuhoaminen

Vaihe 2: Puna-armeijan etenemistä häirinneiden rannikkopatte- reiden tuhoaminen, Suomen merenkulun ja satamien toiminnan keskeyttäminen

Vaihe 3: suomalaisten huoltokuljetusten katkaiseminen, Suomen ilmavoimien tuhoaminen, Suomen tukikohtien tuhoaminen

(24)

27.1.2010 24

Hangon taistelu 1.12.1939, Utön taistelu 14.12. 1939

Suomen Rannikkotykistö 1918-1958

(25)

27.1.2010 25

Sotatoimet Karjalan Kannaksella joulukuussa

1939

Raunio: Suomen sotien 1939-1945 kulku kartoin

(26)

27.1.2010 26

Viipurin lohkon

toiminta avovesikautena 1939

Rannikon Puolustaja-lehti

(27)

27.1.2010 27

Marat, Oktjabraskaja Revolutsija

(28)

27.1.2010 28

Vuoksen sulkulinnakkeet

Oravanniemi

Noisniemi

Kiviniemi

Patoniemi

Kekinniemi (Kelja) Hovinniemi

(29)

27.1.2010 29

Järisevän linnakkeen taistelu 19.12.1939

1921

1941

(30)

27.1.2010 30

Lunkulan taistelut joulukuussa 1939,

vetäytyminen Mantsiin

(31)

27.1.2010 31

Kotkan lohkon puolustus, neuvostojoukkojen hyökkäykset maaliskuussa 1940

4.3. n. rykmentti, myöh. pienemmät osastot

4.3. n. rykmentti, myöh. pienemmät osastot

4.3. noin 2 patl

(32)

27.1.2010 32

Tilanne Viipurinlahdella 13.3.1940

Tilanne Viipurinlahdella 13.3.1940

Rannikon Puolustaja-lehti

(33)

(34)

(35)

(36)

7. 1944-1950-luku, ylös pohjalta vanhoilla eväillä ja perusteilla

• samat mutta kuluneemmat kasarmit, alukset, asunnot ja aseet

• korjauksiin ei rahaa

• tulevaisuudesta ei suunnitelmia

• maanpuolustushenkisyys heikko

• uuden ulko- ja turvallisuuspolitiikan

soveltamista

(37)

24.1.2019 Ove Enqvist 37

Liittoutuneiden valvontakomission antamat tehtävät meripuolustukselle

• Operatiiviset tehtävät eli Neuvostoliiton käskemät tehtävät Saksaa vastaan (ei varsinaisesti koskenut

rannikkopuolustusta)

• Strategiset velvoitteet, joilla Neuvostoliitto vahvensi omaa strategista asemaansa ja omia toimintamahdollisuuksiaan (miinanraivaus, Ahvenanmaan kysymys, Porkkalan alueen vuokraaminen Neuvostoliitolle sekä kysymys merivoimien kokoonpanosta.

• Tarkastus- ja valvontatoiminta, jonka avulla Neuvostoliitto tarkasti ja kartoitti yksityiskohtaisesti Suomen

meripuolustusta (tilanneilmoitukset, tarkastuskäynnit jne)

(38)

Sotien kokemukset perusteena kehittämiselle

• samat tykit kuin ennen

• varsinkin Viipurinlahdella rt oli ollut liian heikko (johtopäätös: tarvitaan vahva kattava rt)

• linnakejärjestelmä pääosin toimiva

• tj-, valvonta-, mittaus- ja viestiverkkoa

parannettava, alueet oltava hallinnassa jo ra:na

• liikkuvia rt-joukkoja ja rannikkojalkaväkeä tarvitaan

• ohjuksista ”haaveiltiin”

(39)

Rt:n

länsipainotteisuus

(eräs esitys)

(40)

8. 1950-luvulta 1970-luvulle, olosuhteiden parantamista

• 1947 Pariisin rauha, parantamiselle perusteet

• 1950-luvulla ensimmäiset määrärahat

• 1956 mennessä alustavat suunnitelmat joukkojen sijoittamisesta

• 1950-luvun loppupuolella uudet kasarmit, asuintalot

• 1960-luvulla ensimmäiset uudet aseet

• haittatyöstä syrjäseutulisää ja linnakerahaa=jopa 30 % parempi palkka kuin mantereella

• 1970-luvun alussa ensimmäinen 15-vuotissuunnitelma kehittämiselle

(41)

Lopullinen

pakkolunastus 1950

(42)

Vuoden 1954 kokoonpano

• Hangon kaista (Bågaskär, Jussarö, Koö, Hästö-Busö, Tvärminne, Russarö, Tulliniemi, Krokö, Gunnarsören, Örö)

• Helsingin kaista (Pirttisaari, Eestiluoto, Isosaari, Kuivasaari, Rysäkari, Kytö)

• Korppoon kaista (Utö, Bokulla, Alskär, Jungfruskär, Berghamn, Kalvholm, Kökar)

• Kotkan kaista (Kirkonmaa, Rankki, Ristisaari, Vanhankylänmaa)

• Loviisan kaista (Orrengrund, Bästö, Glosholm)

• Rauman kaista (Katanpää, Kirsta, Edväisen alue, Kuuskajaskari, Nurmesluoto, Rihtniemi, Reposaari, Kuuminainen, Mäntyluoto)

• Ahvenanmaan kaista (Herrö, Eckerö, Nyhamn, Hammarudd, Signilskär)

• Pohjanmaan vastuualue (Sommarö, Raippaluoto, Mastören, Björkö)

(43)

Moottoroitu rt, rannikkojalkaväki

• 1952 Janhualle moottoroitu rannikkotykistöpatteri

• kokeilujen perusteella perustettiin Suomenlinnaan 1.12.1952 1. ErRtPsto

• Porkkalasta haluttiin 1956 jälkeen alueita patteristolle

• lopullinen sijoitus 1964 Vaasa

• 1952 Suomenlinnan Rannikkolinnakkeiston II patteristosta tilapäisesti Rannikkopataljoona (koska Porkkala oli

vuokralla Neuvostoliitolle), 1.7.1955 virallisesti Rannikkopataljoona/RT 1 (1957 RT 1-> SlRtR)

• 1960 Rannikkopataljoona itsenäiseksi joukko-osastoksi (RannJP) Upinniemeen

(44)

VaaRPsto, RannPatl

Miessaari

Suomenlinna

(45)

Kevyet rannikkotykit

(46)

Kevyet rt-tykit

(47)

Raskaat rannikkotykit

(48)

Muu kalusto

(49)

(50)

Tekninen kehittäminen 1950-l:n loppu, 1960-luku

• 152/45 Canet->152/50 Tampella

• 122 X-tykin kehittäminen (ja hankinnasta luopuminen)

• järeiden tykkien uudelleen asennus

• Radal (digitaalinen ammunnan laskin)

• Rt:n tutkat

• Meritorjuntaohjus (MTO 66)

• Rannikko-ohjus (RO 63)

• Laser-etäisyysmittari (L M Ericsson Ralem)

• 100 TK-tykkien hankinta ja asennus

(51)

Uutta kalustoa

152/50 T

MTO 66

(52)

Uutta kalustoa ^{100 TK}

RO 63 CAR-tutka, Radal

(53)

9. 1970-luvusta 1990-luvulla, paljon parannuksia mutta myös ”linnakepakoa”

• parlamentaaristen komiteamietintöjen pohjalta voimakasta kehittämistä

• mm. uudet alukset mahdollisti mantereelle muuttamisen

• palvelut linnakkeilla (kuten koulut) kuitenkin

osittain heikkenivät

(54)

(55)

Varusmieskoulutus

(56)

(57)

(58)

Uutta kalustoa

(59)

Uutta kalustoa (2)

(60)

Uutta kalustoa (3)

(61)

10. Aluehallinnon uudistus, alasajo

• 1990-luvun alussa aselaji oli paremmassa kunnossa kuin koskaan

• 1990-luvusta alkaen linnakkeista luopuminen ilman kokonaissuunnitelmaa, alueiden

kehittäminen jäi kesken

• 1.1.2002 alkaen aluehallinnon uudistus, alueet pääosin metsähallitukselle (n. 25% oli

rannikkopuolustuksen alueita)

• eräitä ongelmia, uusien omistajien resurssit, entisten omistajien vastalauseet jne.

• identiteetin hakemista, perinteistä taisteleminen jne.

(62)

“Kellä saaret ja selät on hallussaan, kenen haaksien soutu on vapaa, hällä aina on avaimet mannermaan,

eikä vertaistaan voimassa tapaa.”

Opetusneuvos ja rannikkotykistöupseeri Antero Rautavaara

(63)

(64)

(65)