Helsingin seudun MAL-sopimuksen seurantakatsaus
MAL-sopimussihteeristö
29.11.2018
Asuntotuotanto
2
Valmistuneet asunnot 2012-2018
loppuvuosi 2018* ja 2019* kuntien arvioita
Sopimuskauden 2016-2019 aikana valmistuva asuntotuotanto
(loppuvuosi 2018* ja vuosi 2019* kuntien arvioita)
Koko kauden asuntotuotantotavoite 60 000 asuntoa ylittyy arvioiden mukaan n. 2 000 asunnolla.
12 956
14 775
16 587
17 728
0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018* 2019*
Valmistuneita asuntoja, lkm
Helsingin seutu Tavoite Viiden vuoden keskiarvo (2017-2019 liukuva)
Toteutunut 2016
12 956 Toteutunut 2017
14 775 Arvio 2018*
16 587 Arvio 2019*
17 728
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000
MAL-sopimuksen 2016-19 asuntotuotantotavoite
Sopimuskauden asuntotuotantotavoitteen toteutuminen vuonna 2018
Loppuvuoden 2018 arvioitu tuotanto huomioiden
sopimuskauden asuntotuotantotavoite ylittyy Vantaalla ja Järvenpäässä jo vuoden 2018 lopussa.
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500
0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000
Vantaa Espoo Helsinki
Valmistuneet asunnot v. 2016 Valmistuneet asunnot v. 2017 Valmistuneet 1.8.2018 Arvio valmistuvat loppuvuosi 2018 Koko kauden tavoitteen ylittävä osuus Matkaa koko kauden tavoitteeseen
4
Sopimuskauden asuntotuotantotavoitteen toteutuminen vuonna 2018
Seudun asuntotuotanto 1.1.2016-1.8.2018 vastaa 60 % koko kauden tavoitteesta. Loppuvuonna 2018 valmistuvaksi
arvioitu tuotanto huomioiden toteutuma on 74 % kauden tavoitteesta. Vuosien 2016-2018 yhteenlasketuista
vuositavoitteista toteutuma vastaa 102 %.
Valmistunut asuntotuotanto yhteensä
Valmistuneet asunnot 1.1.2016-1.8.2018
1.8.2018 toteutuma
% koko kauden tavoitteesta
1.1.2016-31.12.2018*
toteutuma % ko.
vuosien tavoitteesta
1.1.2016-31.12.2018*
toteutuma % koko kauden tavoitteesta
Espoo 7 460 62 % 109 % 79 %
Helsinki 11 872 49 % 83 % 60 %
Kauniainen 231 80 % 115 % 83 %
Vantaa 8 417 88 % 155 % 112 %
PKS yhteensä 27 980 61 % 105 % 76 %
Hyvinkää 743 52 % 86 % 62 %
Järvenpää 1 995 97 % 147 % 106 %
Kerava 1 170 63 % 94 % 68 %
Kirkkonummi 770 49 % 93 % 67 %
Mäntsälä 407 53 % 76 % 55 %
Nurmijärvi 1 192 75 % 118 % 85 %
Pornainen 38 13 % 20 % 14 %
Sipoo 770 49 % 78 % 57 %
Tuusula 695 41 % 59 % 43 %
Vihti 491 39 % 62 % 45 %
KUUMA yhteensä 8 271 59 % 92 % 67 %
Helsingin seutu yhteensä 36 251 60 % 102 % 74 %
* Vuoden 2018 loppuvuosi ja 2019 kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio
Rakennusluvat
*Kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio vuosien 2018 ja 2019 asuntotuotannosta ja myönnettävistä rakennusluvista
10 711 10 169
13 875 15 127
17 960
23 474
18 162 17 538
0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018* 2019*
Myönnetyt rakennusluvat (asuntojen lkm)
6
10 661 10 879 10 931
15 310 16 248
17 371
20 482
18 066
0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018* 2019*
Alkanut tuotanto (asuntojen lkm)
Helsingin seutu yhteensä Tavoitetaso
Alkanut ja alkava* tuotanto
16 %
7 %
24 % 53 %
ARA-vuokra pitkä korkotuki Asumisoikeus
Vapaa-rahoitteinen vuokra**
Vapaarahoitteinen omistus
Valmistuneet asunnot 2016-2018*
hallintamuodoittain
*tilanne 1.8.2018 sekä seudun kuntien arvio koko vuoden toteutumasta.
Arvio tehty syyskuussa 2018
** Sisältää valtion täytetakauksella rahoitetut vuokra- asunnot
Yhteensä noin 44 300
asuntoa
Vuosien 2016-2018* asuntotuotannosta valtion
tukeman tuotannon osuus on vajaa neljännes.
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000
2012 2013 2014 2015 2016 2 017 2018* 2019*
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018* 2019*
Asumisoikeustuotanto ARA-vuokra, pitkä korkotuki ARA-tavoitetaso 2012-2015
Tuetun tuotannon tavoitetaso 2016-2019 40-vuotisen korkotuen tavoitetaso 2016-2019
Valmistunut ja valmistuva* valtion korkotukema asuntotuotanto
Alkanut ja alkava* valtion korkotukema asuntotuotanto
* Vuoden 2018 loppuvuosi ja 2019 kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio
8
Valmistunut ja valmistuva* valtion korkotukema vuokra-asuntotuotanto kunnittain 2016-2018*
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000
Vantaa Espoo Helsinki
Valmistuneet asunnot 2016 Valmistuneet asunnot 2017 Valmistuneet 1.8.2018 Arvio valmistuvat loppuvuosi 2018 Matkaa kauden tavoitteeseen
0 50 100 150 200 250 300 350
Valmistuneet asunnot 2016 Valmistuneet asunnot 2017 Valmistuneet 1.8. 2018 Arvio valmistuvat loppuvuosi 2018 Tavoite koko kausi
* Vuoden 2018 loppuvuosi kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio
Valtion korkotukeman vuokra-asuntotuotannon tavoitteiden toteutuminen vuonna 2018
Seudun ARA-vuokra-asuntotuotanto 1.1.2016-1.8.2018 on 51 % koko kauden tavoitteesta. Loppuvuonna 2018
valmistuvaksi arvioitu tuotanto huomioiden toteutuma on 66 % kauden tavoitteesta. Vuosien 2016-2018
yhteenlasketuista vuositavoitteista toteutuma vastaa 91 %.
ARA-vuokra-asuntotuotanto (pitkä korkotuki)
Valmistuneet ARA-vuokra-asunnot (pitkä korkotuki) 1.1.2016-1.8.2018
1.8.2018 toteutuma
% koko kauden tavoitteesta
1.1.2016-31.12.2018*
toteutuma % ko.
vuosien tavoitteesta
1.1.2016-31.12.2018*
toteutuma % koko kauden tavoitteesta
Espoo 1 129 47 % 74 % 54 %
Helsinki 1 936 40 % 72 % 52 %
Kauniainen 0 0 % 0 % 0 %
Vantaa 827 43 % 99 % 72 %
PKS yhteensä 3 892 42 % 78 % 56 %
Hyvinkää 220 153 % 265 % 192 %
Järvenpää 315 153 % 211 % 153 %
Kerava 114 61 % 84 % 61 %
Kirkkonummi 72 46 % 171 % 125 %
Mäntsälä 139 181 % 248 % 181 %
Nurmijärvi 69 44 % 151 % 110 %
Pornainen 0 0 % 0 % 0 %
Sipoo 285 180 % 288 % 209 %
Tuusula 183 109 % 150 % 109 %
Vihti 63 50 % 70 % 50 %
KUUMA yhteensä 1 460 104 % 175 % 127 %
Helsingin seutu yhteensä 5 352 51 % 91 % 66 %
* Vuoden 2018 loppuvuosi ja 2019 kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio
10
Valtion tukeman asuntotuotannon tavoitteiden toteutuminen vuonna 2018
Seudulle 1.1.2016-1.8.2018 valmistunut valtion tukema korkotukivuokra- ja asumisoikeusasuntotuotanto on 48 % koko kauden tavoitteesta. Loppuvuonna 2018
valmistuvaksi arvioitu tuotanto huomioiden toteutuma on 62 % kauden tavoitteesta. Vuosien 2016-2018
yhteenlasketuista vuositavoitteista toteutuma vastaa 86 %.
Valtion tukema asuntotuotanto (ARA-vuokra & asumisoikeus)
Valmistunut tuettu asuntotuotanto 1.1.2016-1.8.2018
1.8.2018 toteutuma
% koko kauden tavoitteesta
1.1.2016-31.12.2018*
toteutuma % ko.
vuosien tavoitteesta
1.1.2016-31.12.2018*
toteutuma % koko kauden tavoitteesta
Espoo 1 408 39 % 68 % 49 %
Helsinki 3 251 45 % 79 % 57 %
Kauniainen 0 0 % 0 % 0 %
Vantaa 1 453 50 % 108 % 78 %
PKS yhteensä 6 112 44 % 82 % 59 %
Hyvinkää 288 100 % 165 % 119 %
Järvenpää 383 93 % 128 % 93 %
Kerava 190 51 % 97 % 70 %
Kirkkonummi 107 34 % 102 % 73 %
Mäntsälä 139 90 % 124 % 90 %
Nurmijärvi 69 22 % 76 % 55 %
Pornainen 0 0 % 0 % 0 %
Sipoo 320 101 % 161 % 115 %
Tuusula 230 68 % 94 % 68 %
Vihti 63 25 % 35 % 25 %
KUUMA yhteensä 1 789 63 % 108 % 78 %
Helsingin seutu yhteensä 7 901 48 % 86 % 62 %
* Vuoden 2018 loppuvuosi ja 2019 kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio
Asemakaavoitus asumiseen ja pääkaupunkiseudun
asemakaavavaranto
12
0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000
Hyväksytyt Voimaan tulleet
Tavoitetaso 2012-2015 Tavoitetaso 2016-2019
• Uutta asumisen kerrosalaa on kaavoitettu 2018 alkuvuonna huomattavasti vähemmän kuin kahtena aiempana sopimusvuotena vastaavana ajankohtana.
Uutta asuinkerrosalaa hyväksyttiin alkuvuonna alle puolet koko vuoden tavoitteesta.
Hyväksytty ja voimaan tullut uusi asumiseen
asemakaavoitettu kerrosala
0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000
Tavoitteen ylittävä osuus
Hyväksytty asumiseen asemakaavoitettu uusi kerrosala suhteessa koko sopimuskauden tavoitteeseen
1.8.2018 mennessä hyväksytty kerrosala on 62 % koko sopimuskauden tavoitteesta.
0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000
Espoo Vantaa Helsinki
Hyväksytty 2016 Hyväksytty 2017
Hyväksytty 1.1.2018-1.8.2018 Matkaa koko kauden tavoitteeseen
14
Voimaan tullut asumiseen asemakaavoitettu uusi kerrosala suhteessa koko
sopimuskauden tavoitteeseen
1.8.2018 mennessä voimaan tullut kerrosala on 67 % koko sopimuskauden tavoitteesta.
0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000
Espoo Vantaa Helsinki
Voimaan tullut 2016 Voimaantullut 2017
Voimaan tullut 1.1.2018-1.8.2018 Matkaa koko kauden tavoitteeseen
-50 000 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000
Tavoitteen ylittävä osuus
Asumisen asemakaavavaranto pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudun asumisen
asemakaavavaranto oli elokuussa 2018 n. 7,7 miljoonaa kerrosneliömetriä.
Kokonaismäärässä ei ole muutosta vuodenvaihteen tilanteeseen nähden.
Kerrostalovarantoa (AK) oli 3,8 milj. ja pientalovarantoa (AP) 3,9 milj.
kerrosneliömetriä. AK-varannon osuus on lievästi kasvanut ja AP-varannon osuus lievästi laskenut tammi-elokuun välisenä aikana.
Lähde:
SeutuRAMAVA -laskenta II/2018, joka kuvaa tilannetta elokuussa 2018
16
Liikenteen infrastruktuuri
• Raide-Jokerin toteutusmuodoksi valittiin allianssimalli.
Kehitysvaiheen allianssi aloitti toimintansa vuoden 2017 lopussa. Rakentaminen alkaa vuonna 2019 ja tavoitteena on, että Raide-Jokerin liikenne alkaisi 2020-luvun
alkupuolella. Valtion rahoitus on myönnetty vuoden 2017 budjetissa.
• Klaukkalan ohikulkutie Mt 132 -hankkeen
yleissuunnitelma on saanut lainvoiman. Hankkeen tiesuunnitelman hyväksymispäätöksestä on valitettu, mutta asemakaava on lainvoimainen. Rakentaminen voidaan aloittaa alkuvuodesta 2019 ja tie valmistunee syksyllä 2021.
• Pisara-radan ratasuunnitelma valmistui 2017. MAL 2019 - suunnittelun yhteydessä on muodostettu kokonaiskuva ja vaiheistettu toimenpidepolku Helsinki–Pasila-välin
rautatiejärjestelmän kehittämiseen.
• Tiemaksujen valmistelua on toteutettu ottamalla tiemaksut mukaan MAL 2019 -suunnitelmaan yhtenä keinona
saavuttaa liikenteen päästövähennystavoitteet. MAL- suunnitelmaluonnoksessa esitetään toteutuspolku
tiemaksujen jatkovalmistelulle. Liikenteen hinnoittelu on vahvasti mukana myös ILMO45-työssä.
Raide-Jokerin allianssi aloitti toimintansa
loppuvuodesta 2017. Klaukkalan ohikulkutie Mt 132:n yleissuunnitelman hyväksymispäätös on lainvoimainen.
18
Kustannusten jakautuminen
• Vuosien 2017–2019 KUHA-hankkeiden toteuttamisohjelma hyväksyttiin HLJ-toimikunnassa 9.12.2016.
• KUHA-ohjelman suuruus on sopimuksessa 30 M€. Osittaisella
yliohjelmoinnilla varauduttu mm. markkina- ja suunnittelumuutoksiin.
Valtion kustannusosuus on kuitenkin enintään 15 miljoonaa euroa.
• Toteuttamisohjelman 17 hankkeen yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 35 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on noin 20 miljoonaa euroa ja kuntien noin 15 miljoonaa euroa.
• Valtion kustannuksista 9,5 miljoonaa euroa kohdistuu KUUMA-kuntiin ja 10,5 miljoonaa euroa pääkaupunkiseudulle.
• KUHA-ohjelmasta on valmistunut tai aloitettu kymmenen hanketta. Kolmen hankkeen kustannuksissa tai suunnittelutilanteessa on ilmennyt niin suuria muutoksia, ettei niitä toteuteta tällä suunnittelukaudella. Korvaavia
hankkeita valmistellaan.
KUHA-ohjelmasta on valmistunut tai aloitettu kymmenen hanketta
Kunnat
(15 milj. €)
43 %
Valtio
(20 milj. €)
57 %
Valtion rahoituksen kohdentuminen
KUUMA- seutu
(9,5 milj. €)
48 %
kaupunki- Pää- seutu
(10,5 milj. €)
52 %
Pienillä kustannustehokkailla hankkeilla (KUHA) edistetään muun muassa kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä liityntäpysäköinnin edellytyksiä seudun eri osiossa. ARA:n myöntämät kunnallistekniikan avustukset kohdistuvat ensisijaisille kohdealueille.
20
KUHA-hankkeet
1. Yhdyskunnantien vaihtopysäkit (Helsinki)(VALMISTUU 2018-19) 2.Mt 1130 Lapinkylän jalankulku- ja pyörätietie (Kirkkonummi) (VALMISTUU 2018)
3. Mt 120 Oikopolun alikulkukäytävä (Vihti) (VALMISTUI 2018) 4. Leppävaaran aseman opastimet (Espoo) (PERUUNTUNUT)
5. Raideliikenteen vaihdemuutokset Kirkkonummella (PERUUNTUNUT) 6. Kirkkonummen aseman liityntäpysäköinti(VALMISTUU 2019) 7. Järvenpään Haarajoen aseman liityntäpysäköinti (VALMISTUU 2018) 8. Melueste Mt 101, Sepänmäki (Helsinki) (VALMISTUU 2018-19)
9. Kt 50 / Suutarilantie Liikennevalot ja pysäkkijärjestelyt (Helsinki) (VALMISTUU 2018-19)
10. MAL-hankkeiden suunnittelu
11. Pääpyöräilyverkon parantamishankkeet
12.Mt 120/ mt 1324 (Lahnuksentie), liittymän parantaminen (Espoo) (VALMISTUU 2018-19)
13. Mt 1521 Nikinmäki–Nikkilä, jalankulku- ja pyörätie (Vantaa, Sipoo) (VALMISTUU 2018)
14. Mt 1375 (Koivukylänväylä), jalankulku- ja pyörätie (Vantaa) (ALOITETAAN 2019)
15. Mt 1421 Eriksnäsintie-Jokelantie, jalankulku- ja pyörätie (Järvenpää, Tuusula) (ALOITETAAN 2019)
16. Vt 4, väli Metsola–Jokivarsi, melusuojaus (Vantaa) (Sopimusneuvottelut jatkuvat)
17.Keimolan uusi palvelualue (Vantaa) (SIIRTYNYT)
Liikennepalvelut
Kestävien kulkutapojen palvelutaso on parantunut: kaupunkipyörät täydentävät joukkoliikenteen matkaketjua
22
• Helsingin kaupunkipyörien käyttö on ollut erityisen vilkasta metroasemien läheisyydessä ja työmatkaliikenteen huipputunteina. Kaupunkipyöräasemia oli Helsingissä 150 ja Espoossa on 105 asemaa. Kaupunkipyörillä tehtiin vuonna 2018 yhteensä 3,2 miljoonaa yksittäistä matkaa ja ajettiin 6,4 miljoonaa
kilometriä. Kaupungeilla oli saman toimittajan pyöriä yhteensä 2550 kappaletta ja sopimuskausi kattaa pyöräilykaudet 2018–2025.
• Valtio on varannut kävelyn ja pyöräilyn investointiavustustukeen 3,5 M€ v. 2019.
• Kuntien rahoitus joukkoliikenteessä on edelleen merkittävä (operointikustan- nukset n. 200 M€ / vuosi ja lisäksi joukkoliikenneinfrastruktuuriin panostukset).
• Merkittäviä palvelutasoon vaikuttavia tekijöitä:
o HSL-jäsenkuntien muodostamalla alueella joukkoliikennepalvelut
järjestetään myös 1.7.2018 jälkeen palvelusopimusasetuksen mukaisesti.
o Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelmat tulevat voimaan syysliikenteen 2019 alusta lähtien. Tuusulan joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on voimassa vuodet 2018-2021.
o Kaupunkipyöräpalvelu avautui Espoossa 2.5.2018.
o Raitiovaunuihin tulivat heinäkuussa pysäkkikuulutukset ja lokakuussa ne laajenivat runkobussilinjoille 550 sekä 560.
o Etelä-Espoon liityntäbussilinjastoon on toteutettu parannuksia v. 2018 aikana.
• HSL-alueella tehtiin syyskuun 2018 loppuun mennessä 285,6 miljoonaa matkaa, eli 4,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana.
o HSL:n myynnin ennustetaan kasvavan noin 4 prosenttia verrattuna vuoden 2017 myyntiin.
o Mobiililipun hintaa laskettiin vuodenvaihteessa 2,90 eurosta 2,20 euroon.
Tammi–elokuussa mobiililippuja on myyty lähes 40 miljoonalla eurolla.
o Vyöhykeuudistus toteutetaan keväällä 2019.
o Matkakorttien vaihto uutta tariffijärjestelmää varten on aloitettu lokakuussa.
• Koko Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen määräraha vuodelle 2018 on 5,3 miljoonaa euroa. Se käytetään lähinnä joukkoliikenteen yhteishankintoihin kuntien kanssa ja kuntien valtionavustuksiin.
o Helsingin seudulla ELY-keskuksen toimivalta-alueeseen kuuluvat Vihti, Nurmijärvi, Järvenpää, Mäntsälä ja Pornainen.
o Tuusulan osalta joukkoliikenne on osin ELYn tilaamaa vielä syksyyn 2019 saakka, jonka jälkeen suunnittelu- ja hankintavastuu siirtyy HSL:lle.
o Nurmijärven joukkoliikenteen alueellinen käyttöoikeussopimus vuosiksi 2019-2028 solmittiin kesäkuussa 2018 Nurmijärven Linja Oy:n kanssa.
Uusi sopimus tuo muutoksia aikatauluihin, reitteihin ja lippuihin.
• Liikennepalvelulain voimaantulo 31.7.2018 aiheuttaa muutoksia hankinnoissa ja ELY-keskus on joutunut panostamaan enemmän resursseja ohjaukseen ja
neuvontaan.
o Markkinaehtoisen liikenteen pelkkä ilmoitusvelvollisuus 60 vrk ennen liikenteen muutoksia aiheuttaa ELYssä ja kunnissa työlästä liikenteiden tilan seurantaa, koska automaattisesti toimivaa muutostietoja ilmoittavaa sovellusta ei ole ollut vielä käytettävissä.
o Lyhyt ilmoitusaika liikenteiden päättyessä edellyttää jatkossa kunnilta ja ELYltä hyvin nopeaa reagointia sekä korvaavan liikenteen hankintojen ja niiden kustannusten kattamiseksi.
o Palvelutason luotettavuus asiakkaan kannalta on jatkossa epävarmempaa ja markkinoille tulleet erilaiset lipputuotteet edellyttävät joukkoliikenteen käyttäjiltä aiempaa enemmän tiedonhankintaa ja hintavertailuja.
Kestävien kulkutapojen palvelutaso,
Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliiketoimet
Liityntäpysäköinnin kohteiden rahoituksesta ei ole päästy eteenpäin
24
• MAL-sopimuksessa 2016-2019 sovittiin liityntäpysäköinti- hankkeiden kustannusten jakamisesta. Pohjana
sopimusratkaisulle toimi vuoden 2016 alussa valmistunut Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuujakomallin pilotointi Pasila–Riihimäki-ratakäytävässä (6/2016 HSL).
• Helsingin seudun liityntäpysäköinnin toimenpideohjelmatyössä (8/2017 HSL) on päivitetty liityntäpysäköintialueiden
seudullisuusluokitukset sekä seudullisesti merkittävien alueiden tavoitepaikkamäärät vuoteen 2025. Toimenpideohjelman
seurantaa on tehty seudullisessa liityntäpysäköinnin yhteistyö- ja seurantaryhmässä.
o Tavoitteena on toteuttaa seudullisesti merkittäville alueille noin 3 800 autopaikkaa ja 6 700 pyöräpaikkaa vuosina 2017-2025.
o Yhteensä paikkojen kustannuksiksi on laskettu noin 80 miljoonaa euroa.
• Useat kunnat ovat käynnistäneet neuvotteluja
liityntäpysäköintikohteiden kustannusten jaosta sopimiseksi.
o Neuvotteluissa ei olla päästy ratkaisuun, jossa valtio osallistuisi hankkeiden toteutukseen (esim. Kalasatama, Kerava).
• Hallituksen esityksen Liikennepalvelulain 3. vaiheesta mukaan on julkisen liikenteen liityntäpysäköintiä tarjoavan yrityksen tai yhteisön tarjottava liityntäpysäköintiä tasapuolisin ehdoin
kaikkien liikkumis- ja yhdistämispalvelun tarjoajien asiakkaille.
edistävät - Toteutuminen
Yhteentoimivan tunnistepohjaisen lippu- ja
maksujärjestelmän käyttöönotto Lippujen ostaminen mahdollista monikanavaisesti. Tunnistepohjaisen järjestelmän määrittelytyö on käynnistetty yhdessä TVV LMJ:n kanssa.
Reaaliaikaisen matkustajainformaation kattavuutta ja laatua, avoimen datan ja
rajapintojen käyttöä ja avoimeen sovelluskoodiin perustuvia ratkaisuja
Reaaliaikainen reittiopas käynnissä ja liikennepalvelulain edellyttämät rakenteet kunnossa.
Reittioppaassa kulkumuodoista voi nyt valita myös pyöräilyn ja kävelyn.
Matkaketjujen toimivuutta kansainvälisessä ja valtakunnallisessa liikenteessä erityisesti solmu- ja vaihtokohteissa
Lähi- ja kaukojunaliikenteen integraatio etenee solmuissa ja tietorajapinnoissa.
Valtakunnalliset liikenteelliset solmukohdat ja niiden merkitys -työ käynnissä.
Rautatieasemien infonäyttöjen tiedot myös mobiilisovelluksina.
Helsinki-Vantaan lentokenttäaluetta kehitetään maamme merkittävimpänä kansainvälisenä lentokenttänä
Finavia sai EU-rahoitusta uudelle matkakeskushankkeelleen.
Toimivien seudullisten joukkoliikennepalvelujen toteutumista ja yhtenäisen joukkoliikennealueen muodostumista seudulle
Tuusula ja Siuntio liittyivät HSL-alueeseen v.
2018 alusta.
Vyöhykeuudistus toteutetaan keväällä 2019.
Raskaan liikenteen pysäköintiä koskevien seudullisten linjausten laadintaa
Raskaan liikenteen toteutus- ja
vastuunjakomallityö etenee. Rekkaparkkien toteutus kangertelee.
Uusien käyttövoimien lisääminen joukkoliikenteessä
HSL-liikenteessä biopolttoaineissa ei olla edetty aivan HSL:n tavoitteiden mukaisesti.
Sähköbussien latauspalvelu on valittu.
Ensimmäiset sähköbusseilla ajettavat linjat ovat kilpailutuksessa.
ELY-keskuksen joukkoliikennehankinnoissa ollaan siirtymässä hieman tiukempiin kalustovaatimuksiin. Markkinaehtoisessa liikenteessä ei ole kalustovaatimuksia.
Valtion liikenteeseen kohdistuvia rahoitusvälineitä ja tukia ohjataan kokonaisuutena, jotta
vaikuttavuus paranee. Toteuttamis- ja rahoitusohjelmat sovitaan sopijaosapuolten yhteistyöprosessina osana jatkuvaa
liikennejärjestelmäsuunnittelua.
MAL 2019 -luonnos on valmistunut ja se on lähetetty lausunnoille 14.11.2018.
Syvennetään kuntien yhteistyötä M,A,L MAL 2019 -luonnos on valmistunut ja se on
• Asuntotuotanto- ja kaavoitustiedot: Helsingin seudun kunnat, HSY ja Uudenmaan liitto
• Rakennusmaavarantotiedot:
HSY:n SeutuRAMAVA II/2018
• Liikenteen tiedot: Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä HSL ja Uudenmaan ELY-keskus
26
