Kolmiulotteiset kaupunkimallit

(1)

Kolmiulotteiset kaupunkimallit

1. Vastaajan tiedot

Vastaajien määrä: 44

Edustamanne kunta Nimi Sähköposti

OULU Uki Lahtinen uki.lahtinen@ouka.fi

Iisalmi Juhani Räisänen juhani.raisanen@iisalmi.fi

Seinäjoen kaupunki Jari Vähätiitto jari.vahatiitto@seinajoki.fi

pirkkala santeri kortelahti santeri.kortelahti@pirkkala.fi

Vantaa Kimmo Junttila kimmo.junttila@vantaa.fi

Jyväskylän kaupunki Jukka Haikara jukka.haikara@jkl.fi

Loviisa Tuulia Hiltunen tuulia.hiltunen@loviisa.fi

Oulu Jere Klami jere.klami@ouka.fi

Vantaa Päivi Rapo paivi.rapo@vantaa.fi

Suonenjoki Marko Kuutti marko.kuutti@suonenjoki.fi

Nurmijärvi Asko Harinen asko.harinen@nurmijarvi.fi

Kotka Jarkko Puro jarkko.puro@kotka.fi

Turku Päivi Mykrä ja Päivi Ala-Uotila paivi.mykra@turku.fi

Huittisten kaupunki Juha Mustanoja juha.mustanoja@huittinen.fi

Kaarina Sami Kääriäinen sami.kaariainen@kaarina.fi

Oulaisten kaupunki Jarkko Vilppola jarkko.vilppola@oulainen.fi

Oulun kaupunki Eero Keski-Oja eero.keski-oja@ouka.fi

Vaasan kaupunki Matti Laaksonen matti.laaksonen@vaasa.fi

Jämsä Lasse Kivinen lasse.kivinen@jamsa.fi

Espoo Tapani Honkanen tapani.honkanen@espoo.fi

Kajaani Anne Siltavuori anne.siltavuori@kajaani.fi

Raahe Risto Karhu risto.karhu@raahe.fi

Imatra Sulo Palovaara sulo.palovaara@imatra.fi

Turku Asmo Leskinen asmo.leskinen@turku.fi

Valkeakoski Jani Kiiskilä jani.kiiskila@valkeakoski.fi

Rauma Jarno Rostedt jarno.rostedt@rauma.fi

Kokkola Asko Pekkarinen asko.pekkarinen@kokkola.fi

Helsinki, Rakennusvirasto, ARK Mikko Soininvaara mikko.soininvaara@hel.fi

Ii Pekka Paaso pekka.paaso@ii.fi

Toholampi Jukka Nurmela jukka.nurmela@toholampi.fi

Heinola Juha Poskela juha.poskela@heinola.fi

Lappeenrannan kaupunki Janne Villanen janne.villanen@lappeenranta.fi

Haminan kaupunki Vesa Pohjola vesa.pohjola@hamina.fi

Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto,

kaupunkimittausosasto Timo Tolkki timo.tolkki@hel.fi

Lieksa ja Nurmes Martti Piironen martti.piironen@lieksa.fi

KAuhajoki MArketta Nummijärvi marketta.nummijarvi@kauhajoki.fi

Riihimäki Ari Vettenterä ari.vettentera@riihimaki.fi

(2)

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Maankäyttö

Paikkatieto Kiinteistönmuodostus Rakennusvalvonta Kaavoitus Kunnan yhteinen näkemys

2. Edustamani ensisijainen toimiala kunnassa?

3. Minkälaista toimintaa tai hankkeita kunnassanne on kolmiulotteisiin kaupunkimalleihin liittyen?

Käytös sä

Hankitt u

Hankin ta meneill

ään

Hankin ta suunnit

teilla Ei hankita /suunni tella

Ei tuttu asia

Yhteensä Keskiarvo

Maastomalli (LOD0) 29 2 0 4 5 1 41 1,95

Laatikkomalli (LOD1) 16 3 4 4 9 3 39 2,9

Pintamalli (LOD2) 15 3 6 4 11 3 42 3,05

Julkisivumalli (LOD3) 6 3 4 7 16 3 39 3,85

Sisätilamalli (LOD4) 3 2 0 2 23 5 35 4,57

Yhteensä 69 13 14 21 64 15 196 3,26

Kauniainen Hannu Pousi hannu.pousi@kauniainen.fi

Lahti Sami Kajander sami.kajander@lahti.fi

Raision kaupunki Erno Hämäläinen erno.hamalainen@raisio.fi

Järvenpää Ilkka Holmila ilkka.holmila@jarvenpaa.fi

Kuopion kaupunki Marko Ahola marko.ahola@kuopio.fi

Tampere Sari Pietilä ja Rodiqo Coloma sari.k.pietila@tampere.fi

Keravan kaupunki Ossi Örn ossi.orn@kerava.fi

(3)

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 Halu selvittää uuden teknologian

mahdollisuuksia ja uusia toimintatapoja Konkreettinen yksittäinen hanke Kaupungin keskustan käsittävä malli Koko kaupungin käsittävä malli Ei kokemuksia

0 5 10 15 20 25 30 35

Visiointi Vuorovaikutus Suunnittelu Päätöksenteko Hanke/projektinhallinta Kaupunkirakenteen

toteuttaminen Kaupunkirakenteen ylläpito

Muu tarkoitus, mikä?

Ei kokemuksia

4. Miksi ja mihin tarkoitukseen kolmiulotteisia kaupunkimalliaineistoja on hankittu?

5. Miten, millä tavoitteella kolmiulotteisia kaupunkimalliaineistoja hyödynnetään?

(4)

-

- - -

-

6. Millaiset ovat kokemukset hankkeista kokonaisuutena?

1 2 3 4

Ei kokemu

ksia

Yhteensä Keskiarvo

Käyttäjämäärä 6 16 8 0 13 43 2,95

Käyttöaste 6 18 6 0 13 43 2,91

Onko saavuttanut asetetut tavoitteet 3 11 18 0 11 43 3,12

Kokonaisuuden toimivuus 5 11 15 0 12 43 3,07

Hinta/hyötysuhde 1 12 11 4 15 43 3,47

Hinta/laatusuhde 1 11 11 4 15 42 3,5

Yhteensä 22 79 69 8 79 257 3,17

7. Hankkeiden osavaiheiden haastavuus?

1 2 3 4

Ei kokemu

ksia

Yhteensä Keskiarvo

Tiedonhankinta 5 17 9 3 9 43 2,86

Mallintaminen 3 13 11 1 15 43 3,28

Tiedonsiirto 3 10 17 3 10 43 3,16

Mallin ylläpito 3 12 10 4 14 43 3,33

Ohjelmiston käyttöliittymä 4 15 12 0 11 42 2,98

Katselukäyttö 7 22 6 0 8 43 2,53

Jatkojalostus omana työnä 4 12 7 5 15 43 3,35

Hyödynnettävyys muissa prosesseissa 4 10 10 1 18 43 3,44

Yhteensä 33 111 82 17 100 343 3,12

8. Vapaa kuvaus kokemuksista ja tarpeista hankkeissa?

Riihimäki on ottamassa vasta ensiaskeleitaan 3D maailmassa, joten kokemuksia ei ole - tarpeita sen sijaan on kertynyt mm. kunnallistekniikan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kaupungin omissa rakennushankkeissa.

Tavoitteena on luonnollisesti rakentaa pohjaa myös tarjottavaksi tuotteeksi mallipohjaiseen suunnitteluun, joten kaikki tieto siitä millaisiin malleihin tulevien ratkaisujemme tulisi perustua ovat arvokkaita.

Teemme yhteistyötä tähän liittyen, näin pienellä kunnalla ei ole resursseja muutoin.

Yksi toimisto kävi hiljattain tarjoamassa ohjelmaansa. Vaikutti helpolta.

Jyväskylässä on sellainen tilanne että teemme itse omana työnä näitä kolmiulotteisa malleja, joten tuo hankinnan haastavuus on tässä vastauksessa käännetty itse toimintaan ja sitä peilaavaksi.

Suomeen olisi saatava yhtenevinen standardi tällekkin alalle ja euroopalainen olemassa oleva malli olisi mielestäni toimiva. Hankkeita tehdään kuitenkin vähintäänkin euroopan laajuisti.

Tavoitteena on saada niin sanottu "mallipankki" aikaiseksi jollain aika taululla. Standardisointi auttaisi asiaa.

Ei kovin hyvin käytössä.

(5)

-

- -

-

Mallinnamme projektikohtaisesti (asemakaavahanke) 3d-kaupunkimallia 3dsmax ohjelmalla. Valinta on pitkälti käyttäjän (minun) valinta perustuen aikaisemmin hankittuun osaamiseen sen ohjelmiston osalta. Tällä hetkellä meillä on kunnassa 2 käyttäjää/lisenssiä. Saamme aikaiseksi konkreettista tulosta mutta on myös ongelmia liittyen valittuun softaan. Nyt haemme sopivaa kaupunkimalli alustaa joka ottaisi vastaan meidän tekemiämme osamalleja. Se on haaste. Kunnalla on lisenssi esrin cityEngineen, ja se onkin ehkä se millä tullaan laajaa kaupunkimallia tekemään. Kuka tekee, ja miten; se on päättämättä. Muita tuotteita, joihin on tutustuttu on CityPlanner, Google sketch/earth. Yksi vaihtehto olisi tuottaa kaupunkimalli 3dsmax mallina. Kaikki riippuu kaikesta. Käyttöliittymänä web-pohjaisuus on ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Tiedostonsiirto ja

yhteensopivuusongelmat pitää sitä ennen saada ratkaistua. Mallinnus puolella "ammattilais" sovellukset voisivat ottaa oppia google sketch:stä. Sillä wysiwyg -mallinnus eli sitä saa mitä näkee, toimii niinkuin sen pitäisi toimia. Maxilla pääsee melko lähelle sitä. Muusta ei ole tietoa. Huom. Kunnallistekniset verkostot tai palvelut eivät sisälly touhun meidän malliin.

Onnistumisia kaavoituskäytössä.

Ongelmat tiedonkulussa ja yleisessä tietämyksessä.

Pettymyksenä muutosvastarinta.

Kehitystoiveena automaation tarkkuuden lisäys.

Uusi asiakokonaisuus. Nykyiset käytössämme olevat järjestelmät eivät tue kunnolla mallitoimintaa. -> mallin ylläpito ja hyödyntämisen järjestelmän valinta haastavaa.

Kaupunkimallin ja kantakartan yhtäaikainen ylläpito on resurssien tuhlausta. Molempien ylläpito tulisi saada samaan ympäristöön ja sieltä rajapinnat malleja hyödyntäviin järjestelmiin yleisissä formaateissa.

Erilaiset suunnitelmien versiot sisällön, ajankohdan ja julkisen/salaisen aiheuttavat haastetta mallin hallinnalle.

Meillä on kaksi aineistoa: LOD1 malli on koko Helsingin kattava, LOD2 malli on jäänyt kattavuudeltaan

vajaaksi. LOD2 mallinnusta on tehty manuaalisesti. (Puoli)automaattiseen mallinnukseen laseraineistosta ei ole toistaiseki lähdetty. LOD2 ylläpito on keskeytyksissä ja arvioidaan uusia kehityssuuntia ja mahdollisuuksia.

Teknisesti mallinnus onnistuu jo hyvin ja malleista saa hyvätasoisia.

Mallien käytön pitää olla helppoa ja varmatoimista, jotta saadaan riittävästi käyttäjiä. Lähtöaineisto on määriteltävä, jotta päästään laittamaan em. tieto ajan tasalle. Tiedonsiirron on toimittava ja mallien tilausvaiheessa on määriteltävä mallin sisältö riittävän hyvin, jotta mallia voi käyttää monipuolisesti.

Teknologian kehityksestä huolimatta, mallien sujuva käyttö edellyttää aikaisempaa tehokkaampia laitteita sekä asiaa tuntevien henkilöiden työpanosta.

Olemme tehneet itse keskusta alueelta kaupunkimallin pilotointihankkeena. Emme ole käyttäneet mallin laatimisessa ulkopuolisia toimijoita. Käytimme mallinlaatimisessa laserkeilausaineisto sekä

viistokuvakirjastoa(MIDAS). Mallintaminen on tehty TerraSolidin ohjelmistolla. Mallista on siirretty

vektorimuotoinen aineisto käytettäväksi eri Autocad sovelluksiin. TerraSolidn ohjelmistolla mallin katseleminen on haasteellista. Koko mallin siirtäminen on tällä hetkellä haasteellista eri ohjelmistojen välillä.

Käytetty vain maastomalleissa, joten kokemukset vajavaiset Ohjelmistojen ja formaattien laaja kirjo ja yhteensopimattomuus.

Erilaisia hankkeita vireillä tai käytössä, esim. InfraBIM. jossa korostuu moninainen ohjelmistotarjonta ja

osaamattomuus (mitä ohjelmia pitäisi hankkia, erilaisten tarpeiden ja tarkkuuksien ja laadun määrittely vaikeaa, resurssipula, osaamattomuus, huono rahatilanne). Kuka tekee päätökset? Kuka ylläpitää? Kuka omistaa?

Kaupunkisuunnittelun vastuuhenkilöt ovat kokolailla ulkona tämän teknologian hyödyntömisestä eli sivistystä siihen suuntaan lisättävä kaikin tavoin.

Kaupunkimallia Seinäjoella tehty vuodesta 2005 alkaen. Mallintamistavat ovat kehittyneet vuosien varrella ja tarkkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Aineisto voi olla laadultaan kirjavaa, jos koko kaupunkialuetta ei käsitellä kerralla.

Tarpeet eri toimijoilla on hyvin erilaiset. Kunnallisteknisissä hankkeissa mallin tulisi olla hyvin tarkka

suunnittelumalli ja kaupunkisuunnittelumielessä malliksi riittää yleispiirteisempi esitys. Ns. kaupunkimalli lienee näiden kahden välimuoto. Onko käymässä niin, että joudumme ylläpitämään kolmea eri mallia?

Imatran kokemuksia:

1) pelitekniikoin mallinettiin Imatrankosken keskustan tori 2003 (Koskikeskus) perinteisin lähtötiedoin

(6)

0 5 10 15 20 25 30 35 40 Suunnittelu, eri vaiheet, simulointi

kunnan eri toimintasektoreilla Suunnitelman toteuttaminen

Kaupunkirakenteen ylläpito Kaupunkirakenteen käyttö ja

palvelut

Muut ?, mitkä ? Ei kokemuksia

-

- -

-

2) MML:n pistepilveä käytetty - maastomalleihin vuodesta 2009

- pistepilvestä saatu luettua lisäksi yksityiskohtia suunnittelun lähtötietoihin - konsultti tenhyt yhden teollisuus alueen 3D -mallin (pilotti, kokeilu). OK

- raitin sijoittamisvaihtoehtojen esittely neuvotteluissa ja perustelut ehdotukselle. OK 3) Pohdittavaa, kun on saatu tarkemmat aineistot (yli 10 p/m2)

- tilaajan (kaupungin) rooli

- mallintaminen omana työnä edellyttää perehtymistä kouluttaumista

- kenen tehtäväksi tulee pintojen mallintaminen (mittaus, suunnittelu, kaavoitus, konsultti?)

Teetettiin lähes koko kunnan kattava 3D-malli tuulivoimarakentamisen mittasuhteiden havainnollistamiseksi.

Malli vaikutti voimakkaasti siihen, että ei ahnehdita masssiivista määrää voimaloita. 3D-malli tarjosi

parhaimman havainnollistamiskeinon, mitä on tarjolla, vaikka ulkoasu onkin kömpelö. 3D-mallia käytetty myös terveyskeskuksen uudisosien sisätilojen kalustamisvaiheessa.

Sketchupilla teetettiin konslultilla koko Oulun keskustan malli, jota käytetään keskustahankkeissa ja konsultti päivittää sopivin väliajoin.

Ei voi vastata yksiselitteisesti, kun käytössä on erilaisia malleja, jotka ovat omianisuuksiltaan erilaiset. On tärkää malleja tilatessa varmistaa, että tekijänoikeus on tilaajalla, ja että päivittäminen / ajan tasalla pitäminen on helppoa. Tulisi pyrkiä avoimeen dataan myös mallien julkistamisessa. Kaupungissamme on tehty

virtuaalimallien kehittämiseen liittyvä selvitys, "3d-strategia", joka ohjeistaa mm. mallien tilaamista ja esittää kehitystavoitteina mm. virtuaalisen tontinluovutuksen ja virtuaalisen osallistamisen kehittämistä.

Ohjelmaa kehitetty samalla, kun se on otettu kaupungille käyttöön. Tämä on aiheuttanut maankäytön suunnittelussa paljon turhautumista: Laitteistovaatimuksista ja ohjelman käytettävyydestä lähtien homma on takunnut paljon. Alkuun oma osaamisemme oli tietenkin hataraa, mutta kokemusta on tullut pikku hiljaa ohjelmankin kehittyessä lisää. Kehitystoive olisi edelleenkin se, että mallia voisi käyttää yhtä näppärästi suunnittelun apuvälineenä, kuin Google SketchUp -ohjelmaa. Nykyisellään kaupunkimalli on ollut vain visualisointiväline valmille suunnitelmalle.

9. Millaisiin vuorovaikutustilanteisiin kolmiulotteinen kaupunkimalli voitaisiin/olisi tarpeellista kytkeä

?

Avoimet vastaukset: Muut ?, mitkä ?

Markkinointi, kaupallisuus, matkailu, info...

(7)

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 Suunnitelman laatu paranee

Prosessin yhteistyön toimivuus, tehokkuus paranevat Lopputulos vastaa asiakkaiden

tarpeita aiempaa paremmin Muut hyödyt ? mitkä ?

Ei kokemuksia

- - - - -

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24

Kertatuote Ylläpidettävä malli -

- - - -

kaavoitus

palaute- ja kommentointi mallille tietopalvelut netissä

maastomallit korkeustason vaihdossa eri teemat, kuten turismi, energiatehokkuus

10. Mitä hyötyä vuorovaikutuksen kautta saadaan aikaan?

Avoimet vastaukset: Muut hyödyt ? mitkä ?

Hankkeen konkreettinen malli auttaa parhaimmillaan hanketta eteenpäin törmäystarkastelut

tiedonvälitys

netin ja virtuaalimallin kautta voidaan tavoittaa käyttäjäryhmiä, jotka eivät muuten osallistuisi / eivät käy virallisissa kaavakokouksissa ym.

Prosessin avoimuus ja ymmärrettävyys maallikolle

11. Onko hankittu kolmiulotteinen kaupunkimalli kertatuote vai ylläpidettävä malli ?

(8)

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkimittaus Rakennusvalvonta Kunnallistekniikka Kunnan kehitysyksikkö Elinkeinoyksikkö Yritys Muu ?, mikä ?

- - - - -

-

- - -

- - - -

-

12. Mikä yksikkö/toimija tekee ja ylläpitää mallin?

Avoimet vastaukset: Muu ?, mikä ? Maankäyttö ja mittaus yhdessä useat tahot, ml. tilakeskus paikkatietopalvelut

Paikkatietopalvelut ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen Infra Paikkatietotuotanto ja Suunnittelupalvelut

13. Muut kokemukset hallinnointiin liittyen?

Meidän tarkoituksena on tehdä malli yhteistyössä toisen kunnan kanssa, siten että mittaustoimi koordinoi hanketta.

Omana tuotantona helppo. Yhtenäinen standardisointi vain helpottaisi asiaa.

-

Mallin ylläpito ja päivittäminen on todellinen ongelma. Todennäköisesti tämän vuoksi kaupunkimallien "äly"

tulee pysymään melko alhaisella tasolla vielä pitkään. Malli pelkkänä itseisarvona on turha. Itse näen

kaupunkimallin arvon visualisoinnissa sekä sekä suunnittelun apuvälineenä. Se voi silloin olla päivittymätön ja vanhentuvakin, mutta toisaalta reaaliajassa palvelee tekohetkellä ja integroituu tekohetkellä helposti

laajempaan kaupunkimalliin.

Ehkä parempi olisi, jos kehitysyksikkö suorittaisi hallinnoinnin, jolloin tiedonkulku saattaisi olla parempaa.

Malleja on useampia, yhden ylläpito on ulkoistettu, muita ylläpidetään itse

Ei ole sovittu kaupunkimallin ylläpidosta vielä tällä hetkellä mitään. Kaupunkimittaus on pilottimielessä tehnyt keskusta alueelta mallin.

Hallinnointia kyllä mietitty, mutta siitä ei vielä ole olemassa yksiselitteistä ratkaisua.

Kohdat 14, 15, 17, 18: Nämä kaikki ovat kesken.

Kaupunkimallia ei ole hankittu. Laserkeilaus tilattiin konsultilta. Itse luokiteltiin data, itse generoitiin rakennusten LOD2/3D-malli, itse stilisoitiin se kuntoon (työ vielä kesken), itse muokataan se haluttuun hyötykäyttömuotoon.

(9)

-

- - - - -

- - -

- -

- - -

- -

Visuaalisen kaupunkimalliin datatiedon hallinta voinee siirtyä jatkossa eri alustalle. Asia on tutkinnan alla.

Siirtyminen käyttämään CityGML skeemaa on siis auki.

Maastomallia ylläpitää kunnallistekniikka, sketchupmallia kaupunkisuunnittelu.

Mallia päivitettiin suunnitelmien muuttuessa, ja siinä oli useampi sijoittelu- & määrävaihtoehto mallinnettuna &

vertailtavana.

Malleja on erilaisia, osa kertatuotteita, osa ylläpidettäviä. Ylläpitäjästä sopiminen ei ole aina yksinkertaista.

Usein mukana on konsulttitahoa.

Mallin hankkimista on harkittu, mutta toistaiseksi malleja

on tehty vain vähän omana työnä, mutta konsulttien tekemänä yksittäisiin kohteisiin.

Tampereen kaupunkimallia ei periaatteessa ole ajantasaisena olemassakaan. Kaupunkimallit luodaan tarpeen mukaan ajantaisista lähtöaineistosta. Kokonaisen Tampereen kaupungin kokoisen kaupunkimallin ylläpito on mahdotonta olevilla resursseilla.

14. Kenellä on oikeudet seuraavat oikeudet KM3D-malliin liittyen?

Copyr ight

Julkai su

Edelle en jakelu

Muok kaus

Ylläpit o

Myynt ioikeu

s

Hyödy ntää kaupa llisesti

Yhteensä Keskiarvo

Tilaaja 15 18 17 16 16 12 12 106 3,79

Rahoittaja 1 5 2 2 2 1 2 15 3,67

Tekijä/toimittaja 5 5 1 6 5 2 1 25 3,44

Muu, mikä 3 3 1 2 2 3 2 16 3,88

Yhteensä 24 31 21 26 25 18 17 162 3,69

Avoimet vastaukset: Copyright Omana työnä

Kaupunkimittausosasto (tekijä) Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Julkaisu

Omana työnä

Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Edelleen jakelu

Omana työnä

Avoimet vastaukset: Muokkaus Omana työnä

Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Ylläpito

Omana työnä

Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Myyntioikeus

Omana työnä

Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Ilmainen palvelu

Avoimet vastaukset: Hyödyntää kaupallisesti Omana työnä

Seinäjoen kaupunki ja SEAMK

(10)

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 Kyllä

Ei

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32

Kyllä Ei

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Kyllä Ei

15. Onko oikeuksista kolmiulotteiseen kaupunkimalliin maksettu erikseen?

16. Onko mallin käytöstä saatu tuloja ?

17. Onko tarvetta saada tuloja mallin ylläpitämiseksi ?

(11)

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tilaaja

Toimittaja Yhteisesti Ei määritelty

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Autodesk Infraworks

Autodesk 3DS MAX Bentley / MicroStation ESRI City Engine SketchUp Vianova Virtual Map Muu, mikä?

- - - - - - - - - -

18. Kuka vastaa mallin oikeellisuudesta?

19. Mitä ohjelmia/tuotteita/järjestelmiä kolmiulotteisten kaupunkimallien hankkeissa on käytetty?

Avoimet vastaukset: Muu, mikä?

Tekla GIS/Tekla Civil Terrasolid datan keruussa Google Earth

Archicad, Revit Archicad

TerraModeler, TerraScan, ArchiCad TerraSolid ohjelmistot

Terrasolid, AutoCAD Map 3D, 3DWin

Terrasolid TerraScan, TerraScan Lite ja muut Terra-sovellukset Terra*

(12)

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 CityGML

Collada Dwg Dgn IFC Kml LandXML Skp Muu -

- -

- - - - - - - - -

LAndSim3D realXtend-alusta AutoCad

20. Mitä tiedonsiirtoformaatteja hankkeissa on käytetty?

Avoimet vastaukset: Muu Rasterikuvat .dwf, .3ds, .fbx VRML/Inframodel Tekstimuoto Virtual Map obj

las, InfraBIMin myötä IM3 MapInfo (Tab)

3dStudio Max, realXtend

(13)

- - -

- -

- - - - -

-

- - -

- - - - -

-

- - - - - - -

- - -

21. Mainitse tärkeitä/hyviä ominaisuuksia/puutteita käytetyissä järjestelmissä?

Mallintamisessa

Helppo ja nopea mallinnus, tarkkuus tason hallinta. Maastomallinnus haastavaa.

Ohjelma ei vielä käytössä

MicroStation on hyvä ja monipuolinen väline mallintamiseen. Vaatii kuitenkin monipuolisuudessaan kohtuullisen pitkän käyttökokemuksen.

Selkeyttää alueen hahmottamista.

-käyttäjäosaminen ratkaisevaa

-kiinteä hinta, ei vuosimaksuja (paitsi vapaaehtoinen subscirption kusetus)

Helppous

Mallinnus tehty konsultin toimesta. Itsellä ei vielä järjestelmää ylläpitoon.

Kaikki 3D mallintamisen työ on tehty MicroStationilla tietomäärä tarkkaa ja paljon

Sketchup on helppo rakennusten mallinnusohjelma myös vasta-alkajalle. Microstation on hyvä yleis-3Dohjelma, suurien aineistojen ja pistepilvet käsittelyyn ja mallinnukseen, laaja joukko lisäsovelluksia.

TerraSolidin ohjelmat hyviä maaston ja pistepilvien käsittelyssä esim. talojen automaativektorointi ja teksturointi.

3DSMAX on monipuolinen yleismallinnusohjelma.

VirtualMapilla on helppo tehdä ympäristön ja katujen mallinnusta

TerraSolidin rakennusten tarkkaräystäsmallintaminen tehokasta myös suuremmille alueille hyödynnettäessä laserpisteaineistoa.

helppokäyttöisyyttä toivotaan

Melko yksinkertaista tehdä LOD2 tason mallia TerraScan-vaihtoehdot:

1) mallintaa rakennusten seinät räystäslinjasta alaspäin > 3D-rakennukset liian isoja massaltaan 2) voidaan mallintaa rakennukset pohjakartan footprinteistä ylöspäin > leikkaa räystäät pois, joten 3D- rakennusten kattorakenne todellisuutta pienempi

puuttuu tehokkaat grafiikan käsittelijät Tekstuurien tarkkuuksissa rajoitteensa Nopea.

Mallin keveys ja looginen tiedostorakenne tärkeää, helpottaa esim. nettiseliainesityksiä ja tiedonsiirtoa Puute mallintamisen ketteryyttä pitäisi kehittää (vrt. SketchUp), oikeellisuus: maasto railoontuu, kadut täynnä möykkyjä, jotka olivat keilattaessa pysäköityjä autoja, talot uppoavat tai kelluvat yms.

Tiedonsiirrossa

Tiedonsiirto MicroStationista ontuu toisinaan, koska kaikki pinnat eivät välttämättä siirry ilman ongelmia muihin formaatteihin.

+lukee ja vie useita eri formaatteja

Tekla GIS - Sketchup yhteensopivuus vielä vajaa.

Yhteensovittaminen eri ohjelmien välillä hiukan hankalaa Katselupakettien versioiden hallinta hankalaa.

Tiedonsiirrossa on käytetty myös FME:tä originaaliohjelmiston MicroStation rinnalla.

IFC:n käyttö ei ole ongelmatonta. Eri ohjelmat tulkitsevat tulost eri tavalla.

tiedostot raskaita ja eivät sovellu pieni muistisille koneille/koneiden järjestelmien kaatuminen tiedostoa ladattaessa

Microstation, 3DSMAX ja AutoCad ovat aika hyviä perusohjelmia tiedonsiirrossa.

Tiedonsiirto eri ohjelmistojen välillä erittäin haasteellista.

yhtenäiset formaatit, eikä kovin monia, 1-2

(14)

- - - - -

- - -

- -

- - -

- - - -

- -

- - - -

- - -

18.x versiossa rajoitteisuutta

IFC-mallin tuonnissa helposti koordinaatisto-ongelmia useita formaatteja

Tiedonsiirroissa häviää usein osa tiedosta.

Siirretty verkon kautta ilmaispalvelujen avulla.

Vuorovaikutuksessa käytetty lähinnä still-kuvia - parantamisen varaa.

Tärkeää yhteisesti sovitut tiedonsiirtoformaatit, tulee tiedostaa siirron mahdolliseti ongelmakohdat Vaadittava tiedonsiirtoformaatti IM3 ei vielä käytössä.

Visualisoinnissa

Visualisointi MicroStationissa kunnolla tehtynä vaatii erikoisosaamista, mitä meillä ei ole. City Enginessä aika helppo saada tietyntasoista visualisointia aikaiseksi.

+saa vaikka kuinka komeita visualisointeja, animaatioita ja kamera-ajoja +varjoanimointeja

Helppous

Microstation ja 3DSMAX hyviä visualisointikuvien ja animaatioiden teossa.

Rakennusten julkisivut saadaan yhdistettyä TerraSolidissa suhteellisen automaattisesti kaupunkimalliin viistokuvakirjastosta.

Ns. julkaisuihin kelpaavaan materiaaliin tarvitaan käsittely 3ds maxissa tms.

Uuden rakennushankkeen IFC-malli lisättiin koko kaupungin malliin. Rakennus hukkuu maan sisälle tai kelluu ilmassa, koska rakennettavan pihan mallia ei ollut.

isommat näytöt

Todella laajat alueet käsittävä, silti edullinen malli on karkeahko ulkoasultaan, mutta on havainnollistanut suurien hankkeiden mittakaavan hyödyllisellä tavalla.

Tärkeää sopiva esitystarkkuus. Liian tarkassa mallissa huomio voi kiinnittyä vääriin asioihin. Liian luonosmaisessa kokonaisuus ei hahmotu.

Katseluohjelman työkalujen rajoitettu määrä valaistuksen suhteen. Tekstien integroiminen malliin hankalaa.

Katselukäytössä

Maastosta helposti muodostuu raskas pyöritettäväksi.

Katselukäytössä on hyvä saada käyttäjäystävällisiä ratkaisuja niin kuin esimerkiksi City Engine tarjoaa.

MicroStationissa vain 3D-tulostusmahdollisuus. Käyttäjän pitäisi itse päästä liikkumaan mallissa.

-esittely ilman ohjelmaa hankalaa;

Tarvii asennettavan viewerin

+animaatioiden laskenta kestää, mutta niiden esittely helppoa -isot tiedostokoot

Erilaisten VRML-pluginien saatavuus huono.

Helppous

Toimiva, mutta raskas Virtual Map Viewer.

Selainkäyttöinen katseluversio on nopea, mutta julkisivujen tarkkuus kärsii.

MicroStation: laaja ja toimiva mutta katselijalle laaja ja kallis Sketchup: OK mutta ei pysty käsittelemään laajoja aineistoja

Google Earth: Yleinen, helppokäyttöinen, tehokas myös laajemmilla aineistoilla

VirtualMap ja Unity ovat hyvä mallin pyörittelyssä tms. esittelyssä. Meshmoon helppo netti-virtuaalitilan pystytyksessa ja Field3D hyvä isojen mallien iPad-pyörittelyssä

TerraSolidin tuotteissa mallin katselu on haasteellista. Infraworksissa katselukäyttö on tehty paljon helpommaksi

(15)

- - - - - -

-

- -

- - - -

- - - - - -

- -

- - - - -

- - -

18.x versio hankala liikkua

IFC-mallin tuonti karttajärjestelmään sekoili, komponenttien tasot/layerit mitä sattuu, osa ok.

tehokkaat koneet

Helppo käyttää, mallissa on kuitenkin hidasta liikkua.

Mallin keveys hyvä, mallin katselu ei saa tökkiä.

Ajelu mallissa ei onnistu, kuin niiltä jotka ovat pelanneet koko lapsuutensa tietokonepelejä. Muut singahtavat avaruuteen.

Käyttö osana muuta kunnan toimintaympäristöä

MicroStation on ohjelmisto, missä kaupunkimalleja meillä tuotetaan. Siitä on kohtuullisen helppoa toimittaa raaka-aineistoa hyödynnettäväksi kaupungin toimintaympäristön muihin ohjelmistoihin.

-melko hankalaa; informaatiota joutuu jakamaan kuvina video-klippeinä jne

Avoinna.

Espoossa Microstation on laajassa käytössä maankäytönsuunnittelussa, joten 3D malleista on hyötyä suunnittelun eri vaiheissa.

Kaavoitus sekä Kt-suunnittelu voisi käyttää olemassa olevaa mallia eri hankkeiden suunnitteluun ja visualisointiin.

yleispätevä katseluohjelma, malli "toimistosta maastoon"

Rajoittuu ohjelmistoon (täytyy olla Virtual map käytossä) sopii

Mallia käyttää suoraan vain yksi henkilö. Mallista napatut still-kuvat palvelevat havainnollistuksessa.

Kaupunkimallia on jaettu yliopistolle ja tekniselle yliopistolle harjoitustöiden ja opinnäytetöiden avuksi.

Liitettäessä kolmiulotteista kaupunkimallia muihin tietoaineistoihin tai Prosesseihin

Emme ole oikeastaan liittäneet kaupunkimalleja muihin tietoaineistoihin vaan käyttö on lähinnä ollut visualisoimista.

-melko hankalaa; informaatiota joutuu jakamaan kuvina video-klippeinä jne

-periaatteessa projektin siirto +kaupunkimalliin pitäisi onnistua (työn alla kaupunkimallin valinta) Hiukan hankalaa

Tapiola-mallin kanssa on yhdistetty wfs:n kautta rakennus- ja kiinteistotietoja. Myös Microstationissa ja VirtualMapissa voidaan hyödyntää wfs-tietoja tai muutakin paikkatietoaineistoa tai rekisteritietoa.

Ei kokemusta.

Hyvä kaupunkimalli edellyttäisi myös katualueiden 3D-mallinnusta. Pelkkä ortoilmakuvan pudotus maanpinnalle antaa valjun kuvan. Myös puut pitäisi mallintaa tilanteen mukaan eri tavoin.

yhteensopimattomuus Muu ominaisuus

+Suunnittelun apuvälineenä hyvä;

varjoanalyysit maastoleikkaukset ja sovitukset kaupunkikuvalliset tarkastelut ilmakuvaupotukset jne.

3D-rakennuksiin ja muihinkin kohteisiin pitää saada linkit niiden ominaisuustietoihin.

Emme ole käyttäneet varsinaisesti kaupunkirakenteesta tehtyä 3D-mallia, vaan kysymyksessä on laajempi maastomalli.

Vuorovaikutteisiis on tärkeää: mahdollisuus kommentoida mallia paikkatietopohjaisesti.

(16)

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 Kyllä, koska

Ei En osaa sanoa

- - - -

-

22. Tuleeko suomalaisen kaupunkimallinnuksen tukeutua CityGML- standardiin perustuviin mallinnus- ja tiedonsiirtoratkaisuihin?

Avoimet vastaukset: Kyllä, koska

Monet kaupalliset ratkaisut Keski-Euroopassa pohjautuvat kyseiseen standardiin.

yhtenäisyyttä kaivataan.

1) määrittää ja vakio tietosisältöä 2) kansainvälinen avoin standardi 3) Mikään kaupallinen sovellus ei ole muodostunut de facto standardiksi

se yhdenmukaistaisi käytäntöjä, eikä taida olla muita avoimia standardeja, muuten pitäisi olla kaikkiien eri mallinnusohjelmiin jonkilainen ohjeistus

CityGML on avoin tietomalli

Villit tiedonsiirtoratkaisut on jo nähty onko vaihtoehtoa?

yhdenmukaisuusvaatimus

23. Jos vastasit ei edelliseen kysymykseen, mihin ratkaisuihin ja miksi CityGML-standardin sijasta tulisi Suomen kunnissa tukeutua?

Citygml ei auke minulle mitenkään. (olen maankäytönsuunnittelija, arkkitehti ja mallinnan/visualisoin 3ds maxilla asemakaavaprojekteja.) Tämän kysely tuli sähköpostilla, jossa oli linkkejä lukiessa tuli epätodellinen olo;

opengeospatial.org sivuston tekstimassa ei ole hyvä viesti siitä, missä tässä asiassa mennään. Tarvitaan tutkimusta ja kehitystyötä ok. Mutta sen paikka on jossakin insinöörifirmassa tai tutkimuslaitoksessa.

Maankäytön suunnitterlija on loppukäyttäjä jonka pitäisi saada uskottava työkalu käyttöön eikä tämä gml- standardi -jargon kuulu arkkitehdin osaamisalueelle mitenkään. TOTTAKAI pitää olla yhteinen standardi, ei sitä tarvitse edes kysyä. Tästä olisi jo aika päästä eteenpäin.

Ei ainakaan luoda omaa kilpailevaa standardia.

(17)

-

- -

24. Mitä/millaista yhtenäistä kolmiulotteista kaupunkimallia Suomen kaupungeista tarvittaisiin eri käyttötarkoituksiin?

Visio inti

Vuor ovai kutu s

Suu nnitt elu

Päät ökse ntek o

Han ke- /proj ektin halli nta

Kau punk irake ntee n toteu ttami nen

Kau punk irake ntee n ylläp

ito Kau punk irake ntee n käytt

ö Muu käytt ö

Yhteensä Keskiarvo

Maastomalli (LOD0) 21 15 29 13 9 11 11 9 0 118 3,81

Laatikkomalli (LOD1) 24 20 22 19 9 10 10 5 1 120 3,58

pintamalli (LOD2) 24 23 25 22 9 13 14 8 2 140 3,83

Julkisivumalli (LOD3) 18 17 14 16 10 9 10 8 2 104 3,98

Sisätilamalli (LOD4) 7 8 9 5 7 1 2 4 2 45 3,89

Yhteensä 94 83 99 75 44 44 47 34 7 527 3,82

25. Mikä

Mikä?

laajat anayysit Mikä?

3D some ja viihde, simuloinnint Simulointi mm vaikutusten arviointiin Mikä?

Kaupallinen

Projektialuekohtainen visualisointi Mikä?

Kaupallinen

niiltä osin kuin sisätilatietoja on saatavaissa, rakennusvalvonta, palo- ja pelastus, opastus

(18)

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 Teknisen toimialan

rekisterit/tietokannat Kunnan muiden sektoreiden rekisterit/tietokannat, mitkä?

Muut julkishallinnon toimijat, mitkä?

Yritykset

Muut ? mitkä ? Ei ole tarvetta liittää malliin muita

tietoja/ toimintaa

- - - - - -

- - - - -

26. Millaisia tietoja/tietolähteitä/prosesseja kolmiulotteiseen kaupunkimalliin tulisi voida liittää?

Avoimet vastaukset: Kunnan muiden sektoreiden rekisterit/tietokannat, mitkä?

päätösarkisto siltä osin kuin päätökset ovat kohdennettavissa paikkaan + ympäristöhallinnon tietokannat Tilasto- ja tutkimus, käyttötarpeen mukaan, museo

ktj, vtj,..

Palvelusektori, koulu Rahu/VRK

Oppilastiedot, potilastiedot

Avoimet vastaukset: Muut julkishallinnon toimijat, mitkä?

Palo- ja pelastustoimi HSY, SYKE, ELY VRK

Väestötiedot

Avoimet vastaukset: Muut ? mitkä ? VRK:n rakennustiedot, VTJ-PRT

(19)

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

Kaupunkimallistrategia

Tiedon/palvelujen hankinta

Mallintaminen

Käytettävät tarkkuustasot

Tiedonsiirto Siirtyminen yksityiskohtaisesta yleiseen malliin ja päinvastoin

Mallin hyödyntäminen

Mallin ylläpito

Muu, mikä ?

-

- -

27. Mihin kunnan kolmiulotteiseen kaupunkimalliin liittyvään toimintaan tarvittaisiin yhteisiä kansallisia pelisääntöjä?

Avoimet vastaukset: Muu, mikä ?

Miten mallin jakelu ulkopuolisille järjestetään

28. Millaisena näet kaupunkimallinnuksen tulevaisuuden?

Kartasta tulee väistämättä kolmiulotteinen malli - kehitys on nähtävissä rakentamisessa ja kunnallisessa infrassa. Askel kolmiulotteisesta maastomallista kaupunkimallinnukseen taas on niin pieni, ettei sen ottamatta jättämisessä ole mitään järkeä visualliset lisäarvot huomioiden.

kaupunkimallit tulevat korvaamaan kantakartan 5-10 vuoden kuluessa isoissa ja keskisuurissa kaupungeissa suunnittelun pohja-aineistona.

Kaupunkimallit ovat lähinnä hyödyllisä kaupungeille itselleen, joten en oikein usko kansalliseen standardiin.

Kaupunkikohtaiset mallit oat kaupunkikohtaisia ja niin tulisi olla niiden suunnittelu, toteutus ja käyttö. Jos on hyvä tapa standardoida tiedonsiirto, se ei olisi pahitteeksi.

Kansallisen mallin luulisi onnistuvan automaattisesti olemassa olevasta tiedosta paikkatiedosta jota

rakennuksista on olemassa koko maasta. LOD0-tason mallin koko maasta luulisi saavan aika yksinkertaisesti, näin ollen kansallinen standardi kaupunkien mallintamiseen tuskin on tarpeellinen.

Ohjelmat kehittyvät ja käyttö helpottuu ja siten yleistyy.

Kaupunkimalleja tullaan käyttämään tulevaisuudessa enemmän ja erilaisissa tarkoituksissa. Nyt olisikin hyvä määrittää suuntaviivat siten, että kaupunkimallien käyttö nyt luoduilla malleilla on mahdollisimman laajaa myös tulevaisuudessa. Ettei rajoitettaisi tulevaisuuden käyttötarkoituksia.

Varmaan kehittyy edelleen.

20 vuoden kuluttua homma on itsestään selvyys. Tällä hetkellä alan toimijat (mm. autodesk) myy

puolivalmisteita käyttäjille eli vaikkapa kunnille. Kaupunkimallituotteet ovat sanalla sanoen ala-arvoisia. Kuntien

(20)

- - -

- - - - - -

- - - -

- -

-

- - -

- -

kaupunkisuunnittelun pitäisi saada valmiita tuotteita käytettäväksi ilman valtavaa säätämistä ja epävarmuutta.

Esimerkkina autodesk; autocadistä viety file 3ds max desing 2014 ohjelmaan pugittaa vietävästi! uskomatonta!

Kasvavana

3D:tä kohti mennään. Hitaasti mutta varmasti. Ensin saatava perusaineistot kuntoon jotta hyödyntäminen pääsee vauhtiin.

Halua, kysyntää ja tarvetta 3D mallinnukselle on ja se tulee lisääntymään. Myös kansalaiset ovat kiinnostuneita 3D mallleista ja omatoimisesta kaupunkiympäristön tarkasteluista ja vertailuista, josta seuraa tarve jakaa data avoimena datana. Tekniikkaa ja lähtötietoja (laserdata) alkaa olla saatavilla. Suurin pullonkaula on

tiedonkeruun rahoitus, datan kysyjät eivät tuo kunnalle rahoitusta. Myös osaavaa henkilöstöä tarvitaan.

Merkittävää myöhemmin

Suunnittelussa kaavoituksen tarpeisiin

Mallinnus lisääntyy ja jossain vaiheessa tulee joka tapauksessa kattava kaupunkimalli

Tulevaisuudessa kaupunkimalli tulee olemaan suunnittelun pohja-aineisto varsinkin visualisoinnissa.

Mikä ettei kaupunkimaisessa ympäristössä Tarve on ollut jo vuosia ellei vuosikymmeniä.

Jokainen kunta pohtii samoja asioita ja on "myyjien ja konsulttien armoilla".

Näkinsin, että kaupunkimalli tms. on tulevaisuuden kanta/pohjakartta.

Sekavana. Tällä hetkellä myydään ulkonäöllä.

valoisa

Kaupunkimallien käyttö suunnitelmien esittelemiseen on tärkeää, niin vuorovaikutteisuudessa, päätösprosesseissa, kuin suunnittelijankin apuvälineenä.

Yhteisen standardin käyttöönotto voi olla haastavaa pienten kuntien kohdalla varsinkin, jos suunnittelujärjestelmät eivät kunnolla tue kaupunkimallin ylläpitostandardia.

Mallinnuksen tarpeet ovat hyvin erilaiset ja yleispätevän toimintatavan löytäminen voi olla haastavaa.

- mallin tuottamisen ja ylläpidon kustannukset saadaan kohtuullisiksi - automaatio tulee mallintamiseen

Toivottavasti yleistyy. Ensin varmaan isot kunnat ja kaupungit, pienet varmaan jossain vaiheessa perässä.

Emme pienessä kaupungissa ole vielä valmiita satsaamaan kovin paljoa kaupunkimallinnukseen. Pitää olla selvä ajatus mallin tarpeellisuudesta ja ylivertaisuudesta muihin suunnittelukeinoihin nähden, että kannattaisi hankkia. Tuulivoimasuunnittelussa karkea malli palveli riittävän hyvin.

Osana arkipäivää, suunnittelua, vuorovaikutusta, palvelua kuntalaisille 3d-internetin osana.

Käyttö tulee lisääntymään.

Tulevaisuuden työväline!

Tärkeänä. Kehitystä pitää tapahtua paljon.

29. Muut kommentit ja ehdotukset aiheeseen ja kyselyyn liittyen ?

Jotta mallintaminen ei sortuisi ohjelmisto-toimittajien ohjelmistokohtaisiin malleihin ja loputtomaan suohon järjestelmien välisestä tiedonsiirrosta pitäisi olla järjestelmistä riippumaton standardi vähintään tiedon siirrolle ja rajapinnoille; joskin KuntaGML:ää miettien parempi olisi saada stardardi aikaan jo mallinnuksen tasolla, jolloin tarve rajapintojen muunnoksiin saataisiin minimoitua.

Ajankohtainen aihe. Tiedon tuottaminen malleja varten halpenee hurjaa vauhtia.

Kyselyssä lähdetään siitä, että malli on tilattu. Me olemme, kuten tietääkseni jotkin muutkin kaupungit, toteuttaneet mallin omana työnä. Kyselyssä olisi varmaan hyvä saada myös tämä selville,

Aika vähän liikkuu tietoa ihan teknisestä puolesta liittyen kaupunkimalleihin. Miten ja millä välineillä on mahdollista luoda perusta. Millä ohjelmistoilla voidaan hallita ja ylläpitää esimerkiksi CityGML:ää.

-

Ohjelmistotarjoajilta tulee vaatia konkreettisesti käyttäjäystävällistä tavaraa. Mieluummin suljettuja mutta toimivia paketteja, kuin avoimia yhteensopiva ja sitä kautta sillisalaatteja. WYSIWYG on ehdoton vaatimus.

Laajojen yhteensovittamisten sijaan voisi keskittyä saamaan aikaiseksi paikallisesti sujuvasti toimivia

(21)

-

- -

- - -

kokonaispaketteja, joista paikallinen käyttäjä (kunta) saa helposti ulus erilaista tietoa. Tietoja voi sitten yhdisttä muitten tietoihin perinteisin menetelmin.

Meillä ei ole juuri lainkaan kokemusta CityGML:stä, koska toimintaympäristömme on puhtaasti kiinteistöpuolella. Teemme arkkitehti-, sisustus- ja rakennesuunnittelua kaupungin kiinteistöihin

tietomallipohjaisesti. Meillä on myös erillinen mittausyksikkö, joka laserkeilaa rakennuksia ja tekee niistä tietomalleja suunnittelun lähtötiedoiksi.

Yksikerroksisilla omakotialueilla vaikea nähdä suuria hyötyjä kuin maastomallilla suunnittelun tukena Kysely hiukan vaikea, kun heti jo iski uutta terminologiaa: CityGML ja LODit.

Vastaajat edustivat sekä paikkatietoa (Ala-Uotila) ja kaavoitusta (Mykrä). Kahta vaihtoehtoa ei pystynyt valitsemaan kohtaan 2.

standarteja, suosituksia, tuotteistuksia

Mallinus tulisi voida kytkeä kunnan perusaineistoihin ja rekistereihin ilman kaksin -tai kolminkertaista ylläpitoa.

Tämä toki vaatii melkoista määrittelyä sekä mallinnusjärjestelmiin että perusaineistojärjestelmiin.

Pienenä kuntana tämä ei ole meille ajankohtaista varmaan vielä muutamaan vuoteen.

Keskustan laatikkomalli toteutettu omana, ei ylläpitoa Kaupunkimallinnus hankinta vireillä

Tässä esitetyt mielipiteet on yhden hankkeen, joskin laajan ja maasoltaa varmaankin Suomen haastavimman hankkeen pohjalta. Apuna teknisemmissä kysymyksissä kaupunkimallikoordinaattori.