297055
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain 9 §:n muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi me-
rimiesten vuosilomalakia. Pykälää työnteki- jän oikeudesta saada vuosilomansa tai sen osa siirretyksi vuosiloman aikaan sijoittuvan työkyvyttömyysjakson vuoksi ehdotetaan
muutettavaksi siten, että siirto-oikeus koskisi jo ensimmäistä sairauspäivää.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- dollisimman pian.
—————
PERUSTELUT 1 Nyky tila ja ehdo tetut muutokset
Merimiesten vuosilomalain (433/1984) 9 §:ssä säädetään vuosiloma-aikaan sijoittu- van sairastumisen vaikutuksista vuosiloman pitämiseen. Pykälän mukaan jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa sai- rauden, synnytyksen taikka tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankoh- taan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa ai- kana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Jos sairaudesta, synnytyksestä tai tapatur- masta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosi- loman tai sen osan aikana ja jatkuu yhtäjak- soisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vuosilomajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä vuosilomana, jos työntekijä pyytää loman siirtämistä ilman aiheetonta viivytystä. Sai- raudesta johtuvan työkyvyttömyyden sattues- sa vuosiloma-aikaan ensimmäiset seitsemän päivää ovat niin sanottuja karenssipäiviä, jot- ka eivät ole siirrettävissä myöhempään ajan- kohtaan.
Euroopan unionin tuomioistuimen tapauk- sessa C-78/11 (Anged) on otettu kantaa työn- tekijän oikeuteen siirtää vuosiloma tai sen osa tapauksissa, joissa työntekijä tulee tila- päisesti työkyvyttömäksi vuosilomansa aika-
na. Tuomion mukaan työaikadirektiivin 7 ar- tikla on esteenä sellaisille kansallisille sään- nöksille, joiden mukaan työntekijä, joka on tullut tilapäisesti työkyvyttömäksi palkallisen vuosilomansa aikana, ei saa myöhemmin pi- tää sitä osaa vuosilomastaan, joka osuu ky- seiselle työkyvyttömyysjaksolle.
Merenkulkijoiden vuosilomaoikeudesta säädetään merityöaikadirektiivissä (neuvos- ton direktiivi 1999/63/EY, muutettu: neuvos- ton direktiivi 2009/13/EY). Työaikadirektii- vin ja merityöaikadirektiivin sanamuodot poikkeavat toisistaan. Edellä mainitun EU- tuomioistuimen ratkaisun edellyttämät muu- tokset on toteutettu kansallisesti maapuolella vuosilomalain muutoksella, joka tuli voi- maan 1 päivänä toukokuuta 2013. Vaikka tiedossa ei ole, minkälaisen tulkinnan EU- tuomioistuin ottaisi meripuolella, meripuolta ei ole perusteltua kohdella Suomessa erilail- la. Merimiesten vuosilomalain 9 §:n 1 mo- menttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus siirtää loman alkamista koskee sekä vuosiloman alkaessa että sen aikana synny- tyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtu- vaa työkyvyttömyyttä. Oikeus saada vuosi- loma siirretyksi koskisi loman ajankohtaan sijoittuvia sairauspäiviä sekä edellyttäisi työntekijän nimenomaista pyyntöä loman siirtämisestä.
Lain 9 §:n 2 momentista ehdotetaan pois- tettavaksi säännös niin sanotuista karenssi- päivistä.
Siirrettyjen vuosilomapäivien pitämisestä säädetään merimiesten vuosilomalain 9 §:n 3 momentissa. Säännöksestä ehdotetaan pois- tettavaksi viittaus pykälän 2 momenttiin, koska 2 momentin säännös niin sanotuista karenssipäivistä ehdotetaan poistettavaksi.
Vuosiloman tai sen osan siirto edellyttäisi merityösopimuslain (756/2011) 2 luvun 10 §:n sairausajan palkanmaksun edellytyk- senä olevaa työkyvyttömyyttä ja sitä, että työntekijä pyytää loman siirtämistä ilman ai- heetonta viivytystä. Työntekijän olisi työnan- tajan pyynnöstä osoitettava työkyvyttömyy- tensä luotettavalla selvityksellä. Tällaisena selvityksenä tulisi ensisijaisesti kysymykseen asianomaisessa työehtosopimuksessa sovittu todistus tai muu selvitys.
Sairauspäiviltä työntekijällä olisi oikeus saada sairausajan palkkaa sen mukaan, kuin merityösopimuslaissa on säädetty tai sen 13 luvun 9 §:n perusteella solmitussa työehtoso- pimuksessa on sovittu.
Merityösopimuslain 2 luvun 13 §:n pää- säännön mukaan työnantaja vastaa työsuh- teen kestäessä sairastuneen työntekijän hoi- tokustannuksista enintään 112 päivältä. Py- kälässä olevan poikkeussäännöksen mukaan työnantajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta maksaa sairaanhoitokustannuksia, jos työnte- kijä sairastuu kokoaikaisen perhevapaan, vuosiloman tai lomautuksen aikana, ellei sai- rauden tai vamman voida osoittaa johtuneen työstä johtuvista olosuhteista. Mainittua poikkeussäännöstä ei esitetä tässä vaiheessa muutettavaksi.
2 Esity ksen vaikutukset
Merimiesten vuosilomalain 9 §:n muutta- misesta aiheutuisi seitsemän karenssipäivän poistumisen myötä työnantajille lisäkustan- nuksia, joiden määrää on kuitenkin erittäin vaikea arvioida. Kustannusten lisäyksiä voi- daan lähtökohtaisesti arvioida merenkulun sektorilla keskimääräisten sairauspoissaolo- päivien määrien perusteella. Varustamoilta saadun tiedon mukaan sairauspoissaolopäivi- en määrä henkilötyövuotta kohden vaihteli paljon. Vuonna 2013 vaihteluvälin oli 6,3—
15,7 sairauspoissaolopäivää henkilötyövuotta kohti. Runsaimmin sairauspoissaolopäiviä oli matkustaja- ja ropax-aluksissa työskentele-
villä ja vähiten rahtialuksissa työskentelevil- lä. Työnantajille syntyvien lisäkustannusten määrään vaikuttavat hyvin monet tekijät, ku- ten sairauspäivien kohdentuminen loma- aikaan ja sen, missä määrin vuosiloman ai- kana sairastuneet työntekijät pyytävät vuosi- loman tai sen osan siirtoa. Jos laskelmat teh- dään sillä oletuksella, että sairauspäivät si- joittuvat tasaisesti ympäri vuoden, vuosilo- ma-aikaan sijoittuisi keskimäärin yksi sairas- päivä. Kun yhden vuosilomapäivän hinta on 230 euroa ja vuonna 2012 merimiesamma- teissa tehdyt henkilötyövuodet 6 470, päädy- tään 1 488 100 euron kustannuksiin, joiden toteutuminen täysimääräisenä on kuitenkin varsin epätodennäköistä.
Taloudelliset kustannukset on arvioitu laki- sääteisten vuosilomien osalta. Merenkulun työmarkkinajärjestöt ovat kuitenkin ulko- maanliikenteen kauppa-aluksia sekä matkus- taja-aluksia koskevassa 1.3.2014—28.2.2017 voimassa olevassa työehtosopimuksessa so- pineet, että ehdotettua merimiesten vuosilo- malain 9 §:n säännöstä sovelletaan myös so- pimusperusteisiin vuosilomiin työehtosopi- muksen määräysten perusteella. Työehtoso- pimuksessa ei ole sovittu tältä osin vuosilo- ma-aikaan sijoittuvien sairaspäivien ajalta syntyvien sairaanhoitokustannusten korvauk- sista.
3 Asia n valmistelu
Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinomi- nisteriössä. Esitystä on käsitelty meri- miesasiain neuvottelukunnassa, jossa edustet- tuina ovat Suomen Varustamot ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Suomen Konepääl- lystöliitto ry ja Suomen Merimies-Unioni ry.
Palkansaajajärjestöt ovat valmistelun kulu- essa esittäneet, että sairaanhoitokustannukset tulisivat täysimääräisesti korvattaviksi myös silloin, kun työntekijä sairastuu vuosiloman aikana.
4 Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mah- dollisimman pian.
Merimiesten vuosilomalain 4 §:ssä sääde- tään vuosilomaoikeudesta. Työntekijällä on
oikeus vuosilomaan kuuden täyden loman- määräytymiskuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta ja tämän jälkeen aina kuuden kuukauden välein edellisen vuosilomaoikeu- den syntymisestä. Työntekijän lomanmääräy- tymiskausi määräytyy siis jokaisen työnteki- jän kohdalla henkilökohtaisesti hänen työ- suhteensa alkamisen perusteella. Merimies- ten vuosilomalain sääntely eroaa vuosiloma-
lain mukaisesta lomanmääräytymisvuodesta, joka alkaa aina huhtikuun alussa. Tämän vuoksi lain voimaantuloa ei ole tarpeen maa- puolella sovellettavan vuosilomalain tapaan kytkeä huhtikuun alkuun.
Edellä esitetyn perusteella annetaan edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:
Lakiehdotus
Laki
merimiesten vuosilomalain 9 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan merimiesten vuosilomalain (433/1984) 9 § seuraavasti:
9 §
Vuosiloman siirtäminen
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhem- pään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnös- tään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esi- tettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydes- tään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk- sissa siirretty loma on annettava viimeistään siirrettyä lomaa seuraavan loman yhteydessä.
Työehtosopimukseen perustuvan vuorottelu- järjestelmän vuoksi siirretty loma on kuiten- kin annettava ennen syyskuun 30 päivää, jos se on mahdollista.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-———
ta 20 .
—————
Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2014
Pääministeri
JYRKI KATAINEN
Työministeri Lauri Ihalainen
Liite
Rinnakkaisteksti
Laki
merimiesten vuosilomalain 9 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan merimiesten vuosilomalain (433/1984) 9 § seuraavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
9 §
Vuosiloman siirtäminen
Milloin työntekijä vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden, synnytyksen taikka tapaturman johdosta työkyvytön, on loma, jos työntekijä sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työntekijällä on vastaava oikeus loman tahi sen osan siir- tämiseen, jos loman tai sen osan alkaessa tie- detään, että työntekijä loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- taikka muuhun siihen rin- nastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
9 §
Vuosiloman siirtäminen
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhem- pään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnös- tään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapa- turmasta johtuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjak- soisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luet- tava vuosilomaksi, jos työntekijä ilman aihee- tonta viivytystä tätä pyytää. Työnantajan vaa- timuksesta on työntekijä velvollinen esittä- mään lääkärintodistuksen tai muun luotetta- van selvityksen työkyvyttömyydestään.
Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esi- tettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydes- tään.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa ta- pauksissa siirretty loma on annettava viimeis- tään siirrettyä lomaa seuraavan loman yhtey- dessä. Kuitenkin on työehtosopimukseen pe- rustuvan vuorottelujärjestelmän vuoksi siir- retty loma, mikäli mahdollista, annettava en-
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk- sissa siirretty loma on annettava viimeistään siirrettyä lomaa seuraavan loman yhteydessä.
Työehtosopimukseen perustuvan vuorottelu- järjestelmän vuoksi siirretty loma on kuiten- kin annettava ennen syyskuun 30 päivää, jos
nen syyskuun 30 päivää. se on mahdollista.
Tämä laki tulee voimaan päivänä ———
kuuta 20 .
———
