15. KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN MELUSELVITYS

(1)

15. KARHUKANKAAN

TUULIVOIMAHANKKEEN

MELUSELVITYS

(2)

Vastaanottaja

Suomen Hyötytuuli Oy

Asiakirjatyyppi

Raportti

Päivämäärä

21.10.2015

Viite

1510015514

KARHUKANKAAN TUULI-

VOIMAHANKE, SIIKAJOKI

MELUMALLINNUS

(3)

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKE, SIIKAJOKI MELUMALLINNUS

Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

Päivämäärä 21.10.2015

Laatija Arttu Ruhanen

Tarkastaja Kirsi Lehtinen

Tuulivoimahankkeen meluselvitys ympäristövaikutus- ten arviointia ja kaavoitustyötä varten

Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2015 aineistoa.

http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501

Viite 1510015514

(4)

MELUMALLINNUS

SISÄLTÖ

1. YLEISTÄ 1

2. MELUN OHJEARVOT 1

2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason

ohjearvoista 1 2.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat

asuntojen sisätiloissa 1

3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 2

3.1 Tuulivoimalatiedot 2

3.2 Melulaskenta 3

3.3 Maastomalli 4

4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4

4.1 Mallinnuksen tulokset 4

4.2 Häiritsevyyskorjaukset 4

4.3 Tuulivoiman melutasot verrattuna Vna 1107/2015 ulkomelun ohjearvoihin 4

4.4 Pienitaajuinen melu 5

4.5 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 5

LIITTEET 6

(5)

MELUMALLINNUS 1

1. YLEISTÄ

Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Karkukankaan alueelle Siikajoelle. Tämä meluselvitys liittyy Rambollissa laadittavaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA).

Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” raportin mukaisesti. Koska kyseessä on YVA-vaiheen selvitys, on meluvyöhykkei- den sekä reseptoripistekohtaisessa mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pientaa- juisen melun tarkastelu tehtiin erillislaskentana YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti.

Työ on tehty hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin jaa kaavoitustyöhön liittyen Suomen Hyötytuuli Oy:n toimeksiannosta. Ramboll Finland Oy:ssä YVA-hankkeen projektipäällikkönä toimii FM (maantiede) Kirsi Lehtinen ja kaavoituksen FM, hall. yo Miia Nurminen-Piirainen. Melumal- linnuksen ja raportoinnin on tehnyt projektipäällikkö ins. (AMK) Janne Ristolainen ja suunnittelija ins. (AMK) Arttu Ruhanen.

2. MELUN OHJEARVOT

2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista

Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (voimaantulopäivä 1.9.2015) on annettu tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Ohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina, joissa ei huomioida taustamelua. Asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennusalan mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa.

Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvan melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennal- linen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutason eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason LAeq) ohjearvoja taulukossa 1 esitetyn mukaisesti.

Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot Ulkomelutason LAeq päivällä

klo 7-22

Ulkomelutason LAeq yöllä klo 22-7

Pysyvä asetus 45 dB 40 dB

Loma-asutus 45 dB 40 dB

Hoitolaitokset 45 dB 40 dB

Oppilaitokset 45 dB -

Virkistysalueet 45 dB -

Leirintäalueet 45 dB 40 dB

Kansallispuistot 40 dB 40 dB

Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tällaista toimintaa harjoitettaessa huomioon otettavista sisämelutasoista säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä.

Valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen tehdään 5 dB lisäys, mikäli tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista altistuvalla alueella.

2.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa

Sosiaali- ja terveysministeriön 23.4.2015 annetussa asetuksessa 545/2015 (voimaantulopäivä 15.5.2015) on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle (ns.

asumisterveysasetus). Asetus korvaa aiemmin käytössä olleen asumisterveysohjeen (STM oppai- ta 2003:1).

Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päi- väajan keskiäänitasolle LAeq 7-22 35 dB ja yöajan keskiäänitasolle LAeq 22-7 30 dB. Selvästi tausta- melusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso LAeq,1h 25 dB. Lisäksi on

(6)

MELUMALLINNUS 2

huomioitava melun erityisominaisuudet eli mahdolliset kapeakaistaisuus- ja impulssimaisuuskor- jaukset.

Asetus sisältää toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle, jotka on annettu taajuuspainottamatto- mina tunnin keskiäänitasoina Leq,1h.

Taulukko 2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajat terssikaistoittain (Asumisterveysase- tus). Päiväaikana sallitaan 5 dB suurempia arvoja.

Kaista / Hz

20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

LLeq, 1h / dB

74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveys- asetuksessa annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Tuulivoimarakentamisen suunnitte- luohjeen (4/2012) mukaisesti ulkomelun ohjearvoilla pyritään varmistamaan sisämelun osalta suunnitteluohjearvojen täyttyminen. Asumisterveysasetus ei tuo muutoksia mallinnusmenette- lyihin tai -tarpeisiin, jotka tehdään YM:n ohjeistuksen mukaisesti.

3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT

3.1 Tuulivoimalatiedot

YVA:n hankevaihtoehto 1 sisältää yhteensä 16 tuulivoimalaa, jotka sijoitettiin mallinnuksessa 20.5.2015 päivätyn layoutin mukaisille paikoille. Tuulivoimaloiden napakorkeus oli 160 metriä.

Taulukko 3. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN)

Tunnus X Y Z

1 395873 7179484 34

2 396387 7178061 43

3 396262 7177587 45

4 395358 7177977 41

5 395395 7179755 34

6 397019 7176392 51

7 395744 7178730 38

8 396685 7178675 42

9 395802 7176591 50

10 395655 7176027 54

11 395631 7177464 45

12 396723 7177599 46

13 396308 7176393 50

14 395843 7178210 42

15 395460 7179178 36

16 395238 7178488 40

Mallinnus tehtiin Vestas V126-3.3MW (clean blade)– laitosmallilla. Tuulivoimalamallin melupääs- tötiedot perustuvat Suomen Hyötytuuli Oy:n toimittamaan Vestaksen meludokumenttiin ”DMS no.: 0048-2151_01; V126-3.3MW-Mk2A-50/60Hz – Third Octaves according to General Specifi- cation; 2014-11-11”. Äänitehotasot on esitetty dokumentissa terssikaistoittain välillä 6,3–8 000 Hz tuulennopeuksille 4-12 m/s (napakorkeudella). Laitosmallin suurin äänitehotaso LWA 108,5 dB saavutetaan, kun tuulen nopeus on 10 m/s laitoksen napakorkeudella. Pienitaajuisen melun osuus päästöstä suurimmillaan kun tuulen nopeus on napakorkeudella 13 m/s.

Liitteessä 2 on esitetty tarkemmat tuulivoimaloiden akustiset tiedot.

(7)

MELUMALLINNUS 3

3.2 Melulaskenta

Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 2 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit.

Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -ohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta www.soundplan.eu.

ISO 9613-2 -mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on ole- tuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet.

Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistelaskentoja asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Reseptoripisteiden tuloksista käy ilmi tarkat keskiäänitasot (LAeq) kyseisten rakennusten kohdalla.

Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Taajuuspainot- tamattomien terssikaistakohtaisten melutasojen laskenta tehtiin kahteen reseptoripisteeseen eli samojen rakennusten kohdalle kuin pistekohtainen keskiäänitason laskentakin. Rakennuksen si- sälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla.

Melupäästöarvot syötettiin meluvyöhykelaskentaan ja reseptoripistelaskentaan 1/1 - oktaavikaistoittain taajuusjakauman mukaisesti. Pienitaajuisen melun laskenta tehtiin laitosmallin ilmoitettuihin 1/3 –oktaavikaistatietoihin perustuen.

Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia.

Kuva 1. Reseptoripisteiden sijainti R2

R1

(8)

MELUMALLINNUS 4

3.3 Maastomalli

Laskennassa käytetty maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuvas- ta Korkeusmalli 2 -korkeusaineistosta. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia.

Mallissa ei ole huomioitu myöskään metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkas- villisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Ympäristömeluarvioinneissa kasvillisuuden vaikutusta ei kuitenkaan pääsääntöi- sesti oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutusta melun etene- miseen ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa.

Hankealueella tuulivoimalan perustusten ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero on alle 60 metriä.

4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Mallinnuksen tulokset pätevät selvityksessä käytetyllä laitosmallilla ja sen melupäästöllä sekä muilla suunnittelutiedoilla. Mikäli rakennettavan tuulivoimalaitoksen melupäästö on nyt tarkastel- tua suurempi tai sijainti tai napakorkeus muuttuvat merkittävästi, tulee mallinnus ja meluvaiku- tusten arviointi päivittää.

4.1 Mallinnuksen tulokset

Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteessä 1.

Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulivoimalaitokset tuottavat suurimman mahdollisen melupäästön koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan äänitaso tuulivoimaloiden ympärillä vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja mallinnus on tehty myötätuuliolo- suhteen vallitessa kaikkiin ilmansuuntiin.

Taulukko 4. A-painotetut keskiäänitasot eniten melulle altistuvien kohteiden kohdalla (ulkomelutaso) Reseptori LAeq, dB

R1 28,5

R2 26,0

Kaikki asuin- ja lomarakennukset jäävät 40 dB melualueen ulkopuolelle. Enimmillään keskiääni- taso on 28,5 dB lähimmän asuintalon kohdalla.

4.2 Häiritsevyyskorjaukset

Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutasoista ei mallinnusvaiheessa edellytetä korjauksia tai kannanottoa mahdollisesta impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudes- ta. Mahdollinen häiritsevyyskorjaus tehdään valvonnan yhteydessä tehtävään mittaustulokseen.

Asetus ei sisällä korjausta merkityksellisestä sykinnästä (amplitudimodulaatio), koska sen mää- rittämiseen ei ole standardisoitua menetelmää.

4.3 Tuulivoiman melutasot verrattuna Vna 1107/2015 ulkomelun ohjearvoihin

YM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreja ja käyttäen valmistajan takaamia melupääs- töarvoja (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa on käytetty valmistajan takaamaa arvoa.

Kaikkien asuin- ja lomarakennusten kohdalla alitetaan päiväajan ohjearvo 45 dB ja yöajan ohjearvo 40 dB.

Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveys- asetuksessa annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Tuulivoimarakentamisen suunnitte- luohjeen (4/2012) mukaisesti ulkomelun ohjearvoilla pyritään varmistamaan sisämelun osalta suunnitteluohjearvojen täyttyminen.

(9)

MELUMALLINNUS 5

4.4 Pienitaajuinen melu

Verrattaessa Asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisiin pienitaajuisen melun yöajan toimenpi- derajoihin, on reseptoripisteessä R1 ulkomelutaso ulkovaipan vaadittava äänitasoero (¨L) 1 dB luokkaa 125 Hz:n terssikaistalla. 80 Hz ulkomelutaso on sisätilojen yöajan toimenpiderajojen tasolla. Muilla terssikaistoilla ulkomelutasot ovat reseptoripisteessä R1 yöajan sisämelun toimenpiderajojen alle.

Reseptoripisteessä R2 ulkomelutaso 125 Hz:n terssikaistalla on sisätilojen yöajan toimenpiderajojen tasolla. Muilla terssikaistoilla melutaso alittavat yöajan sisämelun toimenpiderajat.

Asumisterveysasetuksen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä noin 5 dB suurempia arvoja kuin yöaikana, joten ulkomelutasot alittavat päiväaikana toimenpiderajat mo- lemmissa reseptoripisteissä.

DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero ¨L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käy- tettyjä rakenteita.

Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittaa terssikohtaiset melutasot toimenpiderajat selvästi kummassakin reseptoripistees- sä. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloita, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaime- nee etäisyyden kasvaessa.

Kuva 2. Pienitaajuisen melun laskentatulokset

4.5 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen

Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea voimalan saavuttaessa tietyn tuulen nopeuden. Hiljaisilla tuulen nopeuksilla voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa pienempi.

Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mal- linnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan on hyvin voimakasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänek- käintä mahdollista tilannetta.

0 10 20 30 40 50 60 70 80

20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

Leq,dB

Taajuuskaista, HZ

Pienitaajuinen melu

R1, Ulkomelu

R1, Sisämelu

R2, Ulkomelu

R2, Sisämelu

Asumisterveysasetus, Sisämelu

(10)

MELUMALLINNUS 6

Kuva 3. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta

Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Hankealueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella. Hankealueen etelä- ja länsipuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa.

LIITTEET

Liite 1 Meluvyöhykekartta

Liite 2 Melulaskennan lähtötiedot ja tuulivoimaloiden akustiset tiedot

(11)

Liite 1

(12)

Liite 2 1/3

Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland Oy

Päivämäärä: 4.9.2015

Suomen Hyötytuuli Oy Karhukangas, Siikajoki

Mallinnusohjelman tiedot

ISO 9613-2

Laskennan lähtötiedot

Laskentaverkko

Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko:

4 metriä 20*20 metriä

Sääolosuhteet

Suhteellinen kosteus: Lämpötila:

70 % 15 °C

Maastomalli

Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio:

Maanmittauslaitos, Korkeusmalli 2m 2,0 m 0,3 m

Hankealueen korkeuserot

Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat:

-

Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta

Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova

Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen

Mallinnusmenetelmä:

Hankevastaava:

Hankealue:

Mallinnusohjelma ja versio:

SoundPlan 7.3

Muu

Vapaa avaruus

Kyllä Ei

(13)

Liite 2 2/3

Tuulivoimaloiden perustiedot

Tornin tyyppi:

Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun

Akustiset tiedot

Melupäästötiedot

Suurin kokonaisäänitehotaso L_WA: 108,5 dB (clean blade)

Aänitehotaso 1/3 -oktaaveittain (A-painotettu), 10 m/s napakorkeudella:

Taajuuspainotamattomat äänitehotasot terssikaistoittain, 13 m/s napakorkeudella:

Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot:

Muu, mikä Kapeakaistaisuus /

Tonaalisuus

Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Tyyppi:

Napakorkeus:

126 m

Pyörimisnopeus: Muu, mikä:

Impulssimaisuus

Roottorin halkaisija:

V126-3.3 MW 160 m

Lapakulman säätö:

Tuulivoimalan valmistaja: Sarjanumero:

- Vestas

Nimellisteho:

3,3 MW

Kyllä Ei

Kyllä Ei Ei ilmoitettu Kyllä Ei Ei ilmoitettu Kyllä Ei Ei ilmoitettu

Takuuarvo

0 20 40 60 80 100 120

20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000

LWA,dB

Taajuus, Hz

90 95 100 105 110 115 120

20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

LW,dB(lin)

Taajuus, Hz

(14)

Liite 2 3/3

Pienitaajuisen melun laskenta

Lineaariset melutasot (L_Leq) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pienitaajuisen melun laskentamenetelmä:

YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna)

R1 R2

Hz L_Leq, dB L_Leq, dB

20 49 47

25 50 49

31,5 44 43

40 41 40

50 41 40

63 41 39

80 40 38

100 36 35

125 37 36

160 29 28

200 26 24

(15)

16. KARHUKANKAAN

TUULIVOIMAHANKKEEN

VÄLKESELVITYS

(16)

Vastaanottaja

Suomen Hyötytuuli Oy

Asiakirjatyyppi

Raportti

Päivämäärä

21.10.2015

Viite

1510015514

KARHUKANKAAN TUULI-

VOIMAHANKE, SIIKAJOKI

VÄLKEMALLINNUS

(17)

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKE, SIIKAJOKI VÄLKEMALLINNUS

Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

Päivämäärä 21.10.2015

Laatija Arttu Ruhanen

Tarkastaja Kirsi Lehtinen

Tuulivoimahankkeen välkemallinnus

Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2015 aineistoa.

http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501

Viite 1510015514

(18)

VÄLKEMALLINNUS

SISÄLTÖ

1. Yleistä 1

2. Suunnitteluohjearvot 1

3. Vaikutusmekanismit 2

4. Mallinnusmenetelmä ja lähtötiedot 2

4.1 Mallinnusohjelma ja laskentamalli 2

4.2 Välkelaskenta 2

4.3 Laskentojen epävarmuus 3

4.4 Maastomalli 3

4.5 Tuulivoimalatiedot 3

5. Mallinnustulokset ja tulosten tulkinta 4 6. Välkevaikutuksien vähentämiskeinot ja -tarve 4

LIITTEET 4

LÄHTEET 4

(19)

VÄLKEMALLINNUS 1

1. YLEISTÄ

Tämä selvitys liittyy Karhukankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiin ja kaa- voitustyöhön. Työn tarkoituksena on ollut selvittää tuulivoimalaitosten aiheuttamat liikkuvan var- jostuksen vaikutukset. Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöhal- linnon ohjeita 4/2012) oppaan mukaisesti liikkuvasta varjosta puhutaan välkkeenä.

Työ on tehty Suomen Hyötytuuli Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä on toiminut Teemu Molkkari. Välkemallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt Ramboll Finland Oy:stä ins.(AMK) Arttu Ruhanen.

2. SUUNNITTELUOHJEARVOT

Tuulivoimaloista aiheutuvalle liikkuvalle varjostukselle ei ole määritelty Suomessa raja- tai ohjearvoja. Ympäristöministeriön julkistamassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöhal- linnon ohjeita 4/2012) oppaassa suositellaan käyttämään apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. ^[1]

Eri maissa on annettu suunnitteluarvoja tai raja-arvoja välkkeen määrälle asutukselle tai muille altistuville kohteille. Saksassa on annettu ohjeistus (WEA-Schattenwurf-Hinweise) mallintamiseen sekä raja-arvot maksimivälketilanteessa sekä todellisessa tilanteessa ^[2]. Ruotsalaisessa suunnit- teluohjeistuksessa viitataan saksalaiseen ohjeistukseen ja suositukset perustuvat pitkälti saksalaiseen ohjeistukseen ^[3]. Tanskassa on ohjeistuksena annettu, että vuotuinen todellinen välke- määrä tulee rajoittaa kymmeneen tuntiin vuodessa ^[4].

Taulukko 2.1. Esimerkkejä muiden maiden suosituksista ja raja-arvoista välkkeen esiintymisen osalta Maa Real Case Worst Case

Saksa 8 tuntia/vuosi 30 tuntia/vuosi 30 min/päivä Ruotsi 8 tuntia/vuosi

30 min/päivä -

Tanska 10 tuntia/vuosi -

(20)

VÄLKEMALLINNUS 2

3. VAIKUTUSMEKANISMIT

Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa liikkuvaa varjoa eli välkettä ympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon ja varjojen liikkumisnopeus riippuu roottorin pyörimisnopeudesta.

Välkevaikutus syntyy sääolojen, vuodenajan ja vuorokauden ajan mukaan, joten välkettä on ha- vaittavissa tietyssä katselupisteessä vain tiettyjen valaistusolosuhteiden täyttyessä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta ja vuodesta. Välkettä ei esiinny kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä, tai auringon asema on välkkeen muodostumiselle epäedullinen. Myös tuulen suunnalla eli roottorin asennolla on vaikutusta varjon muodostukselle. Poikittain aurinkoon oleva roottori aiheuttaa erilaisen varjon kuin kohtisuoraan aurinkoon suuntautunut voimala.

Laajimmalle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla. Toisaalta kun aurinko laskee riittävän mata- lalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tällöin valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Vaikutusalueen koko riippuu tuulivoimalamallin dimensioista ja lavan muodosta sekä alueellisista sääolosuhteista sekä maasto-olosuhteista (met- sä, mäki jne.).

4. MALLINNUSMENETELMÄ JA LÄHTÖTIEDOT

4.1 Mallinnusohjelma ja laskentamalli

Tuulivoimaloiden aiheuttaman välkkeen esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindP- RO 2.9 -ohjelman Shadow -moduulilla, joka laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman liikkuvan varjon alaisena. Ohjelma on yleisesti käytössä tuulivoimaloiden aiheuttaman välkkeen mallinnuksessa. Lisätietoja ohjelmasta ja laskentamallin ku- vauksen saa internet-osoitteesta http://www.emd.dk/ löytyvästä ohjelman käyttöohjeesta ^[5]. Ohjelmalla voidaan tehdä kahdentyyppisiä laskentoja, ns. Pahin tilanne (Worst Case)- ja Todelli- nen tilanne (Real Case) -laskelmia. Välkekartan lisäksi voidaan laskea yksittäisiin reseptoripistei- siin kohdistuvaa välkevaikutusta.

Kuva 4.1.1. Tuulivoimalan aiheuttaman liikkuvan varjon alue ^[5]

4.2 Välkelaskenta

Laskentapisteiden väliseksi etäisyydeksi määritettiin 10 metriä. Laskennan tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä, eli noin ihmisen silmänkorkeutta. Laskennassa käytetyn saksalaisen ohjeistuksen (joka on yleisesti käytössä oleva laskentatapa) mukaan välkevaikutusta laskettaessa au- ringonpaistekulman raja horisontista on kolme astetta, jonka alle menevää auringon säteilyä ei oteta huomioon ja laskennassa roottorin lavan tulee peittää vähintään 20 % auringosta ^[2].

Worst Case –laskenta antaa teoreettisen maksimivälkemäärän. Laskenta olettaa auringon paista- van koko ajan, kun aurinko on horisontin yläpuolella ja tuulivoimaloiden oletetaan käyvän koko ajan sekä tuulen suunnan seuraavan aurinkoa siten, että välkettä syntyy tarkastelupisteeseen ai- na maksimaalinen määrä.

(21)

VÄLKEMALLINNUS 3

Real Case -laskennoissa huomioidaan alueen tuulisuus- ja auringonpaistetiedot. Worst case - tuloksista tehdään vähennykset auringonpaistetietoihin ja toiminta-aikoihin (tuulensuunta sekto- reittain) perustuen, josta saadaan Real case -tulos. Auringonpaisteisuustietoina käytettiin Ilma- tieteen laitoksen Oulun lentoaseman sääaseman keskiarvoisia arvoja ilmastolliselta vertailukau- delta 1981–2010 ^[6]. Tuulivoimaloiden vuotuinen toiminta-aika 94 % perustuu Suomen Tuuliat- laksen tietoihin hankealueelta. Toiminta-aikaa laskettaessa on oletettu, että tuulivoimalat toimi- vat tuulen nopeuden ollessa napakorkeudella vähintään 3 m/s ^[7].

Taulukko 4.2.1. Real Case -laskennassa käytetyt keskimääräiset auringonpaisteisuustunnit päivässä eri kuukausina

Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou 0,77 2,46 4,42 6,93 8,81 9,87 9,13 6,84 4,43 2,23 0,93 0,26

Taulukko 4.2.2. Real Case -laskennassa käytetty vuotuinen toiminnallinen aika (tuntia vuodessa) tuulen- suuntasektoreittain

N NNE ENE E ESE SSE S SSW WSW W WNW NNW Sum 566 435 339 385 629 692 801 1110 1671 635 469 516 8247

4.3 Laskentojen epävarmuus

Koska Worst Case -laskenta perustuu auringon asemaan suhteessa tuulivoimalaitokseen ja tarkastelupisteeseen, voidaan laskennan tarkkuutta pitää hyvinkin luotettavana, kun määritetään välkkeen mahdollisia esiintymisajankohtia. Kun tarkoituksena on ennustaa todellista välkkeen esiintyvyyttä alueella vuoden aikana, ei Worst Case -mallinnus vastaa todellisuutta. Real Case - tuloksiin vaikuttavat mallinnuksessa käytetyt auringonpaisteisuustiedot ja tuulen suuntien toi- minnalliset ajat. Mikäli voimalan roottori liikkuu tunteina vähemmän ja aurinko paistaa vähem- män, vähentää se välkeilmiön esiintymistä nyt lasketusta, ja mikäli enemmän, se vastaavasti li- sää välkeilmiön esiintymismahdollisuuksia Real Case -tuloksissa.

Mallinnuksen mukainen Real case -tulos kuvaa tavanomaisen vuoden tilannetta. Välkevaikutusten todellinen tilanne siis vaihtelee eri vuosina, koska välkkeen esiintyminen tietyssä katselupisteessä tietyllä hetkellä edellyttää, että

x aurinko paistaa tuulivoimalaitosten roottorin takaa tarkastelupisteeseen

x tuulivoimala pyörii ja tuulivoimalan roottorin asento mahdollistaa liikkuvan varjon syntymisen takana olevaan tarkastelupisteeseen

x ilman kirkkaus mahdollistaa varjon syntymisen

Real Case -mallinnuksessa tuotetaan paras mahdollinen ennuste tulevasta välketilanteesta alueella. Mallinnusperiaatteiden mukaan laskenta antaa suhteellisen konservatiivisia arvoja, koska mallinnuksessa ei huomioida esim. puuston ja rakennusten aiheuttamaa peittovaikutusta. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia.

4.4 Maastomalli

Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeusaineistolla, jossa kor- keuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Maastomallissa ei huomioitu puustoa tai rakennuksia.

4.5 Tuulivoimalatiedot

Karhukankaan tuulivoimaloiden sijoittelu perustuu 20.5.2015 päivättyyn layoutiin. Tuulivoima- mallin napakorkeutena käytettiin 160 metriä ja roottorin halkaisijana 140 m. Maksimivälke- etäisyys on mallinnusohjelman oletusarvon mukainen 2500 metriä, koska käytössä ei ole laitos- mallille erillisiä tietoja lavan leveydestä.

(22)

VÄLKEMALLINNUS 4

5. MALLINNUSTULOKSET JA TULOSTEN TULKINTA

Real Case –laskennan mukainen välkekartta on esitetty liitteessä 1.

Mallinnuksen mukaan yhdenkään asuin- tai lomarakennuksen kohdalla välkemäärä ei ylitä 8 tuntia vuodessa. Kaikki asuin- tai lomarakennukset jäävät alueen ulkopuolelle, jossa välkettä on edes vähäisissä määrän mahdollista esiintyä.

Välkevyöhykelaskennan lisäksi erillisiä reseptoripistelaskentoja ei tehty, koska kaikki asuin- ja lomarakennukset jäävät välkevaikutusalueen ulkopuolelle ja siten välkettä ei esiinny.

6. VÄLKEVAIKUTUKSIEN VÄHENTÄMISKEINOT JA -TARVE

Tuulivoimaloiden välkevaikutusta on mahdollista vähentää teknisin keinoin siten, ettei välkettä esiinny tietyllä kohteella enemmän kuin ennalta määritelty aika. Tämä tapahtuu ohjaamalla tuulivoimalaitokset pysähtymään tiettyinä ajankohtina ja tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Välkkeen muodostumista tuulivoimalan ympäristöön monitoroidaan voimalan nasellin päälle tai runkoon asennettavilla valosensoreilla, jotka laskevat muodostumisen mahdollisuutta tietyssä suunnassa valoisuuden ja roottorin asennon mukaan.

Jos vuotuisen todellisen välkemäärän rajana käytetään 8 tuntia tai 10 tuntia vuodessa asuin- tai lomarakennusten kohdalla, ei mallinnuksen mukaan välkkeen rajoittamistarvetta ole.

Puustovyöhykkeet rajoittavat välkevaikutuksia, mutta puuston on kuitenkin oltava riittävän tihe- ää ja korkeata sekä suojata altistuvaa kohdetta kattavasti. Myös vuodenajan vaihtelut on huomioitava puuston kyvyssä rajoittaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä. Jos tuulivoimalat eivät näy katselupisteeseen, ei myöskään välkettä aiheudu.

LIITTEET

Liite 1 Real Case -laskennalliset välkevyöhykkeet

LÄHTEET

1. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012

2. Hinweise zur Ermittlung und Beurtelung der optischen Immissionen von Windenergianlagen, WEA-Shattenwurf-Hinweise

3. Vindkraftshandboken - Planering och prövning av vindkraftverk på land och i kustnära vatten- områden

4. Danish Wind Industry Association 5. WindPRO 2.9 User Manual

6. Ilmatieteen laitos, Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010, Raportteja 2012:1 7. Suomen Tuuliatlas

(23)

Liite 1

(24)

17. ASUKASKYSELY

(25)

SUOMEN HYÖTYTUULI OY

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

ASUKASKYSELYN TULOKSET

28.9.2015 Hanna Herkkola Venla Pesonen

(26)

ASUKASKYSELYN TULOKSET

SISÄLTÖ

1. KYSELYN TOTEUTUS ... 1 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT ... 2 3. SUHTAUTUMINEN TUULIVOIMAAN JA

SÄHKÖNTUOTANTOON ... 5 4. YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ALUEIDEN KÄYTTÖ ... 6 5. HANKKEEN VAIKUTUKSET... 8 6. TIEDOTUS JA NÄKEMYS HANKKEESTA... 10 7. VAPAAMUOTOISET VASTAUKSET ... 11

LIITTEET

1. Kyselylomake 2. Saatekirje 3. Hanketiedote

4. Vapaamuotoiset vastaukset

(27)

1

1. KYSELYN TOTEUTUS

Siikajoen kuntaan on suunnitteilla Karhukankaan ja Kangastuulen tuulivoimapuistot.

Karhukankaan tuulivoimahankkeesta vastaa Suomen Hyötytuuli Oy ja Kangastuulen tuulivoimahankkeesta Element Power / Kangastuuli Oy. Tuulivoimahankkeet sijoittuvat Sii- kajoen kunnan länsiosaan valtatien 8 molemmin puolin. Karhukankaan ja Kangastuulen tuulivoimahankkeiden suunnittelualueet ovat toisistaan erilliset ja kummastakin hankkeesta on käynnissä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA).

Suomen Hyötytuuli Oy ja Element Power / Kangastuuli Oy päättivät toteuttaa yhteisen asukaskyselyn tuulivoimahankkeidensa vaikutusarviointien ja toimintansa kehittämisen tueksi. Kirjeitse toteutetulla asukaskyselyllä selvitettiin suunnitellun tuulivoimapuiston lähialueiden käyttöä ja merkitystä, vastaajien käsityksiä asuinympäristönsä nykytilasta sekä hankkeen mahdollisista vaikutuksista ja hanketoimijoista.

Kyselylomakkeen kahdella ensimmäisellä sivulla esitettiin molempia hankkeita koskevat yhteiset taustakysymykset. Lisäksi lomakkeessa oli erikseen molempia hankkeita koskevat kysymykset. Tässä Suomen Hyötytuuli Oy:n asukaskyselyn tulosraportissa on esitetty vain molempia hankkeita koskevien yhteisten taustakysymysten sekä Suo- men Hyötytuuli Oy:n Karhukankaan tuulivoimahanketta koskevien kysymysten tulosten analyysi.

Kysely lähetettiin talouksiin, jotka sijaitsevat 10 km säteellä Karhukankaan ja Kangas- tuulen suunnittelualueiden keskipisteistä ja/tai 2 km säteellä suunnitellusta sähkönsiir- tolinjasta. Osoitteet poimittiin Väestörekisterikeskuksen (VRK) tietokannasta, ja poiminnan suoritti VRK:n virallinen yhteistyökumppani JP-Postitus Oy, joka ei saa luovut- taa osoitetietoja muille missään muodossa. Hankevastaavat tai asukaskyselyn tilastol- lisesta analyysistä vastaava Ramboll Finland Oy eivät ole missään vaiheessa saaneet vastaajien osoitetietoja eivätkä tiedä, kenelle kyselyt on postitettu. Asukaskyselyn to- teutuksessa ja vastaanottamisessa tulee ottaa huomioon, että mm. suoramarkkinointi- kielto voi estää osoitepoiminnan VRK:n tietokannasta.

Kaiken kaikkiaan kyselyitä postitettiin yhteensä 843 talouteen. Kyselypostitus sisälsi saatekirjeen, molempien hankkeiden hanketiedotteet, kyselylomakkeen ja palautuskuo- ren, jonka postimaksu oli maksettu. Kysely postitettiin 15.5.2015 ja se pyydettiin pa- lauttamaan viimeistään 5.6.2015. Viimeiset analyysiin mukaan ehtineet vastaukset saatiin 26.6.2015.

Kyselyyn saatiin 237 vastausta, jolloin vastausprosentti on 28, mikä on hyvä tämän- tyyppiselle asukaskyselylle.

Kyselyn suunnitteli ja toteutti Ramboll Finland Oy, jossa siitä vastasi Hanna Herkkola.

Venla Pesonen analysoi tulokset Tixel-tilasto-ohjelmalla sekä raportoi tulokset kaavioku- viksi. Osoitteiden poiminnan väestötietojärjestelmästä, kyselyn postituksen ja numeeris- ten vastausten optisen luennan hoiti JP-postitus Oy.

Kyselylomake, saatekirje ja Suomen Hyötytuuli Oy:n hanke-esite ovat tulosraportin liit- teinä 1-3. Vapaamuotoiset vastaukset ovat liitteenä 4.

(28)

2

2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT

Kuva 1. Vastaajien sukupuolijakauma.

Kuva 2. Vastaajien ikäjakauma.

Kuva 3. Vastaajien elämäntilanne.

59 41

0 20 40 60 80 100

Mies Nainen

%

Sukupuoli

N=227

8 35 32 24

0 10 20 30 40

18-30 v 31-50 v 51-65 v Yli 65 vuotta

%

Ikäryhmä

N=231

46 35

13 5

0 10 20 30 40 50

Pariskunta Lapsiperhe Yksin asuva Joku muu

%

Elämäntilanne

N=226

(29)

3

Kuva 4. Asukaskyselyn saatekirjeen kartta hankealueista ja asutuksen sijoittumisesta.

Kuva 5. Vastaajien vakituisen asunnon sijainti kyselyn saatekirjeessä olleen kartan mukaan.

10 45 6

5 15 5

1

13 0 20 40 60

Sektori A Sektori B Sektori C Sektori D Sektori E Sektori F Sektori G Vakituinen asuntoni sijaitsee muualla.

%

Vakituisen asunnon sijainti

N=205

(30)

4

Kuva 6. Vastaajien vapaa-ajan asunnon sijainti kyselyn saatekirjeessä olleen kartan mukaan.

Kuva 7. Asumisen kesto seudulla.

10 27 1

2 0

4 1

54 0 10 20 30 40 50 60

Sektori A Sektori B Sektori C Sektori D Sektori E Sektori F Sektori G Minulla ei ole vapaa-ajan asuntoa tai se

sijaitsee muualla.

%

Vapaa-ajan asunnon sijainti

N=134

9 12

31 26 22

0 10 20 30 40

Alle 5 vuotta 5-9 vuotta 10-29 vuotta 30-49 vuotta 50 vuotta tai yli

%

Kuinka kauan olette yhteensä asunut tai lomaillut tällä seudulla?

N=232

(31)

5

3. SUHTAUTUMINEN TUULIVOIMAAN JA SÄHKÖN- TUOTANTOON

Kuva 8. Vastaajien näkemys kannatettavista sähkön tuotantotavoista Suomessa.

Kuva 9. Vastaajien suhtautuminen tuulivoimaan yleisesti ottaen.

Kuva 10. Vastaajien kokemus toiminnassa olevista tuulivoimaloista.

73 66 64 50

48 31

23 15 2

1 1

10

0 20 40 60 80

Biopolttoaineilla Vesivoimalla Jätteenpoltolla Ydinvoimalla Tuulivoimalla Turpeen poltolla Monipolttoainelaitoksissa Maakaasulla Kivihiilellä Öljyn poltolla Lisäämällä sähkön tuontia Muu (aurinkoenergia, hake, maalämpö)

%

Millä tavoin sähköä pitäisi Suomessa tuottaa?

N=232

50

38

12 0 10 20 30 40 50 60

Myönteisesti

Kielteisesti

En osaa sanoa

%

Miten suhtaudutte tuulivoimaan yleisesti ottaen?

N=228

56 31

13 0 10 20 30 40 50 60

Olen, lähietäisyydeltä (alle 500 m).

Olen, kaukaa (yli 500 m).

En ole

%

Oletteko nähnyt ison, yli 100 metriä korkean, toiminnassa olevan tuulivoimalan?

N=231

(32)

6

Kuva 11. Vastaajien tutustuminen tuulivoimapuistoon.

Kuva 12. Vastaajien tuulivoimaa koskevat tietolähteet.

4. YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ALUEIDEN KÄYTTÖ

Kuva 13. Alueiden käyttö nykytilanteessa, kaikki vastaajat. * merkityissä kohdissa tilastollises- ti merkitsevät erot eri ikäryhmien välillä.

39 32 29

0 20 40 60

En, mutta olisin kiinnostunut tutustumaan.

En, enkä ole kiinnostunutkaan.

Olen.

%

Oletteko käynyt tutustumassa tuulivoimapuistoon?

N=229

66 63 62 28

26 25 20 12 10 7

0 20 40 60 80

Valtakunnallisista sanomalehdistä Paikallislehdistä Televisiosta tai radiosta Naapureilta tai muilta tutuilta Muilta nettisivuilta Tuulivoimayhtiöiden yleisötilaisuuksista

Tuulivoimayhtiöiden nettisivuilta Kansalaisjärjestöiltä Tuulivoimayhdistyksestä Muualta

%

Mistä saatte tietoa tuulivoimasta yleisesti ottaen?

N=230

6 1 1 1 3 4

16

5 1 1 9 2

9 11

20

4 5

6 4 7

13 17

18

5 6

18 11

54 28

27

23

81 87

74 75

36 46

41 23

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Jotain muuta (N=84) Harjoitan alueella maa- ja metsätaloutta

(N=193)

Metsästän alueella. (N=199) Lomailen alueella. (N=194) Marjastan tai sienestän alueella. (N=209) Tarkkailen alueella luontoa, esim. lintuja ja

kasveja. (N=202)

Ulkoilen alueella. (N=206) Käytän alueen teitä. * (N=211)

Alueiden käyttö nykytilanteessa, kaikki vastaajat Karhukankaan suunnittelualue, Suomen Hyötytuuli Oy

Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin tai en koskaan

(33)

7

Kuva 14. Vastaajien näkemys eri asioiden nykytilasta. * merkityissä kohdissa tilastollisesti merkitsevät erot eri ikäryhmien välillä ja ** merkityissä kohdissa sukupuolten välillä.

Kuva 15. Asuinympäristön nykytila ja eri asioiden tärkeys.

2 5

8 11 12 12 13

19 29

34 39

41 46

15 24

21 42

47 44 34

48 52

52 43 43

41

29

41 29

30 20

39 47

30 12

10 11

13 10

42

22 35

16 17

4 5 2 7

3 5

3 2

13 8

7 1 5

1 1 1 1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kunnan talous (N=223) Kunnan imago (N=220) Työllisyys * (N=221) Kiinteistöjen arvo (N=223) Liikenne (N=221) Natura-alueet (N=216) Ilmastonmuutos ** (N=221) Kulttuuriympäristö ** (N=219) Linnusto (N=226) Maisema * (N=221) Melutilanne (N=226) Retkeily, ulkoilu ja lomailumahdollisuudet (N=226)

Asumisviihtyisyys (vakituinen/loma) (N=228)

Eri asioiden nykytila, kaikki vastaajat yhteiskysely

Erittäin hyvä Melko hyvä Ei hyvä eikä huono Melko huono Erittäin huono

Liikenne Natura-alueet

Linnusto Maisema

Kulttuuriympäristö

Asumisviihtyisyys

Melutilanne Retkeily, ulkoilu ja

lomailumahdollisuudet

Ilmastonmuutos

Työllisyys

Kunnan talous Kunnan imago

Kiinteistöjen arvo

-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2

1 1,5 2 2,5 3

Asuinympäristönnykytila -2=Erittäinhuono2=Erittäinhyvä

Asian tärkeys

Asuinympäristön nykytila ja eri asioiden tärkeys, kaikki vastaajat

1=Vähän tärkeä 2=Melko tärkeä 3=Tärkeä

(34)

8

5. HANKKEEN VAIKUTUKSET

Kuva 16. Hankkeen vaikutukset vastaajien omaan elämään. * merkityissä kohdissa tilastolli- sesti merkitsevät erot eri ikäryhmien, ** merkityissä kohdissa asumisen keston ja *** merki- tyissä kohdissa eri elämäntilanteessa olevien vastaajien välillä.

Kuva 17. Vastaajien suurimmat huolenaiheet tuulivoimaloiden mahdollisista ympäristövaiku- tuksista.

1 2 1 1 1 0 4

5 7 6 8 9

2 2 2 3 3 3 3 3 3 4 4 4 5 6 9

10 11

21 37

39

38 38 40 37

51 30

33 33 22

40 33

42 36 22

36 56

65 35

43 42

25 25 28 29

19 28

24 24 34

22 22

28 22 23

33 18

6 14

7 4

33 33 28 30

26 38 39 39 39 34 41

25 36 48

18 10 11 24

6 7

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Metsästysmahdollisuudet * ** (N=209) Asumisviihtyisyys tuulivoimaloiden rakentamisen aikana * **(N=216) Natura-alueet * *** (N=205) Retkeily, ulkoilu ja lomailumahdollisuudet yleisesti ottaen * ** (N=217) Oma ulkoiluni suunnittelualueella * (N=216) Kiinteistöjen arvo * (N=211) Melutilanne * (N=218) Asumisviihtyisyys tuulivoimaloiden käytön aikana * ** (N=215) Linnusto * **(N=214) Kulttuuriympäristö *** (N=214) Luonnosta nauttiminen * *** (N=211) Maa- ja metsätalouden harjoittaminen * (N=212) Kiinteistöjen käyttömahdollisuudet tulevaisuudessa * *** (N=214) Maisema * *** (N=216) Liikenne tuulivoimaloiden rakentamisen aikana * (N=223) Liikenne tuulivoimaloiden käytön aikana * (N=216) Ilmastonmuutos ** (N=209) Kunnan imago (N=212) Työllisyys * *** (N=213) Kunnan talous (N=212)

Hankkeen vaikutus, kaikki vastaajat Karhukankaan suunnittelualue, Suomen Hyötytuuli Oy

Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei vaikutusta Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti

68 60 43

35 24 23 23 17 11 7

0 20 40 60 80

Melu Maisemamuutos Vaikutukset linnustoon

Välke Vaikutukset virkistyskäyttöön Vaikutukset metsästykseen Vaikutukset maaeläimiin

Lentoestevalot Muu vaikutus

(kiinteistöjen arvo, asumisviihtyisyys) En ole huolissani tuulivoimaloiden vaikutuksista

%

Suurimmat huolenaiheet tuulivoimaloiden mahdollisiin ympäristövaikutuksiin liittyen

N=226

(35)

9

Kuva 18. Vastaajien näkemys sähkölinjan rakentamisen aiheuttamien vaikutusten kohdistumi- sesta.

Kuva 19. Vastaajien näkemys keinoista tuulivoiman mahdollisesti aiheuttamien haitallisten vai- kutusten lieventämiseksi.

Kuva 20. Vastaajien vapaamuotoisten vastausten jakauma kysymykseen ”Muu ajatus haittojen lieventämisestä”.

Kohtaan ”Muu ajatus haittojen lieventämisestä” tuli yhteensä 66 vastausta. Selvästi yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että tuulivoimaloiden mahdollisia haittoja voidaan lie- ventää rakentamalla voimalat riittävän etäälle asutuksesta (vähintään 2km). Muita mai- nittuja lievennyskeinoja olivat rakentaminen merialueille tai jo rakennettuun ympäris- töön esimerkiksi teiden varsille ja teollisuusalueille. Teknologiset ratkaisut esimerkiksi voimaloiden lentoestevalojen tai niiden tuottamaan äänen aiheuttaman haitan pienen- tämiseksi, sekä totuudenmukainen tiedotus ja lintureittien huomioiminen nostettiin myös esille kommenteissa.

85 57

56 53 50 31

0 20 40 60 80 100

Maisema Linnusto Kiinteistöjen arvon muutos Asumisviihtyvyys Maa- ja metsätalous Terveysvaikutukset

%

Sähkölinjan rakentamisen aiheuttamien vaikutusten kohdistuminen

N=218

41

32

26 0 20 40 60 80 100

Haittoja ei voida lieventää muuten kuin jättämällä voimalat

rakentamatta.

Mielestäni tuulivoimasta ei asiallisesti toteutettuna aiheudu

lieventämistä vaativia haittoja.

Muu ajatus haittojen lieventämisestä.

%

Miten tuulivoiman mahdollisesti aiheuttamia haittoja tulisi yleisesti ottaen lieventää?

N=210

68 23

9 17

0 20 40 60 80 100

Riittävän kauas asutuksesta Sijoittamalla voimalat merelle, teiden varsille, teollisuusalueille Teknologisilla ratkaisuilla (valot,

hiljaisempi teknologia) Muu (lintureittien huomiointi,

tiedotus, tuet pois)

%

Muu ajatus haittojen lieventämisestä

N=66

(36)

10

6. TIEDOTUS JA NÄKEMYS HANKKEESTA

Kuva 21. Vastaajien näkemys hankkeen tiedotuksesta.

Kuva 22. Vastaajien näkemys Suomen Hyötytuuli Oy yrityskuvasta ja toiminnasta.

Kohtaan ”Voitte kuvailla omin sanoin millaiseksi koette Suomen Hyötytuulen yrityskuvan” tuli yhteensä 40 kommenttia. Vapaamuotoisten kommenttien listaus on tulosraportin liitteenä 4.

11 9

44 35

34 39

12 16

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

ymmärrettävää (N=199) riittävää (N=213)

Onko Suomen Hyötytuuli Oy:n tiedottaminen suunnitelmistaan ollut...

Täysin Melko hyvin Melko huonosti Ei lainkaan

37 32 26 23 22 18 17 15 15 13 10 10 9 5

7

0 10 20 30 40

Yhtiö on täysin tuntematon minulle Yhtiö ei välitä kansalaisten mielipiteistä Yhtiö ei piittaa luonnonsuojelusta Yleinen mielikuva yhtiöstä on pääasiassa myönteinen Yhtiö salailee asioita Yhtiö kertoo avoimesti toiminnastaan Yhtiö on epäluotettava Yhtiö tekee yhteistyötä alueen asukkaiden ja maanomistajien

kanssa

Yhtiö on nykyaikainen ja kehittyvä Yhtiö vähentää ympäristön saastumista ja ilmastonmuutosta Yhtiö on vastuullinen toimija Yhtiö ottaa ympäristönsuojelun vakavasti Yhtiö toimii vastuuntuntoisesti Yhtiö on alueellamme merkittävä työllistäjä Voitte kuvailla omin sanoin millaiseksi koette Suomen

Hyötytuulen yrityskuvan

%

Suomen Hyötytuuli Oy:n yrityskuvaa ja toimintaa kuvaavat väittämät

N=208

(37)

11

Kuva 23. Vastaajien näkemys Karhukankaan tuulivoimapuistosta.

7. VAPAAMUOTOISET VASTAUKSET

Kuva 24. Vastaajien vapaamuotoisten kommenttien aihepiirit luokiteltuna.

Kyselyn lopussa vastaajilla oli mahdollisuus ilmaista vapaamuotoisesti ajatuksiaan Suo- men Hyötytuuli Oy:n Karhukankaan tuulivoimahankkeesta. Vapaamuotoisia vastauksia tuli yhteensä 97 kappaletta. Vapaamuotoisten vastausten listaus on tulosraportin liittee- nä 4.

11

19

17

35 0 10 20 30 40

Karhukankaan tuulivoimapuiston edut ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti

aiheutuvat haitat.

Vaikka Karhukankaan tuulivoimapuistoon liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä.

En osaa ottaa kantaa.

Vaikka Karhukankaan tuulivoimapuistoon liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä

enemmän kielteistä kuin myönteistä.

Karhukankaan tuulivoimapuiston haitat ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti

aiheutuvat edut.

%

Näkemys Suomen Hyötytuuli Oy:n Karhukankaan tuulivoimapuistosta

45 14

10 7 6

10 6

0 20 40 60

Suhtaudun kielteisesti hankkeeseen Kannatan hanketta Vastustan tuulivoimatukia Liian vähän tietoa Hyöty asukkaille voimaloiden

rakentamisesta Muu (huoli vaikutuksista,

toimintavarmius) Ei mielipidettä

%

Vapaamuotoiset vastaukset

N=97

(38)

1/6

Asukaskysely

Vastatkaa rastittamalla valitsemanne vastausvaihtoehdon edessä oleva ruutu

tai kirjoittamalla vastaus viivalle.

MOLEMPIA HANKKEITA KOSKEVAT TAUSTAKYSYMYKSET

1. Sukupuolenne 2. Ikäryhmänne 3. Tämänhetkinen elämäntilanteenne?

1

Nainen 1

18-30 v 1

Yksin asuva

2

Mies 2

31-50 v 2

Pariskunta

3

51-65 v 3

Lapsiperhe

4

yli 65 vuotta 4

Joku muu

4. Saatekirjeen kääntöpuolella on kartta tarkastelualueesta. Millä saatekirjeen kartan alueista sijaitsee

a) vakituinen asuntonne b) vapaa-ajan asuntonne

1

Sektori A 1

Sektori A

2

Sektori B 2

Sektori B

3

Sektori C 3

Sektori C

4

Sektori D 4

Sektori D

5

Sektori E 5

Sektori E

6

Sektori F 6

Sektori F

7

Sektori G 7

Sektori G

8

Vakituinen asuntoni sijaitsee muualla. 8

Minulla ei ole vapaa-ajan asuntoa tai se sijaitsee muualla.

5. Kuinka kauan olette yhteensä asunut tai lomaillut tällä seudulla?

1

Alle 5 vuotta 2

5-9 vuotta 3

10-29 vuotta 4

30-49 vuotta 5

50 vuotta tai yli 6. Miten arvioitte seuraavien asioiden merkitystä ja nykytilaa lähiympäristössänne?

Asian tärkeys Asian nykytila

Tärkeä Melko

tärkeä Ei

tärkeä Vaikea

sanoa Erittäin

huono Melko huono

Ei hyvä eikä huono

Melko

hyvä Erittäin hyvä

Liikenne ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Natura-alueet ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Linnusto ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Maisema ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Kulttuuriympäristö ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Asumisviihtyisyys

(vakituinen tai loma) ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Melutilanne ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Retkeily, ulkoilu ja

lomailumahdollisuudet ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Ilmastonmuutos ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Työllisyys ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Kunnan talous ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Kunnan imago ³

2

1

0

-2

-1

0

1

2

Kiinteistöjen arvo 3

2

1

0

-2

-1

0

1

2

LIITE 1

(39)

2/6

7. Millä tavoin sähköä pitäisi Suomessa tuottaa? Voitte valita useampia vaihtoehtoja.

1

Ydinvoimalla 7

Jätteenpoltolla

2

Kivihiilellä 8

Monipolttoainelaitoksissa

3

Vesivoimalla 9

Turpeen poltolla

4

Tuulivoimalla 10

Öljyn poltolla

5

Maakaasulla 11

Lisäämällä sähkön tuontia

6

Biopolttoaineilla 12

Muuten, miten? ______________________

________________________________________

8. Miten suhtaudutte tuulivoimaan yleisesti ottaen?

1

Myönteisesti 2

Kielteisesti 3

En osaa sanoa

9. Oletteko nähnyt ison, yli 100 metriä korkean, toiminnassa olevan tuulivoimalan?

1

En ole

2

Olen, kaukaa (yli 500 m). Missä? ___________________________________

3

Olen, lähietäisyydeltä (alle 500 m). Missä? ____________________________

10. Oletteko käynyt tutustumassa tuulivoimapuistoon?

1

En, enkä ole kiinnostunutkaan.

2

En, mutta olisin kiinnostunut tutustumaan.

3

Olen. Missä? __________________________________________________

11. Mistä saatte tietoa tuulivoimasta yleisesti ottaen?

1

Valtakunnallisista sanomalehdistä 6

Tuulivoimayhdistyksestä

2

Paikallislehdistä 7

Kansalaisjärjestöiltä (esim. ympäristöjärjestöt) 3

Televisiosta tai radiosta 8

Tuulivoimayhtiöiden yleisötilaisuuksista 4

Tuulivoimayhtiöiden nettisivuilta 9

Naapureilta tai muilta tutuilta

5

Muilta nettisivuilta 10

Muualta, mistä? ______________________

______________________________________________

12. Jos olette huolissanne tuulivoimaloiden mahdollisista ympäristövaikutuksista, mitkä seuraavista huolettavat eniten? Valitkaa kolme suurinta huolenaihettanne.

1

Lentoestevalot 6

Vaikutukset linnustoon

2

Maisemamuutos 7

Välke

3

Vaikutukset maaeläimiin 8

Vaikutukset metsästykseen

4

Melu 9

Joku muu vaikutus, mikä

5

Vaikutukset virkistyskäyttöön _____________________________________________

_____________________________________________

10

En ole huolissani tuulivoimaloiden vaikutuksista

13. Miten tuulivoiman mahdollisesti aiheuttamia haittoja tulisi yleisesti ottaen mielestänne lieventää?

1

Mielestäni tuulivoimasta ei asiallisesti toteutettuna aiheudu lieventämistä vaativia haittoja.

2

Haittoja ei voida lieventää muuten kuin jättämällä voimalat rakentamatta.

3

Muu ajatus haittojen lieventämisestä.

___________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

(40)

3/6

HANKEKOHTAISET KYSYMYKSET

Suomen Hyötytuuli Oy Karhukankaan tuulivoimapuiston hankekuvaus

Suomen Hyötytuuli on vuonna 1998 perustettu suomalaisten kaupunkienergiayhtiöiden omistama tuulivoiman tuotantoyhtiö, joka suunnittelee Siikajoen Karhukankaalle enintään 16 tuulivoimalan tuulivoimapuistoa. Voima- lat ovat teholtaan 3-5 MW ja niiden kokonaiskorkeus on 210–230 metriä.Tuulivoimalat liitetään Siikajoen säh- köasemaan noin 13 kilometrin pituisella uudella 110 kV voimajohdolla. Voimajohto sijoitetaan valtaosaltaan nykyisten Fingrid Oyj:n voimajohtojen rinnalle ja siihen on tarkoitus liittää myös muiden yhtiöiden alueelle suunnittelemia tuulivoimahankkeita. Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä suunnitelluista tuulivoimaloista. Lähimmät taajamat ovat runsaan 5 km päässä oleva Revonlahti ja 10 km päässä oleva Pattijoki.

Element Power / Kangastuuli Oy:n tuulivoimapuiston hankekuvaus

Element Power on vuonna 2008 perustettu kansainvälinen uusiutuvaan energiaan keskittynyt yhtiö, joka on kehittänyt Suomessa tuulivoimahankkeita vuodesta 2012. Element Power / Kangastuuli Oy suunnittelee Siika- joelle enintään 54 tuulivoimalan tuulipuistoa. Voimalat ovat teholtaan 3-5 MW ja niiden kokonaiskorkeus on 200-220 metriä. Tuulivoimapuisto liitetään Siikajoen uuteen sähköasemaan noin 13 kilometrin pituisella uudella 110 kV voimajohdolla, joka sijoittuisi koko matkaltaan olemassa olevien 110 kV voimajohtojen rinnalle. Suunnit- telualue sijaitsee 8-tien molemmin puolin Revonlahden ja Raahen välissä. Alue on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat yli kahden kilometrin etäisyydellä Kan- gastuulen suunnitelluista voimaloista.

14. Onko tuulivoima- yhtiön tiedottaminen suunnitelmistaan ollut mieles- tänne…

Hyötytuuli, Karhukankaan suunnittelualue

Element Power, Kangastuulen suunnittelualue

Täysin Melko hyvin Melko huonosti Ei lainkaan Täysin Melko hyvin Melko huonosti Ei lainkaan

riittävää. 4

³

2

1

4

³

2

1

ymmärrettävää. 4

³

2

1

₄

³

2

1

15. Kuinka usein ja miten toimitte suunnittelu- alueilla?

Hyötytuuli, Karhukankaan

suunnittelualue Element Power, Kangastuulen suunnittelualue

Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin tai en koskaan Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin tai en koskaan

Ulkoilen alueella. ₅

⁴

3

2

1

5

⁴

3

2

1

Käytän alueen teitä. ₅

⁴

3

2

1

5

⁴

3

2

1

Harjoitan alueella

maa- tai metsätaloutta. ⁵

⁴

3

2

1

5

⁴

3

2

1

Metsästän alueella. ₅

⁴

3

2

1

5

⁴

3

2

1

Marjastan tai sienestän

alueella. ⁵

⁴

3

2

1

5

⁴

3

2

1

Tarkkailen alueella luontoa, esim. lintuja ja

kasveja. ⁵

⁴

3

2

1

5

⁴

3

2

1

Lomailen alueella. ₅

⁴

3

2

1

5

⁴

3

2

1

Jotain muuta, mitä

5

⁴

3

2

1

₅

⁴

3

2

1