!
!
!
140 merkkiä valtaa ja viestintää Twitter poliittisena tilana
Teemu Launio 185402 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskunta- ja kauppatieteiden laitos Huhtikuu 2017
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden
laitos! Yhteiskuntatieteiden laitos !
Tekijä
Teemu!Tapio!Launio!
Työn nimi
140 merkkiä valtaa ja viestintää Twitter poliittisena tilana
!
Oppiaine
Yhteiskuntapolitiikka. Työn laji
Pro gradu -tutkielma!
Tutkielman.ohjaaja/ohjaajat.
Professori.Eeva.Jokinen.
Aika
Huhtikuu!2017! Sivumäärä
52!
Tiivistelmä - Abstract
Tässä tutkielmassa yritän selvittää millaisen poliittisen tilan Twitter mikroblogi palvelu muodostaa ja kuinka suomalaiset puolueet ja poliitikot käyttävät sitä. Tutkimukseni teoreettinen kehys on Hannah Ardentin Vita Activa teoksen julkinen tila ja yksityinen alue kappale.
Tutkin ja määritän Twitteriä palveluna, sekä poliittisena tilana ja vertaan havaintojani muihin poliittisiin tiloihin. Tutkin ja seuraan eduskuntapuolueita ja kansanedustajia Twitterissä ja havainnon sekä tilastoin näiden aktiivisuutta, näkyvyyttä sekä twiittien sisältöä.
Tutkimuksessa käy ilmi, että Twitter on poliittinen tila, jota vertaan antiikin kreikkalisiin kaupunkivaltioihin, poliksiin. Tästä poliksesta on erotettavissa agora, keskustelualue jossa poliitikot ja puolueet pyrkivät näkymään ja keskustelemaan aktiivisesti. Vaikka Twitter on vapaasti käytettävissä kaikille ihmisille, vain pieni osa väestöstä käyttää tätä
pikaviestipalvelua ja vain murto-osa käyttäjistä osallistuu agoralle paikantuvaan poliittiseen keskusteluun.
!
Asiasanat
Twitter,!sosiaalinen!media,!polis,!politiikka!
Säilytyspaikka Itä-Suomen yliopiston kirjasto
!
Muita tietoja
Faculty of Social Sciences and Business
Studies! Department of Social Sciences !
Author
Teemu!Tapio!Launio!
Title
140 Character of power and communications Twitter as a political area
!
Academic subject
Social.Policy. Type of thesis
Master´s!Thesis!
Tutkielman.ohjaaja/ohjaajat.
Professori.Eeva.Jokinen.
Date
April!2017! Pages
52!
Abstract
In this research I attemp to resolve what kind of political area mikroblog Twitter form´s and how Finnish parties and politicians use it. As a theorical framework I use Hannah Arendt´s Vita Activa book and it´s chapter Public space and private area.
I study and define Twitter as a service and political area and compare findings to other public spaces. I follow parlament parties and members of the parlament on Twitter to observeand analyze those activities, visibility and content of tweets.
This research demonstrates, that twitter is a political area that I then compare to Ancient Greeks’ city states, polis. Inside of this polis, there is separable an agora, public area where politicians and parties are trying to be visible and discuss actively. Although Twitter is freely available to anyone to use, only a small part of the population use this instant messaging service and only a fraction of users takes part on political discussion which locates in agora.
!
Keywords
Twitter,!social!media,!polis,!politics!
Archive location University of Eastern-Finland Library
!
Additional information
!
1.1 Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys ja tilaus..……… 2
2. TWITTER VIESTIVÄLINEENÄ………... 4
2.1 Mikroblogi vai yhteisömedia………... 4
2.2 Twitterin käyttö Suomessa………... 7
3. POLIITTISIA TILOJA……….... 8
3.1 Agora poliittisena tilana………... 8
3.2 Hallinnon poliittiset tilat………. 10
3.3 Neljäs valtiomahti poliittisena tilana……….. 11
3.4 Twitter poliittisena tilana………... 12
4. SUOMALAISET PUOLUEET TWITTERISSÄ……….. 13
4.1 Puolueiden tilit Twitterissä……….... 13
4.2 Puolueet Twitter käyttäjinä……….... 15
4.3 Puolueiden Twitter tilien käyttö 1.2.-29.2. ja puoluekohtaisia eroja………. 17
4.4 Puolueiden reaktiot Twitterissä……….. 20
4.5 Puolueet keskustelun kohteina Twitterissä………. 21
4.6 Puolueiden näkyminen twiiteissä...……… 22
4.7 Puolueet Twitter keskustelussa……….. 24
4.8 Puolueet Twitterin poliittisen tilan käyttäjinä……… 25
5. POLIITIKKOJA TWITTERISSÄ………... 27
5.1 Poliitikkojen tilit Twitterissä……… 28
5.2 Poliitikkojen Twitter tilien käyttö 1.2.-29.2.2016……… 29
5.3 Poliittisen tilan käytön eroja………. 32
6. TARKASTELUA POLIITTISESTA DEBATISTA TWITTERISSÄ……….. 36
7. JOHTOPÄÄTÖKSET………... 39
7.1 Johtopäätös Twitteristä poliittisena tilana………. 40
7.2 Johtopäätös puolueiden läsnäolosta Twitterissä………... 42
7.3 Johtopäätös poliitikkojen läsnäolosta Twitterissä……… 43
8. LOPPUSANAT………. 44
9. LÄHDELUETTELO………. 51
!
!
Kaavio!2:!Puolueiden!twiittien!luokittelu!tarkastelujaksolta!1.2.D29.2.2016………..!17!
Kaavio!3:Puolueiden!reaktiot!Twitterissä!1.2.D29.2.2016………...!21!
Kaavio!4:!Puolueiden!näkyminen!twiiteissä!1.2.D29.2.2016………..!23!
Kaavio!5:!Puolueiden!maininnat!twiiteissä!tarkastelujaksolla……….!24!
Kaavio!6:!Tarkasteluun!valitut!poliitikot!ja!valiokuntapaikat………...!28!
Kaavio!7:!Poliitikkojen!Twitter!tilit………!29!
Kaavio!8:!!Kansanedustajien!twiittien!luokittelu!tarkastelujaksolta!1.2.D29.2.2016..…!!31!
Kaavio!9:!!Poliitikkojen!Twitter!aktiivisuus!tarkastelujaksolla………!32!
!
!
!
!
1. JOHDANTO
Tutkimukseni käsittelee viime vuosina nopeasti suosiota kasvattanutta mikroblogialusta Twitteriä poliittisena tilana. Tutkimuksessani tarkastelen Twitterin käyttöä suomalaisten poliitikkojen ja puolueiden osalta. Yhdysvalloissa kehitetty Twitter levisi Suomessa suuren yleisön tietoon vuosina 2012- 2013. Pian myös poliitikot ja puolueet alkoivat käyttää sitä aktiivisesti politiikan kommentointiin, tiedottamiseen sekä ideologioiden esille tuontiin.
Ensimmäiset poliitikot liittyivät Twitteriin vuonna 2009, käyttäjien ensimmäisessä aallossa, mutta merkittäväksi poliittiseksi viestintäkanavaksi Twitter muodostui kevään 2015 eduskuntavaalien aikana, jolloin siellä käytiin paljon poliittista debattia, vaalikamppailua sekä ajatuksenvaihtoa niin ehdokkaiden kuin äänestäjien keskuudessa. Erityisen kovana poliittinen debatti Twittterissä kävi eduskuntavaalien 2015 aikana, jolloin se sementoi asemansa suomalaisessa politiikassa (Elo, Hatakka 2015).
Liityin itse Twitter palveluun kesällä 2012 ja aloin opiskella sen käyttöä ennakkoluulottomasti. Huomattuani kuinka paljon yhteiskunnallista keskustelua, ajatustenvaihtoa ja tiedonvälitystä siellä käydään, aloin hahmottaa Twitteriä ennen kaikkea poliittisena tilana. Vakuutuin Twitterin käyttömahdollisuuksista tammi-helmikuussa 2014 istuessani pro gradu-kurssilla. Seurasin tunnilla istuessani reaaliaikaisesti Kiovan Maidanin aukion mielenosoitusten muuttumista väkivaltaisiksi ja vallankumouksen etenemistä. Twitter oli muuttanut lopullisesti kansainvälistä politiikkaa muodostaen uuden, kiivastahtisen ja julkisen poliittisen tilan.
Twitteriä on viime aikoina tutkittu jo melko paljon. Tutkimuksia on tehty niin Pohjoismaiden vaaleista vuosina 2010-2011 (Larsson & Moe), kuin Suomessa toimitetuista eduskuntavaaleista moninaisineen tutkimuksineen (Tuokko, Kekkonen 2015). Twitteriä on tutkittu big dataa keräämällä, visualisoiden verkostotutkimuksen tuloksia sekä analysoimalla twiittien määrää ja tyypittelemällä niiden vivahteita ( Vainikka & Huhtamäki, 2015). Tässä pro gradu-työssä etsitään vastausta kysymykseen millaisen poliittisen tilan Twitter muodostaa politiikan toimijoille?
Tässä tutkimuksessa Twitteriä tutkitaan kahdella eri metodilla. Puolueiden ja poliitikkojen Twitterin käyttöä tutkittaessa tutkintametodologia on kvantitatiivinen. Tutkimus vertailee esimerkiksi kuinka paljon puolueilla on seuraajia, kuinka montaa tiliä ne itse seuraavat ja
kuinka aktiivisesti ne itse käyttävät Twitteriä? Puolueiden ja poliitikkojen Twitterin käyttöä tarkastellaan kolmella eri tasolla: mikrotason henkilökohtaisella tasolla, jolla tarkoitetaan vastauksia twiitteihin ; meso tason twiiteillä, joilla tarkoitetaan yleisiä twiittejä, jotka leviävät seurattava- seuraaja verkostoissa sekä hastag tunnisteiden keskustelutasolla, joilla tarkoitetaan sitä kuinka puolueita mainitaan nimeltä hastageissa tai kuinka poliitikot osallistuvat keskusteluun hastageilla ( Twitter, using hastags).
Tutkimuksen siirtyessä toiseen tutkimuskysymykseen, miten poliitikot käyttävät Twitteriä, on tutkimusmetodina tarkastelu. Tutkimuksessa paneudutaan yksittäisiin twiitteihin, ja seurataan niiden leviämistä Twitterissä. Tämän lisäksi arvion poliitikkojen ja puolueiden käyttäytymiskoodistoa Twitterissä tukeutuen Hannah Arendtin julkisen tilan tutkimuksiin.
1.1 Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys ja tilaus
Tutkimukseni yhteiskunnallinen merkitys rakentuu Twitterin suosioon viestintäkanavana sekä poliittisten valtasuhteiden kohtauspaikkana. Yhteiskunnallisesti on tärkeää kyetä hahmottamaan poliittisia tiloja, sekä kuka niitä käyttää ja miten. Hahmotan Twitterin uudenlaisena poliksena (Arendt 2002, 32-34), ihmiselämän sosiaalisena muotona, joka on fyysisesti määritellyn kaupunkivaltion sijasta tietoverkossa ja samalla rajaton.
Hahmottamalla Twitter merkittävänä sosiaalisena, eli näin myös poliittisena, tilana voidaan paljastaa ja hahmottaa yhteiskunnallisia rakenteita. Twitter viestialustana on polis, jossa ensisijainen toiminnan muoto on vakuuttava puhe, tosin kirjoitetussa muodossa (Arend 2002).
Millainen käyttäytymisen koodisto Twitterin kaupunkirakenteessa syntyy, ja millaista siellä tapahtuva julkinen elämä on? Poliitikkojen käyttämien valtarakenteiden ja niiden mekaniikan ymmärtäminen auttaa politiikan tutkimista, tarkkailua ja vallan paikantamista. Periaatteessa Twitter on jokaisen tietoverkkoja käyttävän ihmisen ulottuvissa ja palvelun olemuksen perusperiaate on, että jokainen voi nähdä ja seurata kaikkia Twitterin käyttäjiä. Twitterin poliksella tapahtuva toiminta, twiittaus, on kaikkien nähtävissä ja jokainen pystyy osallistumaan siihen (Arendt 2002, 56). Twitterin poliittista luonnetta tarkastellessa tulee tärkeäksi hahmottaa myös sen piilevä poissulkevuus, vain joka kymmenes suomalainen käyttää jollain tavalla Twitteriä (Taloustutkimus, 2014), ja erot ikäluokkien välillä ovat suuret.
Arvioiden mukaan vain noin 45 000 suomalaista käyttää Twitteriä ahkerasti viikoittain (Nummela, 2016), joten Twitterissä käytävä keskustelu, siihen osallistujat sekä siellä valtaa käyttävät muodostavat varsin pienen joukon suomalaisista. Tämä aktiivisesti Twitteriä käyttävien määrä jakautuu kiinnostuksen kohteiden mukaan vaihteleviin ryhmiin, jolloin poliittinen keskustelu kerää verkottumaan lähinnä poliitikkoja, politiikan aktiivisia seuraajia sekä toimittajia. Tuoreimmat tutkimukset ovatkin tyypitelleet Twitterin median ja politiikan eliitin keskusteluareenaksi, joka on sisäänpäin lämpiävä ja maantieteellisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksiin painottunut (Vainikka &Huhtamäki, 2015). Twitterin poliksen yksi keskeinen ominaisuus onkin, että siellä toimivien ihmisten lukumäärä on rajallinen, ja toimijat ovat vertaistensa joukossa (Arendt s.49).
Tähänastinen Twitterin tutkiminen Suomessa politiikassa on keskittynyt poliitikkojen verkostoihin Twitterissä (Pönkkä 2015), ja niiden kasvuun. Twitterin poliittista luonnetta on tutkittu juuri verkostojen kokoja etsimällä, sekä havainnollistamalla Twitter-tilin aktiivisuutta.
Tämä tutkimus pyrkii havainnollistamaan kuinka aktiivisesti poliitikot ja puolueet Twitteriä käyttävät, ja millaisiin viestinnällisiin tarkoituksiin. Tutkimuksessani tuon esiin että Twitterissä läsnäolo ja aktiivisuus ilmentävät personal public- ilmiötä (Schmidt 2014, 4), sekä tapaa esittää julkiseksi politiikalle omistettua poliitikon arkea (Arendt s.20) ja osoittaa toimijan samanarvoisuus äänestäjien kanssa. Tutkiessani yksittäisten politiikkojen Twitter- tiliä ja preesensiä tarkastelen samalla poliitikon henkilöbrändiä ja sen rakennetta.
Poliitikkojen jakamat linkit, uutiset ja kannanotot heijastelevat heidän arvomaailmaansa, jonka he jakavat koko verkolle omalla tilillään. Twitter-tilien tutkiminen paljastaa tutkittavien poliitikkojen persoonasta enemmän kuin viralliset tiedotteet tai julkilausumat, sillä poliitikot käyttävät palvelua päivittäin ja arkisesti, mikä poikkeaa esimerkiksi viimeisteltyjen kannanottojen lähettämisestä medialle.
2. TWITTER VIESTIVÄLINEENÄ
Yhdysvaltalainen Twitter on kansainvälinen yritys, joka julkaisi Twitter-palvelun verkkoon kesällä 2006. Nykyisin palvelulla on 320 miljoonaa aktiivista kuukausittaista käyttäjää, palvelu toimii 35 eri kielellä, ja sen palveluksessa on yhteensä 4300 työntekijää 35 eri toimipisteessä. Yritys on listautunut New Yorkin pörssiin marraskuussa 2013, mutta sen osakkeen arvo on laskenut voimakkaasti listautumishetkestä (Business Insider). Tappiollisen pörssiyhtiön pysyvyys maksuttomana ja avoimena palveluna vaikuttaa myös sen poliittiseen luonteeseen. Yritys mahdollisti twiittien mainostamisen Pohjoismaissa marraskuussa 2014, jonka jälkeen kaikki tilinomistajat ovat voineet ostaa lisää näkyvyyttä, ostaa seuraajia sekä mainostaa tuotettaan Twitterissä. Mainonnan myynti käyttäjille loi Twitteriin ensimmäisen liiketoimintatuotteen, jota se voi myydä, ja vuoden 2015 ennustettu mainosmyyntivolyymi maailmanlaajuisesti oli 2,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria (Twitter, kotisivut).
Twitter on viestipalveluna listautunut pörssiyritys, joka pyrkii keräämään tulonsa mainostilan myynnillä. Palvelun kaupallinen luonne näkyy käyttäjälle siinä, että mainostajien twiitit vievät tilaa omassa twiitti-syötteessä. Käyttäjän on hyväksyttävä palvelun käyttöehdot, joiden mukaan yhtiö voi käyttää käyttäjien tuottamaa sisältöä omassa markkinoinnissaan (Twitter, käyttöehdot, 2017). Jätän tietoisesti palvelun kaupallisen ominaisuuden tarkemman arvioinnin ja tarkastelun pois tutkimuksesta. Vaikka palvelun käyttäjät voivat ostaa näkyvyyttä ja seuraajia, muodostuu palvelun sisältö, sosiaalinen kanssakäyminen ja valtahierarkia käyttäjien keskuudessa. Yleisimmät ja suurimmat sosiaalisen median palvelut ovat kaupallisia tiloja, mikä luo mahdollisuuden palvelun kehittämiselle ja tarjoamiselle maksutta käyttäjille. Tiedostan tutkimuksen aikana, että vaikka käyttö on maksutonta, jokainen käyttäjä maksaa siitä luovuttamalla tietojaan sekä tuottamaansa sisältöä yritysten käsiin.
2.1 Twitter sosiaalisena mediana: mikroblogi vai yhteisömedia?
Ymmärtääkseen Twitteriä sosiaalisena tilana on ymmärrettävä Twitterin luonnetta sosiaalisena mediana. Twitter on tyypillinen sosiaalinen media, jossa tietoverkkoja hyödyntäen käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettuja sisältöjä sekä luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita (Sanastokeskus 2010, 32). Palvelun ominaisuuksiin kuuluvat kollektiivinen sisällöntuotanto, vapaa asiasanojen tai
aihetunnisteiden käyttö, vapaa palvelun lukeminen, kirjoittaminen sekä twiittien jakaminen.
Twitterin käyttäjä ei kuitenkaan ole vapaa yhteiskuntaa ohjaavista normeista. Palvelu on massayhteiskunnan (Arendt 2002,47-48) tuote, joka kontrolloi kaikkia käyttäjiä käyttäjäehdoilla, ja voi käyttää valtaa esimerkiksi sulkemalla käyttäjäehtoja rikkovan tilin.
Käyttäjäehdot liittyvät twiittien sisältöön, ja ovat reaalimaailman yhteiskunnan kaltaisia normeja joilla kielletään ihmisarvoa alentava kirjoittelu tai kunnianloukkaus.
Twitter, kuten muutkin sosiaalisen median palvelut, perustuu vahvasti käyttäjälähtöisyyteen ja vuorovaikutteisuuteen. Kiinteästi Twitterin olemukseen liittyvä seikka on sen käytettävyys erilaisilla internetiin liitetyillä alustoilla. Palvelua voi käyttää älypuhelimilla, taulutietokoneilla sekä tietokoneilla. Tämä luo käytössä kaikkinaisuuden mahdollisuuden, kun käyttäjät kykenevät viestimään ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä luo arkisen virtuaalisen tilan, jossa käyttäjät viestivät niin arkisissa asioissa, kuin virallisissa yhteyksissä.
Twitter julkaisi vuoden 2015 aikana Periscope-suoralähetyspalvelun, joka mahdollistaa että kuka tahansa pystyy lähettämään suoraa videokuvaa verkkoon ja kuka tahansa voi seurata sitä. Periscope vahvistaa perinteisen median portinvartijaroolin haastamista. Siinä missä Twitter ja muut sosiaaliset mediat haastoivat sanomalehdistön, haastavat suoralähetyspalvelut kuten Periscope televisioyhtiöiden vallan ja yksinoikeuden liikkuvan kuvan ja äänen kentällä.
Tässä tutkimuksessa en tutki Periscopea osana Twitterin poliittista tilaa. Suoratoistopalvelun rajaamiselle ulos tutkimuksesta on selkeä syy. Ensimmäiseksi palvelun kautta julkaistut videot ovat katsottavissa vain vuorokauden ajan. On hyvin haastavaa ehtiä analysoida videolähetystä, sillä sellaisen huomaaminen vaatisi jatkuvaa läsnäoloa palvelussa. Toisekseen rajaus on helppo tehdä, sillä en ole havainnut poliitikkojen tai puolueiden käyttävän palvelua aktiivisesti tutkimusajankohtana.
Sosiaalinen media on siltikin vain yläkäsite Twitterin olemusta määritellessä. Sosiaalisten medioiden kenttä on terminologisesti hankalasti jaoteltavissa tarkasti rajattuihin kategorioihin, niiden jatkuvien muutosten vuoksi.
Twitteriä on kutsuttu mikroblogiksi, jolla viitataan mahdollisuuteen kirjoittaa enintään 140 kirjoitusmerkin mittainen viesti ensisijaisesti omille seuraajille, ja toissijaisesti kaikille jotka seuraavat tai etsivät twiittejä tietyn asiasanan alla.
Empiiristen havaintojeni mukaan harva käyttää Twitteriä blogialustana, julkaisten viestin tai ajatuksen silloin tällöin. Terminä mikroblogi (Sanastokeskus 201,36) on paikkaansa pitävä, mutta koska nykyisin Twitteriin pystyy linkittämään videoita, ääntä sekä uutisia, on mielekkäämpää puhua yhteisöpalvelusta kuin staattisemmasta mikroblogista. Blogin ominaispiirteisiin kuuluu se, että viestin lukija pystyy kommentoimaan tekstiä, mikroblogien kommentointi luo kuitenkin aktiivisen vuorovaikutuksen, johon useammat osapuolet voivat ottaa osaa keskusteluun.
Yhteisöpalvelut ovat web 2.0 ohjelmia, joiden avulla käyttäjät voivat viestiä keskenään sekä jakaa linkkejä, uutisia, kuvia tai muita kiinnostuksensa kohteita ystävilleen.
Yhteisöpalveluissa käyttäjät luovat usein profiilin, johon liittävät nimensä, kuvansa sekä muita henkilötietoja (Sanastokeskus 2010, 36). Usein yhteisömedioiden ominaisuutena on, että käyttäjä voi kutsua muita käyttäjiä yhteisön käyttäjäksi tai hyväksyä heidät ryhmään.
Tämän määritelmän mukaisesti Twitteriä voisi kutsua yhteisöpalveluksi, koska käyttäjällä on oma henkilöprofiili sekä mahdollisuus jakaa twiiteissään itseään kiinnostavia asiasisältöjä.
Twitterin erottaa yhteisömedian määritelmästä sen suhde käyttäjän yksityiselämään. Siinä missä Facebookissa käyttäjä hyväksyy kavereikseen pääsääntöisesti ystäviään, kavereitaan tai kollegoitaan Twitterissä käyttäjä seuraa haluamiaan tilejä. Twitter-käyttäjän tyypillinen verkosto rakentuukin enemmän mielipidevaikuttajien, julkisuuden henkilöiden tai jonkin aihetunnisteen alla käytävään keskusteluun osallistuvien seuraamisesta. Twitterissä ei ensisijaisesti verkostoiduta reaalimaailmasta tuttujen ihmisten kanssa, vaan seurataan näkyviä ja muista käyttäjistä erottautuvia henkilöitä.
Twitteriin sopii myös käytettäväksi yhteisöpalvelulle kehitetty rinnakkaistermi verkostoitumispalvelu. Termillä tarkoitetaan sosiaalisen median palvelua jolla luodaan ja ylläpidetään tyypillisesti muita kuin yksityiselämään liittyviä suhteita (Sanastokeskus 2010, 26). Verkostoitumispalveluissa käyttäjät verkostoituvat usein esimerkiksi työuransa kannalta keskeisiin henkilöihin, ilman suoraa yksityiselämän suhdetta heihin. Tällainen verkottuminen on tyypillistä myös Twitterissä, jossa käyttäjät seuraavat usein samasta aihepiiristä twiittaavia henkilöitä, ilman todellista tuttavuussuhdetta. Verkostoitumispalvelun yleisimmin käytetty esimerkki on työuraa tekevien ihmisten suosima Linkedin palvelu.
Tässä tutkimuksessa Twitteristä käytetään termiä yhteisöpalvelu, vaikka se ei terminologisesti ole puhtain määritelmä Twitterille Sanastokeskuksen sosiaalisen median sanaston (Sanastokeskus 2010, 26) kanssa. Tämä valinta selittyy Twitterin palvelun muutoksilla, jotka ovat tulleet vuoden 2010 jälkeen, ja muuttaneet palvelua enemmän yhteisöpalveluksi.
Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. videoiden ja kyselyiden lisäämismahdollisuus twiitteihin, jotka ovat tuoneet palveluun enemmän yhteisömedian ominaisuuksia. Yhteisöpalvelu termin käyttöä tukee ominaisuuksien lisäksi aiemmin todettu Twitterin kaikkinaisuuden käyttötavat.
Twitter mahdollistaa tiedon, uutisen tai huhun levittämisen ja leviämisen vain minuuteissa globaalisti, sillä sen käyttäjiä on palvelussa koko ajan. Twitterin kaupunkivaltio, sen julkisten tekojen polis on aina täynnä ihmisiä.
2.2 Twitterin käyttö Suomessa
Suomeen Twitterin käyttö rantautui kahdessa aallossa. Ensimmäinen aalto tuli vuonna 2009, jonka jälkeen käyttäjämäärät pysyivät muutaman vuoden tasaisina. Uusi hyppäys tuli vuoden 2012 aikana, jolloin myös keskustelu ja aktiivisuus palvelussa vakiintui (Pönkkä, 2013).
Nykyisin suomenkieleksi twiittaavia tilejä on rekisteröity 380 000 kpl ( Nummela, 2015) joista noin 48 000 twiittaa vähintään kerran viikossa (Pönkkä 2015, s.11).
Passiivisten tai vähän twiittaavien tilien määrä on kansainvälinen ilmiö, joka johtuu Twitterin luonteesta nopeaa vuorovaikutteisuutta vaativana yhteisömediana. Tämän lisäksi monet julkisuuden henkilöt, organisaatiot ja yritykset rekisteröivät tilejä omilla nimillään vain varmistaakseen ettei niitä väärinkäytetä.
Tilastotietoa Twitterin käytöstä Suomessa saa luotettavasti pinnalla.pyppe.fi sivustolta, joka seuraa suomalaista Twitter-keskustelua omalla ohjelmistollaan. Sivuston algoritmin on kehittänyt suomalainen Pyry-Samuli Lahti, ja se on ainut suomenkielisten twiittien analysointiin keskittynyt sivusto (Pinnalla.pyppe.fi-sivusto). Sivuston algoritmit keräävät tietoa suomalaisista twiiteistä huomioimalla käyttäjän ilmoittaman sijainnin, käyttäjännimen, käyttäjän aikavyöhykkeen, kielikoodin, mahdolliset twiittiin lisätyt paikkatiedot, mahdollisen kotisivunosoitteen sekä mahdollisesti twiitissä mainittujen käyttäjien henkilötiedot tiedot.
Suomenkielisiä twiittejä havaitaan vuorokaudessa 60 000-100 000 kappaletta, ja niitä lähetetään keskimäärin 18 000-24 000 eri tililtä. Twiittaajien lukumäärän vähäisyys suhteessa
palveluun rekisteröityneisiin vahvistaa tutkimusta, jonka mukaan Twitter on pienen, eteläsuomalaisen aktiivin yhteisömedia (Vainikka, Huhtamäki 2015).
Pinnalla.pyppe.fi-sivuston tarjoamaa dataa käytetään tässä työssä sen ainutlaatuisuudesta johtuen, sillä se on ainut Suomen alueelta lähetettyihin twiitteihin keskittyvä sivusto. Joudun tutkimuksessani luottamaan tähän sivustoon, jonka algoritmia ja toimintoja en pysty todentamaan, tai pysty hankkimaan muuta vertailuaineistoa suomalaisesta Twitter käytöstä.
3. POLIITTISIA TILOJA
Jotta tutkimuksen tavoite hahmottaa Twitter poliittisena tilana, poliksena, ja tutkia sen luonnetta onnistuu, tulen vertaamaan Twitteriä erilaisiin tiloihin ja niiden poliittisuuteen.
Tutkimuksessa pitää ymmärtää kaikkien tilojen, niin yksityisten, julkisten kuin verkkojenkin luonne poliittisina paikkoina, joissa on sisäänrakennettuna hallintavaltaa ja valtarakenteita.
Internet ohjelmana Twitter ei paikallistu mihinkään fyysiseen tilaan tai paikkaan, jota voisi observoida. Tämä paikallistumisen dilemma ei muodostu ongelmaksi, sillä tilojen poliittisuutta havainnoidaan niiden luonteen ja toiminnallisuuden käsittein, eikä ensisijaisesti tilan fyysisen olomuodon kautta. Empiirinen havainnointi Twitterissä edellyttää palveluun kirjautumista ja näin ollen astumista nähtäville palvelun muodostamassa poliksessa.
3.1 Agora
Poliittisen tilan historia alkaa järjestäytyneen ihmiskunnan historiasta. Ihmiskunnan hallinto ja päätöksenteon poliittisuus vaativat vakiintunutta asumista, jolloin kaupungistuminen on ensimmäinen poliittisen elämän edellytys (Arendt 2002, 33). Poliittisen tilan ominaisuus on keskustelumahdollisuus ihmisten välillä, vaikuttaminen toisiin puheen voimalla, ei pakottamalla väkivalla (Arendt 2002,34). Artistoteles esitti ajatuksen poliittisesta tilasta eli agorasta, jossa ihmiset kuulevat toisiaan puhumalla ja ovat samassa tasossa (Hannah Arendt 1958, ref. Eräsaari 2002).
Agora oli kreikan kaupunkivaltioiden, polisten, keskustassa oleva julkinen tila, jossa järjestettiin kaupunkielämään kuuluvia tapahtumia. Nämä agorat olivat vain aukioita, ilman muita tunnusmerkkejä, muun kaupungin, taloudellisen vallan sekä hallinnon merkittävien
rakennusten rakentuessa sen ympärille. Agorat olivat kaupungin sydän, jossa poliittinen eli sosiaalinen elämä, keskustelu ja julkiset teot konkretisoituivat fyysisessä paikassa. Agoran käyttäytymismalleihin kuului, että asioista debatoitiin ja äänestettiin tasa-arvoisesti, jolloin jokainen puheenvuoronkäyttäjä muokkasi poliittista prosessia ja käytti retorisia vaikutuskeinoja. Agoralla käsiteltiin poliittisia päätöksiä vaativia asioita julkisesti keskustellen, jolloin periaatteessa kuka tahansa saattoi vaikuttaa ratkaisevasti enemmistöpäätöksen sisältöön ennen äänestystä.
Julkisena tilana agora toteutti Hannah Arendtin ajatusta julkisen tilan kahtiaalisuudesta.
Agoralla näyttäydyttiin ja oltiin sekä itseä varten että toisaalta yhteistoiminnan ja poliittisen diskurssin takia. Agoralla oleminen viesti sekä toimijan vapaudesta että merkittävyydestä.
Agora tilana ja polis yhteisönä olivat antiikin Kreikassa erittäin individualistisia ja siellä vallitsi keskinäinen kilvoittelu näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta (Arendt 2002, 48). Ei olekaan ihme, että puhetaidosta tuli koulutuksessa tärkeä oppiaine ja puhetaidon arvostus siirtyi antiikin Kreikasta ensin Rooman imperiumin ja sitä seuranneiden yhteiskuntien ihanteisiin.
On myönnettävät että agorat olivat tasa-arvoisista elementeistään huolimatta myös ulossulkeva eliitin poliittinen tila. Agoran keskusteluoikeus kuului vain vapaille miehille, jolloin suurin osa kaupunkiväestön asukkaista jäi julkisen keskustelun, poliittisen päätöksenteon ja poliittisen tilan ulkopuolelle. Poliksen päätöksentekoon oli oikeutettu osallistumaan, mikäli oli vapaa orjuudesta sekä työstä, ja kykeni valitsemaan Aristoteleen määrittelemän bios politikoksen vapauden (Arendt 2002, 20). Agoran elämään osallistumisen oikeuttava vapaus on siis ontto, sillä tämä vapaus vapautti osallistumaan julkiseen elämään vain yhtä vapaiden, vertaisten seurassa (Arendt 2002, 39).
Agoran elämää on kuvannut Richard Sennet (Sennet 1994, ref. Eräsaari 2002, 35), joka arvioi että vain kymmenesosa kaupunkivaltioiden vapaista miehistä olivat niin varakkaita että kykenivät viettämään päiviään agoralla ja sen ympäristössä. Poliittisesta tilasta oltiin poissuljettu naiset, orjat sekä ulkomaalaiset, mutta köyhempiä, muutoin vapauden määritelmän täyttäviä miehiä houkuteltiin osallistumaan poliittisen tilan elämään maksamalla heille avustuksia osallistumisesta poliksen elämään (Sennet, ref. Eräsaari 2002, 35).
Poliksen ja agoran elämään osallistumisesta voidaan tehdä vertaus Twitterissä toimimiseen.
Vaikka Twitteriin osallistuakseen ei ihmisen tule olla vapaa työstä, tulee hänen olla valmis altistamaan itsensä julkisen elämän kilpailulle ja vertailulle. Sekä agoralle että Twitteriin astuminen ja poliittiseen keskusteluun osallistuminen vaativat rohkeutta, jos ei aivan kuolemaa halveksien, ainakin uteliaisuutena uutta kohtaan (Arendt 2002, 42).
3.2 Hallinnon poliittiset tilat
Kun polikset kasvoivat, tuli niiden kautta hallinnointi mahdottomaksi (Arendt 2002, 49).
Valta kehittyi harvainvallan, monarkismin ja despoottien kautta nykyiseen byrokraattiseen ei- kenenkään valtaan (Arendt 2002, 47). Valta ja hallinnon tilat institutionalisoituvat ja keskittyivät hallinnon rakennuksiin. Suomessa erilaiset virastot, kaupungintalot ja koulut korvasivat agoran, ja byrokratisoivat poliittisen tilan. On toki huomattava, ettei Suomessa ollut koskaan kehittynyt agoramaista poliittista tilaa, ja että maan kaupungistuminen tapahtui eurooppalaisessa viitekehityksessä myöhään.
Virastot ovat julkisia rakennuksia, joiden luonne on selkeän poliittinen, mutta ne ovat osittain suljettuja. Virastojen poliittisen tilan ajatuksena on, ettei tilan käytön oikeus kuuluu niille kansalaisille, joilla on asiaa hallintoviranomaisille. Virastojen poissulkevuus vähentää ihmisten kohtaamisia ja lisää debatoinnin puutteesta kumpuavia konflikteja (Eräsaari,66).
Vaikka hallintorakennukset ovat kaikkien saavutettavissa, on kyseessä silti hierarkkinen poliittinen tila, joka silti tilana on julkinen.
Keskustelu, mielipiteiden vaihtaminen ja poliittisen väittelyn voittaminen on korvattu demokratian vallankäytön ulkoistamisella virkamieskunnalle ja byrokratialle. Valtion- ja muun julkisen sektorin poliittisen tilan hallinnankamppailua ei käydä agoralla retoriikkaa hyväksi käyttäen, vaan virastokäytävien varrella olevien käytävien varrella lomakenippu sylissä. Paradoksaalista hallintotavassa on, etteivät tällä modernin yhteiskunnan agoralla valtaa käytä vapaat miehet vaan valtaoikeuksiltaan työssään sidotut virkamiehet. Ruohonjuuri tason valta, joka Suomessa löytyy virastoista, on rajattua ja poissulkevaa. Tämän lisäksi ruohonkorsi on todella korkealla, vaikka byrokraattinen hallinto on luonteeltaan kaikille ihmisille tasa-arvoinen ja vahvasti sosiaalisen osallistumisen muokkaama. Byrokraattinen ei- kenenkään hallinto, jossa hallitukset ja henkilöt vaihtuvat, on myös osoittautunut kestäväksi hallinnoksi, joka kykenee jakamaan poliksemme vapautta kaikille.
3.3 Neljäs valtiomahti poliittisena tilana
Neljänneksi valtiomahdiksi kutsutun vapaan median poliittisuus on itsestään selvää.
Huolimatta journalismin pyrkimyksestä objektiivisuuteen, eivät ihmiset koskaan kykene irtautumaan arvoistaan tai saavuttamaan täyttä objektiivisuutta. Tämä epätäydellisyys näkyy mediatuotteiden sisällössä, jotka tekevät median poliittisuuden nähtäväksi.
Journalistinen uutislehti on luonteeltaan suljettu poliittinen tila, jonka päätoimittaja ja journalistinen linja muokkaavat lehden poliittista tilaa. Päätökset siitä ketä päästetään kirjoittamaan mielipidekirjoituspalstalle ovat osa poliittisen tilan karsintaa. Tämä medialle tyypillinen portinvartijarooli määrittää ketkä pääsevät osaksi median poliittista tilaa. Tämä julkisen tilan niukkuuden jakaminen tekee mediasta, ja sen toimittajista suuria vallankäyttäjiä yhdessä poliittisessa tilassa.
Sanomalehtien poliittinen tila näyttäytyy kansalaiselle julkaistuina mielipidekirjoituksina, pääkirjoituksina sekä vertailemalla medioita siitä mitä kukin media ei julkaise tai jättää kertomatta. Lisäksi lehden journalistista linjaa voidaan arvioida poliittisella oikeisto- vasemmisto akselilla. Lisäksi suuri osa lehden poliittisesta tilasta menee kaupallisille mainoksille, joiden poliittisuus on erittäin tarpeellista nähdä.
Median murros, jonka määreestä ja alkamisajankohdasta ei olla saavutettu yksimielisyyttä, siirsi lopullisesti median internetiin. Sanomalehtien panostaminen verkkosivuihin ja sisällöntuottamisen vapaus mursi ja muokkasi suomalaisen median ansaintalogiikkaa enemmän lukijaperustaisen mainosrahoitteisen journalismin, eli niin sanotun klikkijournalismin suuntaan (Nalbantoglu 2016). Otsikkojournalismia suurempi poliittisen tilan muutos oli kuitenkin julkaisujen kommentointimahdollisuus. Uutisten kommentointi mursi median portinvartijaroolia, ja antoi lukijoille mahdollisuuden ottaa haltuun lehden poliittista tilaa sosiaalisen median käyttäjätilien kautta.
Median murrosta sekä mobiiliteknologian kehitystä seurasi journalistinen muutos poliittisessa tilassa. Yksityisihmisten kännykkäkameran valokuvat ja julkisuuden henkilöiden sosiaalisen median päivitykset kelpasivat lähteeksi tai jopa julkaistavina sellaisinaan. Tämä hämärsi yksityisen ja julkisen, poliittisen ja ei-poliittisen tilan rajaa entistä enemmän (Arendt 2002, 73-75).
3.4 Twitter poliittisena tilana
Millainen poliittinen tila Twitter on ja miten se eroaa antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden agoroista, suomalaisista virastotaloista tai suomalaisesta mediasta? Mitä muita piirteitä Twitterissä on, kuin sen yhtäläisyydet ja erot vertailtuihin julkiseen tilaan (agora), valtion virastoon tai mediaan tiloina?
Ensimmäinen huomio yhteisöpalvelu Twitteristä poliittisena tilana on sen käyttäjät. Twitter on avoin poliittinen tila kaikille niille, joilla on mahdollisuus käyttää internetiä ja joilla on tietoteknistä osaamista. Suomessa internetin äärelle pääseminen ei ole haaste, mutta tekniset taidot rajaavat pois jo osan kansalaisista. Vapaus osallistumiseen ei liity varallisuuteen, vaan uudenlaisen osaamisen vaatimukseen. Twitterin poliksen elämään osallistuminen ei vaadi kaupungissa elämistä.
Toinen huomio Twitterin poliittisen tilan ominaisuuksista liittyy sen luokkajakoon. Twitterin käyttäjistä valtaosa on joko korkeakouluopiskelijoita tai koulutettuja ihmisiä (Tilastokeskus, 2015,19). Tämän lisäksi miehet ovat hieman yliedustettuina Twitterissä (Taloustutkimus 2014, liitetaulukko 14). Twitterin poliittista tilaa voidaankin siis verrata antiikin Kreikan agoraan, jossa tilaa käyttivät vapaat, riittävän varakkaat miehet.
Lopulta on huomioitava Twitterin poliittisen keskustelun koko ja siihen osallistuvien suomalaistilien määrä. Pinnalla.pyppe.fi sivusto rekisteröi helmikuussa 2016 yhteensä noin 2,3 miljoonaa kappaletta suomalaisia twiittejä ja 143 337 kappaletta suomalaisiksi oletettuja Twitter-tilejä. Reilusta kahden miljoonan twiitin joukosta vain 3409 twiittiä sisälsi
#politiikka hastagin ja aiheesta twiittasi vain 1512 tiliä. Tämän tarkastelun valossa paljastuu Twitterin poliittisen poliksen tilan koko ja luonne karuudessaan.
Politiikka Twitterissä on marginaalinen aihe, eikä se hallitse sosiaalista tilaa aiheena. Toki poliittista aiheista twiitataan monia muitakin hastageja käyttämällä, jotka paikantuvat usein paikkaan tai hetkeen, joista twiitataan. Tällaisia hastageja ovat esimerkiksi #eduskunta tai kuntien valtuustojen pysyvät hastagit kuten Helsingin kaupunginvaltuuston #helvaltuusto tai Tampereen #trevaltuusto. Näiden hastagien osuus twiittivirrasta on kuitenkin pieni, ja aktivoituu useimmiten vain valtuustonkokousten aikaan. Hastag #politiikka taas on
vakiintunut yleiseen käyttöön, ja kerää twiittejä tasaisesti jokaisena viikonpäivänä. Tämä havainto ohjasi minut tarkastelemaan vain #politiikka aihetunnisteella twiitattuja viestejä.
4. SUOMALAISET PUOLUEET TWITTERISSÄ
Politiikan perussääntönä on, että puolueet pyrkivät kokeileman ja ottamaan uusia mediakanavia ensimmäisinä käyttöön. Erityisesti tämä on ollut näkyvissä Suomessa, jossa puolueet ovat kulkeneet uusimpien viestintäteknologioiden eturintamassa.
Samalla Suomessa politiikka on hyvin henkilökeskittynyttä ja ilmiö on vahvistunut sosiaalisenmedian aikana. Sosiaalinen media on vahvistanut julkisen yksityisen ilmiötä, jossa jokainen käyttäjä kerää seuraajia tai tykkääjiä sosiaalisessa mediassa itselleen. Sosiaalinen media on mahdollistanut suoran vaikutus- ja yhteydenpito kanavan kokonaiselle poliitikkosukupolvelle, joiden ei tarvitse pyrkiä näkymään perinteisessä mediassa.
Ensisijaisesti sosiaalisessa mediassa poliitikot näkyvät ja pitävät yhteyttä kannattajiinsa Facebookissa, jonka tarkastelun rajaan pois tässä työssä.
Tässä kappaleessa tutkin sitä, kuinka suomalaiset eduskuntapuolueet ja poliitikot käyttävät Twitteriä poliittisena tilana. Kuinka ne pyrkivät ottamaan haltuunsa poliittisen tilan viestinnällään ja mitä taktiikoita ne siihen käyttävät?
4.1 Puolueiden tilit Twitterissä
Suomalaiset eduskuntapuolueet ovat liittyneet Twitteriin hyvin samanaikaisesti vuonna 2009 niin sanonut Twitterin ensimmäisen aallon aikana (Pönkkä, 2010). Liittymisajankohta ei tarkoita suoranaisesti hetkeä, jolloin puolueet olisivat alkaneet käyttää Twitteriä strategisesti osana puolueen viestintää, sillä usein puolueet pyrkivät varaamaan suosiota saavuttavissa palveluissa omat käyttäjätunnukset vaikkeivät heti niitä käyttäisikään. Tämä saattaa selittää, miksi Twitter aktiiviseksi puolueeksi profiloitunut Kokoomus ja vähän twiittaava Keskusta puolue ovat rekisteröityneet uuteen somepalveluun lähes samanaikaisesti.
Havaitsin itse puolueiden aktivoituvan Twitterissä vasta vuosina 2014-2015, jolloin Twitterin käyttö suomalaisessa mediakentässä uutislähteenä yleistyi. Oli siis loogista lisätä näkyvyyttä ja toimeliaisuutta siellä, missä media oli aktiivinen.
Puolue liittynyt seuraajia seurattavia twiittejä Twitter nimi
Keskusta 2/2009 11 700 739 3458 @keskusta
Perussuomalaiset 10/2011 7531 90 2502 @persut
Kokoomus 3/2009 16 500 1723 2026 @kokoomus
Sosiaalidemokraatit 2/2009 12 700 725 5791 @demarit
Vihreät 2/2009 20 400 6868 6562 @vihreat
Vasemmistoliitto 3/2009 13 000 379 2 787 @vasemmisto
RKP 9/2010 2963 2505 3243 @sfprkp
Kristilliset 8/2009 4291 458 4308 @KDpuolue
Kaavio 1: Suomalaiset puolueet Twitterissä.
Lähde: Puolueiden viralliset Twitter tilit. Luettu 1.3.2016.
Empiirinen havainnointi osoittaa, että puolueiden viralliset tilit twiittaavat harvoin, mikäli aktiivisuutta vertaa puolueiden poliitikkojen twiitten määrään (kaavio 7). Puolueorganisaation viestintä on tiedotusluontoista, yksisuuntaista ja hyvin pidättäytyvää organisaatioviestintää.
Tämä osaltaan johtunee siitä, että puolueilta odotetaan yhteiskunnan hiljaisten sosiaalisten normien myötä luotettavaa ja maltillista viestintää, jolloin kynnys twiitata persoonallisesti kasvaa. Puolueiden Twitter-tilin haltijan henkilöllä ei tutkimuksen kannalta ole merkitystä.
Tiedossa on, että sosiaalisen median kanavien päivittäminen ja ylläpito kuuluvat yleensä puoluetoimistojen viestintäosastojen työntekijöiden vastuulle, jolloin tilit ovat osa suunnitelmallista viestintää.
Puolueiden tilit kävivät keskusteluja tarkastelujaksona vain Twitterissä yksittäisten tilien kanssa. Havainnointijakson aikana oli huomattavissa, että puolueet osallistuivat usein keskusteluun lisäämällä yksityistilin twiitin suosikikseen. Muodollisen, pidättäytyvän puolueen tiedottamisen lisäksi puolueiden tilit retwiittasivat kansanedustajiensa twiittejä.
Tällöin puolueiden tilit osallistuvat myös kansanedustajien poliittisen persoonan imagon rakentamiseen.
Poikkeuksellisimman Twitter-tilin puolueista omaa Perussuomalaiset. Heidän tilinsä twiittasi vain uutisia suoraan puolueen lehden sivuilta. Puolueen oman Twitteri-tilin rooli tutkimusaikana oli olla puolueen verkkolehden uutisten välittäjä, ja se poikkesi muista puolueista. Twitter on ollut leviämisestään asti perussuomalaisia jakanut viestiväline (Tyysniemi, HS 25.7.2013). Puolue on liittynyt nykyisistä eduskuntapuolueista palveluun viimeisenä, eikä sillä ole seuraajia samassa suhteessa kuin saman suuruisilla puolueilla Twitterissä.
4.2 Puolueet Twitterin käyttäjinä
Hahmottaakseni puolueiden tapoja ottaa haltuun puolueiden Twitter-tilaa, seurasin puolueiden Twitter-tilejä 1.2.-29.2.2016 välisenä aikana. Seuranta ajankohta valikoitui yhteensopivaksi työn etenemisen kanssa, mutta sisälsi myös muita puoltavia argumentteja.
Helmikuussa 2016 poliittinen yleistilanne Suomessa oli vakaa. Eduskuntavaalit oli pidetty keväällä 2015, ja seuraaviin vaaleihin oli runsaasti aikaa. Samoin puolueiden puheenjohtaja kilpailut eivät vielä olleet käynnistyneet. Nämä kaksi osatekijää vaikuttivat siihen, ettei twitterin käytössä ollut poikkeavan aktiivista tarkastelujaksoa. Tarkastelujakso oli riittävän pitkä, jotta sekä puolueet että valikoidut puolueet ehtivät twiitata runsaasti. Tämä mahdollisti tutkimusotannan riittävyyden.
Seurasin puolueiden Twitter-tilejä ja ryhmittelin tilien twiitti-virtaa viiteen eri luokkaan.
Jaottelu on hyvin vaikeaa, sillä usein saman twiitin olisi voinut tulkita kuuluvaksi kahteen tai useampaan kategoriaan. Tällaisia twiittejä olivat mm. puolue tilien twiittaamat viestit, joissa merkittiin kansanedustaja, joka oli kirjoittanut kannanoton puolueen verkkosivuille.
Puolueen twiitit luokka sisältää puolueen Twitter-tilin itsensä twiittaamat viestit. Näitä ovat erilaiset kannanotot, poliitikkojen esim. puheenjohtajan puheiden siteeraaminen sekä infografiikkakuvien tai mainoskuvien jakaminen. Puolueen twiitit sisältävät myös kansanedustajien mainintoja twiiteissä sekä puolueen sivuilla olleita blogitekstejä.
Kansanedustajan twiitin retwiittaus luokka sisältää ne puolueen kansanedustajan tai ministerin twiitit, jotka puolue oli jakanut omille seuraajilleen. Tämä retwiittaus (twiitin jakaminen omille seuraajilleen) on puolueiden vahvin tapa osallistua kansanedustajan sosiaalisenmedian imagon ja poliitikkopersoonan rakentamiseen.
Uutinen ja tiedote kategoriaan valitsin ne twiitit, jotka puolueen virallinen tili oli twiitannut tai retwiitannut, Nämä twiitit sisälsivät linkin toimitettuun uutisen, puolueen, ministeriön tai muun laitoksen tiedotteeseen tai puolueen omilla verkkosivuilla julkaistuun tiedotteeseen tai uutiseen.
Tapahtuma kategoriaan kuuluivat ne twiitit joissa esiintyi jokin sellainen aihetunniste eli hastag, joka liittyi puolueen tapahtumaan tai muuhun yleiseen tunnisteeseen. Twitterissä tehokkain tapa ohjata ja koota keskustelua sekä luoda sosiaalista yhteyttä on luoda oma aihetunniste eli hastag, jonka merkkinä käytetään risuaita merkkiä #. Tässä kategoriassa huomioitiin vain sellaiset twiitit, jotka liittyivät puolueiden omiin tapahtumiin, ja näin ollen puolueiden erillisnimen käyttö aihetunnisteena twiitissä ei johtanut tyypittelyyn.
Muu kategoriaan jaottelin sellaiset puolueen tilin twiittaamat viestit, jotka eivät kuuluneet selkeästi mihinkään edellä mainittuihin kategorioihin. Tällaiset twiitit olivat useimmiten joko puoluetyöntekijöiden tai riviaktiivien twiittejä tai puolueen tai sen yksittäisten poliitikkojen toimia käsitteleviä positiivisia twiittejä, joita puolue on halunnut edelleen levittää seuraajilleen.
Käydyt keskustelut kategoriassa on kirjattu esille sellaiset tapaukset, joissa puolueiden viralliset Twitter-tilit ovat twiitanneet jollekin tilille yhden tai useamman viestin. Tämä ei sisällä uudelleen twiittauksia, vaan vain tekstimuotoisia vastauksia.
4.3 Puolueiden Twitter tilien käyttö 1.2.-29.2. ja puoluekohtaisia eroja
Puolueiden aktiivisuus Twitterissä helmikuussa 2016 vaihtelee suureesti, mutta kuvaa samaan aikaan puolueiden yleistä aktiivisuutta Twitter viestijöinä.
Kaavio 2: Puolueiden twiittien luokittelu tarkastelujaksolta 1.2.-29.2.2016.
Lähde: Twitter, kaavio tehty Microsoft Power Point. Luettu 1.3.2016.
Puolueiden Twitter käytöksessä on selkeitä eroja. Puolueen toiminta ja aktiivisuus Twitterissä on sen poliittisen agoran haltuun ottamista ja siellä näkymistä. Tämän takia puolueiden aktiivisuuden ja toiminnan sisältö on tärkeä tutkia.
Tutkimusajankohdalla Suomen Keskustan (@Keskusta) twiittien virta oli eduskuntapuolueista monipuolisinta. Puolueen tili twiittasi ja toimi Twitterissä yhteensä 134 kertaa, ja ne jakautuivat varsin tasaisesti erilaisiin toimintakategorioihin. Poikkeuksena muista puolueista, puolueen twiitti-virtaa sävyttivät puolueen aktiivipäivien aihetunniste
#kepupäivät, jolla merkattuja twiittejä puolue lähetti tai uudelleenlähetti 29 kappaletta.
Keskustan Twitter-tili twiittasi itse kirjoittamiaan viestejä vertailtuna muihin vähäisesti, mutta retwiittasi monen kansanedustajansa twiittejä omille seuraajilleen.
Perussuomalaisten (@persut) Twitter-tili ja -aktiivisuus oli tarkastelujakson yksisuuntaisinta.
Puolueen puheenjohtajan Timo Soinin suhtautuminen Twitteriin on ollut kielteinen eikä hän ole kannustanut myöskään puoluettaan Twitteriin. Ongelmallista suhtautumista Twitteriin kuvaa myös se, että vuoden 2014 Taloustutkimuksen tutkimuksessa 10% puolueen tukijoista käytti Twitteriä, neljänneksi eniten eduskuntapuolueiden kannattajista. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa puolueen ehdokkaista Twitterissä oli 10%, joka oli kuudenneksi eniten eduskuntapuolueista (Pönkkä 2015).
Perussuomalaisten Twitter-tilin erikoisuus oli, että kaikki sen twiitit olivat sen omia. Ainut sisällöllinen ero 71 twiitin joukosta oli, että 5 twiiteistä sisälsi linkin puheenjohtaja Timo Soinin kotisivujen blogiin. Kaikki loput twiitit sisälsivät suoran linkin puolueen verkkolehden Suomen Uutisten uutisiin. Erotuksena muiden puolueiden twiitteihin perussuomalaiset eivät käyttäneet kertaakaan hastag-merkkiä, joka olisi liittänyt twiitit osaksi jotain yleistä keskustelua.
Kansallinen Kokoomus (@kokoomus) mielletään usein taitavaksi ja aktiiviseksi sosiaalisen median käyttäjä puolueeksi. Mielikuva on osittain väärä, sillä Twitteriä käyttäviä puolueen kannattajien määrä 11% ei ole muita puolueita selkeästi suurempi (Taloustutkimus 2014).
Mielikuva Kokoomuksen ylivoimasta sosiaalisissa medioissa perustuukin pitkälle tutkimusajankohdan aikaisen puheenjohtajan Alexander Stubbin aktiivisuuteen sekä seuraajamääriin (Pönkkä, 2015). Puolueen tili toimi Twitterissä tutkimusaikana 101 kertaa, ja näistä twiiteistä 49 oli määriteltävissä puolueen omiksi twiiteiksi. Kokoomus twiittasi muita puolueita useammin niin sanottuja meemikuvia twiittiensä osana. Nämä meemikuvat tai viestitaulut ovat useimmiten puoluetunnuksin varustettuja kuvia puolueen poliitikosta ja niihin on lisätty poliittinen linjaus tai poliitikon sitaatti.
Puolueista Sosiaalidemokraattien (@demarit) Twitter-tili oli yllättävän epäaktiivinen tutkimusajankohtana. Puolueen tili toimi ainoastaan 27 kertaa kuukauden aikana. Tämä on yllättävän vähän, sillä puolueella on enemmän Twitter seuraajia kuin Keskustalla tai Perussuomalaisilla. Puolueen kannattajien sekä aktiivien ikärakenne on muita puolueita vanhempi, joka näkyy kannattajien Twitterin käyttöaktiivisuudessa. Vain 7% SDP:n
kannattajista oli Twitterissä vuonna 2014, mutta silti sen eduskuntavaaliehdokkaista 15% oli läsnä Twitterissä (Taloustutkimus 2014).
Vihreät (@vihreat) oli Twitterissä keskimääräisen aktiivinen 93 erilaisella toiminnollaan.
Puolueen kannattajista 15% käytti Twitteriä vuonna 2014 ja 14% sen eduskuntavaaliehdokkaista oli läsnä myös yhteisömediassa (Taloustutkimus 2014). Vihreät on Suomen seuratuin puolue Twitterissä yli 20 000 seuraajallaan sekä yli 6500 twiitillä.
Puolue onkin panostanut kannatuksen kasvun löytämiseen sosiaalisessa mediassa ja puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö nousikin Suomen seuratuimmaksi poliitikoksi Facebookissa helmikuussa 2016 ( Ville Niinistön poliittikko sivun päivitys Facebookissa 26.2.2016).
Vihreiden puolueen Twitter-tili teki myös selkeästi johdonmukaisinta persoonapolitiikkaa retwiittaamalla kansanedustajiensa twiittejä selkeästi eniten. Poikkeuksellista muihin puolueisiin verrattuna tässä oli se, että puolue nosti esille useita kansanedustajia. Tämän lisäksi puolue retwiittasi kategoriassa ”muut” useiden puolueen riviaktiivien twiittejä esimerkiksi puoluevaltuuston kokouksesta.
Vasemmistoliiton (@Vasemmisto) Twitter-tilin tulokset ovat hyvin samankaltaisia kuin vihreidenkin osalta. Puolueen tili toimi tarkkailujakson aikana 87 kertaa ja twiitit jakautuivat tasaisesti eri kategorioiden kesken. Puolueen kannattajista 10% oli Twitterissä vuonna 2014 (Taloustutkimus 2014), ja kevään 2015 eduskuntavaaliehdokkaista 10% (Pönkkä 2015).
Poikkeuksena muista tarkkailluista puolueista vasemmiston tili retwiittasi kahden piirijärjestönsä twiitin. Näin puolue toi omille kannattajilleen esiin alueellisia vasemmiston organisaatioita.
Ruotsalainen kansanpuolue RKP:n tili (@sfprkp) toimi tarkkailujaksolla yhteensä 100 kertaa.
Tilastollisesti RKP:n jäsenet ja kannattajat tekevät siitä Suomen aktiivisimman Twitter puolueen. Peräti 25% sekä puolueen kannattajista (Taloustutkimus, 2014) että kansanedustaja ehdokkaista (Pönkkä,2015) käyttivät Twitteriä. Tämä aktiivisuuden taso on molemmissa edellä mainituissa vertailuryhmissä kymmenen prosenttia korkeampi kuin Suomen toiseksi aktiivisimmalla Twitter puolueella Vihreillä. Puolueen ruotsinkielisyys sekä kaksikielisyyspolitiikan tavoite näkyvät erittäin voimallisesti myös Twitterissä. Suurin osa twiiteistä on ruotsinkielisiä, mutta puolueen viestintäpäällikön retwiitatut viestit ovat suomenkielisiä. RKP nostaa Twitterissä esiin myös paljon kansanedustajiensa sekä
riviaktiiviensa viestejä. Kenties klassinen kielikysymys heijastuu myös puolueen Twitter suosioon, sillä tilillä on vain viidennes seuraajia verrattuna niin sanottuihin suuriin puolueisiin.
Kristillisdemokraattien (@KDpuolue) Twitter-tili oli tarkkailujakson epäaktiivisin vain yhdeksällä toiminnolla. Tämä ei anna koko kuvaa puolueen länsäolosta Twitterissä, sillä puolue on ollut palvelussa jo ensimmäisestä 2009 aallosta alkaen ja on kerännyt yli 4000 seuraajaa ja twiitannut lukumääräisesti noin neljätuhatta kertaa. Sen sijaan kansanedustajaehdokkaiden ja kannattajien Twitterin käyttö on eduskuntapuolueiden matalinta Taloustutkimuksen tutkimuksessa, vain 4% molemmissa kategorioissa (Taloustutkimus 2014).
4.4 Puolueiden reaktiot Twitterissä
Twiittauksen ja retwiittauksen lisäksi Twitterissä pystyy tekemään useita muitakin vuorovaikutuksellisia tekoja. Luontevin ja näkyvin tapa näistä on vastata yksittäiseen twiittiin ja aloittaa keskustelu, toinen tapa on vastata oman twiittin saatuun palautteeseen.
Ulkopuolinen tarkkailija, joka ei pysty hallitsemaan toista Twitter-tiliä kykenee tarkkailemaan molempia toimintoja tutkimuskohteen Twitter-tiliä tutkimalla.
Toinen tapa reagoida Twitterissä ja osoittaa samanmielisyyttä on tykätä jonkun sinulle osoittamasta twiitistä. Tykkäys, virtuaalisesti sydämen muotoisen kuvakkeen painaminen on samanlainen toiminto kuin yhteisömedioista suurimman, Facebook palvelun ”like”
peukalosymboli. Tällaiset lisäykset jäävät näkyviin tarkkailtavan tilin kotisivulle pysyvästi.
Keräsin tutkimuksessa käsin ylös tiedot ja havainnot puolueiden vastauksista ja tykkäyksistä Twitterissä helmikuun 2016 osalta. Katsoin läpi kaikki edellisessä taulukossa luetellut puolueiden tilien twiitit ja retwiitit. Oletin löytäväni vastauksia kansalaisille ja keskustelua jostain puolueen linjasta. Yllätyksekseni huomasin, ettei keskustaa lukuun ottamatta yksikään eduskuntapuolue ollut vastannut twiitti-keskustelussa kysymyksiin tai osallistunut debattiin.
Suomen keskustan tili vastasi puoluepäivätapahtumansa livelähetyksen katkeamisesta kaksi kertaa asiasta kysyneille, joten sen laskeminen keskusteluksi on tulkinnanvaraista.
Kesk. PS. Kok. SDP Vihr. Vas. RKP KD
Vastaus 2 0 0 0 0 0 0 0
Tykkäys 151 0 7 7 3 8 23 3
Kaavio 3:Puolueiden reaktiot Twitterissä 1.2.-29.2. 2016.
Lähde: Twitter, kaavio Microsoft Power Point. Luettu 1.3.2016.
Puolueiden tapa tykätä twiiteistä, joissa ne olivat mainittuna oli helppo tutkia puolueiden tileiltä. Aktiivisimmin tykkäyksiä oli tehnyt Suomen keskustan tili, joka oli tykännyt erilaisista twiiteistä 151 kertaa. Perussuomalaisia lukuun ottamatta muut puolueet olivat tykänneet useista twiiteistä. Keskustan suurta määrää selittää suurelta osin tarkkailujaksolla pidetty puolueen aktiivien tapahtumapäivät, jonka aikana sekä sen jälkeen puolueen tykkäyksissä oli valtaisa keskittymä.
Huomattavaa oli se, että usein tykätyt ja retwiitatut viestit olivat eri henkilöiden kirjoittamia.
Puolueen omat kansanedustajat olivat hyvin edustettuina retwiitattujen viestien kohdalla, kun taas monet tavalliset kansalaiset tai puolueaktiivit olivat keränneet tykkäyksiä. Twitter lanseerasi sydänsymbolin ja tykkäystermin vasta marraskuussa 2015 (Twitter blog, 3.11.2015), jonka jälkeen puolueiden tileillä on havaittavissa tykkäysmäärien lisääntyminen joulukuusta 2015 alkaen.
4.5 Puolueet keskustelunkohteina Twitterissä
Poliittisen tilan hallinnan kannalta oma kiinnostavuus on äärimmäisen tärkeää puolueorganisaatioille ja poliitikoille. Puolueet tarvitsevat sekä julkista että yksityistä keskustelua niiden toimista ja linjoista säilyttääkseen kiinnostavuutensa. Kiinnostavuus korreloi usein myös kannatuksen kanssa, jolloin Twitter- kiinnostavuus voisi olla myös yksi kannatuksen indikaattori.
Tutkin puolueiden kannatusta suomalaisen verkkosivusto pinnalla.pyppe.fi avulla. Sivusto kerää omalla ohjelmallaan tietoa suomalaisesta Twitteristä ja järjestää tietoa vertailtavaan muotoon. Tässä kappaleessa keskityin mittaamaan puolueiden kiinnostavuutta kahdella muuttujalla. Ensimmäinen niistä oli maininnat twiiteissä. Tällä tarkoitetaan twiittejä, joissa puolueen tilin nimi esiintyi eli joku yksityinen Twitter-tili mainitsi twiitissään puolueen tilin nimen. Yksityishenkilökäytössä tämä on fiksuin tapa ohjata viesti suoraan haluamallesi henkilölle. Tällaisella maininnalla pyritään usein myös haastamaan tili keskusteluun
kanssasi. Mutta kuten edellisessä kappaleessa todettiin, on puolueiden tilien vastausaktiivisuus matalaa.
Siksi mittasin puolueiden kiinnostavuutta myös aihetunniste mainintojen määrällä. Tämä mittaus kertoo sen, kuinka monta kertaa puolueen nimi, tai Twitter-tilin nimi mainittiin tarkkailujakson aikana suomenkielisissä twiiteissä jonkun toisen tilin toimesta.
Puolueen nimen liittäminen aihetunnisteena twiittiin, esimerkiksi #keskusta, liittää yksittäisen viestin osaksi saman tunnisteen alla käytävää keskustelua. Aihetunnisteella on mahdollisuus osallistua samaa aihetta koskevaan keskusteluun. Puolueen tilin mainitseminen tai merkintä twiittiin on keskustelunavaus puoletta kohtaan. @keskusta maininta twiitissä eroaa aihetunnistemerkinnästä myös toisella tavalla. Merkattu twiitti on tällöin henkilökohtaisempi, vaikka se näkyykin yleisessä Twitter-virrassa. Tällaista tilille kohdistettua twiittiä ei voi palvelussa nähdä mikäli etsii jostain aiheesta käytyä keskustelua aihetunnisteen perusteella, vaan ne jäävät piiloon.
4.6 Puolueiden näkyminen twiiteissä
Tilastollisesti tarkasteltuna puolueet eivät määritä suurta kuvaa Twitterin päivittäisistä suomenkielisistä twiiteistä. Kuukauden tarkkailujakson aikana enitenkin Twitterissä keskustelua ja viestejä keränneet puolueet keräsivät vain muutamia tuhansia aihetunniste tai Twitteri-tilin merkintöjä.
Puolueiden Twitter metatiedon poikkeuksellinen yksityiskohta on tavoittavuus, jolla tarkoitetaan viestin potentiaalista näkyvyyttä poliittisessa tilassa. Tämä sisältää viestin twiittaajan, re-twiittaajan tai suosikiksi lisääjien omien seuraajien yhteenlasketun määrän.
Tämä luo illuusion siitä, että esimerkiksi kokoomus tavoittaisi 1,2 miljoona Twitterin käyttäjää.
Twitter-tilastot puolueiden saamien mainintojen ja aihetunnistemerkkausten osalta paljastavat myös paljon muuta puolueiden läsnäolosta Twitterin poliittisessa tilassa. Ryhmät, jotka twiittaavat joko puolueen aihetunnisteella tai suoraan puolueen tilille eivät eroa kooltaan toisistaan merkittävästi. Olettamuksena oli, että Twitterin käyttäjien sisäinen koodietiketti painottaisi aihetunnisteella twiittausta puolueelle twiittauksen sijasta.
Suuri ero puolueiden Twitter-tilastoissa tulee kun verrataan twiittien määriä, joissa puolueet mainitaan ja aiemmin todettua puolueiden tapaa olla käymättä keskustelua yksityishenkilöiden Twitter-tilien kanssa. Tämä ero ei kuitenkaan kuvaa koko totuutta sillä usein käyttäjä voi mainita puolueen twiitissä asiasanatyyppisesti.
maininta/
aihetunniste
twiittien yhteismäärä
twiitanneet tilit
twiittien laskennallinen tavoittavuus
#keskusta 1034 574 901 216
@keskusta 710 383 568 928
#persut 1041 824 804 124
@persut 921 472 884 275
#kokoomus 2028 808 1 884 653
@kokoomus 1375 572 1 204 638
#sdp 515 329 869 441
@demarit 563 332 597 996
#vihreat 1006 345 482 352
@vihreat 664 353 616 658
#vasemmisto 388 210 284 731
@vasemmisto 657 335 700 854
#rkp 39 32 27 539
@sfprkp 63 36 53 084
#kd 57 29 22 531
@kdpuolue 62 34 18 416
Kaavio 4: Puolueiden näkyminen twiiteissä. 1.2.-29.2.2016 Lähde:pinnalla.pyppe.fi verkkosivu. Luettu 10.3.2016.
4.7 Puolueet Twitter keskustelussa
Tarkasteluajankohtana puolueiden kiinnostavuutta Twitterissä tarkasteltiin sen avulla kuinka paljon ne herättävät keskustelua hastagien alla tai saavat suoria twiittejä itselleen. Nämä tulokset on esitetty kuviossa, jossa näkyy puolueiden Twitter-kiinnostavuus aikajanalla.
Kuvaaja on mielenkiintoinen, sillä puolueiden näkyvyyttä ja vaikuttavuuttaa Twitterin agoralla verrataan näkyvyydessä suhteessa toisiin puolueisiin.
Kaavio 5: Puolueiden maininnat twiiteissä tarkastelujaksolla.
Lähde:pinnalla.pyppe.fi verkkosivun taulukko. Kuvakaappaus 10.3.2016.
Aikajana näyttää kuinka tasaisesti puolueiden tilit esiintyivät twiiteissä tarkkailujakson aikana. Kuten edellisessä kappaleessa, jossa twiittien mainintoja ja hastag määriä vertailtiin, monen puolueen keräämä huomio oli hyvin samansuuruista. Suurimmat erot löytyvät kolmen nykyisen hallituspuolueen määrissä, joissa keskustan ja perussuomalaisten mainintojen määrä poikkeaa suuresti hastag-merkinnöistä.
Mainintojen sekä hastag-merkintöjen ajallista eroavuutta selittää jokin yksittäinen suurempi tapahtuma tai median kiinnostus aiheeseen. Tällaisia tapahtumia olivat tarkkailujaksona esimerkiksi helmikuun alussa ollut keskustan tapahtumapäivä #kepupäivät, josta lähetetyt twiitit sisälsivät usein myös puolueen nimen hastagina.
Kokoomus erottui tällä tarkkailujaksolla muista puolueista. Puolue keräsi sekä mainintoja twiiteissä että hastageissa eniten kaikista puolueista, ja ne jaksottuvat tasaisesti tarkkailujakson ajalle. Perussuomalaisten osalta aineistossa hastagit painottuvat yhteen tilastopiikkiin viikolla 8, mikä on viitteellistä sosiaalisessa mediassa leviävälle poliittiselle kohulle. Syy sille, että #persut-hastag keräsi pelkästään torstaina 25.2. yli 700 twiittiä johtui puolueen nuorisojärjestön aloittamasta kampanjasta #tyttö_poika, joka sai osakseen kritiikkiä mm. väitteestä ettei biologisia sukupuolia olisi kuin kaksi.
Tämänkaltaisten tilastopiikkien jäljittäminen tapahtuu pinnalla.pyppe.fi sivuston viraalipilven kautta. Samankaltaisia verkkosivujen palveluita on useita, mutta pinnalla.pyppe.fi etu on, että se kykenee erottelemaan suosituimpia hastageja erikseen suomenkielisistä twiiteistä.
Tarkastelujakson muiden puolueiden Twitter näkyvyys keskusteluissa oli huomattavasti tasaisempaa, ja ne saivat osakseen huomiota Twitterissä tasaisemmin.
4.8 Puolueet Twitterin poliittisen tilan käyttäjinä
Tutkittuani puolueiden Twitter-tilien käyttämistä, niiden käymää keskustelua, sekä niitä koskevaa tai niille suunnattua twiittausta voin päätellä kuinka puolueet käyttävät Twitterin poliittista tilaa, agoraa?
Viestien poliittisuus oli puolueiden Twitter-toiminnassa luonnollisesti erittäin korkealla tasolla. Suurin osa viesteistä sisälsi poliittisen kannanoton tai puolueen poliitikon lausunnon poliittisesta asiasta. Silti vain harva twiitti oli puolueen oma poliittinen kanta, sillä useimmat puolueiden twiiteistä olivat retwiittauksia tai muiden viestien tykkäyksiä. Puolueet eivät ilmoittaneet omista kannoistaan palvelun kautta.
Näkyvyys ja imagon rakentaminen oli selkeä painopistepistealue Twitterin tilankäytössä.
Puolueiden tilit retwiittasivat omien kansanedustajien twiittejä ahkerasti, jolla puolueet pyrkivät rakentamaan poliitikon imagoa sekä tuomaan poliitikkoja esiin Twitterissä. Puolueet rakensivat aktiivisesti omaa imagoaan retwiittaamalla puolueen julkisuuskuvan ja toimien kannalta suotuisia twiittejä ja pyrkivät näin luomaan kuvaa laajasta kannatuksestaan erilaisten ihmisten keskuudessa.
Monia sosiaalisenmedian palveluita voi käyttää myös markkinointitarkoituksiin.
Tarkkailuajankohtana yksikään puolue ei käyttänyt Twitteriä mainostaakseen esimerkiksi omaa tiliään saadakseen lisää seuraajia. Sen sijaan puolueet mainostivat tulevia tapahtumia, kuten keskustelutilaisuuksia tai kansalaistapaamisia Twitterissä tavallisilla twiiteillä sekä retwiittasivat tapahtumista twiittejä, jotka kuvaavat tapahtumaa suopeasti.
Tilan haltuunotto ja vuorovaikutuksellisuus ovat tutkimuksen kannalta mielenkiintoisimpia tutkimuskohteita. Suomalainen twitter-keskustelu ei ole kovin politisoitunutta, mutta siitä huolimatta puolueet saavat suoria twiittejä sekä ne mainitaan hastageissa jopa tuhansia kertoja kuukausittain. Viestien määrään nähden puolueet eivät kuitenkaan käy aitoa vuorovaikutuksellista viestinvaihtoa twiittaajien kanssa twiittien kommenteissa.
Puolueiden Twitter-tilien poliittisen tilan haltuunotto on latenttia ja hyvin tiedotuksellista.
Tileillä pyritään lähinnä yksisuuntaiseen tiedottamiseen ja jätetään viestin leviäminen muiden Twitter-käyttäjien vastuulle. Tutkimuksessa ei eritelty tai jäljitetty sitä, ketkä puolueiden twiittejä retwiittaavat omille seuraajilleen tai millaisin toimin puolueet pyrkivät vahvistamaan twiittien leviämistä. Voidaan kuitenkin olettaa puolueiden kannustavan työntekijöitään ja aktiivejaan retwiittaamaan ja vahventamaan puolueen twiittejä, kuten ne toivovat esimerkiksi tapahtumista twiittauksen osalta.
Puolueiden Twitter-tilien passiivisuutta keskusteluun osallistumisen muodossa voi selittää niiden halu välttää virheet sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median palveluiden, etenkin Twitterin omaleimainen erityispiirre on niiden räjähdysherkkyys. Tahdittomasta tai väärästä sanavalinnasta voi kehkeytyä nopeasti sosiaalisenmedian kuohuntaa, jota kutsutaan some- myrskyksi. Tällaisessa tilanteessa yksittäinen twiitti saa valtaisesti huomiota ja sen alla käydään keskustelua, johon osallistuu jopa kymmenittäin käyttäjiä. Varovaisuus viestinnässä kuitenkin toimii Twitterin ideaa vastaan. Palvelu on globaali ja reaaliaikainen keskusteluareena, josta on eriytettävissä selkeästi poliittinen tila. Palvelu mahdollistaa kansalaisille väylän kysymysten esittämiseksi suoraan poliittisille päättäjille ja puolueille.
Puolueet toimivat suorastaan omaa tarkoitustaan vastaan, jos ne inhimillisten virheiden pelossa jättävät tämän keskusteluväylän hyödyntämättä.
5. POLITIIKKOJA TWITTERISSÄ
Tässä kappaleessa tutkin kuinka poliitikot käyttävät Twitteriä. Tutkimukseen otin jokaisesta eduskuntapuolueesta yhden henkilön. Kunkin henkilön jokainen toiminta Twitterissä tutkittiin tutkimuksen tarkastelujakson ajalta helmikuulta 2016.
Löytääkseni vastauksen tutkimuskysymykseni osaan ”Miten poliitikot käyttävät Twitteriä”
päätin valita erilaisia kansanedustajia tutkimukseen. Tarkoituksenani on löytää selviä eroja valtioneuvoston jäsenen, hallituspuolueen kansanedustajan ja opposition kansanedustajien välillä. Hypoteesina tässä tutkimuskohdassa on, että pystyn löytämään hallitus-oppositio asetelman myös Twitteristä.
Pyrin valitsemaan kansanedustajia erilaisilla parlamentaarisilla taustoilla, sekä useista vaalipiireistä. Tutkimukseen valittujen kansanedustajien vaalipiirillä ei uskottu olevan suurta merkitystä. Kansanedustajien ei ensisijaisesti oletettu twiittaavan oman vaalipiirinsä asioista tai tukijoilleen, vaan osallistuvan yleiseen poliittiseen keskusteluun palvelussa. Tämän takia tutkimuksessa rajattiin pois tulkinta twiittien kohdeyleisöstä.
Kansanedustajien Twitter tilien tutkintaan otettiin myös mukaan tarkempi erittely twiittien analytiikasta pinnalla.pyppe.fi sivustolta. Kappaleessa ”Poliitikot keskustelun kohteina Twitterissä” esitetään tilastollisesti kuinka monta eri retwiittaajaa poliitikkojen twiitit saivat sekä kuinka monta keskustelijaa twiitit keräsivät ja kuinka poliitikot erottautuivat parhaimmaksi vertaistensa joukosta. Tarkempi erittely puolueiden tilien tutkimiseen selittyy näkyvyyden mittaamisen autentisuuteen. Tutkimukseen valitut poliitikot saivat tykkäyksiä ja retwiittejä myös twiiteistä, jotka eivät liittyneet politiikkaan. Tämä vääristi näiden tilien näkyvyyden laajuutta. Yksittäiset poliitikot antautuivat tutkimusajankohtana pitkiin Twitter- keskusteluihin ja saivat retwiittejä, jotka herättivät keskustelua, kun taas puolueiden retwiittaukset erottuivat enemmän puolueaktiivien tiedotuksellisena toistamisena.
Kummassakaan eri jaksossa ei eritellä sitä kuinka moni tilien seuraajista aktivoitui tarkkailujakson twiitien toimesta, eli kuinka suuri prosentuaalinen osuus seuraajista kiehtoutui tilin twiiteistä ,tai kuinka suuri niiden laskennallinen tavoittavuus seurantajaksolla oli, sillä ne eivät tarjoa tutkimuksen kannalta mielekästä tutkimustietoa.
Nimi puolue vaalipiiri ja kaudet edustajana
parlamenttiset paikat
Juha Sipilä kesk. Oulu, 2.kausi PMI, puolueen puheenjohtaja Laura Huhtasaari ps. Satakunta, 1. kausi LaV, SiV, PN
Juhana Vartiainen
kok. Helsinki, 1. kausi Tyv, PN
Sanna Marin sd. Pirkanmaa, 1. kausi VaV, Tuv, puolueen 2. Vpj.
Ville Niinistö vihr. Varsinais-Suomi, 3.kausi
PeV. puolueen puheenjohtaja
Li Andersson vas. Varsinais-Suomi, 1.
kausi
SiV, eduskuntaryhmän 1.vpj.
Anne-Maja Henriksson
rkp. Vaasa, 3.kausi PeV, StV eduskuntaryhmän pj.
Sari Essayah kd. Savo-Karjala, 2.
kausi
SuV, puolueen puheenjohtaja
Kaavio 6: Tarkasteluun valitut poliitikot ja valiokuntapaikat.
Lähde: Eduskunnan verkkosivut, luettu 24.2.2016.
https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Lyhenteet.aspx
5.1 Poliitikkojen tilit Twitterissä
Poliitikkojen twiittejä tutkittiin samoin menetelmin kuin puolueiden twiittejä samalla tarkkailujaksolla 1.2.-29.2.2016.
Poliitikkojen tilien perustietoa tarkastellessa huomaa Twitterin sisäänrakennetun hierarkian olemassaolon. Vain muutamia satoja kertoja twiitannutta pääministeri Juha Sipilää (keskusta) seuraa poikkeuksellisen suuri määrä Twitterin käyttäjiä, jotka oletettavasti ovat alkaneet seurata häntä poliittisen valta-aseman takia, eivät niinkään hänen Twitter-aktiivisuutensa takia.
Kuten puolueetkin myös poliitikot ovat ottaneet Twitterin käyttöön hyvin varhaisessa vaiheessa. Poikkeuksena tutkimukseen valikoituneista kansanedustajista ovat ensimmäisen
