H elm ik. 6 p. 1908 N:o 6
TYÖLÄISNAINEN
SO SIA L ID E M O K R A T IS E N N A ISL IIT O N ÄÄNENKANNATTAJA
Tilaushinnat S u o m essa:
Koko v u o s i Smk. 4
Puoli » ...
Y ksityisnum eroita...
A m erikassa koko vuosi . . 1 doll.
» puoli » ...
V enäjällä koko vuosi . . 1 rupi.
» puoli » ...
10 cent.
»
kop.
Vastaava toim ittaja:
M I I N A S I L L A N P Ä Ä
T oim itussihteeri:
HI LJA P Ä R S S I N E N
O s o ite H e ls in k i, E lä in ta r h a 14
2 v u o s i k e r t a
Ilm estyy Helsingissä kerran viikossa
K o n t t o r i : H elsinki Antink. 20. A voinna klo 10—2, 6—1
Puhelin 56 59.
Sosialism in voittokulkua.
»Sosialistit vähenevät» huutavat porvarilliset, lohduttaen sillä itseään sosialism in pelossa. M utta kuinka perää vailla tu o p u h e sen tietää kun seu raa o lo ja koti- ja ulkom ailla.
Am erikassa kääntyy am m atillinen liike yhä enem m än sosialistism iin. S uurena kiihottavana tapauksena ovat o l
leet n e sortotoim enpiteet, jo ih in vallassaolijat ryhtyivät, kun su u ri V estern F ederation of M iners (Lännen kaivonm ies- liitto) taisteli lakolla kaivosten om istajia vastaan. Lakon aikana kom ennettiin työväen k im p p u u n sotäväkeä, vaan oli tu o m oniin tu hansiin nouseva järjestynyt työm iesjoukko m yös aseilla varustautunut, joten sotaväen yritykset rau k e
nivat. V angittiin sitten lakon johtajia m. m. C harles H.
M oyer ja Villiäni H ay w o o d ja P ettibone. N äitä vastaan o n jatkunut oikeusjuttuja, joissa iuokkaoikeus teki voita
vansa n oiden m iesten saattam iseksi h irtto tu o m io o n . H ay- vvood syytteiden perättöm yyden täh d en vapautettiin jo ai
kaisem m in ja nyt lennättävät lehdet tietoa, että M oyer ja P ettibone ovat m yös syyttöm iksi ju listettuina vapautetut.
Vireillä ollut tuttu on k iihoittanut m ieliä ja sam alla avan
nut työväen silm iä. Sillä oli tarkoitus v ahingoittaa työväen järjestym istä, m utta vaino vaikutti päinvastaista. Sosialism i leviää A m erikassa veljestäen sin n e virranneita m o n ia kan
sallisuuksia. Ja enem m än kuin m ikään agitatsiooni levit
tää yksityisom istusoikeutta vastaan viham ielisyyttä siellä val
litseva suuri liikepula työnseisauksineen ja satojen tu h a n sien työntekijäin työstä häätäm isineen, joten tu rh aa on k u v ite lla k a a n sosialism in palo n sam m um ista siellä.
Kaikkialla E u ro p assa k u o h u u . U nkarissa, Preussissa, Itävallassa, Italiassa, P ortugalissa. V iim einen sosialism in v o i
toista on äsken pidetyn E n glannin työväen kongressin päätök
sissä. K ongressissa oli edustettuna 2 7 6 työväen järjestöä eli liittoa, joiden yhteinen jäsenm äärä on 1 milj. 72 tuh. 423.
K okouksen avauspuheessa lausuu parlam entin jäsen V. H u d so n : »V iim eisen parin v u o d en ajalla on yhä sel
vemmin tultu käsittäm ään ettei E nglannin työväestö, ja kaantuneena pieniin, erinäisiin ryhm iin, voi saavuttaa sa n o t
tavia poliittisia voittoja. Sen sijaan yhteenliittyneinä on asianlaita päinvastainen. Yksi su u ri työväen valtiollinen puolue voipi edustaa työväen a sio ita valtiollisesti m o n ta vertaa voitokkaam m in m itä sam a lu k u m äärä p ikkuryhm iin jakaantuneita työläisyhdistyksiä parhailla ponnistuksillakaan voisi. Sen sam an katsom uksen innostam ana on työväen puolueen toim eenpaneva kom itea pyrkinyt yhdistäm ään myöskin parlam entin alah u o n en n erinäisiä työväen edustaja- ryhm iä yhteistoim intaan.»
M ille kannalle E n g la n n in järjestynyt työväki asettuu sosialism iin siitä syntyi tärkeä keskustelu. Ja päätös on tunnettu. K okous la u su u : »Täm än kongressin mielestä on nyt tu llu t aika, jo llo in T yöväen p u o lu een selvänä ta r
koituksena pitää olla tu o ta n n o n , jaon ja vaihdon välineiden sosialiseeraam inen kansanvaltaisen y h teiskunnan o m a isu u deksi, jota käytetään koko yhteiskunnan h y v ä k si; ja ty ö väen täydellinen vapauttam inen kapitalism in ja m a an o m is
tajani vallanalaisuudesta sekä tasa-arvoisuuden h ankkim i
nen eri su kupuolille».
P äätöksen puolesta äänesti 5 1 4 ,0 0 0 ja vastaan 4 6 9 ,0 0 0 . V astustajissa oli kuitenkin 9 1 ,0 0 0 sosialistisia, jotka o lisi
vat ta htoneet vielä jyrkem pää pontta. Yli 6 0 0 ,0 0 0 om aksui siis sosialism in periaatteen* että on pyrittävä ottam aan tu o tanto yhteiskunnalle. Eräs p u h u ja la u su u k in : »S allittakoon m in u n sanoa, että vastustajiem m e alituinen h u u to sosialis
m in peikosta on kasvattanut m eistä jo sosialisteja. Ja sii
hen suu n taan itsetietoisesti pyrkim ästä em m e liioin voi m illään järkevällä syyllä kieltäytyä. Sosialism i o n väittäm ät- töm ästi tunkeu tu v a E n g lan n in työväen aivoihin.»
N aisten äänioikeuskysym yksessä m yöskin voitti sa
m assa kongressissa taktiika, m itä m. m. m e S uom essa n o u datim m e. H ylättiin eräiden tekem ä ehdotus, joka p u o lu sti naisten äänioikeutta rajoituksilla ja hyväksyttiin S tu ttg a r tin päätöksen suuntaan, että: kongressi kannattaa T yöväen p u o lueen ohjelm an vaatim usta, että yleinen ja yhtäläinen ään i
oikeus on saatava sekä m iehille ja naisille ja että sitä ra joittavat om aisuusm ääräykset poistetaan». M yös päätettiin vaatia p o is y lä h u o n e parlam entista.
Tässä k erro tu t tapaukset täyttävät ilolla kaikkein n ii
den mielet, jotka odottavat köyhälistö-liikkeen su u rta tu le vaisuutta. Se lähestyy. Joskin yhä huom ispäivä- tu o näl
kää ja hätää, niin se m yös tu o viestejä aatteen voitoista.
Ja aatteen voittoa seuraa lievitys kurjuuteen, seuraa köy
hien onni.
H. P.
Valtiopäivät koolle.
E d u sk u n ta k o k o o n tu u taas h elm ikuun 10 p. »arm olli
sen» kutsum isen johdosta. Mistä syystä ed u sk u n n an vaki
nainen kokoontum isaika on lykätty 10 päivää tuonem m aksi, m utta ihm eelliseltä se tu n tu u ja sam alla se niin selvästi näyttää, m iten riippuvaisia olem m e Keisarin mielivallasta.
Itse asiassa on se kai yhdentekevä k o k o o n tu u k o eduskunta
42 T y ö l ä i s n a i n e n
kym m enen päivää aikaisem m in tai m yöhem m in, paitsi, että täm ä m u u to silm o itu s tuli liijan m yöhään, joten m onet edustajista olivat jo ehtineet erota työpaikoistaan ja h an k kia etulaisen toim iin, joten se heille tulee taloudelliseksi tappioksi.
N y t siis taas saadaaan n äh d ä sam at »serem oniat» kun viim e istunnon alkajaisissa: valtakirjain tarkastus, kirkossa ja valtaistuinsalissa käynti, y. m. »paraatim aiset» tem put jotka on uskollisesti säilytetty päiväjestyksessä. Että näm ä ju hlallisuudet noudatettaisiin kunkin eduskuntakauden, toisin sanoen uusien vaalien jälkeen alkavissa ja viim eisen istunto- ajan loputtua vaalien edellä, olisi siinä edes vähän järkeä, m utta että näm ä uudistetaan jo k a vuosi, on se naurettavaa.
Ensiksi tiedetäään viim e istuntokaudelta ketkä ovat laillisia edustajia, m utta siitä h u o lim atta on senaatin m äärääm ä k o reassa virkapuvussaan oleva h erra tarkastam assa — onko valtakirjat »lailliset». Sitten k o k o o n n u ta an juhlallisesti va
litsem aan puhem iestä, joka sen jälkeen tekee — valan. N äm ä nyt olisi siedettäviä, m utta sitten m äärätään, että sinä ja sinä päivänä pidetään jum alanpalvelus, jo h o n edustajat m envät juhlam arssissa. Istuntosalista jum alanpalveluksen jälkeen m e n nään valtaistuinsaliin, jossa kenraalikuvernööri keisarin ni
m essä julistaa valtiopäivät avatuksi, jonka jälkeen puhem ies julkilukee p uheensa keisarille ja jos ei p u hem ies niin aina
kin joku porvareista h uutaa: »eläköön keisari», jo n k a jäl
keen ju h la on päättynyt.
T ällä asialla on toinenkin p u o le n sa nim ittäin, että näm ä juhlallisuudet m aksavat huim aavia su m m ia valtiolle. V iim e kesänä tiesivät sanom alehdet kertoa, että yksistään ju h la m e
nojen ohjaajalle oli annettu vaivoistaan tu o sievoinen sum m a kaksituhatta markkaa, ja em m e suinkaan saa uskoa, että täm ä on ainoa joka saa vaivoistaan m akson. V altiopäiväkööri on sekin kallis, kuin kirkko ja palatsin palvelijakunnat ja virkam iehet saavat tästä luonnollisesti sievät taskurahansa.
T äm ä kaikki näyttää, että olisikin tarkoitettu saada näitä m u o dollisuuksia säilyttäm ällä virkam iehille tilaisuutta joka vuotisiin sivuansioihin, edustajiin vaikuttavat näm ä ju h la lli
su u d et piinaavasti. Y leisöä k o k o o n tu u kadulle suurissa jo u k o issa katselem aan kun edustajat juhlallinen ilm e kasvoil
laan m arssivat läpi väkijoukon ja jo u k o sta k u u lu u kuiskeita
»katsos tuossa o n se kuulu, katsos tuossa tulee se kauhea se ja se».
Eduskuntajärjestyksessä on paljon'kaavam aisuuksia, jotka vaikeuttavat ja hidastuttavat toim intaa ja estävät todellista edistysuudistuksien esille ottam ista, n iin p ä m ääräys, että hal
lituksen p uolella valm istetut »arm olliset esitykset» kuten niitä kutsutaan, on pakko ensin käsitellä ennenkuin saa ottaa edustajien sisäänjättäm istä an o m u k sia tai esityksiä käsiteltä
väksi. S anom alehdet ovat jo kertoneet m itä hallitus o n valm istanut ensi istuntokaudeksi ja jotka ovat hyvin kuvaavia, m ihin ed u skunnan aikaa käytetään, n e ovat esitykset.
Jakolaitosta koskevasta laista;
Jouluk. 6 p. 1869 annetun kirkkolain u uden su o m a laisen tekstin hyväksym isestä;
Erinäisistä m uutoksista ja lisäyksistä S uom en evankelis
luterilaisen kirkon kirkkolakiin jouluk. 6 p:ltä 1869;
T ilattom an m aalaisväestön m aahankinnan helpottam isesta;
S ahanom istajain m aan h a n k in n asta;
V esijättöm aiden m uodostam isesta itsenäisiksi tilo ik s i;
Sukutilan m yynnin oikeudesta;
L eim asuostunnasta;
P elikorttisuostunnasta;
V altiopäiväkustannuksista!
V arojen osottam isesta niihin tarpeisiin, jo ih in varsinai
set tu lo t eivät riitä;
Metsien h o idosta;
Hirven m etsästyksestä;
K ulkulaitosrahastosta;
K an sak o u lu su o stu n n asta;
M aalla olevia kansakouluja koskevasta oppiv elv o llisu u desta ;
Senlisäksi on senaatti ehdo ttan u t että seuraavat esitykset joita ei viim e valtiopäivillä ehditty lo ppuunkäsitellä, an n e t
taisiin pian kokoontuville valtiopäiville, nim ittäin : M aanteiden rakentam isesta ja k u n nossapidosta;
K yytilaitoksesta; ja Elinkeinolaista.
Ei vieläkään siis ole näkyvissä esitystä kunnallisesta äänioikeudesta, jo k a olisi m itä kipeäm m in tarvis saada.
N yt siis saadaan taas valm istella kuulem aan, m itä kaik
kia näistä saadaan valmiiksi ja m itä kaikkia hallituksen esi
tyksistä hylätään. T o rpparilaki odottaa ratkaisuaan, elinkeino- laki sam oin, m olem m at jo viim e istunnossa keskenjääneitä.
Sitäpaitsi on palkollislaki kokonaan käsittelem ättä m yöskin viim e istunnossa sisään jätetty. T yötä siis ei tu le p u u ttu m aan jos vaan saataisi n o p ea n p i asiain käsittely aikaan ja poistetuksi kaikki jarrutuslaitokset eduskuntajärjestyksestä.
Suuri valiokunta olisi ensin siirrettävä m u inaism uisto m u seo o n sillä siihen kom pastutaan heti kun saadaan joku laki
eh d o tu s valiokunnassa valmiiksi, ja sitten olisi koko edus- kuntajärjestelm ä saatava yksinkertaisem m aksi. Sitä o n val
misteltava. M iina S.
Merentakaisien toivomuksia.
S y r j ä ä n roallit}eroa liifepula Stnterifasja on jo h ta n u t trjönjeijautfiin ja ro aitu tta n u t työttöm ypben tasroam ijeen naistp ö n te tijä in testuubesfa. S u ljan jien tel)bas= ja Iiiteapu=
Iaisn aijen on tä p tp n p t fiirtpä p a lro e lija tta rin a tpörooim aanfa fa u p p a a m a a n . S a a s toisaalta p lä lu o fan ro ara rito t Iijääroät palroelijattarien ty ö tö n tä {onttoa, iillä löptpp p aitto ja , joisin ennen on pibettp 2 0 — 10 p alroelijaa n p tp ä ä n jupistu n tu tu 1 0 —5, jo p a tat)teentin. £ ijä tji ta m a to n jiirtolaijuus, jo ta roiifto tuo tul)an jittain uufia tpörooim ia tp ö m arttin o ille til=
p ailem aa n enteen ty ö ttö m äin la u m a n ta n sfa , faattaen til=
p a ilu n leiroästä a n ta ra t(i. Ote tr)öntetijöistä, jo tta o jaaroat m a a n tieltä ja om at tottuneet m a a n tapoihin, }aaroat en=
nem m tn ty ö tä ja jrtyteelliiesti p are m m illa el)boilla, tu in ne, jo tta om at ra a s ta m a a h a n {ärtyneet, tftiille taroallijisiafin oloisia h u o n o im m a t p a ita t jä ä ja n p tp ä ä n on furjim m at fa ifista h eto ä n ro aralta.
ivuitentin ilm o ittam at iIiem=9)ortin fuom alaifet p a ita m raälitystoim istot f) y tuin Ioistaroasti {anomalefjbisiä, tu in ta ru n ja a s ti m u ta on ty ö tä p alro elu sp aitto ja m aalle jetä tau=
p u n tiin { aataraan a ja Ijpm illä eljboilla. S a ttu u n iin tin , että tyitöfet, joilla jo siain p itfu ta u p u n u isja on p alro e lu sp a itfa usforoat ilm otusta, jo ta te rra n on juom alaiiesia Ief)besfä, ja fiirtyroät iinne, m utta tu in ta ujea o n ta a n pettynyt. $alroe=
lu sta ei o ie taa n fa a taro an a , jeniijaan jou tu m at E>e om aifitta, p stä ro ittä ollen p aifa n ro ä lity sto im isto n aiu tla atfi, jo ta ta ifesia ty m isp stä ro p p b e siä än p itä ä aju n to a ja ru o fa la a turroatto=
mille tytöille, joten tytöt faa m at a ty a fiellä ja työbä enna=
to lta ufeam ntan tu u ta u b en p alfa n . S e ljä n ja lo u tta ja ty=
m ifppttä, jota I)erra jyusfilafin o{oittaa a n ta e sja a n fanoma=
Ief)ti ilm oitutjilla n arraa m illeen tytöille ajunnon, tuitenfin u n h o itta m a tta m ä ä rä tä ta ifesta iieroojen torroaut{en, jo ta ruo=
fa ta lo n pitäjälle tu o tta a tin Ityuriä m oittoja. 3öällai{een ja=
nom alehti ilm otuffeen ustoen {ärtyi m yös erä s toroerini 5Rem=9)ortnn ja hänen ta n s ja ty a teimme h a ro a a n n o ita npfp=
oloista työ ttö m äin palroelijattarien ajem asta. 5\äybesfäm m e ta h b esja juom alaiiesja p aitan m älity sto im isto sia, joilla mo=
Iem m illa ilm otusten m u ta a n on a in a lutuifia oaiffoja [aata=
m a n a, häm m ästyim m e juuresti, tu n palroeluspaiftojen ty a sta
