Alkaisinko freelanceriksi?
Heidi Korpela
2020 Laurea
Laurea-ammattikorkeakoulu
Liiketalous Opinnäytetyö Kesäkuu, 2020
Vuosi 2020 Sivumäärä 41
Tämän opinnäytetyön aiheena oli graafisen alan freelancer-työ. Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli kartoittaa freelancerina työskentelyn luonnetta. Toisena tavoitteena oli selvit- tää, minkälaiset yritysmuodot soveltuvat freelancerille ja mitä pitää ottaa huomioon yritystä perustettaessa. Opinnäytetyö oli toiminnallinen eikä siinä ollut varsinaista tutkimuskysy- mystä. Työ rajattiin käsittelemään vain yrityksen perustamisvaihetta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdyttiin yleisellä tasolla freelancerina työskentelyyn, te- kijänoikeuksiin, freelance-työn hinnoitteluun, verotukseen sekä yrittäjän vakuutuksiin. Työssä kartoitettiin vaihtoehtoja sopivista yritysmuodoista sekä käytiin läpi liiketoimintasuunnitel- man ja markkinointisuunnitelman laatimista. Lisäksi selvitettiin, mitä toimenpiteitä yrityksen perustaminen vaatii. Lähdeaineistona käytettiin freelancer-työhön, markkinointiin sekä yrit- täjyyteen liittyvää kirjallisuutta ja sähköisiä lähteitä.
Opinnäytetyöllä ei ollut toimeksiantajaa vaan lähtökohtana oli tekijän oma tilanne ja urahaa- veet. Tekijä oli suunnitellut graafisen alan yrityksen perustamista palkkatyön oheen. Toimin- nallisessa osuudessa tekijä vertaili valittuja yritysmuotoja ja päätyi perustamaan toiminimen.
Tekijä myös laati alustavan liiketoimintasuunnitelman ja markkinointiviestintäsuunnitelman.
Asiasanat: freelancer, toiminimi, kevytyrittäjyys, graafinen suunnittelu Alkaisinko freelanceriksi?
Should I become a freelancer?
Year 2020 Pages 41
The purpose of this thesis was to explore freelancing in the graphic design field. The primary purpose of this thesis was to examine the nature of working as a freelancer. The secondary goal was to investigate the suitable company forms for a freelancer and what must be consid- ered when starting a company. The thesis was functional, and it didn't include a research question.
The theoretical portion of the thesis got acquainted with working as a freelancer on a general level, in addition to copyright, pricing, taxation, and insurances. This study examined suita- ble company forms and how to draw up a business plan and a marketing plan. Additionally, the procedures needed to start a company were investigated. Literature and digital sources of freelance work, marketing, and entrepreneurship were used as source material.
There was no client in this study. The author's life situation and career dreams served as a basis. The author was planning to start a graphic design business alongside employment. In the functional part of this study, the author was comparing the chosen company forms and ended up starting a trading name. The author also created a tentative business plan and a marketing plan.
Keywords: freelance, trade name, light entrepreneurship, graphic design
Sisällys
1 Johdanto ... 6
2 Freelance-työ ... 7
2.1 Yleistä freelancerina työskentelystä ... 7
2.2 Tekijänoikeus ... 7
2.3 Hinnoittelu ja palkkio ... 10
2.4 Verotus ... 11
2.5 Sosiaaliturva ja vakuutukset ... 12
3 Yrityksen perustaminen ... 14
3.1 Liikeidea ... 14
3.2 Liiketoimintasuunnitelma ... 15
3.3 Yritysmuoto ... 16
3.4 Markkinointisuunnitelma ... 18
4 Case Solo Design ... 20
4.1 Alustava liiketoimintasuunnitelma ... 22
4.2 Alustava markkinointiviestinnän suunnitelma ... 25
5 Pohdinta ... 27
Lähteet ... 29
Kuviot ... 31
Taulukot ... 31
Liitteet ... 32
1 Johdanto
Uskoisin, että lähes jokainen työikäinen on jossain vaiheessa haaveillut elättävänsä itsensä omalla työllään, haaveillut tekevänsä unelmatyötään ja olevansa oman elämänsä herra. Nyky- aikana siihen alkaa olla lähes rajattomat mahdollisuudet, sillä opiskelumahdollisuuksia on ikään katsomatta käsittämättömän paljon ja nykyinen tekniikka on mahdollistanut myös ihan uusien ammattien syntymistä. Uskon myös, että joku muunkin miettii samoja asioita ja toivon tästä työstä olevan apua.
Juuri tästä haaveesta syntyi idea tähän opinnäytetyöhön. Haaveilin oman graafisen alan yri- tyksen perustamisesta ja päätin alkaa kartoittamaan, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jos alkai- sin työskentelemään graafisen alan freelancerina. Minulla on graafisen suunnittelijan koulutus ja ennestään kokemusta yrittämisestä eri alalla, joten kynnys yrityksen perustamiseen on ma- tala. Olen myös jo noin vuoden ajan saanut pieniä toimeksiantoja tutuilta yrittäjiltä, joten ajatus oman toiminimen tai muun vastaavan perustamisesta alkoi tuntumaan järkevältä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaista freelancerina työskentely pääpiirteis- sään on. Opinnäytetyössä käydään läpi tekijänoikeuksia, freelancer-työn hinnoittelua, työn verotusta sekä yrittäjän vakuutuksia. Käsittelen opinnäytetyössäni freelancer-työtä lähinnä graafisen suunnittelijan näkökulmasta.
Tavoitteena on myös selvittää, mitä pitää ja kannattaa ottaa huomioon yritystä perustetta- essa, nimenomaisesti kun kyseessä on sivutoiminen yritys. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kar- toitetaan vaihtoehtoja sopivista yritysmuodoista, käydään läpi liiketoimintasuunnitelmaa, markkinointisuunnitelmaa sekä selvitetään, mitä toimenpiteitä yrityksen perustaminen vaatii.
Käytännön osuudessa vertaillaan valittuja yritysmuotoja, käydään läpi toiminimen perustamis- prosessia sekä laaditaan alustava liiketoimintasuunnitelma ja markkinointiviestintäsuunni- telma.
Opinnäytetyö on rajattu käsittelemään vain yrityksen perustamisvaihetta, varsinaisen graafi- sen suunnittelijan työ jätetään aihealueen ulkopuolelle, jotta työ ei menisi liian laajaksi.
Opinnäytetyössä ei myöskään käsitellä kaikkia mahdollisia yritysmuotoja, ainoastaan niitä jotka koetaan potentiaalisiksi vaihtoehdoiksi. Opinnäytetyöllä ei ole toimeksiantajaa vaan sen taustalla on oma tilanne ja urahaaveet. Opinnäytetyö on toiminnallinen, joten varsinaista tut- kimuskysymystä ei ole.
2 Freelance-työ
2.1 Yleistä freelancerina työskentelystä
Heikki Jokinen avaa kirjassaan Graafikon tuoreet eväät hyvin kattavasti, mitä jokaisen free- lancerina työskentelevän graafisen suunnittelijan tulee tietää. Kirjassa käsitellään freelance- rina työskentelyä yleisellä tasolla, sekä yleishyödyllistä tietoa tekijänoikeuksista, verotuk- sesta, hinnoittelusta, sopimuksista sekä freelancerin sosiaaliturvasta. Verotuksen osalta on kuitenkin huomioitava, että kirja on julkaistu 2009 ja näin ollen tiedot ovat osin vanhentu- neita. (Jokinen 2009.)
Yleisesti ottaen freelancerilla tarkoitetaan henkilöä, jolla on useita työn- ja toimeksiantajia jopa samanaikaisesti. Freelance-työlle on tyypillistä työtehtävien lukuisa määrä sekä työteh- tävien tilapäisyys. (Verohallinto 2020.) Freelancer voi olla erikoistunut johonkin tiettyyn alaan, kuten esimerkiksi valokuvaamiseen tai hallita useampia osa-alueita, jolloin on hel- pompi etsiä tai ottaa vastaan erilaisia töitä. Freelance-työ on myös erinomainen keino kartut- taa asiakkuuksia ja kokemusta, jos suunnitelmissa on jossain vaiheessa oman suunnittelutoi- miston perustaminen.
Freelancerina työskentelyn suurimpana etuna on vapaus työskennellä sillä alalla, millä haluaa silloin kun haluaa. Kääntöpuolena on se, että freelancer on itse vastuussa tekemisestään. Toi- sin sanoen freelancer ei ole samalla lailla aikaan ja paikkaan työssään sidottu, kuin esimer- kiksi palkkatyötä tekevä. Hän voi vapaasti valita kenelle tekee töitä sekä mitä töitä ottaa vas- taan. Vastaavasti freelancerilla ei ole säännöllistä palkkatuloa eikä muita vakituisessa työsuh- teessa olevia etuja. (Jokinen 2009, 6-9.)
Graafisen suunnittelijan työtehtävät voivat vaihdella suurestikin isoista yritysilmeen suunnit- telutöistä pieniin julistesuunnittelutöihin, logosuunnittelusta kuvankäsittelyyn. Myös tilaajat voivat vaihdella yksityishenkilöistä yhteisöihin ja isoista yrityksistä pieniin. Töiden vaativuu- desta riippuen onkin kannattavaa, että freelancerilla olisi enemmän kuin yksi toimeksianto samalla kertaa. Yhden vaativamman työn rinnalla olisi hyvä olla muutamakin vähemmän vaa- tiva työ, esimerkiksi yritysilmeen suunnittelun lisäksi mainosten taittoa ja kuvien käsittelyä.
2.2 Tekijänoikeus
Tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus. Tekijänoikeudesta sääde- tään tekijänoikeuslaissa ja tekijänoikeusasetuksessa. Luovan työn tekijöitä, joilla on tekijän- oikeuksia, ovat esimerkiksi kuvataiteilijat, valokuvaajat, graafiset suunnittelijat ja kirjailijat.
(Kopiosto ry 2020.)
Tekijänoikeus syntyy samalla hetkellä, kun teos tehdään ja se syntyy aina henkilölle, joka te- oksen on luonut. Teoksena pidetään itsenäistä ja omaperäistä tekijän henkisen luomistyön tu- losta. Esimerkiksi sellainen kuva tai kirja, jollaista toinen ihminen ei todennäköisesti olisi teh- nyt täsmälleen samalla tavalla – sellainen, jossa näkyy tekijän oma panos, on teos. Teoksen omaperäisyys on oleellinen suojan synnylle. Tähän ei ole tarkkaa yleissääntöä, vaan mahdolli- set kiistakysymykset ratkotaan kukin erikseen. Tätä rajanvetoa tekee valtioneuvoston aset- tama tekijänoikeusneuvosto, joka antaa pyydettäessä lausunnon tekijänoikeuden alaan liitty- vistä asioista. (Suomen Freelance-journalistit ry 2014.)
Suojan saamisen kannalta teoksen taiteellisella tasolla tai käyttötarkoituksella ei ole merki- tystä, kuten ei myöskään sillä millä materiaalilla tai tekniikalla teos on toteutettu. Periaat- teessa lapsen piirros saa saman tekijänoikeussuojan kuin Picasson työ, mikäli se on riittävän omaperäinen ja ylittää teoskynnyksen. Omaperäisyyttä tulkitaan siten, että kukaan muu ei olisi todennäköisesti tehnyt samaa tehtävää täsmälleen samalla tavalla. Teoksen ei myöskään tarvitse olla julkaistu tai rekisteröity mihinkään, tekijänoikeus syntyy automaattisesti kun teos tehdään. (Jokinen 2012, 62-65.)
Teoksen ideaa, tietoja tai aihetta ei voi suojata, tekijänoikeus suojaa teoksen muotoa eli sitä ilmaisumuotoa, jolla tekijä on ajatuksensa ilmaissut. Tämä perustuu yhteiskuntamme perusoi- keuksiin kuuluvaan ilmaisuvapauteen. (Suomen Freelance-journalistit ry 2014.)
Käytännössä tekijänoikeus tarkoittaa sitä, että tekijällä on oikeus käyttää teostaan hyväkseen myös taloudellisesti. Tekijällä on myös pääsääntöisesti yksin oikeus määrätä siitä, miten ja missä tilanteissa muut voivat käyttää hänen teostaan tai vaihtoehtoisesti tekijällä on oikeus kieltää muita käyttämästä teostaan. (Grafia ry 2020.)
Graafisen suunnittelun tuotos on lähes aina teos eli se ylittää teoskynnyksen. Poikkeuksia voi- vat olla jotkin rutiininomaiset taittotyöt kuten lehtimainokset, mutta nekin voivat sisältää omaperäisiä elementtejä.
Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Valokuvien suoja-aika riippuu valokuvasta. Jos valokuva yltää teostasoon, toisin sanoen on omaperäinen ja itsenäinen, sen suoja-aika on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuo- lemansa jälkeen. Muiden valokuvien suoja-aika on lyhyempi. Tällaisten ns. tavallisten valoku- vien suoja-aika on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta. (Kopiosto ry 2020.)
Teoksella voi olla myös useampia tekijöitä. Tällöin on tärkeää sopia kaikkien tekijöiden kes- ken tarvittavista tekijänoikeuksista. (Huvio 2014, 12.) Tekijänoikeus on yhteinen, paitsi jos osuudet muodostavat itsenäisiä teoksia. Tekijöiden työn osuus voi olla erisuuruinen, mutta so-
pimusasioissa kaikkia on kuultava. Ilman sopimusta teosta ei voi julkaista laillisesti. Yhteiste- oksen tekijänoikeus on voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta pisimpään eläneen tekijän kuo- lemasta. (Jokinen 2009, 19.)
Taloudelliset ja moraaliset oikeudet
Tekijällä on kahdet eri oikeudet teokseensa: taloudelliset ja moraaliset. Taloudelliset oikeu- det ovat niitä käyttöoikeuksia, joita ostetaan ja myydään, moraaliset oikeudet taas takaavat sen, että tekijä tulee mainita soveltuvalla tavalla eikä teosta saa muuttaa tekijän taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla. Taloudelliset oikeudet voi luovuttaa osin tai kokonaan, moraalisia oikeuksia tekijä ei voi kokonaan luovuttaa. (Jokinen 2012, 63.)
Tekijä voi vapaasti luovuttaa tekijänoikeuksiaan, joko kokonaan tai osittain esimerkiksi toi- selle henkilölle tai yhteisölle. Tekijänoikeuksien luovutus voi olla vastikkeellinen (esimerkiksi myynti tai vaihto) tai vastikkeeton (esimerkiksi lahjoitus). Laki ei aseta mitään erityistä muo- toa tekijänoikeuksista sopimiselle, mutta osapuolien kannalta on suositeltavaa, että sopimuk- set laaditaan kirjallisesti. Sopimuksella ei kuitenkaan saa kokonaan luovuttaa respektioikeutta eli tekijälle kuuluvaa kunnioittamisoikeutta. (Kopiosto ry 2020)
Laki antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksensa käytöstä. Tekijänoikeuslain 2 pykälä sa- noo näin: ”Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muutta- mattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidela- jissa taikka toista tekotapaa käyttäen.” Tähän perustuu koko tekijänoikeustalous ja alan liike- toiminta: tekijä voi myydä oikeutta käyttää teostaan – sovitulla tavalla ja sovittavaa kor- vausta vastaan. (Jokinen 2012, 63.)
Oikeuksien myyntisopimus voi olla suullinen, kirjallinen tai jopa sanaton, kaikki ovat yhtä pä- teviä. Suullisen ja hiljaisen sopimisen kohdalla mahdolliset kiistat ovat haastavia, siksi olisi järkevää heti työstä sopimisen jälkeen lähettää vaikka sähköpostiviesti tilaajalle varmis- tukseksi siitä, mistä on sovittu. Suulliseen sopimukseen vetoavan on kyettävä näyttämään so- pimus toteen. Jos ei ole sovittu mitään erityistä, silloin mahdollisissa riitatapauksissa selvitel- lään vakiintunut alan tapa ja olosuhteet. (Jokinen 2009, 14-15.)
Toimialasta riippuen oikeuksia voi luovuttaa eri tavoilla. Heikki Jokinen listaa kirjassaan Graa- fikon tuoreet eväät (Jokinen 2009, 20.) yleisimpiä oikeuksien myynnin tapoja:
Kaikki oikeudet luovuttaessaan freelancer siirtää ostajalle kaikki taloudelliset oikeudet teok- seen. Ilman erillistä mainintaa oikeus luovuttaa teos edelleen kolmannelle ei sisälly kaikkiin oikeuksiin, ei myöskään teoksen muuttamisoikeus.
Kertajulkaisuoikeus merkitsee sitä, että ostaja saa julkaista teoksen yhden kerran. Tällöin on yleensä sovittu se yhteys, missä julkaiseminen tapahtuu, sekä julkaisun laajuus.
Yksinoikeudella tarkoitetaan sitä, ettei freelancer voi luovuttaa teosta kenellekään muulle käyttäjälle. Tällöin on sovittava erikseen omasta käytöstä vaikka kotisivuilla tai näyttelyissä.
Yksinoikeus voidaan määritellä joskus alueelliseksi.
Jatkuva/vapaa käyttöoikeus antaa oikeuden käyttää teosta tai kuvaa haluttuun tarkoitukseen useampia kertoja. Siihen ei sisälly edelleenluovutus- eikä muuttamisoikeutta, ellei sopimuk- sessa ole nimenomaisesti mainittu oikeuksien siirtymisestä.
Ensijulkaisuoikeus on teoksen ensimmäisen ostajan oikeus julkaista teos ensimmäisenä.
Edelleenluovutusoikeus tarkoittaa ostajan oikeutta luovuttaa tai myydä teos eteenpäin.
Tästä on aina erikseen sovittava.
Tekijän moraalisiin oikeuksiin kuuluvat isyysoikeus ja respekti- eli kunnioittamisoikeus.
Isyysoikeus koskee tekijän nimen ilmoittamista. Hyvän tavan mukaisesti nimi on ilmoitettava, kun teosta käytetään, esimerkiksi kun teosta kopioidaan tai esitetään julkisesti. Tarkkoja sääntöjä siitä, missä ja miten nimi ilmoitetaan, ei ole. Nimi tulee liittää siihen yhteyteen, mi- hin se kulloinkin luontevasti kuuluu. (Grafia ry 2020.) Tekijänoikeuslain 3 pykälä määrittelee isyysoikeuden seuraavasti: ”Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii”.
Respektioikeus tarkoittaa sitä, ettei teosta saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista ar- voa taikka omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla. Teosta ei myöskään saa saattaa yleisön saa- taviin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Loukkaavuutta voidaan arvioida puolueetonta mittapuuta käyttäen. Myös tekijän subjektiivinen käsitys asiasta voidaan jossain määrin ottaa huomioon. (Grafia ry 2020.) Respektioikeus määritellään tekijänoikeuslain 3 pykälässä seuraa- vasti: ”Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin ta- voin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä”.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan verkosta aina ajantasaisena valtion säädöstieto- pankista www.finlex.fi.
2.3 Hinnoittelu ja palkkio
Freelancereina toimivien graafisten suunnittelijoiden täytyy itse määritellä omat tuntihin- tansa, joilla työnteko on kannattavaa. Freelance-työn hinnoittelu koostuu erilaisista työvai-
heista, kuluista ja kustannuksista. Eri työvaiheita ovat graafisen suunnittelun osalta mm. toi- meksiantajan kanssa käytävät neuvottelut, matkakulut, konsultointi, aineiston hakeminen ja kokoaminen, digitaalisen materiaalin mm. kuvatiedostojen siirto ja muokkaus, varsinaisten sivujen suunnittelu, korjaukset, printit ja painovalmiin materiaalin lähettäminen. Huomioita- vaa on, että luova suunnittelu kuuluu myös työaikaan.
Kuluja ja kustannuksia ovat mm. työhuone kalusteineen, sähkö-, netti- ja puhelinkulut, tieto- kone oheislaitteineen ja ohjelmistoineen, päivitykset, materiaalikulut, ammattilehdet ja kir- jallisuus, ennakkoverot, oma koulutus, sekä tietenkin lakisääteiset eläkemaksut ja vakuutuk- set. Graafisesta suunnittelusta ja sen toteutuksesta alv on 24 %, josta voi vähentää omien ku- lujen alv:n.
Vuositasolla tulisi laskea, miten paljon kuluja työ sisältää, kun otetaan huomioon lomat, kou- lutukset ja sairauspäivät. Vuositason summasta lasketaan kuluista koostuva kuukausittainen osuus. Työhön käytettävän tuntimäärän arvioinnin graafinen suunnittelija harkitsee itse. Toi- meksiannosta aiheutuvat kustannukset sisällytetään kokonaispalkkioon. Toimeksiantajan pe- ruuttaessa tai keskeyttäessä toimeksiannon freelancer on oikeutettu tehdyn työn ja kulujen korvaukseen. (Grafia ry 2020.)
Grafia ry:n nettisivuilla löytyy kätevä laskuri freelancetyön hinnoitteluavuksi. Sivuilla on muu- tenkin hyviä ohjeita ja vinkkejä hinnoittelun perusteluun. Grafia ry on visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö, jonka tarkoituksena on edistää alan tietämystä ja tuntemusta sekä valvoa jäsentensä ammatillisia, oikeudellisia ja taloudellisia etuja. (Grafia ry 2020.)
Myös Suomen Freelancer-journalistit ry:n sivuilta löytyy paljon asiatietoa ja vinkkejä liittyen hinnoitteluun ja freelancetyöhön yleisesti ottaen. Suomen freelance-journalistit ry (SFJ) on Journalistiliiton valtakunnallinen jäsenyhdistys, johon kuuluvat pääasiassa lehdistölle työsken- televät vapaat journalistit. SFJ ajaa jäsentensä etuja tiedottamalla freelance-työn ajankoh- taisista kysymyksistä, ottamalla kantaa alan kehitykseen ja kouluttamalla jäseniään. Yhdistyk- sen tehtävänä on parantaa jäsentensä työoloja, taloudellista asemaa ja sosiaaliturvaa. (Suo- men Freelancer-journalistit ry 2020.)
2.4 Verotus
Freelancerin tulonhankinta perustuu yleensä useisiin erilaisiin työ- ja toimeksiantosuhteisiin saman vuoden aikana. Näistä voi kertyä tuloja erilaisina suorituksina eli palkkana tai työkor- vauksena. Työsuhteessa olevalle freelancerille maksettu suoritus on ansiotulona verotettavaa palkkaa. Myös yrittäjämäisesti ilman työsuhdetta työskentelevälle freelancerille maksettu työkorvaus verotetaan ansiotulona. Suorituslajista riippumatta freelancerin työskentelyllään ansaitsemat korvaukset verotetaan hänen ansiotulonaan. (Verohallinto 2020.)
Freelancer on arvonlisäverovelvollinen, jos hän harjoittaa toimintaa arvonlisäverolain 1 §:n mukaisesti liiketoiminnan muodossa, eikä myyntiä ole erikseen säädetty arvonlisäverotto- maksi. Toimintaa ei katsota liiketoiminnaksi, jos freelancer saa siitä palkkaa. Freelancerin ei tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi, jos arvonlisäveron vähäisen toiminnan raja ei ylity. Arvonlisäveron vähäisen toiminnan raja on 10 000 euroa. (Verohallinto 2020.)
Freelancerille saattaa kertyä tuloja myös aineettomien oikeuksien (esimerkiksi tekijänoikeu- den) käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä saadusta korvauksesta.
Tällainen freelancerin omaan työskentelyyn perustuva käyttökorvaus tekijänoikeudesta tai muusta aineettomasta oikeudesta verotetaan ansiotulona. Jos freelancer on saanut aineetto- man oikeuden perintönä tai hankkinut sen vastiketta vastaan, hänen siitä saamansa korvaus on pääomatuloa. Ainoastaan opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteen harjoittamista varten saatu apuraha tai stipendi voi olla verovapaata tuloa. Muuta tarkoitusta varten saadut apura- hat ja stipendit ovat aina veronalaista ansiotuloa apurahan myöntäjästä riippumatta. (Vero- hallinto 2020.)
Aikaisemmin yleisesti käytössä ollut freelancerin verokortti ei ole ollut enää saatavissa vuo- den 2019 alusta alkaen. Sen sijaan kaikille palkansaajille lähetetään yhden tulorajan vero- kortti, josta voi ottaa kopion palkanmaksajille. Jos verokorttiin merkitty vuosituloraja ylittyy, maksaja toimittaa ennakonpidätyksen verokorttiin merkityn lisäprosentin mukaan. Vastuu tu- lorajan seurannasta on palkansaajalla, jos hänellä on useita palkanmaksajia verovuoden ai- kana. (Verohallinto 2020.)
Muussa kuin työsuhteessa työskentelevän freelancerin saama matkakustannusten korvaus on hänen veronalaista ansiotuloaan. Veronalaista tuloa on tässä tilanteessa sekä työmatkoista että muista matkoista saatu korvaus. Maksajan ei kuitenkaan tarvitse pidättää luonnolliselle henkilölle maksamastaan matkakustannusten korvauksesta ennakonpidätystä, jos korvausten määrä on Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista annetun päätöksen mu- kaiset. (Verohallinto 2020.)
Freelancerilla on tuloverolain 29 §:n mukaan oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (luonnolliset vähennykset). Tuloverolaissa ei ole yksityis- kohtaista luetteloa sitä, minkälaiset menot ovat vähennyskelpoisia, mutta menojen vähennys- kelpoisuuden kannalta on merkitsevää, että ne johtuvat tulon hankkimisesta ja säilyttämi- sestä. Tuloverolaissa on säädetty myös siitä, mitkä menot eivät ole vähennyskelpoisia. Tulon hankkimisesta johtuvia menoja ovat mm. ammattikirjallisuus ja jäsenmaksut, työhuonekulut, materiaali-, tarvike- ja työvälinekulut sekä matkakulut asunnon ja varsinaisen työpaikan vä- lillä. (Verohallinto 2020.)
Keskeinen seikka ratkaistaessa menojen vähennyskelpoisuutta on freelancerin toiminnan luonne ja menojen liittyminen veronalaisten tulojen hankkimiseen. Verovelvollisella on viime- sijainen näyttövelvollisuus menojen liittymisestä hänen tulonhankintatoimintaansa. Freelan- cerin on siten voitava osoittaa menojen liityntä ja johtuminen veronalaisten tulojen hankin- nasta ja säilyttämisestä. (Verohallinto 2020.)
2.5 Sosiaaliturva ja vakuutukset
Monet luovan työn tekijät, kuten graafiset suunnittelijat, kirjailijat ja kääntäjät, rinnastetaan eläketurvan suhteen usein yrittäjään, joten freelancerin on itse huolehdittava mm. tapa- turma- ja kuolemantapausturvasta sekä eläketurvan riittävyydestä. (Friman & Komi 2010, 15.) Freelancerille voi kertyä eläkettä samanaikaisesti useista eri työtehtävistä ja eri eläkejärjes- telmistä. Työeläkettä voi ansaita samanaikaisesti rinnakkaisista töistä eri eläkelakien mukaan.
Yrittäjänä toimiminen ei ole este normaalin ansiotyön tekemiselle yrittäjyyden lomassa tai rinnalla. Työnantaja maksaa myös sivutoimisesta työntekijästään työeläkemaksun normaalisti.
(Friman & Komi 2010, 21.)
Yrittäjän YEL-vakuutus on yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Sen työtulon suuruudesta riippuvat yrittäjän sekä sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahat että työkyvyttömyys-, perhe- ja van- huuseläke. YEL-työtulon tulee olla realistisella tasolla eli se kannattaa määritellä vastaamaan korvausta, jonka yrittäjä maksaisi itselleen. Aloittavalle yrittäjälle myönnetään YEL-vakuutus- maksun ensimmäisen neljän vuoden ajan 25 %:n alennus. YEL koskee myös työ- tai virkasuh- teessa olevaa henkilöä, joka työskentelee sivutoimisesti yrittäjänä. YEL-vakuutus pitää ottaa, jos yritystoiminnasta kertyvän työtulon arvioidaan yltävän vähintään YEL:n vähimmäisrajaan eli 7 958,99€ vuodessa (2020) ja toiminta jatkuu ainakin neljä kuukautta. Tekijänoikeuskor- vaukset eivät kartuta työntekijöiden työeläkettä, mutta yrittäjien eläketurvassa niitä voidaan ottaa huomioon työtuloa määriteltäessä. (Friman & Komi 2010, 15-16.)
Saadakseen työttömyysturvaa yrittäjän tulee – sen lisäksi, että hänen YEL-työtulonsa on koh- dallaan - olla työttömyyskassan jäsen. Yrittäjä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä, jos YEL-työtuloksi on määritelty vähintään 13 076 euroa vuodessa (2020) ja voi liittyä yrittä- jien työttömyyskassan jäseneksi (SYT-kassa). (Suomen Yrittäjät ry 2020.)
Työttömyyskassan jäsenet saavat ansiopäivärahaa, muut Kelan maksamaa peruspäivärahaa.
Päivärahanhakijoilla, joiden enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai myöhemmin, enimmäismaksu- aika on pääsääntöisesti 400 päivää, mutta hakijan iästä ja työhistoriasta riippuen se voi poik- keuksellisesti olla myös 300 tai 500 päivää. (Suomen Yrittäjien Työttömyyskassa 2020.) Myös yrittäjä voi saada peruspäivärahaa, jos hän täyttää työssäoloehdon. Jos työssäoloehto ei täyty, taloudellista tukea tarvitseva työtön voi saada työmarkkinatukea, joka on tarveharkin-
taista ja sidottu puolison tuloihin. Ennen kuin työttömyyskassa tai Kela voi maksaa työttö- myyspäivärahaa tai työmarkkinatukea, sen on saatava työvoimatoimistosta työvoimapoliitti- nen lausunto, jossa todetaan onko työttömyysturvan maksamiselle estettä. Esteenä voi olla esimerkiksi se, ettei henkilö ole työmarkkinoiden käytettävissä, hän ei hae kokopäivätöitä tai työllistyy omassa työssään. (Friman & Komi 2010, 38.)
Myös freelancerin kannattaa pitää huolta, että yritystoiminnan kannalta tarpeelliset vakuu- tukset ovat voimassa. Näitä ovat esimerkiksi omaisuusvakuutukset, vastuuvakuutukset ja oi- keusturvavakuutukset. Huonoimman vaihtoehdon varalle kannattaa myös hankkia riittävä hen- kivakuutusturva. Hyvä nyrkkisääntö tämän turvan tarvittavan tason laskemiseen on 1 – 2 vuo- den tulot yhdessä velkojen määrän kanssa. (Suomen Yrittäjät ry 2015.)
3 Yrityksen perustaminen
Yrittäjäksi ryhtyminen on aina tietoinen valinta, jota on harkittava huolella. Ennen perusta- mispäätöksen tekemistä on tarpeellista punnita tarkasti erilaisia vaihtoehtoja ja pohtia omaa soveltuvuuttaan itsenäiseen toimintaan sekä riskien ottamiseen. (Holopainen 2015, 12)Yrityk- sen perustamisen lähtökohtia ovat yrittäjäksi aikovan oma halu, tahto, yrittäjävalmiudet ja liikeidea, joiden varaan kannattava yritystoiminta rakennetaan. (Suomen Yrittäjät ry 2020.) Omia yrittäjäominaisuuksia kannattaa arvioida realistisesti, esimerkiksi määrittelemällä oma osaamisensa ja konkreettiset taitonsa. Sen jälkeen voi pohtia, mitä osaamista tarvitsee lisää.
Yrittäjältä kuitenkin vaaditaan hyvinkin erilaisia ominaisuuksia ja kykyjä, riippuen siitä millä alalla hän toimii. Omia ominaisuuksia kannattaa peilata suhteessa yrityksen perustamiside- aan. Myös ulkopuolisilta henkilöiltä voi pyytää arvioita oman itsetutkiskelun lisäksi. (Meret- niemi, Ylönen 2009, 13.)
3.1 Liikeidea
Hyvä liikeidea on yritystoiminnan menestymisen perusedellytys. Yrityksen toiminnan pohjana on yritysidea, joka kuvaa niitä asioita, joihin yrityksen synty ja olemassaolo perustuu. Lii- keidea on jalostettu yritysideasta ja kuvaa sitä, miten yritys hankkii tuloa. Liikeidea kertoo mitä tuotteita tai millaisia palveluita yritys tuottaa; kenelle niitä myydään ja miten tuote tai palvelu tuotetaan, toimitetaan ja myydään (Kuvio 1.). Toimiva liikeidea on yrityksen menes- tymisen kannalta ratkaiseva, sillä se määrittelee, miten yrityksestä saadaan kannattava. (Suo- men Yrittäjät ry 2020.)
Kuvio 1. Liikeidea (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2020, 16)
Liikeidean toteuttamiskelpoisuutta kannattaa tarkastella erityisesti asiakkaan näkökulmasta.
Tuotteen tai palvelun täyttyy olla sellainen, josta asiakas on valmis maksamaan. Sen vuoksi onkin tärkeää selvittää asiakkaiden tarpeet esimerkiksi markkinatutkimuksella. Tutkimus ei kerro koko totuutta, mutta antaa osviittaa siitä, mitä ominaisuuksia asiakkaat arvostavat.
(Suomen Uusyrityskeskukset ry 2020, 16.) 3.2 Liiketoimintasuunnitelma
Liikeidean pohjalta rakennetaan liiketoimintasuunnitelma, joka auttaa hahmottamaan yrityk- sen toimintatapoja ja kannattavuutta. Mitä suurempaa liiketoiminta on ja mitä erikoistu- neempi yritys on, sitä tarkemmin liiketoimintasuunnitelma kannattaa tehdä. Hyvä liiketoimin- tasuunnitelma on yritystoiminnan perusta ja antaa vakaan pohjan myyntitavoitteiden saavut- tamiseen. Liiketoimintasuunnitelma laaditaan ensisijaisesti yrittäjää varten, mutta sitä tarvi- taan myös rahoitusta haettaessa. Esimerkiksi pankit, ELY-keskus sekä yksityiset rahoittajat ovat kiinnostuneita liiketoimintasuunnitelmasta ja siihen kuuluvista laskelmista harkitessaan rahoituksen tai tukien myöntämistä. (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2020, 18.)
Liiketoimintasuunnitelma kuvaa, miten liikeideaa lähdetään käytännössä toteuttamaan, eli siinä kuvataan yrityksen toimintaympäristö, toimintatavat ja tavoitteet (Kuvio 2.). Se on kat- tava ja yksityiskohtainen esitys, johon on laadittu pidemmän ajanjakson päämäärät ja tavoit- teet, sekä budjetit ja talouslaskelmat. Niiden avulla voidaan arvioida yrityksen kannatta- vuutta. Suomen Uusyrityskeskukset ry 2020, 18)
Suunnitelmassa käydään läpi myös tuotteen ominaisuudet, asiakasryhmät, kilpailutilanne markkinoilla, yrittäjän koulutus ja osaaminen sekä markkinointisuunnitelma. Hyvässä liiketoi- mintasuunnitelmassa otetaan huomioon myös mahdolliset riskitekijät, jotka voivat vaikuttaa yrityksen menestymiseen. Suomen Uusyrityskeskukset ry 2020, 18)
Kuvio 2. Liiketoimintasuunnitelman osat (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2020, 19) 3.3 Yritysmuoto
Yritystä perustettaessa yritysmuotoa pitää harkita tarkasti, mikä on sopivin ja tarkoituksen mukaisin kaavailtuun toimintaan. Yritysmuodon valintaan vaikuttavat muun muassa pääoma- tarpeeseen, perustajien lukumäärään, päätöksentekoon, vastuuseen ja verotukseen liittyvät asiat. Mikäli yrityksen perustajia on vain yksi, yksinkertaisinta on toimia yksityisenä elinkei- nonharjoittajana. (Holopainen 2015, 21)
Toiminimi
Yksityinen elinkeinonharjoittaja, josta käytetään puhekielessä nimitystä toiminimiyrittäjä, te- kee kaikki sitoumuksensa ja solmii sopimukset omalla nimellään. Vaikka liiketoiminnasta teh- däänkin erikseen kirjanpito ja sille on saatettu rekisteröidä erillinen nimikin, ei toiminimi ole yrittäjästä erillinen ”oma” oikeushenkilönsä. Siten toiminimellä toimiva elinkeinonharjoittaja
vastaa kaikista tekemistään sitoumuksista kaikella liikkeeseen kuuluvalla ja henkilökohtaisella omaisuudellaan. Lainsäädännössä toiminimellä tarkoitetaan kuitenkin yrityksen nimeä yhtiö- muodosta riippumatta. (Suomen Yrittäjät ry 2019.)
Hänellä on vastaavasti mahdollisuus nostaa yrityksestä varoja niin halutessaan. Toiminimen omaisuus ei siten ole erillistä yrittäjän henkilökohtaisesta omaisuudesta muutoin kuin kirjan- pidollisesti. Vastuu veloista tarkoittaa toiminimen kohdalla sitä, että velkoja, joka haluaa pe- riä saatavaansa ulosoton kautta, voi pyytää ulosmittaamaan myös yrittäjän henkilökohtaista omaisuutta yrityksen velasta. Velkojalla ei ole velvollisuutta periä saatavaa ensin liikeomai- suudesta edes silloin, kun liikeomaisuus riittäisi velan maksuun. (Suomen Yrittäjät ry 2019.) Toiminimen perustaminen ei edellytä erillistä perustamisasiakirjaa tai muitakaan perustamis- muodollisuuksia, vaan perustamiseen riittää pelkkä ilmoitus kaupparekisteriin. Perustamisil- moitus kaupparekisteriin tehdään lomakkeella, jonka saa helpoiten Patentti- ja rekisterihalli- tuksen kotisivuilta. Lomakkeen voi myös noutaa mm. Patentti- ja rekisterihallituksen palvelu- pisteistä (maistraattien tai ELY-keskusten yhteydessä). Perustamisilmoitus on maksullinen.
Maksu maksetaan etukäteen, ja kuitti liitetään ilmoitukseen. (Suomen Yrittäjät ry 2019.) Velvollisuutta toiminimen rekisteröimiseen ei välttämättä ole. Perustamisilmoituksen on vel- vollinen tekemään sellainen yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka
• harjoittaa luvanvaraista elinkeinotoimintaa
• toimii omasta asunnosta erillisessä pysyvässä toimipaikassa (esim. liiketilassa)
• käyttää muita apulaisia kuin aviopuolisoaan tai perheenjäsentään.
Mikäli ehdot eivät täyty, ei velvollisuutta toiminimen rekisteröimiseen ole. Rekisteröinti kui- tenkin kannattaa, jotta yksinoikeus toiminimeen yritystoiminnan nimenä varmistuisi. Yksinoi- keus voi syntyä rekisteröimättäkin niin kutsutun vakiintumisen kautta, mikä tarkoittaa sitä, että kyseinen nimi yhdistettäisiin tietyllä alueella nimenomaan tiettyyn yrittäjään. Vakiintu- neisuus on kuitenkin aina tulkinnanvaraista, joten toiminimen rekisteröiminen on varmin tapa vahvistaa yksinoikeus. (Suomen Yrittäjät ry 2019.)
Vaikka velvollisuutta toiminimen rekisteröimiselle Kaupparekisteriin ei olisikaan, voi esimer- kiksi verolainsäädännöstä seurata velvollisuus ilmoittaa toiminnasta verottajalle. Näin on esi- merkiksi silloin, jos yrittäjä on toiminnasta arvonlisäverovelvollinen. (Suomen Yrittäjät ry 2019.)
Kevytyrittäjyys
Kevytyrittäjyys ei ole varsinainen yritysmuoto, vaan se tarkoittaa yrittäjämäisen toiminnan harjoittamista, joko yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai vaihtoehtoisesti palkansaajana.
Palvelusta riippuen tehdystä työstä voi laskuttaa yksityishenkilönä tai y-tunnuksella. Ke- vytyrittäjänä voi toimia omilla ehdoilla, kuitenkin siten, että tarvittavat maksut ja ilmoituk- set laskutukseen liittyen tulevat hoidetuiksi. Kevytyrittäjänä toimiessa yrittäjä voi keskittyä itse työntekoon eikä hänen tarvitse käyttää omaa aikaansa kirjanpidon ja verotuksen opette- luun eikä maksaa ulkopuoliselle kirjanpitäjälle. Kevytyrittäjyys sopii parhaiten yrittäjälle, joka myy omaa osaamistaan. Rajoituksena on, että se ei sovi alalle, joka on luvanvaraista ku- ten esimerkiksi kiinteistönvälitysala, ravintola-ala tai taksiliikenteen harjoittaminen. (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2020, 14.)
UKKO.fi on 2012 perustettu suomalainen verkossa toimiva kevytyrittäjyyspalvelu, jolla on jo reilut 90 000 käyttäjää. Se on tällä hetkellä Suomen suurin kevytyrittäjyyspalvelu. Palvelu huolehtii käyttäjiensä puolesta kaikesta laskutukseen ja palkanmaksuun liittyvistä paperi- töistä sekä viranomaisilmoitusten ja maksujen hoitamisesta. Palvelun tarkoituksena on tehdä yrittäjämäisen toiminnan aloittamisesta mahdollisimman helppoa. (UKKO.fi 2020.)
Palveluun rekisteröityminen on maksutonta, eikä siinä ole aloitus- tai kuukausimaksuja eikä juoksevia kuluja. Palvelu toimii siten, että kevytyrittäjä markkinoi itse omaa työtään ja sopii työn sisällöstä, hinnasta ja muista ehdoista asiakkaansa kanssa. Kun työ on tehty, kevytyrit- täjä tekee laskun UKKO.fi:n verkkopalvelussa ja UKKO.fi lähettää laskun asiakkaalle. Asiak- kaan maksettua laskun, UKKO.fi hoitaa tarvittavat paperityöt ja maksaa loppuosuuden ke- vytyrittäjälle. (UKKO.fi 2020.)
OP Kevytyrittäjä on OP Ryhmän palvelu, mutta sopii muiden pankkien asiakkaille. OP Ke- vytyrittäjäpalvelussa on reilut 15 000 käyttäjää. Palvelun kautta voi hoitaa laskutuksen, ve- roilmoitukset ja muut paperityöt. Kirjanpito hoituu automaattisesti, sillä lähetetyt laskut ja saadut maksut kirjautuvat suoraan kirjanpitoon. (OP Kevytyrittäjä 2020.)
OP Kevytyrittäjä -palvelussa yrittäjälle perustetaan Y-tunnus, jonka myötä kevytyrittäjästä tulee yksityinen elinkeinonharjoittaja. Myös henkilöt joilla on jo Y-tunnus, voivat liittyä pal- velun käyttäjiksi. Myös OP Kevytyrittäjäpalveluun kirjautuminen on maksutonta eikä siinäkään ole aloitus- ja kuukausikuluja tai juoksevia kuluja. (OP Kevytyrittäjä 2020.)
3.4 Markkinointisuunnitelma
Markkinointiin on syytä panostaa jo yrityksen alkumetreiltä lähtien. Loistavakaan idea ei riitä, jos asiakas ei tiedä yrityksestä mitään. Vaikka tuote tai palvelu olisi kuinka upea, asiakas ei löydä yritystä, ellei häntä houkutella sen luokse. (Suomen Yrittäjät ry 2014.) Nimenomaan markkinoinnilla pyritään vaikuttamaan kohdeasiakkaiden mielikuviin ja kokemuksiin yrityksen
tarjoamista palveluista tai tuotteista. (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2020, 36.) Käytännössä kaikki tilanteet, joissa asiakas on kontaktissa brändin kanssa, ovat markkinointia. Esimerkiksi tilanteet, joissa joku näkee yrityksen mainoksen, tai joissa joku kehuu tai haukkuu yritystä tai sen palvelua. (Jääskeläinen 2015, 97.)
Markkinoinnin tavoitteena on myös luoda, kehittää ja ylläpitää asiakassuhteita. Myös yrityksen imagon rakentaminen liittyy markkinointiin. Tavoitteena on saada kohdeasiakas valitsemaan oman yrityksen palvelu tai tuote kilpailijan sijaan. (Meretniemi, Ylönen 2009, 16.)
Markkinointisuunnitelmaa laadittaessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota kohderyhmän va- lintaan ja keskittyä siihen. Markkinoinnin suunnittelun lähtökohtana ovat nimenomaan asiak- kaat ja markkinoinnin toimenpiteet tulisi miettiä sen mukaisesti kenelle myydään. Markki- nointisuunnitelman pohjana voi käyttää esimerkiksi neljän P:n mallia eli Product (tuote), Price (hinta), Place (sijainti) ja Promotion (myynnin edistäminen) (Kuvio 3.). (Suomen Uusyri- tyskeskukset ry 2020, 36.)
Kuvio 3. Markkinointisuunnitelma (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2020, 36.)
Suuren asiakasmassan hankkiminen on houkuttelevaa, mutta tärkeämpää on keskittyä siihen asiakasryhmään, joka tuo yritykselle suurimman myynnin vähimmällä vaivalla. Markkinointi on
tehokkaampaa keskittämällä se tiettyyn asiakasryhmään suuren asiakasmassan sijaan. Asiakas- ryhmiä voi rajata esimerkiksi iän, asuinpaikan tai ostovoiman perusteella. Asiakasryhmän va- linta ei ole pelkästään strategiakysymys, sillä asiakkaiden valintoihin vaikuttavat monet muut- kin asiat, kuten esimerkiksi tunnepohjaiset asiat. (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2020, 37.) Yritykselle kannattaa myös laatia selkeä vuosisuunnitelma eli markkinoinnin vuosikello. Siihen on helppo ajastaa erilaiset toimenpiteet niin vuosi-, kuukausi- kuin viikkotasolla. Sen kanssa tulee huolehdittua, että suunnitellut toimenpiteet tulevat hoidettua ajallaan. (Jääskeläinen 2015, 98.)
4 Case Solo Design
Ajatus oman yrityksen perustamisesta alkoi kehittymään suoritettuani graafisen suunnittelijan koulutuksen Helsinki Design Schoolissa vuonna 2018. Yrittäjänä toimiminen on itselleni jo en- nestään tuttua kiinteistönvälitysalalta, joten kynnys yrittämiseen on matala. Olen kuitenkin sen verran realisti, etten rohkene täysipäiväiseksi yrittäjäksi ryhtyä. Sen vuoksi lähdinkin kar- toittamaan vaihtoehtoja, jotka mahdollistaisivat yrittämisen päätoimen ohessa.
Graafinen ala on myös varsin kilpailtu ja usein monilta markkinoinnin osaajiltakin vaaditaan nykyään graafisen suunnittelun perusteiden osaamista. Myös graafiselta suunnittelijalta tun- nutaan odottavan markkinoinnin osaamista. Näkisin, että itselläni on hyvä tilanne sen suh- teen, sillä sekä opintoni Laurea-ammattikorkeakoulussa että Helsinki Design Schoolissa ovat tukeneet toisiaan sekä urahaaveitani.
Freelancerina työskentely on mielestäni erinomainen vaihtoehto sivutoimiseen yrittämiseen.
Vapaus valita omat projektit ja yhteistyökumppanit antaa avaimet mielekkääseen tekemiseen ja säännöllinen palkkatyö kuitenkin pitää huolta, ettei tarvitse ottaa vastaan mitä tahansa toimeksiantoa. Kokemus yrittämisestä auttaa osaltaan siinä, että olen perillä yrittäjän velvol- lisuuksista ja osaan paremmin valvoa omia etujani ja oikeuksiani.
Lähdin liikkeelle vertailemalla eri yritysmuotoja ja mietin itselleni sopivia vaihtoehtoja. Kri- teerinä olivat vähäinen byrokratia sekä tarvittaessa yritystoiminnan lopettamisen helppous.
Vaihtoehtoina pohdin toiminimeä, osakeyhtiötä ja kevytyrittäjyyttä. Päädyin kuitenkin vertai- lemaan kevytyrittäjyyttä sekä toiminimeä. Taulukko 1. näyttää konkreettisen vertailun eri vaihtoehtojen välillä. Vaikka osakeyhtiön perustaminen onkin nykyään helpompaa, kun aloi- tuspääomaa ei enää tarvita, sen lopettaminen on varsin työlästä. Osakeyhtiö vaatii myös halli- tuksen ja yhtiökokoukset.
Toiminimi Ukko.fi OP-kevytyrittäjä
Y-tunnus Kyllä Ei Kyllä
Liiketoiminnan kulu- jen vähennysoikeus
Kyllä Kyllä Kyllä
Perustamiskulut 60 € verkossa, 110 € lomakkeella
Ei Ei
Mahdollisuus startti- rahaan
Kyllä Ei Kyllä
Kirjanpito Yrittäjä vastaa itse Sisältyy Sisältyy
Laskutus Yrittäjä vastaa itse Sisältyy Sisältyy
Tilinpäätös Yrittäjä vastaa itse Sisältyy Sisältyy Vakuutukset Yrittäjä vastaa itse Sisältyy Ei sisälly Kustannukset Riippuu mitä yrittäjä
pystyy hoitamaan itse (kirjanpito, las- kutus ym.)
5% (+alv 24%) / mak- settu lasku
5% (+alv 24%) / mak- settu lasku
Taulukko 1. Yritysmuotojen vertailu
Sekä UKKO.fi –palvelu että OP-kevytyrittäjä –palvelu vaikuttivat molemmat varsin helppokäyt- töisiltä ja sopivilta etenkin satunnaiseen yritystoimintaan. Varsinkin ensimmäistä kertaa yri- tystoimintaa miettivälle ja aloittavalle palvelut tuovat helpotusta, kun ei tarvitse huolehtia kaikesta yritystoimintaan kuuluvasta paperityöstä vaan voi ulkoistaa varsin edullisesti. Kum- massakaan palvelussa ei ole aloituskuluja, ainoastaan maksetuista maksuista veloitetaan pal- velumaksu.
Päädyin perustamaan toiminimen. Totesin, että koulutukseni sekä kokemukseni yrittäjänä an- tavat minulle hyvän pohjan ja ymmärryksen yritysmaailmaan. Hallitsen myös kirjanpitoa ja laskutusta sen verran, että varsinkin alkuvaiheessa osaamiseni riittää vallan mainiosti yrityk- sen taloushallinnon pyörittämiseen. Osaltaan yritysmuodon valintaan vaikutti myös se, että perustamalla toiminimen yritykseni sai y-tunnuksen ja merkittiin kaupparekisteriin ja näin ol- len kukaan muu ei pysty ottamaan valitsemaani yrityksen nimeä käyttöönsä.
Pitkällisen pohdinnan jälkeen yritykseni nimeksi tuli Solo Design. Solo viittaa sekä 1) siihen, että työskentelen yksin ja 2) Tähtien Sodan Han Solo –hahmoon. Design viittaa luovaan suun- nittelutyöhön. Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelun kautta voi katsella ole- massa olevia yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä. Palvelun kautta varmistin, ettei kyseistä ni- meä ole vielä kenelläkään tai millään käytössä. (Patentti- ja rekisterihallitus Virre 2020.) Yrityksen brändi-ilmeen ja liikemerkin suunnittelin itse. Päävärit ovat musta ja valkoinen, sillä niitä on helppo tarvittaessa yhdistää muihin väreihin. (Kuvio 4.) Musta ja valkoinen ovat tyylikäs ja aikaa kestävä yhdistelmä, värimaailmaa on myös helppo muuttaa, jos siltä tuntuu.
Kuvio 4. Solo Design liikemerkki
Itse perustamisprosessi oli hyvinkin yksinkertainen. Patentti- ja rekisterihallituksen sivulla pääsi suoraan verkossa tekemään perustamisilmoituksen. Ilmoitus maksoi 60 euroa ja y-tun- nuksen sai heti. Varsinaista päätöstä ja toiminimen hyväksyntää piti odotella noin viikko. (Pa- tentti- ja rekisterihallitus 2020.) Kaupparekisteriote tuli postitse kotiin. En ilmoittanut yri- tystä vielä ennakkoperintä- tai ALV-rekisteriin. Arvioni mukaan yrityksen tuotot jäävät aloi- tusvuonna alle minimin eli 10 000 euroa, jolloin yritystä ei edes tarvitse ilmoittaa arvonlisäve- rovelvolliseksi.
4.1 Alustava liiketoimintasuunnitelma
Solo Designin liikeideana on tarjota erilaisia graafisen alan palveluita, apua markkinointiin ja mainontaan sekä konsultointia asuntokauppaan liittyvissä asioissa. Asiakkaina ovat ensisijai- sesti paikalliset pienyrittäjät, kiinteistönvälitysalan yritykset sekä jossain määrin tutut yrittä- jät ja henkilöasiakkaat. Palveluita tullaan markkinoimaan ensisijaisesti sosiaalisen median ka- navissa (facebook ja instagram) sekä jonkin verran päätoimisen työpaikkani keskustelufooru- milla. (Kuvio 5.)
Kuvio 5. Solo Designin liikeidea
Löysin Uusyrityskeskus Wäläkyn nettisivuilta hyvän pohjan alustavalle liiketoimintasuunnitel- malle (Liite 2.), jota käytin oman liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. (Wäläkky Keski-Sa- von Uusyrityskeskus ry 2020.)
Ensimmäisessä osiossa käydään läpi omaa osaamistani ja taustaani. Kerron siinä koulutukses- tani, työkokemuksestani sekä mainitsen erityisenä osaamisena aikaisemman kokemukseni yrit- täjänä. Varsinaisia vahvuuksia minulla on luovuus, ideointi, asiakasymmärrys, peräänantamat- tomuus, sopeutuvaisuus, nopea oppimaan asioita, valmis kokeilemaan uusia asioita ja tieto- taito. Heikoiksi puoliksi tunnustan laiskuuden sekä ei-kiinnostavien asioiden viime tippaan jät- tämisen, myös tekninen osaaminen kaipaa jatkuvaa kehittämistä.
Liiketoimintasuunnitelman toisessa osiossa pureudutaan tarkemmin yrityksen tarjoamaan pal- veluun. Solo Designin tarjoamat palvelut ovat pääosin graafisen suunnittelun eri osa-alueita eli mainos- ja markkinointimateriaalien suunnittelua ja toteutusta sekä printtiin että digitaa- lisiin kanaviin, logosuunnittelua ja kuvankäsittelyä. Erikseen sovittaessa myös brändi-ilmeen suunnittelu on mahdollista. Näiden lisäksi tarjoan neuvontaa ja vinkkejä yritysten mainontaan ja markkinointiin sekä konsultoin asuntokauppaan liittyvissä asioissa.
Tämä eroaa muiden saman alan yritysten palveluista monipuolisuudella sekä sillä, että uskon ettei kiinteistönvälitysosaamisen, markkinointiosaamisen ja graafisen suunnittelun yhdistämi- nen ole ihan kaikkein tavanomaisin. Tässä voi nousta ongelmaksi, että palvelu koetaan yksi- puoliseksi ja vain kiinteistönvälitysliikkeille tarkoitetuksi. Tarkoituksena on kuitenkin tarjota erinomaista palvelua kaikenlaisille pienyrityksille. Asiakkaan saama hyöty on laadukkaat ja viimeistellyt materiaalit markkinoinnin tueksi.
Kolmannessa osiossa kartoitetaan asiakkaita ja markkinoita. Pääasialliseksi kohderyhmäksi olen määritellyt pienyrittäjät. Potentiaalisia asiakkaita olisivat esimerkiksi paikalliset pien- yrittäjät sekä päätoimisen työpaikkani ketjun muut asuntomyymälät. Myös tuttujen kautta on mahdollista tavoittaa asiakkaita. Pääkaupunkiseudun lisäksi asiakkaita olisi mahdollista saada
ympäri Suomea. Arvioisin asiakasmäärän liikkuvan kymmenen ja viidenkymmenen välillä, riip- puen siitä kuinka ketjun muut asuntomyymälät alkaisivat käyttää palveluani.
Tällä hetkellä paikalliset yrittäjät taitavat tehdä pääosin mainoksensa itse. Työpaikkani muut myymälät käyttävät vaihtelevasti eri mainostoimistoja tai tekevät itse, kuten myös yrittäjä- tuttuni.
Liiketoimintasuunnitelman neljännessä osiossa käydään läpi kilpailijoita sekä heidän palvelui- taan. Kilpailijoiden kartoittaminen oli sikäli haastavaa, etteivät kaikki pienimuotoisesti graa- fista suunnittelua tekevät markkinoi itseään eikä oikein löydy edes yhteystietoja. Isompia mainostoimistoja en laskenut kilpailijoikseni puhtaasti siitä syystä, että heillä jo resurssit ovat ihan eri luokkaa.
Näin ollen kilpailijoiden suurimpana heikkoutena on se, ettei ole näkyvyyttä. Toisaalta on toki mahdollista, että vuosien aikana heille on jo kertynyt vakiintunut asiakaskunta ja he saavat suosituksia ja uusia asiakkuuksia sitä kautta. Vahvuutena heillä on pitempi kokemus.
Palvelut ovat lähestulkoon kaikilla mainostoimistoilla kokoon katsomatta suurin piirtein sa- mat: graafista suunnittelua, mainossuunnittelua, logosuunnittelua sekä brändi-ilmeen suunnit- telua ja verkkosivujen suunnittelua. Yksittäiset graafikot ovat enemmän erikoistuneet johon- kin alueeseen, kuten esimerkiksi taittoon tai kuvitukseen. Omat palveluni ovat lähestulkoon samat, luonnollisestikin pienemmässä mittakaavassa, koska tulen tekemään tätä sivutoimi- sesti.
Viidennessä ja kuudennessa osiossa kerron tarkemmin omasta yrityksestäni. En aio ainakaan aluksi hankkia erillistä työtilaa vaan teen töitä kotoa käsin. Jatkossa tätä voi miettiä uudes- taan tilanteen mukaan. Tärkeimmät työvälineeni ovat hyvä tietokone, johon on asennettu Adobe Creative Cloud sovelluksineen sekä tulostin. Piirtotaulun hankinta tulee jossain vai- heessa ajankohtaiseksi. Muuta työvoimaa en tarvitse kuin itseni. Riski tulee olemaan hyvin pieni, joten en tarvitse mitään merkittäviä vakuutuksia.
Markkinointikanavina aion käyttää sosiaalista mediaa, se on osoittautunut varsin toimivaksi.
Voin myös pienesti mainostaa toimintaani työpaikan keskustelufoorumilla. Uskon myös saavani suosituksia tyytyväisiltä asiakkailta.
Yrityksen talouden olen suunnitellut siten, ettei minun tarvitse ottaa lainaa eikä tehdä isoja investointeja ainakaan aluksi. Pärjään nykyisellä tietokoneellani hyvin ja minulla on jo tarvit- tavat ohjelmat. Kirjanpidon tulen hoitamaan itse ja tarvittaessa pyydän lähipiirissäni olevalta tutulta neuvoja esimerkiksi tilinpäätöksen tekemiseen.
4.2 Alustava markkinointiviestinnän suunnitelma
Markkinointiviestintäsuunnitelman tavoitteena on yrityksen alkuvaiheessa saada lisää näky- vyyttä, yhteistyökumppaneita ja kontakteja sekä kasvattaa tunnettavuutta. Lisätavoitteena on saada asiakkaita sekä sitä myöten yritykselle tuloa.
Ensisijaisena asiakasryhmänä pidän paikallisia pienyrittäjiä. Muita asiakasryhmiä ovat kiinteis- tönvälitysalan yrittäjät sekä tuttavapiirissäni olevat yrittäjät. Näille asiakasryhmille markki- noitavat palvelut ovat markkinointi- ja mainosaineistot printtijulkaisuihin ja sosiaaliseen me- diaan, logosuunnittelu sekä yritysilmeen suunnittelu. Edellä mainittujen lisäksi voin markki- noida konsultointipalvelua yksityishenkilöille asuntokauppaan liittyvissä asioissa.
Vaikka Solo Designin fyysinen sijainti on pääkaupunkiseudulla, se ei ole este asiakkuuksien hankkimiseen ja hoitamiseen muualta Suomesta. Sähköpostitse ja puhelimitse on helppo hoi- taa toimeksiannon tekeminen ja asiakkaalle pystyy toimittamaan luonnoksia sähköpostin väli- tyksellä. Työn luonne ei myöskään vaadi henkilökohtaisia asiakastapaamisia.
Solo Designin pääasialliset markkinointikanavat ovat sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media on edullinen, mutta tavoittaa päivittäin paljon ihmisiä. Paikallisryhmien, yrittäjä- ja harraste- ryhmien kautta tavoittaa runsaasti potentiaalisia asiakkaita. Olen laatinut yritykselle tilit fa- cebookiin ja instagramiin (Kuvio 6.), mahdollisesti jossain vaiheessa voin myös miettiä muita kanavia.
Kuvio 6. Solo Designin facebook- ja instagram -sivut
Laadin markkinoinnin vuosikellon markkinointiviestinnän tueksi. (Kuvio 7.) Vuosikello on yh- den kalenterivuoden mittainen ja jaettu osiin kuukausittain. Siinä on myös huomioitu vuoden- ajat ja niihin liittyvät erityispiirteet, kuten keväällä puutarhan hoito ja ihmisten kesäkunnon tavoittelu, kesällä kesäloma-aika, syksyllä koulujen aloitus ja hyggeily sekä talviaikaan pikku- joulut ja joulun aika. Olen myös lisännyt erilaisia avainsanoja kuhunkin ajanjaksoon liittyen.
Kuukausitasolla huomioidaan juhlapyhät ja merkkipäivät. Näin yrityksille on helppo tarjota ajantasaista apua markkinointiin ja mainontaan sekä pitää yllä Solo Designin näkyvyyttä. Yri- tyksen oman näkyvyyden kannalta julkaisuja tulisi ladata päivittäin.
Kuvio 7. Markkinoinnin vuosikello
Oman henkilöbrändin kehittämistä aion myös alkaa toteuttamaan. Henkilöön on kuitenkin hel- pompi lähteä samaistumaan kuin yritykseen ja uskon, että on hyvä tuoda esille nimenomaan
omaa osaamistani ja kokemustani. Olen jo aiemmin tehnyt portfolion, jota voin myös käyttää osaamiseni esittelyyn (Kuvio 8.).
Kuvio 8. Portfolio
Hinnoittelua suunnitellaan siitä lähtökohdasta, että kyseessä on aloittava yritys, joten hinnan pitää ehdottomasti olla kohdallaan. Liian alhaisella hinnalla varmasti saa asiakkaita, mutta jatkoa ajatellen hintojen korottaminen voi olla vaikeaa. Liian korkeaksi määritelty hintataso ei tuo asiakkaita ollenkaan. Toisaalta hintatasoa voi pitää hieman keskimääräistä alhaisem- pana, työn sivuluontoisuudesta johtuen.
5 Pohdinta
Kimmoke toiminimen perustamiseen tuli työpaikastani, jossa pohdittiin mahdollisuutta voi- sinko tarjota mainosten suunnittelupalvelua koko ketjulle esimerkiksi oman toiminimen kautta. Vuoden 2020 alussa oikeasti perustin toiminimen ja ymmärsin, että voin samalla hyö- dyntää prosessia opinnäytetyössäni. Tämä toi enemmän konkretiaa tekemiseen eikä opinnäy- tetyö ollut pelkää teoriaa.
Olen ollut ennenkin perustamassa yritystä, joten asia ei ollut minulle ihan uusi. Tällä kertaa kyseessä oli täysin oma yritys ilman yhtiökumppania, joten päätösvalta muun muassa yritys- muodosta, brändi-ilmeestä ja yrityksen nimestä oli yksin minun. Sain laatia liiketoiminta- ja markkinointiviestintäsuunnitelman omista lähtökohdistani ilman kompromisseja.
Opinnäytetyön tekemisen aikana koin erityisen mielenkiintoiseksi freelancer-työhön perehty- misen. Löysin paljon hyödyllistä tietoa etenkin työn hinnoitteluun liittyen, sillä tähän asti olin enimmäkseen tehnyt tuttaville pro bono tai omantunnon mukaan –veloituksella. Myös tekijän- oikeuksiin syvemmin perehtyminen toi lisänäkökulmaa siihen, millaisia sopimuksia kannattaa
tehdä. Verotuksesta on aina hyvä olla perillä, olipa palkkatyössä tai yrittäjänä. Kaiken kaikki- aan freelancerina työskentelyssä on huomattavasti enemmän huomioon otettavaa, kuin ensin ajateltuna luulin.
Vaikka alun perin suunnitelmanani oli hoitaa itse kirjanpito ja laskutus, päädyin kuitenkin ot- tamaan OP Kevytyrittäjä –palvelun käyttööni, kun hieman yllättäen sainkin muutaman toimek- siannon. Valinta oli suhteellisen helppo, sillä minulla oli jo valmiiksi asiakassuhde Osuuspank- kiin. Palvelu on erittäin helppokäyttöinen. Mielestäni on erittäin toimivaa, että palvelu auto- maattisesti hoitaa verojen maksut. Palvelu myös automaattisesti palauttaa maksetut arvonli- säverot, mikäli tilikauden tuotto jää alle minimin. Palvelun kautta pystyy myös tekemään vä- hennyksiä, kuten työhuonevähennys ja matkakulut. Jatkossa tosin kannattaa ottaa huomioon, että mikäli samalta toimeksiantajalta tulee useampi toimeksianto, kannattaa yhdistellä työt samalle laskulle, sillä jokaisesta maksusta palvelu perii palvelumaksun.
Tämän opinnäytetyön tekeminen toi entistä lähemmäs sen ajatuksen, että tekisin itselleni merkityksellistä työtä, jolla voisin vielä elättää itseni. Seuraava askel on viedä suunnitelmat konkreettisiksi teoiksi ja lähteä markkinoimaan itseäni ja osaamistani.
Lähteet Painetut
Asiatieto Oy & Holopainen, T. 2015. Yrityksen perustamisopas, Käytännön perustamistoimet.
Porvoo: Bookwell Oy
Friman, T. & Komi, T. 2010. Keikkatyöläisen sosiaaliturvaopas. Forssa: Painotalo Auranen Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin Kamari Oy & Jääskeläinen, J. 2015. Älä yritä! Tätä sinulle ei kerrota yrittämisestä. Viro: Meedia Zone OÜ
Huvio, P. 2014. Osaatko suojata aineettoman omaisuutesi? Aineettomien oikeuksien opas. Hel- sinki: Diges ry
Jokinen, H. 2009. Graafikon tuoreet eväät. Lahti: Aldus.
Jokinen, H. 2012. Sitä saa mitä hankkii. Grafia ry. Helsinki: Lönnberg Print & Promo.
Meretniemi, I. & Ylönen, H. 2009. Yrityksen perustajan käsikirja. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Suomen Uusyrityskeskukset ry. 2020. Perustamisopas alkavalle yrittäjälle 2020. Grano Oy
Sähköiset
Grafia ry. 2020. Tekijänoikeus.
https://www.grafia.fi/tieto-alasta/neuvoja-visuaalisen-viestinnan-ostajalle-2/
Grafia ry. 2020. Hinnoittelu.
https://www.grafia.fi/tieto-alasta/hinnoittelu/
Grafia ry. 2020. Grafian toiminta.
https://www.grafia.fi/grafia/toiminta/
Kopiosto ry. 2020. Tekijänoikeuden ABC.
https://www.kopiosto.fi/kopiosto/tekijanoikeustietoa/tekijanoikeuden-abc/
OP Kevytyrittäjä. 2020. Helpompaa kevytyrittäjyyttä.
https://www.op-kevytyrittaja.fi
Patentti- ja rekisterihallitus. 2020. Yksityinen elinkeinonharjoittaja https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yeh.html
Patentti- ja rekisterihallitus. Virre-tietopalvelu. 2020. Yrityshaku.
https://virre.prh.fi/novus/companySearch?execution=e2s1 Suomen Freelance-journalistit ry. 2014. Tekijänoikeuksien ABC.
https://www.freet.fi/palkkiot-ja-sopimukset/tekijanoikeuksien-abc/
Suomen Freelance-journalistit ry. 2014. Mikä on SFJ?
https://www.freet.fi/tietoa-yhdistyksesta/mika-on-sfj/
Suomen Yrittäjien Työttömyyskassa. 2020. Työssäoloehdon kertyminen ja voimassaolo https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/kuka-on-oikeutettu-tyottomyysetuuteen/tyossa- oloehdon-kertyminen-ja-voimassaolo/
Suomen Yrittäjät ry. 2015. Vakuutukset
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/perustietoa-yrittajyydesta/vakuutukset- 316672#quickset-valilehti=1
Suomen Yrittäjät ry. 2020. Oletko valmis yrittäjäksi?
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/perustietoa-yrittajyydesta/oletko-valmis-yrittajaksi- 316168
Suomen Yrittäjät ry. 2019. Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/perustietoa-yrittajyydesta/yritysmuodot-ja-vas- tuut/toiminimi-eli-yksityinen
Ukko.fi. 2020. Kevytyrittäjyys – kevyt tie yrittäjyyteen!
https://www.ukko.fi/kevytyrittajyys/
Verohallinto. 2020. Freelancer verotuksessa.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/66785/freelancer-verotuksessa2/
http://www.walakky.fi/
Kuviot
Kuvio 1: Liikeidea ... 14
Kuvio 2: Liiketoimintasuunnitelman osat ... 16
Kuvio 3: Markkinointisuunnitelma ... 19
Kuvio 4: Solo Design liikemerkki ... 22
Kuvio 5: Solo Design liikeidea ... 22
Kuvio 6: Solo Designin facebook- ja instagram-sivut ... 25
Kuvio 7: Markkinoinnin vuosikello ... 26
Kuvio 8: Portfolio ... 27
Taulukot Taulukko 1: Yritysmuotojen vertailu ... 21
Liitteet
Liite 1: Grafia ry:n toimeksiantosopimus ... 33 Liite 2: Alustava liiketoimintasuunnitelma ... 35
Toimeksiantosopimus
Osapuolet
Tilaaja
Nimi: . . . . Osoite: . . . . . . . . Y-tunnus: . . . . Puh: . . . . Sähköposti: . . . . . . . .
Tekijä
Nimi: . . . . Osoite: . . . . . . . . Y-tunnus: . . . . Puh: . . . . Sähköposti: . . . . . . . .
Toimeksiannon kuvaus
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Aikataulu
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Käyttöoikeudet
Käyttötarkoitukset:
. . . . . . . . . . . . Aika:
. . . . . . . . . . . . Alue:
. . . . . . . . . . . .
Palkkiot
Korvaus (ALViton hinta): . . . . Rojalti (%): . . . . Maksuaikataulu ja -ehto (pvä):
. . . . . . . . Kulukorvaukset:
. . . . . . . . Lisätyöt ja niiden maksuperiaate (esim. tuntihinta):
. . . . . . . . . . . .
Toimeksiantosopimuksen liitteenä on Grafia ry:n laatimat Graafisen suunnittelun ja kuvituksen yleiset sopimusehdot, jotka tulevat osaksi toimeksiantosopimusta. Sikäli kun yleisten ja erityisten ehtojen välillä on ristiriitaa, sovelletaan näitä erityisiä ehtoja.
Tilaaja
. . . . Nimi: . . . . Asema: . . . . Päivämäärä: . . . .
Tekijä
. . . . Nimi: . . . . Asema: . . . . Päivämäärä: . . . .
1. Soveltamisala ja tausta
1.1. Nämä toimitusehdot ovat osa Tilaajan ja Tekijän välistä toimek- siantosopimusta (ehdot ja toimeksiantosopimus yhdessä ”sopi- mus”). Sopimus astuu voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen alle kirjoittaneet tai muutoin kirjallisesti tai sähköisesti hyväksyneet.
1.2. Toimeksiantosopimuksella Tilaaja tilaa Tekijältä Tekijän suunnit- teleman ja tekemän graafisen tai muun toimeksiantosopimuksessa määritellyn työn (”Työ”).
2. Työn toimittaminen
2.1. Työ on toimitettava Tilaajalle toimeksiantosopimuksessa sovi- tussa aikataulussa, ellei muuta erikseen sovita.
2.2. Tekijällä on oikeus käyttää alihankkijaa toimeksiannon suoritta- misessa. Tekijä vastaa alihankkijan työstä tilaajalle.
2.3. Ennen työn aloittamista Tilaajan on annettava Tekijälle tiedot tilatun Työn käyttötarkoituksesta sekä sille asetetuista erityisistä ammattiteknisistä vaatimuksista. Tilaajan on toimitettava kaik- ki tarvittavat tiedot Tekijälle sovitussa ajassa ja muodossa. Mikäli Tilaaja laiminlyö tämän velvollisuutensa, on Tekijällä vastaavasti oi- keus vaatia muutoksia sovittuun aikatauluun ja/tai saada korvauk- sen viivästyksen aiheuttamasta lisätyöstä.
2.4. Mikäli Työn toimituksen aikataulu viivästyy olennaisesti Tekijäs- tä johtuvasta syystä, on Tilaajalla oikeus saada kohtuullinen alennus sovi tusta Korvauksesta.
3. Palkkiot ja maksaminen
3.1. Työstä maksettava palkkio määritellään toimeksiantosopimuk- sella tai muuten kirjallisesti osapuolten välillä. Tekijälle maksettava palkkio muodostuu kertakorvauksesta (”Korvaus”), mahdollisista rojaltimaksuista (”Rojalti”) sekä kulukorvauksesta.
3.2. Toimeksiantosopimuksella sovittuihin korvauksiin lisätään mah dollinen lain mukainen arvonlisävero.
3.3. Korvaus
3.3.1. Korvaus on maksettava Tekijälle sovitun maksuaikataulun mu- kaisesti tai, jos aikataulusta ei ole erikseen sovittu, kun valmis Työ luovutetaan Tilaajalle. Toimitetusta Työstä on maksettava Korvaus riippumatta siitä, käyttääkö Tilaaja Työtä toiminnassaan.
3.3.2. Mikäli toimeksiannon sisältö muuttuu toimeksiannon aikana, on Tekijällä oikeus palkkioon tekemästään lisätyöstä. Jos Tilaaja keskeyttää toimeksiannon Tekijästä riippumattomasta syystä ennen kuin se on valmistunut, on Tekijällä oikeus Korvaukseen.
3.3.3. Ellei toisin ole toimeksiantosopimuksella sovittu, kirjojen ja vastaavien painotuotteiden osalta on Korvaus palkkio ainoastaan Työn ensimmäisestä painoksesta. Uutta painosta otettaessa Tekijäl- lä on oikeus lisäkorvaukseen, ellei toisin ole sovittu. Mikäli uusinta- painoksesta on sovittu, mutta palkkiota ei ole osapuolten välillä määritelty, on se 50 % alkuperäisestä Korvauksesta.
3.3.4. Ellei toisin erikseen sovita, maksaa Tilaaja Korvauksen Tekijän lähettämää laskua vastaan.
3.4. Rojalti
3.4.1. Mikäli Rojaltista on sovittu, Tekijällä on oikeus saada toimeksi- antosopimuksella sovittu prosenttiosuus Työn kappaleiden sekä Työn sisältävien tuotteiden nettomyyntihinnasta.
3.4.2. Mikäli Rojaltista on sovittu, Tilaajan on ryhdyttävä valmis- tamaan Työn kappaleita tai Työn sisältäviä kaupallisia tuotteita 12 kuukauden kuluessa siitä, kun Tekijä on toimittanut valmiin Työn Tilaajalle. Kaupallisten tuotteiden valmistamisen laiminlyönti rin- nastetaan tässä sopimuksessa maksuviivästykseksi.
3.4.3. Ellei toisin ole sovittu, Rojalti maksetaan jälkikäteen puoli- vuosittain Tilaajan kirjanpidon perusteella Tekijän ilmoittamalle pankki tilille kunkin puolivuotisen tilitysjakson päättymistä seuraa- van kalenterikuukauden loppuun mennessä. Kunkin tilityksen yhtey- dessä Tilaaja toimittaa Tekijälle erittelyn Rojaltin kertymisestä.
3.4.4. Tekijän pyynnöstä puolueettomalla tilintarkastajalla on oi- keus tarkastaa Tilaajan tilityksen oikeellisuus vuosittain. Tarkastus tehdään Tekijän kustannuksella Tilaajan tiloissa. Mikäli tarkastus osoittaa, että Tilaaja on maksanut Tekijälle pienempää Rojaltia kuin mihin tämä olisi ollut oikeutettu, Tilaaja vastaa tarkastuksen kustan- nuksista.
3.5. Kulukorvaus
3.5.1. Tilaaja korvaa Tekijälle Korvauksen ja Rojaltin lisäksi toimeksi- annosta johtuvat kohtuulliset matkakulut. Lisäksi Tilaaja korvaa Tekijälle muita erikseen sovittavia kohtuullisia kuluja esim. kuvitta- jien, valo kuvaajien tai muiden alihankkijoiden käytöstä aiheutuneet kulut.
4. Oikeudet
4.1. Tekijä luovuttaa Tilaajalle oikeuden valmistaa Työstä kappaleita ja saattaa yleisön saataviin siinä laajuudessa, josta on tässä sopi- muksessa sovittu. Sopimuksen mukaiset oikeudet siirtyvät tilaajal- le, kun Tilaaja on kokonaisuudessaan maksanut Korvauksen.
4.2. Tilaaja saa käyttää Työtä ainoastaan toimeksiantosopimuksella sovittuun tarkoitukseen ja toimeksiantosopimuksella määritellyissä medioissa ja julkaisuissa. Työn käytöstä muuhun kuin sovittuun tar- koitukseen on sovittava Tekijän kanssa ja siitä on maksettava lisä- korvaus. Tilaajan käyttöoikeus sallii vain ensimmäisen painoksen tekemisen, ellei muuta ole sovittu.
4.3. Käyttöoikeus on voimassa vain Suomessa, ellei toisin ole sovittu.
4.4. Ellei toisin ole sovittu, Tilaajalle luovutettu oikeus ei ole yksinoi- keus. Sikäli kuin yksinoikeudesta sovitaan, koskee yksinoikeus ainoastaan toimeksiantosopimuksessa määritettyä Työn käyttöä ai- noastaan toimeksiantosopimuksessa määritellyn ajanjakson.
4.5. Ellei erikseen toisin sovita, Tilaajalle ei tällä sopimuksella luovu- teta oikeuksia Tilaajalle toimitettuihin Työn luonnoksiin.
4.6. Kaikki fyysiset kuvitusoriginaalit, sekä luonnokset että valmiit Työt, ovat Tekijän omaisuutta, ellei toisin ole sovittu, ja ne on palau- tettava Tekijälle välittömästi Tekijän pyynnöstä.
4.7. Tällä sopimuksella Tekijä ei luovu moraalisista oikeuksistaan.
4.8. Tilaajalla ei ole ilman Tekijän suostumusta oikeutta luovuttaa käyttöoikeuttaan eteenpäin kolmannelle.
4.9. Tilaaja saa muokata ja muuttaa Työtä siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä sovitun käyttötarkoituksen kannalta. Mikäli Tilaa- ja haluaa tehdä Työhön muita muutoksia, on tähän saatava Tekijän suostumus.
4.10. Tilaajan mahdollisesta yksinoikeudesta huolimatta Tekijä saa vapaasti käyttää Työn kappaletta mm. referenssinä ja työnäytteenä esimerkiksi verkkosivuillaan ja kilpailuissa.
4.11. Mikäli Tilaaja peruu toimeksiannon ennen Työn valmistumista, kaikki oikeudet Työhön ja sen luonnokseen palautuvat Tekijälle.
5. Muut ehdot
5.1. Osapuolet eivät vastaa toisilleen välillisistä vahingoista, kuten saamatta jääneestä voitosta, ellei osapuoli ole aiheuttanut vahinkoa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Tekijän vahingonkor- vausvelvollisuus voi kuitenkin olla enintään verottoman toimeksian- topalkkion suuruinen.
5.2. Mikäli Tilaaja loukkaa Tekijän tekijänoikeuksia tai laiminlyö tässä sopimuksessa asetetut maksuvelvollisuutensa, on Tekijällä oikeus vaatia Työn käytön välitöntä lopettamista ja Tilaajalle luovutetun yksin oikeuden perumista.
5.3. Tämä sopimus korvaa osapuolten aikaisemmat kyseisiä asioita koskevat sopimukset ja tahdonilmaisut.
5.4. Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia, lukuun ottamatta sen lainvalintasääntöjä.
