Asiakassuhteen merkitys rikostaustaisen henkilön arjessa : Tuetusti tulevaisuuteen -hankkeessa

(1)

Carita Lilja Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (AMK) Opinnäytetyö, 2021

ASIAKASSUHTEEN MERKITYS RIKOSTAUS- TAISEN HENKILÖN ARJESSA

Tuetusti tulevaisuuteen -hankkeessa

(2)

Diakonia-ammattikorkeakoulu

TIIVISTELMÄ

Carita Lilja

Asiakassuhteen merkitys rikostaustaisen henkilön arjessa. Tuetusti tulevaisuuteen -hankkeessa.

34 sivua Kevät, 2021

Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

Idea opinnäytetyölle syntyi tutustuessani Tuetusti tulevaisuuteen -hankkeeseen.

Monien ideoiden joukosta juuri hankkeen asiakassuhteiden tarkastelu, kosketti eniten itseäni. Hankkeen erilainen lähestymis-, ja auttamistapa asiakasta kohtaan on todettu toimivaksi, sillä hanke on toiminut vuodesta 2017 asti. Hankkeen asiakasryhmä on vakiintunut ja he osallistuvat toimintaan lähes päivittäin. Opin- näytetyön tarkoituksena on tutkia hankkeen asiakassuhteita ja tutkia miten tär- keää hankkeen toiminta on asiakkaille. Opinnäytetyön tarpeellisuus hankkeen toiminnan tarpeellisuuden todentamiseen oli ajankohtaista. Aineistonkeruu me- netelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua.

Haastattelusta kävi selkeästi ilmi, että hankkeen työntekijöiden tapa lähestyä asiakasta oli erilainen kuin ammattilaisella yleisesti ja siihen asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Asiakkaat pitivät suhdettaan työntekijään tärkeänä ja kokivat saa- vansa tarpeellisen avun sekä ohjauksen hankkeen työntekijältä. Suhdetta hankkeen työntekijään pidettiin merkittävänä. Asiakassuhde ei ainoastaan liittynyt asiakkaan ohjaukseen ja auttamiseen, vaan tärkeänä pidettiin myös sitä, miten helppo oli puhua kaikesta kuten perheasioista, seksuaalisuuteen liittyvistä asioista sekä päihteistä ja niiden käytöstä.

Hankkeen päättyminen koettiin eri tavoin. Suurimmalle osalle päättyminen merkitsi arjen muuttumista, kun hankkeen tiloihin ei enää pääsisi päivittäin viettä- mään aikaa sekä hankkeen järjestämä ohjelma loppuisi. Loppumisen myötä myös suhde työntekijään päättyisi. Jotkut kokivat hankkeen päättymisen jälkeen palveluiden saatavuuden ja ohjauksen muuttuvan niin, ettei osaisi hakea palveluita eikä tietäisi minne ottaa yhteyttä.

Hankkeen toiminnalle toivottiin jatkoa. Pysyvämpi toiminta oli toiveissa myös hankekoordinaattorilla. Usko toiminnan kannattavuuteen ja tarpeellisuuteen kävi ilmi niin asiakkaiden kuin työntekijän vastauksista. Toive toteutui ja hanke sai jatkoa Porin keskustaan avatulla kynnyksettömällä toiminnalla. Tiloissa työntekijältä saa ohjausta ja siellä voi myös viettää aikaa. Suurin ero muuhun samankaltaiseen toimintaan on se, että tiloihin saa tulla päihtyneenä, vaikka päihteiden käyttämi- nen tiloissa on kielletty.

Asiasanat: Luottamuksellisuus asiakassuhteessa, Osallisuus, Rikosseuraamus- asiakkaat.

(3)

Diakonia-ammattikorkeakoulu

ABSTRACT

Carita Lilja

The significance of the client relationship in the daily life of a person with a criminal background. The Supported for the future project.

34 p.

Spring 2021

Diaconia University of Applied Sciences

Bachelor´s Degree Programme in Social Services Bachelor of Social Services

The idea for this thesis came from the Support for the Future project. The topic of client relationships was chosen for the thesis. The project´s different way of approaching and helping clients has been found to be functional because the project has been in operation since 2017. The project has entablished its client group, and the clients take part in the program almost daily. The purpose of thesis was to examinate projects customer relationships and that how important projects activity is for the customers. The idea for thesis came from a need to prove the topicality of the project. A semi-structured interview was used as the method of data collection.

In the interviews, it became clear that the project´s employees´ way of approaching the client was different from the one generally used, and that the clients were satisfied with it. The clients experienced their relationship with the employee to be important, and that they did get the help and guidance that they needed. The relationship to the employee was considered important. The client relationship was not associated only with guiding and helping the clients, but it was also considered important that it was easy to talk about matters like family affairs, sexuality, drugs and substance abuse.

The end of the project was experienced in different ways. For most of the clients, the ending meant a change to everyday life, as it would no longer be possible to spend time at the premises of the project and the program organized by the project would end. Upon termination, the relationship with the employee would also end. Some of the interviewees felt that reaching services and guidance would become more difficult for them, as they did not know where to ask and how to apply for them.

The interviewees hoped that the operation of the project would continue. The project coordinator also hoped for more permanent operation. Faith in the worth and necessity of the project emerged from the answers of the interviewees and employees’ answers.

Keywords: Confidentiality in customer relations, criminal sanction clients, participation

(4)

SISÄLLYS

JOHDANTO ... 4

YHTEISTYÖKUMPPANIN ESITTELY ... 5

2.1 Porin sininauha ry ... 5

2.2 Tuetusti tulevaisuuteen -hanke ... 6

ASIAKASSUHTEISSA HUOMIOITAVIA TEKIJÖITÄ ... 7

3.1 Syrjäytyminen yhteiskunnassa ... 7

3.2 Hoivallinen asiakassuhde ja sosiaalinen identiteetti ... 9

3.3 Luottamus asiakassuhteissa ... 11

SOSIAALINEN KUNTOUTUS ... 14

RIKOSTAUSTAISET VAPAUTUMISEN JÄLKEEN ... 15

5.1 Vangin tukeminen vapautumisen jälkeen ... 15

5.2 Palveluprosessi ... 16

OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITTEET JA MENETELMÄ ... 17

6.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite ... 17

6.2 Haastattelu ... 18

6.3 Sisällönanalyysi ... 19

TULOKSET ... 21

7.1 Asiakassuhteen monipuolisuus ... 21

7.2 Asiakassuhteen vuorovaikutus ... 23

7.3 Luottamuksen ansaitseminen ... 24

7.4 Hankkeen kautta tuleva tuki ... 26

OPINNÄYTETYÖ PROSESSIN KUVAUS, EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS ... 28

8.1 Opinnäytetyö prosessin kuvaus ... 28

8.2 Eettisyys ja luotettavuus ... 29

JOHTOPÄÄTÖKSET, POHDINTA ... 30

(5)

LÄHTEET ... 32

(6)

JOHDANTO

Vankilataustaiset ovat haastava kohderyhmä sosiaalialalla. Kohderyhmää ei aina tavoiteta palveluiden piiriin. Osalla on vaikeuksia saada palveluita, vaikka niitä hakisi ja jotkut ei tiedä olevansa oikeutettuja erilaisiin palveluihin. Asioiden hoitaminen ja eteenpäin vieminen voi olla haastavaa vapautuneelle esimerkiksi päih- deriippuvuuden vuoksi. Tästä johtuen palveluiden piiriin pääsemisellä varhaisessa vaiheessa saattaa olla suuri merkitys tulevaisuudessa. Usein kohderyh- män ennakkoluulot sosiaalialan työntekijöitä kohtaan ovat suuret omien aiempien negatiivisten kokemuksien vuoksi. Tämän takia työskentely heidän kanssaan on eri tavoin haastavaa ja luottamuksen saavuttaminen on usein suuren työn takana.

Opinnäytetyön aihealue kriminaalityöhön valikoitui omasta kiinnostuksestani sosionomin työssä. Vierailin Sininauha ry:n Tuetusti tulevaisuuteen -hankkeella ja tutustuin hankekoordinaattori Iida Koskiseen, opinnäytetyön aiheen tiimoilta.

Opinnäytetyön aihe tuli nopeasti esille ja tartuin siihen heti. Asiakassuhteen luo- minen sosionomin työssä on perusta meidän työskentelyllemme ja se määrittää asiakkaan luottamusta ja asiointia ammattilaisten kanssa. Ennakkoluulojen mur- taminen ja niiden väheneminen ammattilaisia kohtaan olisi tärkeää ja tekisi sosiaalialan työtä helpommaksi. On tiettyjä asiakasryhmiä, joissa ennakkoluulot ovat korkeammat kuin toisissa. Huonot kokemukset sekä pettymykset viranomaisten toimintaan ovat vain huonontaneet tilannetta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Tuetusti tulevaisuuteen -hankkeen asiakkaiden kokemukset ja asiakassuhteiden merkitys hankkeen työntekijään, toiminnan tärkeys sekä miten työntekijä määrittää asiakassuhteet. Toimiva vuorovaikutus sekä luottamus asiakassuhteessa on tärkeää ja luo onnistumisen tunteita niin asiakkaalle itselle kuin ammattilaiselle.

Toteutin opinnäytetyöni haastattelun puolistrukturoituna haastatteluna. Haastat- telin hankkeen asiakkaista neljää. Tämän lisäksi haastatteluun osallistui ulkopuolinen henkilö ja hän oli työkokeilussa Porin sininauhalla sekä hankekoordinaattori

(7)

Iida Koskista. Kysymykset ovat muodostettu hankkeen toimintamalliin perustuen ja ne on tarkistutettu hankekoordinaattorilla ennen haastattelun toteutumista.

Hankekoordinaattori valitsi haastatteluun osallistuneet asiakkaat. Hanke on päät- tynyt loppuvuodesta 2020.

YHTEISTYÖKUMPPANIN ESITTELY

2.1 Porin sininauha ry

Sininauha ry on vuodesta 1965 asti toiminut mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tukiyksikkö. Porin sininauhalla on mm. asumisyksikkö, ensisuoja ja se tarjoaa erilaisia koulutuksia ja valmennuksia heille, jotka tarvitsevat tukea ja apua työhön pääsemisessä (Porin sininauha ry. Etusivu). Asumisyksikkö on päihteetön, mutta ensisuojaan saa tulla myös päihtyneenä ja se on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tilapäisesti suojaa (Porin sininauha ry. Etusivu. Ensisuoja). Porin sininauhan arvoihin kuuluu jokaisen ihmisarvon sekä ainutlaatuisuuden kunnioittaminen, kaikkien kohtaaminen tasa-arvoisesti, vastuullinen toimiminen sekä palvelulu- pauksen noudattaminen (Porin sininauha ry. Etusivu.) Porin sininauhalle siirtyi myös asumisyksikkö Varikko, joka tarjoaa tuettua asumista päihderiippuvaisille.

Varikossa päihteiden käyttö on sallittua ja ajatuksena onkin ”asunto ensin” peri- aate, joka on ajattelutapa missä oma koti tarjoaa parhaan lähtökohdan oman elä- män kuntoon saattamiselle. Varikko sijaitsee aivan sininauhan asumisyksikön vieressä Muistokadulla, Porissa (Porin sininauha ry. Etusivu. Asumisyksikkö Va- rikko).

Porin sininauhalla on meneillään myös paljon erilaisia hankkeita, joista yksi on suunnattu nuorille. Hankkeita ovat; Redi-hanke, jossa on työpaja- sekä työllistä- mistoimintaa alle 30-vuotiaille, Aggredi, jossa on mahdollisuus käsitellä väkival- lasta aiheutuneita ongelmia ja seurauksia puolueettomasti, Tiltti, matalan kynnyk- sen tukipiste rahapeliongelmiin sekä nuorten digiverstas, jossa on digimaailmaan

(8)

suuntautunutta ammatillisesti ohjattua toimintaa 16–29-vuotiaille. (Porin sininauha ry. Etusivu.)

2.2 Tuetusti tulevaisuuteen -hanke

Tuetusti tulevaisuuteen -hanke oli suunnattu vankilataustaisille henkilöille, joiden tavoitteena on rikokseton elämä. Hanke toimi Satakunnassa. Hankkeen tarkoituksena oli toimia vangin rinnalla ja etsiä yhdessä vangin, paikallisen verkoston sekä vankilan henkilökunnan kanssa oikeanlaiset palvelut asiakkaalle ja rakentaa jatkopolkuja. Vertaisuutta hankkeessa työstettiin erilaisissa ryhmissä sekä yksi- lötyöskentelynä. Hankkeessa toteutettiin myös sosiaalista kuntoutusta koeva- pauden ja vapautumisen jälkeen. (Porin sininauha ry. Tuetusti tulevaisuuteen.) Tuetusti tulevaisuuteen -hanke oli osa Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston toi- mintalinja 5:n kehittämää ”osallisuuden palaset” kehittämistyötä (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Aiheet. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtaminen.

Osallisuuden edistäminen. Heikommassa asemassa olevien osallisuus. Osalli- suuden edistämisen mallit. ”Osallisuuden palaset” lisäävät heikommassa asemassa olevien osallisuutta).

Hankkeen asiakastyönmalli stigman‒murtajan tavoitteena oli poiketa asiakkaan lähestymistavan normista virkamiehen osassa. Stigman-murtaja malli oli kehitetty yhteistyössä Sokra‒hankkeen kanssa. Stigman-murtajan toimintamalli perustui ennakkoluulojen olemassaolon tiedostamiseen. Koska kolmannen sektorin asema on vapaa viranomaisasetelmasta, tuotiin se heti tukihenkilön toiminnan välityksellä näkyville ensikohtaamisella; työntekijä ei esittänyt henkilökohtaisia kysymyksiä asiakkaalle tai työntekijän valta-asemasta viestiviä kysymyksiä, vaan hän rakensi dialogia kertomalla itsestään ja tarttumalla asiakkaan kertomaan, tar- kentavin kysymyksin. Työntekijän oman prosessin kautta asiakassuhteeseen syntyi aito välittäminen, joka kumpusi asiakkaan omasta persoonasta. Henkilö- kohtaisen suhteen avulla pystyttiin rehellisesti keskustelemaan hyvinvoinnin es- teistä sekä ongelmien taustalla olevista tunteista. (Porin sininauha ry. Tuetusti tulevaisuuteen -hanke2018-2020.)

(9)

Stigman murtaja‒toiminta on Porissa ollut kokeilussa osana sosiaalista kuntoutusta, jolloin kolmannen sektorin työntekijä on muodostanut työparin aikuissosi- aalityöntekijän kanssa. Näin kolmannen sektorin työntekijä on ollut palvelua tuottavassa asemassa ja aikuissosiaalityöntekijä palvelua tuottavassa sekä koordi- noivassa roolissa. (Porin sininauha ry. Tuetusti tulevaisuuteen -hanke 2018–

2020.)

Tuetusti tulevaisuuteen -hanke päättyi joulukuussa 2020. Hanke sai kuitenkin jatkoa pysyvämmällä toiminnalla, joka on aloitettu Porin keskustassa. Toiminta on kynnyksetöntä toimintaa. Tiloihin voi mennä viettämään aikaa ja siellä on mahdollisuus saada palvelunohjausta sekä saada apua arjen ongelmiin. Toiminnalla on suuri ero muihin saman kaltaisiin kohteisiin, tiloihin on sallittua tulla päihty- neenä, mutta päihteiden käyttö tiloissa on kiellettyä. Toiminnan aukeaminen edesauttaa myös asunnottomien oleskelun sallituissa tiloissa. Toive olisikin, että he siirtyisivät kauppakeskuksista sallittuihin tiloihin, kun toiminta sen mahdollis- taa. (Hammarberg, 2021.)

ASIAKASSUHTEISSA HUOMIOITAVIA TEKIJÖITÄ

3.1 Syrjäytyminen yhteiskunnassa

Syrjäytymisellä kuvataan nykyaikaisia yhteiskunnallisia huono-osaisuuden muotoja. Syrjäytyminen voi olla seuraus esimerkiksi; työttömyydestä, köyhyydestä, mielenterveysongelmista, päihdeongelmista tai joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Erityisen altis syrjäytymiselle on silloin kun elämä on erilaisissa muutosvaiheissa kuten koulun, työsuhteen tai parisuh- teen päättyessä. Riski syrjäytymiselle on suuri, kun lapsi joutuu elämään ympä- ristössä, jossa on useita syrjäytymisen tunnusmerkkejä. (Sosiaali- ja terveysmi- nisteriö. Fi. Vastuualueet. Hyvinvoinnin edistäminen. Osallisuuden edistäminen.

Syrjäytyminen ja köyhyyden ehkäiseminen.)

(10)

Lapsuuden perhetekijöillä vaikuttaa olevan vaikutus myöhempään hyvinvointiin monin eri tavoin. Varhaisten elinolojen vaikutus esimerkiksi koulutusurien valin- taan ja sen kautta muihin elinoloihin aikuisuudessa on merkittävä. Kodin ulkopuolelle sijoitus on yhteydessä useisiin hyvinvoinnin puutteisiin. Etenkin silloin, jos sijoitus on tapahtunut teini-iässä; he voivat huonosti pitkälle nuoreen aikuisuu- teen. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Aiheet. Lapset, nuoret ja perheet. Työn tueksi. Nuorten syrjäytyminen. Syrjäytyminen ja syrjäytymisen riskitekijät.)

Rikoskäyttäytymisellä, rikosuhriksi joutumisella sekä yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäytymisellä on yhteys toisiinsa. Syrjäytymistä sekä rikollisuutta ehkäistään tu- kemalla perheitä, lapsia ja nuoria mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Rikoksiin syyllistyminen usein nopeuttaa syrjäytymis- prosessia. Syrjäytyminen aiheuttaa yhteiskunnalle suuria taloudellisia menetyk- siä sekä inhimillistä kärsimystä, joten sen ehkäiseminen on kannattavaa vaikka- kin haastavaa. Moniammatillinen työ sekä resurssit ovat tärkeässä osassa ennal- taehkäisevässä työssä. (Rikoksentorjunta. Fi. Rikostenehkäisy. Varhainen tuki ja syrjäytymisen ehkäisy.)

Juhilan (2006, 50–51) mukaan syrjäytyminen on prosessi ja syrjäytymisen vasta- prosessi on liittäminen. Euroopan unionin jäsenvaltiot laatineet yhdenmukaista, kaksivuotisia köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisia toimintasuunnitelmia yhtei- sesti linjattujen tavoitteiden pohjalta. Vuonna 2003 julkaistu ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen kansallinen toimintasuunnitelma vuosille 2003–

2005” on toinen sekä viimeisin julkaisu. Kansallisessa toimintasuunnitelmassa mainitaan seuraavasti yhteiskuntaan kuuluvuuden perustan turvaavista asioista;

työ, elinympäristö, asumisolot, lähipalvelut ja omatoimista selviytymistä tukevat sosiaaliset verkostot. Näitä rakenteita tukevat julkiset palvelut sekä tulonsiirrot.

Kuitenkin vaikeita tilanteita ratkaisemaan tarvitaan erilaisia erityistoimia sekä oh- jelmia. (Juhila, 2006, 51.)

Vaikka syrjäytyminen mielletään prosessiksi sekä kasautuvaksi huono-osaisuu- deksi, se kuitenkin paikannetaan toisaalta tietynlaisia yhteisiä piirteitä jakavien ihmisten tai alueiden ominaisuudeksi. Kuten esimerkiksi toimenpiteitä

(11)

tarvitseviksi ryhmiksi; pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömät, vammaiset ja vajaakun- toiset, epävakaissa oloissa elävät lapset, maahanmuuttajat, pitkäaikaissairaat, päihdeongelmaiset, väkivaltaa kokeneet naiset, prostituoidut, ylivelkaantuneet, asunnottomat, rikoksentekijät ja romaniväestö. Kun syrjäytyminen kiinnitetään joihinkin ihmisiin tai alueiden ominaisuuksiksi korostuu liikkeen sijasta helposti pysyvyys ja syrjäytymisen prosessinnäkökulma muuttuukin syrjäytymisen tilan kuvaamisen suuntaan. (Juhila, 2006, 55).

3.2 Hoivallinen asiakassuhde ja sosiaalinen identiteetti

Asiakkaiden tarpeista ja kyvyistä riippuu se, millainen asiakassuhde asiakkaan kanssa muotoutuu. Asiakassuhteet saattavat olla hyvinkin erilaisia. (Juhila, 2006, 13–14.) Hoivallista suhdetta asiakkaaseen on kuvailtu seuraavasti: asiakkaalle, joka on tilapäisesti tai pysyvästi koko aikaisen tuen tarpeessa on sosiaalityönte- kijän järjestettävä asiakkaalle hänen tarpeidensa mukainen hoito. Kumminkin Juhila (2006, 154–155) muistuttaa, että sosiaalityöntekijän tehtävänä ei ole olla asiakkaan tavoitettavissa vuorokauden ympäri, eikä annettava kehollista hoitoa vaan psyykkistä ja toimia tukevaa apua (Juhila, 2006, 154–155). Asiakkaan itse- määräämisoikeus on otettava huomioon asiakassuhteissa.

Juhila (2006, 173–174) esittää esimerkki asunnottomista, joille tuen antaminen on haastavaa ja minimaalista. Asunnottomuus aiheuttaa riippuvuutta sosiaali- työntekijään sekä itsemääräämättömyyttä, koska omien asioiden hoitaminen on haastavaa ilman sosiaalityöntekijän tukea. Vaikka sosiaalityöntekijän saattaa olla vaikea erottaa oma asiakassuhteensa hoivatyötä tekevistä ammattilaisista, se on kumminkin tehtävä. Sosiaalityö perustuu yksilölliseen palveluohjaukseen, asiakkaiden asioiden ajamiseen ja heikomman puolelle asettumiseen. Tämän lisäksi tarvitaan vahvaa asiantuntemusta hyvinvointivaltion toiminnasta, sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä heikoista kohdista ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tai- toja (Juhila, 2006, 187).

Sosiaalinen identiteetti on se, miten tunnistamme kuuluvamme tiettyyn ryhmään (Mielen ihmeet. Etusivu. Psykologia. Sosiaalipsykologia. Sosiaalinen identiteetti:

(12)

Miksi tunnemme tarvetta kuulua johonkin.) Tällä tavalla mitataan sitä, miten tär- keä jokin ryhmistä on meille, mitä enemmän koemme kuuluvamme tiettyyn ryh- mään, sitä enemmän se vaikuttaa persoonallisuuteemme. Sosiaalinen identiteetti on eri osien yhdistymistä. Sosiaalinen identiteetti muodostuu kahdesta tekijästä ryhmätasolla ja viidestä yksilötasolla. Ryhmätason määrittelyn kaksi osaa ovat itseinvestointi sekä itsemäärittely. Itseinvestoinnilla viitataan ryhmään kuulumi- sen tunteeseen. Tällä tunteella viitataan tunnetta siitä, miten on osa jotakin suu- rempaa sekä siitä syntyviin positiivisiin tunteisiin. Investointi muodostuu kolmesta eri yksilöllisestä rakenneosasta; tyytyväisyys, solidaarisuus sekä keskeinen asema. Tyytyväisyys heijastuu ryhmään ja siinä olemiseen kohdistuvista positii- visista asenteista. Solidaarisuus on psykologinen linkki muiden ryhmäläisten kanssa ja sitoumus heitä kohtaan. Keskeinen asema taas tekee ryhmän jäsenistä herkkiä ongelmille, oli ne sitten omassa tai jossakin muussa ryhmässä. (Mielen ihmeet. Etusivu. Psykologia. Sosiaalipsykologia. Sosiaalinen identiteetti: Miksi tunnemme tarvetta kuulua johonkin.)

Maailmassa on paljon ylitsepursuavaa informaatiota, stimulaatiota ja ristiriitaisia viestejä. Jotta henkilö selviytyisi tästä kaikesta tiedosta alkaa hän käyttämään luonnollista psykologista vastustusmekanismiamme introjektiota eli sisällyttä- mistä. Introjektiolla tarkoitetaan jotakin, joka tulee tapahtumaan jollakin tasolla jossain vaiheessa meissä kaikissa. Ongelma siitä muodostuu vasta sitten, jos se saa meistä vallan. (Mielen ihmeet. Psykologia. Identiteetin rakentaminen.) Elä- män alusta asti meistä jokainen on ottanut vastaan tietynlaisia viestejä välittö- mästä ja tutusta ympäristöstä. Näihin viesteihin kuuluu muun muassa; tietynlai- sen koulutuksen tai työn saaminen, erilaisten hokemien uskominen kuten; ”tosi- miehet ei itke”, tietyssä paikassa asuminen, jotta voi tuntea olonsa hyväksi ja onnistuneeksi. Näiden viestien perusteella rakennamme omaa käyttäytymis- tämme ja sillä on suuri osuus omaan identiteettiimme. (Mielenihmeet. Psykologia.

Identiteetin rakentaminen.) Interjektio on myös tapamme miellyttää muita ihmisiä ympärillämme. Mutta jos interjektio alkaa ohjailemaan käytöstä niin saatetaan alkaa kadottaa omaa olemusta sekä omaa tapaa olla. Tällöin elämme muiden ihmisten toiveiden ja ohjeiden mukaisesti. Interjektion luovemmalla puolella pystyy kumminkin ottamaan irti kaikki informaation hyödyllisen osuuden kaikista niistä asioista, joita on oppinut sekä sisäistämään tiedon, jotta siitä voi poimia

(13)

positiivisia asioita rikastuttamaan omaa identiteettiä. (Mielenihmeet. Psykologia.

Identiteetin rakentaminen.)

Määrittelemme ihmiset työssäkäyviksi, työttömiksi, maahanmuuttajiksi ja niin edelleen. Tällainen vastakkainen kategorisointi on usein olennainen osa ihmisten keskinäistä kanssakäymistä. Ilman tätä kategorisointia ihmisten olisi mahdotonta orientoitua toisiinsa erilaisissa tilanteissa ja koordinoida yhteistä toimintaa.

(Juhila, 2006, 205.) Kategorisointi on olennainen osa sosiaalityötä, tämän avulla helpotamme suunnistamistamme työssä; miten meidän tulisi asiakkaasta ajatella ja miten häneen suhtautua. Juuri siksi että kategorioihin on luokiteltu tiettyjä omi- naisuuksia, joita oletamme siihen nimetyllä henkilöllä myös olevan. Näistä erilai- sista kategorioista luodaan ihmisille sosiaalisia identiteettejä. Ratkaisun siihen, että onko nämä epäsymmetriset roolit kulttuurisesti jaettuja vai eivät, tekevät ne toimijat, jotka erilaisissa sosiaalityön tilanteissa kohtaavat toisensa. Kategoriat ovat olemassa myös vain siinä muodossa, jollaisina vuorovaikutuksen osapuolet ne tuottavat ja hyväksyvät. (Juhila, 2006, 205–207.)

3.3 Luottamus asiakassuhteissa

Luottamus käsite on tuttu monilla eri tieteenaloilla; filosofiassa, psykologiassa ja taloustieteessä. Jokaisessa eri tieteenalalla käsitettä käytetään eri tavoin, joten siksi luottamuksen käsitettä on vaikea määrittää tyhjentävästi. Luottamuksen kä- sitettä on mahdollista täsmentää parhaimmalla tavalla; tarkentaa luottamuksen muotoja sekä niiden keskinäisiä suhteita. (Mikkonen, 2018.)

Luottamuksesta puhutaan myös tiedollisesta sekä ei-tiedollisesta puolesta. Ei- tiedollinen puoli luokitellaan tunneperäiseksi. Tiedollisen näkemyksen mukaan luottamus on kohdistettu henkilöön tai eri instituutioiden ominaisuuksiin tai toimin- tatapoihin, näiltä odotetaan tietynlaista toimintaa. Näin ihminen voi luottaa siihen, että henkilö tai instituutio toimii tietyllä määritellyllä tavalla ja näin voi ennakoida mitä tulee tapahtumaan. (Mikkonen, 2018.) Ei-tiedollinen puoli on tunneperäinen.

Se tarkoittaa luottamuksen subjektiivista luottamusta. Näin ollen luottamus on tunne tai asenne nähdä toinen luottamuksen arvoisena. (Mikkonen, 2018.)

(14)

Luottamuksen osoittaminen vaihtelee kulttuureittain. Josta voidaan päätellä, että yksilön emotionaalinen sekä kognitiivinen puoli yhdessä määrittävät suhdetta luottamukseen. Joidenkin tutkijoiden mukaan tunteet eivät vaikuttaisi luottamukseen, jos henkilö on tietoinen, eikä hän anna niiden vaikuttaa luottamuksen ko- kemiseen. (Raatikainen, 2015, 33–34.)

Riskinotto kulkee yhdessä luottamuksen kanssa. Silloin kun käyttäytymistä ei pystytä ennustamaan tai laskelmoimaan, otetaan riski. Luottaessa tämä riski hy- väksytään, että luottamus voidaan rikkoa ja näin tulla petetyksi. Silloin kun riskinotto on enemmän ennakoitua sekä laskelmoitua on kyse enemmän tiedollisesta luotettavuudesta eli voidaan tietoon perustuen arvioida ja ennakoida tapahtumien kulkua. (Mikkonen, 2018.) Toisiin luottaminen vaatii riskin ottamista sekä olla ym- märtäväinen, myötätuntoinen ja vastuullisesti toimiva ihminen. Kun taas epä- luotettava, ei-huolehtiva ihminen ajaa vain omaa etuaan eikä huomioi muiden henkilöiden tarpeita tai mielipiteitä sekä hänen on vaikea ottaa vastaan kriittistä palautetta ja saattaa olla toisille ilkeä ja kateellinen. (Raatikainen, 2015, 27).

Ihminen ymmärtää luottamuksen usein intuitiivisesti. Sosiaaliala on herkkää ih- missuhdetyötä, koska avunpiiriinhakeutuneet asiakkaat ovat usein epätietoisia ja hämmentyneitä omasta tilanteestaan ja tulevaisuudestaan. Yhteistä kaikilla eri asiakaskunnilla on elämänkulkuun liittyvät luottamuksen ja epäluottamuksen kokemukset ja niiden merkitys asiakkaille. (Raatikainen, 2015, 12.)

Luottamus sosiaalialalla liittyy hyvinvointiin, terveyteen sekä sen edistämiseen.

Hyvinvointi on käsitteenä moninainen, joka määrittyy tutkimuksissa käyttöyhtey- den mukaan. Hyvinvointia voidaan historiallisesti tarkastella sekä jaotella fyysi- seen, psyykkiseen, kognitiiviseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin sekä ekologiseen näkökulmaan. Asiakastyössä hyvinvointi ja terveys on liitettä- vissä ajatukseen asiakkaan subjektiiviseen kokemukseen omasta hyvinvoinnista ja terveydestä, näitä tekijöitä ovat yksilön itsetuntemus, ihmissuhteet ja yksilön tyytyväisyys työhönsä. (Raatikainen, 2015, 56–57).

Sosiaalisina mekanismeina vallan ja luottamuksen mekanismit ovat lähellä toisi- aan. On mahdollista, että luottamus ja valtasuhde olisivat toisilleen rinnakkaisia,

(15)

vaikka ne samalla sulkevat toisensa pois. Vallankäyttö ei ole ainoastaan pakottamista. Pakottamista voidaan pitää sellaisena toimintana, jota tarvitaan sen jäl- keen, kun vallankäyttö ei enää yksinään riitä. Vallalle ominaista on myös se, että se ”naamioidaan luottamuksen sisään”. Näin voi käydä esimerkiksi silloin kun henkilö luottaa toiselle huolehdittavaksi itselleen tärkeän asian. Silloin kun jou- dumme toisesta ihmisestä riippuvaiseksi, on altis toisen vallankäytölle. Näin voi käydä myös silloin kun toinen ihminen tukeutuu toiseen luottamuksellisesti ja hy- väntahtoisesti, mutta toisen toiminta perustuukin laskelmointiin. Tällöin toinen käyttää hänelle osoitettua luottamusta hyväksi. (Raatikainen, 2015, 88–89.)

Positioissa ilmenevät erilaiset valtasuhteet. Suhteen vahvemman osapuolen on helpompi luottaa kuin heikoimman. Luottamus on tärkeää tiedostaa suhteessa sekä se mille luottamus perustuu, vastavuoroisuuteen vai vahvemman oikeuteen sillä näiden suhteiden luonne ja seuraukset ovat erilaisia. Erityisesti sosiaalialan ammattilaisen tulee tiedostaa oma valta-asetelmansa suhteessa asiakkaaseen.

Tähän liittyy myös työyhteisön valta-asetelmat, jotka usein heijastuvat asiakkaille asti. (Raatikainen, 2015, 89–90.) Luottamuksen ja vallan erona voidaan pitää sitä, että vallan lähtökohta on yleensä henkilön negatiivinen olettamus ja taas luottamuksen lähtökohta on toista kohtaan tunnettu hyväntahtoisuus. Luottamuk- seen voi liittyä myös väärinkäyttöä, joka on ilmiönä lähellä vallankäyttöä. Väärin- käytölle ominaista on oman edun tavoittelu toisen kustannuksella. (Raatikainen, 2015, 90–92.)

Luottamuksen rakentamiseen sekä ylläpitämiseen kuuluvat asiakkaan kunnioittaminen, arvostaminen ja hänen asioidensa salassa pitäminen. Salassapito ei ole ainoastaan eettinen kysymys, vaan myös velvoite ja vastuu. Perusturvallisuuden tunne heijastuu kykyyn luottaa muihin ihmisiin. Jos tämä tunne kumminkin puut- tuu, se voidaan saavuttaa siten, jos henkilön rinnalla on turvallinen ja luotettava henkilö, jonka kanssa hän pääsee kokemaan luottamusta sekä myös turvallisesti epäonnistumaan niin, että silti tuntee itsensä hyväksytyksi. (Raatikainen, 2015, 144.)

Luottamus syntyy asiakassuhteessa esimerkiksi siitä, että asiakas tulee kuul- luksi. Tämä voi vaatia työntekijältä aikaa sekä kärsivällisyyttä, joka voi aiheuttaa

(16)

monenlaisia tunteita kuten turhautumista ja hämmennystä. Auttamisessa on kyse myös työntekijän omien tunteiden ja tunnereaktioiden kannattelusta sekä käsitte- lemisestä. (Raatikainen, 2015, 145.)

SOSIAALINEN KUNTOUTUS

Sosiaalinen kuntoutus on osa sosiaalihuoltolakia (L 1301/2014). Sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksiin kuuluu kuntoutujan omia tavoitteita ja tarpeita tukeva kuntouttaminen (Koistilainen, H. & Nieminen, A. 2018. 13). Sosiaalisen kuntoutuksen tuki yhdistyy toiminalliseen tukeen. Jokaisen asiakkaan henkilö- kohtaisessa päätöksessä määritellään tuen tarpeisiin vastaavan sosiaalisen kuntoutuksen sisällöt. (Sosiaali- ja terveysministeriö. Fi. Vastuualueet. Sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntoutus. Sosiaalinen kuntoutus.)

Tavallisesti kuntoutus on sitä, että kuntoutus toiminnan jälkeen henkilön toimin- takyky palautuu. Sosiaalisen kuntoutus voi olla ennaltaehkäisevää, jolloin henki- lön ongelmiin annetaan apua ja tukea ennen kuin ne ovat kasvaneet liian suuriksi (Koistilainen, H. & Nieminen, A. 2018. 14–15). Sosiaalisella kuntoutumisella vah- vistetaan myös henkilön kykyä selviytyä arkipäivän toiminnoista, vuorovaikutus- suhteista ja oman toimintaympäristönsä rooleista (Sosiaali- ja terveysministeriö.

Fi. Vastuualueet. Sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntoutus. Sosiaalinen kuntoutus).

Sosiaalisen kuntoutuksen tavoiteltava vaikutus on toimintakyvyn parantaminen ja että henkilö pääsee eteenpäin elämässään. Jokaisen asiakkaan lähtökohdat ovat erilaiset, mutta kuntoutuksessa on pyrittävä siihen, ettei asiakkaan tarvitsisi pa- lata kuntoutuksen päätyttyä lähtötilanteeseensa (Koistilainen, H. & Nieminen, A.

2018. 16).

Sosiaalinen kuntoutus on osa monialaista kuntoutusjärjestelmää, sitä on toteu- tettava tiiviissä yhteistyössä lääkinnällisen, ammatillisen ja kasvatuksellisen kuntoutuksen kanssa. Kokonaisuuteen lisätään myös tarvittaessa päihde- ja/tai

(17)

mielenterveyshoito sekä muita tarvittavia tukitoimia ja palveluita. (Sosiaali- ja ter- veysministeriö. Fi. Vastuualueet. Sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntoutus. Sosiaa- linen kuntoutus.)

Joidenkin mielestä sosiaalisessa kuntouksessa keskeistä on avoin ihmisten väli- nen vuorovaikutus sekä tuki, sen tulee toteutua ”ihmiseltä ihmiselle” ja vuorovaikutuksen tulee olla välitöntä ja rehellistä. Kun taas joidenkin mielestä, kuntoutujan tilanteesta tulee määritellä yhdessä asiakkaan kanssa arvio tilanteesta ja tarjo- taan erilaisia kuntoutuksen toimintoja. (Koistilainen, H. & Nieminen, A. 2018. 21.) Ero näiden kahden lähestymistavasta ovat ”ihmisen” ja ”asiakkaan” käsitteiden väliset erot. Ihminen viittaa laajalla tavalla yksilöiden yhteisiin piirteisiin niin, ettei näitä piirteitä rajoita sosiaaliluokan, yhteiskunnan tai historiallisen aikakauden ominaisuudet. Kun taas asiakas on ihminen, jonka toimintaa määrittelee tietyt markkinat tai toiminnot. (Koistilainen, H. & Nieminen, A. 2018. 21.)

Sosiaalisen kuntoutuksen välineitä välineinä voidaan käyttää psykososiaalista tukea ja lähityötä kuten kotikäyntejä tai mukana kulkemista erilaisia toiminnallisia ryhmiä, vertaistukea, osallistumista vapaaehtoistoimintaan, työtoimintaa sekä kaikkia asiakkaalle tarjottavia palveluita ja tukitoimia osana sovittua suunnitelmaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö. Fi. Vastuualueet. Sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kuntoutus. Sosiaalinen kuntoutus.)

RIKOSTAUSTAISET VAPAUTUMISEN JÄLKEEN

5.1 Vangin tukeminen vapautumisen jälkeen

Kunnat järjestävät samoja palveluita vapautuneille vangeille kuin muillekin kun- talaisille. Vapautuneiden palvelut ovat kumminkin pirstaleisia ja tuomittujen pal- veluntarve vaihtelee hyvin paljon eri kuntien välillä. Vankeusrangaistuksen ylei- nen tavoite on suunnitelmallinen, rikoksettomaan elämään johdatteleva ajanjakso

(18)

sekä moniammatillinen yhteistyöjulkishallinnon, seuraamuslaitoksen ja kolmannen toimijan kesken. (Hämäläinen, Metso & Rautiainen, 2020, 5.) Kunta vastaa ensisijaisesti vapautuvan vangin sosiaali- ja terveyspalveluista, myös esimerkiksi kuntayhtymä voi ottaa vastuun palveluista. Kunnat tai muut sote-toimijat järjestä- vät erilaisia tukipalveluja vapautuville vangeille, nämä palvelut voi toteutua osto- palveluina esimerkiksi järjestöjen kautta tai muina yhteistyösopimuksina. Kotikun- nan tehtävä on toteuttaa jokaiselle henkilökohtainen palveluntarpeenarvio sekä tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti. (Leppo, 2019, 21.)

Vapautuvista vangeista 28% on asunnottomia ja iso osa heistä elää toimeentulo- tuen tai työmarkkinatuen varassa. Vapautuvista vangeista yli puolet ovat työttö- miä. Näin ollen tuen tarve kohdistuu yleensä työ- ja toimintakyvyn kuntouttami- seen, työmarkkinoille kiinnittymiseen ja asunnon etsimiseen. (Hämäläinen ym., 2020, 5.) Jos on mahdollista aloittaa tukityö vapautuvan kanssa siinä vaiheessa, kun vapautuvan kanssa aloitetaan tekemään vapautumissuunnitelmaa, tulisi työskentely silloin aloittaa. Yhteistyössä vankilan kanssa pystytään sopimaan va- pautuvalle esimerkiksi asumisen järjestelyllä tarpeellisia virastokäyntejä tai tule- vaan asuinpaikkaan suunnattuja tutustumiskäyntejä. (Leppo, 2019, 23.)

Vapautuvan sosiaalisia suhteita olisi tärkeää pyrkiä ylläpitämään. Parisuhde ja vanhemmuus voivat olla vangin merkittävä voimavara. Edistävä tekijä vangin hyvinvointia ja yhteiskuntaan kiinnittymistä tukevana voivat olla myös erilaiset päivä- ja harrastustoiminnat. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että päihderiippuvaisen tulisi saada jatkaa vankilassa aloitettua päihteettömyyttä tukevaa toimintaa, jotta päihteetön ajanjakso ei katkeaisi vankilasta vapautuessa. Vankien raha-asiat tulisi myös kartoittaa huolellisesti vapautumisen kynnyksellä, koska silloin velkajär- jestelyt, ulosotot ja talousongelmat ovat ajankohtaisia. (Hämäläinen ym., 2020, 5.)

5.2 Palveluprosessi

Vapautumisen suunnittelu aloitetaan jo vankilassa hyvissä ajoin ennen vapautumista. Valvottu koevapaus on myös osa suunniteltua vapauttamista

(19)

(Rikosseuraamuslaitos. Etusivu. Täytäntöönpano. Vapautuminen. Vapautumisen valmistelu). Vangille tehdään palveluntarpeen- sekä selviytymisedellytysten arvi- ointi. Vapauttamisen valmistelussa voidaan myös vangin luvalla tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa kuten sosiaali-, terveys-, tai päihdehuoltoviranomaisten kanssa, jotta saadaan järjestettyä tarvittavat palvelut. (Rikosseuraamuslaitos.

Etusivu. Täytäntöönpano. Vapautuminen. Vapautumisen valmistelu.)

Toimivalla palveluprosessilla tuetaan vankien vapauteen siirtymistä sekä helpo- tetaan rikoksista irti pysymistä. Tämän edellytyksenä on, että vanki itse hyväksyy asioidensa käsittelyn eri viranomaisten sekä muiden auttamistahojen kanssa kuten; kirkko tai järjestöt. Vapauttamis- ja valvontasuunnitelmat tehdään tarpeelli- sissa määrin yhteistyössä ei toimijoiden kanssa. Kuntien oman palvelujärjestel- män lisäksi hyödynnetään muiden viranomaisten, kirkon ja järjestöjen palveluita.

(Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.)

OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITTEET JA MENETELMÄ

6.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Tarkoituksena on selvittää, mikä merkitys hankkeen kautta tulleella asiakassuh- teella on, miten se auttaa heitä arjessa sekä asioiden järjestämisessä ja mitä ta- pahtuu, jos hankkeen asiakassuhde päättyy. Haastatteluun otettiin mukaan myös ulkopuolinen henkilö, joka ei ole hankkeessa töissä, eikä hankkeen asiakkaana.

Hän toimi samoissa tiloissa ja on seurannut hanketyöntekijän työtä asiakkaiden kanssa. Hankekoordinaattorin haastattelussa hän vastaa samoihin kysymyksiin kuin asiakkaat, omasta näkökulmastaan. Tutkimuksessa on tarkoitus myös tuoda ilmi hankkeen toiminnan tärkeyttä asiakkaille. Ainoastaan luodut suhteet työnte- kijään ei ole asiakkaille tärkeitä, vaan sieltä saatu vertaistuki, yhteisöllisyys ja päi- vätoiminta. Hankkeen tiloissa ajan viettäminen on asiakkaille tärkeää ja järkevä paikka kuluttaa aikaa sekä sosialisoitua.

(20)

Opinnäytetyön tavoitteena on todentaa hankkeen toiminnan tärkeys asiakkaille, sekä asiakassuhteen merkitys. Hankkeen toiminnan jatkuminen sen päättymisen jälkeen on tärkeää asiakkaille., joten toiminnan jatkaminen olisi kannattavaa. Tä- män lisäksi Porissa ei tämän kaltaista toimintaa hirveästi ole. Asiakassuhteen tut- kiminen on tuonut esiin erilaisia tapoja lähestyä asiakasta sosiaalialla, joita voi- taisiin mahdollisesti hyödyntää alan toimintatavoissa.

6.2 Haastattelu

Opinnäytetyöni haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna ja se oli kvalitatiivinen haastattelu, jonka kohderyhmänä ovat Tuetusti tulevaisuuteen - hankkeen asiakkaat, hankekoordinaattori sekä ulkopuolinen henkilö.

Puoli strukturoidussa haastattelussa näkökohta on valittu, mutta siinä on vielä tulkinnan varaa. Puolistrukturoiduista haastattelumuodoista yleisimmin käytetty muoto on teemahaastattelu. (Ruusuvuori & Tiittula, 2009, 11.) Omassa opinnäy- tetyössäni en käyttänyt teemoittelua, koska aihepiiri on suppea ja käsittelee samaa asiaa; asiakassuhdetta.

Kvalitatiivinen tutkimus on laadullinen ja sen lähtökohtana on kuvailla todellista elämää ja siihen sisältyy ajatus, että todellisuus on moninaista. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan asiaa kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen tekijän on syytä muistaa, että arvot muokkaavat sitä, miten me pyrimme ymmärtämään tutkittuja ilmiöitä. Arvoista kiinni pitäminen on tärkeää tutkimusta tehdessä. Kva- litatiivisen tutkimuksen tarkoituksena on ennemminkin löytää ja paljastaa tosiasi- oita kuin todentaa jo olemassa olevia mielipiteitä. (Hirsjärvi, S., Remes, P., Saja- vaara P., 2015, 161.)

Kvalitatiivisen tutkimuksen tyypillisiä piirteitä ovat kokonaisvaltainen tiedonhan- kinta ja aineiston kokoaminen luonnollisessa sekä todellisessa tilanteessa. Kva- litatiivisessa tutkimuksessa tutkija käyttää henkilöä tiedonkeruun instrumenttina, eikä esimerkiksi erillistä kyselylomaketta vaan käyttävät ennemminkin lomaketta

(21)

tutkimuksen apuvälineenä. Tutkijan pyrkimys on paljastaa odottamattomia seik- koja aiheestaan ja tarkastelee aineistoa monitahoisesti sekä yksityiskohtaisesti.

Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää eri metodeja, mutta kvalitatiivisessa pyritään siihen, että tutkittavien näkökulmat sekä heidän ”ääni” pääsevät kuuluviin. Kohderyhmä tutkimukseen valitaan tarkoituksen mukaisesti eikä satun- naisesti, tutkimusta toteutetaan joustavasti ja suunnitelmaa muutetaan tutkimuksen edetessä tarvittaessa. Tutkimuksen tapauksia tulee käsitellä ainutlaatuisina ja aineistoa tulkitaan sen mukaisesti. (Hirsjärvi, S. ym. 2015, 164.)

Tutkimuskysymykset haastatteluun valikoituivat kolmella pääkysymyksellä. Ky- symykset opinnäytetyössä ovat

1. Millaisena koit hankkeen työntekijän lähestymistavan?

2. Millaisena koet suhteesi hankkeen työntekijään?

3. Miten hankkeen päättyminen vaikuttaisi elämääsi?

Kysymykset tarkisti hankekoordinaattori ennen haastattelun ajankohtaa. Hanke- koordinaattorin hyväksyttyä kysymykset, toteutettiin haastattelu.

6.3 Sisällönanalyysi

Analyysi voidaan ajatella näkökulmien ottamiseksi ja aineiston tiivistämiseksi eri- laisin tavoin. Analyysi voidaan nähdä tapana käydä aineistoa systemaattisesti läpi etsimällä siitä joko sisällöllisiä tai rakenteellisia yhteneväisyyksiä tai eroja.

(Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Sisällönanalyysin menetelmällä voidaan analysoida dokumentteja joko systemaattisesti tai objektiivisesti. Tällä me- netelmällä pyritään saamaan tutkittavasta ilmiöstä kuvaus tiivistetyssä ja ylei- sessä muodossa. Sisällönanalyysi on tekstianalyysia, siinä etsitään tekstin mer- kityksiä. (Tuomi & Sarajärvi, 2018, 117.)

Aineiston analyysissä on eri vaiheita; aineiston redusointi eli pelkistämisessä analysoitava aineisto on auki kirjoitettu haastattelu. Auki kirjoitettu haastattelu pelkistetään niin, että aineistosta karsitaan tutkimukselle kaikki epäolennainen pois. Tällöin pelkistämistä ohjaa tutkimustehtävä, jonka mukaan aineistoa pelkis- tetään litteroimalla tutkimukselle olennaiset ilmaukset. Tutkimuksesta on nostettu

(22)

eri tavoin ilmi erilaiset ilmaisut, jotka ovat tutkimuskysymysten kannalta oleellisia.

(Tuomi & Sarajärvi, 2009, 109.) Seuraavassa taulukossa esimerkki aineistosta kerätyistä ilmauksista, joista on muodostettu pelkistetyt ilmaukset (taulukko 1).

Taulukko 1. Esimerkki redusoinnista

Alkuperäinen ilmaus Pelkistetty ilmaus No joka asiaan mihi pyytää ni oon

saanu apuu. Siis mää aloti korvaush- oido…

Konkreettinen apu

Mää oo niinko saanu omaa päähäni vaa apuu täält..

Henkinen tuki

Aineisto tulisi jakaa erilaisiin pelkistettyihin ilmauksiin ja tämän jälkeen klusteroida eli ryhmitellä. Klusteroinnilla aineistosta koodatut alkuperäisilmaisut käydään läpi ja etsitään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Tämän jäl- keen samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään sekä yhdistetään luokaksi ja nimetään sisältöä kuvaavaksi. (Tuomi & Sarajärvi, 2009, 110.) Seuraavassa taulukossa esimerkki aineiston klusteroinnista, jossa keräsin pelkistetyistä ilmauksista alaluokkia (taulukko 2).

Taulukko 2. Esimerkki klusteroinnista.

Pelkistetty ilmaus Alaluokka

Työntekijän lähestyminen Työntekijän olemus

Työntekijöiden vaihtuvuus

Työntekijän toimintatapa

Henkinen tuki

Konkreettisen avun saaminen

Avun saaminen

Tämän jälkeen aineisto abstrahoidaan, siinä erotetaan tutkimuksen kannalta olennainen tieto sekä valikoidun tiedon perusteella muodostetaan teoreettisia kä- sitteitä (Tuomi & Sarajärvi, 2009, 111). Ryhmittelyä jatkoin yläluokiksi, yläluokkia

(23)

tuli yhteensä neljä (4) kappaletta, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin (taulukko 3). Yläluokat ovat kerrottuna teksti muodossa kohdassa kuusi (6) tulokset.

Taulukko 3. Esimerkki abstrahoinnista

Alaluokka Yläluokka

Avun saaminen

Hankkeen päättyminen

Hankkeen kautta tuleva tuki

Itsetunnon vahvistaminen Mukana oleminen

Luottamuksen ansaitseminen

Opinnäytetyöhöni kerääntyi haastattelumateriaalia nauhoitettuna 54 minuuttia.

Litteroituna teksti sivuja tuli 21 kappaletta. Aineiston litterointi tekstiksi oli toisissa kohdissa tallenteista hankalaa, kun taustamelu oli liian kova tai haastateltava puhui hiljaa. Näin jotkin osat vastauksista jäi arvoitukseksi.

TULOKSET

7.1 Asiakassuhteen monipuolisuus

Haastattelussa kävi selkeästi ilmi, että kaikki neljä haastateltavaa asiakasta olivat ehdottomasti sitä mieltä, että hankkeen työntekijän lähestymistapa on erilainen kuin viranomaisen, koska asiakkaat eivät kokeneet työntekijä‒asiakas asetelmaa asiakassuhteen alussa tai sen aikana. Moni kuvaili työntekijän lähestymisen ih- misläheiseksi. Asiakkaat kokivat lähestymisen olevan avointa ja asetelmia ei asiakassuhteessa ole.

” … Eli oli helppo lähestyy ja otettii tosi avoimi mieli vastaa.”

”Paljo parempi, täällä lähestyy työntekijä just sillai ku pitää. Et tuntee ittes sama arvoseks ku se ketä lähestyy, ettei oo niinku semmost luokka eroo.”

(24)

”Tua erittäi hianosti onnistunu siis, ne o ihmisläheisii ihmisii.”

Työntekijällä on takana pitkä sosiaalialan työkokemus ja hän on työskennellyt muun muassa lastensuojelun, vammaistyön sekä mielenterveyspalveluiden tue- tun asumisen parissa. Hankkeessa työskentely on ensimmäinen kerta kolmannen sektorin työntekijänä. Työntekijä vertaa kertomuksessaan omaa kokemus- taan aiemmissa rooleissa sosiaaliohjaajana, nykyiseen rooliinsa kolmannen sektorin työntekijänä. Hän luo asiakassuhteen eri perustalle kuin aiemmissa työteh- tävissään. Hän puhuu siitä, miten etsii asiakkaasta sellaisia asioita, joista itse pi- tää ja näin ollen perustaa asiakassuhdettaan välittämiselle. Työntekijän selkeästi erilaisempi asenne asiakasta kohtaan korostuu hänen kertoessaan siitä, miten hän kohtaa asiakkaan ja lähtee muodostamaan suhdettaan eri tukipilareiden kautta.

” …tässä sitten ollaan ihmisinä kaikki ja se että, ehkä on jotenkin tyypillistä et me ajatellaan jotenkin siin meen ammatissa et meil on jotenkin oikeus esittää ihmisille todella henkilökohtaisia ja intiimejä kysymyksiä…”

” … tässä mä lähin sit heti kiinnittämään siihen huomioo, että mää en silleen väkisin ja väkivalloin tunkeudu sinne ihmisen henkilökoh- taiselle alueelle vaan et ehkä mä lähden kertomaan ittestäni ja tutus- tumaan siis sillä tavalla ku mä tutustuisin vaikka työkaveriin. Että jus- tiin kunnioitan sitä toisen ihmisen reviiriä ja hän saa sitte mulle kertoo mitä hän haluaa kertoo ja tietysti osotan sen kiinnostuksen siihen et mitä hän mulle sanoo et sit esitän lisäkysymyksii mut et myöskin se että kerron itestäni heti lähtöön…”

Yksi haastateltavista kertoi, ettei ole ollut väliä ketä hankkeessa on työskennellyt, kun on kokenut voivansa luottaa heihin kaikkiin samalla tavalla. Koettiin, että työntekijällä ei ole minkäänlaista työntekijämäistä olemusta. Hänen toimintaansa ei koettu kaavoitetuksi ja lähestyminen on helppoa. Kuvailtiin miten työntekijän kanssa keskustellessa ei korostu työntekijän rooli sellaisissa tilanteissa, kun sen ei kuuluisikaan näkyä vaan vasta tilanteissa, jossa hän ohjaa, auttaa ja kuunte- lee.

”… Ei sitä huomaa siin jutelles ja tällee tai sellases tilantees mis sitä ei tavallaan tarviikkaan näkyä sitä asemaa, et kylhän se tavallas sitte

(25)

huomaa asioista ja näin, mut just et se kanssakäyminen ihmisten kans on niin sellasta aitoa ja semmosta...”

Työntekijän suhtautuminen asiakkaisiin on erilainen ja sen huomaa myös ulkopuolinen henkilö asiakkaiden lisäksi. Tällä toimintatavalla on kohdattu asiakkaat sellaisina kuin he ovat ja tuotu asiakassuhteeseen luottamusta, vuorovaikutusta sekä välittämistä.

7.2 Asiakassuhteen vuorovaikutus

Haastateltavista jokainen koki suhteensa hankkeen työntekijään tärkeänä ja yksi haastateltavista kuvaili suhdettaan työntekijään ystävyytenä. Suhteen merkityk- sellä ja tärkeydellä koettiin olevan iso merkitys arjessa sekä asioiden hoitami- sessa. Luotettavien ihmisten merkitys elämässä on jokaiselle tärkeää ja tukee elämän toimintoja.

” No mun tekis mieli sanoo meit jo ystäviks melkei..”

” Vähä yks lähimmäisist ihmisist sukulaiste jälkee..”

Työntekijän oma näkemys asiakassuhteista tukee asiakkaiden kokemuksia suhteen merkityksestä. Hän kokee asiakassuhteen perustuvan välittämiselle myös omasta näkökulmastaan.

” .. sitten sitä kautta syntyy semmonen aito välittäminen et mä ajat- telen et, näis semmosis osallistujissa, jotka jotenkin säännöllisesti on täs mukana ni se suhde perustuu välittämiseen jokaisen kohdalla.”

Haastateltavat kokivat, että pystyivät kertomaan työntekijälle kaikesta elämäs- sään meneillään olevista asioista. Arjen ongelmat pystyttiin jakamaan, liittyivät ne mihin tahansa aiheeseen. Tukea ja kannustusta koettiin saavan riittävästi, jotta oikealla tiellä kulkeminen olisi helpompaa. Työntekijälle saatettiin soittaa ihan vain asiasta, joka harmittaa sillä hetkellä ja sai purkaa siitä aiheutuneita tunteita turvallisesti.

(26)

”Kyl mää jo tänäänki ensimmäiseks ku mult peruttii toise kerra jo tä- nää a-klinika lääkäri ni mää ensimmäiseks ilmoti Iidal siit et taas ne peru mu aikani. Ja kirosi, sai huutaa sil vähä.”

” …oikeestaa niinku o saanu puhuu asiast ku asiast et on ne sit liit- tyny seksii tai huumeisii tai ihan mihi vaa perhe elämään tai muuta.”

Työntekijä kertoi, miten kokee työn kuormittavana ja suuren mahdollisuuden myötätuntouupumukselle, koska työtä tehdään hyvin myötäilevällä sekä empaattisella otteella. Hän korosti sitä, miten pitää erottaa omista tunteista asiakkaan tunteet, niin että ottaa osansa rinnalla kulkijana ja hyväksyy ettei hän voi tunteita ja kokemuksia ottaa asiakkailta pois.

”… riskit sille myötätuntouupumukselle ne on isot koska se on selvä että, tätä työtä tehdään sellasel hyvin myötäilevällä, empaattisella otteella ja sit samaan aikaan pitää kuitenkin pystyy irtautumaan niist työpäivän tapahtumist ja niide ihmiste elämistä siis sil taval että et ne on kumminkin heidän kokemuksiaan...”

Työntekijä kertoi, että työ on todella palkitsevaa, koska asiakas ei unohda tutus- tumisen jälkeen sanoa kiitosta. Palvelut kroonisesti päihtyvässä tilassa oleville on kumminkin vähäiset, joten kaikki apu, jota he saavat hankkeen kautta on merkit- tävää.

7.3 Luottamuksen ansaitseminen

Kaksi haastateltavista oli ollut mukana hankkeen toiminnassa lähes alusta asti.

Kaksi heistä vuoden verran ja toinen heistä oli tullut mukaan jo vankilasta. Haas- tatteluista ei kumminkaan erottunut, että hankkeessa vähemmän aikaa mukana olleiden luottamus ei vastaisi pidempään mukana olleiden luottamusta. Suhde työntekijään oli kaikille yhtä arvokas. Ulkopuolisen henkilön näkemys asiasta oli, että asiakkaat kokevat tulleensa hyväksytyiksi sellaisina kuin on. Tätä kautta pys- tytään kasvattamaan asiakkaan itseluottamusta.

”… sitte avoimesti mun mielest ihmiset juttelee asioit ja tietysti sekin, että eihän kaikille varmasti kenenkään tee mieli sit jutella avoimesti ja sillä tavalla olla oma ittensä. Sillee huomaa, että täs varmasti on

(27)

sellanen olo monilla, että voi olla ihan oma ittensä ja hyväksytään semmosena ku on.”

Tasa-arvo kysymykseen jokainen haastateltava vastasi samalla tavalla. Tuli ovesta sisälle ketä tahansa on hän tervetullut. Ketään haastateltavista ei kokenut, että joku muu olisi häntä itseään paremmassa asemassa. Yksi haastateltavista kertoi myös, miten häntä oli muistutettu tasa-arvoisuudesta, kun hän oli sen unoh- tanut.

”Joo on tää semmone paikka, et tääl ei oo ketää sillai ylitse muiden.

Et tääl o kaikki samal viival, et vaiks olis ollu hankkees kui kaua mu- kan ni se kumpi o ollu vähemmä aikaa ni ei se välii se o iha sama ja kaikki ketä tulee ovest tuolt sisää ni kaikki toivotetaa ain tervetul- leeks.”

”Sillo tällö ko o ollu vähä pillereis tai sillai, ärsyyntyneen ni Iida on kyl sit muistuttanu siit et me ollaa kaikki tasavertasii ja et kaikil ny ei mee yht hyvi ku sul ja nii ees päi. Et ko o haukkunu tos just jotai kodittomii tai tämmösii.”

Työntekijä muistutti siitä, miten viranomaisiin on saattanut muodostua ennakko olettamus siitä, miten heidät otetaan vastaan sekä miten heidän asioitaan hoide- taan. Kokemukset lapsuudesta siitä miten viranomainen on puuttunut perhe-elä- mään tai mahdolliset huostaanotot vaikuttavat asiakkaiden taustalla suhtautumiseen. Aiemmin asioiden hoitaminen viranomaisen kanssa on saattanut olla vai- keaa, joka ei auta asiakassuhteen toimivuutta. Työntekijä sekä ulkopuolinen hen- kilö esittivät asiaa seuraavilla tavoilla omissa haastatteluissaan;

”… Just jos on sitä tiettyä taustaa viel siinä, tulee niitä ennakkoluuloja ja tämmösii puolin ja toisin ni sitte että, ihmiset just kohdataan ihmi- sinä ja myöskin on se asiallinen puoli siinä, et saa apua selvittää niit asioita ja näin. Ni mä uskon et se luo ihmisille myös semmosta tur- vallisuuden tunnetta tai et ihmisii voi luottaa… ”

”… se on sellanen tosi huomioitava juttu et monella on hyvin varhai- sesta lapsuudesta asti hyvin negatiivisia kokemuksia koskien sosiaalialan työntekijöitä. Et se missä valtaväestö ajattelee tai stigmatisoi rikollistaustaisia ihmisiä et he on tietynlaisii niin samaan aikaan täy- tyy muistaa et myöskin he ajattelee aika negatiivisesti sosiaalialan ihmisistä et siihen liittyy esimerkiks et vanhemmat on saattanu olla

(28)

poliisin kans tekemisissä, voi liittyy huostaanottoo, siis kaikkee sellasta ei toivottuu sotkeentumist perhe-elämään. Ni se asenne on siel aika tiukassa ja ne tuntosarvet on koholla…”

Näiden asioiden huomioiminen on työntekijälle tärkeää ja näiden huomioimisella hän on saanut asiakkaisiin luotua luottamuksellisen ja vuorovaikutuksellisen suhteen. Hänen toiminnallaan voi myös olla mahdollisesti positiivinen vaikutus asiakkaan suhtautumiseen muihin viranomaisiin.

7.4 Hankkeen kautta tuleva tuki

Jokaisen haastateltavan kertomuksista kävi selkeästi ilmi, että asiakassuhteessa vallitsee syvä luottamus sekä kaikista asioista on helppo puhua työntekijän kanssa. Vuorovaikutus oli jokaisen mielestä helppoa ja se toimii molemmin puolin. Jokainen haastateltava koki saaneensa apua ongelmiinsa ja asioiden eteen- päin viemiseksi, pari haastateltavaa mainitsi jopa hankkeen työntekijän olleen ai- noa, jonka kautta on oikeasti saanut apua esimerkiksi korvaushoidon alkami- sessa.

”No joka asiaan mihi pyytää ni oon saanu apuu. Siis mää aloti kor- vaushoido vähä reilu vuos sitte. Mä en tiä minkä takii mul oli nii kau- hee vaikeet, mää seittemä kuukaut odoti sitä et mää pääse ja sit mä puhui siit Iidalle ja Iida soitti a-klinikalle ni viiko pääst mää oli alottaas hoitoo.”

”Apuu saa, niinku esimerkiks tälläne kerta, ku mä oli katkol ni piti tietokoneel jättää hakemus, normaalisti mä oisi hajottanu se tietoko- nee sin kelaa, potkinu se sin lattial, mut Iida sai mut rauhotettuu ja saatii tehtyy se hakemus.”

Ohjaus palveluihin sekä muun avun saaminen oli haettu aina hankkeen työnteki- jän kautta. Asiakkaat luottivat siihen, että heidän asiansa otetaan vakavasti ja tarvittava apu hankitaan. Avun ei tarvinnut olla myöskään konkreettista vaan asiakkaat kokivat saaneensa myös henkistä apua ja tukea. Sen saaminen koettiin myös tärkeäksi osaksi asiakassuhdetta.

(29)

”Mää oo niinko saanu omaa päähäni vaa apuu täält, sillai et täält o vaa niinku tsempattu just hyvi.”

”Sit tollai vähä autellaa. Autetaa käsittelee niit tunteita.”

Hankkeen kautta asiakkaat ovat saaneet monenlaista tukea arjen ongelmiin ja huoliin. Keskustelu hankkeen päättymisestä ja epätietoisuus jatkosta aiheutti paljon negatiivisia ajatuksia. Kolme neljästä haastateltavasta kertoi, että loppumi- sella olisi negatiivinen vaikutus heidän arkeensa ja jopa asioiden toimivuuteen.

”Paljo, tosi paljo. Mää oli jo niinku iha romun ko oliks se ny maanantai vai tiistai ku kerrottii ni mää meinasi lähtee ovet paukkue ulos.”

” Tulis aika tyhjä aukko, emmää osaa sitä kuvitel mimmost se olis nyt jos tätä ei olis.”

Ajankäyttöä hankkeen loppumisen jälkeen kuvailtiin monin eri tavoin. Yhdistävä tekijä kaikissa oli kumminkin se, että ajankuluttaminen olisi hankalaa eikä oikein tietäisi mihin sen käyttäisi. Myös ulkopuolinen henkilö tunnisti ongelman, missä hankkeessa mukana olevat viettäisi aikaansa sen jälkeen, kun hanke päättyy.

Asiakasryhmälle on kumminkin Porin seudulla todella vähän minkäänlaisia palveluita tai päivätoimintaa.

”Ei sitä sit oikee tiä mitä sitä sit tekis, et sit tulis notkuttuu tual kau- pungil varmaa, jos ei olis mitää paikkaa mis ol. Sit se tiätysti et, jos jollaki o jotai kamaa ni se voi ol sit pidemmä pääl vaikee kieltäytyy siit”

”Vaikuttais huonosti, en osaa ny sanoo mut kyl tää o paljo hyvää tuonu ainaki mulle omaa elämää. Mäki oon semmone ihmine et mää liiku paljo ni mää pyöräile ja täs o ain hyvä tul käymää kahvil ja hö- pöttelee kaikkii ja kyl tää o niinku ollu hyvä paikka.”

”Jos tää hanke loppuis niin mitä sitte tapahtuis, en mä ny usko et ainakaa siitä nyt mitään hyvää varsinaisesti seurais, koska mihin nää ihmiset sitte menis jutskailee näit asioit tai hengaa tällee, koska tää on mun mielest hyvä että tää on täs, et kyllähä täs käviöitä on.”

Työntekijä mietti asiaa siltä kannalta, että todella moni tippuu palveluiden ulkopuolelle. Se on huolestuttavaa mutta sitäkin on yritetty hankkeen toiminnassa huomioida ja käytössä onkin ollut työparitoiminta, jossa mukana on

(30)

aikuissosiaalityön ohjaaja. Näin kaikki asiakkaat ovat tiedossa eivätkä pääse ti- pahtamaan palveluiden ulkopuolelle.

”…ni sit kumminkin näitten ihmisten olemmassa olo on jonkun tiedossa. Ja he on siis jonkun viranomaisen kirjois ja kansis ja joku ottaa heihin yhteyttä.”

Työntekijä korosti myös kontaktoitumisen tärkeyttä hankemaailmassa. Toimin- nan juurruttamisen ja pysyvyyden kehityksen puolesta, mutta myös siksi, että kokee sen vastuunkantona asiakkaiden tulevaisuudesta. Työntekijälle henkilökoh- taisesti hankkeen loppuminen merkitsi menetystä, koska hän koki löytäneensä sen oman osansa sosiaalialan työympäristöistä. Hän kumminkin lopuksi vielä pai- notti, että jaksaa uskoa pysyvän toiminnan alkamiseen.

OPINNÄYTETYÖ PROSESSIN KUVAUS, EETTISYYS JA LUOTETTA- VUUS

8.1 Opinnäytetyö prosessin kuvaus

Opinnäytetyön suunnitelman käynnistyttyä, allekirjoitin hankkeen kanssa yhteis- työsopimuksen. Haastattelun aikataulun sovimme yhdessä vieraillessani hankekoordinaattorin kanssa. Loin haastattelukysymykset itsenäisesti, hankekoordinaattorin suuntaviivojen perusteella sekä jo tehdyn stigman murtaja mallinnuksen pohjalta. Haastattelun kysymykset hyväksytin hankekoordinaattorilla vielä ennen haastattelun ajankohtaa. Haastattelu toteutettiin hankkeen tiloissa syksyllä 2020, tarjoilujen kera. Haastateltavat valitsi hankekoordinaattori.

Haastatteluun hankekoordinaattori oli valinnut neljä asiakasta. Kaksi asiakkaista oli ollut mukana lähes hankkeen alusta asti. Kolmas oli ollut hankkeessa mukana vuoden verran ja tullut mukaan jo vankilassa olon aikana. Neljäs haastateltava oli ollut hankkeessa mukana myös vuoden verran ja oli haastattelu hetkellä

(31)

kuntouttavassa työtoiminnassa hankkeella. Mukaan haastatteluun tuli myös hen- kilö, joka oli työkokeilussa sininauhalla ja täysin ulkopuolinen henkilö niin hank- keesta kuin asiakkaistakin. Hän oli seurannut asiakkaita sekä hankkeen toimintaa vierestä ja ollut hankkeessa silloin tällöin apuna. Viimeiseksi haastattelin hanke- koordinaattoria, hän vastasi samoihin kysymyksiin kuin muutkin haastateltavat, omasta näkökulmastaan.

8.2 Eettisyys ja luotettavuus

Haastattelu on toteutettu tutkimuseettisen lautakunnan laatimien eettisten peri- aatteiden mukaisesti (Hyvärinen, M., Nikander, P. & Ruusuvuori, J., 2017, 414).

Haastateltavat ovat osallistuneet haastatteluun omasta tahdostaan sekä ovat saaneet mahdollisuuden olla vastaamatta kysymyksiin, joihin eivät halunneet vastata.

Tutkimukseni lähtökohtana oli tutkia asiakassuhteita hankkeessa. Tarkoitukseni oli alusta asti tuoda asiakkaiden ääni kuuluviin juuri sellaisena kuin he itse asiat näkevät ja tuntevat. Haastateltavien asiakkaiden suhde työntekijään saattaa olla lähes mitä tahansa. Suhteen tärkeys asiakkaan elämässä sekä jos hanke loppuu ja asiakassuhde katoaa, miten se vaikuttaisi asiakkaan elämänhallintaan sekä arkeen. Työntekijän näkökulmasta, pystytään tarkastelemaan asiakassuhteita.

Ulkopuolisen näkökulma kertoo hankkeen vaikutusta sekä toimintaa, hän pystyy tarkastelemaan sitä eri näkökulmista.

Haastattelut tallennettiin niiden purkamisen helpottamiseksi. Tallentamiseen pyy- dettiin haastateltavalta aina lupa suullisesti ennen tallentamisen aloittamista.

Haastateltaville kerrotaan, että haastattelut toteutetaan anonyymisti ja heidän ni- miään tai muita tietoja ei tuoda esille opinnäytetyössä. Työntekijän haastattelussa kerrotaan työntekijän nimi ja tähän pyydetään erikseen työntekijältä lupa suullisesti. Haastattelut tallennetaan ääninauhuritoiminnolla puhelimeen ja haastattelun litteroinnin jälkeen, tallenteet hävitettiin asianmukaisella tavalla.

(32)

JOHTOPÄÄTÖKSET, POHDINTA

Opinnäytetyöni tavoite täyttyi työtä tehdessä. Asiakassuhde koettiin merkittävänä sekä työntekijän lähestymistapa koettiin erilaisena; avoimena sekä ihmislähei- senä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan pitää luotettavina. Hankkeen asiakkaat ovat olleet osallisina lähes päivittäin toiminnassa ja luoneet asiakassuhteen työn- tekijään. Asiakkaat vastasivat kysymyksiin juuri niin kuin he itse halusivat eikä heitä ohjattu vastaamaan tietyllä tavalla. Tuloksia pystytään hyödyntämään to- teen näyttäen hankkeen toiminnan merkitys asiakkaille. Erilaisen lähestymista- van sekä suhteen luomisen toimintatavan käyttöönottaminen soveltaen jokaisen ammattilaisen kohdalla, voisi olla harkinnan varaista. Toisesta välittämiseen pe- rustuva asiakassuhde on toimiva. Asiakkaan kertoessaan arjen murheitaan voidaan pystyä poimimaan ongelmia ja tuen tarpeita.

Haastatteluissa kävi selkeästi ilmi miten haastateltavat ovat kokeneet työntekijän vastaanoton avoimena sekä ihmisläheisenä. Vierestä seuratessa, kun vierailin hankkeella muutaman kerran ennen haastatteluja, asiakkaiden olemus oli ren- toutunut sekä työntekijän läsnäolo ei kenellekään tehnyt epämukavaa oloa, vaan melkeinpä avoimuus ja luottamus leijui ilmassa.

Kolmannen sektorin paikka palvelujärjestelmässä on merkittävä. Kolmannen sektorin erilaiset palvelut sekä hankkeet tuottavat erilaisia sosiaalialan tukimuotoja eri ikäisille ja eri elämäntilanteessa oleville. Rikostaustaisten arjessa hankkeella oli suuri merkitys. Kaikilla oli päivittäinen kytkös toimintaan, siellä vietettiin enim- mäkseen aikaa ja tavattiin ihmisiä. Mutta sen lisäksi toiminta piti heidät kytkök- sissä palvelujärjestelmään ja mahdollisti heille tarvittavien palveluiden saannin ja oikeellisuuden. Palveluiden sekä avun tarve oli kaikilla hieman erilaista. Hake- musten täyttämistä, korvaushoitoon pääsemistä tai ihan vain ihmistä, jolle kertoa mieltä painavista asioista. Suhde hankkeen työntekijään oli selkeästi eroteltavista muista suhteista. Mielestäni hankkeen työntekijän työote on ihailtava ja se, miten hän on pystynyt luomaan asiakkaisiin luottamuksellisen ja tukevan suhteen toisesta välittämisen kautta. Suhteen merkitys asiakkaille oli suuri ja koettiin, että pystyi olemaan avoin sekä jakamaan arjen asioita. Näin ollen koen suhteen

(33)

monin eri tavoin toimivaksi. Työntekijä pystyy poimimaan asiakkaan kertomuksista mahdollisia avuntarpeiden paikkoja ja ohjaamaan asiakasta oikeaan suuntaan, jota ei tapahdu välttämättä muiden sosiaalialan ammattilaisten kanssa jo pelkästään tapaamisten lyhyyden vuoksi.

On hienoa, että hanke sai pysyvää jatkoa toiminnalleen. Tämän kaltaista toimintaa ei ole Satakunnan alueella kauheasti ja etenkään niin, että tiloissa oleskelu päihtyneenä olisi sallittua. Toiminnan merkitys ja tarpeellisuus on hankkeen kautta tuotu esille ja sillä varmasti riittää asiakkaita. Asiakkaita saattaa tulla myös lisää, kun toiminta on tuotu Porin keskustaan. Lehtikirjoituksen mukaan tarkoitus olisi myös houkutella kodittomia mukaan toimintaan ja poistaa heitä katukuvasta sekä oleskelemasta kauppakeskuksista. Ajatus on monessa mielessä hieno ja toivottavasti myös toimiva. Koen kumminkin, että toiminnan vaikutus nähdään vasta myöhemmässä vaiheessa.

Opinnäytetyön kautta kriminaalityön tärkeys sosiaalialalla on vahvistunut. Usein vankilasta vapauduttua vapautuvalla on paljon ajateltavaa ja järjestettävää, siksi tuki jo ennen vapautumista on tärkeää, jotta vapautuva henkilö pääsee esimerkiksi vankilan ulkopuolella heti katkaisuhoitoon eikä jää muiden palveluiden ulot- tumattomiin. Vangin tukeminen vapautumisprosessissa pitäisi toimia jokaisen kohdalla ja jatkua vielä vapautumisen jälkeenkin. Juuri tämän palvelun ansiosta voidaankin mahdollisesti välttää rikoskierrettä ja ohjata hyvän asiakassuhteen turvin asiakasta oikeaan suuntaan.

Oma ammatillinen kasvuni liittyi asiakkaiden lähestymiseen. Hankkeen käyttä- mää menetelmää voisin pystyä itsekin hyödyntämään omassa työssäni. Tämän lisäksi koen oppineeni uusia asioita teoreettisesti avatuista asioista. Oli myös todella mukava nähdä ja keskustella hankkeen asiakkaiden kanssa, he osallistuivat haastatteluun mielellään ja antoi omasta tahdostaan todella kattavia vastauksia.

(34)

LÄHTEET

Hammarberg, V. (16.2.2021) Päihtyneillekin avoin päiväpaikka Liisankadulle.

Satakunnan Kansa. Saatavilla 23.2.2021 https://www.satakunnan- kansa.fi/satakunta/art-2000007805919.html

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2015). Tutki ja kirjoita. (20. uud. p.).

Porvoo: Bookwell Oy.

Hyvärinen, M., Nikander, P., & Ruusuvuori, J. (toim.). (2017).

Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino.

Hämäläinen, H., Metso, N., Rautiainen, I. (2020). Tukitoimet vankilasta vapautu- van näkökulmasta. (Opinnäytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu, sosi- aalialan koulutusohjelma). Saatavilla 21.9.2021

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/347612/TUKITOI- MET%20VANKILASTA%20VAPAUTU-

VAN%20N%C3%84K%C3%96KULMASTA-

opinn%C3%A4ytety%C3%B6.pdf?sequence=2&isAllowed=y Juhila, K. (2006). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnal-

liset tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino.

Koistilainen, H. & Nieminen, A. (toim.) (2018). Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuk- sia. Saatavilla 21.9.2020 https://www.theseus.fi/bitstream/han- dle/10024/141721/Diak_Tyoelama_13_verkko.pdf?se-

quence=4&isAllowed=y

L 1301/2014. Sosiaalihuoltolaki. Saatavilla https://finlex.fi/fi/laki/ajan- tasa/2014/20141301’

Leppo, A. (toim.) (2019). Vapautuvien asumisen tuki – käsikirja asumissosiaali- seen työhön. Saatavilla https://www.krits.fi/wp-con-

tent/uploads/2019/03/k%C3%A4sikirja_verkkoversio.pdf Mielen ihmeet. Etusivu. Psykologia. Identiteetin rakentaminen. Saatavilla

23.2.2021 https://mielenihmeet.fi/identiteetin-rakentaminen/

Mielen ihmeet. Etusivu. Psykologia. Sosiaalipsykologia. Sosiaalinen identiteetti:

Miksi tunnemme tarvetta kuulua johonkin. Saatavilla 23.2.2021

(35)

https://mielenihmeet.fi/sosiaalinen-identiteetti-miksi-tunnemme-tarvetta-kuulua-johonkin/

Mikkonen, K. (2018). Sosiaalityöntekijän ja venäläistaustaisen vanhemman luot- tamus. Luottamuksen rakentaminen ja sen haasteet lastensuojelun palveluntarpeen arvioinnin aikana. (Pro gradu-tutkielma. Lapin yli- opisto. Sosiaalityö). Saatavilla 27.2.2021 https://lauda.ulap-

land.fi/bitstream/handle/10024/63304/Mikkonen.Kristiina.pdf;jses- sionid=029595AE367ECF6C2994AC0EF3CD0827?sequence=1 Porin Sininauha ry. Etusivu. Saatavilla 21.9.2020 http://www.porinsininauha.fi/

Porin Sininauha ry. Etusivu. Asumisyksikkö Varikko. Saatavilla 19.3.2021 https://www.porinsininauha.fi/varikko/

Porin Sininauha ry. Etusivu. Ensisuoja. Saatavilla 21.9.2020 http://www.porinsininauha.fi/ensisuoja/

Porin Sininauha ry. Etusivu. Tuetusti tulevaisuuteen. Saatavilla 21.9.2020 http://www.porinsininauha.fi/tuetusti-tulevaisuuteen/

Porin Sininauha ry. Tuetusti tulevaisuuteen -hanke 2018–2020. Loppuraportti.

[Julkaisematon raportti].

Raatikainen, E. (2015). Lujita luottamusta. Asiakassuhteen rakentaminen sosi- aali- ja terveysalalla. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Rikoksentorjunta. Fi. Rikosten ehkäisy. Varhainen tuki ja syrjäytymisen ehkäisy.

Saatavilla 24.2.2021 https://rikoksentorjunta.fi/varhainen-tuki-ja- syrjaytymisen-ehkaisy

Rikosseuraamuslaitos. Etusivu. Täytäntöönpano. Vapautuminen. Vapautumisen valmistelu. Saatavilla 1.3.2021 https://www.rikosseuraamus.fi/fi/in- dex/taytantoonpano/vapautuminen/vapautumisenvalmistelu.html Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.) (2009). Haastattelu; tutkimus, tilanteet ja

vuorovaikutus (2. uud. p.). Jyväskylä: Gummerrus kirjapaino Oy.

Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. (2006). KvaliMOTV - Menetelmä- opetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatie- teellinen tietoarkisto. Saatavilla 29.1.2021

https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_1.html

Sosiaali- ja terveysministeriö. Fi. Vastuualueet. Hyvinvoinnin edistäminen. Osal- lisuuden edistäminen. Syrjäytyminen ja köyhyyden ehkäiseminen.

(36)

Saatavilla 24.2.2021 https://stm.fi/syrjaytymisen-ja-koyhyyden-ehkaisy

Sosiaali- ja terveysministeriö. Fi. Vastuualueet. Sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kuntoutus. Sosiaalinen kuntoutus. Saatavilla 1.3.2021 https://stm.fi/sosiaalinen-kuntoutus

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2006). Rikoksista rangaistujen tuen tarve; Suosi- tukset yhteistoiminnalle. Vankien jälkihuoltoryhmän raportti. Saata- villa 29.1.2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72835/Selv200606.pdf?sequence=

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Aiheet. Lapset, nuoret ja perheet. Työn tueksi.

Nuorten syrjäytyminen. Syrjäytyminen ja syrjäytymisen riskitekijät.

Saatavilla 24.2.2021 https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/nuorten-syrjaytyminen/syrjaytyminen-ja-syrjaytymisen-riskitekijat

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Aiheet. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtaminen. Osallisuuden edistäminen. Heikommassa asemassa olevien osallisuus. Osallisuuden edistämisen mallit. ”Osallisuuden palaset” lisäävät heikommassa asemassa olevien osallisuutta. Saa- tavilla 21.9.2020 https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/-osallisuuden-palaset-lisaavat-heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuutta

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (uud.

p.). Helsinki: Tammi Ky.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (uud.p.). Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.