Turku on edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta sopeutumisessa riittää kirittävää Kern, Kristine; Grönholm, Sam; Haupt, Wolfgang; Hopman, Luca; Tynkkynen, Nina; Kettunen, Pekka

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Turku on edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta sopeutumisessa riittää kirittävää

Kern, Kristine; Grönholm, Sam; Haupt, Wolfgang; Hopman, Luca; Tynkkynen, Nina; Kettunen, Pekka

Published: 01/01/2021

Document Version Final published version

Link to publication

Please cite the original version:

Kern, K., Grönholm, S., Haupt, W., Hopman, L., Tynkkynen, N., & Kettunen, P. (2021). Turku on edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta sopeutumisessa riittää kirittävää. (Tutkimuskatsauksia; No. 1). Turku Kaupunkitutkimusohjelma. https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tutkimuskatsauksia_2021-1.pdf

General rights

Copyright and moral rights for the publications made accessible in the public portal are retained by the authors and/or other copyright owners and it is a condition of accessing publications that users recognise and abide by the legal requirements associated with these rights.

Take down policy

If you believe that this document breaches copyright please contact us providing details, and we will remove access to the work immediately and investigate your claim.

This document is downloaded from the Research Information Portal of ÅAU: 07. Apr. 2022

Turku on edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta sopeutumisessa riittää kirittävää

Tutkimuksessa arvioitiin Turun ilmastopolitiikkaa verraten sitä Malmöön, Groningeniin ja Rostockiin Kaupungit ovat tärkeitä ilmastopolitiikan tekijöitä.

Neljän edelläkävijän vertailussa Turun ilmastopolitiikan vahvuuksia ovat kunnianhimoiset tavoitteet, vahva poliittinen tuki, kaupungin itsenäinen taloudellinen asema ja mahdollisuus vaikuttaa energian tuotanto­

tapoihin. Sen sijaan ilmastonmuutokseen sopeutumi­

sessa ja kaupunkilaisten osallistumisessa Turku voi ottaa oppia verrokkikaupungeilta.

KIRJOITTAJAT

Kristine Kern^1/2, Sam Grönholm², Wolfgang Haupt¹, Luca

Hopman³, Nina Tynkkynen², Pekka Kettunen²

1: IRS Leibniz Institute for Research on Society and Space 2: Åbo Akademi

3: University of Amsterdam

AINEISTO & METODI Politiikkadokumentit ja

27 haastattelua, sisällönanalyysi TEEMAT

Ilmastopolitiikka, hallinto, kaupunkien vertailut

HALUATKO TIETÄÄ...

Neljän edelläkävijäkaupungin ilmastopolitiikan yhtäläisyydet ja erot ^{S. 2}

Laajemmat suositukset Turulle

S. 4 SUOSITUKSET

Perusta neuvoa ­antava elin, joka koostuu eri alojen ilmasto­

asiantuntijoista

Yhdistä ilmastonmuutoksen torjun­

taan ja siihen sopeutumiseen liitty­

vät tehtävät

Tehosta ilmastotoimien koordi­

nointia kaupungin hallinnossa

Tue kaupunkilaisten ja muiden pai­

kallisten toimijoiden osallistumista Ota käyttöön seurantajärjestelmä myös ilmastonmuutokseen sopeu­

tumista tavoitteleville toimille Ryhdy ilmastojohtajaksi. Kehitä

”Turun ­malli” ja tuo sitä esiin kansain välisessä yhteistyössä

2 TUTKIMUSKATSAUKSIA 1–2021

KAUPUNGIT OVAT AVAINASEMASSA ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sii­

hen sopeutumisessa. Ne ovat keskeisiä toimijoita siirryttäessä kohti hiili­

neutraalia yhteiskuntaa. Kaupungeissa asuu suurin osa maailman väes­

töstä, ja niissä kulutetaan suurin osa maapallolla tuotetusta energiasta.

Kaupunkeja haastavat myös ilmastonmuutoksesta johtuvat uudet ongel­

mat, kuten lisääntyvät sateet ja lämpöaallot. Vertailevaa tutkimusta kau­

pungeista ilmastopolitiikan toimijoina on kuitenkin vielä verraten vähän.

Suomalais­saksalaisessa Matching Forerunner Cities ­tutkimushank­

keessa verrattiin Suomen Turun, Ruotsin Malmön, Saksan Rostockin ja Alankomaiden Groningenin ilmastopolitiikkaa. Kutakin näistä kaupungeista voidaan pitää ilmastopolitiikan kansallisena edelläkävijänä. Ne ovat suun­

nilleen samankokoisia, perinteikkäitä pohjoiseurooppalaisia hansa­ ja yli­

opistokaupunkeja. Kaikkien neljän kaupungin talous on perustunut aiem­

min merenkulkuun, mutta nyt niiden elinkeinorakenne on monipuolistunut ja palveluvaltaistunut.¹

Näin Turun ilmastopolitiikka pärjää verrattuna muihin

Turun kaupungin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2029 mennessä. Turun ilmastotavoitteilla on vahva poliittinen tuki yli puoluerajo­

jen. Politiikkaa ohjataan ilmastostrategialla, jota toimeenpanevat kaupun­

gin keskushallinto, kaupunkiympäristötoimiala ja Turussa toimiva Itämeren kaupunkien liiton kestävien kaupunkien toimisto, joka on keskeisessä roo­

lissa monissa hankkeissa.

Tutkimuksemme näkökulmasta tavoitteita tukevat kaupungin suhteelli­

sen itsenäinen taloudellinen asema (verrattuna Groningeniin ja Rostockiin) ja mahdollisuus ohjata energiajärjestelmän murrosta (verrattuna Malmöhön ja Groningeniin). Hyvää on myös, että hallinto on järjestetty siten, että se sallii alueellisen, esimerkiksi kuntien välisen yhteistyön ilmastoratkaisuissa.

Turun ilmastostrategia kohdistuu ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta ilmastonmuutokseen sopeutuminen jää vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi Turun ilmastotoimien seurantajärjestelmä kattaa vain torjunnan. Verrokki­

kaupungit ovat kehittäneet tasapuolisempia lähestymistapoja, jotka huomi­

oivat myös sopeutumisen.

Esimerkiksi Rostock on mukana Mayors Adapt ­ohjelmassa, joka on EU:n Kaupunginjohtajien energia ja ilmastositoumukseen (Covenant of Mayors, CoM) kuuluva sopeutumiseen kohdistuva aloite. Malmössä taas kansallinen ohjelma toimii sopeutumisraportoinnin pohjana.

Turussa kansalaisten osallistuminen kaupunkivetoisiin ilmastotoi­

miin on vähäistä verrattuna erityisesti Groningeniin ja Rostockiin. Tämä johtuu ennen kaikkea erilaisesta osallistumisen perinteestä. Suomessa vaikuttaminen on usein epäsuoraa, kun taas esimerkiksi Saksassa ja Alanko maissa suoran kansalaisvaikuttamisen perinne on vahva ja asema institutionalisoitunut.

1 Tarkempi selvitys Malmön, Groningenin ja Rostockin ilmastotoimista ja tätä katsausta laajempi vertailu on julkaistu Turun kaupunkitutkimusoh­

jelman tutkimusraportteja­sarjassa.

KAUPUNGINJOHTAJIEN

ENERGIA- JA ILMASTOSITOUMUS Kaupunginjohtajien sitoumuksen (The Covenant of Mayors, 2008–) tarkoitus on kannustaa ja tukea kaupunkeja saavuttamaan EU:n ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen tavoitteet.

Mayors Adapt (2014) -ohjelma on Euroopan komission perustama sopeuttamistyökalu. Nämä sulau­

tuivat keskenään 2015 ja yhdis­

tyivät vielä kolmanteen aloittee­

seen (the Compact of Mayors).

Tuloksena syntyi Kaupunginjoh­

tajien globaali ilmasto­ ja energia­

sitoumus (Global Covenant of Mayors for Climate and Energy, 2016), joka on maailman laajin ilmasto­ ja energiapolitiikkaan vaikuttava liike.

Lisätietoa: www.kaupungin­

johtajienyleiskokous.eu

NELJÄ KAUPUNKIA VERTAILUSSA

Turku

Suomi Malmö

Ruotsi Groningen

Alankomaat Rostock

Saksa TAVOITE Hiilineutraali

vuonna 2029 Hiilineutraali

vuonna 2030 Hiilineutraali 2035 ja ilmastonmuu­

tokseen sopeutuva 2050

Hiilineutraali vuonna 2035

ILMASTOPOLITIIKAN

PAINOPISTE Keskittyy torjun­

taan, ei juuri huo­

mioi sopeutumista

Pääpaino torjun­

nassa, huomiota myös sopeutumi­

seen

Pääpaino torjun­

nassa, huomiota myös sopeutumi­

seen

Torjunta ja sopeutuminen yhtä tärkeitä POLITIIKKATOIMET Yksi ilmasto­

strategia Ei erillistä stra­

tegiaa, ilmasto­

tavoitteet liittyvät kaikkeen

Erilliset torjunta­

ja sopeutumis­

strategiat

Erilliset torjunta­

ja sopeutumis­

strategiat INSTITUTIONAALINEN

KAPASITEETTI Hallinnollinen ja taloudellinen riippumattomuus mahdollistaa va­

paaehtoiset toimet

Hallinnollinen ja taloudellinen riippumattomuus mahdollistaa va­

paaehtoiset toimet

Taloudellinen riip­

puvuus valtiosta.

Paikallisia ja kan­

sallisesti johdettuja toimia

Paikallinen auto­

nomia, mutta taloudellinen riippuvuus osa valtiosta.

Paikallisia toimia ILMASTOPOLITIIKAN

TOIMEENPANO Vastuut jaettu hallintokunnille.

Alueellista yhteis­

työtä investointi­

ohjelmissa ja hankkeissa

Vastuut jaettu hallintokunnille.

Alueellisia yhteis­

työelimiä ja hankkeita

Kaupungin tietyt hallintokunnat vastaavat eri hankkeissa

Vastuu osoitettu kunnallisteknii­

kasta huolehti­

valle yhtiölle ja eri kaupunginosien hankkeille SEURANTA

—Torjunta Perustuu EU:n Covenant of Mayorsin (CoM) ja YK:n malleihin

Perustuu ruotsa­

laiseen malliin, jonka taustalla EU­standardit

Perustuu CoM:n kehittämään malliin

Perustuu CoM:n kehittämään malliin —Sopeutuminen Ei systemaattista

seurantaa Seuranta

ulkoistettu Ei seurantaa Perustuu Mayors Adapt ­malliin KAUPUNKILAISTEN

OSALLISUUS Melko vähäistä Melko vähäistä Melko vilkasta, asuinalueohjelma tukee

Melko vilkasta, myös virallisia osallistumisen muotoja KANSAINVÄLISYYS Kansainväliset

toimet tärkeitä, mahdollistavat ulkoisen rahoi­

tuksen ja lisäävät toimintakykyä

Kansainvälinen toiminta tukee kaupungin tavoit­

teita, tuo ulkoista rahoitusta ja lisää toimintakykyä

Kaupungin ilmasto ­

­ohjelmaa EU:n ohjaama paikallis­

tason ilmastopoli­

tiikka; satunnaista osallistumista mui­

hin eurooppalaisiin ohjelmiin

Osallistuu kansain­

välisiin verkostoihin, EU­rahoituksen hakeminen ei tärkeää

Taulukko 1. Edelläkävijäkaupunkien ilmastotoimet ja organisoituminen

4 TUTKIMUSKATSAUKSIA 1–2021

Ilmastopolitiikan hallinto kaipaa keskittämistä

Ilmastopolitiikkaa toteutetaan monella hallinnon tasolla ja eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Erityistä ovat tiiviit yhteydet kansainvälisiin aloitteisiin ja sopimuksiin. Turussa ilmastopolitiikan tehokas toimeenpano edellyttää koordinoinnin parantamista hallintoa uudelleen organisoimalla. Tärkeitä toi­

mijoita ovat edelläkävijäpoliitikot ja ilmastotavoitteisiin sitoutunut kaupun­

ginjohto.

Vertailun perusteella voimme antaa Turun kaupungille kolme hallintoa koskevaa suositusta, jotka auttavat toteuttamaan tehokasta ilmastopoli­

tiikkaa ja ylittämään hallinnonalojen rajoja.

• Keskeisten toimijoiden vuorovaikutusta voidaan vahvistaa perustamalla kaupungin organisaation ulkopuolisista eri alojen ilmastoasiantunti­

joista koostuva neuvoa­antava elin. Tällainen ryhmä auttaa muodosta­

maan kokonaiskuvaa, kehittämään seurantaa ja ottamaan ilmastotoi­

menpiteet huomioon kaikilla hallinnonaloilla.

• Ilmastonmuutokseen liittyvien hankkeiden välistä koordinaatiota kau­

pungin hallinnossa tulee tehostaa. Omista asiantuntijoista koostuva sisäinen koordinaatioryhmä auttaa tekemään ilmastopolitiikan tavoit­

teista valtavirtaa ja ylittämään hallinnon sektorirajoja.

• Ilmastonäkökohdat tulee ottaa huomioon kaupungin kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen tulee yhdistää

Turku on ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijä, mutta sopeutumi­

nen on toistaiseksi jäänyt vähäiselle huomiolle. Sopeutumistoimia voidaan yhdistää torjuntaan kolmella eri tavalla.

1. Täydellinen integrointi: torjuntaan ja sopeutumiseen liittyvät tehtävät keskitetään samaan yksikköön tai strategiaan.

2. Pilarimalli: torjuntaan ja sopeutumiseen liittyvät tehtävät jaetaan usean yksikön tai strategian kesken.

3. Hankeperustainen malli: torjunta ja sopeutuminen yhdistetään vain hankkeiden toimeenpanossa.

Analyysin perusteella suosittelemme, että Turku vahvistaa ja yhdistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista seuraavin keinoin:

• Suosittelemme keskittämään torjunnan ja sopeutumisen tehtävät yhteen yksikköön. On tutkimuksellista näyttöä siitä, että integroitu malli toimii muita malleja paremmin erityisesti silloin, kun toimet ovat aiem­

min painottuneet ilmastonmuutoksen torjuntaan.

• Ilmastostrategia ja siihen liittyvät dokumentit tulee päivittää sopeutumi­

sen osalta. Turku voi kuitenkin vahvistaa sopeutumista tavoittelevia toi­

mia myös nykyisen strategian puitteissa.

• Lupaavalta hallinnolliselta mallilta vaikuttaa torjunnan ja sopeutumisen näkökulmien täydellinen integrointi strategisella tasolla ja hankeperus­

tainen integrointi operatiivisessa toiminnassa. Groningen toimii näin.

• Näkökulmien yhdistämiseksi on kehitettävä myös sopeutumistoimien

Ilmastonmuutok seen ja torjuntaan liittyvien hankkeiden välistä koordinaatiota

kaupungin hallinnossa

tulee tehostaa

seurantajärjestelmä. Kaupunginjohtajien ilmasto­ ja energiasitoumuk­

seen kuuluva Climate Adapt ­aloite tarjoaa valmiin välineen. Rostock on hyvä esimerkki siitä, kuinka aloitteeseen liittyminen on auttanut tehostamaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Kaupunkilaisten omaa toimintaa tulee tukea

Turun ilmasto­ohjelma 2029 kutsuu paikallisyhteisöt mukaan kehittämään hiilivapaata Turkua. Vuosittainen ilmastofoorumi on tärkein väline asukkai­

den, liike­elämän edustajien ja oppilaitosten osallistumiseen. Ilmastofoo­

rumin käynnistäminen kertoo, että vuorovaikutusta kaupungin ja muiden toimijoiden välillä pidetään tärkeänä. Turku voi edelleen kehittää tätä toi­

mintaa ja hyödyntää muitakin välineitä osallistumisen varmistamiseksi.

• Suosittelemme erityisen ilmastotoimiston perustamista kansalaisten kohtaamispaikaksi. Toimistoon voidaan keskittää kaikki tiedotus, ja se tarjoaa pysyvän tilan vuorovaikutukselle. Tietoisuutta lisäävät esimerkiksi kouluille tai asuinalueille suunnatut koulutus­ ja ympäris­

tönhoidon hankkeet sekä kampanjat, joita voidaan järjestää yhteis­

työssä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansalaisten osallistumista voidaan tukea myös erilaisilla avustuksilla, jotka madaltavat kynnystä ryhtyä ilmaston tekoihin.

• Ilmastopolitiikkaa voidaan edistää myös pienimuotoisilla, asuinalue­

kohtaisilla aloitteilla, joiden osallistumiskynnys on matala. Tällainen toi­

minta tarjoaa kaupungille myös mahdollisuuden kerätä tietoa ja palau­

tetta kaupunkilaisilta ja kytkee heidät osaksi kaupungin suunnittelua ja päätöksentekoa. Osallistumista voidaan tukea hallinnollisesti perusta­

malla esimerkiksi ilmastopolitiikan kansalaispaneeli.

• Lopuksi, useilla tutkimuksessa vertailluilla kaupungeilla on kokemusta neuvoa­antavien kansanäänestysten järjestämisestä. Suomen lainsää­

däntö mahdollistaa vastaavat kansanäänestykset, joita myös Turku voisi hyödyntää ilmastopolitiikan tukena.

Turku voi osoittaa ilmastojohtajuutta

Johtajuus edellyttää halua toimia mallina toisille. Malmön ja Groningenin esimerkit osoittavat, että kaupungit voivat tulla huomatuiksi sekä kansalli­

sina että kansainvälisinä johtajina.

Jotta Turku voi muuttua suomalaisesta edelläkävijästä kansainvälisesti tunnustetuksi johtajaksi, sen tulee paikantaa ilmastopolitiikan menestys­

tekijänsä ja esitellä niitä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Seuraavat suositukset voivat auttaa kehittämään erityisen ”Turun­mallin”:

• Johtajuus syntyy paikallistasolla. Kaupungin hallinto voi omalla esimer­

killään toimia ilmastotoimien mallioppilaana kansalaisille ja paikallisille yrityksille.

• Paikalliset pilottihankkeet tukevat mielikuvaa edelläkävijyydestä.

Esimerkiksi Malmö on määrätietoisesti käyttänyt niitä kaupungin brändäämiseen.

• Alueellinen yhteistyö voi edistää kansainvälistä ilmastojohtajuutta.

Johtavat kaupungit ovat usein osa innovatiivista aluetta, kuten Malmö

Turun tulee paikantaa

ilmastopolitiikan

menestystekijänsä

ja esitellä niitä sekä

kansallisesti että

kansainvälisesti

6 TUTKIMUSKATSAUKSIA 1–2021

Öresundin aluetta tai Groningen Alankomaiden pohjoisosan kehittyvää

”vetylaaksoa” (Hydrogen Valley).

• Palkinnot ja erilaisiin sertifikaatio-ohjelmiin osallistuminen lisäävät tun­

nustusta ja tunnettuutta. Euroopan ympäristöpääkaupungiksi valittu Lahti tarjoaa hyvän esimerkin kansainvälisen maineen määrätietoi­

sesta tavoittelusta. Myös Malmö ja Münster hyödyntävät kansainväli­

siin kilpailuihin osallistumistaan ilmastopolitiikkansa markkinoinnissa.

Hyvä askel on Turun valitseminen Euroopan parhaaksi keskikokoiseksi ilmastokaupungiksi 2020.

Ilmastotoiminnan kansainvälisessä brändityössä Turun kannattaa koros­

taa pohjoismaisuutta ja Itämeren läheisyyttä sekä läheistä ja pitkäaikaista yhteistyötä Venäjän, erityisesti Pietarin, kanssa.

Turun kannattaa myös nostaa esiin Turun kaupunkitutkimusohjelmaa, joka on kansainvälisestäkin näkökulmasta ainutlaatuinen innovaatio.

Se tarjoaa toisille edelläkävijäkaupungeille monipuolisen mallin tukea ilmasto­ ja muuta kaupunkipolitiikkaa.

EU:n ilmastopolitiikka on paikallista

Tutkimuksemme antaa uutta tietoa ilmastopolitiikan vaihtoehdoista. Eten­

kin se antaa näkökulmia, miten edelläkävijäkaupungit ovat sitä vapaaehtoi­

sesti kehittäneet ja toteuttaneet.

Tällainen tutkimus antaa tärkeää tietoa ilmastotoimijoille eri puolilla Eurooppaa. Se auttaa kaventamaan kuilua ilmastopoliittisen retoriikan ja toiminnan välillä. Vaikka kaupungeilla on kiistaton asema ilmastonmuutok­

sen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa, paikallisen tason ilmasto toimet ovat useimmissa EU:n jäsenvaltioissa edelleen vapaaehtoisia. Tiedolle siitä, miten edelläkävijät onnistuvat, on kysyntää.

TOIMITTAJA

Sampo Ruoppila, tutkimusjohtaja sampo.ruoppila@turku.fi

Tutkimuskatsauksia-sarjassa julkaistaan tiiviisti Turun kaupunki- tutkimusohjelmasta rahoitettujen tutkimusten tuloksia. Kirjoittajat ovat tutkijoita.

ISSN 1799-5124 (verkkojulkaisu)

JULKAISIJA

Turun kaupungin konsernihallinto PL 355 (Yliopistonkatu 27a), 20101 Turku

www.turku.fi/kaupunkitutkimus

Kannen kuva: Vesa Aaltonen NÄIN TUTKIMUS TEHTIIN

Tutkimuksessa analysoitiin ilmastotoimien kannalta keskeisten politiikka­

sektoreiden asiakirjoja neljässä kaupungissa sekä haastateltiin yhteensä 27:ää paikallista ilmastotoimijaa. Kullekin kaupungille laadittiin aineiston perusteella ilmastopoliittinen profiili, joka kattaa paikallisen biofyysisen, sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen ympäristön, kaupunkien strategiat ja suunnitelmat, hallinnan (governance) lähestymistavat sekä ilmastopolitii­

kan välineiden valinnat. Tutkimuksen tekivät Åbo Akademin ja saksalaisen Leibnizin yhteiskuntatieteellisen instituutin tutkijat.

Tutkimuksen sivusto:

leibniz­irs.de/en/research/projects/project/matching­forerunner­cities

OTA YHTEYTTÄ Kristine Kern Professori

IRS Leibniz Institute for Research on Society and Space, Research Department Institutional Change and Regional Public Goods kristine.kern@leibniz­irs.de Sam Grönholm

VTT, Projektitutkija

Åbo Akademi, yhteiskuntatieteet sam.gronholm@abo.fi

LUE LISÄÄ

Kern, K., Grönholm, S., Haupt, W., Hopman, L., Tynk­

kynen, N., & Kettunen, P. (2021). Matching Forerun­

ner Cities: Assessing Turku's Climate Policy in Com­

parison with Malmö, Groningen and Rostock. Turku Urban Research Program’s Research Reports 1/2021.

https://www.turku.fi/turku-tieto/julkaisut-ja-raportit/

tutkimuskatsauksia­ja­raportteja

Dent, C.M., Bale, C.S.E., Wadud, Z., Voss, H. (2016).

Cities, energy and climate change mitigation:

An introduction. Cities 54, 1–3.

https://doi.org/10.1016/j.cities.2015.11.009.

Haupt, W. (2018). European municipalities engaging in climate change mitigation and adaptation networks:

Examining the case of the Covenant of Mayors. In Y. Yamagata, & A. Sharifi (Eds.), Resilience-Oriented Urban Planning: Theoretical and Empirical Insights

(Vol. Lecture Notes in Energy, pp. 93­110). Cham:

Springer.

Haupt, W. (2020). How do local policy makers learn about climate change adaptation policies? Examining study visits as an instrument of policy learning in the European Union. Urban Affairs Review, 2020.

https://doi.org/10.1177/1078087420938443.

Kern, K. (2019). Cities as Leaders in EU Multilevel Climate Governance: Embedded Upscaling of Local Experiments in Europe. Environmental Politics 28(1), 125-145.

https://doi.org/10.1080/09644016.2019.1521979.