i
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto
Jere Honkavaara
TAPAHTUMATIEDON KERUUJÄRJESTELMÄ RAHA-AUTOMAATTI- VERKOSSA JA TIETOJEN ANALYSOINTI
Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 26.5.1997.
Työn valvoja apulaisprofessori Heikki Saikkonen Työn ohjaaja DI Pekka Puomio
Alkulause
Tämä diplomityö on tehty Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tutkimus- ja tuotekehi
tysosastolla. Työssä suunniteltu tiedonkeruujärj estel mä on osa laajempaa Raha- automaattiverkkoprojektia. Kiitän esimiestäni DI Olli Hämäläistä mahdollisuudesta diplomityön tekoon osana työtehtäviäni.
Työn valvojana toiminutta apulaisprofessori Heikki Saikkosta kiitän saamastani opas
tuksesta ja neuvoista. Työn ohjaajana toimi DI Pekka Puomio. Kiitän häntä saamastani ohjauksesta ja arvokkaista keskusteluista. Kiitos myös muille työtovereilleni.
Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä kiitän vaimoani Eijaa tuesta ja kannustuksesta, sekä avuliaista neuvoista.
Espoossa 25.5.1997
tekniikan ylioppilas
Jere Honkavaara
TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä ja työn nimi:
Jere Honkavaara
Tapahtumatiedon keruujärjestelmä Raha-automaatti verkossa ja tietojen analysointi
Päivämäärä: 26.5.1997 Sivumäärä: 76
Osasto: Professuuri:
Tietotekniikan osasto Tik-76 Ohjelmistojärjestelmät Työn valvoja: apulaisprofessori Heikki Saikkonen, Teknillinen Korkeakoulu Työn ohjaaja: DI Pekka Puomio, Raha-automaattiyhdistys
Raha-automaattiyhdistyksessä on vuodesta 1995 alkaen kehitetty tietoverkkoa, joka mahdollistaa tiedonvälityksen kentällä olevien raha-automaattien ja aluetoimistojen välillä. Tietoverkon päätehtävä on välittää vikailmoituksia ja rahastustietoja. Tässä työssä on osallistuttu projektin osana kehitetyn Tiedonkeruujärjestelmän suunnitteluun.
Tiedonkeruujärjestelmä on Raha-automaattiverkon osa, jonka tehtävänä on kerätä ta
pahtumapohjaista tietoa automaattien toiminnasta. Työn pääasiallinen suunnittelukohde on Tiedonkeruujärjestelmän loppupäähän sijoittuva tietojen analysointi. Diplomityössä kuvataan Tiedonkeruujärjestelmän rakenne ja esitetään erityisesti tietojen analysointi- osa.
Raha-automaattiverkko modostuu raha-automaateista, jotka ovat yhteydessä erityiseen tiedonsiirtolaitteeseen, VIP-linkkiin. VIP-linkki puolestaan on yhteydessä valvomoon modeemin avulla. VIP-linkin tehtävä on välittää raha-automaattiverkon viestejä automaattien ja valvomon välillä. Tiedonkeruujärjestelmään kuuluu tiedon tuottaminen raha-automaatissa ja välittäminen VIP-linkin kautta.
Valvomoa käytetään tehtävään asetetun tietokoneen kautta. Tämä edustakone on palvelin, joka toimii rajapintana Raha-automaattiverkon ja RAY:n muiden tietokonei
den välillä. Tiedonkeruujärjestelmään kuuluva Analysaattori käyttää edustakoneen palveluita.
Diplomityön aiheena oleva Tiedonkeruujärjestelmä ulottuu Raha-automaativerkon kaik
kiin osiin. Järjästelmän tarkoitus on palvella monien Raha-automaattiyhdistyksen osas
tojen tiedonkeruutarpeita. Varsinkin pelaajan toimintaa raha-automaatilla halutaan tut
kia. Työssä käsitellään kerättävään tietoon kohdistettavia analyyseja ja järjestelmän käyttöliittymää.
Raha-automaattiprojektin aikataulun viivästymisen takia Tiedonkeruujärjestelmää ei ole ehditty testata käytännön tilanteessa. Suunnitelman tasolla se kuitenkin täyttää sille asetetut vaatimukset. Työ palvelee osaltaan järjestelmän dokumentointina. Työn lopussa esitetään mahdollisuuksia järjestelmän jatkokehitykselle.
Sisällysluettelo
NIMILEHTI... I ALKULAUSE... jj
TIIVISTELMÄ...iii
SISÄLLYSLUETTELO... iv
TERMIT JA LYHENTEET...vi
KUVAT...vu TAULUKOT...vu LIITELUETTELO... vil 1 JOHDANTO... 1
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3
2.1 Yleistä...3
2.2 Tietotekninen ympäristö... 3
2.3 Pelaaja-asiakas...5
2.4 Yritysasiakas...5
2.5 Yhteiskunta...6
3 TIETOTARPEET...7
3.1 Yleistä...7
3.2 Tiedonkeruujärjestelmän käyttäjät... 7
3.3 Olemassaolevat valvontatavat... 9
3.4 Valvonnan kohteet...11
4 TIEDONKERUUJÄRJESTELMÄ RAHA-AUTOMAATTIVERKOSSA... 16
4.1 Yleistä... 16
4.2 Järjestelmän rakenne...16
4.3 Raha-automaatti...17
4.4 VIP-linkki...21
4.5 Valvomo...24
4.6 Valvomon edustakone... 25
4.7 Huoltomikro...27
4.8 Analysaattorinne... 28
5 TIETOJEN ANALYSOINTI... 29
5.1 Yleistä...29
5.2 Analysointijärjestelmän rakenne... 29
5.3 Järjestelmän syötteet... 30
5.4 Käyttöliittymät... 32
5.5 Tietojen välitalletus... 42
5.6 Analyysit...43
5.7 Järjestelmän tulosteet... 49
5.8 Analysointisuodattimet... 50
6 TIEDONKERUUJÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKY...60
6.1 Yleistä... 60
6.2 Automaatti ja VIP-linkki... 60
6.3 Valvomo ja edustakone... 61
6.4 Analysaattorinne... 62
7 JÄRJESTELMÄN JATKOKEHITYS... 63
7.1 Valvomon edustakoneen toimintojen jatkokehitys...63
7.2 Graafinen käyttöliittymä... 63
7.3 Intranet-käyttöliittymä... 64
7.4 Pelaaja-analyysin jatkaminen... 64
7.5 Data Warehouse... 65
8 JOHTOPÄÄTÖKSET... 67
9 YHTEENVETO...68
KIRJALLISUUSVIITTEET... 69
VIITTEET INTERNETIN WWW:SSÄ... 69
RAY:N SISÄISET DOKUMENTIT... 69
LIITTEET... 71
Termit ja lyhenteet
Automaattiryhmä Joukko automaatteja, joita halutaan seurata. Automaatti- ryhmällä on yksikäsitteinen tunnus.
Erikoisvalvonta Raha-automaattiverkon toiminto, joka kerää tietoa automaatin tapahtumista.
EVA Erikoisvalvonta.
Eva-tapahtuma Määritelty automaatin tapahtuma, esimerkiksi näppäimen painallus tai pelin käynnistyminen.
Eva-tieto Raha-automaatin tuottamaa tapahtumatasoista tietoa.
Hopperi Mekaaninen komponentti, joka varastoi kolikoita, ja joka pystyy vapauttamaan niitä yksi kerrallaan. Käytetään maksamaan voittoja raha-automaatista.
Pelaajajakso Automaatin tapahtumat yhden pelaaja-asiakkaan käynnin aikana.
Peli Automaatin tapahtumat alkaen “peli käynnistetty”-tapah- tumasta ja päättyen pelin viimeiseen ‘voitto’-tapahtu
maan.
Peli-idea Automaatissa toimivan pelin “tyyppi” (Pokeri, Potti jne...).
Peli-ideajakso Automaatin tapahtumat yhden peli-idean ollessa aktiivi
sena.
Pelijakso Automaatin tapahtumat sinä aikana, kun siihen on syötettynä pelaaja-asiakkaan rahaa.
Perusvalvonta Raha-automaattiverkon toiminto, joka kerää tietoa automaatin laskinarvoista ja automaatin tilasta.
Profiili Ohje sille, miten raha-automaattien valvonta tapahtuu.
PV Perusvalvonta.
Raha-automaatti Lyh. automaatti. Raha-automaattiyhdistyksen operoima rahavoittoja antava peliautomaatti.
Raha-automaattiverkko Raha-automaateista muodostuva tietoverkko.
RA-verkko Raha-automaattiverkko.
RAY-verkko Internetin Raha-automaattiyhdistyksen sisäinen osa, ray.fi-domain. RAY:n intranet-verkko.
Seuranta Käsite sitoo yhteen profiilin, joukon kohdeautomaatteja ja ajanjakson.
Sijoituspaikka Paikka, johon on sijoitettuna yksi tai useampia raha-auto
maatteja. Tyypillisesti jonkun yrityksen kuten huoltoase
man, supermarketin tms. tiloissa.
SIPA Sijoituspaikka.
VIP-linkki Sijoituspaikassa oleva laite, joka välittää RA-verkon vies- tiliikenteen automaattien ja keskusvalvomon välillä
Kuvat
Kuva 1. Raha-automaattiverkko...1
Kuva 2. Tiedonkeruujärjestelmä raha-automaatissa... 17
Kuva 3. Tiedonkeruujärjestelmä VIP-linkissä... 22
Kuva 4. Analysaattorin kehitysversio... 30
Kuva 5. Seurannan rakenne... 33
Kuva 6. Seurannan elinkaari... 35
Kuva 7. Profiilin rakenne... 36
Kuva 8. Analysaattorin käyttöliittymän näyttörakenne...39
Kuva 9. Eva-tiedon rakenteet... 44
Kuva 10. Analysaattorin tuotantoversio... 63
Taulukot
Taulukko 1. ER-mallin toteutus tietokannan tauluilla... 26Taulukko 2. Automaatissa syntyvän eva-tiedon maksimimäärä...60
Liiteluettelo
Liite 1. Automaatin eva-tapahtumat... 71Liite 2. Tiedonkeruujärjestelmän yleiskuva...72
Liite 3. Valvomon edustakoneen tietokannan ER-malli...73
Liite 4. Valvomon edustakoneen Tiedonkeruujärjestelmän tietovuokaavio... 74
Liite 5. Eva-tiedon rakenteiden attribuutteja...75
1 Johdanto
Raha-automaattiyhdistys valmistaa ja operoi rahavoittoja antavia automaatteja yksinoi
keudella Suomessa. Raha-automaatteja on tuhansia ja niitä on sijoitettuina kaikkialle maahan.
Pelitoiminta edellyttää valvontaa. Tähän asti automaatteja on valvottu rahastuskäyntien yhteydessä seuraamalla automaatin sisäisiä laskureita. Automaatin sijoituspaikan hen
kilökunta seuraa omalta osaltaan automaattien käyttöä. Pelaajien toimintaa on tutkittu pelaajakyselyiden avulla. RAY:n omissa pelipaikoissa pelaamista on seurattu video
kameran välityksellä.
Näillä menetelmillä on pystytty seuraamaan automaattien rahaliikennettä ja vastaamaan vikaantumistilanteisiin. Itse pelaajien toiminnasta automaateilla on em. menetelmillä kuitenkin vaikea saada luotettavaa tietoa. Kyselyt ovat helposti harhaisia ja usein sup
peita. Videotarkkailu on ylimalkaista ja rajoittuu RAY:n omiin pelipaikkoihin.
Automaattien laskureista saadaan vain kvantitatiivista tietoa: paljonko rahaa tuli päivän aikana ja paljonko sitä meni.
Tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan kehitys on tuonut erilaiset tietoverkot yhä useampien yritysten toimintaan. Vuonna 1995 aloitettiin Raha-automaattiyhdistyksessä projekti vikailmoitusten ja rahastustietojen välittämiseksi raha-automaateista aluetoi
mistoihin ja Espoon pääkonttoriin. Suuri osa automaattien valvonnasta siirtyisi tapahtu
vaksi tämän Raha-automaattiverkon kautta.
Kuva 1 esittää Raha- automaattiverkon raken
netta. Jokaisessa sijoitus
paikassa on yhdyslaite, VIP-linkki, johon kaikki sinne sijoitetut automaatit ovat yhtey
dessä. Linkki ottaa tarvittaessa puhelinlijan välityksellä yhteyden valvomoon. Vikaantu- misilmoitusten lisäksi jo
kainen VIP-linkki tekee yöllä raportointisoiton.
Valvomoa käytetään sen edustakoneen palvelui
den kautta. Asiakaskone, esimerkiksi aluetoimiston tietokone, kutsuu edustakoneen palveluita.
Raha-automaattiverkon suunnittelun alkuvaiheessa heräsi ajatus kerätä verkon kautta tietoa pelaamisesta. Yhdeksi verkon toiminnoksi päätettiin suunnitella erityinen tapah
tumatiedon keruujärjestelmä. Järjestelmän tavoite on kerätä todellista tietoa pelaajan toiminnasta jopa yksittäisen pelipainikkeen painalluksen tasolla. Kappaleessa 2
Sijoituspaikka
Puhelinverkko
Peli
auto
maatti
Huolto-PC
VIP-linkki Valvomo
Peli
auto
maatti
Valvomon edustakone
Asiakaskone Peli
auto
maatti Peli
auto
maatti
Kuva 1. Raha-automaattiverkko.
esitellään suunnittelun lähtötilanne. Kappaleessa 3 kuvataan niitä tietotarpeita, jotka Tiedonkeruujärjestelmällä pyritään täyttämään.
Osallistuin Tiedonkeruujärjestelmän suunnitteluun Raha-automaattiverkon kaikissa osissa. Erityisesti tehtävänäni oli suunnitella tiedon analysoinnin tekevät järjestelmän osat. Työssä ratkaistava ongelma oli mm. verkon komponenttien kapasiteettien tehokas hyödyntäminen. Toisena vaikeutena oli vastausten löytäminen eri käyttäjien tietotarpei
siin. Tiedonkeruujärjestelmän rakennetta raha-automaattiverkon eri osissa kuvataan kappaleessa 4.
Tiedonkeruujärjestelmän kautta on mahdollista kerätä lyhyessä ajassa suuri määrä tietoa, joten analysoinnin tulee olla tehokasta. Tulosteiden tulee olla loppukäyttäjälle selkeässä muodossa. Kappaleessa 5 esitetään analysointijärjestelmän rakenne ja toiminta Siinä kuvataan käyttöliittymät ja analysoinnin suorittavat ohjelmat. Kappaleessa 6 arvioidaan systeemin kapasiteettia eri tilanteissa.
Kappaleessa 7 esitetään joitakin vaihtoehtoja järjestelmän jatkokehitykselle: toteutus Raha-automaattiyhdistyksen intranetissä WWW-sivuna ja mahdollinen toiminta Data Warehouse-järjestelmän osana. Lisäksi ehdotetaan joitakin lähestymistapoja pelitapojen analysoinnin jatkokehitykseen.
Työstä tehdyt johtopäätöksen esitetään kappaleessa 8.
2 Toimintaympäristö
2.1 Yleistä
Raha-automaatti verkko (RA-verkko) on eräs tapa valvoa raha-automaatteja. Tässä työssä esitetyllä Tiedonkeruujärjestelmällä tarkoitetaan yhtä RA-verkon toiminnalli
suutta. Tiedonkeruujärjestelmä kerää automaateista tapahtumapohjaista tietoa. Sen avulla seurataan pelaamista automaateilla.
Tiedonkeruujärjestelmän täytyy tukea Raha-automaattiyhdistyksen toimintaa. Sen tulee olla osa RAY:n tietoteknistä toimintaympäristöä. Tässä kappaleessa kuvataan näitä puitteita siinä laajuudessa kuin on tarpeen työn lähtökohtien ymmärtämiseksi.
2.2 Tietotekninen ympäristö
2.2.1 Osat
Työn aloitushetkellä RAY:n pelitoiminta tapahtuu ympäristössä, joka koostuu tietotek
niseltä kannalta seuraavista komponenteista:
1. raha-automaatit, 2. aluekoneet, 3. keskuskone, 4. työasemat, 5. huoltomikrot, 6. RAY-verkko,
7. Raha-automaatti verkko ja 8. muut osat.
RA-verkkoa ei ole vielä otettu käyttöön. Tiedonkeruujärjestelmän suunnittelun kannalta sitä voidaan pitää olemassaolevana järjestelmänä.
2.2.2 Raha-automaatit
Raha-automaatti on laite, jossa pelaajalla on asettamaansa panosta vastaan mahdollisuus voittaa rahaa [10]. Raha-automaattiyhdistyksellä on noin 14000 raha-automaattia sijoi
tettuna ympäri Suomea.
Tavoitteena ei ole houkutella asiakkaita “uhkapeliin” suurilla voitonmahdollisuuksilla.
Raha-automaatit tarjoavat viihteellistä ajanvietettä, jonka yksi elementti on oikean rahan menettämisen ja voittamisen tuoma jännitys. Taidon osuus pelaamisessa on pieni; voitot ja tappiot perustuvat satunnaisuuteen. Pelaajan antosuhde määrätään eri voittojen ker
toimien ja pelisääntöjen avulla.
Raha-automaatissa on tietty tekniikka näyttöinen, pelipainikkeineen, rahalaitteineen, jne.
Automaatissa suoritettava ohjelma sekä ohjaa automaatin laitteita, että vastaanottaa niiltä syötteitä. Ohjelma voidaan päivittää. Loogisesti ohjelma koostuu useasta rinnak
kaisesta tilakoneesta, joista yksi on varsinainen pelilogiikka. Ylimmällä tasolla olevan tilakoneen tilat ovat:
1. pelitila,
2. huoltotila, 3. rahastustila, 4. tiltti,
5. sulkutila vian vuoksi ja 6. jackpot lukkiintuminen.
Automaatti kerää tietoa toiminnastaan laskimiin. Laskimet ovat varmistettuja muuttujia.
Ne säilyttävät arvonsa sähkökatkoksista huolimatta. Rahastuskäynneillä kerättäviä laskimia on tyypillisesti 28 kpl. Niiden arvot voidaan lukea huoltokäyntien ja rahastus
ten yhteydessä.
2.2.3 RAY-verkko
Raha-automaattiyhdistyksen tietokoneet muodostavat Internettiin oman aliverkkonsa (ray.fi-domain). Tämä verkko yhdistää aluekoneet, keskuskoneen ja työasemat. Verkko on ulkopuolisilta suojattu palomuurilla. Verkosta on toimivat yhteydet ulospäin muuhun Internettiin. Sen kautta välitetään myös Raha-automaattiyhdistyksen WWW-kotisivu URL: http ://www. ray .fi/.
2.2.4 Tietokonelaitteistot Aluekoneet
Aluekoneet ovat HP-9000 Unix-palvelimia. Ne kuuluvat osana pelitoimintajärjestel- mään (PT), jolla hallitaan raha-automaattien operointia. Aluekoneilla kerätään tietokan
taan tiedot rahastuksista, tuotoista, jne.
Aikaisemmin aluekoneet sijaitsivat 30:11a aluetoimistolla. Nykyään niitä on 13 ja ne on koottu yhteen paikkaan ylläpidon helpottamiseksi.
Keskuskone
Keskuskone on HP-3000 Unix-palvelin. Se muodostaa PT-järjestelmän valtakunnallisen tason. Keskuskoneen PT-kantaan on kerätty tiedot kaikista automaateista.
Työasemat
Useimmilla RAY:n eri osastojen työntekijöillä on käytössään Unix-työasema tai PC- mikrotietokone. Tavallisin työasematyyppi on SUN Solaris. Mikrotietokonekanta päi
vitetään Pentiumeiksi, joiden käyttöjärjestelmänä on joko Windows 95 tai Windows NT. Useimmat työasemat on kytketty RAY-verkkoon.
2.2.5 Raha-automaattiverkko
Raha-automaattiverkko mahdollistaa tiedonvälityksen raha-automaattien ja PT-järjes- telmän välillä [22]. Ajatus Raha-automaattiverkon kaltaisesta järjestelmästä on ollut olemassa pitkään [1]. Tietojenkäsittely- ja tietoliikennetekniikan kehityksen myötä hanke on edennyt toteutuksen asteelle.
Raha-automaattiverkon rakenne on esitetty kuvassa 1. Tarkemmin se käy ilmi Tiedonke- ruujärjestelmän yleiskuvasta liitteestä 2. Verkon ensisijainen tehtävä on välittää vikail-
moituksia ja rahastustietoja. Erityisen tärkeää tämä on ns. VIP-toimintamuotoa (kts.
kappale 2.4.1) noudattavien sijoituspaikkojen yhteydessä.
Vikailmoitusten ja rahastustietojen lisäksi RA-verkon kautta voidaan välittää myös muuta tietoa raha-automaateista. Tämän diplomityön on näiden tiedonkeruuvalmiuksien suunnittelu.
Raha-automaattiverkon perustoimintoja varten on toteutettu Windows-ympäristössä toimiva käyttöliittymä WAVE.
Tiedonkeruujärjestelmä on suunniteltu ja toteutettu Raha-automaattiverkkoprojektin rinnalla. Koska Tiedonkeruu) ärj estel mä ei ole tärkeysjärjestyksessä Raha-automaat
ti verkon toimintojen kärjessä, on verkon toteutuksella ollut määräävä asema Tiedonke- ruujärjestelmän rakennetta suunniteltaessa.
Raha-automaattiverkon oleellisimmat komponentit ovat raha-automaatit [17], VIP-linkit [24], valvomo [18] ja valvomon edustakone. Verkkoa käyttäviä asiakkaita ovat mm. pt- järjestelmä, huoltomikrot [20], sekä tässä työssä esitettävä Tiedonkeruujärjestelmä.
Verkon asiakaskoneet kommunikoivat verkon kanssa valvomon edustakoneen välityk
sellä. Huoltomikro voi olla myös yhteydessä suoraan VIP-linkkeihin.
Raha-automaattiverkon komponentteihin palataan kappaleessa 4, jossa kuvataan Tie- donkeruujärjestelmän toiminta verkon eri osissa.
2.2.6 Huoltomikrot
Automaatin rahastustietojen keruu tapahtuu huolto- ja rahastuskäyntien yhteydessä. Tie
dot kerätään huoltomikrolle automaatin RAKE-liitännän (RAhastustietojen KEruu) kautta. Tiedot puretaan huoltomikrolta PT-järjestelmään. Huoltomikro on tavallinen kannettava PC-laite.
Aikaisemmin tarvittiin erillinen keruulaite, joka luki rahastustiedot automaatista [9].
Tiedot purettiin aluetoimistoiden purkulaitteella tietokoneelle ja edelleen PT-järjestel
mään.
Jatkossa, Raha-automaattiverkon tultua käyttöön, huoltomikro lukee rahastustiedot suoraan VIP-linkistä. Tämä tapahtuu langattomasti IrDA-liitynnän kautta. IrDA on infrapunavaloa käyttävä tiedonsiirtomenetelmä.
2.3 Pelaaja-asiakas
Raha-automaatteja käyttävät ihmiset ovat RAY:n pelaaja-asiakkaita. He ovat koko pe- litoiminnan perusta. Erityinen mielenkiinnon kohde on pelaaja-asiakkaan toiminta automaattia pelatessaan. Siitä on vaikea saada tietoa millään nykyisin olemassaolevalla menetelmällä. Tämä on tärkein syy RA-verkon kautta toimivan Tiedonkeruujärjes- telmän kehittämiselle.
2.4 Yritysasiakas
Raha-automaattiyhdistyksen toinen asiakas on yritys, jonka tiloihin raha-automaatteja sijoitetaan. Sijoitetuista raha-automaateista maksetaan yritykselle korvaus. Automaattien tuoton kerää RAY. Yritysasiakkaan palvelemiseksi tarvitaan tietoa eri automaattityyp-
pien ominaisuuksista todellisessa käytössä. Tämä tietotarve on syy Tiedonkeruujärjes- telmän kehittämiselle.
2.4.1 VIP-toiminta
Vaihtorahan itsepalvelu (VIP) on toimintamuoto, jossa yritysasiakas huolehtii omissa ti
loissaan olevien automaattien rahastuksesta. Tämä vähentää RAY:n toimesta tehtävien rahastuskäyntien määrääjä tasapainottaa ko. yritysasiakkaan vaihtorahantarvetta.
VIP-rahastusten oikeaa suoritusta tullaan valvomaan Raha-automaattiverkon kautta.
Raha-automaattiverkon avulla valvonta nopeutuu. Tässä työssä esitetty Tiedonkeruu- järjestelmä kerää lisätietoa rahastusten ongelmatilanteiden selvittämiseksi.
2.4.2 Sijoituspaikka
Paikkaa, jossa raha-automaatti sijaitsee, kutsutaan sijoituspaikaksi (SIPA). Sijoituspai
kat ovat yleensä yritysasiakkaiden tiloissa. Pelaamisen erojen tutkiminen erilaisissa si
joituspaikoissa on syy Tiedonkeruu]ärjestelmän kehittämiselle.
2.5 Yhteiskunta
Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeus harjoittaa raha-automaattitoimintaa Suomessa asettaa sen erityisasemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksinoikeus on määrätty lailla [2] [10]. Valtaosa tuotoista menee sosiaali-ja terveysjärjestöjen työn tukemiseen.
RAY: 11a on vastuu pelitoiminnan mukanaan tuomista lieveilmiöistä. Näitä ovat pelion- gelmaiset ja suoranainen peliriippuvuus. Toimiminen tämän vastuun kantamiseksi edellyttää oikeaa tietoa tilanteesta. Toimenpiteitä ja itse pel ¡toimintaa kehitettäessä on kaikki saatavilla oleva tieto arvokasta. Tämä on yksi syy Tiedonkeruujärjestelmän luomiselle.
3 Tietotarpeet
3.1 Yleistä
Automaatteja ja pelaamista valvotaan useilla tavoilla. Uusin näistä on Raha-automaat- tiverkko. Tässä työssä suunniteltu Tiedonkeruujärjestelmä on Raha-automaatti verkon osa.
Tässä kappaleessa kuvataan niitä tietotarpeita, joihin Tiedonkeruujärjestelmän halutaan tuovan selvyyttä. Aluksi eritellään järjestelmän käyttäjät ja heidän tarpeensa.
Seuraavaksi katsotaan miten olemassaolevat menetelmät pystyvät ne täyttämään.
Lopuksi kootaan Tiedonkeruujärjestelmän huoleksi jäävät tietotarpeet valvontakohteit- tain.
3.2 Tiedonkeruujärjestelmän käyttäjät
Tiedonkeruujärjestelmän käyttäjät ovat:
1. Markkinointi.
2. Huolto ja operointi.
3. Rahaliikenteen valvonta.
4. Tuotesuunnittelu.
5. Tutkimus ja tuotekehitys.
6. Yritysjohto.
3.2.1 Markkinointi
Markkinointiosasto tarvitsee tietoa automaateista käydessään vuoropuhelua yritysasiak
kaiden kanssa. Usein sijoituspaikkaan halutaan juuri se kaikista suosituin automaatti.
Tämä ei ole pelivalikoiman ylläpitämisen ja kasvattamisen takia aina mahdollista tai mielekästä.
Tieto automaattien ja automaattikombinaatioiden menestyksestä samantyyppisissä sijoi
tuspaikoissa antaa yhden lähtökohdan neuvoteltaessa automaattien sijoittamisesta. Voi
daan konkreettisesti osoittaa, että esimerkiksi kaksi uutta erilaista automaattia tuottavat paremmin ja tasaisemmin pitkin päivää kuin yksi vanha suosikki.
Markkinointia kiinnostavat tiedot ovat
• automaattien panostusjakauma,
• automaattien käyttöaste,
• pelaajien lukumäärän ajallinen jakauma,
• pelien lukumäärän ajallinen jakauma ja
• eo. tiedot koskien erityyppisiä sijoituspaikkoja ja automaatteja.
Tietojen tulee olla kerättävissä RAY-verkossa sijaitsevalle asiakaskoneelle. Ne on esitettävä selkeinä kuvaajina.
3.2.2 Huolto ja operointi
Huoltokäynnillä automaatti saadaan tyypillisesti takaisin toimintakuntoon vaihtamalla vikaantunut osa. Vaihdettava osa voidaan päätellä automaatin ilmoittaman vikakoodin perusteella. Vian syyn selvittämiseksi halutaan tietää vikaan johtaneet tapahtumat automaatilla, eli vikaantumispolku.
RA-verkon teknistä ylläpitoa hyödyttävää tietoa on automaatin ja automaattiyhteyden tilan seuranta.
Rahastuskäyntien suunnittelua helpottaa tieto eri kolikkojen suosiosta automaateilla.
Huoltoa ja operointia hyödyttävät tiedot ovat
• vikakoodi,
• automaatin tilan seuranta,
• vikaantumispolut ja
• kolikkosuosio.
Tietojen tulee olla luettavissa sijoituspaikassa suoraan VIP-linkistä huoltomikrolle. Tie
dot pitää välittää RA-verkon kautta aluekoneelle.
3.2.3 Rahaliikenteen valvonta
Rahaliikennettä seuraa RAY:ssä oma osastonsa. Valvonnalta vaaditaan tarkkuutta ja perinpohjaisuutta. Rahastuksiin liittyvät laskinlukemat ovat valvontaa palvelevaa tietoa.
Tahallisten ja tahattomien väärinkäytösten selvittämisessä voidaan tarvita tietoa rahojen liikkeistä automaatissa.
Rahaliikenteen valvontaosastoa kiinostavaa tietoa ovat laskintiedot ja rahojen kulku automaatissa.
Tietojen tulee olla kerättävissä RAY-verkossa sijaitsevalle tietokoneelle.
3.2.4 Tuotesuunnittelu
Tuotesuunnittelussa automaatit testataan protokokein ennenkuin ne ovat vamiita tuo
tantoon. Testaus pyritään automatisoimaan. Tuotesuunnittelussa ja tuotannossa tarvitaan sellaista tietoa, jota voidaan käyttää testauksessa.
Harvoin esiintyvien vikatilanteiden etsimistä auttava tieto on esimerkiksi virheeseen johtaneen näppäinsekvenssin selvittäminen. Kaikki virhetilanteeseen liittyvät tapahtu
mat ovat kiinnostavia.
Tuotesuunnittelua hyödyttäviä tietoja ovat ainakin
• pelitapahtumien loki,
• näppäinsekvenssi vikatilanteessa,
• vikaantumispolku ja
• pelaajanäytön lukemat vikatilanteessa.
Tietojen tulee olla kerättävissä suunnittelijoiden työasemille.
3.2.5 Tutkimus ja tuotekehitys
Tutkimus- ja tuotekehitysosasto tarvitsee pelikehitystä tukevaa tietoa. Uusia peli-ideoita kehitettäessä yksityiskohtainen tieto olemassaolevista on tarpeen. Erityisesti kiinnos
tavat ihmisten pelikäyttäytyminen ja pelien toiminta.
Kehitystyössä nousee tyypillisesti esiin ennalta-arvaamattomia kysymyksiä. Tiedonke- ruujärjestelmän tulee olla joustava ja parametroitavissa erilaisten tilanteiden varalta.
Tutkimus-ja tuotekehitysosastoa kiinnostavat mm. seuraavat tiedot:
• Pelitavat, pelitapojen luokittelu.
• Pelaamisen ajallinen vaihtelu, pelitunnit.
• Yksittäisten pelaajien tunnistaminen automaatin tapahtumista, pelaajien luokittelu.
• Sisääntulevan rahan jakauma kolikkolajeittain.
• Kaikki edellisissä luvuissa mainitut tiedot.
• Toistaiseksi ennakoimattomat tietotarpeet.
Kaikenkaikkiaan Tutkimus ja tuotekehitystä kiinnostaa kaikki mahdollinen saatavissa oleva tieto. Tietojen tulee olla kerättävissä TTK-osaston tietokoneille.
3.2.6 Yritysjohto
Strategisia päätöksiä tehtäessä tiedon on oltava riittävän kattavalla jalostustasolla. Tähän päästään pitkien ja toistuvien tiedonkeruiden avulla. Oleellisen informaation tiivistämi
nen suuresta tietomäärästä on ratkaiseva ongelma.
Yritysjohtoa kiinnostavaa tietoa on:
• Paljon pelaavien ja ongelmapelaajien analyysit.
• Vähän pelaavat.
• Edellisissä luvuissa mainitut tiedot kerättynä suurista kokonaisuuksista ja pit
kiltä ajanjaksoilta.
Tiedonkeruujärjestelmän tulee mahdollistaa suurten tietomäärien keruu ja analysointi.
Myös ajallisesti pitkän tiedonkeruun täytyy olla mahdollinen. Johto tulee olemaan Tie- donkeruujärjestelmän välillinen käyttäjä, joka saa tietonsa eri osastojen raportteina.
3.3 Olemassaolevat valvontatavat
3.3.1 Yleistä
Tässä työssä suunniteltu Tiedonkeruujärjestelmä ei ole ainoa keino kerätä tietoa raha- automaateista. Tässä kappaleessa esitellään muita valvonta- ja tiedonkeruutapoja.
Samalla nähdään, missä määrin ne täyttävät edellä esitettyjä tietotarpeita.
3.3.2 Sijoituspaikan henkilökunta
Sijoituspaikan henkilökunta valvoo pelaamista automaateilla. Heidän tehtävänsä on estää vilppipeluu ja valvoa ikärajojen noudattamista. He myös ilmoittavat automaattien vioista aluetoimistoihin. Muualta kuin RAY:n omista pelipaikoista voi vikailmoituksen
tekeminen viivästyä joskus pitkäänkin. Järjestely on kuitenkin ollut ainoa mahdollinen ja toimiva keino toteuttaa asia.
3.3.3 Rahastus ja huoltokäynnit
Automaatin kerättävien laskinten arvot luetaan rahastus- ja huoltokäyntien yhteydessä huoltomikrolle. Tämä keruutapa on luotettava, mutta edellyttää käyntejä automaatilla.
Kerättävät tiedot rajoittuvat laskinten arvoihin ja käyntien tiheys on rajallinen. Erityi
sesti VIP-toiminnassa olevissa pelipaikoissa käydään harvoin. Jatkossa, Raha- automaattiverkon tultua käyttöön, rahastuskäyntien tarve vähenee entisestään.
3.3.4 Raha-automaattiverkko
Raha-automaatti verkon päätehtävä on rahastustietojen ja vikailmoitusten välittäminen aluetoimistoihin ja pääkonttoriin. Tätä työtä kirjoitettaessa RA-verkko on testausvai
heessa. Kun verkko otetaan käyttöön, se tulee nopeuttamaan vikailmoitusten kulkua ja helpottamaan rahastustietojen keruuta.
3.3.5 Pokeri -seuranta
Vuonna 1988 toteutettiin yhteen automaattityyppiin, Pokeri-automaattiin, seuranta-omi
naisuus. Siinä automaatin toiminnasta kerättiin tapahtumapohjaista tietoa. Automaatin ohjelmaan lisättiin kirjauspisteitä, joiden suorittaminen tulosti yhden ascii-merkin liitän- täporttiin. Automaatin kassatilaan sijoitettu kannettava mikrotietokone luki merkit ja tallensi ne kovalevylleen. Tiedonkeruu oli jatkuvaa, mutta edellytti käyntiä automaatilla noutamassa kerätyt tiedot.
Jatkokäsittelynä oli ohjelma, joka kerätyn tiedon perusteella seurasi automaatin satun
naisluvun toimintaa ja hopperien pinnan korkeutta. Tulokset olivat hyviä, mutta tilastol
lisen luotettavuuden saavuttamiseen tarvittiin pitkiä keruuaikoja. Tietojen kerääminen useammasta kuin yhdestä raha-automaatista olisi sitonut kannettavan mikrotietokoneen jokaista tarkkailtavaa automaattia kohden.
Tiedon tuottaminen automaatin koodiin sijoitetuissa kirjauspisteissä ja tallettaminen ascii-merkein osoittautui hyväksi menettelytavaksi. Tässä työssä suunniteltu Tiedonke- ruujärjestelmä käyttää osittain samanlaista menettelyä.
3.3.6 Pelaajakyselyt
Pelaajien toiminnasta automaatilla saadaan tietoa pelaajakyselyiden avulla. Kysely tehdään haastatteluina tai kysymyslomakkeen avulla.
Pelaajakyselyiden järjestäminen ja tulosten purkaminen on työlästä. Tiedonkeruutapa rajoittuu tästä syystä RAY:n omiin pelipaikkoihin.
Pelaajakyselyiden ongelmia ovat vastaajien valikoituneisuus ja tulosten harhaisuus. On osoittautunut, että pelaajat yliarvioivat oman menestyksensä peleissä. Epätodellisen suuri osuus pelaajista jää mielestään voitolle. Samoin monet vastaajat ovat oman ilmoi
tuksensa mukaan voitolla pitkällä aikavälillä. Pelaamiseen käytetyn rahan määrä mielellään aliarvioidaan.
3.3.7 Videointi
Pelaaja-asiakaskunnan rakenteesta saadaan tietoa videoinnin avulla. Pelipaikan tiloihin sijoitetaan videokamera, joka kuvaa mitä automaateilla tapahtuu.
Videointitietojen purkaminen on hidasta. Kävijät luokitellaan ikäryhmän ja sukupuolen perusteella. Pelitapoja ja rahankäyttöä ei pystytä tarkkailemaan. Videoinnin tuloksena saadaan tieto eri pelaajaryhmien peluusta ajallisesti, sekä eri automaattien käyttöasteet.
Menetelmän työläyden takia sillä ei pystytä kattamaan kovin pitkiä ajanjaksoja tai laa
joja alueita. Se soveltuu vain RAY:n omiin pelipaikkoihin. Vaikkei pelaajia identifioida mitenkään, voivat jotkut asiakkaat kokea videoinnin intimiteettisuojansa loukkaukseksi.
3.4 Valvonnan kohteet
Edellä on esitetty Tiedonkeruujärjestelmän käyttäjien tietotarpeet ja olemassolevat kei
not niiden tyydyttämiseksi. Seuraavassa luetellaan valvonnan kohteet ja mitä tietoja niistä Tiedonkeruujärjestelmän kautta kerätään.
Tiedonkeruujärjestelmän tarkoituksena on tuottaa tietoa seuraavista kohteista:
1. Automaatin vikaantuminen.
2. Pelitavat.
3. Automaattityyppien ominaispiirteet.
4. Ympäristötekijöiden vaikutus pelaamiseen.
5. Automaattien ja peli-ideoiden keskinäinen vaikutus.
6. Rahaliikenne.
7. Ongelmapelaaminen.
8. Vilppipeluu.
9. Automaatin toiminnan oikeellisuus.
10. Prosessin ja projektien laadun mittaus.
11. Raha-automaattiverkko.
12. Muut kohteet.
3.4.1 Automaatin vikaantuminen
Automaatin viasta ilmoittaa sijoituspaikan henkilökunta. Vikakoodi saadaan viimeistään huoltokäynnillä. Tulevaisuudessa sekä vikailmoitus, että vikakoodi saadaan RA-verkon kautta.
Tiedonkeruujärjestelmän tulee tuottaa tapahtumapohjaista tietoa raha-automaateista. Vi
katilanteessa halutaan tietää vikaa edeltäneet tapahtumat automaatilla. Tiedonkeruujär
jestelmän tulee välittää nämä tiedot aluetoimistoille ja Tuotesuunnitteluosaston käyt
töön. Tietojen tulee olla luettavissa VIP-linkistä kannettavalle tietokoneelle.
3.4.2 Pelitavat
Pelaaja-asiakas on rahapelitoiminnan keskipiste. Peliautomaatin kyky täyttää pelaajan tarpeet määrää automaatin hyvyyden tai huonouden.
Tiedonkeruujärjestelmän tulee tuottaa tapahtumapohjaista tietoa automaatin toimin
nasta. Tapahtumatietoa analysoimalla saadaan tietoa pelitavoista. Analyyseilla pyritään
saamaan tietoa esimerkiksi panostuksesta ja ongelmapelaajista, sekä pelaajien valin
noista eri pelitilanteissa.
Pelitapoihin liittyvät ainakin seuraavat kysymykset:
Rahankäyttö. Paljonko pelataan kaikenkaikkiaan? Mitä kolikoita käytetään?
Missä tilanteessa automaattiin syötetään lisää rahaa? Milloin voitot maksatetaan ulos?
Ajankäyttö. Kuinka pitkään pelataan kerrallaan? Kauanko kestää yksittäinen peli? Miten automaattien käyttöasteet vaihtelevat ajallisesti?
Erisuuruisten panosten käyttö. Mikä on käytetty keskipanos? Miten panokset jakautuvat?
Lisäpelin eli tuplauksen käyttö. Milloin tuplausta käytetään? Minkä suuruisia summia tuplataan? Montako kertaa peräkkäin tuplausta yritetään? Milloin tuplausta ei käytetä? Paljonko lisäpelin käyttö vaikuttaa automaatin kokonais
an tosuhteeseen?
Pelikohtaiset valinnat. Milloin lukitusominaisuutta käytetään? Milloin nudge- ominaisuutta käytetään? Käytetäänkö niitä taitavasti? Osataanko korttipelejä pelata optimaalisesti? Mitä virheitä peleissä tehdään?
Tiedonkeruujärjestelmän tuottamaa tapahtumatietoa analysoimalla pyritään vastaamaan näihin kysymyksiin.
3.4.3 Automaattityyppien ominaispiirteet
Vasta kentällä selviää, miten pelaaja-asiakaskunta ottaa vastaan uuden automaatin tai peli-idean. Tiedonkeruujärjestelmän avulla on tarkoitus selvittää, millainen on kunkin automaattityypin todellinen luonne: menettävätkö pelaajat siihen paljon rahaa, osaavatko he pelata sitä hyvin jne.
Automaattia karakterisoi sen keskimääräinen pelitapa. Pelitapaa kuvaa esimerkiksi keskimääräinen pelitunti. Oletettavasti tiettyjä automaatteja pelaavat tietyntyyppistä pe
litapaa noudattavat pelaajat.
Raha-automaattiyhdistyksessä on käytössä automaattien kovuusluokitus: raha- automaatit jaetaan kolmeen luokkaan sen mukaan, paljonko rahaa pelaajalla on mahdol
lisuus menettää niissä keskimäärin aikayksikössä. Kovuusluokitusta käytetään automaatin sijoituspaikan valinnassa.
Tiedonkeruujärjestelmän tuottaman tiedon perusteella tulee olla mahdollista löytää peli
automaattien kovuus ja muut ominaisuudet.
3.4.4 Ympäristötekijät
Pelaajien käyttäytymiseen vaikuttavat myös aika, paikka ym. ympäristötekijät. Näiden vaikutusta pelitapoihin halutaan tutkia. Se onnistuu keräämällä ensin tapahtumatietoa jossain tietyssä ympäristössä ja olosuhteissa. Ympäristötekijöitä muutetaan ja tiedon
keruu toistetaan identtisenä. Pelitapoja analysoimalla voidaan arvioida muutetun tekijän
vaikutusta. Pelitapojen lisäksi seurataan erityisesti käyttöasteen riippuvuutta tutkittavista ominaisuuksista.
Tutkittavia tekijöitä ovat
• kellonaika, vudenaika, vuorokaudenaika,
• paikka (sijaintipaikan tyyppi: huoltamo, kahvila, jne...),
• värit,
• äänet,
• muu somistus ja
• muut tekijät.
Ajan ja paikan lisäksi pelitapoihin vaikuttavat erilaiset sosioekonomiset tekijät. Myös näiden vaikutusta pelitapoihin halutaan tutkia. Tietoja näistä tekijöistä voidaan saada kyselyiden ja videoinnin avulla ja liittää aika-informaation avulla verkon kautta saata
viin tietoihin. Sosioekonomisissa tekijöissä on kuitenkin monia, joista on lähes mahdo
tonta saada varmaa tietoa.
Sosioekonomisia tekijöitä ovat
• sukupuoli,
• ikä,
• varallisuus,
• koulutus ja
• muut tekijät.
3.4.5 Automaattien keskinäinen vaikutus
Samaan pelipaikkaan sijoitetut automaatit vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi asiakas
määrän kohotessa suosituimman automaatin käyttöaste saattaa nousta enemmän kuin muiden. Vasta kun se lähentelee 100 prosenttia, alkavat muutkin automaatit saada pelaajia. Pelin suosion vaihtelu tietyssä pelipaikassa kertoo sen soveltuvuudesta toiseen samantyyppiseen pelipaikkaan.
Toinen kiinnostava kohde on automaattien rahaliikenteiden vaikutus toisiinsa. Sisään- syötettyjen ja ulosmaksettujen rahojen jakaumat vaikuttavat toisiinsa. RAY:n omissa pelipaikoissa niitä voidaan verrata käytettävissä oleviin pelipaikan rahanvaihtotitetoihin.
3.4.6 Rahaliikenne
Tiedonkeruujärjestelmän tulee varmistaa normaalia rahaliikenteen valvontaa. Tätä varten järjestelmä kerää tietoa sisääntulleista ja ulosmaksetuista rahoista.
Tiedonkeruujärjestelmää täytyy voida käyttää selvittämään automaatin rahakoneiston ongelmia. Tämä tapahtuu jo ennen valmistusta ja sikäli kun ongelmia ilmenee kentällä.
Tähän tarkoitukseen Tiedonkeruujärjestelmällä kerätään tietoa rahojen liikkeistä automaatin sisällä.
3.4.7 Ongelmapelaaminen
Pelitapojen seuranta johtaa ongelmapelaarnista koskevan tietämyksen kasvuun. Pelita
pojen seurannan kautta voidaan löytää yhteisiä tekijöitä tilanteista, joissa henkilö pelaa pitkään ja käyttää paljon rahaa.
3.4.8 Vilppipeluu
Vilppipeluuta ei voi havaita millään sellaisella keinolla, joka olisi aina pätevä. Vilppipe- luuta voidaan kuitenkin epäillä jos
1. automaatti tuottaa vähemmän kuin pitäisi, 2. automaatin voittojakauma on eri kuin pitäisi,
3. automaatilla esiintyy poikkeuksellisen paljon vikaantumisia (joiden seurauk
sena 1 tai 2) tai
4. automaatti hylkää paljon kolikoita.
Vilppipeluuta epäiltäessä halutaan tietää automaatin tapahtumaloki. Tapahtumaloki ha
lutaan joko virhe- tai voittotilanteesta.
3.4.9 Automaatin toiminnan oikeellisuus
Automaatin toimintaa tulee voida seurata Tiedonkeruujärjestelmän keräämästä tiedosta.
Tämä palvelee automaatin testausta.
Väitteet kentälle vietyjen automaattien virheellisestä toiminnasta voidaan tutkia Tie
donkeruujärjestelmän välityksellä. Tämän pitää onnistua ilman huoltokäyntejä.
3.4.10 Prosessin ja projektien laadun mittaus
RAY:n toimintaan on viimeaikoina sovellettu prosessiajattelua. Esimerkiksi tuotekehi
tysprosessi ulottuu Tuotekehitysosastosta aina asiakkaisiin saakka. Prosessien ja projek
tien laatua ja sen mittaamista on tutkittu.
Laatu käsitteenä koostuu monista tekijöistä. Laadun valvomiseksi sitä täytyy voida mi
tata. Laatua mitataan sen komponentteja koskevien mittareiden kautta. Tiedonkeruujär
jestelmän kautta selvitettävissä olevat Tuotekehitysprojektin laadun mittarit ovat:
• Automaattityypin keskimääräinen käyttöaste.
• Uuden automaattityypin käyttöasteen kehittyminen käyttöönoton jälkeen.
Tuotesuunnitteluprosessin ja -projektien laatua mittaa automaatin vikaantumistiheys va- kiopituisena koeaikana
Tiedonkeruujärjestelmän kautta saatavasta tiedosta on laskettavissa näiden laatumitta- reiden arvot.
3.4.11 Raha-automaattiverkko
Raha-automaattiverkon toimintaa tulee voida myös valvoa sen itsensä kautta. Tiedonke
ruujärjestelmän tulee tukea tätä omalta osaltaan. Tarkkailu pitää olla kohdistettavissa tarpeen mukaan verkon eri osiin.
Tiedonkeruujärjestelmän tuottamasta tiedosta tulee käydä ilmi tiedon luotettavuuteen vaikuttavat tekijät:
1. Onko automaatti ollut pelitilassa?
2. Onko automaattiin oltu yhteydessä?
3. Onko tietoa menetetty siirtotiellä?
Tiedon menetyksen syynä voi olla esimerkiksi siirtotien komponenttien kapasiteetin ra
jallisuus.
3.4.12 Muut kohteet
Edellä lueteltujen tietotarpeiden lisäksi tuotekehityksen yhteydessä nousee usein esiin kysymyksiä, joihin ei olemassaolevia tiedonkeruutapoja käyttäen ole löydettävissä vas
tauksia. Tiedonkeruujärjestelmää käytetään mahdollisuuksien mukaan tällaisten tilantei
den selvittämiseen. Järjestelmän tulee olla avoin, joustava ja parametroitava. Järjestel
mää tulee voida laajentaa helposti.
4 Tiedonkeruujärjestelmä Raha-automaattiverkossa
4.1 Yleistä
Tiedonkeeruujärjestelmä on osa Raha-automaattiverkkoa. Se ulottuu automaatista aina valvomon edustakoneen asiakaskoneelle asti.
Tiedonkeruujärjestelmä kerää tietoa raha-automaateista. Kerättävät tiedot ovat tärkeim
pien laskinten tunnittainen profiili, automaatin tilan vaihtelu ja pelitapahtumat. Kerät
tävät tiedot välitetään Raha-automaattiverkon kautta niitä pyytäneen käyttäjän tietoko
neelle, jossa ne käsitellään. Tiedonkeruu on ohjattavissa käyttäjän tietokoneelta käsin.
Tiedonkeruujärjestelmä edellyttää toiminnallisuutta kaikissa RA-verkon osissa. Tässä kappaleessa kuvataan Tiedonkeruujärjestelmän osat ja toiminta. Tietojen analysointi esitetään kappaleessa 5.
4.2 Järjestelmän rakenne
Liitteessä 2. esitetään yleiskuva Tiedonkeruujärjestelmästä. Tiedonkeruujärjestelmän osat Raha-automaattiverkon eri osissa ovat:
• Automaatin Erikoisvalvonta-moduuli.
• VIP-linkin Erikoisvalvonta-toiminto.
• VIP-linkin Perusvalvonta-toiminto.
• Valvomon edustakoneen tietokanta.
• Valvomon edustakoneen Eva-palvelut.
• Analysaattorikoneen käyttöliittymä.
• Huoltomikron ohjelmisto.
• Analysointi-ohjelmisto.
Tiedon generointi tapahtuu raha-automaatissa. Eva-tieto generoidaan VIP-linkistä saadun ohjeen perusteella ja lähetetään puskuroidusti VIP-linkkiin. Automaatin nor
maaliin toimintaan kuuluu laskintietojen ylläpito.
VIP-linkissä Tiedonkeruujärjestelmään kuuluu kaksi toimintoa: Erikoisvalvonta ja Pe- rusvalvonta. Erikoisvalvonta ylläpitää linkkiin kytkettyjen automaattien Erikoisvalvon- ta-toimintoa valvomosta saamansa käskyn mukaisesti ja kerää automaattien lähettämän eva-tiedon käsketyllä tavalla. Perusvalvonta-toiminto kerää tiettyjen laskinlukemien ar
vot tunneittain ja pitää kirjaa automaattien tilasta.
Valvomo huolehtii Raha-automaattiverkon viestiliikenteestä puhelinverkon yli linkkei
hin. Yhteys tapahtuu VIP-linkin aloitteesta kerran vuorokaudessa tai tarvittaessa useammin.
Valvomon edustakoneella Tiedonkeruujärjestelmää varten on toteutettu joukko palvelui
ta, joiden avulla tiedonkeruuta ohjataan. Palveluita kutsutaan ohjelmallisesti Tuxedo-ta- pahtumakäsittelijän viesteillä. Palvelut generoivat tarvittavan viestiliikenteen valvo
moon päin ja käsittelevät saapuvat viestit.
Tuxedo [16] on “middleware”-ohjelmisto. Se on tarkoitettu transaktioiden hallintaan ja resurssien jakamiseen hajautetussa järjestelmässä. Tuxedo viestit kulkevat IP-verkon,
käytännössä RAY-verkon, yli. Viestiparametrit välitetään Tuxedon tukemissa FML- puskureissa. FML määrittelee tietorakenteet ja funktiot, joiden avulla vaihtuva luku
määrä parametreja tyyppeineen voidaan välittää sovellusten välillä.
Analysaattorikoneella sijaitsee Tiedonkeruujärjestelmän käyttöliittymä ja tietojen analy
sointiin tarvittava ohjelmisto. Käyttöliittymä käyttää edustakonepalveluja.
Huoltomikrolla on oma käyttöliittymänsä Tiedonkeruujärjestelmään. Se kommunikoi suoraan VIP-linkin kanssa. Huoltomikrolla tehdään paikanpäällä SIPAissa tarvittavat esitykset linkin tiedoista.
Analysointi-ohjelmistoa käsitellään tarkemmin kappaleessa 5.
4.3 Raha-automaatti
4.3.1 Yleistä
VIP-linkki
EVA- toiminto
verkkoliitäntä Peliautomaatti
puskurin lähetys EVA:n
asetus
EVA:n ohjaus-
merkkijono eva-puskuri automaatin
ohjelmakoodi
> KIRJAA(tapihtuma,p*reinetrlt...); x whila( (line|0] I. 'k') && (llne|0] I. 'K') )
kirjaus- pisteet
ecr_writefcredll (3-%d-, MAX.NR));
fblobi(FEED);
loobar(lina);
slrncpy(delta, line, MAX_NR);
dr.namellnlljsV)1;
- KIRJAA(1apahtuma,parametrit...); — tapahtuman rekisteröinti
reloobar(llne);
I while ( (what(line, "%d", Aversion) 1= 1) Il (where(llst)<3));
• KIRJAA(tapahtuma,parametrit...);
Ibloblfwln: %s‘, blaa);
loobar(nothing);
lblobl("debug‘);
revoke(line);
Kuva 2. Tiedonkeruujärjestelmä raha-auto
maatissa, Erikoisvalvonnan toteutus.
Automaatissa on Raha-automaattiverk- koa varten toteutettu verkkoliitäntä.
Yhteys tapahtuu sähköverkon yli, LON- liitäntäkortin avulla. Käytössä on LON- protokollan tukema kysymys-vastaus (Request-Responce) -viestiliikenne.
Ohjelmatasolla verkkoliitäntä tarkoittaa moduulia, joka lähettää ja vastaanottaa viestejä VIP-linkistä [17]. Rajapinnassa on määritelty viestit vastauksineen laskintietojen kyselyä, vikailmoituksia, tilatietojen kyselyä ym. varten. Viestilii
kenne on salattua.
Perusvalvonnan toteuttamiseksi automaatissa ei tarvita omia viestejä.
Sensijaan Erikoisvalvonnan viestit on erikseen määritelty.
Kuva 2 havainnollistaa Raha-automaatin Tiedonkeruuj ärjestelmää Erikois vai von- nan osalta.
Automaatin ja VIP-linkin välinen raja
pinta on määritelty omassa dokumentis
saan [17]. Viestit esitellään Tiedonke
ruujärjestelmän osalta kappaleessa 4.4.
4.3.2 Laskimet
Toimintansa aikana raha-automaatti kerää häviämättömään muistiinsa tilastotietoa toi
minnastaan. Yhtä tällaista tietoa nimitetään laskimeksi.
Esimerkkejä laskimista:
• Pelattujen pelien lukumäärä.
• Voitettujen pelien lukumäärä.
• Kassaan menneen rahan määrä.
• Sisäänsyötettyjen rahojen yhteisarvo.
• Ulosmaksettujen rahojen yhteisarvo.
• jne...
Kaikki laskimet yhdessä muodostavat laskinsetin. Laskinten lukumäärä vaihtelee hie
man automaattityypeittäin. Tällähetkellä valmistettavissa automaateissa kerättävän laskinsetin koko on 28 kappaletta.
Yksittäisiin laskimiin viitataan numeroilla. Laskinten numerot pysyvät samoina vaikka laskinsetin sisältöön tulisi muutoksia tai lisäyksiä. Esimerkiksi pelattujen pelien määrä on aina laskin numero 23.
4.3.3 Perusvalvonta
Perusvalvontatoiminto perustuu automaatin osalta RA-verkko-rajapinnassa määriteltyi
hin viesteihin. Laskintietojen kysely -viestiin on parametroitavissa mitkä laskimet halu
taan. Laskimia voi pyytä joko yksitellen tai koko setin. VIP-linkki huolehtii Perusval- vonnasta lähettämällä tarvittavat kyselyt.
Perusvalvonnassa tunneittain kerätyt laskimet ovat
• laskin 21, eli pelattujen rahojen yhteisarvo,
• laskin 22, eli ulosmaksettujen voittojen yhteisarvoja
• laskin 23, eli pelattujen pelien lukumäärä.
Lisäksi joka yhteydenotolla kysytään koko laskinsetti. VIP-linkissä ylläpidetään laskin- setin viimeistä arvoa.
Perusvalvontaan kuuluu myös automaatin ja automaattiyhteyden tilan tarkkailu. VIP- linkki kysyy automaatin tilan määritellyllä tilakysely-viestillä. VIP-linkki seuraa automaatin tilaa tunneittain.
4.3.4 Erikoisvalvonta
Automaatin muistissa on rajoitetusti tilaa uusia ominaisuuksia varten. Erikoisvalvonta- toiminnon tulee siksi olla mahdollisimman yksinkertainen ja vaatia vähän koodia. Eri- koisvalvonnan koodin täytyy olla mahdollisimman suurelta osin identtinen kaikissa pelityypeissä. Uuden pelin ohjelmiston täytyy voida käyttää mahdollisimman paljon olemassaolevaa koodia.
Eva-tiedon puskurointia varten oleva muistitila on rajallinen. Siksi eva-tiedon generoin
nin tulee olla parametroitavissa siten, että vain valikoitu osa tapahtumista generoidaan.
Tämä auttaa myös VIP-linkin rajoitetun talletustilan suhteen.
Uusien tapahtumien lisääminen järjestelmään myöhemmin tulee olla mahdollista kohtuullisella työmäärällä.
Automaatin ohjelmassa on toteutettu erikoisvalvontatietojen kirjausfunktio. Funktiota kutsumalla kirjautuu yksi eva-tapahtuma lähetyspuskuriin. Vain aktiiviset tapahtumat
kirjataan puskuriin (kts. seuraava kappale). Puskurin täytyttyä se lähetetään VIP-link- kiin.
Erikoisvalvonnan toteuttamiseksi automaattiin riittää, että ratkaiseviin pisteisiin ohjel
maa sijoitetaan kutsu em. kirjausrutiiniin. Kirjauspisteiden täytyy vastata määriteltyjä tapahtumia. Tallennuskutsut täytyy sijoittaa koodiin pelikohtaisesti. Tämä on eniten työtä vaativa osa automaatin Erikoisvalvonnan toteutuksessa.
4.3.5 Eva-tiedon syntaksi Eva-tapahtumat
Ohjelmallisesti tarkasteltuna raha-automaatti on joukko tilakoneita, jotka ohjaavat automaatin laitteiden toimintaa ja toteuttavat pelilogiikan. Pelilogiikan rakenne vaihte- lee automaatista toiseen. Siksi ei ole mahdollista sitoutua keräämään tietyn tilakoneen tilasiirtymiä tms. Sensijaan on määritelty joukko tapahtumia, jotka ovat riittävän yleisiä kuvaamaan kaikenlaisten automaattien toimintaa. Tapahtumia on yhteensä 50 kappalet
ta. Ne on lueteltu liitteessä 1.
Tapahtuma on joko pelaajan tai automaatin toiminnan aikaansaama.
Pelaajan toiminnan generoimia tapahtumia ovat esimerkiksi:
• Painiketta painettu.
• Peli käynnistetty.
• Tuplaus hylätty.
• jne...
Automaatin toiminnan generoimia tapahtumia ovat esimerkiksi:
• Voitto 5 mk.
• Voitot ja pelirahat saavat arvon nolla.
• Dataa hukattu.
• jne...
Tapahtumiin rinnastettava on myös sekunnin välein tapahtuva sekuntitikki, minuutin välein tapahtuva minuuttitikki ja tunnin välein tapahtuva tuntitikki. Lisää tapahtumia voidaan määritellä myöhemmin tarpeen vaatiessa.
Eva-asetus
Jokainen eva-tapahtuma on joko aktiivinen tai ei-aktiivinen. Aktiiviset tapahtumat kir
jataan kun niiden kirjauspiste koodissa suoritetaan. Ei-aktiivisia tapahtumia ei kirjata.
Tapahtuman aktiivisuuden määrää voimassaoleva eva-asetus, joka on saatu linkiltä Eva_aseta-viestillä. Viestissä on lueteltuna niiden eva-tapahtumien ascii-merkit, jotka halutaan aktiivisiksi.
Eva-tapahtumat on jaettu ryhmiin, jotka on numeroitu l:stä 4:ään. Numeromerkki ase- tusmerkkijonossa asettaa koko ryhmän aktiiviseksi.
Aktivoidut tapahtumat ovat kumulatiivisia: ennestään päälle kytketyt tapahtumat säily
vät aktiivisina. Asetusviesti, jossa on tyhjä asetusmerkkijono, nollaa tilanteen. Sen jälkeen yksikään tapahtuma ei ole aktiivinen.
Lisätiedot (kts. alla) asetetaan päälle omalla merkillään samoin kuin varsinaiset tapahtu
matkin.
Eva-tapahtumien kirjaaminen
Kirjausfunktiossa kukin tapahtuma kirjataan lähetyspuskuriin yksilöllisessä tunnuskir
jaimella. Joihinkin tapahtumiin liittyy lisäksi parametreja.
Tunnuskirjaimet ovat ascii-merkkejä, pois lukien 0...9 $ \ % / : ; " [ ] ja kontollimerkit.
Kontrollimerkkien ascii-koodit ovat 0-32.
Kirjausten välissä ja '/'-merkin jälkeen sallitaan olevan “white space”-merkkejä, joita ovat välilyönti, tabulaattori, rivinvaihto ja rivinalku. Vastaavat ascii-koodit ovat 32, 9,
10 ja 13. Tilan säästämiseksi näitä on suositeltavaa välttää.
Peräkkäisistä kirjauksista muodostuu eva-tietovirta, jonka automaatti lähettää ilman eri pyyntöä linkille Eva-paketteina.
Kirjausten parametrit
Parametrit ovat numeroita tai merkkijonoja. Jos parametreja on useampi kuin yksi, ne erotetaan '/'-merkeillä. Eri tapahtumiin liittyvät parametrit käyvät ilmi tapahtumaluette- losta, liittestä 1.
Kymmenjärjestelmässä olevat numerot esitetään sellaisinaan. Desimaaliluvun erottaa siitä, että se sisältää täsmälleen yhden kappaleen desimaalierottimia Binääriluvut al
kavat '%'-merkillä, oktaaliluvut 'Y-merkillä ja heksadesimaaliluvut '$'-merkillä. Hek- sadesimaaliluvut päättyvät '/'-merkkiin, jotta a...f eivät sekoitu seuraaviin kirjausmerk- keihin.
Numerojärjestelmän saa valita vapaasti, mutta lyhyin tapa on suositeltavin.
Merkkijonoparametrit alkavat '['-merkillä ja päättyvät ']'-merkkiin. Itse merkkijono ei saa sisältää ']'-merkkiä.
Lisätiedot
Joihinkin tapahtumiin voidaan liittää lisätietoa. Se on tapa liittää tapahtumaan ylimääräisiä parametreja. Lisätietojen avulla voidaan osaltaan vaikuttaa eva-tiedon määrään. Lisätiedoilla on omat tunnuskirjaimensa ja parametrinsa (kts. liite 1). Lisätieto kirjataan varsinaisen tapahtuman kirjauksen jälkeen. Lisätiedot ovat
• aika,
• laskimet 21, 22 j a 23 sekä
• pelaajanäytön lukemat.
Aika sisältää kellonajan lisäksi tiedon päivästä. Laskimet 21, 22 ja 23 ovat samat kuin Perusvalvonnassa kerättävät, eli pelattujen rahojen määrä, voitettujen rahojen määrä ja
pelattujen pelien lukumäärä. Pelaajanäyttö kertoo automaatin näytössä olevat lukuarvot.
Sitä käytetään raha-automaatin käyttöliitymän virheiden etsintään.
Lisää lisätietoja voidaan määritellä myöhemmin tarpeen vaatiessa.
Esimerkki eva-tiedosta
Seuraavassa esimerkki automaatin tuottamasta eva-tiedosta. Kuten havaitaan, tietojen analysoiminen käyttäjän ymmärtämään muotoon on tarpeen.
Esimerkkitilanne:
Automaatti on normaalissa pelitoiminnassa. Pelaaja saapuu muutaman minuutin kuluttua, syöttää koneeseen yhden markan ja viiden markan kolikot. Hän käyn
nistää pelin kolmen markan panoksella. Peli on kolmikiekkoinen hedelmäpeli, jonka kiekot pysähtyvät positioihin 0, 5 ja 17. Tuloksena on voitto luokassa 3, arvoltaan 10 markkaa, ajanhetkellä 13.3.1997 klo 13:30.22. Lisäpelin asemasta pelaaja valitsee voitonmaksun ja poistuu.
Automaatilla on voimassa asetus-merkkijono “kaikki tapahtumat ja aika-lisätieto”:
“01234msIPt”
Tässä tapauksessa generoituva eva-tieto on:
“QlsQ5sZlZ2s2c$bl02/с$Ы02/с$Ы02/ с$Ы00/РЗtl3 /12/30/2 2s7e0s5e5s3el7vl0w3s4c$bl01/rl0szl0T2TlTlTlsTlTlU5/lUl /5”
Toinen esimerkki eva-asetuksesta on “pelin käynnistys, voittoja rahaliikenne”:
“34pv”
Tällöin syntyvä eva-tieto on seuraavanlainen:
“QlQ5ZlZ2p3vl0T2TlTlTlTlTlU5/lUl/5”
Kappaleessa 6. arvioidaan syntyvän eva-tiedon määrää eri tilanteissa.
4.4 VIP-linkki
4.4.1 Yleistä
VIP-linkki on omaa tehtäväänsä varten erityisesti suunniteltu tietokone. Sen suoritin on Intel 80386 prosessori. Peruskokoonpanossaan VIP-linkissä on muistia erikoisvalvon- nan käyttöön noin 500-200 ktavua. Linkin käyttöjärjestelmänä on QNX, joka on Unixin reaaliaika-versio. VIP-linkin liitännät ovat IrDA-infrapunaliitäntä, LON-lähiverkkolii- täntäja modeemiliitäntä.
VIP-linkki toimii nimensä mukaisesti linkkinä raha-automaattien ja valvomon välillä.
VIP-linkin tehtävä on välittää valvomosta tulevia viestejä Automaateille ja Automaat
tien vastausviestejä valvomoon. Yhden VIP-linkin alaisuudessa on yhdestä viiteen raha- automaattia.
Automaatien ja VIP-linkin välinen viestiliikenne tapahtuu sähköverkossa erityisen tieto- liikennekortin avulla. Yhteydet noudattavat LON-protokollaa, jolle on ominaista helppo sovitettavuus erilaisiin fyysisiin siirtoteihin. Viestiliikenne automaattien ja VIP-linkin välillä on salattua.
Yhteys valvomoon tapahtuu VIP-linkin aloitteesta modeemi-yhteytenä valtakunnalli
sessa puhelinverkossa. Normaalitoiminnassa VIP-linkki ottaa kerran vuorokaudessa, yöllä, yhteyden valvomoon viestien vaihtoa varten. Modeemia varten ei ole omaa pu
helinliittymää, vaan käytetään sijoituspaikan puhelinta. Yöllä tapahtuvat yhteydet eivät siten häiritse sijoituspaikan muuta puhelinliikennettä. Automaattien vikaantuminen ai
kaansaa yhteydenoton mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Valvomon ja VIP-linkin välinen viestiliikenne on salattua.
VIP-linkin määritellyt viestirajapinnat käsittävät mm. laskin- ja rahastustietojen ky
symys-ja vastausviestit. Viestirajapinnat on kuvattu omassa dokumentissaan [21]. Tie
donkeruu] ärjestelmän osalta VIP-linkillä on kaksi toimintoa omine viesteineen: Erikois- valvonta ja Perusvalvonta. Nämä toiminnot esitetään seuraavissa luvuissa.
Raha- automaatti
VIP-linkki Valvomo
viestien lähetys
verkko
liitäntä
viestien vastaan
otto
PV-kysymys EVA-ohje
EVA-puskuri tilatietojen
keruupuskuri
laskinten keruupuskurit
Kuva 3. Tiedonkeruujärjestelmä VIP-linkissä. Viestien numerointi viittaa tekstiin.
4.4.2 Erikoisvalvonta
Erikoisvalvonta on VIP-linkin toiminto, joka kerää ja välittää valvomoon automaatin tuottamaa eva-tietoa. Kuvassa 3 on esitetty kaaviokuva VIP-linkin Erikois- ja Perusval- vonnasta yhden automaatin osalta.
Kutakin linkin hallinnassa olevaa automaattia kohti on oma tallennuspuskuri eva-tie- dolle (EVA-puskuri). Linkki huolehtii siitä, että automaatin Erikoisvalvonta asetetaan päälle asianmukaisesti automaatin käynnistyessä.
Puskuria ylläpidetään keräämällä automaattien lähettämiä eva-tietoja. Puskurilla on kolme mahdollista toimintatapaa: kieropuskuri, täyttyvä puskuri ja triggeröity keruutapa.
Kiertopuskuri tarkoittaa sitä, että vanhin tieto hukataan puskurin täyttyessä. Täyttyvä puskuri puolestaan hylkää uuden tiedon tultuaan täyteen.
Trigged tarkoittaa toimintatapaa, jossa saapuvasta tiedosta odotetaan tiettyä triggeri- merkkiä. Alkutriggeri aloittaa tiedonkeruun triggausmerkistä ja kerää puskurin täyteen.
Keskitriggeri kerää puskurin täyteen niin, että triggausmerkki jää sen keskelle. Loppu- triggeri kerää puskurin täyteen siten, että triggausmerkki tulee sen loppuun.
Erikoisvalvonnalla on tietty aloitusaikansa, jolloin tiedon kerääminen käynnistyy. Eri- koisvalvonnan pituus tunteina on myös määrätty.
EVA-puskurin toimintatapa, mahdollinen triggeritapahtuma, sekä aloitusaika ja pituus on talletettu automaattikohtaisena EVA-ohjeena.
VIP-linkin ja automaatin välisessä rajapinnassa [21] on Erikoisvalvontaa varten viestit Eva_aseta ( 1 ) ja Eva_paketti (2).
Eva_aseta-viestillä asetetaan kunkin VIP-linkin valvonnassa olevan automaatin EVA- toiminto aina automaatin käynnistyttyä. Eva_paketti sisältää automaatin lähettämää ta
pahtumatietoa, eva-tietoa.
VIP-linkin ja valvomon välisessä rajapinnassa [21] Erikoisvalvontaa varten on määritelty viestit:
• Anna_eva_tiedot (3).
• Eva_tiedot (4).
• Anna_eva_parametrit (3).
• Eva_parametrit (3), (4).
• Siirtokuittaus (3).
• Parametrien aktivointi (3).
• Aktivointikuittaus (4).
Anna_eva_tiedot-viestillä kysytään VIP-linkin keräämän EVA-puskurin sisältö.
Eva_tiedot on sen vastausviesti.
Eva_parametrit-viestillä annetaan kunkin VIP-linkin valvonnassa olevan automaatin EVA-ohje. Ohjeeseen kuuluu keruun aloitusaika ja pituus tunteina. Siinä määrätään tal- letuspuskurin toimintatapa ja mahdollinen triggeritapahtuma. Parametrit aktivoidaan
omalla viestillään, johon VIP-linkki vastaa Aktivointikuittauksellaan. Näin vältetään parametrien muuttuminen kesken tiedonsiirron.
Voimassaolevat parametrit kysytään viestillä Anna_eva_parametrit. Vastausviesti tähän on Eva_parametrit.
4.4.3 Perusvalvonta
Kutakin linkin hallinnassa olevaa automaattia kohden on linkin Perusvalvonta-toimin- nossa kolme tallennuspuskuria. Ensimmäiseen tallennetaan tunneittain automaatin ja automaattiyhteyden tila. Toiseen talletetaan kolmen laskimen arvot tunneittain tai kun automaatti käynnistyy. Nämä laskimet kuvaavat pelausprofiilia. Kolmas puskuri sisältää koko laskinsetin viimeiset arvot.
Kaksi ensimmäistä puskuria kiertävät ympäri, joten ne eivät koskaan täyty. Vanhat tie
dot ainoastaan menetetään, jos niitä ei kysytä ja lähetetä eteenpäin. Kolmannen puskurin edelliset arvot unohdetaan tehtäessä uusi kirjaus. Puskureita ylläpidetään kyselemällä laskimia automaateilta ajoitetusti ja tarkkailemalla automaatin ja automaattiyhteyden ti
laa.
VIP-linkin ja automaatin välisessä rajapinnassa [21] on Perusvalvontaa varten viestit Pv_kysely (5) ja Pv_paketti (6). Pv_kysely on yleinen laskintieto-kysely ja pv_paketti on sen vastaus. Samoin koko laskinsetti kysytään RA-verkon laskinkyselyllä. Perusval
vontaa varten ei siis tarvita omia viestejään, vaan sen toteutus käyttää RA-verkon nor
maaleja viestejä.
PV-kysymys on Pv_kysely viestin sisältö. Oletusarvoisesti sillä kysytään laskimet 21,22 ja 23. PV-kysymys on voimassa kaikille linkin valvomille automaateille.
VIP-linkin ja valvomon välisessä rajapinnassa [21] on Perusvalvontaa varten määritelty viestit:
• Anna_pv_tiedot (7).
• Pv_tiedot (8).
• Anna_pv_parametrit (7).
• Aseta_pv_parametrit (7).
• Pv_parametrit (8).
Anna_pv_tiedot-viestillä kysytään Perusvalvonnan puskureiden sisältöä. Valinnaisesti voidaan kysyä vain osaa tiedoista, esimerkiksi pelkät tilatiedot. Pv_tiedot on viestin vastaus.
Perusvalvonnan parametrit (PV-kysymys) kysytään viestillä Anna_pv_parametrit, jonka vastaus on Pv_parametrit. Aseta_pv_parametrit viestillä muutetaan PV-kysymyksen ar
voa.
4.5 Valvomo
Valvomoon kuuluu kahdennettu tietokanta Raha-automaattiverkon viesteille ja modee- misarja. Valvomo on keskus, jonka kautta Raha-automaattiverkon viestit välitetään automaateilta esimerkiksi PT-järjestelmään tai analysaattorikoneelle. Tiedonkeruujär- jestelmän toteuttaminen ei vaadi valvomolta erityisesti siihen liittyviä järjestelyjä.
Valvomoa käytetään valvomon edustakoneen kautta [18]. Edustakoneella on oma tieto
kantansa. Yhteys edustakoneeseen ja valvomon välillä tapahtuu SQL*net-protokollaa käyttäen. Valvomoon saapuva viesti sijoitetaan valvomon tietokantaan. Edustakoneen palveluohjelmalle ilmoitetaan siitä signaalilla. Palvelu hakee viestin edustakoneen tieto
kantaan SQL*net-kutsulla. Vastakkaissuuntainen viestinkulku tapahtuu käänteisesti.
Perusvalvonta käyttää hyväkseen valvomon oletuskysely-ominaisuutta. Oletuskysely on VDP-linkkikohtainen viestisarja, joka lähetetään aina samanlaisen ao. linkkiin oltaessa siihen yhteydessä. Oletuskysely on jatkuvasti voimassa, eikä sitä tarvitse erikseen aset
taa. Oletuskyselyyn on määritelty kuuluvaksi viesti, jolla kysytään Perusvalvontatiedot VIP-linkeiltä.
Kestokysely on asetettavissa oleva viestisarja, joka lähetetään samanlaisen ao. linkkiin aina oltaessa siihen yhteydessä. Kestokyselyä asetettaessa sille määrätään sisältö ja voi
massaoloaika. Tiedonkeruujärjestelmän toteutus valvomon edustakoneella käyttää hy
väkseen valvomon kestokysely-toimintoa.
4.6 Valvomon edustakone
4.6.1 Yleistä
Valvomon edustakone hoitaa yhteyksiä Raha-automaattiverkkoon päin. Edustakoneella on Oracle-tietokanta. Raha-automaattiverkkoa käytetään edustakoneen palveluiden avulla. Palvelut ovat ohjelmia, joita voi kutsua IP-verkon yli Tuxedo-tapahtumakäsitte- lijän [16] kautta. Käytännössä edustakoneeseen otetaan yhteyttä RAY-verkon yli.
Kaikki edustakonepalvelut on toteutettu käyttäen Tuxedon “Request-Response”- yhteystapaa. Jokaiseen palvelukutsuun liittyy siis vastausviesti, jossa kutsujalle kerro
taan palvelun tulos. Tämä on havaittu yksinkertaisimmaksi tavaksi toteuttaa Raha- automaattiverkon toiminnallisuus.
Palveluiden käyttäminen edellyttää käyttäjätunnusta. Edustakoneen jokaisen käyttäjän tunnus on sidottu johonkin rooliin. Rooli on kokoelma oikeuksia. Oikeudet ovat: oikeus lukea tietolajin tietoja, oikeus muuttaa tietolajin tietoja ja oikeus käyttää palvelua. Tie
tolajin käsitteen avulla voidaan hallita oikeuksia palveluja rajatumpiin asioihin.
Esimerkiksi uuden käyttäjätunnuksen luominen edellyttää oikeutta muuttaa käyttäjätun
nus- ja salasana-tietolajeja.
Edustakoneella on lukuisia palveluita, joiden avulla RA-verkkoon voidaan lähettää viestejä ja saapuvia viestejä vastaanottaa. Tiedonkeruujärjestelmää varten on toteutettu 13 käyttöliittymäpalvelua. Lisäksi tarvitaan joitakin käyttäjille näkymättömiä tukipal
veluita.
Tiedonkeruujärjestelmä voi palvella yhden automaatin osalta vain yhtä käyttäjää kerral
laan. Siksi on tarpeen estää useaa käyttäjää keräämästä tietoa samasta automaatista eri
laisilla asetuksilla. Tämä on järkevää toteuttaa keskitetysti valvomon edustakoneella, jonka kautta kaikki Raha-automaattiverkon liikenne kulkee. Tätä tarkoitusta varten
edustakoneen tietokanta ja palvelut toteuttavat käsitteet seuranta ja profiili:
Seuranta. Seuranta liittää yhteen joukon automaatteja, tietyn ajanjakson ja tietyn seurantatavan eli profiilin. Seurannalla on aina yksikäsitteinen omistaja, joku jär
jestelmän käyttäjä. Seurantoja käsitellään edustakoneen palveluiden avulla.
Profiili. Profiili kuvaa, millainen kohdeautomaateille tehtävä seuranta on. Pro
fiilit luodaan valmiiksi edustakoneen tietokantaan. Kukin profiili täyttää tietyn seurantatarpeen. Profiilin käsitteen ansiosta seuranta voidaan toistaa myöhem
min samanlaisena.
Seurantoja ja profiileita käsitellään tarkemmin kappaleessa 5.4.
4.6.2 Tietokanta
Edustakoneella on käytössä Oracle-relaatiotietokanta. Tietokannan ER-malli (Entiteetti - Relaatio -malli) Tiedonkeruujärjestelmän osalta [19] on esitetty liitteessä 3.
ER-mallin entiteettien ja tietokannan taulujen vastaavuus on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. ER-mallin toteutus tietokannan tauluilla.
entiteetti/relaatio vastaava tietokantataulu
Status EDU PVAL Status
Laskin EDU PVAL Laskin
Eva-tieto EDU E V AL E vaT iedot
Seuranta EDU SEUR Seuranta
Profiili EDU PROF Profiili
kohdistuu EDU S KOH S eurantakohde
Entiteettiä automaatti edustaa sen numero. Siihen ei liity edustakoneen kannassa muuta tietoa, joten omaa taulua ei tarvita. Relaatiot ovat tyyppiä 1 :N (paitsi “kohdistuu”), joten ne on toteutettu vierasavaimen avulla.
4.6.3 Käyttöliittymäpalvelut
EVA:a ja PV:tä varten edustakoneelle on määritelty 13 palvelua, joiden avulla seuran
toja ja niiden tuloksia voidaan käsitellä [23]. Näiden lisäksi on olemassa tukipalvelut, jotka huolehtivat saapuvien evä-ja pv-viestien käsittelystä ja purkamisesta tietokantaan, sekä lähtevien viestien käsittelystä. Seurantojen käynnistyminen ja loppuminen ajan pe
rusteella on toteutettu ajastetun Unixin shell-scriptin avulla.
Erikois-ja perus valvonnan edustakonepalvelut ovat:
• ELSEUR
• EHSEUR
• EMSEUR
• EPSEUR
• ETSKAYN
• ETSKESK
• ELSEUKOH
• EPSEUKOH
- seurannan lisäys
- seurannan tietojen haku - seurannan tietojen muuttos - seurannan poistaminen - seurannan käynnistäminen - seurannan keskeyttäminen
- automaatin liittäminen seurantaan - automaatin poistaminen seurannasta
