Olosuhteissa tapahtuneista muutoksista edustussopimuksen purkamisperusteina

(1)

OLOSUHTEISSA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA EDUSTUSSOPIMUKSEN PURKAMISPERUSTEINA

HELSINGIN

KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO

Slö>b

Oikeustieteen

pro gradu -tutkielma Maarit Miettinen Kevä lukukausi 1984

laitoksen laitos- neuvoston kokouksessa 3/. Г .19 ^hyväksytty

arvosanalla

---

(2)

OLOSUHTEISSA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA EDUSTUSSOPIMUKSEN PURKAMISPERUSTEINA

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksessa on pyritty selvittämään, miten edustussopimuksen solmimisen jälkeen tapahtuvat olosuhdemuu- tokset vaikuttavat edustussuhteen jatkumiseen. Eri lai sista edustussuhteen I a k ka uttam i svaihto e hdoista on valittu käsiteltäväksi edustussopimuksen purkaminen.

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, millaiset o losuhdemuutokset ovat niin merkittäviä, ettei kaup

paedustaja tai päämies voi kohtuudella ajatella edus

tussuhteen jatkamista, vaan hän haluaa saada edustussuhteen puretuksi. Aihetta on käsitelty itsenäisen myyntimiehen ja kauppa-agentin, mutta myös työsopimus suhteisen myyntimiehen näkökulmasta, viimeksi maini

tun ollessa tämän aihepiirin kannalta ryhmänä hallit

sevin. Tarkoituksena on ollut vertailla Länsi-Saksan, Ruotsin ja Suomen lakinormeja.

Lähdeaineisto

Tutkimuksen pohjana on ollut pääasiassa saatavissa oleva oikeuskirjallisuus ja Suomen lain esityöt.

Aihetta koskeva oikeuskäytäntö puuttuu Suomessa miltei kokonaan.

Tietojen käsittely

Tutkimusaineisto on luokiteltu s i sä 11ö l uette lon mu

kaisesti. Tarkastelutapana on ollut de s kripti i v i s- analyyttinen tutkimus, minkä lisäksi on pyritty ver

tailemaan eri maiden vastaavia lainkohtia.

Tu lokset

Edustussopimuksen purkamiseen ei voida ryhtyä ilman erityisen painavaa syytä missään tutkimuksessa mai

nitussa maassa. 0 losuhdemuutos pu r kupe rusteena voi kohdistua joko kauppaedustajan tai päämiehen henki

löön. Päämiehen yritystoiminnassa tapahtuneet muu

tokset samoin kuin ennalta arvaamattomat ulkoiset tapahtumatkin voivat olla purkupe ruste i na . Kaikki tar kastellut lainsäännökset ovat purkuperusteiden suh

teen pääosiltaan hyvin samankaltaiset pieniä poikkeuk siä lukuunottamatta.

Avainsanat

edustussopimus, purkaminen, kauppaedustaja

(3)

SISÄLTÖLUETTELO 3

LYHENTEET 5

1 JOHDANTO 6

1.1 Kauppaedustaja lainsäädännöstä 7 1.2 Tutkielman tarkoitus ja rajaukset 11 1.3 Keskeisten käsitteiden määrittely 11 1.3.1 Kauppaedustajan määritelmä 11

1.3.2 Päämiehen määritelmä 17

1.3.3 Edustussopimus 18

2 EDUSTUSSOPIMUKSEN PURKAMISESTA 20

2.1 Purkaminen kauppaedust aj alain mukaan 20 2.2 Purkaminen työsopimuslain mukaan 23 2.3 Edustussopimuksen purkava ehto 25

3 KAUPPAEDUSTAJAN PURKUOIKEUS 27

3.1 Oma sairaus 27

3.2 Valtakirjan perusteeton peruuttaminen 28 3.3 Muutokset päämiehen yritystoiminnassa 30

3.3.1 Omistussuhteet 30

3.3.2 Yritystoiminnan lakkaaminen 30

3.4 Päämiehen poissaolo 32

3.5 Päämiehen kuolema 33

3.6 Päämiehen holhouksenalaiseksi julistaminen 35 3.7 Päämiehen tavaravalikoiman muuttuminen 36 3.8 Myyntialueen uudelleenjärjestely 37

4 PÄÄMIEHEN PURKUOIKEUS 39

4.1 Kauppaedustajan sairaus 39

4.2 Kauppaedustajan alkoholinkäyttö 41

4.3 Kauppaedustajan kuolema 43

(4)

4.4 Kauppaedustajan poissaolo 44 4.5 Kauppaedustajan holhouksenalaisuus 45

4.6 Ulkoisten seikkojen vaikutus 46

4.6.1 Päämiehen suorituksen mahdottomuus 46 4.6.2 Ulkoisten seikkojen vaikutus

työsopimussuhteeseen 48

4.6.3 Itsenäisen myyntimiehen edustussopimus 49

5 KOHTUUSNÄKÖKOHDAN HUOMIOONOTTAMINEN 51

5.1 Jäljellä oleva sopimusaika 53

5.2 Kummankin sopimuskumppanin edut 53

5.3 Irtisanomisajan pituus 55

6 PURKAMISEN TOTEUTTAMINEN 56

6.1 Purkamisen ajankohta 56

6.2 PurkamisiImoitus 59

7 PURKAMISEN OIKEUSSEURAAMUKSET 61

7.1 Vahingonkorvausvelvollisuus 61

7.2 Investointi korvauksesta 64

7.3 Päämiehen omaisuuden suojaaminen 67

8 YHTEENVETO 69

9 LÄHTEET 73

10 LIITTEET

10.1 Pohjoismainen kauppaedustajasopimus HA 82 76

10.2 Agenturkontrakt 87

10.3 Agent uravtal 89

10.4 Työsopimus 93

(5)

HGB = Hande Lsgesetzbuch

KeL ⁼ Laki kauppaedustajista 30.5.1975 KK = Kauppakaari vuoden 1734 Laissa

KKO = Korkein oikeus

KM = Komit eanmietint ö

KomL = Komissiolaki

Oi kTL — Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1928

TSL = Työsopimuslaki 30.4.1970.

Muutettu 31.5.1974

(6)

1

JOHDANTO

Kauppaedustajan työ tuli tärkeäksi ja arvostetuksi teol

lisuuden kehittyessä valmistamaan tavaraa j ou k kot uo- tantona. Euroopassa teollisuuden läpimurto tapahtui jo 1800-luvun loppupuolella, mutta sen vaikutukset näkyi

vät 1900- luvun alun vuosikymmeninä uusien yritysten pe

rustamisena ja jo olemassa olevien yritysten laajentami

sina. Automaation kehittymisen seurauksena tuotteitten valmistaminen oli mahdollista entistä laajemmassa mä ä-

. 1 n n.

Koska yritykset eivät pystyneet enää itse hoitamaan tuotteittensa myyntiä, niiden oli turvauduttava ulko

puolisen henkilön apuun. Maantieteelliset etäisyydet olivat pitkiä, matkat hitaita suorittaa ja kilpailu kiristyi entisestään. Tuottajat ja tukkukaupat saattoi

vat yhdessä palkata kauppamatkustajan tuotteitaan myy

mään. Näin säästettiin yhdessä myynnin aiheuttamia kustannuksia, ja palkkaustapakin oli yleensä provisio- palkkaus, suoritukseen perustuva palkkajärjestelmä.

Kauppamatkustaja oli jo silloin edustamansa tehtaan tai tukkukaupan avainhenkilö, ja hänen työtään arvostet

tiin. Sotien johdosta myös kauppamatkustajan työn luon

ne muuttui, mutta se on nykyään taas entistä vaativam

paa ja merkittävämpää yritykselle.

1 Spectrum 12 1980, 145.

2 Raninen 1949, 3. Myös Telaranta 1979, 8.

(7)

1.1

Kauppaedustaja Lainsäädännöstä

Saksan kauppalaissa (1 .1 .1900) on kauppaedustajato i min- nasta säädetty ensimmäisen kerran. Tätä Lakia on muutet

tu 6.8.1953. Pykälän 84 mukaan erotetaan itsenäinen kauppaedustaja ja päämiehen palveluksessa oleva työnte- kijä käsitteinä toisistaan . Pohjoismaiden komissiolait1 oli annettu suunnilleen samoihin aikoihin: Ruotsissa 1914, Norjassa 1916 ja Tanskassa 1917. Komissiolaki erotti käsitteet kauppa-agentti (handelsagent) ja kauppamatkustaja (handelsresande).2

Suomessa varsinaista kauppaedust aja l a kia saatiin odot

taa 1970-luvulle saakka. Tätä ennen kauppaedustajiin oli sovellettava vuoden 1734 kauppakaaren 18 lukua.

Tämä luku oli tarkoitettu toimitsijoita eli asiamiehiä

ja heidän ja päämiehen välistä toimeksiantosuhdetta varten.

Luvun 10 pykälää sisältävät säännökset mm. siitä, että toimitsijalla on oltava valtakirja toisen puolesta asioi

dessaan. Asiamies saattoi 3 § : n mukaan joutua korvaa

maan aiheuttamansa vahingon vilpillisesti toimiessaan.

Lakiin oli otettu myös säännös asiamiehen palkasta ja kulukorvauksesta. Tätä koskevan pykälän mukaan asiamie

helle suotiin kohtuullinen palkka "vaivastansa" ja kor

vaus niistä kuluista, jotka olivat syntyneet asiamiehen toiminnasta tehtävänsä suorittamiseksi (5£). Pykälät 7 ja 8 olivat tarkoitetut sovellettaviksi haettaessa

Lainsäätäjän mielipidettä asiamiehen sairauden ja kuo

leman varalle. Tehtävien suorittamisen esteenä mainittiin kuninkaan palvelus eli asepalvelukseen joutuminen,

"sairaus, omat toimet tai muu laillinen syy". Asiamies

1 Schröder 1953, 17.

2 KM 1971 : A 31, 16.

(8)

saattoi vapautua tehtävistään ilmoitettuaan esteestä pää miehelleen niin aikaisin, että päämiehellä oli mahdolli

suus saada joku toinen jatkamaan asiamiehen tehtäviä.

Päämiehen kuoleman varalta oli säädetty asiamiehen tilin tekovelvol lisuudesta päämiehen perillisille, kun taas asiamiehen kuollessa joutuivat hänen perillisensä vastaa maan asiamiehen veloista. KK 18 luku oli sisällöltään pääasiassa päämiehen ja asiamiehen, mutta myös päämiehen

... 1 ja kolmannen henkilön välisiä suhteita määräävä.

Heinäkuun 1. päivänä 1929 voimaanastunut laki varalli

suusoikeudellisista oikeustoimista (OikTL) sisältää 2 luvussaan valtuutusta koskevat säännökset. Kauppaedus

tajan toimintahan perustuu juuri siihen, että päämies on hänet valtuuttanut toimimaan puolestaan eli edusta-

... 2

maan itseään joko välillisesti tai välittömästi . Kuten valtuutus yleensäkin koskee valtuuttajan ja kolmannen henkilön välistä suhdetta^. OikTL: n 2 lukua oli sovel let t a va ennenkaikkea päämiehen ja kolmannen henkilön väli-

.... 4 s 11 n asioihin.

Kaikkiin kysymyksiin vastausta ei saatu kuitenkaan OikTL: st a eikä KK:sta. TSL tuli sovellettavaksi työsuh

teessa oleviin myyntimiehiin. Kuitenkaan TSL :ssa ei ollut säännöksiä esimerkiksi provisiosta, mutta sen si

jaan edustussopimuksen lakkaamiseen liittyviin kysymyk

siin oli mahdollista saada sieltä vastaukset . Vakiin

tuneita kauppatapoja ja käytäntöä oli hankala soveltaa analogisesti, koska kauppamatkustajan toiminta erosi

^ 6 periaatteiltaan muista kaupallisista säännöksistä .

1 KM 1971 : A 31, 35.

2 Kivimäki-Ylöstalo 1981, 328.

4 Telaranta 1979, 11.

6 Raninen 1949, 3.

(9)

Jo vuonna 1938 pitämässään esitelmässä Cederberg main it si, miten vaikeaa kauppa-agentin oikeudellisen aseman selvittely oli, koska oikeuden säännökset puuttuivat1 2 3 4 . Tämä esitelmä olikin tarkoitettu alustukseksi varsinai

sen kauppaedustajalain aikaansaamiseksi.

Valtioneuvoston asettamana ryhtyi ns. agenttilakikomi- tea pohtimaan 30.11.1961 lakiehdotusta komissiosuhdetta kauppa-agentteja ja kauppamatkustajia varten. Koska mui den pohjoismaiden osalta oli jo vuosisadan alussa sää

detty kyseiset erikoislait, ne olivat hyvänä pohjana myös meidän komiteallemme . Komitean asettamista olivat kiirehtineet kauppamatkustajien ja kauppa-agenttien yhä kasvava lukumäärä ja tästä johtuva vaikeus löytää sopi

vat lainsäännökset yhä useammin esiintuleville erityis

ongelmille. Valtioneuvostolle jätetyn ehdotuksen komi

tean asettamisesta olivatkin jättäneet käytännössä näi

den ongelmien selvittämiseen joutuneet Ulkomaankaupan Agentti liitto ja Keskuskauppakamari . Myös Suomen Myyn

timiesten Keskusjärjestö ry oli ollut mukana jo vuonna 1953 Nordisk Handelsresandeunion -yhdistyksen jäsenenä ehdottamassa muutoksia komissiolakiin. Tosin silloin ehdotus oli osoitettu Tanskan oikeusministeriölle, mut

ta se käsiteltiin yhteispohjoismaisessa kokouksessa ilman konkreettiseen toimintaan johtavaa päätöstä muu- tosten toteuttamiseksi . Noin kymmenen vuotta myöhem4 min, tarkalleen 1962, pidetyn Oslon oikeusministeriko

kouksen päätöksenä oli tarkistaa KomL:ien säännöksiä Suomen komitean lainvalmistelutyötä seuraamalla muuttu

neita olosuhteita vastaaviksi. Ongelma oli siis suurin

piirtein yhteinen kaikissa pohjoismaissa: Suomessa ei

1 Cederberg 1949, 5.

2 KM 1971 : 31, 16.

3 KM 1973: 47, 2.

4 KM 1971 : A 31, 18.

(10)

ollut ollenkaan erityislakia kauppa-agenteille eikä kauppamatkustajille ja muissa pohjoismaissa kyseiset lainsäännökset olivat osittain vanhentuneet KomL:ien säätämisen jälkeisten vuosikymmenien aikana. Agentti- laki komitea sai tiiviissä yhteistyössä muiden pohjois

maiden kanssa suorittamansa tehtävän valmiiksi 30.11.1971 Huomattavimpana erona KomL : e i hin oli komissiosuhdetta koskevien säännösten poisjättäminen.

Agentti laki komitean tehtävää tarkistamaan asetettiin noin vuotta myöhemmin, 13.9.1972, Agentti lakiehdotuksen tarkistamistoimikunta. Toimikunnan työn tuloksena oli hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kauppaedusta

jista, joka jätettiin kauppa- ja teol lisuusministeriöl- le 30.3.1973. Kauppaedustaja lain valmistelutöissä 2

molempien komiteoiden puheenjohtajana on toiminut pro

fessori K.A. Telaranta, jota hänen arvokkaan työnsä johdosta voitaneen sanoa kauppaedusta jalain "isäksi".

Kauppa-agentteja ja kauppamatkustajia koskeva laki kauppamatkustajista astui voimaan 1.1.1976 (KeL 41 §).

Lain ulkopuolelle jätettiin mm. yksinmyyjät, koska heidän oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa selvittämi

nen ei kuulunut agentti laki komitean tehtäväpiiriin.

Yksinmyyjistä on lainsäännöksiä vähän muidenkin maiden laeissa, poikkeuksena voidaan mainita Belgia."^

Pitkän odotuksen jälkeen olimme siis saaneet varsinai

sen kauppaedustaja lain. Enää ei tarvinnut kerätä lain

säännöksiä monesta eri laista. Nyt oli säädetty erik

seen provisioista ja jälkiprovisioista ja itsenäisessä asemassa olevan myyntimiehen edustussuhteen lakkaamisesta

1 KM 1971 : A 31, 4.

2 KM 1973: 47 (alku, ei sivunumeroa) 3 KM 1971 : A 31, 50.

(11)

leen OikTL: n ja KK 18 luvun piiriin kuuluvia (Ke L 41 §).

1.2

Tutkielman tarkoitus ja rajaukset

Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten edustusso

pimuksen solmimisen jälkeen tapahtuvat olosuhdemuutok- set vaikuttavat edustussuhteen jatkumiseen. Pyrin sel

vittämään, mitkä o losuhdemuutokset ovat niin merkittä

viä, ettei kauppaedustaja tai päämies (tai mahdollises

ti molemmat) voi kohtuudella ajatella edustussuhteen jatkamista, vaan haluaa saada edustussopimuksen puret

tavaksi. Käsittelen aihetta itsenäisen myyntimiehen ja kauppa-agentin kannalta. Koska myyntimiehistä on nykyään suurin osa eli noin 90 % työsopimussuhteessa päämieheen, työnantajaan, olen pitänyt tarpeellisena selvitellä o losuhdemuutoksien vaikutusta purkamisperusteina myös työsopimuslain normien mukaan työsuhtei

sen myyntimiehen näkökulmasta. Haluan myös vertailla lähinnä Ruotsin komissiolain ja Länsi-Saksan lain vas

taavia kauppaedustajia koskevia säännöksiä ja selvitel

lä, onko näillä lainsäännöksillä mahdollisesti yhteisiä piirteitä keskenään.

1.3

Keskeisten käsitteiden määrittely

1.3.1

Kauppaedustajan määritelmä

Cederberg on määritellyt kauppa-agentin henkilöksi, jo

ka toimii itsenäisenä liikkeenharjoittajana, edistää päämiehen tavaroiden myyntiä ja toimii "päämiehen nimessä

(12)

omasta kiinteästä liikepaikastaan päämiehen luottamus

henkilönä. Kauppa-agentin ja kauppamatkustajan välinen olennainen ero oli oma konttori. Kauppa-agentin myyn- ninedistämistehtävä käsitti vain tavaroiden myynnin, ei esimerkiksi henkivakuutusten myymistä. Edustussuh- teen päämiehen kanssa ei tarvinnut olla pysyvä, vaan agentti saattoi hoitaa myös tilapäisiä toimeksiantoja, jopa useille eri päämiehille. Agentit oli jaettu

välittäjä- ja päätäntäagentteihin saamansa valtuutuk

sen mukaan, kuitenkin agenttia oli pidettävä välittäjä- agenttina, ellei muuta hänen päätäntävallastaan i Imen- ny t. 1

Raninen on puolestaan käyttänyt käsitteitä kauppamat

kustaja ja paikallismyyjä, joista kuitenkin oli mahdol

lista käyttää yhteisnimitystä kauppaedustaja. Kauppa

matkustaja oli eri paikkakunnilla matkustava henkilö, kun taas paikallismyyjä nimensä mukaisesti hankki osto

tarjouksia päämiehen kotipaikkakunnalla. Kummankin val

tuudet olivat kuitenkin samanlaiset, ja molemmat saattoi

vat olla joko itsenäisiä tai epäitsenäisiä suhteessa päämieheen. Kauppa-agentin erona kauppamatkustajaan ja paika l l ismyyj ään oli, ettei agentti ollut velvollinen suorittamaan asiakaskäyntejä eri paikkakunnille. Agent- ti hoiti tehtäviään omasta liikepaikastaan.2

Ruotsin oikeuden mukaan käsitteellä kauppa-agentti tar

koitetaan henkilöä, joka toimii itsenäisenä yrittäjänä päämiehen nimessä joko myyntisopimuksia päättäen tai

ostotarjouksia välittäen. Agentti toimii päämiehen lukuun eikä tule velvoitetuksi kolmatta osapuolta kohtaan.^

2 Raninen 1949, 4.

3 Segerfors-F i s c h l e г 1968, 11 .

(13)

Kauppa-agent i ILa on oltava oma konttori tai liikehuo

neisto, josta hänet voi tavoittaa tiedonantoja varten.

Hänen ei tarvitse toimia alituisesti päämiehen hyväksiz vaan hänellä voi olla toimeksiantoja myös muilta pää- miehiltä. KomL: n 65 § : n mukaan kauppa-agentin toimin

ta kohdistuu vain tavaroiden myyntiin eli "... som åtagit sig uppdrag att ... verka för avsättning av varor...", e i esimerkiksi arvopapereiden, joiden myyn

nistä huolehtivat yleensä komissionääriin verrattavat, omassa nimessään toimivat välittäjät. Kauppamatkustajan 2 käsitteestä on KomL: n 85 §:ssä. Sen mukaan kauppamatkus

tajalla ymmärretään toisen eli päämiehen lukuun eri paikkakunnilla matkustavaa henkilöä, joka ottaa vastaan tilauksia edelleen toimitettaviksi päämiehelle tai

päättää myyntisopimuksia tämän nimissä. Kauppamatkusta

ja edistää tavaroiden myyntiä, mutta ei kuljeta myytä

viä tavaroita mukanaan. Hän voi olla itsenäinen ammatin

harjoittaja tai päämiehen palveluksessa oleva työsopi

mussuhteinen.^ Ruotsin oikeuskäytännön mukaan kaupan- päätäntä lomakkeiden hallussapitoa on pidetty päätäntä-

V altuutuksen osoituksena, mutta myyntisopimus on voitu päättää vain niissä rajoissa, jotka on mainittu ky se i - se s s ä lomakkeessa . Länsi-Saksan HGB: n sanalla "Handels4 vertreter" käsitetään itsenäistä elinkeinonharjoitta

jaa, joka jatkuvasti välittää tai päättää kauppoja päämiehen nimissä. Itsenäisyyden tunnusmerkkeinä pide

tään kauppaedustajan mahdollisuutta vapaasti määrätä toiminnastaan ja työajastaan. Hän voi olla kuitenkin velvollinen toimimaan päämiehen ohjeiden mukaan, esi

merkiksi ottamaan yhteyttä tiettyihin asiakkaisiin

1 Stumpf ym. 1977 b, 250.

2 Gadde-Eklund 1952, 143.

4 Segerfо г s-F i sch le r 1968, 21 .

(14)

tai käyttämään päämiehen määräämiä Lomakkeita. Kuiten

kin ankaria raportointivelvoitteita pidetään epäitse

näisen kauppaedustajan tunnusmerkkeinä. Kauppaedusta

jan itsenäisyydestä yrittäjänä ovat merkkeinä mm. ris

ki nkantaminen yritystoiminnasta, kirjanpito- ja vero

velvollisuus sekä useiden päämiesten edustaminen saman

aikaisesti. Kauppaedustaja on päämiehen luottamushen

ki

kilo. Kauppamatkustajasta (Handlungsreisende) on kysy

mys silloin, kun henkilöä ei voida pitää itsenäisenä yrittäjänä edellä mainituin edellytyksin. Hän on pää- miehen palveluksessa ja siis työsuhteessa päämieheen .2 HGB: n kauppaedustajakäsite vastaa KomL:n kauppa-agent

tia. Saksan kauppalaki oli pohjana säädettäessä pohjois

maiden komissiolakeja ja komi s s i o la it olivat puolestaan perustana Suomen KeL: a säädettäessä .

KM:ssä 1973:47 on kauppaedustajakäsite tarkoitettu yhteis

nimitykseksi kauppa-agentille ja myynti miehelle. Tehtä

väkuvana oli myyntitoiminta, mutta ostotoiminta oli ase

tettu kyseenalaiseksi4. Kuitenkin KeL 1 luvun 1 £:ssä on mainittu kauppaedustajan sitoutuneen "edistämään tavaroiden myyntiä" ostotarjouksia päämiehelle hankki

malla. Kauppaedustaja voi olla joko päätäntä- tai vä

littä jäedustaja. Välittäjäedustaja voi ottaa ainoas

taan ostotarjouksen vastaan välittääkseen sen päämie

helle hyväksyttäväksi, mutta päät äntäedustaja voi itse päättää myyntisopimuksen päämiestä velvoittavalla ta

valla. Kauppaedustaja on sananmukaisesti kaupallisella alalla toimiva, toista henkilöä, päämiestä edustava^.

1 Stumpf ym. 1977a, 24.

2 Schober 1964, 20.

4 KM 1973: 47, 6.

5 KM 1973: 47, 6.

6 Hiekkaranta 1969, 44.

(15)

leimalla varustettuja tuote-esitteitä tai kaupanpäätän tä loma k ke ita. Lain ulkopuolelle on jätetty peitelty eli välillinen edustaminen, josta esimerkkinä mainitta koon komissio. Välillisessä edustamisessa toimeksisaa- j a toimii omassa nimessään toimeksiantajan jäädessä ta vallaan taustahenkilöksi. Kauppaedustajan toiminta ko h di st uu tavaroiden myynninedistämiseen KomL: n tavoin, joten esimerkiksi kiinteistönvälitystoiminta ja arvo

papereiden myynti eivät kuulu tämän lain sovellutuspii rnn. 1

KeL: n mukaista kauppaedus t ajakäs i t e11ä voidaan selven tää seuraavan kuvion avulla:

Kuvio 1

Kauppaedustaja

itsenäinen TSL

Lähde: Markkinointi-Myyntimiehet (1982): 3,4. ^

1 KM 1971 : A 31, 52.

2 Komonen 1982 a, 4.

(16)

Kauppa-agentti on myös KeL:ssa määritelty itsenäiseksi elinkeinonharjoittajaksi, jonka liiketoiminta on ammat-

. . 1

timaista . Tästä johtuen ei henkilö tilapäisesti kaup

paedustajan tehtävää suorittaessaan täytä edellä mai

nittua vaatimusta, vaikka hän harjoittaisikin jotain muuta toimintaa ammattimaisesti . Kauppa-agentilta 2 edellytetään kiinteä liikepaikka, josta hän harjoittaa ammattiaan. Hän voi edustaa useita päämiehiä, mutta tästä ei saa olla seurauksena joutuminen ristiriitaan päämiehen edun valvomisen kanssa. Kauppa-agentti voi olla luonnollinen tai juridinen henkilö. Itsenäisen toiminnan käsitteeseen katsotaan kuuluvan, että kaup

pa-agentti vastaa kaikista liikkeensä harjoittamises

ta aiheutuvista kuluista ja korvaus, jonka hän toimin

nastaan päämieheltä saa, on useimmiten provisio. Jos hän saisi korvauksensa kuukausipalkan muodossa, häntä tuskin voitaisiin enää pitää itsenäisenä.^

Myyntimies on joko itsenäinen tai työsopimussuhteessa päämieheen, työnantajaan. Myös myyntimies voi olla

luonnollinen tai juridinen henkilö eli hänellä voi olla rekisteröity yritys takanaan. Työsopimussuhteinen myyntimies voi olla ainoastaan luonnollinen henkilö.

Itsenäiseltä myyntimieheltä ei vaadita kiinteää liike

paikkaa erotukseksi kauppa-agentista. Myyntimiehen toimenkuvaanhan kuuluu liikkuminen eri paikkakunnilla, joten kiinteän liikepaikan vaatimus saattaisi olla jopa työtä hankaloittavaa. Myyntimies ei saa kuljettaa edustamiaan tavaroita myyntiä varten mukanaan, vaan myynnin apuna hänellä on ainoastaan tavaranäytteitä ja

1 KM 1971 : A 31, 54.

3 Telaranta 1979, 34. KM 1973: 47, 7.

(17)

. . 1

ja tuote-esitteita. Myyntimies toimii miLteipä yksin

omaan kotimaan kaupan alalla erotuksena kauppa-agen

tista, joka voi hoitaa tehtäviään myös ulkomaankaupan alai la^.

Myyntimieskäsite on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti . Ennen puhuttiin kauppamatkustajista, nykyään puhutaan jo paljon myyntineuvottelijoista ja konsultoivasta myynnistä myyntimiehen toimenkuvan muuttuessa nykypäi

vän kaupankäynnin vaatimuksia vastaavaksi. Myös palk

kauksen suhteen on olemassa erilaista käytäntöä.

Kauppa-agentit ja itsenäiset myyntimiehet hoitavat edelleen toimeksiantoja provisiopohjalla, mutta työso

pimussuhteiset myyntimiehet saavat korvauksensa usein provision ja kiinteän palkan yhdistelmänä tai jopa jo kokonaan kiinteänä kuukausipalkkana.

1.3.2

Päämiehen määritelmä

Päämiestä voidaan verrata toimeksiantajaan, jonka tava

roita kauppaedustaja on sopimuksin sitoutunut myymään.

Päämies on yleensä yrittäjä, mutta se ei ole lain mu

kaan edellytyksenä, vaan päämies voi olla kuten kauppa

edustajakin joko luonnollinen tai juridinen henkil ö. ^ Päämies voi olla itsekin kauppaedustaja, jolloin hänen lukuunsa toimiva kauppaedustaja on aliedustaj an asemassa .4

1 KM 1971: A 31, 54. KM 1973: 47, 7.

3 KM 1973 : 47, 6.

(18)

1 .3.3

Edustussopimus

Edustussopimus on kirjallisesti tai suullisesti solmit

tu kauppaedustajan ja päämiehen välisen edustussuhteen määrittelevä ja todentava sopimus. Tällä sopimuksella kauppaedustaja sitoutuu päämiehen tavaroiden myynnin- edistämiseen tai ostotarjousten hankkimiseen. Edus1 tussopimuksen muodosta on mainittu KeL 3 § :ssä, jonka mukaan se on tehtävä kirjalliseen muotoon jomman kum

man osapuolen niin vaatiessa. Tässä on kysymyksessä vaatimuksenvarainen muotosäännös, eli toinen osapuo

li on velvollinen suostumaan edustussopimuksen kirjal

liseen muotoon sopimuskumppanin niin vaatiessa^.

HGB: n mukaan edustussopimus voidaan solmia suullisesti, mutta vaadittaessa se on vahvistettava kirjallisesti.

Kirjallista edustussopimusta suositellaan jo edustussuhteen so Imi mishetkestä. KomLissa ei myöskään ole säädetty edustussopimukselle määrämuotoa^.

Edustussopimuksessa määritellään päämiehen ja kauppa

edustajan oikeudet ja velvollisuudet. Kauppaedustajan valtuutuksen rajat tulisi myös tarkentaa sopimuksessa, jolloin ei syntyisi myöhemminkään epäse Ivyyttää siitä, toimiiko kauppaedustaja välittäjä- vai päätäntäedus- tajana. Tärkeää on myös määritellä kauppaedustajan myyntialue, jos se on maantieteellisesti rajoitettu, sekä myynnin kohteena olevat tavarat tai tavararyhmät.

Koska kauppaedustajalla on päämiehen ohjeiden noudat- tamisve Ivo l lisuus, olisi nuo ohjeet määriteltävä ja

3 Stumpf ym. 1977 a, 33.

4 Stumpf ym. 1977 b, 251.

(19)

yksilöitävä mahdollisimman tarkasti jo sopimu k sente- kovaiheessa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää del credere -sitoumukseen, joka ollakseen sitova on aina Ke L 16 § : n mukaan sovittava kirjallisesti. Kaup

paedustajan periminen päämiehen puolesta maksuja

asiakkailta on aina korvattava erikseen. Kauppaedusta

jan toiminnan tarkoituksena päämiehen hyväksi on saa

vuttaa taloudellista hyötyä. Hänen saamansa korvaus on yleensä provisio. Se, miten suuri tuo provisio-osuus on ja miten se määräytyy, olisi edustussopimuksessa tarkkaan määriteltävä samoin kuin provi s i o l a s ke l ma n toimittamisaika. Koska myös irtisanomisaikaa koskeva säännös on Ke L: s s a dispositiivinen, olisi se määritel

tävä ja otettava kirjalliseen muotoon edustussopimuk

seen. Riitaisuuksien käsittelemistä varten on sovitta

va tuomioistuimesta ja edustussuhteen ulottuessa maan rajojen ulkopuolelle, vieraan valtion alueelle, on mainittava, minkä maan lakia epäselvyyksien sattuessa noudatetaan.

Edustussopimus tulisi laatia mahdollisimman yksityis

kohtaisesti kummankin sopimuskumppanin kannalta asiaa katsoen, jotta molempien olisi helppo tdimia sopimuksen täyttämiseksi. Edustussopimuksen sisältöä ei ole lais

sa säädetty, vaan sitä koskevat normit ovat tahdonval- ... 2

täisiä, sopijapuolten keskenään määrättävissä .

Liitteissä 10.1 - 10.4 on esimerkkejä neljästä erilai

sesta edustussopimuksesta, joista yksi on tarkoitettu malliksi työsuhteessa olevalle myyntimi e helle (10.4).

Kaikissa näissä e dustus sopimusmalleis sa on kauppaedus-

(20)

tajalla ainoastaan oikeus välittää ostotarjouksia pää

miehelle, joten myyntisopimusten päättäminen päämie

hen puolesta lienee käytännössä melko harvinaista.

Riitaisuudet on esimerkeissä sovittu selvitettäviksi edustajan tai agentin kotimaan lainsäädännön mukaan.

Kilpailukiellosta on mainittu ainoastaan sopimusma l l issa 10.1 (Pohjoismainen kauppaedustajasopimus HA 82).

Siinä kielletään edustajaa valmistamasta, markkinoi

masta tai edustamasta tuotetta, joka kilpailee edus

tussopimuksessa mainitun päämiehen tuotteen kanssa.

Sopimuksen päättymiseen liittyvistä seikoista on irti

sanomisaika käsitellyissä malleissa sovittu selvästi irtisanomisaika kuukausissa mainiten. Edustussopimuk

sen ennenaikaisesta lakkaamisesta on sovittu malleis

sa 10.1 ja 10.3. Sopimusma l l issa HA 82 kohdassa 21 on tästä maininta ennenaikaisena irtisanomisena, kun taas mallissa 10.3, kohdassa 8.3, on sovittu osapuolen oi

keudesta purkaa solmittu sopimus toisen sopimuskumppa

nin olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta. Työsuhtees

sa irtisanomisaika ja purkamisperusteet määräytyvät TSL : n ja mahdollisen työehtosopimuksen mukaan.

2

EDUSTUSSOPIMUKSEN PURKAMISESTA

2.1

Purkaminen kauppaedustaja lain mukaan

Edustussopimus on mahdollista saada päättymään irti

sanomisella, purkamalla tai ennenaikaisesti, jolloin lakkaamista haluava osapuoli on toiselle sopimuskumppani Ile vahingonkorvausvelvollinen . Ennenaikaisesta1

1 KM 1971 : A 31, 28.

(21)

edustussopimuksen Lakkaamisesta on säädetty KeL 24 §:ssä, joka mahdollistaa yhteistyön ennenaikaisen päättämi

sen ilman purkamisperustetta, mutta velvoittaen kor

vaamaan tästä aiheutuneen vahingon. Nämä ovat ns.

pääasialliset sopimuksen lakkauttamisvaihtoehdot .

Ennen varsinaista Ke L : a päämies saattoi peruuttaa edus

tussopimuksen vetoamalla mm. siihen, ettei kauppa-agent

ti pystynyt enää hoitamaan sovittua tehtäväänsä tai että päämiehen omissa olosuhteissa oli tapahtunut muu

toksia. Purkamissyyt löytyivät siis agentin henkilöstä tai jomman kumman osapuolen olosuhteista. Purkamis- perusteet ovat myös Ke L: n mukaan samoihin seikkoihin perustuvat.

Edustussopimuksen purkamisesta on säädetty Ke L: n 23 § :ssä. Sen mukaan edustussopimuksessa mainitusta sopimus- ja irtisanomisajasta huolimatta voidaan sopi

mus purkaa päättymään välittömästi, mikäli on ilmen

nyt toisen osapuolen "laiminlyöntiä tai muuta käyttäy

tymistä taikka sellaista olosuhteiden muutosta", ettei sopimuksen jatkaminen sopimuskumppanien kannalta ole kohtuusnäkökohdankaan huomioiden vaadittavissa. Koska tämä pykälä on dispositiivinen, voivat sopijapuolet sopia purkamisesta toisinkin kuin mitä tässä pykälässä on säädettyä. Purkamisen edellytyksenä on KM 1973: 47 mukaan pidettävä nimenomaan sitä, että purkamissyy on merkittävä ja tärkeä^, koska edustussopimus on molem

pia osapuolia velvoittava ja sitoo kumpaakin osapuolta (pacta sunt servanda)^. Vain tämän edellytyksen valli

tessa on mahdollista lakkauttaa edustussopimus päätty

mään heti ilman vahingonkorvausvelvollisuutta^.

2 KM 1971 : A 31, 83.

3 KM 1973: 47, 23.

5 KM 1971 : A 31, 79.

(22)

Pykälän 23 mukaan ovat erityisiä purkamissyitä toisen osapuolen harhaanjohtaminen olennaisten seikkojen osal

ta sopimusta solmittaessa ja kieltäytyminen kirjalli

sen sopimuksen muodosta. Purkaminen on myös oikeutet

tua, jos toinen osapuoli on loukannut toisen etua tai muuten aiheuttanut toisen luottamuksen järkkymisen.

Neljäntenä ja viimeisenä tärkeänä purkamissyynä laki mainitsee edustussopimuksesta johtuvien velvollisuuk

sien laiminlyömisen. Kauppaedustajan tärkeimpinä vel

vollisuuksina päämiestä kohtaan pidetään sovittujen tuotteiden myynninedistämisve l vo l l isuutta, tiedonanto

velvollisuutta myyntitoimintaan liittyvistä seikoista, päämiehen edun valvomista ja vaitiolovelvollisuutta.

Päämiehen velvollisuuksiin kuuluu ennenkaikkea omalta osaltaan auttaa kauppaedustajaa pääsemään yhteiseen tavoitteeseen. Tähän kuuluu tarvittavan aineiston, kuten näytteiden, hinnastojen, testiraporttien tms.

toimittaminen kauppaedustajan käyttöön. Päämiehellä on myös tiedonantovelvollisuus, joka tulee esiin juuri ostotarjousten hyväksymisestä tai hylkäämisestä ilmoit

tamisena. Koska kauppaedustaja tekee työtään taloudel

lisen edun saavuttamiseksi, on päämiehen velvollisuu

tena korvata myynninedistämistyö eli maksaa provisio.

Molemmilla, sekä kauppaedustajalla että päämiehellä, on velvollisuus korvata aiheuttamansa vahinko sopimuskumppani Ile. 1

Purkamissyinä voivat siis olla joko sopimusrikkomus (passiivisuus eli velvollisuuksien laiminlyönti tai tahallinen tai tuottamuksellinen teko) tai olosuhteis

sa tapahtuneet muutokset. Olosuhteissa muutoksia voi syntyä kummankin sopijapuolen taholla. Cederbergin2

1 Telaranta 1979, 55. Myös KM 1971: A 31, 58.

2 KM 1971 : A 31, 79.

(23)

mukaan päämies saattoi vedota "agentin henkilöä tai olosuhteita koskevaan seikkaan" tai "päämiehen omiin

Л olosuhteisiin" ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin . Näin on myös selvitetty KeL: n säännökset eli purkamis- syynä voi olla joko päämiehen tai kauppaedustajan olo

suhteissa tapahtunut muutos, joka on niin tärkeä, et

tei sopimuskumppani voi kohtuusnäkökohdankaan huomioon

ottaen jatkaa sopimussuhdetta. Asiaan ei vaikuta edes se, kumman riskipiiriin kuuluvasta seikasta on kysymys^.

Kauppaedustajalakia vastaavan KomL : n 50 ja 51 § :t sää

tävät komission lakkaamisesta. Näitä pykäliä sovelle

taan myös kauppa-agentin ja päämiehen edustussopimuk

sen lakkauttamiseen (.§ 76). Sopimuskumppanit voivat purkaa edustussopimuksen, jos purkamiseen on olemassa

"giltig anledning" eli "pätevä syy"3. Jos kysymyksessä on olennainen sopimusrikkomus tai sellainen olosuhdemuutos, että sopimussuhteen jatkaminen on kohtuutonta, sopimus voidaan irtisanoa päättymään välittömästi^.

Myös Länsi-Saksan HGB : n mukaan purkamiseen on oltava tärkeä syy (.§ 89 a). Purkamisoikeutta ei voida jättää edustussopimuksesta pois eikä sitä voida rajoittaa"’.

2.2

Purkaminen työsopimuslain mukaan

Koska myyntimiehistä suurin osa nykyään on työsopimus

suhteisia, on syytä selvittää myös edustussopimuksen purkamista TS L: n mukaan. Myyntimiehistä, jotka kuuluvat Suomen Myyntimiesten Keskusjärjestö ry : hyn, on työnan

tajan johdon ja valvonnan alaisena toimivia n. 90 % .

2 KM 1971 : A 31, 79.

3 Ga dde-Ek l und 1952, 117 ja 120.

4 Stumpf ym. 1977 b, 256.

5 Stumpf ym. 1977 a, 154.

6 Komonen 1982 b, 27.

(24)

Työsopimukseen voidaan ottaa koeaikaa koskeva ehto (.§ 3). Koeaika ei saa olla kolmea kuukautta pidempi ja siitä on aina erikseen sovittava. Koeaikana on

mahdollista purkaa työsopimus jomman kumman sopijapuo- Ien aloitteesta päättymään välittömästi.

TSL 43 § : n mukaan on myös työsopimuksen purkamiseen oltava tärkeä syy. Tällaisena on pidettävä mm. "toisen asianosaisen laiminlyöntiä tai käyttäytymistä tai

sellaista ensi sijassa tämän vahingonvaarapiiriin luet

tavaa olosuhteiden muutosta", ettei toinen osapuoli voi jatkaa sopimussuhdetta. Tässä on huomattava se, että kysymyksessä on todella oltava toisen käyttäyty- minen tai toisen riskipiiriin kuuluva muutos. Tässä 2 suhteessa TSL eroaa olennaisesti Ke L: st a. Esimerkkeinä tärkeistä purkamissyistä ovat mm. palkan maksaminen toisin kuin mitä on sovittu ja toisen osapuolen har

haanjohtaminen sopimusta solmittaessa "olennaisessa kohdin". Myös jos työntekijä on jatkuvasti kykenemätön hoitamaan työtehtäväänsä tai on vaaraksi muille työn

tekijöille laiminlyömällä turvallisuusmääräyksiä, voi työsopimuksen purkaminen tulla kysymykseen. Erikseen on purkamissyynä mainittu myös työpaikalla päihtynee

nä esiintyminen. Tämä on juuri myyntimiehen työn luon

teesta johdettuna tärkeätä ottaa huomioon, koska myyn

timiehen toimenkuvaan alasta ja yrityksestä riippuen saattaa kuulua edustustehtäviä. Huomattava on myös se, että myyntimies on käyttänyt päihdyttäviä aineita työpaikalla ilman työnantajan suostumusta. Vasta täl

löin voidaan puhua purkuperusteesta.^

1 Sarkko 1980, 70. Myös Kallio 1977, 69.

3 Sarkko 1980, 80. Pa lmgren-01sson 1975, 194.

(25)

TSL :in verrattuna itsenäisen kauppaedustajan edustussopimuksen purkamissäännöksessä on olennainen ero.

KeL 23 § on dispositiivinen eli se voidaan jättää so

pimuksesta kokonaan pois tai siitä voidaan sopia toi

sinkin, mutta TS L: n mukaan ei työntekijän purkuoikeut — ta saa poistaa. Työnantajan vastaavaa oikeutta on ma h- dollista sensijaan rajoittaa.

Työsopimussuhteisen myyntimiehen ja työnantajan väli

sen edustussopimuksen purkaminen on mahdollista samo

jen edellytysten vallitessa kuin kysymyksen ollessa it

senäisestä kauppaedustajasta. Toiselta osapuolelta vaaditaan sellaista velvollisuuksien laiminlyöntiä tai käyttäytymistä tai olosuhteissa on täytynyt tapahtua sellainen muutos, ettei sopimuskumppani voi ajatella yhteistyön jatkamista. Vaikka edellytykset ovatkin sa

mat, sovelletaan työsopimussuhteessa TSL 43-45 $:iä eikä Ke L 23 £ :ä.^

Ruotsissa vaaditaan työsopimussuhteen purkamiseksi mo

lemmilta osapuolilta olennaista sopimusvelvollisuuksien laiminlyöntiä. Myös tällöin on otettava huomioon lai

minlyönnin oleellisuus. Sen sijaan tuottamuksen merki

tys purkamissyyssä on kyseenalainen.^

2.3

Edustussopimuksen purkava ehto

Myös edustussuhde on mahdollista asettaa riippuvaisek

si jostakin tulevaisuudessa, sopimuksen solmimisen jäl

keen, tapahtuvasta epävarmasta seikasta. Tämän epävar-

1 KM 1971 : A 31, 83.

3 Bengtsson 1967, 328.

(26)

man tapahtuman määrittelee sopimuksen resolutiivinen eli purkava ehto.i

Sopimuskumppanit voivat jo etukäteen sopia, että edustussuhde purkautuu automaattisesti, mikäli sopimuksen ehto toteutuu. Esimerkkinä tällaisesta tapauksesta voisi olla päämiehen haluama ehto, että edustussuhde purkau

tuu, ellei hän onnistu solmimaan kauppasopimusta ulko

maisen yrityksen kanssa. Jos kauppasopimusta ei synny, on siitä silloin seurauksena, ettei päämies pysty jär

jestämään työtehtäviä kauppaedustajalle eikä päämies voi omalta osaltaan täyttää edustussopimuksesta johtu

via velvollisuuksiaan.

Mikäli edustussopimukseen sisältyy purkava ehto, on so

pimus käsitettävä määräajaksi tehdyksi. Määräaika las

ketaan sen mukaan, miten ja millä perusteella purkava O

ehto on sovittu toteutuvaksi.

Edustussopimus päättyy myös HGB: n mukaan, jos sopimuk

sen voimassaololle on asetettu ehto. Tällöin ei tarvit

se erillistä irtisanomista, vaan riittää, kun ehto täyttyy. Esimerkkinä on mainittu sopimuksen olevan voi

massa ja molempia osapuolia sitova vain niin kauan kuin päämies toimii tietyllä alalla.1 2 3

3 Schröder 1953, 177.

(27)

3

KAUPPAEDUSTAJAN PURKUOIKEUS

3.1

Oma sai raus

Kauppaedustajan sairastuminen edustussopimuksen solmi

misen jälkeen on ennalta arvaamaton muutos edustussuhteeseen. Varsinkin, jos kysymyksessä on pitkäaikainen sairaus, saattaa sovitun tehtävän hoitaminen olla han

kalaa tai jopa mahdotonta. Kauppaedustajan työhön yleen

sä liittyy runsaasti matkustamista, ja sairauden vuok

si työhön olennaisesti kuuluvat asiakaskäynnit voivat näin ollen jäädä hoitamatta. Huomattava on, että kysy

myksessä on oltava sairaus, jota ei sopimusta laadittaes

sa kumpikaan osapuoli tiennyt. Mikäli kauppaedustaja säläsi päämieheltä sairautensa sopimuksen so Imi mishet- kellä, on tapausta tarkasteltava KeL 23 § 2 momentin 1 kohdan mukaan sopimuskumppanin harhaan johtamisena.

Pitkäaikainen sairaus oikeuttaa kauppaedustajan lak

kauttamaan edustussopimuksensa päämiehen kanssa välittö

mästi. Kuitenkin on huomioitava aina sopi mu sajan pituus j a kohtuusnäkökohta. TSL : n mukaan työntekijän oma sairaus ei ole työsuhteen purkamissyy .2

KomL 51 § : n mukaan voi komissionääri ja kauppa-agentti purkaa edustussopimuksen seikkojen perusteella, jotka koskevat häntä itseään henkilönä tai hänen omia olo

suhteitaan. Henkilöä koskevista muutoksista on eräänä esimerkkinä mainittu juuri sairaus. Sairautta voidaan

2 Sarkko 1980, 83.

(28)

pitää esimerkkinä myös sellaisesta tärkeästä syystä, joka oikeuttaa purkamaan edustussopimuksen, mutta jota sopimuksesta johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen aiheuttajana ei voida katsoa kauppa-agentin syyksi

(försummelse). Myös Ruotsin työsuhdetta säätelevien1 normien mukaan työntekijän sairaus vapauttaa kaikista olosuhteissa työntekovelvol lisuudesta.2

Pitkäaikaista sairautta voitaneen pitää sellaisena tär

keänä syynä, jonka perusteella myös HGB oikeuttaa pur

kamaan agenttisopimuksen, koska tällöin ei voida vaatia sopimuskumppanilta sopimukseen sitoutumista.^

Sairauden purk am i spe гusteena pitäminen perustuu siihen ettei kauppaedustaja kykene tällöin toimimaan sopimuk

sesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi^.

3.2

Valtakirjan perusteeton peruuttaminen

Kauppaedustaja toimii päämiehen valtuuttamana ollessaan päätäntäedustaja (KeL 33 §). Valtuuttaminen voi tapah

tua esimerkiksi nimenomaisesti valtakirjalla tai eri

tyisellä tiedonannolla kolmannelle henkilölle, asiak

kaalle. On myös mahdollista, että kauppaedustaja toi

mii päämiehen lukuun ilman erityistä valtuutusta, mutta päämies sallii näin tapahtuvan eikä puutu asiaan"*.

Myös edustajan hallussa olevista kaupanpäätäntälomak- keista, niiden sanamuodosta, voi ilmetä hänen oikeuten

sa kaupanpäättämiseen.

1 Gadde-Eklund 1952, 121. Myös Sandström 1972, 11.

3 Stumpf ym. 1977 a, 127. KM 1971: A 31, 30.

4 Takki 1982, 266.

5 Kivimä ki-Ylöstalo 1981 , 335.

(29)

Päämiehen valtuutettuna kauppaedustaja on kelpuutettu päättämään kolmannen henkilön kanssa päämiestä sitovia oikeustoimia eli myyntisopimuksia. Valtuuttaminen tapah

tuu yleisten valtuutusta koskevien säännösten mukaan, jotka ovat OikTL: n 2 luvussa. Ellei kauppaedustajaa ole valtuutettu, hänellä on ainoastaan passiivinen edustusva Itä eli hän voi ainoastaan vastaanottaa osto

tarjouksia asiakkailta ja välittää ne edelleen päämie- helle. Paitsi että kauppaedustaja on valtuutettu päät1 tämään kauppoja päämiehen puolesta, hän on voinut saa

da valtuutuksen periä päämiehen puolesta myös maksuja.

Tämä ei ole mahdollista edes ilman erillistä päämiehen tahdonilmaisua (KeL 38 §). Sama pykälä kieltää myös kauppaedustajaa muuttamasta tehdyn kaupan ehtoja jäl

keenpäin ilman päämiehen lupaa.

Takki esittää mielipiteenään, että sekä myyntisopimus

ten päättämiseen että maksujen perimiseen annetun val

takirjan perusteeton peruuttaminen oikeuttaisivat kaup- paedustaj an purkamaan edustussopimuksen . Koska val2 tuutettu toimii va Ituuttaj an luottamushenkilönä ja voi valtakirjan peruuttamisella joutua hankalaan tilan

teeseen asiakaskunnan keskuudessa, hän on oikeutettu lakkauttamaan edustus suhteen välittömästi. Kivimäki- Y lösta lo mainitsee purkamisperusteeksi annettujen tehtä

vien hoitamisen vaikeutumisen ja antaa mahdollisuuden purkamiseen ns. valtuutuksen perussuhteen nojalla .

Myös Länsi-Saksassa on valtakirjan perusteettomaan

peruuttamiseen kiinnitetty huomiota. Jos kauppaedustaja on saanut päämiehe Itä valtakirjan päättää kauppoja tämän

2 Takki 1982, 267.

(30)

puolesta, kauppaedustaja on yleensä oikeutettu purka

maan edustussopimuksen, jos päämies perusteettomasti ottaa häneltä tuon valtakirjan pois.i

3.3

Muutokset päämiehen yritystoiminnassa

3.3.1

Omi st ussuhteet

Päämiehen yrityksen omistussuhteitten muuttuessa ovat myös edustussopimuksen solmimisen aikana vallinneet olosuhteet muuttuneet. Toisena osapuolena ei edustussuhteessa olekaan enää sama päämies, joka oli sopimuk

sen so Imi mishet kellä yhteistyökumppanina.

TSL : n mukaan myyntimi ehe l lä on oikeus pelkästään sillä perusteella, että työnantaja on luovuttanut liikkeensä toiselle omistajalle, irtisanoa työsopimus lakkaamaan

liikkeen luovuttamispäivästä, mutta viimeistään 14 päivän kuluttua liikkeen siirtymisestä uudelle omista

jalle. Kysymyksessä on poikkeuksellinen työsuhteen lo

pettaminen eikä irtisanomisajan pituudella tai työsopi

muksen kestoaj alla ole tällöin merkitystä. TSL on käsi

tellyt työnantajan liikkeen omistajanvaihdoksen irti

sanomiseen oikeuttavaksi syyksi. Sitä ei pidetä varsi

naisesti purkamisperusteena, vaikka varsinaista irtisa- norm saikaa ei tarvitsekaan noudattaa .2

3.3.2

Yritystoiminnan lakkaaminen

Purkamiseen oikeuttavaksi syyksi on jo ennen Ke L : a katsottu päämiehen liiketoiminnan lakkaaminen tai sen

1 Schröder 1953, 183.

2 Sarkko 1980, 75.

(31)

rajoittaminen . Jos päämiehen Liiketoiminta Lakkasi kokonaan tai vain osittain, päämies saattoi purkaa sopimuksensa kauppaedustajan kanssa . Koska o Losuhde- muutos purkamisperusteena voi o L La tapahtunut kumman tahansa sopijapuoLen oLosuhteissa, voitaneen ajateLLa, että kauppaedust ajaLLa kin on oikeus purkaa sopimus päämiehen Liikkeen Lopettaessa toimintansa. Päämiehen

siirtymistä kokonaan toise L Le a La L L e kuin miLLä hän sopimuksensoLmimishetkeLLä toimi Takki on pitänyt täi—

keänä purkami ssyynä ItävaLLan esimerkin mukaan"5.

Länsi-Saksan Laki oikeuttaa päämiehen purkamaan sopi

muksen, jos hän Luovuttaa Liikkeensä toi se L Le omista- jaLLe, mutta samaan purkuperusteeseen vedoten voi

4 edustussuhteen saada myös kauppaedustaja Lakkaamaan .

Konkurssin vaikutuksesta edustussopimukseen on säädet

ty Ke L 22 § :ssä. Sen mukaan päämiehen tai kauppaedus

tajan itsensä jouduttua konkurssiin Lakkaa sopimussuh

de i Lman erityisiä toimenpiteitä samana päivänä kuin konkurssi hakemus on jätetty tuomi oistuimeLLe"’. Näin oLi konkurssin vaikutus tulkittu jo ennen kauppaedusta- jaLakiakin . Raninen on tässä asiassa käsiteLLyt erik

seen itsenäisessä asemassa o Levat ja aListussuhteessa päämieheen o Levat myyjät. Itsenäisten kauppamatkusta

jien ja paikaLLismyyjien edustussuhde Lakkasi päämiehen konkurssin johdosta, mutta aListussuhteessa päämieheen oLevien edustussuhde ei väLttämättä Lakannut samasta syystä. Kauppaedustajan omasta konkurssista ei Raninen o L e maininnut.^

1 Sandström 1972, 10.

2 Raninen 1949, 21.

3 Takki 1982, 266.

4 Stumpf ym. 1977 a, 127.

5 KM 1971: A 31, 78. TeLaranta 1979, 144.

7 Ra ninen 1949, 22.

(32)

Länsi-Saksan lain mukaan päämies voi purkaa sopimuksen, jos kauppaedustajaa kohtaa omaisuudenmenetys tai jos hän joutuu konkurssiin. Tällöin on päämiehellä nimen

omaan tärkeä syy purkamiseen. Mutta päämiehen konkurs

sin johdosta päättyy sopimussuhde joka tapauksessa, kun taas kauppaedustajan konkurssin johdosta ei yhteistyö pääty, ellei päämies halua vedota siihen pur kupe r us tee- na .1

Ruotsissa aiheuttaa päämiehen konkurssi samoin kuin Länsi-Sa k s a s s a kin edustus suht e en päättymisen automaatti sesti. Toimeksisaajan konkurssin on katsottu olevan lakkaamissyy ainoastaan komissiosuhteessa. Kuitenkin 2 KomL 47 £:n mukaan lakkaa edustussuhde sekä komitentin että komissionäärin eli päämiehen ja kauppa-agentin konkurssin johdosta^.

3.4

Päämiehen poissaolo

TSL:n mukaan kauppaedustaja on oikeutettu purkamaan so

pimuksensa työnantajan kanssa, jos työnantajaa ei ole ollut mahdollista tavoittaa viikkoon. Työnantajan hen

kilökohtaista tavoittamista ei kuitenkaan vaadita, vaan purkuoikeutta ei ole, jos työnantaja on kuitenkin jär

jestänyt itselleen sijaisen. Purkamiseen ei myöskään ole perustetta, jos jälkeenpäin ilmenee poissaoloon

.. 4 pätevä syy.

Se, miten päämiehen poissaolo vaikuttaa itsenäisen kaup paedustajan purkuoikeuteen, on todennäköisesti riippu-

1 Stumpf ym. 1977 a, 127.

3 Gadde-Eklund 1952, 114. Ekeberg 1950, 58.

4 Sarkko 1980, 86. Telaranta 1979, 159.

(33)

vainen päämiehen yritystoiminnan Laajuudesta. Jos pää

mies hoitaa henkilökohtaisesti ilman apuvoimia liike

asiansa, hänen poissaolostaan voi seurata hankaluuksia kauppaedustajan toiminnalle. Jos taas päämiehen liike

toiminta on laajempaa, eli hänelle voi jättää tiedon

antoja tiettyyn konttoriin tai muuhun vastaavaan paik

kaan välitettäväksi ilmoitukset edelleen, tilanteenar- viointi saattaa muodostua toisenlaiseksi.

3.5

Päämie he n kuo lema

OikTL 2 luvun 21 § : n mukaan valtuutta jan kuolema ei a i - i

heuta valtuutuksen lakkaamista . Ainoastaan erikoista

pauksissa voidaan valtuutuksen katsoa lakkaavan valtuuttajan kuoleman johdosta .2

TSL 41 § oikeuttaa työntekijän irtisanomaan työsopimuk

sen työnantajan kuoleman johdosta . Työsuhteessa on aina kysymys enemmän tai vähemmän henkilökohtaisesta työsuorituksesta, mikä korostuu etenkin pienissä liike

yrityksissä. Työnantajan kuolema voi muuttaa olosuhtei

ta niin olennaisesti, että työntekijälle on annettu mahdollisuus tästä syystä irtisanomiseen.

Päämiehen kuoleman vaikutusta edustussopimuksen voimassa

oloon ei ns. agentti laki komitea ole ottanut lakiehdo- tukseen mukaan . Kuitenkin Telaranta on katsonut päämie4 hen kuoleman niin tärkeäksi muutokseksi edustussuhteeseen, että se oikeuttaa kauppaedustajan sopimuksen pur-

3 Sarkko 1980, 78.

4 KM 1971 : A 31, 78.

(34)

kamiseen. Perusteluna on mainittu kauppaedustajan ja päämiehen välinen yhteistyösuhde, joka perustuu keski- naiseen luottamukseen ja henkilökohtaiseen yhteistyöhön .1

Aiemmin käsitettiin kauppa-agentin ja päämiehen välillä olevan puhtaasti liikesuhde, joka ei ollut henkilökohtai

sella pohjalla. Niinpä päämiehen kuolemalla ei ollut edustussopimuksen purkamiseen johtavaa oikeusvaikutusta. 2

Päämiehen kuolemaa on KomL: a tulkittaessa tarkasteltava Ekebergin mukaan sillä perusteella, onko päämiehen ja kauppa-agentin välinen sopimussuhde henkilökohtainen

luottamussuhde vai pelkästään liikesuhde. Tämän perus

teella tulisi kauppa-agentin päämiehen kuolemasta tiedon saatuaan ymmärtää, ettei hän voi enää hankkia päämiehen nimeen sellaista tavaraa, joka oli tarkoitettu päämiehen henkilökohtaiseen käyttöön.^ Toisaalta Ruotsin HB : n

mukaan päämiehen kuolema aiheuttaa toimeksiantosopimuk

sissa sopimuksen lakkaamisen, ja valtuuttajan kuolema lopettaa valtuutuksen ainoastaan erikoisten seikkojen

, , . 4 vallitessa .

Päämiehen kuolema ja hänen oikeustoimikelpoisuutensa menettäminen eivät välttämättä johda HGB : n mukaan edus

tussopimuksen lakkaamiseen, mutta nämä tapahtumat voi

vat antaa kauppaedustajalle oikeuden edustussopimuksen purkamiseen tärkeästä syystä .

2 Cederberg 1949, 46. Raninen 1949, 22.

3 Ekeberg 1950, 59. Myös Gadde-Eklund 1952, 115.

5 Schröder 1953, 177. Schober 1964, 86.

(35)

3.6

Päämiehen holhouksenalaiseksi julistaminen

Valtuutta ja, päämies tai toimeksiantaja, voi menettää oi

keustoimikelpoisuutensa esimerkiksi vanhuudenheikkouden, tuhlaavaisuuden tai pitkällisen sairauden johdosta. Täl

löin valtuuttaja ei ole enää oikeustoimia tehdessään

ns. terveellä järjellä toimiva ja harkintakykyinen. Tämän johdosta OikTL: n mukaan valtuutetun tekemä oikeustoimi ei sido va Ituuttaj aa muuten kuin "jos valtuuttaja olisi itse sen tehnyt" sen jälkeen kun valtuuttaja on julistet-

1

tu holhouksenalaiseksi (£22).

Päämiehen holhouksenalaiseksi joutuminen on katsottu yh

tä merkittäväksi tapaukseksi kauppaedustajan kannalta kuin päämiehen kuolemakin. Niinpä kauppaedustaja olisi oikeutettu purkamaan edustussopimuksen. Perusteluna on

käytetty, kuten päämiehen kuolemankin sattuessa, päämie

hen ja kauppaedustajan henkilökohtaiselle pohjalla perus- tuvaa yhteistyötä. Agentti laki komitea on jättänyt myös 2 tämän o losuhdemuutoksen vaikutuksen mietinnöstään^, mut

ta ennen Ke L: n voimaantuloa oltiin sitä mieltä, että

päämiehen "toi mi kyvyttömäksi tulemisella" ei ollut merki- tysta sopimussuhteen voimassaoloon.4

Ekeberg vertaa päämiehen holhouksena laisuutta vastaavan

laiseksi tapaukseksi kuin tämän konkurssiin joutumista eli edustussuhde lakkaisi kyseisen muutoksen vuoksi . KomL 47 £ : s s ä ei ole säädetty päämiehen holhouksenalai

seksi joutumisen seurauksista, mutta tämä on myös

1 Kivimäki-Ylöstalo 1981, 351. Hiekkaranta 1969, 16.

Palmgren-0 l s son 1975, 100.

3 KM 1971 : A 31, 78.

5 Ekeberg 1950, 58.

(36)

Gadde-Ek Lundi n mukaan konkurssitilaan verrattava tapah

tuma. Näin ollen KomL 47 §:ä on tulkittava olipa sit

ten kysymys konkurssista, holhouksenalaiseksi joutumi

sesta tai kuolemantapauksesta. Pykälän mukaan edustussuhde lakkaa sinä päivänä, jolloin julkinen haaste konkurssista on jätetty.1

Schröder on yhdistänyt päämiehen kuoleman ja kyvyttömyy

den hoitaa liikettään vastaavanlaisiksi tapauksiksi.

Molemmat muutokset edustussuhteessa oikeuttavat kauppa

edustajan purkamaan edustussopimuksen tärkeästä syystä HGB: n mukaan. 2

3.7

Päämiehen tavaravalikoiman muuttuminen

Jo edustussopimuksen solmimishetkellä tulisi määritellä mahdollisimman tarkasti, mitä tavaroita tai tavararyh

miä edustussopimus käsittää. Tämä on tärkeää erityisesti itsenäisen myyntimiehen ja kauppa-agentin kannalta,

koska he voivat edustaa samanaikaisesti useita päämiehiä ja; joutuvat siis valvomaan monen päämiehen etua. Edus

tetut tavarat eivät saa olla ristiriidassa eri päämies

ten tavaroiden kanssa.

Päämies voi markkinoiden kysynnän muuttuessa, uudelle toiminta-alueelle siirtyessään tai muusta syystä laajen

taa tuotevalikoimaansa. Tällöin on mahdollista, että kauppaedustajalla on jo uuden tavaran kanssa kilpaile

vasta toisen päämiehen tavarasta edustussopimus. Saman tai v asta avana l aisen tavaran edustaminen kahden tai

1 Gadde-Ek lund 1952, 114.

2 Schröder 1953, 177.

(37)

useamman päämiehen Lukuun ei käytännössä varmastikaan ole kenenkään etujen mukaista. Tästä syystä onkin KeL 23 § : n perusteluissa mainittu eräänä purkamisperusteena päämiehen tavaravalikoiman muuttuminen. Koska 1

kysymyksessä on nimenomaan tavaravalikoiman muuttuminen, on todennäköisesti mahdollista, että purkamisperuste syntyy myös, jos päämies on supistanut tavaravalikoi

maansa jättäen tiettyjä tuotteita pois. Myös Länsi-Sak

sassa on yhden oikeustapauksen mukaan (Landgericht Frankfurt, 12.10.1965) pidetty purkamiseen oikeuttava

na syynä kilpailevien, eri päämiesten tavaroiden edus- t amist a .2

3.8

Myyntialueen uudelleenjärjestely

Samoin kuin edustussopimuksen so Imi mi svaiheessa tulisi määritellä myynninedistämisen kohteena olevat tavarat, myös kauppaedustajan toiminta-alue eli myyntipiiri olisi määriteltävä mahdollisimman tarkasti . Kauppaedustaja odottaa saavuttavansa myyntialueeltaan, sen asiakaspii

riltä, tietyn taloudellisen tuloksen. Jos päämies kui

tenkin haluaa muuttaa myyntialueen kokoa tai maantie

teellistä sijaintia, kysymyksessä on edustussopimuksen solmimisen jälkeen tapahtunut olosuhdemuutos.

Kun kauppaedustajan myyntiä lue tai asiakaspiiri on mää

ritelty, hänen odotetaan toimivan aktiivisesti tuolla alueella. Hänen tulee pyrkiä kaikin tavoin, kuitenkin päämiehen toimiohjeita ja muita määräyksiä noudattaen, saavuttamaan tavoitteeksi asetettu myyntitulos. Ei siis

1 Telaranta 1979, 130. KM 1971 : A 31, 80 2 Stumpf ym. 1977 a, 130

(38)

riitä pelkästään se, että tietty myyntialue on varattu kauppaedustajaa varten ja että hänellä vain olisi oi

keus hankkia ostotarjouksia tai päättää niitä vain min halutessaan. Kauppaedustaja edustaa päämiestään, tämän liikeyritystä, suorittaessaan asiakaskäyntejä omalla alueellaan. Näin nimenomaan hänen avullaan ja hänen kauttansa asiakkaat saavat mielikuvan, käsityksen päämiehen liiketoiminnasta. Kauppaedustaja on siis päämiehen "käynti kortti" yrityksen ulkopuolella toimies

saan.

Mikäli päämies haluaa tehdä uudelleenjärjestelyjä kaup

paedustajan aiemmin sovitulla myyntialueella, on edus

tussopimuksen purkuoikeus olemassa vain, jos uusi myyn

tialue on taloudelliselta kannalta huonompi kuin aiem

min määritelty a l ue ^. Esimerkkinä tällaisesta saattaisi olla Etelä-Suomen, kaupankäynnin kannalta vilkkaan

alueen vaihtaminen Pohjois-Suomessa sijaitsevaan, pie

nen asiakaspiirin omaavaan alueeseen. Tällöin ei kaup

paedustaja voisi enää odottaa uudelta alueeltaan samaa taloudellista tulosta kuin entiseltä alueeltaan.

Myynti alueen uudelleenjärjestelyt ovat myös HGB : n

mukaan niin merkitseviä muutoksia, että ne oikeuttavat kauppaedustajan purkamaan edustussopimuksen. Kauppaedus

tajalla on oikeus päämiehen yksipuolisesti suorittaman myyntialueen pienentämisen johdosta lakkauttaa edustussuhde välittömästi.^

2 Raninen 1949, 7.

3 KM 1971 : A 31, 80.

4 Schober 1964, 49.

(39)

4

PÄÄMIEHEN PURKUOIKEUS

Ennen Ke L : n voimaantuloa päämies saattoi peruuttaa edustussopimuksen ilman vahingonkorvausvelvollisuutta vetoamalla mm. siihen, ettei kauppaedustaja pystynyt hoitamaan tehtäviään. Toisena tärkeänä purkamissyynä saattoi tulla kysymykseen päämiehen omissa olosuhteissa tapahtunut muutos, kuten esimerkiksi liiketoiminnan lo- pettäminen kokonaan tai osittain. Edustussopimus oli mahdollista peruuttaa koska tahansa riippumatta siitä, oliko sovittu määräaikaisesta edustus suht e e st a tai tietyn tehtävän suorittamisesta. Tämän katsottiin ole

van oikeutettua päämiehen ja kauppaedustajan väliseen luottamussuhteeseen perustuen. Mutta päämies ei kuiten

kaan saanut peruuttaa solmittua edustussopimusta ilman tarpeeksi painavia syitä tai muuten hän oli velvollinen korvaamaan kauppaedustajalle edustussopimuksen lakkaamisesta aiheutuneen vahingon.2

4.1

Kauppaedustajan sairaus

TS L : n mukaan työnantajalla on työsopimuksen purkuoikeus mm. siitä syystä, että työntekijä "jatkuvasta syystä"

on työhönsä kykenemätön . Työntekeminen saattaa olla 3 sairauden asteesta riippuen hankalaa tai jopa mahdoton

ta. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen sellaisen myyn

timiehen kanssa, jonka sairaus yhtäjaksoisesti on kes

tänyt kauemmin kuin irtisanomisajan tai irtisanomisajan ollessa pitempi kuin 14 päivää, kauemmin kuin 14 päivää.

Poikkeuksena tähän on naispuolisen kauppaedustajan äi

tiysloma.^

2 Raninen 1949, 21.

3 Sarkko 1980, 83.

4 Vihma 1957, 282.

(40)

KeL: a valmistellut agentti laki komi tea on pykälää 23 perustellessaan ottanut yhdeksi esimerkiksi purkamis- perusteista juuri kauppa-agentin pitkäaikaisen sairauden . Sairauden perusteellahan päämies tai kauppaedus

taja voi itse purkaa edustussopimuksen, koska edustussopimuksen velvollisuuksien täyttäminen saattaa olla erityisen hankalaa.

Ruotsin komissiolain § 50 mukaan päämieheltä ei voida vaatia edustussuhteen ylläpitämistä kauppa-agentin pit

käaikaisen sairauden vuoksi, koska edustussopimuksen velvollisuuksien täyttäminen on estynyt. Päämiehen 2 on katsottu voivan myös yleisemmin tulkittuna purkaa toimeksiantosopimuksen, koska sairaus estää toimeksi

annon suorittamisen"^. Paitsi kauppa-agentin, myös itse

näisen myyntimiehen sopimuksen purkaminen on oikeutettua sairauden johdosta .4

Päämiehellä on purkuoikeus myös HGB:n mukaan, jos kaup

paedustajaa on kohdannut pitkäaikainen sairaus. Näin on varsinkin silloin, jos sovittu tehtävä edellyttää kauppaedustajan henkilökohtaista suoritusta. Sairaus on myös tärkeä syy purkamiseen, jos se aiheuttaa va

hinkoa päämiehen toiminnalle eli myyntityö jää pitkäh- koksi ajaksi suorittamatta .6

1 KM 1971: A 31, 79. Telaranta 1979, 130.

5 Stumpf ym. 1977 a, 129.

6 Schröder 1953, 183.

(41)

4.2

Kauppaedustajan alkoholinkäyttö

Myyntimiehen tehtävät edellyttävät usein paljonkin matkustamista. Hotelleissa yöpyminen ja vieraalla paik

kakunnalla, kaukana kotipaikkakunnalta oleskeleminen voivat helposti aiheuttaa ongelmia vapaa-ajan viettämi

sen suhteen. Tällöin tulee usein eteen tilanne, että vapaa-aikaa vietetään mielellään alkoholin parissa.

Monilla myyntimiehi llä onkin edellä mainituista syistä alkoholin käyttö runsasta. Myyntimiehen toimenkuvaan saattaa liittyä myös edustamista, mikä on omiaan lisää

mään tätä ongelmaa.

TSL oikeuttaa työnantajan purkamaan työsopimuksen alkoholin väärinkäytön johdosta . Myyntimies ei saa esiin1 tyä työpaikalla eikä siis työaikanaan alkoholin eikä muiden päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena ellei hänellä siihen ole työnantajan lupaa. Työnantajan luvan- antaminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että työnantajan tiloissa, työaikana, jär

jestetään tilaisuus tai tapahtuma, jossa tarjoillaan alkoholia.

Länsi-Saksassa on kauppaedustajan alkoholinkäyttöä pi

dettävä purkamiseen oikeuttavana syynä, jos kauppaedus

taja toistuvasti suorittaa asiakaskäyntejä päihtyneenä.

Alkoholinkäyttö on verrattavissa muihin kauppaedustajan henkilöön kohdistuviin olosuhdemuutoksiin kuten omaisuuden menettämiseen tai ulosmittaukseen. 2

1 Sarkko 1980, 82.

2 Späth 1969, 52.

(42)

Erikseen on Späth maininnut purkamiseen oikeuttavia syitä LueteLLessaan erääksi pu r kuperustее k s i päämiehel

le asiakkaiden valitukset kauppaedustajan käyttäytymi- sestä . Jos asiakkaat katsovat tarpeelliseksi ryhtyä 1 valittamaan kauppaedustajan käyttäytymisestä, on pää

miehen etujensa turvaamisen kannalta usein parasta saa

da edustussuhde lakkaamaan mahdollisimman pian. Kaup

paedustajan huonoon käyttäytymiseen voi olla eri syi

tä, esimerkiksi asiakkaiden kohte Leminen ylimielisesti, päämiehen halventaminen tai juuri päihdyttävien ainei

den vaikutuksena la i sena esiintyminen.

Ruotsissa ei aIkoholinvaikutuksen alaisena esiintymistä pidetä yhtä raskauttavana kuin Suomessa tai Norjassa.

Ainoastaan harvoissa, yksittäisissä tapauksissa saattaa tuonka Itäinen sopimaton käytös johtaa työsuhteen pur

kamiseen. Tällöinkin tulee huomioonotettavaksi työpai- kan erityisluonne eli vallitsevat olosuhteet.2

Ke L 23 § : n 2 momentin 3 kohtaan on mahdollista vedota edustussopimuksen purkamiseksi, jos kauppaedustajan käytös on ollut hyvän liiketavan vastaista ja päämiehen luottamus kauppaedustajaa ja hänen toimintaansa kohtaan on "perustellusti järkkynyt". Kauppaedustajan suorittaes

sa tehtäviään alkoholin vaikutuksen alaisena voi seu

rauksena olla edustussopimuksesta johtuvien velvolli

suuksien laiminlyöminen. Tämä voi tulla ilmi asiakas

käyntien suorittamatta jättämisenä, sovittujen raport

tien toimittamisen laiminlyömisenä ja päämiehen anta

mien ohjeiden sivuuttamisena, vain muutamia esimerkkejä mainiten. Tuskin päämiehen yritykselle sinänsä tai

1 Späth 1969, 48.

(43)

kauppaedustajalle i tse I leenkään on eduksi asiakaskun

nan keskuudessa, jos päämiehen edustaja esiintyy päih

tyneenä tehtäviä suorittaessaan. Nykyisin, kilpailun kiristyessä ja markkinoiden asettaessa yhä suurempia vaatimuksia yrityksille, myös kauppaedustajan asialli

nen käyttäytyminen on ensiarvoisen tärkeää.

Kauppaedustajan liiallisesta alkoholinkäytöstä saattaa olla seurauksena hänen taloudellisen asemansa huonontu

minen. Takki on pitänyt tällaista muutosta niin tärkeä

nä edustussuhteessa, että se oikeuttaisi edustussopi

muksen purkamiseen1. Kauppa-agentin taloudellisen tilan

teen vaikeutumista on myös Ko m L: n mukaan pidettävä tärkeänä purkamissyynä2 3 4 5. Vaikea taloudellinen tilanne saattaa aiheuttaa riskitekijän kauppaedustajan joutues

sa tehtäviensä puolesta käsittelemään suurehkoja raha

määriä .

4.3

Kauppaedustajan kuolema

Valtuutetun kuolema aiheuttaa valtuutuksen lakkaamisen.

Valtuutetun perilliset eivät voi tulla valtuutetun ti

lalle, koska valtuutus on päämiehen ja valtuutetun vä

liseen luottamukseen perustuva suhde.^

Työntekijän asemassa olevan myyntimiehen kuolema lakkaut

taa työsuhteen automaattisesti ilman purkamis- tai irtisanomismenette lyä . Mutta jos myyntimies ei voi suorittaa hänelle kuuluvia tehtäviään läheisen henki lön

1 Takki 1982, 266.

2 Segerfors-Fisch 1er 1968, 31 . 3 Bengtsson 1979, 154.

5 Vihma 1957, 280.

(44)

kuoleman vuoksi , työnantajalle voi syntyä pu г kupe rus t e , jos myyntimies on poissa yhtäjaksoisesti irtisanomisajan verran .1

Kauppaedustajan kuolemaa ei ole KeL:n perusteluissa käsitelty . Koml_:n mukaan on kuoleman vaikutusta edus

tussopimuksen voimassaoloon katsottava siltä pohjalta, onko sopimus ollut täytettävä kauppaedustajan henkilö

kohtaisesti vai voiko sen täyttää kuolemantapauksen sattuessa hänen yrityksensä."^ Juridisten henkilöiden solmiessa sopimuksia lienee yleensä katsottava, että sopijayritykset täyttävät sopimuksen velvollisuudet, ellei ole erikseen sovittu, että tietty tai tietyt henkilöt ovat s uori tusve l vo l l i set. Suomen lain mukaan aiheuttanee kauppaedustajan kuolema edustussopimuksen lakkaamisen. Sama vaikutus edustussuhteeseen on juri

disen henkilön purkautumisella . Tämä perustunee sopi

japuolten henkilökohtaiseen yhteistyöhön. Kauppaedusta

jan kuolema lopettaa edustussuhteen myös HGB:n mukaan"*.

4.4

Kauppaedustajan poissaolo

Samoin kuin työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus

suhde työnantajan poissaolon vuoksi, on myös työnanta

jalla sama oikeus myyntimiehen poissaolon johdosta.

Tällöin edellytetään, ettei pätevää syytä poissaoloon jälkeenpäinkään ilmene. Purkamisen oikeuttava poissaolo- aika on yksi viikko.^ Työntekijän poissaoloa sairau-

1 Vihma 1957, 286.

2 KM 1971 : A 31, 78.

3 Ekeberg 1950, 59. Myös Bengtsson 1979, 156.

5 Stumpf ym. 1977 a, 133.

6 Sarkko 1980, 86,

(45)

den ja Läheisen henkilön kuoleman johdosta on edellä käsitelty luvuissa 4.1 ja 4.3.

Itsenäinen myyntimies ja kauppa-agentti eivät toimi päämiehen johdon ja valvonnan alaisina kuten työsopi

mussuhteinen myyntimies. Tämä itsenäisyys aiheuttaa mm. sen, että he voivat itse määrätä työaikansa. Tästä johtuen kauppaedustajan poissaolo tuskin aiheuttaa pä

tevää syytä päämiehelle edustussopimuksen purkamiseksi.

Eri asia voi olla kysymyksessä silloin, jos kauppaedus

taja poissaolollaan laiminlyö velvollisuuksiaan, kuten esimerkiksi raportoinnin tms. Käytännössä yleensä edellytetään säännöllistä yhteydenpitoa päämiehen ja

kauppaedustajan välillä.

4.5

Kauppaedustajan holhouksena lalsuus

Kauppaedustajan holhouksenalaiseksi joutuminen ei ole purkamiseen oikeuttava syy eikä aiheuta muutenkaan e dustus s uhteen lakkaamista . Valtuutetun ho Ihouksen- alaisuus ei aiheuta muutosta va 11uutus s uhtее seen .

Ruotsissa kauppaedustajan ho l houk sena l aisuus on sopimussuhteen lakkauttava peruste konkurssin tavoin . Myös 4 Suomessa on kuitenkin otettava huomioon, miten kauppa

edustajan holhouksenalaisuus tosiasiallisesti vaikut

taa ja onko sen jälkeen enää mahdollista jatkaa edus- t ussuhdet t a"5.

1 Takki 1982, 232.

4 Ekeberg 1950, 58.