• Ei tuloksia

Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perusta- missopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asia- kirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopi- muksen lainsäädännön alaan kuuluvien mää- räysten voimaansaattamisesta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perusta- missopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asia- kirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopi- muksen lainsäädännön alaan kuuluvien mää- räysten voimaansaattamisesta"

Copied!
10
0
0

Kokoteksti

(1)

ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 17/2001 vp

Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perusta- missopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asia- kirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopi- muksen lainsäädännön alaan kuuluvien mää- räysten voimaansaattamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 18 päivänä kesäkuuta 2001 lähet- tänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti kä- siteltäväksi hallituksen esityksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yh- teisöjen perustamissopimusten ja niihin liitty- vien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsäädännön alaan kuulu- vien määräysten voimaansaattamisesta (HE 93/2001 vp).

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti suuri valio- kunta, perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnot (SuVL 5/2001 vp, PeVL 38/2001 vp ja LaVL 16/2001 vp), jot- ka ovat tämän mietinnön liitteinä.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - pääministeri Paavo Lipponen - ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja - ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi - oikeuskansleri Paavo Nikula

- erityisasiantuntija Sarita Kaukaoja

- osastopäällikkö Eikka Kosonen, osastopääl-

Piipponen ja linjanjohtaja Jan Store, ulkoasi- ainministeriö

- suurlähettiläs Antti Satuli

- alivaltiosihteeri Antti Peltomäki, neuvottele- va virkamies Mikko Puumalainen ja EU- asioiden neuvonantaja Jari Luoto, valtioneu- voston kanslia

- Eurooppa-oikeuden yksikön päällikkö Jaana Jääskeläinen, oikeusministeriö

- johtaja Erik Forsman, Teollisuuden ja Työn- antajain Keskusliitto

- kansainvälisen yksikön päällikkö Martti Hut- tunen, Palvelutyönantajat ry

- Eurooppa-sihteeri Markku Jääskeläinen, Suo- men Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty, Aka-

va ry

- Ralf Jaari, Kriittiset Eurooppalaiset ry - puheenjohtaja Ulla Klötzer, Vaihtoehto

EU:lle -kansalaisliike

- toiminnanjohtaja Reijo Paananen, Eurooppa- lainen Suomi ry

- puheenjohtaja Jutta Urpilainen, Eurooppalai- sen Suomen nuoret ry

- ministeri Jaakko Iloniemi - ministeri Max Jakobson - professori Esko Antola

(2)

- valtiotieteen tohtori Tuomas Forsberg - erikoistutkija, valtiotieteen tohtori Hanna

Ojanen

- tutkimuspäällikkö Teija Tiilikainen

- vieraileva tutkija, valtiotieteen tohtori Pekka Visuri.

HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväk-

syisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espan- jan, Ranskan, Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä tehdyn Nizzan sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perus- tamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta. Sopimus ja siihen liittyvä päätösasiakirja allekirjoitettiin Nizzassa 26 päivänä helmikuuta 2001. Päätösasiakirjaan sisältyy 27 julistusta, jotka allekirjoittajavaltioi- den konferenssi on hyväksynyt tai ottanut huo- mioon.

Nizzan sopimuksen määräykset liittyvät pää- osin yhteisön toimielin- ja päätöksentekojärjes- telmän mukauttamiseen laajentumisen mahdol- listamiseksi. Keskeisimmät määräykset koske- vat ääntenpainotusta neuvostossa päätettäessä asioita määräenemmistöllä, Euroopan parla- menttiin jäsenvaltioista valittavien edustajien määrää, komission kokoonpanoa, nimittämis- menettelyä ja sisäisen työn organisointia ja ko- mission puheenjohtajan asemaa. Päätöksenteko- järjestelmää muutetaan laajentamalla määrä- enemmistöpäätösten ja yhteispäätösmenettelyn soveltamisalaa.

Kauppapolitiikassa yhteisön toimivaltaa laa- jennetaan sisällyttämällä palvelut sekä henkisen omaisuuden kaupalliset näkökohdat tietyin ra- jauksin yhteisön yhteiseen kauppapolitiikkaan.

Tiiviimmän yhteistyön eli joustavuuden käyttöä helpotetaan Euroopan yhteisöjen perustamis-

sopimuksen sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla ja mahdollistetaan sen käyttö ulko- ja turvallisuus- politiikan täytäntöönpanossa. Yhteisöjen tuo- mioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen rakenteeseen, kokoonpanoon ja toi- mivaltaan liittyvillä muutoksilla pyritään tehos- tamaan tuomioistuimien toimintaa.

Euroopan parlamentin asemaa vahvistetaan antamalla parlamentille yleinen kanneoikeus yh- teisön tuomioistuimessa ja mahdollisuus hank- kia lausunto suunniteltujen kansainvälisten sopi- musten yhteisön oikeuden mukaisuudesta. Va- pauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perus- vapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteiden suojaa vahvistetaan luomalla näi- den periaatteiden vakavaa rikkomista koskevia vaaratilanteita varten menettelyt.

Nizzan sopimuksen voimaantulo edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot ratifioivat sen valtio- sääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensim- mäisenä päivänä sen jälkeen, kun kaikki allekir- joittajavaltiot ovat tallettaneet ratifioimiskirjan- sa. Esitykseen liittyy ehdotus laiksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisö- jen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsäädännön alaan kuulu- vien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotet- tu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasaval- lan presidentin asetuksella tarkemmin säädet- tävänä ajankohtana samanaikaisesti Nizzan so- pimuksen kanssa.

(3)

VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut

Yleistä

Vuoden 2000 hallitusten välisen konferenssin (jäljempänä HVK) tarkoituksena oli mukauttaa EU:n päätöksentekomenettelyjä, jotta unioni pystyisi toimimaan tehokkaasti myös laajentu- misen jälkeen. HVK:ssa käytyjen neuvottelujen asialistan runko sisältyi jo Amsterdamin sopi- mukseen.

Suomen valmistautuminen vuoden 2000 halli- tusten väliseen konferenssiin

Valtioneuvosto antoi ulkoasiainvaliokunnan lausunnossaan (UaVL 9/1999 vp) edellyttämän selonteon Suomen lähtökohdista ja tavoitteista Euroopan unionin vuoden 2000 hallitusten väli- sessä konferenssissa (VNS 1/2000 vp). Ulko- asiainvaliokunta laati selontekoa koskevan mie- tinnön (UaVM 2/2000 vp) saatuaan sitä koske- vat lausunnot suurelta valiokunnalta (SuVL 1/2000 vp) ja perustuslakivaliokunnalta (PeVL 2/2000 vp).

Mietinnössään valiokunta korosti laajentumi- sen ensisijaisuutta EU:n toiminnassa sekä laa- jentumiseen valmistautumista perussopimusten uudistamisen keskeisenä perusteena.

Yhteistyö valtioneuvoston ja eduskunnan vä- lillä neuvottelujen aikana

Ulkoasiainvaliokunta voi yhtyä suuren valio- kunnan lausuntoon (SuVL 5/2001 vp) sisälty- vään arvioon, jonka mukaan valtioneuvosto huo- lehti koko neuvotteluprosessin ajan moitteetto- masti eduskunnan myötävaikuttamisen turvaa- misesta kaikissa neuvottelujen vaiheissa ja kaik- kien neuvoteltavina olevien asiakysymysten osalta.

Suuren valiokunnan lausunnossa viitataan yh- teydenpidon valtioneuvoston ja eduskunnan asianomaisten valiokuntien (ulkoasiainvalio- kunta ja suuri valiokunta) välillä jatkuneen myös

menettelyä hyvänä osoituksena valtioneuvoston ja eduskunnan toimivasta yhteistyöstä, mutta to- teaa, että epävirallinen yhteydenpito itse neuvot- telujen aikana ei oikeuta valtioneuvostoa aina- kaan merkittävällä tavalla poikkeamaan edus- kunnan perustuslain 97 §:n mukaisesti hyväksy- mistä kannoista.

Yleisarvio Nizzan sopimuksesta

Valiokunta yhtyy hallituksen esityksen arvioon, jonka mukaan Nizzan sopimus mahdollistaa unionin laajentumisen, vaikka neuvottelujen tu- loksena syntynyt sopimus ei vastaakaan kaikilta osiltaan Suomen tavoitteita.

Valiokunta toteaa, että Nizzan sopimus ei vastaa Suomen tavoitteita EU:n päätöksenteko- menettelyjen selkeyden ja läpinäkyvyyden pa- rantamisessa. Valiokunta arvioi myös, että sopi- muksella puututaan unionin toimivuuden kan- nalta tärkeään ja herkkään tasapainoon pienten ja suurten jäsenvaltioiden vaikutusvallan välillä tavalla, joka heikentää pienten jäsenvaltioiden suhteellista asemaa.

Nizzan sopimusta koskevien neuvottelujen painottuminen aivan neuvottelujen loppuvaihee- seen siten, että Nizzan Eurooppa-neuvoston ko- kouksessa käytiin vielä pitkällisiä neuvotteluja suuresta osasta HVK:n asialistaa, korostaa va- liokunnan mielestä tarvetta kehittää menette- lyjä, joilla EU:n perussopimusten muutoksia valmistellaan. Valiokunta toteaa, että vuoden 2004 hallitusten välisen konferenssin valmiste- lujen voidaan ainakin tämän hetken arvioiden mukaan merkitsevän parannusta tähän kysymyk- seen.

Nizzan sopimuksen julistus unionin tulevai- suudesta

Euroopan unionin tulevaa kehittämistä koskeva valmistelu on käynnistynyt Nizzan sopimuksen hyväksyneen konferenssin päätösasiakirjaan si- sältyvän julistuksen (n:o 23) nojalla. Valiokunta toteaa unionin tulevaisuuskeskustelua koskevan

(4)

van valiokunnan käsiteltävänä mietinnön laati- mista varten.

Nizzan sopimuksen keskeiset muutokset EU:n perussopimuksiin

Äänten painotus neuvostossa

Valmistauduttaessa neuvotteluihin valtioneu- voston lähtökohta, johon eduskunta yhtyi ulko- asiainvaliokunnan mietinnön mukaisesti, oli, että ääntenpainotusjärjestelmään voidaan hy- väksyä muutoksia sillä edellytyksellä, että muis- sa institutionaalisissa kysymyksissä päästään tyydyttäviin tuloksiin. Tavoitteena oli löytää äänten painotukseen yksinkertainen ja selkeä ratkaisu, joka olisi sovellettavissa laajentumis- prosessin joka vaiheessa. Äänten painotuksen muuttamisessa lähtökohtana oli sellainen ääni- asteikko, joka ottaa riittävästi huomioon myös pienten jäsenvaltioiden keskinäiset erot ja joka turvaa myös sen, että määräenemmistö edustaa aina myös jäsenvaltioiden enemmistöä.

Nizzan sopimuksen mukaan äänten painotus- ta neuvostossa muutetaan 1 päivästä tammikuu- ta 2005 alkaen. Kaikkien jäsenvaltioiden ääni- määrä kaksinkertaistetaan, jonka lisäksi kaikille jäsenvaltioille Luxemburgia lukuun ottamatta annetaan myös lisä-ääniä, jotka jakautuvat niin, että suurempien jäsenvaltioiden suhteellinen osuus äänistä kasvaa. Määräenemmistön muo- dostamiseen vaadittavaa ääniosuutta, joka on nykyisin 71,26 prosenttia jäsenvaltioiden yh- teenlasketusta äänimäärästä neuvostossa, muu- tetaan niin, että se 27 jäsenvaltion unionissa nousisi 73,91 prosenttiin kokonaisäänimäärästä.

Neuvoston määräenemmistöpäätöksentekoon li- sätään äänien määräenemmistön lisäksi kaksi uutta edellytystä. Kun tehdään päätös komission ehdotuksesta, tulee puoltavien äänien edustaa jä- senvaltioiden enemmistöä. Lisäksi neuvoston määräenemmistöpäätöksen edellytyksenä on erillinen väestökynnys, jonka mukaan määrä- enemmistön muodostavien jäsenvaltioiden yh- teenlaskettu väkiluku on oltava vähintään 62 prosenttia unionin koko väestöstä.

Valiokunta toteaa, että äänten painotukseen tehtävät muutokset täyttävät tyydyttävästi Suo-

men asettamat tavoitteet. Valiokunta yhtyy hal- lituksen esityksen kantaan, jonka mukaan hy- väksytty kokonaisratkaisu ei kuitenkaan vastaa Suomen tavoitetta tasapainoisesta kokonais- ratkaisusta, koska äänten jakautuminen ei perus- tu objektiivisiin kriteereihin eikä lopputulosta voida päätöksenteon tehokkuuden ja järjestel- män selkeyden kannalta pitää hyvänä. Sopimuk- seen sisältyvän 62 prosentin väestökynnyksen merkitys suurten jäsenvaltioiden vaikutusmah- dollisuuksien kannalta voi valiokunnan mielestä olla suurempi kuin hallituksen esityksessä tode- taan. Väestökynnyksen käyttöönoton myötä kol- me suurinta EU:n jäsenvaltiota pystyvät yhdes- sä estämään päätösten synnyn ja siten ne saavat käyttöönsä veto-oikeuden.

Komissio

Suomen selkeä lähtökohta komission kokoonpa- non suhteen oli, että komissiossa tulee jatkossa- kin olla yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta, kos- ka tämä turvaa parhaiten komission legitimitee- tin ja jäsenvaltioiden tasavertaisen aseman laa- jentumisten jälkeenkin vaarantamatta kollegion työskentelyn tehokkuutta.

Nizzan sopimuksella komission kokoa muute- taan 1 päivästä tammikuuta 2005 siten, että muo- dostettavassa uudessa komissiossa on enää yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta. Nizzan so- pimuksessa asetetaan komissiolle myös enim- mäisjäsenmäärä. Sopimuksen siirtymäjärjeste- lyn mukaisesti komission jäsenmäärää vähenne- tään jäsenvaltioiden lukumäärää pienemmäksi, kun unionin jäsenmäärä nousee 27:ään. Myös komission muodostamismenettely uudistetaan Nizzan sopimuksella siten, että komission pu- heenjohtaja ja jäsenet valitaan määräenemmis- töllä.

Hallituksen esityksessä todetaan, että Suo- men neuvottelutavoitteet komission kokoonpa- non suhteen eivät täysin toteutuneet, koska ko- mission jäsenmäärä voi jossain vaiheessa olla pienempi kuin jäsenvaltioiden lukumäärä, jol- loin kaikilla jäsenvaltioilla ei ole kansalaistaan kollegiossa. Toisaalta komissiossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta varsin pitkään, koska kokoonpanoa rajoitetaan vasta silloin, kun unio-

(5)

nissa on 27 jäsenvaltiota. Valiokunta pitää halli- tuksen tavoin merkittävänä sopimukseen kirjat- tua ehdotonta tasapuolisen vuorottelun peri- aatetta komission kokoonpanossa sen jälkeen, kun EU:n jäsenenä on enemmän kuin 27 valtiota.

Komission valintatavan suhteen ulkoasiain- valiokunta viittaa suuren valiokunnan lausun- toon, jonka mukaan Nizzan sopimukseen sisälty- vää siirtymistä määräenemmistöpäätöksente- koon komission puheenjohtajan ja jäsenten va- linnassa ei viime hetken aloitteena ehditty käsi- tellä eduskunnan valiokunnissa. Ulkoasiain- valiokunta yhtyy suuren valiokunnan kantaan, jonka mukaan ratkaisu on kuitenkin täysin tyy- dyttävä, koska se vahvistaa komission asemaa vähentämällä niitä mahdollisuuksia jäsenvaltioi- den väliseen kaupankäyntiin, jotka liittyvät yksi- mielisyysvaatimukseen.

Suuri valiokunta korostaa lausunnossaan, että Euroopan unionin institutionaalisen kehityksen nykyvaiheessa komission kollegiaalinen luonne ja sen jäsenten keskinäinen tasa-arvo ovat pie- nelle jäsenvaltiolle erityisen tärkeitä. Ulko- asiainvaliokunta pitää suuren valiokunnan ta- voin tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa ja tar- vittaessa selvittää eduskunnalle, miten komis- siolle annettu valta päättää varapuheenjohtajien- sa lukumäärästä ja valinnasta sekä komission puheenjohtajan tehostettu ohjausvalta suhteessa komission toimintaan vaikuttavat EU:n instituu- tioihin kokonaisuutena.

Euroopan parlamentti

Suomen lähtökohtana oli, ettei Euroopan parla- mentin jäsenten enimmäismäärään tehtäisi muu- toksia. Suomen näkemyksen mukaan ratkaisun tuli olla sellainen, että se takaisi kaikille jäsen- valtioille mahdollisuuden asianmukaiseen edus- tautumiseen Euroopan parlamentissa. Ulko- asiainvaliokunta suhtautui mietinnössään UaVM 2/2000 vp myös kielteisesti yleiseurooppalais- ten listojen käyttöönottoon Euroopan parlamen- tin vaalissa.

Nizzan sopimuksella vahvistettu Suomesta valittavien edustajien määrä (13) on hallituksen

nen ja mahdollistaa asianmukaisen edustautumi- sen.

Ulkoasiainvaliokunta yhtyy suuren valiokun- nan lausunnossa esitettyyn kantaan, jonka mu- kaan Nizzan konferenssissa sovittua Euroopan parlamentin paikkajakoa ei kuitenkaan voi pitää hyväksyttävänä siltä osin, kuin eräille hakijaval- tioille on varattu vähemmän paikkoja kuin väki- määrältään vastaaville nykyisille jäsenvaltioil- le. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että hakijaval- tioita koskevat epäjohdonmukaisuudet tulee kor- jata liittymissopimuksissa. Valiokunta huomaut- taa myös, että hallituksen esityksestä on jostain syystä jäänyt pois tätä asiaa koskeva julistuk- seen 20 sisältyvä taulukko, joka sisältää mm. ää- nimäärät neuvostossa ja Euroopan parlamentin jäsenmäärät 27 jäsenen unionissa.

Nizzan sopimuksella artiklaan lisätään uusi toinen kohta, jonka mukaan neuvosto vahvistaa yhteispäätösmenettelyä noudattaen Euroopan ta- solla toimivia poliittisia puolueita ja erityisesti niiden rahoitusta koskevat säännöt. Valiokunta korostaa hallituksen esityksen mainintaa, jonka mukaan uusi oikeusperusta ei mahdollista yleis- eurooppalaisten listojen käyttöönottoa.

Määräenemmistöpäätösten sekä yhteispäätös- menettelyn käyttöalan laajentaminen

Suomi on ollut valmis tukemaan määräenemmis- töpäätöksenteon laajentamista unionin toiminta- kyvyn varmistamiseksi. Suomi on tämän yleis- kannan mukaisesti johdonmukaisesti tukenut määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista sekä vuoden 1996 että vuoden 2000 HVK:ssa.

Tavoitteena on ollut turvata päätöksenteon te- hokkuus laajentuneessa unionissa.

Suomi ei ollut valmis määräenemmistöpää- töksenteon laajentamiseen kysymyksissä, jotka liittyivät unionin perusluonteeseen. Tällaisina kysymyksinä pidettiin perussopimuksia ja muu- ta primäärioikeutta, jäsenvaltioiden erillistä hy- väksymistä edellyttäviä neuvoston päätöksiä, yhteistä toimielinjärjestelmää, eräitä talousar- vion ulkopuolisia rahoitusjärjestelyjä sekä unio- nin ja jäsenvaltioiden välistä toimivaltaa koske-

(6)

Nizzan sopimuksella yksimielisyysvaatimus korvataan määräenemmistöpäätöksenteolla 37:ssä EY:n perustamissopimuksen tai unioniso- pimuksen artiklassa. Näistä 22 artiklassa siirry- tään määräenemmistöpäätöksentekoon Nizzan sopimuksen voimaan tullessa. Muissa artiklois- sa määrätään määräenemmistöpäätöksenteko otettavaksi käyttöön sopimuksen nojalla tietty- nä myöhempänä ajankohtana tai neuvoston yksi- mielisellä päätöksellä. Yhteispäätösmenettely otetaan käyttöön viidessä tapauksessa sopimuk- sen voimaantulon yhteydessä sekä tietyissä maa- hanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevis- sa kysymyksissä myöhempänä ajankohtana neu- voston yksimielisellä päätöksellä.

Valiokunta voi yhtyä hallituksen esityksen ar- vioon, jonka mukaan määräenemmistöpäätösten käyttöalan laajentaminen vastaa kohtuullisen hyvin Suomen neuvotteluille asettamia tavoittei- ta.

EY:n perustamissopimuksen 133 artikla. Yh- teistä kauppapolitiikkaa koskevan 133 artiklan muuttaminen on valiokunnan mielestä merkittä- vimpiä Nizzan sopimuksen sisältämiä muutok- sia. Sopimuksella muutetaan 133 artiklaa siten, että artiklan soveltamisalaan eli yhteisen kaup- papolitiikan piiriin sisällytetään palvelut tietyin poikkeuksin (kulttuuri- ja audiovisuaalipalvelut sekä koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut) sekä henkisen omaisuuden kaupalliset näkökohdat.

Kauppapolitiikkaa koskevia sopimusmääräyk- siä on tarkennettu esimerkiksi kirjaamalla 133 artiklaan aiempaa tarkemmin ne alat, joilla sopi- muksen tekeminen edellyttää yksimielisyyttä.

Eduskunnan valiokunnat käsittelivät konfe- renssin aikana kysymystä useaan otteeseen (esi- merkiksi UaVL 8/2000 vp ja SuVL 5/2000 vp).

Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että muutetun 133 artiklan sisällössä otetaan huomioon keskeiset em. ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokun- nan lausuntoihin sisältyvät kannanotot.

Sopimuksella tarkennettiin myös menettely- jä, joiden mukaan komission on kuultava neu- voston nimeämää erityiskomiteaa neuvottelujen aikana. Jäsenvaltioiden mahdollisuuksia seurata nykyistä paremmin yhteistä kauppapolitiikkaa

koskevia neuvotteluja korostettiin ulkoasiain- valiokunnan ja suuren valiokunnan toimesta konferenssin aikana (UaVL 8/2000 vp ja SuVL 5/2000 vp).

Valiokunta edellyttää suuren valiokunnan lausuntoon (SuVL 5/2001 vp) viitaten, että val- tioneuvoston on kiinnitettävä erityistä huomiota jäsenvaltioiden seurantamahdollisuuksien pa- rantamista koskevan sopimusmääräyksen täy- täntöönpanoon. Valiokunta pitää myös tärkeänä yhteisen kauppapolitiikan kehityksen kannalta, että muutettua 133 artiklan 3 kohdan määräystä, jonka mukaan neuvoston ja komission tehtävänä on huolehtia, että neuvotellut sopimukset ovat yhteisön sisäisten politiikkojen ja sääntöjen mu- kaisia, noudatetaan huolellisesti.

Tiiviimpi yhteistyö

Suomen lähtökohta tiiviimpää yhteistyötä eli joustavuutta koskevien sopimusmääräysten muuttamiseen HVK:ssa oli varauksellinen. Val- tioneuvosto ei selonteossaan pitänyt tarpeellise- na Amsterdamin sopimuksen joustavuusmää- räysten perusteellista muuttamista, mutta oli kuitenkin valmis käsittelemään joustavuuden käyttökynnystä osana määräenemmistöpäätös- kysymystä. Ulkoasiainvaliokunta ei mietinnös- sään UaVM 2/2000 vp pitänyt perusteltuna pe- russopimusten joustavuutta koskevien määräys- ten muuttamista.

Kun tiiviimpi yhteistyö HVK:n kuluessa nou- si neuvottelujen kohteeksi, valtioneuvoston toi- mittamien lisäselvitysten pohjalta eduskunta hy- väksyi tiettyjen joustavuutta koskevien sopi- musmuutosten tekemisen (UaVL 9/2000 vp ja SuVL 5/2000 vp).

Nizzan sopimuksessa määritellään joustavuu- den aloittamiseen vaadittava jäsenvaltioiden määrä nykyisen jäsenmaiden enemmistön sijas- ta kahdeksaksi. Nizzan sopimuksella poistetaan myös mahdollisuus niin sanottuun hätäjarruun EY:n perustamisopimuksen soveltamisalalla ja oikeus- ja sisäasioiden yhteistyössä. Muutoksen jälkeen tiiviimpään yhteistyöhön siirtyminen voidaan esitellä Eurooppa-neuvoston keskustel- tavaksi, ei sen sijaan enää yksimielisesti ratkais- tavaksi.

(7)

Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kos- kee muutos, joka mahdollistaa tiiviimmän yh- teistyön yhteisen toiminnan tai kannan täytäntöönpanossa. Myös joustavuusmääräysten rakennetta selkeytetään kokoamalla joustavuu- den yleiset edellytykset yhteen. Valiokunta yh- tyy hallituksen esityksen kantaan, jonka mu- kaan tiiviimmän yhteistyön edellytykset eivät si- sällöllisesti poikkea merkittävästi voimassa ole- vista määräyksistä.

Ulkoasiainvaliokunta yhtyy hallituksen esi- tyksessä todettuun Suomen joustavuutta koske- vaan neuvottelutavoitteeseen, jonka mukaan tii- viimmän yhteistyön tulisi olla houkuttelevam- paa unionin toimielinjärjestelmän puitteissa kuin sen ulkopuolella. Valiokunta voi myös yh- tyä hallituksen esityksen arvioon, jonka mukaan joustavuutta koskevaa neuvottelutulosta voi- daan Suomen näkökulmasta pitää hyvänä.

Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kos- kevat muutokset

Vuoden 2000 HVK:n alkaessa ei Suomen tahol- ta pidetty tarpeellisena yhteistä ulko- ja turvalli- suuspolitiikkaa koskevien unionisopimuksen määräysten muuttamista. HVK:n aikana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat unioni- sopimuksen määräykset nousivat neuvottelujen kohteeksi.

Nizzan sopimuksella unionisopimuksen 17 artiklasta poistetaan osuudet, jotka koskevat Länsi-Euroopan unionin (WEU) mahdollista su- lauttamista Euroopan unioniin ja asemaa unio- nin kriisinhallinnassa. Nizzan sopimuksella YUTP:a koskevat määräykset muutetaan siten vastaamaan unionin kriisinhallintakykyä kehi- tettäessä käytännössä jo toteutettuja muutoksia.

Määräenemmistöpäätökset otettiin käyttöön YUTP:n erityisedustajien nimittämisessä sekä niissä unionisopimuksen 24 artiklan mukaan tehdyissä sopimuksissa, jotka tehdään yhteisen toiminnan tai yhteisen kannan täytäntöönpane- miseksi. Valiokunta suhtautui mietinnössään UaVM 2/2001 vp varauksellisesti määräenem- mistöpäätösten käyttöalan laajentamiseen

kin hyväksyi määräenemmistöpäätösten käyttö- alan laajentamisen edellä mainittuihin kysymyk- siin (UaVL 7/2000 vp).

Valiokunta toteaa, että unionisopimuksen 17 ja 25 artiklaa (poliittisten ja turvallisuusasiain komitea) koskevat muutokset tehtiin vasta Nizzan Eurooppa-neuvoston kokouksessa, joten niitä ei voitu käsitellä etukäteen valiokunnassa.

Valiokunta yhtyy kuitenkin hallituksen esityk- sen kantaan, jonka mukaan tehdyt muutokset vastaavat kehitystä, joka on tapahtunut etenkin YUTP:n päätöksenteon tehostamisessa ja unio- nin kriisinhallintakyvyn vahvistamisessa, ja pi- tää tästä syystä näitä muutoksia hyväksyttävinä.

Valiokunta viittaa tiiviimpää yhteistyötä YUTP-kysymyksissä koskevien muutosten osal- ta edellä asianomaisessa kohdassa esitettyyn.

EY:n tuomioistuimia koskevat muutokset Vuoden 2000 HVK:n valmistelujen yhteydessä kiinnitettiin sekä valtioneuvoston että eduskun- nan kannanotoissa huomiota EY:n tuomioistuin- järjestelmän toimivuuteen. Yhteisöjen tuomiois- tuimessa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomiois- tuimessa vireille saatettujen oikeudenkäynti- asioiden lukumäärä on lisääntynyt jatkuvasti.

Laajentumisen myötä tuomioistuimen käsiteltä- väksi tulevien asioiden määrän arvioidaan edel- leen kasvavan. Tuomioistuimille on myös annet- tu uusia lainkäyttötehtäviä.

Lakivaliokunta on lausunnossaan LaVL 16/2001 vp käsitellyt Nizzan sopimuksella EY:n tuomioistuinjärjestelmään tehtyjä muutoksia.

Lakivaliokunnan mukaan uudistus on laajakan- toinen ja välttämätön tehostamaan ja nopeutta- maan EU:n lainkäyttöjärjestelmää. Valiokunta viittaa tuomioistuinjärjestelmän muuttamista koskevien yksityiskohtien osalta mainittuun la- kivaliokunnan lausuntoon.

Lakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että Nizzan sopimuksella tehtyjen muutosten jäl- keen määräenemmistöllä päätettävään tuomiois- tuimen työjärjestykseen jää sellaisia laillista oi- keudenkäyntijärjestystä ja asianosaisen oikeus- asemaa koskevia säännöksiä, joiden säätäminen

(8)

nan lausunnossa esitettyyn käsitykseen, että Eu- roopan unionista tehty sopimus ja Euroopan ih- misoikeussopimuksen takaamat oikeusvaltiolli- set ja kansanvaltaiset periaatteet edellyttävät unionin tason lainkäyttöelinten noudattaman oi- keudenkäyntijärjestyksen sääntelemistä tavalla, joka turvaa EU-tason ja kansallisen tason parla- mentaarisen päätösvallan.

Ulkoasiainvaliokunta toteaa lakiasiainvalio- kunnan lausuntoon viitaten, että hallituksen tu- lee ryhtyä toimenpiteisiin edistääkseen tällaisen sääntelyn aikaansaamista.

Unionisopimuksen 7 artiklan täydentäminen Nizzan sopimus muuttaa unionisopimuksen 7 ar- tiklaan sisältyviä määräyksiä unionin perusperi- aatteiden rikkomistapauksiin sovellettavista menettelyistä. Nämä muutokset edellyttivät myös EY:n perustamissopimuksen 309 artiklan teknistä muuttamista.

Artiklan 1 kohtaan sisältyvän uuden menette- lyn nojalla unionissa voidaan käsitellä jäsenval- tion toimia jo siinä vaiheessa, kun on olemassa selvä vaara, että se rikkoo vakavasti unionisopi- muksen 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaat- teita. Mainitun määräyksen mukaan unioni pe- rustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kan- sanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaattei- siin. Neuvosto voi 1 kohdassa määrätyn päätök- sentekomenettelyn mukaisesti antaa jäsenval- tiolle suosituksia.

Varsinaisista jäsenvaltioihin perusperiaattei- den rikkomisen takia kohdistettavista sanktiois- ta päätetään edelleen valtion- tai hallitusten pää- miesten kokoonpanossa kokoontuvassa neuvos- tossa. EY:n tuomioistuimelle annetaan unioniso- pimuksen 46 artiklan muutoksella toimivalta kä- sitellä 7 artiklaan liittyviä kysymyksiä rajoite- tusti eli vain menettelyjä koskevilta osin.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 38/2001 vp käsitellyt unionisopimuksen 7 artiklan muutosta perustuslain kannalta. Ulko- asiainvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan arvioon, jonka mukaan uuden menettelyn voi- daan katsoa nostavan kynnystä turvautua varsi- naiseen sanktiomenettelyyn. Valiokunta pitää

perustuslakivaliokunnan tavoin muutosta aiheel- lisena.

Muut Nizzan sopimuksen ja päätösasiakirjan sisältämät määräykset

Valiokunnalla ei ole huomauttamista Nizzan so- pimuksen sisältämiin tilintarkastustuomioistuin- ta, talous- ja sosiaalikomiteaa, alueiden komiteaa sekä Euroopan investointipankkia ja Euroopan keskuspankkia koskeviin määräyk- siin. Valiokunta pitää hyväksyttävinä myös sopi- mukseen sisältyviä määräyksiä sosiaalisen suo- jelun komitean perustamisesta sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen takia suoritettavista toimenpiteistä.

Sopimukseen sisältyvien Eurojust-yhteistyö- tä koskevien määräysten osalta valiokunta viit- taa lakivaliokunnan lausuntoon (LaVL 16/2001 vp).

Valiokunta kiinnittää huomiota Nizzan sopi- mukseen liittyvään julistukseen numero 22, jon- ka mukaan vuodesta 2002 alkaen yksi Eurooppa- neuvoston kokous pidetään kunakin puheenjoh- tajakautena Brysselissä. Saman julistuksen mu- kaan kaikki Eurooppa-neuvoston kokoukset pi- detään Brysselissä sen jälkeen, kun unionissa on 18 jäsentä. Valiokunta pitää päätöstä erityisesti uusien jäsenvaltioiden kannalta valitettavana, koska Eurooppa-neuvoston kokousten järjestä- minen jäsenvaltiossa on tarjonnut hyvän mah- dollisuuden lisätä EU:n tuntemusta ja kiinnos- tusta unionissa käsiteltäviä asioita kohtaan.

Nizzan sopimuksen hyväksyminen

Perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 38/2001 vp)

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että Nizzan sopimuksen sisältämät yhteisön toi- mielin- ja päätöksentekojärjestelmän muutokset ovat periaatteellisesti hyvin olennaisia EU:n yk- sittäiselle jäsenvaltiolle, joka käyttää "osaa su- vereniteetistaan yhdessä muiden täysivaltaisten jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisen yhteistoi- minnan hyväksi" (PeVL 14/1994 vp, s. 3/I). Pe-

(9)

rustuslakivaliokunta yhtyy lausunnossaan halli- tuksen käsitykseen, jonka mukaan se kuuluu eduskunnan hyväksyttäviin sopimuksiin perus- tuslain 94 §:n 1 momentin "merkitykseltään huo- mattava" -perusteen nojalla.

Lausunnossa todetaan perustuslakivaliokun- nan yhtyvän hallituksen esityksen käsitykseen siitä, mitkä Nizzan sopimuksen määräykset kuu- luvat lainsäädännön alaan. Lisäksi perustuslaki- valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä budjettivallan kannalta merkittäviksi mainitut määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa käsitel- lään kattavasti Nizzan sopimuksen voimaansaat- tamista Suomen perustuslain säännösten kannal- ta. Perustuslakivaliokunta päätyy lausunnos- saan siihen, että sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka edellyttäisivät supistetun perustuslainsää- tämisjärjestyksen käyttämistä. Nizzan sopimuk- sen voimaansaattamista koskeva lakiehdotus voidaan siten perustuslakivaliokunnan mukaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella ulkoasiainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että eduskunta hyväksyy Nizzassa 26 päivänä helmikuuta 2001 Belgian ku- ningaskunnan, Tanskan kuningaskun- nan, Saksan liittotasavallan, Hel- leenien tasavallan, Espanjan kuningas- kunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suur- herttuakunnan, Alankomaiden kunin- gaskunnan, Itävallan tasavallan, Portu- galin tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan ja Ison-Bri- tannian ja Pohjois-Irlannin yhdisty- neen kuningaskunnan välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroo- pan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuk- sen, ja

että lakiehdotus hyväksytään muut- tamattomana.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Liisa Jaakonsaari /sd

vpj. Eva Biaudet /r

jäs. Ulla Anttila /vihr (osittain) Antti Kalliomäki /sd Bjarne Kallis /kd Ilkka Kanerva /kok Antero Kekkonen /sd Kimmo Kiljunen /sd Juha Korkeaoja /kesk

Outi Ojala /vas (osittain) Kalevi Olin /sd

Sirpa Pietikäinen /kok Hannu Takkula /kesk Martti Tiuri /kok Ben Zyskowicz /kok vjäs. Markku Markkula /kok

Esko-Juhani Tennilä /vas.

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Antti Pelttari.

(10)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tässä laissa tarkoitettua valtion tukea ei voida maksaa, jos Euroopan komissio on tehnyt päätöksen Euroopan unionin toimin- nasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 koh-

vuonna 1999 50 prosenttiin niiden BKTL:sta. Kaikkia jäsenvaltioita vuonna 1999 koskevaa rajaa, joka on 50 prosenttia niiden BKTL:sta, sovelletaan edelleen siihen asti

Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tu- kemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien

Jäsenvaltioilla voidaan siten katsoa olevan joko yksinomaista tai unionin kanssa jaettua toimivaltaa erityisesti sopimuksen kehitysyh- teistyön painopisteitä, rahoitusta ja

Ehdotetun uuden 23 a artiklan mukaan Euroopan arvo- paperimarkkinaviranomainen voi pyytää luottoluokituslaitoksilta, niiden toimintaan osallisina olevilta henkilöiltä,

Kumotaan toimielimistä Euroopan unionin laajentumista silmällä pitäen tehty pöytäkirja, joka on liitetty Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen

Komissiolle ehdotetaan siirrettäväksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti toimivaltaa täydentää asetusta antamalla delegoituja

Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten