ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 17/2001 vp
Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perusta- missopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asia- kirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopi- muksen lainsäädännön alaan kuuluvien mää- räysten voimaansaattamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 18 päivänä kesäkuuta 2001 lähet- tänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti kä- siteltäväksi hallituksen esityksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yh- teisöjen perustamissopimusten ja niihin liitty- vien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsäädännön alaan kuulu- vien määräysten voimaansaattamisesta (HE 93/2001 vp).
Lausunnot
Eduskunnan päätöksen mukaisesti suuri valio- kunta, perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnot (SuVL 5/2001 vp, PeVL 38/2001 vp ja LaVL 16/2001 vp), jot- ka ovat tämän mietinnön liitteinä.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - pääministeri Paavo Lipponen - ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja - ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi - oikeuskansleri Paavo Nikula
- erityisasiantuntija Sarita Kaukaoja
- osastopäällikkö Eikka Kosonen, osastopääl-
Piipponen ja linjanjohtaja Jan Store, ulkoasi- ainministeriö
- suurlähettiläs Antti Satuli
- alivaltiosihteeri Antti Peltomäki, neuvottele- va virkamies Mikko Puumalainen ja EU- asioiden neuvonantaja Jari Luoto, valtioneu- voston kanslia
- Eurooppa-oikeuden yksikön päällikkö Jaana Jääskeläinen, oikeusministeriö
- johtaja Erik Forsman, Teollisuuden ja Työn- antajain Keskusliitto
- kansainvälisen yksikön päällikkö Martti Hut- tunen, Palvelutyönantajat ry
- Eurooppa-sihteeri Markku Jääskeläinen, Suo- men Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty, Aka-
va ry
- Ralf Jaari, Kriittiset Eurooppalaiset ry - puheenjohtaja Ulla Klötzer, Vaihtoehto
EU:lle -kansalaisliike
- toiminnanjohtaja Reijo Paananen, Eurooppa- lainen Suomi ry
- puheenjohtaja Jutta Urpilainen, Eurooppalai- sen Suomen nuoret ry
- ministeri Jaakko Iloniemi - ministeri Max Jakobson - professori Esko Antola
- valtiotieteen tohtori Tuomas Forsberg - erikoistutkija, valtiotieteen tohtori Hanna
Ojanen
- tutkimuspäällikkö Teija Tiilikainen
- vieraileva tutkija, valtiotieteen tohtori Pekka Visuri.
HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväk-
syisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espan- jan, Ranskan, Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä tehdyn Nizzan sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perus- tamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta. Sopimus ja siihen liittyvä päätösasiakirja allekirjoitettiin Nizzassa 26 päivänä helmikuuta 2001. Päätösasiakirjaan sisältyy 27 julistusta, jotka allekirjoittajavaltioi- den konferenssi on hyväksynyt tai ottanut huo- mioon.
Nizzan sopimuksen määräykset liittyvät pää- osin yhteisön toimielin- ja päätöksentekojärjes- telmän mukauttamiseen laajentumisen mahdol- listamiseksi. Keskeisimmät määräykset koske- vat ääntenpainotusta neuvostossa päätettäessä asioita määräenemmistöllä, Euroopan parla- menttiin jäsenvaltioista valittavien edustajien määrää, komission kokoonpanoa, nimittämis- menettelyä ja sisäisen työn organisointia ja ko- mission puheenjohtajan asemaa. Päätöksenteko- järjestelmää muutetaan laajentamalla määrä- enemmistöpäätösten ja yhteispäätösmenettelyn soveltamisalaa.
Kauppapolitiikassa yhteisön toimivaltaa laa- jennetaan sisällyttämällä palvelut sekä henkisen omaisuuden kaupalliset näkökohdat tietyin ra- jauksin yhteisön yhteiseen kauppapolitiikkaan.
Tiiviimmän yhteistyön eli joustavuuden käyttöä helpotetaan Euroopan yhteisöjen perustamis-
sopimuksen sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla ja mahdollistetaan sen käyttö ulko- ja turvallisuus- politiikan täytäntöönpanossa. Yhteisöjen tuo- mioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen rakenteeseen, kokoonpanoon ja toi- mivaltaan liittyvillä muutoksilla pyritään tehos- tamaan tuomioistuimien toimintaa.
Euroopan parlamentin asemaa vahvistetaan antamalla parlamentille yleinen kanneoikeus yh- teisön tuomioistuimessa ja mahdollisuus hank- kia lausunto suunniteltujen kansainvälisten sopi- musten yhteisön oikeuden mukaisuudesta. Va- pauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perus- vapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteiden suojaa vahvistetaan luomalla näi- den periaatteiden vakavaa rikkomista koskevia vaaratilanteita varten menettelyt.
Nizzan sopimuksen voimaantulo edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot ratifioivat sen valtio- sääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.
Sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensim- mäisenä päivänä sen jälkeen, kun kaikki allekir- joittajavaltiot ovat tallettaneet ratifioimiskirjan- sa. Esitykseen liittyy ehdotus laiksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisö- jen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsäädännön alaan kuulu- vien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotet- tu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasaval- lan presidentin asetuksella tarkemmin säädet- tävänä ajankohtana samanaikaisesti Nizzan so- pimuksen kanssa.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut
Yleistä
Vuoden 2000 hallitusten välisen konferenssin (jäljempänä HVK) tarkoituksena oli mukauttaa EU:n päätöksentekomenettelyjä, jotta unioni pystyisi toimimaan tehokkaasti myös laajentu- misen jälkeen. HVK:ssa käytyjen neuvottelujen asialistan runko sisältyi jo Amsterdamin sopi- mukseen.
Suomen valmistautuminen vuoden 2000 halli- tusten väliseen konferenssiin
Valtioneuvosto antoi ulkoasiainvaliokunnan lausunnossaan (UaVL 9/1999 vp) edellyttämän selonteon Suomen lähtökohdista ja tavoitteista Euroopan unionin vuoden 2000 hallitusten väli- sessä konferenssissa (VNS 1/2000 vp). Ulko- asiainvaliokunta laati selontekoa koskevan mie- tinnön (UaVM 2/2000 vp) saatuaan sitä koske- vat lausunnot suurelta valiokunnalta (SuVL 1/2000 vp) ja perustuslakivaliokunnalta (PeVL 2/2000 vp).
Mietinnössään valiokunta korosti laajentumi- sen ensisijaisuutta EU:n toiminnassa sekä laa- jentumiseen valmistautumista perussopimusten uudistamisen keskeisenä perusteena.
Yhteistyö valtioneuvoston ja eduskunnan vä- lillä neuvottelujen aikana
Ulkoasiainvaliokunta voi yhtyä suuren valio- kunnan lausuntoon (SuVL 5/2001 vp) sisälty- vään arvioon, jonka mukaan valtioneuvosto huo- lehti koko neuvotteluprosessin ajan moitteetto- masti eduskunnan myötävaikuttamisen turvaa- misesta kaikissa neuvottelujen vaiheissa ja kaik- kien neuvoteltavina olevien asiakysymysten osalta.
Suuren valiokunnan lausunnossa viitataan yh- teydenpidon valtioneuvoston ja eduskunnan asianomaisten valiokuntien (ulkoasiainvalio- kunta ja suuri valiokunta) välillä jatkuneen myös
menettelyä hyvänä osoituksena valtioneuvoston ja eduskunnan toimivasta yhteistyöstä, mutta to- teaa, että epävirallinen yhteydenpito itse neuvot- telujen aikana ei oikeuta valtioneuvostoa aina- kaan merkittävällä tavalla poikkeamaan edus- kunnan perustuslain 97 §:n mukaisesti hyväksy- mistä kannoista.
Yleisarvio Nizzan sopimuksesta
Valiokunta yhtyy hallituksen esityksen arvioon, jonka mukaan Nizzan sopimus mahdollistaa unionin laajentumisen, vaikka neuvottelujen tu- loksena syntynyt sopimus ei vastaakaan kaikilta osiltaan Suomen tavoitteita.
Valiokunta toteaa, että Nizzan sopimus ei vastaa Suomen tavoitteita EU:n päätöksenteko- menettelyjen selkeyden ja läpinäkyvyyden pa- rantamisessa. Valiokunta arvioi myös, että sopi- muksella puututaan unionin toimivuuden kan- nalta tärkeään ja herkkään tasapainoon pienten ja suurten jäsenvaltioiden vaikutusvallan välillä tavalla, joka heikentää pienten jäsenvaltioiden suhteellista asemaa.
Nizzan sopimusta koskevien neuvottelujen painottuminen aivan neuvottelujen loppuvaihee- seen siten, että Nizzan Eurooppa-neuvoston ko- kouksessa käytiin vielä pitkällisiä neuvotteluja suuresta osasta HVK:n asialistaa, korostaa va- liokunnan mielestä tarvetta kehittää menette- lyjä, joilla EU:n perussopimusten muutoksia valmistellaan. Valiokunta toteaa, että vuoden 2004 hallitusten välisen konferenssin valmiste- lujen voidaan ainakin tämän hetken arvioiden mukaan merkitsevän parannusta tähän kysymyk- seen.
Nizzan sopimuksen julistus unionin tulevai- suudesta
Euroopan unionin tulevaa kehittämistä koskeva valmistelu on käynnistynyt Nizzan sopimuksen hyväksyneen konferenssin päätösasiakirjaan si- sältyvän julistuksen (n:o 23) nojalla. Valiokunta toteaa unionin tulevaisuuskeskustelua koskevan
van valiokunnan käsiteltävänä mietinnön laati- mista varten.
Nizzan sopimuksen keskeiset muutokset EU:n perussopimuksiin
Äänten painotus neuvostossa
Valmistauduttaessa neuvotteluihin valtioneu- voston lähtökohta, johon eduskunta yhtyi ulko- asiainvaliokunnan mietinnön mukaisesti, oli, että ääntenpainotusjärjestelmään voidaan hy- väksyä muutoksia sillä edellytyksellä, että muis- sa institutionaalisissa kysymyksissä päästään tyydyttäviin tuloksiin. Tavoitteena oli löytää äänten painotukseen yksinkertainen ja selkeä ratkaisu, joka olisi sovellettavissa laajentumis- prosessin joka vaiheessa. Äänten painotuksen muuttamisessa lähtökohtana oli sellainen ääni- asteikko, joka ottaa riittävästi huomioon myös pienten jäsenvaltioiden keskinäiset erot ja joka turvaa myös sen, että määräenemmistö edustaa aina myös jäsenvaltioiden enemmistöä.
Nizzan sopimuksen mukaan äänten painotus- ta neuvostossa muutetaan 1 päivästä tammikuu- ta 2005 alkaen. Kaikkien jäsenvaltioiden ääni- määrä kaksinkertaistetaan, jonka lisäksi kaikille jäsenvaltioille Luxemburgia lukuun ottamatta annetaan myös lisä-ääniä, jotka jakautuvat niin, että suurempien jäsenvaltioiden suhteellinen osuus äänistä kasvaa. Määräenemmistön muo- dostamiseen vaadittavaa ääniosuutta, joka on nykyisin 71,26 prosenttia jäsenvaltioiden yh- teenlasketusta äänimäärästä neuvostossa, muu- tetaan niin, että se 27 jäsenvaltion unionissa nousisi 73,91 prosenttiin kokonaisäänimäärästä.
Neuvoston määräenemmistöpäätöksentekoon li- sätään äänien määräenemmistön lisäksi kaksi uutta edellytystä. Kun tehdään päätös komission ehdotuksesta, tulee puoltavien äänien edustaa jä- senvaltioiden enemmistöä. Lisäksi neuvoston määräenemmistöpäätöksen edellytyksenä on erillinen väestökynnys, jonka mukaan määrä- enemmistön muodostavien jäsenvaltioiden yh- teenlaskettu väkiluku on oltava vähintään 62 prosenttia unionin koko väestöstä.
Valiokunta toteaa, että äänten painotukseen tehtävät muutokset täyttävät tyydyttävästi Suo-
men asettamat tavoitteet. Valiokunta yhtyy hal- lituksen esityksen kantaan, jonka mukaan hy- väksytty kokonaisratkaisu ei kuitenkaan vastaa Suomen tavoitetta tasapainoisesta kokonais- ratkaisusta, koska äänten jakautuminen ei perus- tu objektiivisiin kriteereihin eikä lopputulosta voida päätöksenteon tehokkuuden ja järjestel- män selkeyden kannalta pitää hyvänä. Sopimuk- seen sisältyvän 62 prosentin väestökynnyksen merkitys suurten jäsenvaltioiden vaikutusmah- dollisuuksien kannalta voi valiokunnan mielestä olla suurempi kuin hallituksen esityksessä tode- taan. Väestökynnyksen käyttöönoton myötä kol- me suurinta EU:n jäsenvaltiota pystyvät yhdes- sä estämään päätösten synnyn ja siten ne saavat käyttöönsä veto-oikeuden.
Komissio
Suomen selkeä lähtökohta komission kokoonpa- non suhteen oli, että komissiossa tulee jatkossa- kin olla yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta, kos- ka tämä turvaa parhaiten komission legitimitee- tin ja jäsenvaltioiden tasavertaisen aseman laa- jentumisten jälkeenkin vaarantamatta kollegion työskentelyn tehokkuutta.
Nizzan sopimuksella komission kokoa muute- taan 1 päivästä tammikuuta 2005 siten, että muo- dostettavassa uudessa komissiossa on enää yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta. Nizzan so- pimuksessa asetetaan komissiolle myös enim- mäisjäsenmäärä. Sopimuksen siirtymäjärjeste- lyn mukaisesti komission jäsenmäärää vähenne- tään jäsenvaltioiden lukumäärää pienemmäksi, kun unionin jäsenmäärä nousee 27:ään. Myös komission muodostamismenettely uudistetaan Nizzan sopimuksella siten, että komission pu- heenjohtaja ja jäsenet valitaan määräenemmis- töllä.
Hallituksen esityksessä todetaan, että Suo- men neuvottelutavoitteet komission kokoonpa- non suhteen eivät täysin toteutuneet, koska ko- mission jäsenmäärä voi jossain vaiheessa olla pienempi kuin jäsenvaltioiden lukumäärä, jol- loin kaikilla jäsenvaltioilla ei ole kansalaistaan kollegiossa. Toisaalta komissiossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta varsin pitkään, koska kokoonpanoa rajoitetaan vasta silloin, kun unio-
nissa on 27 jäsenvaltiota. Valiokunta pitää halli- tuksen tavoin merkittävänä sopimukseen kirjat- tua ehdotonta tasapuolisen vuorottelun peri- aatetta komission kokoonpanossa sen jälkeen, kun EU:n jäsenenä on enemmän kuin 27 valtiota.
Komission valintatavan suhteen ulkoasiain- valiokunta viittaa suuren valiokunnan lausun- toon, jonka mukaan Nizzan sopimukseen sisälty- vää siirtymistä määräenemmistöpäätöksente- koon komission puheenjohtajan ja jäsenten va- linnassa ei viime hetken aloitteena ehditty käsi- tellä eduskunnan valiokunnissa. Ulkoasiain- valiokunta yhtyy suuren valiokunnan kantaan, jonka mukaan ratkaisu on kuitenkin täysin tyy- dyttävä, koska se vahvistaa komission asemaa vähentämällä niitä mahdollisuuksia jäsenvaltioi- den väliseen kaupankäyntiin, jotka liittyvät yksi- mielisyysvaatimukseen.
Suuri valiokunta korostaa lausunnossaan, että Euroopan unionin institutionaalisen kehityksen nykyvaiheessa komission kollegiaalinen luonne ja sen jäsenten keskinäinen tasa-arvo ovat pie- nelle jäsenvaltiolle erityisen tärkeitä. Ulko- asiainvaliokunta pitää suuren valiokunnan ta- voin tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa ja tar- vittaessa selvittää eduskunnalle, miten komis- siolle annettu valta päättää varapuheenjohtajien- sa lukumäärästä ja valinnasta sekä komission puheenjohtajan tehostettu ohjausvalta suhteessa komission toimintaan vaikuttavat EU:n instituu- tioihin kokonaisuutena.
Euroopan parlamentti
Suomen lähtökohtana oli, ettei Euroopan parla- mentin jäsenten enimmäismäärään tehtäisi muu- toksia. Suomen näkemyksen mukaan ratkaisun tuli olla sellainen, että se takaisi kaikille jäsen- valtioille mahdollisuuden asianmukaiseen edus- tautumiseen Euroopan parlamentissa. Ulko- asiainvaliokunta suhtautui mietinnössään UaVM 2/2000 vp myös kielteisesti yleiseurooppalais- ten listojen käyttöönottoon Euroopan parlamen- tin vaalissa.
Nizzan sopimuksella vahvistettu Suomesta valittavien edustajien määrä (13) on hallituksen
nen ja mahdollistaa asianmukaisen edustautumi- sen.
Ulkoasiainvaliokunta yhtyy suuren valiokun- nan lausunnossa esitettyyn kantaan, jonka mu- kaan Nizzan konferenssissa sovittua Euroopan parlamentin paikkajakoa ei kuitenkaan voi pitää hyväksyttävänä siltä osin, kuin eräille hakijaval- tioille on varattu vähemmän paikkoja kuin väki- määrältään vastaaville nykyisille jäsenvaltioil- le. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että hakijaval- tioita koskevat epäjohdonmukaisuudet tulee kor- jata liittymissopimuksissa. Valiokunta huomaut- taa myös, että hallituksen esityksestä on jostain syystä jäänyt pois tätä asiaa koskeva julistuk- seen 20 sisältyvä taulukko, joka sisältää mm. ää- nimäärät neuvostossa ja Euroopan parlamentin jäsenmäärät 27 jäsenen unionissa.
Nizzan sopimuksella artiklaan lisätään uusi toinen kohta, jonka mukaan neuvosto vahvistaa yhteispäätösmenettelyä noudattaen Euroopan ta- solla toimivia poliittisia puolueita ja erityisesti niiden rahoitusta koskevat säännöt. Valiokunta korostaa hallituksen esityksen mainintaa, jonka mukaan uusi oikeusperusta ei mahdollista yleis- eurooppalaisten listojen käyttöönottoa.
Määräenemmistöpäätösten sekä yhteispäätös- menettelyn käyttöalan laajentaminen
Suomi on ollut valmis tukemaan määräenemmis- töpäätöksenteon laajentamista unionin toiminta- kyvyn varmistamiseksi. Suomi on tämän yleis- kannan mukaisesti johdonmukaisesti tukenut määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista sekä vuoden 1996 että vuoden 2000 HVK:ssa.
Tavoitteena on ollut turvata päätöksenteon te- hokkuus laajentuneessa unionissa.
Suomi ei ollut valmis määräenemmistöpää- töksenteon laajentamiseen kysymyksissä, jotka liittyivät unionin perusluonteeseen. Tällaisina kysymyksinä pidettiin perussopimuksia ja muu- ta primäärioikeutta, jäsenvaltioiden erillistä hy- väksymistä edellyttäviä neuvoston päätöksiä, yhteistä toimielinjärjestelmää, eräitä talousar- vion ulkopuolisia rahoitusjärjestelyjä sekä unio- nin ja jäsenvaltioiden välistä toimivaltaa koske-
Nizzan sopimuksella yksimielisyysvaatimus korvataan määräenemmistöpäätöksenteolla 37:ssä EY:n perustamissopimuksen tai unioniso- pimuksen artiklassa. Näistä 22 artiklassa siirry- tään määräenemmistöpäätöksentekoon Nizzan sopimuksen voimaan tullessa. Muissa artiklois- sa määrätään määräenemmistöpäätöksenteko otettavaksi käyttöön sopimuksen nojalla tietty- nä myöhempänä ajankohtana tai neuvoston yksi- mielisellä päätöksellä. Yhteispäätösmenettely otetaan käyttöön viidessä tapauksessa sopimuk- sen voimaantulon yhteydessä sekä tietyissä maa- hanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevis- sa kysymyksissä myöhempänä ajankohtana neu- voston yksimielisellä päätöksellä.
Valiokunta voi yhtyä hallituksen esityksen ar- vioon, jonka mukaan määräenemmistöpäätösten käyttöalan laajentaminen vastaa kohtuullisen hyvin Suomen neuvotteluille asettamia tavoittei- ta.
EY:n perustamissopimuksen 133 artikla. Yh- teistä kauppapolitiikkaa koskevan 133 artiklan muuttaminen on valiokunnan mielestä merkittä- vimpiä Nizzan sopimuksen sisältämiä muutok- sia. Sopimuksella muutetaan 133 artiklaa siten, että artiklan soveltamisalaan eli yhteisen kaup- papolitiikan piiriin sisällytetään palvelut tietyin poikkeuksin (kulttuuri- ja audiovisuaalipalvelut sekä koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut) sekä henkisen omaisuuden kaupalliset näkökohdat.
Kauppapolitiikkaa koskevia sopimusmääräyk- siä on tarkennettu esimerkiksi kirjaamalla 133 artiklaan aiempaa tarkemmin ne alat, joilla sopi- muksen tekeminen edellyttää yksimielisyyttä.
Eduskunnan valiokunnat käsittelivät konfe- renssin aikana kysymystä useaan otteeseen (esi- merkiksi UaVL 8/2000 vp ja SuVL 5/2000 vp).
Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että muutetun 133 artiklan sisällössä otetaan huomioon keskeiset em. ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokun- nan lausuntoihin sisältyvät kannanotot.
Sopimuksella tarkennettiin myös menettely- jä, joiden mukaan komission on kuultava neu- voston nimeämää erityiskomiteaa neuvottelujen aikana. Jäsenvaltioiden mahdollisuuksia seurata nykyistä paremmin yhteistä kauppapolitiikkaa
koskevia neuvotteluja korostettiin ulkoasiain- valiokunnan ja suuren valiokunnan toimesta konferenssin aikana (UaVL 8/2000 vp ja SuVL 5/2000 vp).
Valiokunta edellyttää suuren valiokunnan lausuntoon (SuVL 5/2001 vp) viitaten, että val- tioneuvoston on kiinnitettävä erityistä huomiota jäsenvaltioiden seurantamahdollisuuksien pa- rantamista koskevan sopimusmääräyksen täy- täntöönpanoon. Valiokunta pitää myös tärkeänä yhteisen kauppapolitiikan kehityksen kannalta, että muutettua 133 artiklan 3 kohdan määräystä, jonka mukaan neuvoston ja komission tehtävänä on huolehtia, että neuvotellut sopimukset ovat yhteisön sisäisten politiikkojen ja sääntöjen mu- kaisia, noudatetaan huolellisesti.
Tiiviimpi yhteistyö
Suomen lähtökohta tiiviimpää yhteistyötä eli joustavuutta koskevien sopimusmääräysten muuttamiseen HVK:ssa oli varauksellinen. Val- tioneuvosto ei selonteossaan pitänyt tarpeellise- na Amsterdamin sopimuksen joustavuusmää- räysten perusteellista muuttamista, mutta oli kuitenkin valmis käsittelemään joustavuuden käyttökynnystä osana määräenemmistöpäätös- kysymystä. Ulkoasiainvaliokunta ei mietinnös- sään UaVM 2/2000 vp pitänyt perusteltuna pe- russopimusten joustavuutta koskevien määräys- ten muuttamista.
Kun tiiviimpi yhteistyö HVK:n kuluessa nou- si neuvottelujen kohteeksi, valtioneuvoston toi- mittamien lisäselvitysten pohjalta eduskunta hy- väksyi tiettyjen joustavuutta koskevien sopi- musmuutosten tekemisen (UaVL 9/2000 vp ja SuVL 5/2000 vp).
Nizzan sopimuksessa määritellään joustavuu- den aloittamiseen vaadittava jäsenvaltioiden määrä nykyisen jäsenmaiden enemmistön sijas- ta kahdeksaksi. Nizzan sopimuksella poistetaan myös mahdollisuus niin sanottuun hätäjarruun EY:n perustamisopimuksen soveltamisalalla ja oikeus- ja sisäasioiden yhteistyössä. Muutoksen jälkeen tiiviimpään yhteistyöhön siirtyminen voidaan esitellä Eurooppa-neuvoston keskustel- tavaksi, ei sen sijaan enää yksimielisesti ratkais- tavaksi.
Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kos- kee muutos, joka mahdollistaa tiiviimmän yh- teistyön yhteisen toiminnan tai kannan täytäntöönpanossa. Myös joustavuusmääräysten rakennetta selkeytetään kokoamalla joustavuu- den yleiset edellytykset yhteen. Valiokunta yh- tyy hallituksen esityksen kantaan, jonka mu- kaan tiiviimmän yhteistyön edellytykset eivät si- sällöllisesti poikkea merkittävästi voimassa ole- vista määräyksistä.
Ulkoasiainvaliokunta yhtyy hallituksen esi- tyksessä todettuun Suomen joustavuutta koske- vaan neuvottelutavoitteeseen, jonka mukaan tii- viimmän yhteistyön tulisi olla houkuttelevam- paa unionin toimielinjärjestelmän puitteissa kuin sen ulkopuolella. Valiokunta voi myös yh- tyä hallituksen esityksen arvioon, jonka mukaan joustavuutta koskevaa neuvottelutulosta voi- daan Suomen näkökulmasta pitää hyvänä.
Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kos- kevat muutokset
Vuoden 2000 HVK:n alkaessa ei Suomen tahol- ta pidetty tarpeellisena yhteistä ulko- ja turvalli- suuspolitiikkaa koskevien unionisopimuksen määräysten muuttamista. HVK:n aikana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat unioni- sopimuksen määräykset nousivat neuvottelujen kohteeksi.
Nizzan sopimuksella unionisopimuksen 17 artiklasta poistetaan osuudet, jotka koskevat Länsi-Euroopan unionin (WEU) mahdollista su- lauttamista Euroopan unioniin ja asemaa unio- nin kriisinhallinnassa. Nizzan sopimuksella YUTP:a koskevat määräykset muutetaan siten vastaamaan unionin kriisinhallintakykyä kehi- tettäessä käytännössä jo toteutettuja muutoksia.
Määräenemmistöpäätökset otettiin käyttöön YUTP:n erityisedustajien nimittämisessä sekä niissä unionisopimuksen 24 artiklan mukaan tehdyissä sopimuksissa, jotka tehdään yhteisen toiminnan tai yhteisen kannan täytäntöönpane- miseksi. Valiokunta suhtautui mietinnössään UaVM 2/2001 vp varauksellisesti määräenem- mistöpäätösten käyttöalan laajentamiseen
kin hyväksyi määräenemmistöpäätösten käyttö- alan laajentamisen edellä mainittuihin kysymyk- siin (UaVL 7/2000 vp).
Valiokunta toteaa, että unionisopimuksen 17 ja 25 artiklaa (poliittisten ja turvallisuusasiain komitea) koskevat muutokset tehtiin vasta Nizzan Eurooppa-neuvoston kokouksessa, joten niitä ei voitu käsitellä etukäteen valiokunnassa.
Valiokunta yhtyy kuitenkin hallituksen esityk- sen kantaan, jonka mukaan tehdyt muutokset vastaavat kehitystä, joka on tapahtunut etenkin YUTP:n päätöksenteon tehostamisessa ja unio- nin kriisinhallintakyvyn vahvistamisessa, ja pi- tää tästä syystä näitä muutoksia hyväksyttävinä.
Valiokunta viittaa tiiviimpää yhteistyötä YUTP-kysymyksissä koskevien muutosten osal- ta edellä asianomaisessa kohdassa esitettyyn.
EY:n tuomioistuimia koskevat muutokset Vuoden 2000 HVK:n valmistelujen yhteydessä kiinnitettiin sekä valtioneuvoston että eduskun- nan kannanotoissa huomiota EY:n tuomioistuin- järjestelmän toimivuuteen. Yhteisöjen tuomiois- tuimessa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomiois- tuimessa vireille saatettujen oikeudenkäynti- asioiden lukumäärä on lisääntynyt jatkuvasti.
Laajentumisen myötä tuomioistuimen käsiteltä- väksi tulevien asioiden määrän arvioidaan edel- leen kasvavan. Tuomioistuimille on myös annet- tu uusia lainkäyttötehtäviä.
Lakivaliokunta on lausunnossaan LaVL 16/2001 vp käsitellyt Nizzan sopimuksella EY:n tuomioistuinjärjestelmään tehtyjä muutoksia.
Lakivaliokunnan mukaan uudistus on laajakan- toinen ja välttämätön tehostamaan ja nopeutta- maan EU:n lainkäyttöjärjestelmää. Valiokunta viittaa tuomioistuinjärjestelmän muuttamista koskevien yksityiskohtien osalta mainittuun la- kivaliokunnan lausuntoon.
Lakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että Nizzan sopimuksella tehtyjen muutosten jäl- keen määräenemmistöllä päätettävään tuomiois- tuimen työjärjestykseen jää sellaisia laillista oi- keudenkäyntijärjestystä ja asianosaisen oikeus- asemaa koskevia säännöksiä, joiden säätäminen
nan lausunnossa esitettyyn käsitykseen, että Eu- roopan unionista tehty sopimus ja Euroopan ih- misoikeussopimuksen takaamat oikeusvaltiolli- set ja kansanvaltaiset periaatteet edellyttävät unionin tason lainkäyttöelinten noudattaman oi- keudenkäyntijärjestyksen sääntelemistä tavalla, joka turvaa EU-tason ja kansallisen tason parla- mentaarisen päätösvallan.
Ulkoasiainvaliokunta toteaa lakiasiainvalio- kunnan lausuntoon viitaten, että hallituksen tu- lee ryhtyä toimenpiteisiin edistääkseen tällaisen sääntelyn aikaansaamista.
Unionisopimuksen 7 artiklan täydentäminen Nizzan sopimus muuttaa unionisopimuksen 7 ar- tiklaan sisältyviä määräyksiä unionin perusperi- aatteiden rikkomistapauksiin sovellettavista menettelyistä. Nämä muutokset edellyttivät myös EY:n perustamissopimuksen 309 artiklan teknistä muuttamista.
Artiklan 1 kohtaan sisältyvän uuden menette- lyn nojalla unionissa voidaan käsitellä jäsenval- tion toimia jo siinä vaiheessa, kun on olemassa selvä vaara, että se rikkoo vakavasti unionisopi- muksen 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaat- teita. Mainitun määräyksen mukaan unioni pe- rustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kan- sanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaattei- siin. Neuvosto voi 1 kohdassa määrätyn päätök- sentekomenettelyn mukaisesti antaa jäsenval- tiolle suosituksia.
Varsinaisista jäsenvaltioihin perusperiaattei- den rikkomisen takia kohdistettavista sanktiois- ta päätetään edelleen valtion- tai hallitusten pää- miesten kokoonpanossa kokoontuvassa neuvos- tossa. EY:n tuomioistuimelle annetaan unioniso- pimuksen 46 artiklan muutoksella toimivalta kä- sitellä 7 artiklaan liittyviä kysymyksiä rajoite- tusti eli vain menettelyjä koskevilta osin.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 38/2001 vp käsitellyt unionisopimuksen 7 artiklan muutosta perustuslain kannalta. Ulko- asiainvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan arvioon, jonka mukaan uuden menettelyn voi- daan katsoa nostavan kynnystä turvautua varsi- naiseen sanktiomenettelyyn. Valiokunta pitää
perustuslakivaliokunnan tavoin muutosta aiheel- lisena.
Muut Nizzan sopimuksen ja päätösasiakirjan sisältämät määräykset
Valiokunnalla ei ole huomauttamista Nizzan so- pimuksen sisältämiin tilintarkastustuomioistuin- ta, talous- ja sosiaalikomiteaa, alueiden komiteaa sekä Euroopan investointipankkia ja Euroopan keskuspankkia koskeviin määräyk- siin. Valiokunta pitää hyväksyttävinä myös sopi- mukseen sisältyviä määräyksiä sosiaalisen suo- jelun komitean perustamisesta sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen takia suoritettavista toimenpiteistä.
Sopimukseen sisältyvien Eurojust-yhteistyö- tä koskevien määräysten osalta valiokunta viit- taa lakivaliokunnan lausuntoon (LaVL 16/2001 vp).
Valiokunta kiinnittää huomiota Nizzan sopi- mukseen liittyvään julistukseen numero 22, jon- ka mukaan vuodesta 2002 alkaen yksi Eurooppa- neuvoston kokous pidetään kunakin puheenjoh- tajakautena Brysselissä. Saman julistuksen mu- kaan kaikki Eurooppa-neuvoston kokoukset pi- detään Brysselissä sen jälkeen, kun unionissa on 18 jäsentä. Valiokunta pitää päätöstä erityisesti uusien jäsenvaltioiden kannalta valitettavana, koska Eurooppa-neuvoston kokousten järjestä- minen jäsenvaltiossa on tarjonnut hyvän mah- dollisuuden lisätä EU:n tuntemusta ja kiinnos- tusta unionissa käsiteltäviä asioita kohtaan.
Nizzan sopimuksen hyväksyminen
Perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 38/2001 vp)
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että Nizzan sopimuksen sisältämät yhteisön toi- mielin- ja päätöksentekojärjestelmän muutokset ovat periaatteellisesti hyvin olennaisia EU:n yk- sittäiselle jäsenvaltiolle, joka käyttää "osaa su- vereniteetistaan yhdessä muiden täysivaltaisten jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisen yhteistoi- minnan hyväksi" (PeVL 14/1994 vp, s. 3/I). Pe-
rustuslakivaliokunta yhtyy lausunnossaan halli- tuksen käsitykseen, jonka mukaan se kuuluu eduskunnan hyväksyttäviin sopimuksiin perus- tuslain 94 §:n 1 momentin "merkitykseltään huo- mattava" -perusteen nojalla.
Lausunnossa todetaan perustuslakivaliokun- nan yhtyvän hallituksen esityksen käsitykseen siitä, mitkä Nizzan sopimuksen määräykset kuu- luvat lainsäädännön alaan. Lisäksi perustuslaki- valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä budjettivallan kannalta merkittäviksi mainitut määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa käsitel- lään kattavasti Nizzan sopimuksen voimaansaat- tamista Suomen perustuslain säännösten kannal- ta. Perustuslakivaliokunta päätyy lausunnos- saan siihen, että sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka edellyttäisivät supistetun perustuslainsää- tämisjärjestyksen käyttämistä. Nizzan sopimuk- sen voimaansaattamista koskeva lakiehdotus voidaan siten perustuslakivaliokunnan mukaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella ulkoasiainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy Nizzassa 26 päivänä helmikuuta 2001 Belgian ku- ningaskunnan, Tanskan kuningaskun- nan, Saksan liittotasavallan, Hel- leenien tasavallan, Espanjan kuningas- kunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suur- herttuakunnan, Alankomaiden kunin- gaskunnan, Itävallan tasavallan, Portu- galin tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan ja Ison-Bri- tannian ja Pohjois-Irlannin yhdisty- neen kuningaskunnan välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroo- pan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuk- sen, ja
että lakiehdotus hyväksytään muut- tamattomana.
Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Liisa Jaakonsaari /sd
vpj. Eva Biaudet /r
jäs. Ulla Anttila /vihr (osittain) Antti Kalliomäki /sd Bjarne Kallis /kd Ilkka Kanerva /kok Antero Kekkonen /sd Kimmo Kiljunen /sd Juha Korkeaoja /kesk
Outi Ojala /vas (osittain) Kalevi Olin /sd
Sirpa Pietikäinen /kok Hannu Takkula /kesk Martti Tiuri /kok Ben Zyskowicz /kok vjäs. Markku Markkula /kok
Esko-Juhani Tennilä /vas.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Antti Pelttari.
