Paltamon biojalostamon maamassojen läjitysalue

(1)

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Tammikuu 2021

(2)

http://www.ymparisto.fi

(3)

Yhteystiedot

Hankkeesta vastaava: YVA-konsultti:

KaiCell Fibers Oy Kauppakatu 1 87100 KAJAANI www.kaicellfibers.com Tekninen johtaja Vesa Mikkonen puh. 050 5987 382

etunimi.sukunimi@kaicellfibers.com

FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950

00601 Helsinki www.fcg.fi Projektipäällikkö Kylli Eensalu puh. 0400 973 449 etunimi.sukunimi@fcg.fi

Yhteysviranomainen:

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kalliokatu 4, 87100 PL 115, 87101 KAJAANI

kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi Ympäristöasiantuntija

Tatu Turunen puh. 0295 023 892

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

(4)

Käytetyt lyhenteet

A pinta-ala

AVI Aluehallintovirasto

dB desibeli

ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus EN erittäin uhanalainen laji

ERA erityisesti suojeltavan lajin suojelualue

EU Europan unioni

GTK Geologian tutkimuskeskus

h tunti

ha hehtaari

HW ylin vedenpinta

IUCN International Union for Conservation of Nature

l litra

LSA luonnonsuojeluasetus

LSL luonnonsuojelulaki

m metri

m³ kuutiometri

MAO valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

MHz megahertsi

min minuutti

mm millimetri

Mm³ miljoona kuutiometriä mpy merenpinnan yläpuolella

MP maanpinta

MRL maankäyttö- ja rakennuslaki NT silmälläpidettävä laji

RKY valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö

s sekunti

t tonni

V tilavuus

vt valtatie

VU vaarantunut laji

YVA ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA-ohjelma ympäristövaikutusten arviointiohjelma YVA-selostus ympäristövaikutusten arviointiselostus

(5)

Hanke

Hankkeen tarkoitus, tavoitteet ja suunnitteluti- lanne

KaiCell Fibers Oy suunnittelee uuden biojalostamon rakentamista Kainuuseen Paltamon kuntaan Kylänpuron alueelle. Biojalostamotontin rakennuskuntoon saattaminen edellyttää tasausta ja maansiirtotöitä. Tehdasalueen pintakerrokset pi- tää poistaa ennen maanrakennustöitä. Läjitettä- vien pintamaiden määrä on arviolta enintään 5 Mm³.

KaiCell Fibers Oy selvittää nyt maamassojen läji- tysalueen perustamista varsinaisen tehdasalueen ulkopuolelle, mahdollisimman lähelle tehdasaluetta, jotta maamassojen kuljetustarve pystyttäi- siin minimoimaan. KaiCell Fibers on tehnyt sopimuksen pintamaan läjitystä varten määräalasta, jonka pinta-ala on 49 hehtaaria. Alueelle olisi tarkoitus rakentaa maan kuljetuksen edellyttämiä vä- liaikaisia teitä, maa-ainesten läjityskasa sekä hulevesien selkeytysaltaat. Perustettavalle läjitysalu- eelle sijoitetaan vain tontin tasauksessa syntyviä puhtaita maa-aineksia. Läjitysalueelle ei sijoitu teollista toimintaa. Maansiirtotyön arvioitu kesto on noin 1,5 vuotta.

Biojalostamohankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu vuosina 2017-2018 toteutetussa YVA-me- nettelyssä. Aikaisempi YVA-menettely ei sisältänyt nyt selvitettävän maamassojen läjitysalueen vaikutusten arviointia. Maankaatopaikka vaatii YVA- lainsäädännön mukaisen YVA-menettelyn, jos alue on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, joten suunnitteilla olevan maamassojen läjitysalueen ympäristövaikutukset arvioidaan nyt käynnistettävässä erillisessä YVA-menet- telyssä. Läjitysalueen tekninen suunnittelu on aloitettu vuoden 2020 alussa samanaikaisesti YVA-ohjelman laadinnan kanssa.

Maamassojen läjityspaikan perustaminen liittyy suoraan KaiCell Fibers Oy:n biojalostamohankkee- seen. Hankkeella ei ole suoranaista yhteyttä muihin vireillä oleviin hankkeisiin. YVA-selostusvaiheessa selvitetään mahdollisuuksia hyötykäyttää

vissa rakennushankkeissa seutukunnalla.

Hankealue

Maamassojen läjitysalue sijaitsee Paltamossa Ky- länpuron teollisuusalueeseen liittyvällä alueella, noin kolme kilometriä Paltamon keskustasta itään.

Läjitykseen varattu maa-alue sijaitsee välittömästi biojalostamotontin luoteisrajalla. Hankealue on rakentamatonta, pääasiassa metsätalouskäytössä olevaa kangasmetsää ja ojitettua puustoista suoaluetta.

Hankkeen tekninen kuvaus Alueen esivalmistelu ja täyttö

Ennen läjityksen aloittamista maastosta poistetaan puusto ja rakennetaan sisäinen tieyhteys tehdasalueelta.

Suunnitellun läjitysalueen koko on noin 32 ha. Lä- jitys tehdään luonnon maapohjan varaan. Läjitys- penkereen syrjäyttämä turve poistetaan pengerryksen edetessä. Poistettu turve läjitetään alueelle muiden maamassojen mukana. Pengerryksen suurin korkeus maanpinnasta on 20 metriä. Jyr- kimpien luiskien kaltevuus on 1:3. Penger ympä- röidään avo-ojalla.

Alueen kuivatus

Läjitettävät maamassat ovat puhtaita ylijäämä- maita, eikä maaperässä ole tiedossa olevia haitta- aineita. Täytön aikana ja täytön jälkeen pintava- lunnan mukana tulee kiintoainekuormitusta, joka hallitaan alueen eteläpuolelle toteutettavilla laskeutusaltailla. Valumavedet johdetaan täyttöalu- eelta pintavaluntana ja kootaan ympärysojilla ja johdetaan alueen eteläpuolelle toteutettaviin laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaista valumavedet voidaan johtaa kuten normaalit hulevedet ojia pitkin purkuvesistöön. Laskeutusaltaita tehdään kaksi kappaletta peräkkäin. Laskeutusallas 1 on pienempi ja poistaa karkean kiintoaineksen ve- destä. Laskeutusallas 2 on suurempi tilavuudeltaan ja poistaa hienompaa kiintoainesta vedestä.

Laskeutusaltaat tyhjennetään tarvittaessa. Läjitys- työn ollessa käynnissä altaiden täyttyminen tarkistetaan viikoittain ja ne tyhjennetään tarvittaessa.

Altaissa tulee olla yli 1 metrin vesikerros koko alalla, jotta laskennallinen viivytystilavuus toteutuu. Kertyvä kiintoaine on puhdasta maa-ainesta ja voidaan palauttaa ylijäämämaan läjitysalueelle.

(6)

Läjitystoiminnan loputtua maamassojen läjitys- alue joko jätetään maisemoitumaan luontaisesti tai se voidaan metsittää alueelle luontaisesti soveltuvien puulajien taimilla. Laskeutusaltaat toteutetaan loivilla luiskilla ja täyttötyön päätyttyä altaat tyhjennetään. Tämän jälkeen altaisiin ke- rääntyy täyttöalueelta tulevaa kiintoainetta ja altaiden vesisyvyys vähenee. Altaiden annetaan kasvittua luonnollisesti. Purku-uoman toimivuus tarkistetaan vuosi täyttötyön päätyttyä ja avataan tarvittaessa.

Liikenne

Maa-aines kuljetetaan läjitysalueelle tehdasalueelta rakennettavan sisäisen tieyhteyden kautta.

Julkisia väyliä ei käytetä.

Ilmapäästöt

Hankkeessa pölyämistä syntyy lähinnä maamassojen käsittelyn ja läjityksen yhteydessä sekä ras- kaasta liikenteestä tehdasalueen ja läjityspaikan välillä. Pölyämistä voidaan ehkäistä kuljetusreitin sekä tarvittaessa myös käsiteltävien maa-ainesten kastelulla. Ilmapäästöjä aiheutuu myös maa-ainesten kuljetuskaluston ja työkoneiden pakokaa- supäästöistä.

Melu ja tärinä

Läjitysalueen esivalmistelun aikana melua syntyy metsätyökoneista puuston poiston yhteydessä.

Läjitysvaiheessa pääasiallisena melulähteenä ovat tehdasalueen ja läjityspaikan välinen liikenne sekä maa-aineksen siirrossa ja läjityksessä käytettävät työkoneet. Läjitystoiminnassa ei muodostu tä- rinää lukuun ottamatta raskaan kuljetuskaluston aiheuttamaa tärinää.

Päästöt vesistöön

Läjitystyön aikana ja sen jälkeen, ennen kasvipeitteen kasvua massojen pinnalle, tapahtuu lievää eroosiota ja hienoaineksen kulkeutumista valumavesien mukana. Valumavedet kootaan ojastoon ja johdetaan laskeutusaltaiden kautta purkuvesis- töön.

YVA-menettelyssä selvitettävät ja arvioitavat vaihtoehdot ovat:

VE0: Maamassojen läjitysaluetta ei toteuteta Kyläpuron alueelle. Ylijäämämaat kuljetetaan läjitettäviksi tai hyötykäytettäviksi muualle.

VE1: Maamassojen läjitysalue toteutetaan Pal- tamon biojalostamon tehdastontin luo- teispuolelle 49 hehtaarin suuruiselle alueelle. Läjitettävä maa-aineksen määrä on enintään 5 Mm³.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA- menettely ei ole lupamenettely eikä sen pohjalta anneta päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon pohjaksi.

YVA-menettely on kaksivaiheinen prosessi, jonka ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövai- kutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) ja toisessa vaiheessa ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). Ympäristövaikutusten ar- viointimenettelyä ja arvioinnin sisältövaatimuksia säätävät Laki ympäristövaikutusten arviointime- nettelystä (252/2017) ja Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (277/2017).

Arviointimenettelyn toteuttamisesta vastaa han- kevastaava KaiCell Fibers Oy. Yhteysviranomai- sena toimii Kainuun ELY-keskus. YVA-ohjelman ja -selostuksen laatimisesta vastaavat hankevastaavan toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:n asiantuntijat.

Ympäristön nykytilan kuvaus Maankäyttö

Hankealue sijaitsee noin kolme kilometriä Palta- mon keskustasta itään välittömästi biojalostamotontin luoteisrajalla. Alue sijaitsee yksityisen maanomistajan mailla. Hankealue on nykytilas-

(7)

maa, pääasiassa metsätalouskäytössä olevaa kan- gasmetsää ja ojitettua puustoista suoaluetta.

Hankealuetta lähin teollisuuskäytössä oleva ra- kennus on kohteen eteläpuoleisella kiinteistöllä sijaitseva jätevedenpuhdistamo alle 500 metrin etäisyydellä. Noin kilometri etelään, valtatien 22 eteläpuolella on vanha saha-alue, jossa toimii tällä hetkellä AquaMinerals Finland Oy.

Hankealueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuk- sia. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta länteen.

Hankealueella ei ole erityisiä virkistys- tai matkai- lukohteita eikä reittejä. Kainuun maakuntakaa- vassa osoitettu moottorikelkkailureitti kulkee noin 800 metrin etäisyydellä hankealueen pohjois– ja länsipuolella

Kaavoitus

Alueella on voimassa viisi maakuntakaavaa: Kai- nuun maakuntakaava 2020, Kainuun 1. vaihemaa- kuntakaava, Kainuun kaupan vaihemaakunta- kaava, Kainuun tuulivoimamaakuntakaava (tarkis- taminen vireillä) sekä Kainuun vaihemaakunta- kaava 2030.

Hankealue ei sijaitse yleiskaavoituksen ohjaamalla alueella eikä hankealueella ei ole voimassa asema- kaavaa. Biojalostamon alueen asemakaava on hy- väksytty Paltamon kunnassa 3.6.2019. Kaavaehdo- tuksesta on valitettu hallinto-oikeuteen, joten asemakaava ei ole vielä voimassa. Biojalostamon kaava-alue ei kata maa-ainesten läjitysaluetta.

Maisema ja kulttuuriperintö

Hankealue sijoittuu Oulujärvenseudun maisema- maakunnan itäosaan, kahden maisemamaakun- nan (Oulujärven ja Kainuun ja Kuusamon vaara- maan) vaihettumisvyöhykkeen tienoille. Hanke- alueen suurmaiseman maisemarakenne muodostuu hankealuetta ympäröivistä vaaraselänteistä ja eteläpuolella aukeavasta Oulujärvestä sekä Kiehi- mäjoesta. Paikka, jossa Kiehimäjoki kohtaa Oulu- järven ja johon sijoittuu myös Paltamon kirkon- kylä, muodostaa maiseman solmukohdan.

Hankealueella ei ole valtakunnallisia tai maakun- nallisia maisema-arvoja. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Melalahti-Vaarankylä sijoittuu hankealueen länsipuolelle, lähimmillään

Kiehimänjoen länsipuolella.

Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennet- tuja kulttuuriympäristöjä (RKY) tai rakennussuoje- lulaissa tarkoitettuja suojeltavia kohteita.

Hankkeen lähialueella sijaitsee kolme maakunnallisesti arvokasta kulttuurihistoriallista kohdetta:

Mieslahti, Paltamon kirkko ja pappila, Paltamon tsasouna ja Uittoyhdistyksen makasiini. Kainuun vaihemaakuntakaavassa 2030 on osoitettu myös kirja- ja paperikauppa Paltamon taajamassa uu- tena maakunnallisesti arvokkaana kulttuurihistori- allisena kohteena.

Hankealuetta lähin muinaisjäännös (tervahauta) sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä hankealueen pohjoispuolella.

Maa- ja kallioperä

Pääosa hankealueen kallioperästä on Jormuan ser- pentiniittiä. Hankealueen luoteis-itäpuolella kal- lioperä on Jormuan metabasalttia (osana alueen metabasalttista juonistoa).

Maaperä hankealueen etelä- ja itäosissa on sara- turvetta. Hankealueen koilliskulmassa on hiekka- moreenia ja alueen keskivaiheilla/itäpuolella maa- perä on savea sekä savi/saraturveyhdistelmää.

Hankealueella on läjitysalueen suunnittelun lähtö- tietojen tarkistamiseksi tehty pohjatutkimus helmikuussa 2020 maatutkalla luotaamalla. Turve- vahvuudeksi mitattiin alueen eteläosalla enimmil- lään kolme metriä, joka oli 270 MHz antennin mak- simi mittaussyvyys.

Hankealueen läheisyydessä tai hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse arvokkaita moreenimuodostu- mia tai tuuli- ja rantakerrostumia.

Pohja- ja pintavesi

Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialu- eella. Lähin pohjavesialue on seitsemän kilometrin päässä hankealueesta pohjoiseen sijaitseva Uuran 2-luokan pohjavesialue (nro 1157806). Hankealu- eelta ei ole hydrologisia yhteyksiä pohjavesialu- eille. Alueella ei sijaitse lähteitä tai talousvesikai- voja.

(8)

tilainen puro, jonka kautta hankealueella muodostuvat pintavedet purkautuvat. Osa purosta kuuluu metsälain (MetsäL 1093/1996) 10 §:n mukaisiin metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeisiin elinympäristöihin.

Hankealueen länsipuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä on Kiehimänjoki. Oulujärven Mies- lahti sijaitsee hankealueelta noin kaksi kilometriä etelään.

Yleiset luonto-olosuhteet Kasvillisuus ja luontotyypit

Hankealue on metsien kasvupaikkatyyppien osalta ojitettua korpimuuttumaa, vanhaa peltopohjaa ja pohjoisosissa moreenimaan kangasmetsää. Kiven- näismaan metsät ovat kuivahkoa mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Alueella on runsas ojaverkosto, josta vedet kokoaa alueen länsilaidassa virtaava puro.

Alueelta ei inventoinneissa paikannettu arvokasta ja hankkeessa huomioitavaa luontokohdetta tai huomionarvoista lajistoa. Hankealueelta tarkasteltiin mahdollisia serpentiinikalliopaljastumia tai lohkareita. Alueen turvekankaista johtuen ultra- emäksisten kivilajien vaikutusta ei ilmene pinta- maahan saakka.

Hankealueelle ei sijoitu lakisääteisiä (luonnonsuojelulaki 29 §, Vesilaki 11 § tai metsälaki 10 §) tai Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokitte- lussa merkittäviä luontotyyppejä.

Linnusto ja eläimistö

Hankealue on linnuston elinympäristönä hyvin ta- vanomaista talousmetsää. Alueelle toteutettujen linnustoselvitysten perusteella alueen pesivän maalinnuston tiheys on samaa luokkaa, kuin seudullisesti pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu. Alueelle ei sijoitu kolopuustoista iäk- käämpää metsää, avoimia soita, lehtoja tai pienve- siä, jotka monipuolistaisivat pesimälinnuston elinympäristöä. Alueella esiintyvä maaeläimistö on normaalia Kainuun metsäluonnon yleistä eläin- lajistoa. Hankealueelle toteutettujen luontoselvi- tysten perusteella alueella esiintyy mm. metsä- jänistä ja hirveä.

Luonnonsuojelualueet

Selvitysalueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Lähimmillään noin yh- den kilometrin etäisyydellä hankealueesta kaak- koon sijoittuu Suvirinteen lajiesiintymärajaus (ERA237375). Suojelualue on perustettu erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltaviin lajeihin lu- keutuvan kainuunnurmihärkin suojelemiseksi. Lä- hin Natura-alue on noin 8,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta.

Direktiivilajisto

Liito-orava: Hankealueelle toteutettiin liito-ora- vainventointi toukokuussa 2020. Maastoselvityk- sissä lajista ei tehty havaintoja eikä alueella ole so- veltuvaa elinympäristöä liito-oravalle. Aiempien selvitysten ja uhanalaisrekisterin perusteella lä- himmillään tunnettuja liito-oravan elinalueita sijoittuu Oulujärven rantaan Mieslahden rantamet- siin hankealueen eteläpuolella sekä Kiehimänjoen varrelle alueen luoteis- ja länsipuolella.

Viitasammakko: Hankealueen ensimmäisten maastoselvitysten aikana (liito-orava ja pesimälin- nusto) tarkasteltiin alueen pienvesiä ja viitasam- makolle potentiaalisia elinympäristöjä. Lajia ei ää- nessä havaittu, ja alueen ojikot eivät ole viitasam- makolle parhainta elinympäristöjä.

Luontodirektiivin liitteen IV (a) muu lajisto: alu- eella saattaa ajoittain esiintyä pohjanlepakkoa sekä joitain suurpetoja ja saukkoa, joiden reviirit ovat laajoja. Saukon elinympäristöinä alueen ojikot ja suurempi kokoomaoja eivät ole edustavia virtavesiä. Pohjanlepakolle soveliaita lisääntymis- ympäristöjä ja päivälepopaikkoja ei alueelle sijoitu.

Uhanalaislajisto

Uhanalaispaikkatiedon perusteella (Kainuun ELY- keskus 2020) tarkasteltavalla hankealueella ei ole tiedossa huomionarvoisen lajiston esiintymiä eikä sellaisia kesän 2020 maastoselvityksissä paikannettu.

Ilmasto ja ilmanlaatu

Tarkasteluajanjaksolla 1980-2019 Paltamon alueen vuotuinen keskilämpötila on ollut 2,2ôC, kyl- mimmän kuukauden ollessa tammikuu (keskiläm- pötila -10,9 ôC) ja lämpimin heinäkuu (16,2 ôC).

Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 570 mm, ja

(9)

eella on pysyvä lumipeite marras-joulukuusta huhti-toukokuulle ja paksuimmillaan lumipeite on maaliskuussa.

Hankealueen läheisyydessä ei ole nykyisellään voi- makkaasti ilmanlaatua kuormittavia toimintoja.

Paikallisesti ilmapäästöjä kohteen läheisyydessä muodostuu valtatien 22 liikenteestä.

Melu ja tärinä

Hankealueella ei ole nykytilanteessa melua tai tä- rinää aiheuttavia toimintoja eikä sille kohdistu lä- hialueen muiden toimintojen vuoksi erityistä melu- tai tärinähaittaa. Lähimmät melunlähteet ovat valtatien 22 liikenne noin 900 metriä alueesta etelään sekä Oulu-Kontiomäki -rautatie reilun kilometrin päässä hankealueesta etelään.

Liikenne

Hankealue sijoittuu valtatien 22 (Kajaanintie) sekä Oulu-Kontiomäki -radan pohjoispuolelle. Valta- tien 22 kokonaisliikennemäärä vuonna 2019 oli 3 298 ajoneuvoa/vrk, joista raskasta liikennettä 260 ajoneuvoa (7,9 %). Varsinaiselle hankealueelle ei nykyisellään kohdistu liikennöintiä eikä alueelle johda erillistä kulkuyhteyttä.

Paltamon kautta kulkeva Oulu-Kontiomäki -rata- osuus on henkilöliikenteen käytössä ja sähköis- tetty. Kontiomäeltä eteenpäin rata on vain tavara- kuljetusten käytössä. Paltamon kautta kulkevalla rataosuudella tapahtuvasta liikennöinnistä noin kolme neljäsosaa on tavaraliikenteen kuljetuksia.

Junaliikennettä on rataosuudella ympäri vuoro- kauden.

Arvioitavat ympäristövaikutukset

Tässä YVA-menettelyssä ympäristövaikutusten arviointi on toteutettu maanläjitystoiminnoille ja sen vaatimille rakenteille hankkeen koko elinkaa- ren ajalta.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on kuvattu ym- päristövaikutuksen ilmeneminen ja kohteen herkkyys sekä arvioitu muutoksen suuruutta verrattuna nykytilaan. Herkkyyden ja muutoksen suu- ruuden perustella on määritelty vaikutuksen mer- kittävyys. Vaikutusten arvioinnissa keskitytään

siin. Tämän hankkeen keskeisimpien vaikutukset oletetaan kohdistuvan:

· luonnonoloihin

· pintavesiin (hulevedet)

· ilmanlaatuun (pöly)

· äänimaisemaan (melu)

· maaperään ja pohjavesiin

· maisemaan

· ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen (vir- kistyskäyttö) sekä

· yhteisvaikutuksiin (biojalostamohanke).

Hankkeen ympäristövaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään

Vaihtoehdossa VE0 alue säilyy nykymuotoisena, eikä alueen maa- tai kallioperään kohdistu vaikutuksia. Sen sijaan muualle kuljetettavan maa-aineksen läjittämisestä voi aiheutua maa- ja kallio- perään kohdistuvia vaikutuksia, mutta niitä ei voida arvioida tässä yhteydessä.

Vaihtoehdossa VE1 maaperään kohdistuu vaikutuksia pintamaakerrosten kuorimisesta sisäisen tieyhteyden linjauksella sekä avo-ojan ja laskeutusaltaiden rakentamisesta. Maamassojen läjitys syrjäyttää maakerroksia ja tiivistää maapohjaa, millä on merkitystä lähinnä tekniseltä kannalta.

Maaperä voi pilaantua pienialaisesti polttoaine- ja öljyvuotojen seurauksena. Kuivana aikana voi esiintyy pölyämistä. Pöly ei aiheuta maaperän pi- laantumista. Vaikutusten merkittävyys on vähäi- nen kielteinen.

Kallioperään ei kohdistu vaikutuksia.

Vaikutukset pohjaveteen

Vaihtoehdossa VE0 alue säilyy nykymuotoisena, eikä alueen pohjavesiolosuhteisiin kohdistu vaikutuksia. Sen sijaan muualle kuljetettavan maa-aineksen läjittämisestä voi aiheutua pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia, mutta niitä ei voida arvioida tässä yhteydessä.

Vaihtoehdossa VE1 maarakentaminen voi vaikuttaa paikallisesti ja pienimuotoisesti pohjaveden muodostumiseen muuttamalla pintavaluma-aluei- den rajoja ja imeytymisolosuhteita. Muutokset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Pohjave-

(10)

toaine- ja öljyvuodoista. Vaikutusten ei arvioida ai- heuttavan mainittavia muutoksia pohjaveden muodostumiseen tai laatuun, joten vaikutusten merkittävyyden on arvioitu olevan luokassa ei vaikutusta.

Vaikutukset pintavesiin

Vaihtoehdossa VE0, jossa maanläjitysaluetta ei rakenneta, pintavesien tila ei muutu nykyisestä.

Vaihtoehdossa VE1 maanläjitysalueen pur- kuojassa, jonka pituus maanläjitysalueelta Oulu- järveen on noin 1 km, suurimmat virtaamat kasva- vat hieman maanläjitysalueen käytön aikana, joka on noin puolitoista vuotta. Maanläjitysalueelta lähtevän veden sisältämä kiintoaine voi aiheuttaa ojan pohjan liettymistä ja lähtevän veden sameus ja rautapitoisuus saattavat vaikuttaa ojan ulkonä- köön maanläjitysalueen käytön aikana. Kun maan- läjitys loppuu, alueelta lähtevän veden laatu pa- lautuu vähitellen kohti luonnontilaa. Purkuojan suulla Oulujärvessä vesi laimentuu tehokkaasti ja muutoksia veden laadulle ei arvioida aiheutuvan.

Rakentamisen aikana ja käytön jälkeisenä aikana purkuojaan ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Maanläjitysalueen käytön ja sulkemisen aikana vaikutuksen merkittävyys arvioidaan pur- kuojassa pieneksi. Vaikutuksia ei arvioida olevan hankkeen missään vaiheessa Oulujärvessä purkuojan edustalla.

Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä linnustoon ja eläimistöön

Vaihtoehdossa VE0 hankealueen maankäyttö jat- kuu nykyisellään, eikä alueen kasvillisuuteen, eläi- mistöön tai pesimälinnustoon kohdistu vaikutuksia muutoin kuin alueen metsätaloudesta.

Vaihtoehto VE1 aiheuttaa talousmetsien metsä- tyyppien pinta-alanmenetyksiä sekä yleisen metsä- ja korpilajiston tuhoutumista. Alueen met- sätyypit ovat seudullisesti ja valtakunnallisesti ylei- siä. Alueella on runsaasti korpimuuttumia, joiden pinta-alan menetykset eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia korpiluontotyypeille. Läjitysalueen to- teuttaminen aiheuttaa elinympäristön menetyksiä tavanomaiselle talousmetsien pesimälinnustolle ja yleiselle eläinlajistolle. Alueella ei esiinny huomionarvoista kasvillisuutta, linnustoa, eläimistöä tai direktiivilajiston potentiaalisia elinympäristöjä

luontoarvoille arvioidaan siten merkittävyydel- tään vähäisiksi.

Melu- ja tärinävaikutukset

Vaihtoehdossa VE0 biojalostamon rakentamisessa syntyvät maa-ainekset kuljetetaan valtatietä 22 pitkin muualle, mikä lisää valtatien raskasta liiken- nettä ja melutaso tien vaikutusalueella nousee ny- kyisestä 3-4 desibeliä.

Vaihtoehdossa VE1 merkittävimmät melupäästöt syntyvät varsinaisen läjitystoiminnan aikana. Me- lua syntyy maansiirtodumppereiden ajosta, kuormien kippauksista sekä muista työkoneista. Vaih- toehdon VE1 aiheuttama melu vaimenee lähim- mänkin asuinkiinteistön luona hyvin vähäiselle tasolle. Siten läjityksen äänet voivat olla etenkin itä- tuulella kuultavissa alle 40 dB keskiäänitasolla, joka alittaa selvästi päiväajan 55 dB ohjearvon.

Vaihtoehdon VE1 aiheuttama tärinä voi pehmeil- läkin maapohjilla edetä asumisviihtyvyyttä heiken- tävälle tasolle korkeintaan noin 120 m etäisyy- delle.

Arvion perusteella läjitystoiminnan meluvaikutus on paikallinen, eikä hankkeella ole merkittäviä vaikutuksia lähimpänä olevien asuin- ja lomaraken- nusten melutasoihin. Vaihtoehdon VE1 melu- ja tärinävaikutukset ovat kokonaisuutena lähinnä merkityksettömät.

Vaikutukset ilmanlaatuun

Maamassan kuormauksesta, siirrosta ja läjityk- sestä syntyvien pölypäästöjen arvioidaan aiheutuvan lähinnä massojen kuljetuksesta, jolloin pyöriin jäävää hienoainepitoista maata karisee ajotielle ja leviää kuivuttuaan liikenteen vaikutuksesta pölynä ympäristöön. Kaivuu ei aiheuta merkittävää pölyä- mistä, koska maa-aines on kuivimpia vuodenaikoja lukuun ottamatta valtaosin luonnonkosteaa.

Myöskään kuormien purku ei aiheuta huomatta- vaa pölyämistä paitsi tuulisina päivinä kuivimpina vuodenaikoina.

Pölypäästöjen leviäminen ympäristöön riippuu useista tekijöistä, kuten päästön suuruudesta ja hiukkaskokojakaumasta sekä sääolosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista sekä kasvillisuu- desta.

(11)

toiminnallisen alueen välittömään läheisyyteen, käytännössä lähinnä työmaatien lähiympäristöön ja työmaa-alueelle. Tehdyn arvion perusteella läji- tystoiminnasta syntyvä pölyvaikutus ilman pöly- päästöjen rajoitustoimia, voi nostaa väliaikaisesti työmaatien ja työmaa-alueen lähiympäristön pö- lyaltistusta. Läjitys-toiminnan kestoksi on arvioitu noin puolitoista vuotta, joten hankkeen vaikutukset ilmanlaatuun ovat lyhytkestoisia.

Laaditun arvion perusteella ilmanlaadun raja-arvot eivät ylity lähimpien asuin- tai lomarakennus- ten kohdalla.

Ilmapäästöjen merkittävyys on siten kokonaisuudessaan vähäinen kielteinen.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen

Alueen esivalmistelusta ja siihen liittyvistä raken- nustöistä aiheutuu lähiympäristöön melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia. Läjityksen aikana merkittävim- mät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat liikenteestä biojalostamotontin ja läjitysalueen välillä. Liikenteestä ja maanmassojen siirrosta syntyy lähiympäristöön myös tässä vaiheessa melu-, pöly- ja tärinävaiku- tuksia sekä pakokaasupäästöjä.

Hankealuetta ympäröivät metsät toimivat vaikutusten lieventäjinä melun ja pölyn osalta ja estävät toiminnan näkymistä hankealueen välitöntä lä- hiympäristöä kauemmas. Läjitystoiminnan päät- tyä alue suljetaan ja maisemoidaan, minkä seurauksena ympäristöön kohdistuvat vaikutukset vä- henevät.

Hankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat lyhytaikaisia häiriövaikutuksia. Vai- kutukset keskittyvät pääasiassa hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Hankkeen kielteiset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viehtyvyyteen on arvioitu merkitykseltään pieneksi.

Hankkeen lähialueen merkittävin virkistyskäyttö- muoto on metsästys. Muita alueen käyttömuotoja ovat marjastus ja sienestys.

Vaihtoehdossa VE1 maamassojen läjitysalueen perustamisen ja käytön aikana hankealue poistuu vir- kistyskäytöstä, eikä liikkuminen siellä ole mahdollista.

metsästyskäytöstä ainakin alueen raivauksen ja lä- jityksen aikana. Lisäksi lähialueen riistakannoille saattaa aiheutua häiriövaikutusta läjitysalueen ja itse biojalostamohankkeen rakentumisen aikana.

Läjitysalue ei välttämättä poistu kokonaan seuran käytöstä, sillä läjitystoiminnan ja maanpinnan ta- soitusten jälkeen alue kasvittuu ja alueella elää edelleen talousmetsien lajistoa ja mm. pienpetoja, metsäjänistä ja hirvieläimiä. Metsästysoikeuden vuokraaminen läjitysalueella voi mahdollisesti jat- kossakin jatkua, maanomistajasta riippuen.

Kokonaisuutena tarkastellen läjityshankkeen kielteiset vaikutukset virkistyskäyttöön arvioidaan merkittävyydeltään vähäisiksi.

Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan terveysvaiku- tuksia.

Vaikutukset kaavoitukseen ja maankäyttöön Vaihtoehdossa VE0 hankealueen maankäyttö jat- kuu nykyisellään, eikä alueen maankäyttöön ja kaavoitukseen kohdistu vaikutuksia.

Vaihtoehto VE1 ei katsota olevan ristiriidassa alueen nykyisen ja suunnitellun maankäytön kanssa.

Suunnitellun läjitysalueen lähellä ei ole sellaisia maankäytön muutoksille herkkiä toimintoja, joihin hankkeen toteutuminen vaikuttaisi.

Läjitysalueen toteutuminen vaihtoehdon VE1 mukaisesti tuo hankealueelle maankäytöllisen muutoksen nykytilanteeseen verrattuna, kun alueen toiminnan luonne muuttuu rakentamattomasta maa- ja metsätalousvaltaista alueesta läjitysalu- eeksi.

Vaihtoehdossa VE1 hankkeen vaikutukset yhdys- kuntarakenteeseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen arvioidaan kokonaisuudessaan merkitykset- tömiksi.

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Vaihtoehdon VE0 toteutuessa maanläjitys tapahtuu muualla kuin Paltamon alueella, joten Palta- mon maisemakuvaan ei tapahdu muutosta. Tällöin muutokset muodostuvat vain biojalostamon mai- semavaikutuksista.

Vaihtoehdon VE1 toteutumisen myötä rakentamisen aikana kaivettu maa-aines sijoitetaan biojalos-

(12)

kenteet peittävät maanläjitysalueen näkyvyyttä niin tiealueella kuin Oulujärven vesialueella, ja aluetta ympäröivä puusto peittää näkyvyyden useim- piin muihin ilmansuuntiin lähiympäristössä. Maan- läjitysalue saattaa näkyä Kiehimänvaaran vaara- asutukselle, mutta vaikutukset jäävät todennäköi- sesti koskemaan yksittäisiä näkymälinjoja.

Maanläjitysalue tulee kohoamaan samalle tasolle kuin alueen luontaiset maastonmuodot pohjois- suunnassa, mikä vähentää maisemavaikutuksia.

Muutoksen voimakkuus jää vähäiseksi.

(13)

Sisällysluettelo

1 Hanke ... 17

1.1 Hankkeesta vastaava ... 17

1.2 Hankkeen tarkoitus, tavoitteet ja suunnittelutilanne ... 17

1.3 Maa-ainesten hyötykäyttö ... 18

1.4 Hankkeen kuvaus ... 18

1.4.1 Sijainti ja maankäyttötarve... 18

1.4.2 Hankkeen tekninen kuvaus ... 19

1.4.3 Liikenne ... 22

1.4.4 Syntyvät päästöt ... 22

2 Hankkeen vaihtoehdot ... 23

2.1 Arvioitavat vaihtoehdot ... 23

2.2 Arvioitavien vaihtoehtojen muodostamisen tausta ja perustelut ... 23

2.2.1 Läjitysalueen sijainti ... 23

2.2.2 Läjitettävän maa-aineksen määrä ... 24

3 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin ... 28

3.1 Muut hankkeet ... 28

3.2 Muut suunnitelmat ja ohjelmat ... 29

4 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ... 31

4.1 YVA-menettelyn tarve ... 31

4.2 YVA-ohjelma ... 31

4.3 YVA-selostus ... 32

4.4 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn osapuolet ... 33

4.4.1 YVA-ohjelman ja -selostuksen laatijoiden pätevyys ... 33

4.5 Ennakkoneuvottelu ... 34

4.6 Osallistuminen ja vuorovaikutus ... 34

4.6.1 Yleisötilaisuudet ... 34

4.6.2 Osallistumisen ja tiedottamisen järjestäminen ... 34

4.7 Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta annettu palaute ... 35

4.7.1 Lausunnot ja mielipiteet... 35

4.7.2 Yhteysviranomaisen lausunto ja sen huomioon ottaminen vaikutusten arvioinnissa ... 35

4.7.3 Muut YVA-ohjelmasta annetut lausunnot ja mielipiteet ... 39

4.8 YVA-menettelyn aikataulu ... 39

5 Hankkeen edellyttämät luvat ... 41

5.1 Ympäristölupa ... 41

(14)

5.2 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset luvat ... 41

5.3 Luonnonsuojelulain poikkeamisluvat ... 41

6 Ympäristövaikutusten arvioinnin toteutus... 42

6.1 Yleistä... 42

6.2 Ympäristövaikutusten arviointi tässä hankkeessa ... 42

6.2.1 Tarkasteltava vaikutusalue ... 43

6.3 Vaikutusten luonnehdinta ja merkittävyyden määrittely ... 45

6.3.1 Vaikutuskohteen herkkyys ... 45

6.3.2 Muutoksen suuruusluokka ... 46

6.3.3 Vaikutusten merkittävyys ... 47

6.4 Vaihtoehtojen vertailumenetelmät ... 48

7 Vaikutukset maa- ja kallioperään ... 49

7.1 Vaikutusten muodostuminen ... 49

7.2 Lähtöaineisto ja arviointimenetelmät ... 49

7.3 Arvioinnin epävarmuustekijät ... 50

7.4 Nykytila ... 50

7.4.1 Kallioperä... 50

7.4.2 Maaperä ... 51

7.5 Vaikutusten arviointi ... 54

7.5.1 Vaikutuskohteen herkkyys ja muutosten suuruus... 54

7.5.2 Perustamisvaiheen vaikutukset ... 55

7.5.3 Täyttövaiheen vaikutukset ... 56

7.5.4 Toiminnan lopettamisen vaikutukset ... 56

7.6 Haittojen ehkäiseminen ja lieventäminen ... 57

8 Vaikutukset pohjaveteen ... 58

8.4 Nykytila ... 59

8.5.1 Vaikutuskohteen herkkyys ja muutosten suuruus... 60

8.5.2 Perustamisvaiheen vaikutukset ... 62

8.5.3 Täyttövaiheen vaikutukset ... 63

8.5.4 Toiminnan lopettamisen vaikutukset ... 63

(15)

9 Vaikutukset pintavesiin ... 65

9.4 Nykytila ... 65

9.5 Vaikutukset ... 71

Vaikutuskohteiden herkkyys ja muutosten suuruus ... 71

Hankkeen vaikutukset ... 73

Perustamisvaiheen vaikutukset ... 73

Täyttövaiheen vaikutukset ... 74

Toiminnan lopettamisen vaikutukset ... 76

Vaikutusten merkittävyys ... 76

10 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä linnustoon ja eläimistöön ... 78

10.2.1 Aineisto ja selvitykset ... 78

10.2.2 Arviointimenetelmät ... 79

10.4 Nykytila ... 79

10.4.1 Yleiset luonto-olosuhteet ... 79

10.4.2 Luonnonsuojelu, direktiivilajit ja uhanalaislajisto ... 80

10.5.1 Vaikutuskohteiden herkkyys ja muutosten suuruus ... 81

10.5.2 Hankkeen vaikutukset ... 81

11 Melu ja tärinävaikutukset ... 84

(16)

12 Vaikutukset ilmanlaatuun ... 90

13 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen ... 97

13.4.1 Väestö ... 98

13.4.2 Alueen virkistyskäyttö ... 98

14 Maankäyttö ja kaavoitus ... 104

14.4 Nykytila ... 104

14.4.1 Maankäyttö ... 104

14.4.2 Kaavoitus ... 107

14.5.1 Vaikutuskohteen herkkyys ja muutosten suuruus ... 112

14.5.2 Kaavoitus ... 114

(17)

14.5.3 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne ... 114

14.5.4 Yhteenveto vaikutuksista ... 114

15 Maisema ja kulttuuriympäristö ... 116

15.4 Nykytila ... 117

15.4.1 Maisemamaakunta ... 117

15.4.2 Suurmaisema ja maisemarakenne ... 117

15.4.3 Lähimaisema ja maisemakuva ... 117

15.4.4 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvot ... 118

15.4.5 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ... 119

15.4.6 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt ... 120

15.4.7 Muinaisjäännökset ... 120

15.4.8 Luonnonympäristöltään tai paikallisesti merkittävät maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet ... 121

15.5.1 Vaikutuskohteen herkkyys ja muutosten suuruus ... 122

16 Muut vaikutukset ... 127

16.1 Liikennevaikutukset ... 127

16.1.1 Vaikutusten muodostuminen ... 127

16.1.2 Arvioinnin epävarmuustekijät ... 127

16.1.3 Nykytila ... 127

16.1.4 Vaikutusten arviointi ... 128

16.2 Luonnonvarojen hyödyntäminen ... 130

16.2.1 Vaikutusten arviointi ... 130

16.3 Ympäristöriskit ja poikkeustilanteet ... 131

17 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa ... 132

18 Vaihtoehtojen vertailu ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus ... 134

19 Vaikutusten seuranta ... 135

20 Lähteet ... 137

(18)

Liitteet

LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, Paltamon biojalostamon maamassojen läjitysalue (KAIELY/69/2020)

LIITE 2: Paltamon biojalostamon maamassojen läjitysalue, Luontoselvitys (FCG 2020)

(19)

Paltamon biojalostamon maamassojen läjitysalue

1 Hanke

1.1 Hankkeesta vastaava

Hankkeesta vastaavana tässä hankkeessa toimii KaiCell Fibers Oy. Yhtiö on perustettu helmikuussa 2016. Yhtiön tavoitteena on luoda puitteet tehtaalle, joka jalostaa Kainuun kuitupuusta korkealuok- kaisia tuotteita kansainvälisille markkinoille. Tavoitteena on integroitu biojalostamo ja teollisuus- puisto, jotka tarjoavat mahdollisuuden eri yrityksille luoda liiketoimintaa ja kumppanuuksia.

1.2 Hankkeen tarkoitus, tavoitteet ja suunnittelutilanne

KaiCell Fibers Oy suunnittelee uuden biojalostamon rakentamista Kainuuseen Paltamon kuntaan Ky- länpuron alueelle. Kemiallinen selluvalmistusprosessi tuottaa markkinasellua globaaleille markkinoille lähinnä pehmopaperin ja kartongin valmistukseen. Sellun vuotuinen tuotantokapasiteetti tulee olemaan 600 000 tonnia täysvalkaistua sellua.

Biojalostamotontin rakennuskuntoon saattaminen edellyttää tasausta ja maansiirtotöitä. Tehdasalu- een pintakerrokset pitää poistaa ennen maanrakennustöitä. Biojalostamolle laaditun ympäristövai- kutusten arviointiselostuksen ja hankkeen esisuunnittelun yhteydessä on arvioitu tehdasalueelta poistettavien maamassojen määrää. Alustavan arvion mukaan poistettavien pintamaiden määrä on enintään 5 Mm³. Leikkausmäärät ovat suuria ja pengerrettäviä alueita on tehdasalueella vähän, joten kaivumaille ei ole luonnollista paikkaa alueen sisällä, vaan ne joudutaan läjittämään muualle. Pinta- maa ja rakennettavan maa-alueen tasauksessa vapautuvat maamassat on tarkoitus sijoittaa tontin ulkopuolelle tätä tarkoitusta varten varatulle maa-alueelle.

KaiCell Fibers Oy selvittää nyt maamassojen läjitysalueen perustamista varsinaisen tehdasalueen ulkopuolelle, mahdollisimman lähelle tehdasaluetta, jotta maamassojen kuljetustarve pystyttäisiin minimoimaan. KaiCell Fibers Oy on tehnyt sopimuksen pintamaan läjitystä varten määräalasta, jonka pinta-ala on 49 hehtaaria. Alueelle on tarkoitus rakentaa maan kuljetuksen edellyttämiä väliaikaisia teitä, maa-ainesten läjityskasa sekä hulevesien selkeytysaltaat. Perustettavalle läjitysalueelle sijoitetaan vain tontin tasauksessa syntyviä puhtaita maa-aineksia. Läjitysalueelle ei sijoitu teollista toimintaa.

Biojalostamohankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu vuosina 2017-2018 toteutetussa YVA-me- nettelyssä. Aikaisempi YVA-menettely ei sisältänyt nyt selvitettävän maamassojen läjitysalueen vaikutusten arviointia. Maankaatopaikka vaatii YVA-lainsäädännön mukaisen YVA-menettelyn, jos alue on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle (laki ympäristövaikutusten arviointi- menettelystä annetun lain liitteen 1 muuttamisesta 126/2019, liite 1, kohta 11b), joten suunnitteilla olevan maamassojen läjitysalueen ympäristövaikutukset arvioidaan nyt käynnissä olevassa erillisessä YVA-menettelyssä.

Läjitysalueen tekninen suunnittelu on aloitettu vuoden 2020 alussa samanaikaisesti YVA-ohjelman laadinnan kanssa.

(20)

1.3 Maa-ainesten hyötykäyttö

KaiCell Fibers Oy on suunnittelutyön ja YVA-prosessin aikana etsinyt myös aktiivisesti mahdollisuuksia hyötykäyttää maa-aineksia muualla seutukunnan alueella sekä oman tehdastontin ja sen lähialueen rakentamisessa. Todennäköisiä hyötykäyttökohteita ovat erilaiset maantäytöt, teiden pohjat, melu- vallit ja penkereet.

Tehtyjen selvitysten perusteella hyötykäyttöön päätyvän maa-ainesten määrän on edellä esitetyn perusteella arvoitu olevan kuitenkin pieni suhteessa syntyvän ylijäämämaan kokonaismäärään. Bioja- lostamotontin tasausurakka pitää suorittaa suhteellisen nopeasti, noin vuoden kuluessa, joten hyö- tykäyttö on ilman maa-aineksen välivarastointia ajallisesti rajoitettu. Hankealueesta kauempana si- jaitseviin kohteisiin menevät maa-ainekset joudutaan kuljettamaan yleisiä teitä pitkin, joten raskai- den kuljetusten lisäykset seutukunnan teillä olisivat merkittäviä.

Mahdollisia hyötykäyttökohteita on kuvattu tarkemmin tämän selostuksen luvussa 2.2 ”Arvioitavien vaihtoehtojen muodostamisen tausta ja perustelut”.

1.4 Hankkeen kuvaus

1.4.1 Sijainti ja maankäyttötarve

Maamassojen läjitysalue sijaitsee Paltamossa Kylänpuron teollisuusalueeseen liittyvällä alueella, noin kolme kilometriä Paltamon keskustasta itään (Kuva 1-1). Läjitykseen varattu maa-alue sijaitsee välittömästi tehdastontin luoteisrajalla. Hankealue on rakentamatonta, pääasiassa metsätalouskäy- tössä olevaa kangasmetsää ja ojitettua puustoista suoaluetta (Kuva 1-2). Alue sijaitsee yksityisen maanomistajan mailla. Hankealueen pinta-ala on 49 hehtaaria.

Kuva 1-1. Hankealueen sijainti.

(21)

Kuva 1-2. Ilmakuva hankealueesta ja sen lähiympäristöstä.

1.4.2 Hankkeen tekninen kuvaus

Läjitysalueen perustaminen ja täyttö

Läjitettävä maa-aines on suunnitellun tehdasalueen maarakentamisen yhteydessä leikattavaa puhdasta luonnon maapohjaa.

Ennen läjityksen aloittamista maastosta poistetaan puusto ja rakennetaan sisäinen tieyhteys tehdasalueelta.

Suunnitellun läjitysalueen koko on noin 32 ha. Läjitysalue liittyy pohjoisessa korkeampaan maaston kohtaan, ja muualla ympäröivään alavaan maastoon. Läjitys tehdään luonnon maapohjan varaan. Lä-

(22)

jityspenkereen syrjäyttämä turve poistetaan pengerryksen edetessä. Poistettu turve läjitetään alueelle muiden maamassojen mukana. Läjitys aloitetaan pohjoisesta korkealta maastokohdalta ja ko- valta pohjalta edeten kohti turvepohjaa.

Pengerrys ulottuu korkeimmalta kohdaltaan korkeustasolle +157, kun luonnon maanpinnan taso vaihtelee alueella tasovälillä + 132…+147. Pengerryksen suurin korkeus maanpinnasta on 20 metriä.

Jyrkimpien luiskien kaltevuus on 1:3. Varastotilavuus on noin 5 Mm³. Läjitysalue ympäröidään avo- ojalla, josta valumavedet ohjataan laskeutusaltaisiin ja edelleen ojaa pitkin purkuvesistöön. Maan- siirtotyön/läjityksen arvioitu kesto on noin 1,5 vuotta.

Kuva 1-3. Alustava läjitysalueen täyttö- ja kuivatussuunnitelma.

(23)

Kuva 1-4. Täyttöalueen poikkileikkaus A-A.

Alueen kuivatus

Läjitettävät maamassat ovat puhtaita ylijäämämaita, eikä maaperässä ole tiedossa olevia haitta-aineita. Läjitettävät maamassat ovat pääasiassa moreenimaita. Täytön aikana ja täytön jälkeen pinta- valunnan mukana tulee kiintoainekuormitusta, joka hallitaan alueen eteläpuolelle toteutettavilla laskeutusaltailla.

Valumavedet johdetaan täyttöalueelta pintavaluntana ja kootaan ympärysojilla ja johdetaan erillään ympäristön vesistä alueen eteläpuolelle toteutettaviin laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaista valumavedet voidaan johtaa kuten normaalit hulevedet ojia pitkin purkuvesistöön. Alueen itäpuolelle teh- dään ohitusuomat nykyisille kuivatusojille, joilla vedet johdetaan laskeutusaltaiden ohi. Alueen län- sipuolella nykyiset peltojen kuivatusojat ohjaavat kuivatusvedet läjitysalueen ohi. Läjitysalueen valu- mavesille tehdään erillinen oja täytön juurelle. Purkupisteen kokonaisvaluma-alue on 720 ha ja ny- kytilassa alue metsäojitettua aluetta ja viljelyskäytössä olevaa. Kevään ylivalunnalla virtaaman arvioidaan olevan 5 vuoden toistuvuudella noin 200 l/s ja rankkasadetilanteissa noin 550l/s.

Läjitysalueen pinta-ala on noin 32 ha ja läjitysalueen kokonaisvaluma-alue on 55 ha.

Laskeutusaltaita tehdään kaksi kappaletta peräkkäin. Laskeutusallas 1 on pienempi ja poistaa karkean kiintoaineksen vedestä. Laskeutusallas 2 on suurempi tilavuudeltaan ja poistaa hienompaa kiintoainesta vedestä. Laskeutusaltaan 1 tilavuus on noin 3 500 m3 + lietetilavuus ja viipymä rankkasateella on laskennallisesti 70 minuuttia. Laskeutusaltaan 2 tilavuus on noin 7 700 m3 + lietetilavuus ja laskennallinen viipymä on noin 2 h 40 min. Laskeutusaltaiden lietetilavuus on 1 m. Läjitysalue muuttaa rankkasadetilanteessa syntyviä valuntoja alapuoliseen vesistöön ja 5 vuoden toistuvuudella nykyti- lanteen rankkasadevalunta on noin 750 l/s.

Altaiden suunnittelussa on oletettu maanpinnan olevan keskimäärin tasolla +133 ja purku-uoman vesijuoksun olevan tasolla +132. Altaiden pohjat ovat tasolla +130 ja laskennallinen lietetilan yläpin- nan taso on +131. Altaiden korkeusmaailma tarkentuu jatkosuunnittelussa. Altaiden luiskat ovat 1:3…1:5.

Laskeutusaltaat tyhjennetään tarvittaessa. Läjitystyön ollessa käynnissä altaiden täyttyminen tarkistetaan viikoittain ja ne tyhjennetään tarvittaessa. Altaissa tulee olla yli 1 metrin vesikerros koko alalla, jotta laskennallinen viivytystilavuus toteutuu. Kertyvä kiintoaine on puhdasta maa-ainesta ja voidaan palauttaa ylijäämämaan läjitysalueelle.

(24)

Maanläjitysalueen kuivatusojien tulee olla vähintään 1:2 luiskalla ja 1 m levyisellä pohjalla, tällöin pituuskaltevuudeksi riittää 0,5 %. Tällöin vesisyvyys on enimmillään 0,5 m rankkasadetilanteissa. Las- kennassa käytettiin 100 l/s/ha 30 min kestoista sadantaa. 100 l/s/ha vastaa 36 mm sadekertymää tunnissa.

Alueen maisemointi

Maamassojen läjitysalue joko jätetään maisemoitumaan luontaisesti tai se voidaan metsittää alueelle luontaisesti soveltuvien puulajien taimilla. Laskeutusaltaat toteutetaan loivilla luiskilla ja täyttötyön päätyttyä altaat tyhjennetään. Tämän jälkeen altaisiin kerääntyy täyttöalueelta tulevaa kiintoainetta ja altaiden vesisyvyys vähenee. Altaiden annetaan kasvittua luonnollisesti, eikä altaita erikseen käsi- tellä työn jälkeen. Purku-uoman toimivuus tarkistetaan vuosi täyttötyön päätyttyä ja avataan tarvittaessa.

1.4.3 Liikenne

Maa-aines kuljetetaan läjitysalueelle tehdasalueelta rakennettavan sisäisen tieyhteyden kautta. Jul- kisia väyliä ei käytetä. Suuresta massamäärästä ja maamassojen siirron aikataulusta johtuen kuljetuksia tarvitaan lyhyen aikajakson sisällä merkittävä määrä. Alustava arvio kuljetusten määrästä on esitetty tämän selostuksen luvussa 16.1.

1.4.4 Syntyvät päästöt Ilmapäästöt

Hankkeessa pölyämistä syntyy lähinnä maamassojen käsittelyn ja läjityksen yhteydessä sekä ras- kaasta liikenteestä tehdasalueen ja läjityspaikan välillä. Pölyn muodostumiseen vaikuttavat monet eri tekijät kuten läjitettävän maa-aineksen kosteus, ilman suhteellinen kosteus ja alueen tuuliolot.

Pölyämistä voidaan ehkäistä kuljetusreitin sekä tarvittaessa myös käsiteltävien maa-aineksen kastelulla. Ilmapäästöjä aiheutuu myös maa-ainesten kuljetuskaluston ja työkoneiden pakokaasupääs- töistä. Arvio syntyvistä ilmapäästöistä on esitetty luvussa 12.

Melu ja tärinä

Läjitysalueen perustamisen (esivalmistelun) aikana melua syntyy metsätyökoneista puuston poiston yhteydessä. Läjitysvaiheessa pääasiallisena melulähteenä ovat tehdasalueen ja läjityspaikan välinen liikenne sekä maa-aineksen siirrossa ja läjityksessä käytettävät työkoneet. Läjitystoiminnassa ei muodostu tärinää lukuun ottamatta raskaan kuljetuskaluston aiheuttamaa tärinää. Syntyvää melua ja tä- rinää on kuvattu selostuksen luvussa 11.

Päästöt vesistöön

Läjitystyön aikana ja sen jälkeen, ennen kasvipeitteen kasvua massojen pinnalle, tapahtuu lievää eroosiota ja hienoaineksen kulkeutumista valumavesien mukana. Valumavedet kootaan ojastoon ja käsitellään ennen johtamista purkuvesistöön. Laskeutusaltailla estetään hienojakoisen aineksen pääsy purkuvesien mukana ympäristöön. Arvio purkuvesien laadusta ja määrästä on esitetty tämän selostuksen luvussa 9. Laskeutusaltaista purkautuvien vesien laatua tullaan tarkkailemaan ympäris- töluvan edellyttämällä tavalla.

(25)

2 Hankkeen vaihtoehdot

2.1 Arvioitavat vaihtoehdot

Maamassojen läjitysalueen toteutukselle on tarkasteltavana yksi sijoituspaikkavaihtoehto. Ympäris- tövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti vaihtoehtona tarkastellaan myös sitä, että hanketta ei Kyläpuron alueelle toteuteta lainkaan.

YVA-menettelyn ennakkoneuvottelussa hankkeen yhteysviranomainen (Kainuun ELY-keskus) katsoi, että esitetty toteutusvaihtoehto ja nollavaihtoehto ovat riittäviä YVA-menettelyn ohjelmavaiheessa ja totesi, että jos YVA-menettelyn aikana tehtävien selvitysten perusteella on tarpeellista tarkastella nyt esitetystä poikkeavaa toteutusvaihtoehtoa, vaihtoehto otetaan mukaan YVA-selostusvaiheessa.

YVA-menettelyn aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei ole noussut esille seikkoja, joiden perusteella YVA-selostusvaiheessa olisi tarpeen tarkastella hankkeen muita sijoitusvaihtoehtoja (ks. luku 2.2.1).

YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa yhteysviranomainen jätti hankevastaavan ratkaistavaksi, sisällyttääkö arviointiin kokonaan uuden hankevaihtoehdon vai tarkasteleeko massamäärän vähen- tämistä muutoin esimerkiksi haitallisten vaikutusten vähentämiskeinona. Luvussa 2.2.2 esitettyyn perustuen YVA-selostusvaiheessa ei tarkastella pienempää läjitysmäärää omana vaihtoehtona vaan se otetaan huomioon vaikutusten arvioinnissa mahdollisena vaikutusten lieventämiskeinona.

YVA-menettelyssä selvitettävät ja arvioitavat vaihtoehdot ovat:

VE0: Maamassojen läjitysaluetta ei toteuteta Kyläpuron alueelle. Ylijäämämaat kuljetetaan lä- jitettäviksi tai hyötykäytettäviksi muualle.

VE1: Maamassojen läjitysalue toteutetaan Paltamon biojalostamon tehdastontin luoteispuo- lelle 49 hehtaarin suuruiselle alueelle. Läjitettävän maa-aineksen määrä on enintään 5,0 Mm³.

2.2 Arvioitavien vaihtoehtojen muodostamisen tausta ja perustelut

2.2.1 Läjitysalueen sijainti

KaiCell Fibers on kartoittanut mahdollisia läjitykselle sopivia alueita varsinaisen tehdasalueen välittö- mässä läheisyydessä. Tärkeimpänä kriteerinä alueen sijainnille on ollut maamassojen kuljetustarpeen minimointi. Muita alueen valintakriteereitä olivat:

· alueen koko, joka mahdollistaisi tehdasalueella syntyvän ylijäämämaan enimmäismäärän lä- jityksen

· etäisyys asutuksesta ja muista pölypäästöille ja melulle herkistä kohteista

· maa- ja kallioperän ominaisuudet, jotta läjitysalueen perustaminen on teknisesti ja kustan- nustehokkuuden näkökulmasta mahdollista

· sijainti pohjavesialueisiin ja merkittäviin luonto-, kulttuuri- tai maisema-arvoihin nähden.

Valikoitunut alue tehdasalueen luoteispuolella on ainut tiedossa oleva, kaikki ylläesitetyt valintakri- teerit täyttävä, käytettävissä oleva alue tehdasalueen välittömässä läheisyydessä, joten muiden vaih- toehtoisten sijaintipaikkojen tarkastelua YVA-menettelyssä ei pidetä tarpeellisena.

(26)

2.2.2 Läjitettävän maa-aineksen määrä Ylijäämämaan määrä

Biojalostamotontin rakentamiskuntoon saattamisen yhteydessä vapautuva läjitettävä maamäärä pe- rustuu jalostamotontin suunnittelun yhteydessä tehtyyn tasausvaihtoehtojen tarkasteluun ja sen pohjalta valmisteltuun tasaussuunnitelmaan. Keinoja pienentää oleellisesti poistettavien ja siirrettä- vien maamassojen määrää ei tasaussuunnitelman laadinnan yhteydessä löydetty, joten läjitysalueen YVA-menettelyssä on tarpeellista tarkastaa syntyvän ylijäämämaan enimmäismäärän, 5 Mm³, läjittä- mistä.

Ylijäämämaan hyötykäyttömahdollisuudet

Suunnittelun tässä vaiheessa ei ole tarkkaan tiedossa, kuinka iso osuus maa-aineksista voidaan hyö- tykäyttää jalostamoalueen rakentamisessa. Hyötykäyttöön päätyvän maa-ainesten määrän on arvoitu olevan kuitenkin pieni suhteessa kokonaismäärään, joten YVA-menettelyssä on perusteltua arvioida oletetun enimmäismäärän läjityksen vaikutuksia.

Läjitettävän maa-aineksen määrän vähentämiseksi on selvitetty seuraavassa esitettyjä vaihtoehtoja.

Hyötykäyttö biojalostamotontilla tai sen lähiympäristössä

Paikallisesti maa-aineksia voidaan käyttää biojalostamotontin infrarakentamiseen, mahdollisiin tontin maamassojen vaihtoihin, tehdaskaatopaikan penkereisiin ja meluvalleihin. Myös maamassojen läjitysalueen ja biojalostamon rakennustyömaan välisen väliaikaisen tieyhteyden rakentamisessa voidaan hyödyntää pieniä määriä ylijäämämaata, jos maa-aineksen laatu siihen soveltuu.

Meluvallien rakentaminen on yksi mahdollisuus hyödyntää näitä maa-aineksia ja vähentää läjitettä- vän maa-aineksen määrää, mutta ei vaihtoehto läjitysalueelle. Tarve pitäisi tulla muualta eikä täm- möistä tarvetta ole YVA-prosessin aikana tunnistettu, paitsi radanvarren melumuuri, joka on ollut jo aikaisemmin tiedossa.

Biojalostamon ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on jo aikaisemmin selvitetty meluvallien toteuttamisen vaikutuksia Luhtaniemen asuinalueella. Konkreettisin vaikutus lähiasutuksen kannalta olisi meluavimman äänilähteen rajoittaminen, joka kyseisellä alueella on raideliikenne, pääradan ete- läpuolisella meluvallilla. Meluvallin rakentamisen todennäköisyys on Luhtaniemen asemakaavaehdo- tuksen selostuksessa tunnistettu kytkeytyväksi tilanteeseen, jossa lähistöltä saadaan edullisesti maamassoja tai muita vallin rakentamiseen soveltuvia ylijäämämaita. Biojalostamon alueelta saatavat maamassat voisivat edesauttaa vaadittavien meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamista. Alustavien laskelmien perusteella vajaan kahden kilometrin mittaiseen 3,5 metrin korkuiseen meluvalliin radan eteläpuolella voisi sijoittaa noin 50 000 m³ biojalostamontontilla syntyviä ylijäämämaita.

Maa-aineksen hyötykäytöstä muihin meluvalleihin, esim. tehdasalueen ja valtatien 22 väliin tai tehdasalueen länsi- ja itärajalle, on tehty tämän YVA-selostuksen yhteydessä myös alustavia laskelmia.

Laskelmien perusteella tarkasteluihin 3,5 m, 5 m ja 10 m korkuisiin meluvalleihin olisi mahdollista käyttää yhteensä noin 676 000 m³ maa-ainesta. Mahdollisten meluvallien sijainnit ja pituudet sekä tyyppipoikkileikkaukset on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuva 2-1 …Kuva 2-3).

(27)

Kuva 2-1. Maa-aineksen hyötykäyttökohteina tarkasteltujen meluvallien sijainnit ja pituudet (Lähde: KaiCell Fibers).

Kuva 2-2. 3,5 m korkuisen meluvallin tyyppipoikkileikkaus (Lähde: KaiCell Fibers).

(28)

Kuva 2-3. 5 metrin korkuisen meluvallin tyyppipoikkileikkaus (Lähde: KaiCell Fibers).

Erityisesti valtatien ja tehdasalueen välinen alue toisi teoriassa merkittävän mahdollisuuden sijoittaa huomattavia määriä tasausmaita. Sen melua ehkäisevä vaikutus asutuksen näkökulmasta on kuitenkin vähäinen, koska tehdasalueen melulähteet sijaitsevat kaukana ja osin korkealla, ja valtatie, joka on melulähteenä merkittävämpi (Pöyry 2018), jää asutuksen ja meluvallin väliin. Huomattavat täyt- tämiset estäisivät lähinnä tehtaan näkymistä valtatielle. Valleihin tulisi kuitenkin jättää myös huomattavia aukkoja liikenneväylien (rautatie ja tehtaan liittymä) kohdalle.

Biojalostamon asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu liikennesuunnitteluun liittyvä Liikennetek- ninen tarkastelu (WSP 2018), jossa arvioitiin tien ja radan muutostöiden vaatimia maamassoja. Sel- vityksessä on tarkasteltu muun muassa mahdollisuutta käyttää biojalostamon tontin ylijäämämaita pengerryksiin. Soveltuvien pintamaiden massamääriä ei ole tarkemmin arvioitu. Tarvittavat penger- rykset vähentävät maanläjitysalueelle läjitettävän maamassan määrää, sikäli kuin näihin soveltuvia maa-aineksia syntyy.

Hyötykäyttö ulkopuolisissa sijoituskohteissa

Mahdollisina ulkopuolisina hyötykäyttökohteina on kartoitettu muun muassa Elementis Minerals Oy:n eri kaivosten (Uutela, Korholanmäki, Mieslahti), Majasaaren jätekeskuksen ja Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivoksen tarpeita. Tämänhetkisten tietojen perusteella kyseisissä kohteissa ei ole tunnistettua tarvetta biojalostamotontin ylijäämämaille.

Paltamon kunta on todennut YVA-prosessin aikana, että ylijäämämaita voidaan käyttää myös hyö- dyksi kunnan toiminnassa siltä osin kuin maat kelpaavat maarakentamiseen. Paltamon kunnan tulevissa hankkeissa voidaan hyötykäyttää pieniä määriä ylijäämämaita esim. Autioniemen sahan alueella, jos kunnan hankkeet ajoittuvat biojalostamotontin rakentamisen kanssa samaan ajankohtaan.

(29)

Läjitys muille maakatopaikoille

Seutukunnan alueelta ei löydy näin suurelle maamassamäärälle tarpeeksi tilaa/luvitettua kapasiteet- tia nykyisiltä maanläjityspaikoilta, joten korvaavia läjitysalueita tarvittaisiin useampia. Seutukunnan lähimmät maanläjityspaikat, kuten esim. Kajaanin kaupungin maanläjityspaikat, ovat mitoitettuja huomattavasti pienempien ylijäämämaaerien vastaanottoon. Uuden maankaatopaikan perustaminen muualle, kuin nyt esitettyyn sijaintipaikkaan, vaatii tämän hankkeen tavoin YVA-menettelyn ja ympäristöluvan. Biojalostamoalueella syntyvän maa-aineksen suuren määrän johdosta sen kuljetta- minen kauemmas lähialueelta lisää huomattavasti liikennettä yleisillä teillä eikä ole näin ollen ympä- ristöllisesti kestävä ratkaisu. Myös Paltamon kunta on YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa todennut, että ympäristön ja lähialueen rakentamisesta aiheutuvien vaikutusten ja haittojen minimoin- nin kannalta on edullista, että maakaatopaikka sijaitsee välittömästi biojalostamoalueen läheisyy- dessä.

(30)

3 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin

3.1 Muut hankkeet

Maamassojen läjityspaikan perustaminen liittyy suoraan KaiCell Fibers Oy:n biojalostamohankkee- seen. Läjityspaikan toiminta ajoittuu biojalostamon rakennusvaiheen alkuun noin 1-2 vuoden ajan- jaksolle. Biojalostamon alue sijoittuu suunnitellun läjitysalueen itä-kaakkoispuolelle. Rakennusten ja muiden jalostamon tarvitsemien toimintojen, kuten puukentän ja jäteveden puhdistamon sijainnit näkyvät alustavassa layout-kuvassa (Kuva 3-1). Lisäksi jalostamoalueelle rakennetaan uusi raideyh- teys, joka haarautuu nykyisestä Oulu-Kontiomäki -radasta.

Kuva 3-1. KaiCell Fibers Oy:n biojalostamon tontti ja laitoksen sijoittuminen. (Kuva: KaiCell) Läjitysalueen likimääräinen sijainti on osoitettu oranssilla ympyrällä.

Jalostamon hankealueen tontti on pinta-alaltaan 238 hehtaaria ja siitä noin 70 hehtaarin pinta-alalle kohdistuu rakentamisen edellyttämiä toimia kuten tasaamista ja maamassojen vaihtoa (Kuva 3-2).

(31)

Kuva 3-2. Rakennettava ja tasattava alue, jolta vapautuu läjitettäviä maamassoja (Kuva: Pöyry 2018).

Hankkeella ei ole suoranaista yhteyttä muihin vireillä oleviin hankkeisiin. YVA-menettelyn aikana on selvitetty mahdollisuuksia hyötykäyttää biojalostamotontin ylijäämämaita muissa tulevissa hankkeissa seutukunnalla, kuten esimerkiksi Elementis Minerals B.V. Suomen sivuliikkeen (ent. Mondo Minerals B.V. Branch Finland) kaivoshankkeessa Paltamon Mieslahden kylässä, mutta kyseisessä koh- teessa ei ole tämänhetkisen tiedon mukaan tunnistettua tarvetta biojalostamotontin ylijäämämaille.

3.2 Muut suunnitelmat ja ohjelmat

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on myös tarkasteltu hankkeen suhdetta sen kannalta keskeisem- piin maankäyttösuunnitelmiin sekä olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koske- viin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Näitä ovat esimerkiksi valtakunnallinen ja alueellinen jätesuunni- telma, ilmasto- ja energiastrategiat sekä vesienhoitosuunnitelma.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan val- takunnallisesti merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Alueidenkäyttötavoitteilla varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Uudet, vuonna 2018 voimaan tulleet valtakunnalliset aluei- denkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen, tehokas liikennejärjestelmä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö, elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja uusiutumiskykyinen energiahuolto. Biojalostamohanke, johon maamassojen läjityspaikan perustaminen suoraan liittyy, tukee tavoitteita luoda edellytykset

(32)

bioja kiertotaloudelle. Maamassojen läjitysalueen sijoittaminen teollisuusalueen välittömään lähei- syyteen tukee alueidenkäytön suunnittelun tavoitteita.

Kierrätyksestä kiertotalouteen – valtakunnallinen jätesuunnitelma 2023: Valtioneuvoston hyväk- symä suunnitelma on EU:n jätedirektiivin (2008/98/EY) edellyttämä strateginen suunnitelma jäte- huollon sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen valtakunnallisista tavoitteista ja toimen- piteistä. Valtakunnallista jätesuunnitelmaa täydentää alueellinen jätesuunnitelma. Oulun läänin alu- eellinen jätesuunnitelma on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksien yhteinen pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma jätehuollon kehittämiseksi vuosille 2008–2018 (seuraavan kauden alueellista jätesuunnitelmaa ei vielä ole julkaistu). Alueelliset jätesuunnitelman tavoitteet mukailevat pääasiassa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita. Jätesuunnitelman taustatavoitteita ovat jätteen määrän vähentäminen, jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen, jätehuollon ympäristö- ja ter- veyshaittojen vähentäminen ja jätehuollon organisoinnin eko- ja kustannustehokkuus. Jätesuunnitel- missa korostetaan erityisesti jätteenkäsittelyn ja hyödyntämisen ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia kokonaisvaikutuksia sekä teknistaloudellisia näkökulmia. Näissä kuljetusten ja hyödyntämisen mahdollisesti vaatiman jatkojalostuksen vaikutus on merkittävä. Jätesuunnitelmissa korostetaan myös korkean jalostusarvon kierrätystä, jossa kierrätettävällä materiaalilla korvataan pitkäikäisesti neitseellisiä materiaalia kokonaisvaikutukset huomioon ottaen. Maanläjitysalueelle sijoitettavaa maa-aineksen määrää pyritään hankkeesta vastaavan toimesta vähentämään massoille soveltuvien hyötykäyttökohteiden jatkuvalla kartoituksella.

Kainuun maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma 2035 (päivitys käynnissä): Biotalous on yksi Kainuun maakuntasuunnitelmassa esitetyistä elinkeinojen kehittämisen kärkitavoitteista. Biojalosta- mohanke, johon maamassojen läjityspaikan perustaminen suoraan liittyy, edistää Kainuun maakun- taohjelman toteuttamista.

Suomen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia 2030: Kansallisella energia- ja ilmastostrategi- assa linjataan kansalliset toimet vuoteen 2030 sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä johdon- mukaiseksi etenemiseksi kohti kasvihuonekaasujen vähentämistä 80-95 % vuoteen 2050 mennessä.

Kainuun ilmastostrategia 2020: Kainuun ympäristö- ja ilmastotavoitteita päivitetään parhaillaan Ym- päristövastuullinen Kainuu 2040-hankkeessa. Vuoden 2020 strategiassa on asetettu maakunnalliset ilmastotavoitteet sekä toimenpideohjelma niiden toteuttamiseksi. Maanläjitysalueen perustaminen teollisuusalueen yhteyteen on ilmastostrategian tavoitteiden mukaista, koska hankkeen toteuttami- sella ylijäämämaiden syntypaikan viereen voidaan minimoida maamassojen siirrosta syntyvät kasvi- huonekaasupäästöt.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma 2016–2021: Vesienhoitosuunnitel- massa on mm. määritetty, että jätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen tehokkaamman käytön mahdol- liset haittavaikutukset vesiin tulee pyrkiä minimoimaan hyvällä suunnittelulla ja ohjauksella. Maan- läjitysalueelle läjitetään ainoastaan puhtaita ylijäämämaita. Läjitysalueen vaikutukset vesistöön tullaan minimoimaan valumavesien käsittelyllä laskeutusaltaissa.

(33)

4 Ympäristövaikutusten arviointimenettely

4.1 YVA-menettelyn tarve

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistää niiden huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettely ei ole lupamenettely eikä sen pohjalta anneta päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon pohjaksi.

YVA-menettely on kaksivaiheinen prosessi, jonka ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövai- kutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma). Toisessa vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja arvioinnin sisältövaatimuksia säätävät Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) ja Valtioneuvoston asetus ym- päristövaikutusten arviointimenettelystä (277/2017). Maankaatopaikka vaatii YVA-menettelyn, jos alue on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle (laki ympäristövaikutusten arvi- ointimenettelystä annetun lain liitteen 1 muuttamisesta 126/2019, liite 1, kohta 11b).

4.2 YVA-ohjelma

Arviointiohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta ja suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvite- tään ja millä tavoin selvitykset toteutetaan. YVA-menettely alkaa hankevastaavan toimittaessa ym- päristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen asettaa arviointiohjelman julkisesti nähtäville. Arviointiohjelman vireilläolosta ilmoitetaan kunnan/kaupungin ilmoitus- taululla ja virallisella www-sivulla sekä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävissä sanomalehdissä.

Arviointiohjelmaan voivat ottaa kantaa yksityiset kuntalaiset, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. Lisäksi hankkeen vaikutusalueen kunnille ja muille keskeisille viranomaisille varataan mahdollisuus antaa lausunto ohjelmasta. Annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella yhteysviranomainen antaa arviointiohjelmasta oman lausuntonsa. YVA-ohjelman sisältövaatimuksista säädetään YVA-asetuk- sessa (277/2017) (Taulukko 4-1).

Taulukko 4-1. YVA-asetuksen mukainen arviointiohjelman sisältö.

YVA-OHJELMA

1. Kuvaus hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, koosta, maankäyttötarpeesta ja hankkeen liit- tymisestä muihin hankkeisiin, tiedot hankkeesta vastaavasta sekä arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta.

2. Hankkeen kohtuulliset vaihtoehdot, jotka ovat hankkeen ja sen erityisominaisuuksien kannalta varteenotettavia ja joista yhtenä on hankkeen toteuttamatta jättäminen, jollei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton.

3. Tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista ja luvista.

4. Kuvaus todennäköisen vaikutusalueen ympäristön nykytilasta ja kehityksestä.

5. Ehdotus tunnistetuista ja arvioitavista ympäristövaikutuksista, mukaan lukien valtioiden rajat ylittävät ympäristövaiku- tukset ja yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa, siinä laajuudessa kuin on tarpeen perustellun päätelmän tekemi- selle, sekä perustelut arvioitavien ympäristövaikutusten rajaukselle.

6. Tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnassa ja niiden arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista.

7. Tiedot arviointiohjelman laatijoiden pätevyydestä.

8. Suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä sekä näiden liittymisestä hankkeen suunnitteluun ja arvio arviointiselostuksen valmistumisesta.