Sievin Järvikylän kyläsuunnitelma27. maaliskuuta 2004

Millainen on kiva kylä? –piirustuskilpailun töitä. Tekijät: Heta Kivioja, Susanna Ojala, Eveliina Kivioja, Heidi Kautto ja Jani Koskela

Sievin Järvikylän kyläsuunnitelma

27. maaliskuuta 2004

Tekijät: Järvikylän kyläläiset

Suunnitelman 1. version on koonnut:

Elina Saine, Maantieteen laitos, Oulun yliopisto

Sisältö

1. Suunnitelman vahvistus ja sen päivitys

 Vahvistaminen

 Ote viimeisestä vahvistuspöytäkirjasta

 Päivitys

2. Kyläsuunnitelman taustoista

 Asu kylässä! –hanke

 Miksi kyläsuunnitelma tehtiin?

 Kyläsuunnittelun vaiheet sekä Asu kylässä! –hankkeen muut tilaisuudet Järvikylällä 2002-2004

 Kyläsuunnittelutyön periaatteita

 Suunnitelman rakenne 3. Kyläselvitys

 Katsaus Järvikylän esihistoriaan ja historiaan

 Järvikylä vuonna 2003

 Sijainti

 Luonnonolot

 Asukkaat

 Palvelut

 Maankäyttö

 Elinkeinot ja yritykset

°

 Kylän kohteita

 Yhdistystoiminta

°

 Järvikylän visio

 Järvikylän pääkehittämishaasteet 5. Tulevat toimenpiteet ja hankkeet

 Toimenpide-ehdotusten aihealueet ja hankeideat

 Uudet kyläläiset ja heidän vastaanottonsa

 Kylätoiminnan kehittäminen

 Vapaa-aika

 Liikenneturvallisuus

 Muuta

o Hankehahmotelmamalli

 Hankeideat

 1-3 vuoden aikana toteutettavat hankkeet

 4-5 vuoden kuluttua toteutettavat hankkeet

 6-10 vuoden kuluttua toteutettavat hankkeet 6. Kyläsuunnittelun aikana toteutettuja asioita

7. Kyläsuunnittelun tuottamia hankkeita 8. Nelikenttä

9. Rahoitusmahdollisuudet 10. Kuvia

Liite 1. Suunnittelupajan työskentelyohjeet Liite 2. Kylä- ja maaseutuaiheisia www-linkkejä Liite 3. Lähteet

Liite 4. CD-levy, jossa on kylän lasten Farmari 2003 –näyttelyyn tekemät piirrokset.

1. Suunnitelman vahvistaminen ja sen päivitys

Vahvistaminen

Tämä suunnitelma vahvistetaan Järvikylän omaksi suunnitelmaksi kylätoimikunnan kokouksessa. Vahvistamisella suunnitelma hyväksytään koko kylän yhteiseksi suunnitelmaksi. Päivitetty suunnitelma vahvistetaan myös jatkossa, jotta kaikille käy selväksi mitä muutoksia on tehty ja ne hyväksytään yhteisesti. Seuraavana sivuna on ote kylätoimikunnan kokouksen pöytäkirjasta, jossa vahvistaminen on tehty.

Päivitys

Suunnitelmalle valitaan kyläläisten toimesta kyläsuunnitelmavastaava, jonka tehtävänä on päivittää kansiota tarpeen tullen. Ensimmäinen päivittäjä valitaan suunnitelman luovutustilaisuudessa. Jatkossa vastuuhenkilö olisi hyvä vaihtaa esimerkiksi parin vuoden välein vaikkapa kylätoimikunnan kokouksessa. Päivittäjän nimi ja yhteystiedot lisätään aina kansion päivittäjälistaan. Ajankohtaisen päivittäjän tiedot löytyvät aina alimmaisena listasta. Häneen voi ottaa yhteyttä, jos haluaa tarkistaa, ehdottaa korjauksia, poistoja tai lisätä jotain suunnitelmaan. Kansion loppuun voi jättää taskuun viestejä päivittäjälle.

Viestin mukana olisi hyvä olla viestinjättäjän nimi ja yhteystiedot.

Päivittäjä ja yhteystiedot Ajankohta Kommentteja Elina Saine

040-5921020

etimonen@student.oulu.fi

Maaliskuuhun 2004 saakka Tehkää kyläsuunnitelmasta elävä, sillä sen on kylänne ansainnut. Kiitos kaikille!

2. Kyläsuunnitelman taustoista

Asu kylässä! –hanke

Tämä työ on osa Oulun Maaseutukeskuksen hallinnoimaa Asu kylässä! –hanketta, joka on Oulun Maaseutukeskuksen ja Oulun yliopiston yhteishanke. Hanke alkoi vuoden 2002 alusta ja se kestää vuoden 2004 loppuun. Hankkeen päärahoittajina toimivat Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto EMOTR ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus. Osan hankkeen kustannuksista rahoittavat myös itse hankkeeseen osallistuvat kunnat ja kylät.

Hankkeen tarkoituksena on asukaskeskeisesti kehittää kyliä lähinnä maankäytön ja elinkeinojen näkökulmasta. Asu kylässä! -hankkeen kautta tarjotaan kyläsuunnitelman lisäksi mm. asiantuntija-apua koulutustilaisuuksien muodossa ja tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista kyläläisten tarpeiden mukaan. Asiantuntijoita kannattaa siis käyttää nyt kun ne kerran ovat edullisia! Jos tämän hankkeen kautta syntyy uusia kylän omia kehittämishankkeita, on kylän hankittava rahoitus niihin itse. Hankkeeseen on valittu kaikkiaan 14 kohdekylää Pohjois-Pohjanmaalta. Hankkeeseen haki 83 kylää.

Miksi kyläsuunnitelma tehtiin?

Kyläsuunnitelmien tarpeellisuus on kasvanut viime vuosien aikana entistä enemmän kylän ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi kylän kehittämiseen esimerkiksi Leader+ ohjelmasta (Euroopan maaseutualueiden kehittämisohjelma). Kyläsuunnitelma auttaa kylän kokonaiskuvan hahmottamisessa. Kylän yhteisellä kyläsuunnitelmalla voi olla myös yhteistoimintaa tukevia ja jäntevöittäviä vaikutuksia, kun kylän tavoitteita ja kehittämistarpeita mietitään yhdessä. Samalla rakennetaan tulevaisuutta kylän omista tavoitteista käsin. Kyläsuunnittelun avulla pyritään myös varautumaan tulevaisuuden muutoksiin ennalta. Kyläsuunnitelma muokkautuu jatkuvasti tarpeiden mukaan ja tämä työ toimii alkusysäyksenä tulevalle prosessille.

Kyläsuunnittelun vaiheet sekä Asu kylässä! –hankkeen muut tilaisuudet Järvikylällä 2002-2004

Asu kylässä! –hanke on ollut toiminnassa Järvikylällä vuodesta 2002 alkaen.

Kyläsuunnitelmaan on kerätty aineistoa eri tavoin monissa vaiheissa lokakuun 2002 ja maaliskuun 2004 välisenä aikana. Alla lueteltujen menetelmien työskentelytavoista ja tuloksista saa lisää tietoa kyläkansiossa olevasta väliraportista ja sen muusta materiaalista.

• Hankkeen esittely kylällä 6/2002

Hankkeen keskeiset toimijat esittäytyivät ja hanke käynnistettiin.

• Tiestö- ja liikenneturvallisuusilta 9/2002

Läsnä Asu kylässä! –hankkeen, kunnan, tiehallinnon ja Pohjois-Pohjanmaan liiton edustajia kyläläisten kanssa keskustelemassa aiheesta. Tilaisuudessa mm.

perustettiin Järvikylän tieliikennetoimikunta, joka on aktivoitunut syksyn 2003 aikana.

• Ryhmä-SWOT –suunnitteluilta 10/2002

Erkki Laiteen vetämässä suunnitteluillassa tehtiin ryhmätyönä SWOT eli nelikenttä- analyysi, jossa pohdittiin Järvikylän sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia.

• Tontti-ilta 11/2002

Katja Säily Sievin kunnasta kertoi tonttipörssistä.

• Hygieniaosaamiskoulutus 2/2003

Oulun Maaseutukeskus järjesti Järvikylän koululla hygieniaosaamiskoulutuksen, jonka suorittaneet saivat virallisen hygieniapassin.

• Yrittäjäkoulutus 3/2003

Maaliskuun lopussa järjestettiin kylällä pidetty yrittäjäkoulutus, johon osallistui kuusi kyläläistä.

•

Kyläsuunnitelmatyön aluksi Järvikylässä pidettiin ensimmäinen tilaisuus, jossa suunnitelman kokoaja Elina Saine esittäytyi. Lisäksi kyläläiset määrittelivät Järvikylän rajat kartalle ja vastasivat alustavaan teemakyselyyn.

•

Kesäkuussa kerättiin tietoa kylästä täysi-ikäisiltä laaja-alaisen lomakehaastattelun muodossa. Kyläkysely jaettiin jokaiseen Järvikylän talouteen.

•

Elina kokosi yhteenvedon hankkeessa siihen mennessä tehdyistä töistä ja esitteli alustavia tuloksia kyläläisille.

•

21 henkilöä haastateltiin tarkemmin kylän asioista ja maankäytöstä

• Kyläsuunnitelman ideoimispäivä Järvikylän koululla 1/2004

Päivän aikana työskenneltiin pienryhmissä teemoittain. Osanottajajoukko oli runsas.

• Hirvenliha-kurssi 2/2004

Järvikylän koululla kokeiltiin uusia tapoja valmistaa ”metsien kruunupäätä”

samalla kun tiedotettiin, mitä esimerkiksi seurojen ja yhdistysten tulee tietää lihan käsittelyn hygienialainsäädännöstä.

•

Elina kokosi kaikkien läpikäytyjen työvaiheiden asioista Järvikylän ensimmäisen kyläsuunnitelman ja esitteli sen kylätilaisuudessa. Tilaisuudessa työstetään edelleen suunnitelmaa, jonka kyläläiset tästä eteen päin päivittävät.

• Pihasuunnittelukoulutus Järvikylän koululla 4/2004

• Hanke jatkuu erilaisin koulutuksin

• Hankkeen aikana voidaan laatia esimerkiksi yksi yksityiskohtainen suunnitelma jostain kylän kohteesta, esimerkiksi ulkoilureittisuunnitelma tai pihasuunnitelma Koulu/nuorisoseura

Kyläsuunnittelutyön periaatteita

• kyläsuunnittelu on kaikille kyläläisille avointa työskentelyä mm. tiedotuksen kautta ja kaikille pyritään luomaan todelliset mahdollisuudet osallistua siihen

• kaikki erilaiset ryhmät (lapset, nuoret, aikuisväestö) otetaan mukaan suunnitteluun

• jatkuvuus

• mielekkyys; ei saa käydä liian raskaaksi kenellekään

Tämä työ on Järvikylän ensimmäinen kyläsuunnitelma, joka ei ole lopullinen, vaan katsaus kylästä ja sen mahdollisuuksista vuoden 2003 perusteella. Tarkoitus onkin, että kyläläiset päivittävät itse suunnitelman ajantasaiseksi aina tarpeen vaatiessa. Kyläsuunnittelu on pitkäaikainen oppimisprosessi. Siinä kyläläisten yhteisen tahdon pohjalta muotoillaan tavoitteet ja toimenpiteet ja niiden toteutumista seurataan, tietoja päivitetään ja asioita lisätään suunnitelmaan kyläläisten harkinnan mukaan. Tämän suunnitelman tekemiseen ovat osallistuneet kyläläisten ja Oulun yliopiston suunnittelumaantieteen opiskelija Elina Saineen lisäksi myös asiantuntijat kunnasta ja eri organisaatioista, kuten Keski- Pohjanmaan maaseutukeskuksesta ja Tiehallinnosta.

Työ toimitetaan kylälle kansiossa, johon sitä on tarkoitus päivittää tulevaisuudessakin. Kansion päivittäminen on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi mm. suunnitelman osituksella ja sivunumeroiden poisjättämisellä; mihin väliin tahansa voi lisätä tekstiä ja vaikkapa hankeideoita. Kansioon voi lisätä muutakin aiheeseen liittyvää materiaalia. Suunnitelma luovutetaan kylälle myös sähköisessä muodossa. Tulevaisuudessa kyläläisten omat ideat ja tekstit erotetaan Elinan kirjoittamasta jättämällä sivun alareunan tunnisteet pois.

Jatkossa kylän ja kunnan yhteistyötä ja tiedonkulkua kyläsuunnitelman tiimoilla voidaan edistää valitsemalla suunnitelman päivittäjälle (kyläläinen) tukihenkilöksi yksi kunnan asiantuntijoista.

Suunnitelman rakenne

Kyläsuunnitelma on jaettu kymmeneen eri osaan, joita kyläläiset voivat päivittää.

Toivottavaa olisikin, että jokaista osiota muokattaisiin kyläläisten oman asiantuntijuuden mukaisesti ja enemmän kylän näköiseksi kerronnaksi. Osa tiedoista voi muuttua hyvinkin pian, joten tarkistus on paikallaan.

Kyläsuunnitelman vahvistaminen ja taustat: Osat yksi ja kaksi kertovat sekä suunnitelman taustoista että siitä, milloin kyläsuunnitelma on viimeksi vahvistettu ja päivitetty.

Esihistoria ja historia: Varsinainen kyläsuunnitelma alkaa kyläselvitykseen (osa 3) kuuluvalla historiakatsauksella kylän asioihin.

Kylän nykytila: Toisena kokonaisuutena kyläselvitystä (osa 3) on Järvikylän nykytilannetta eri aihealueiden näkökulmasta kuvaileva kokonaisuus.

Tulevaisuus: Nykytilannetta seuraa kylän tulevaisuuskappale (osa 4), joka sisältää kyläsuunnitteluprosessin aikana muodostetut kylän vision ja pääkehittämishaasteet.

Tulevat toimenpiteet: Tässä suunnitelman osassa viisi ovat varsinaiset toimenpide-ehdotukset ja osio sisältää hankehahmotelmat ja –suunnitelmat.

Toiminnan tulokset: Osat kuusi ja seitsemän ovat kylän muistilista kyläsuunnittelun aikana toteutuneista asioista ja sen tuottamista hankkeista.

Nelikenttä: kylän nelikenttä-analyysi (SWOT), jossa nostetaan esiin kylän vahvuuksia ja mahdollisuuksia (osa 8). Ne asetetaan vastakkain kylän heikkouksien ja uhkien kanssa. Kyläsuunnitelmat perustuvat pitkälti niihin mahdollisuuksiin ja resursseihin, mitä kylällä on, mutta myös tulevaisuuden uhkiin.

Rahoitusmahdollisuudet: Osa yhdeksän sisältää tietoa rahoitusmahdollisuuksista.

Kuvat: Kymmenennessä osassa on kuvia eri tilaisuuksista ja kylän maisemista.

Liitteet: Liitteenä 1 on suunnittelupajan työryhmissä käytettävä tehtävänanto. Tätä liitettä voitte käyttää hyväksi, kun haluatte tulevaisuudessa ideoida lisää mahdollisia toimenpiteitä kylällenne. Liitteessä 2 on www-linkkejä kyläsuunnittelu- ja kyläaiheisiin liittyen sekä hankehahmotelmien jalostamisessa hyödyllisiä yhteystietoja. Liite 3 on lähdeluettelo, josta löytyy tässä työssä apuna käytetyt teokset ja liitteenä 4 on Järvikylän 1.-6. luokkalaisten Farmari 2003 näyttelyyn tekemät piirustukset CD:llä.

3. Kyläselvitys

Katsaus Järvikylän esihistoriaan ja historiaan

Esihistoriallinen aika

Viimeisen mannerjään sulettua Sievin alueella noin 7500 eKr. peittyivät maa-alueet suurimmaksi osaksi veden alle tuhansiksi vuosiksi. Vähitellen maan kohotessa kaakosta alkaen alueelle vaelsi kivikautisen metsästäjäkulttuurin ihmisiä. Vanhin Sievissä tehty esinelöytö on Takkulasta löytynyt kourutaltta, joka on ajoitettu noin vuoteen 6000 eKr.

Vuoteen 3000 eKr. mennessä koko Sievi oli kuivalla maalla. Kivikausi päättyi Sievin alueella noin 1300 eKr. Järvikylästä on tehty yksi varma (Ylitalo) ja kolme epävarmempaa (Ylimäki, Harjun kukkula ja Hangasmaa) kivikautista asuinpaikkalöydöstä. Lisäksi kylältä on löytynyt lukuisia kivikautisia esineitä, kuten esimerkiksi Ylimäen asuinpaikalta löytynyt vasarakirveskulttuuriin kuulunut työkirves noin vuodelta 2000 eKr. Pronssikaudelta (1300- 500 eKr.) Sievistä ei ole tehty esinelöytöjä ja rautakaudeltakaan (500 eKr. – 1500 jKr.) ei esinelöytöjä ole kuin kaksi, Jyringistä löydetty noin vuodelta 1000 peräisin oleva pronssisolki ja Kukonkylän Kortenevalta löydetty noin vuodelta 1200 oleva muinaissuksi.

Asumatonta aikaa eivät pronssi- ja rautakaudet Sievissä kuitenkaan olleet, sillä lähialueilta, kuten Lestijärveltä, on tehty löydöksiä. (Okkonen 1993:20-41, Sarkkinen 1996:170)

Historiallinen aika

Maankäyttö ja väestö: Historiallinen aikakausi eli aika, jolta on olemassa kirjallisia dokumentteja alkoi Sievissä vuonna 1547. Silloin mainitaan kunnassa olevan neljä verotaloa, joista yksi on nykyisessä Järvikylässä sijaitseva Jakola. Vuoden 1634 maakirjassa maakirjatiloiksi luetaan Järvikylästä Jakolan lisäksi Kylmänperä. Katovuosien lisäksi aikalaisia rasittivat Ruotsi-Suomen sodat, mutta sotien jälkeen 1670-80 -luvut olivat asutukselle suotuisampia. 1690-1700 -luvuilla koettiin taas monia ankaria katovuosia, joiden ankaruutta vuonna 1700 syttynyt suuri pohjan sota vain lisäsi. Ison vihan aika alkoi Kalajokilaaksossa 1714, ja ajalta on säästynyt Sievissä lukuisia tarinoita mm. sissi Laurikaisesta, joka taisteli kasakoita vastaan. (Sarkkinen 1993:44-50, Alopaeus 1977)

Iso viha autioitti monia tiloja joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Ison vihan päätyttyä Ruotsin kruunu otti tavoitteekseen valtakunnan sisäisen voimistamisen, jonka seurauksena velkaantuneet tilat saivat Sievissäkin verovapauksia ja –helpotuksia.

Uudistilojen syntyä alettiin suosia. Isojako aloitettiin alueella 1820-luvun lopussa ja saatettiin päätöksen vuonna 1848. Isojako lakkautti talonpoikien vapaan metsiin kohdistuneen nautintaoikeuden. Kullekin talolle annettiin 150-300 hehtaaria metsää ja loput erotettiin valtiolle ns. liikamaiksi. Näille liikamaille alettiin perustaa kruunun uudistiloja ja torppia. Sievissä kruununmetsätorppia vuonna 1907 41. Lakimuutoksista johtuen (torpparien vapautuslaki 1918, nk. Lex Kallio 1922 ja uusi Asutuslaki 1936) vanhoja kantatiloja alettiin Järvikylällä jakaa suuremmassa määrin vasta 1920-luvulta alkaen. Sitä ennen ne olivat melko yhtenäisiä ja suuria. Kantatilojen jakovauhti kiihtyi sotien jälkeisen asutustoiminnan seurauksena. (Sarkkinen 1993:48-54)

Asukasluvun laskeminen ennen vuotta 1749 on vaikeaa, ja perustuu arvioihin.

Sievissä oli vuonna 1586 noin 63 asukasta. Vuonna 1609 heitä oli arviolta 124. Seuraavan 140 vuoden aikana katovuodet ja iso viha verottivat väestöä ankarasti. Vuonna 1750 sieviläisiä oli 823, vuonna 1805 1364, vuonna 1845 2430, vuonna 1875 2960 ja vuonna 1900 4482 asukasta. Kulkutaudit ja katovuodet niittivät satoaan 1800-luvun loppuun saakka. Keuhkotauti alkoi yleistyä vuosisadan vaihteessa saavuttaen kuolleisuushuippunsa vuonna 1917, jolloin tautiin kuoli 61 sieviläistä. 1900-luvulla väkimäärä oli korkeimmillaan sotien jälkeen, jolloin syntyivät nk. suuret ikäluokat; vuonna 1930 sieviläisiä oli 5866, vuonna 1950 5820 ja vuonna 1980 4419 henkeä. (Sarkkinen 1993:56-64). Viime vuoden lopussa eli 31.12.2003 sieviläisiä oli 5152.

Vaikka Amerikka veti runsaasti järvikyläläisiäkin siirtolaisiksi, sai kylä 1900-luvun alussa paljon siirtolaisia Etelä-Pohjanmaalta ja eteläiseltä Keski-Pohjanmaalta. Sievin vetovoimatekijöitä olivat tuolloin alueen tilojen halvat hinnat ja hyvä maaperä samalla kun Etelä-Pohjanmaalla oli paljon tilatonta väestöä. (Sarkkinen 1993:64-68)

Evijärven kuivatus: Järven kuivatus aloitettiin Luokkalan talon toimesta 1750-luvulla.

Luonnontilaisenaan järvi oli ollut enimmillään kolme-viisi metriä syvä ja hyvin kalaisa vielä 1920-luvulle saakka. Ensimmäisessä laskussa vedenpintaa laskettiin noin metrin verran.

Varsinainen kuivatuslupa hankittiin 1775, jolloin kuivatusta haki suurempi joukko tilallisia.

Syynä kuivatukseen oli alun alkaen hyväkasvuisen heinämaan saanti, sillä mutapohjainen järvi oli rehevä. Evijärven kuivatusta jatkettiin 1860-luvulta lähtien. Urakan suuruuden vuoksi kyläläiset joutuivat kääntymään kruunun puoleen. Kuivatus pääsi kunnolla vauhtiin vuonna 1869 ja kesti perimätiedon mukaan kuusi vuotta. Kuivatusta varten perustettiin oma kuivatusyhtiö, jonka osakkaina toimivat kylän maanomistajat. Evijärven kuivatusyhtiö

eli Evijärvi-seura oli suuri maanlaajuisestikin. Siinä oli vuonna 1862 31 osakastaloa.

Kaivaustyössä oli siis parhaimmillaan kymmeniä miehiä kerrallaan. Kuivatusta varten myös Vääräjokea oiottiin. Koska kuivatettujen maatumien sadot olivat alavuutensa vuoksi herkempiä säiden vaihteluille ja ennen kaikkea tulville, anottiin Sievissäkin kruunulta Vääräjoen perkausapua ainakin vuosina 1892 ja 1902. Tällöin pyrkimyksenä oli sekä peltopinta-alan lisääminen että tulvahaittojen vähentäminen. Kuitenkin vasta vuonna 1918 senaatti myönsi rahoituksen Vääräjoen perkaamiselle, mutta työt alkoivat vasta 1924.

Samalla Evijärven kuivatusta tehostettiin. Kaiken vanhan järvenpohjan saaminen viljelykelpoiseksi vaati vielä koneellisen joenperkauksen 1960-luvulla. Evijärven kuivatus ja Vääräjoen perkaaminen ovat muuttaneet koko Sievin maisemaa suuresti. Samalla on sekä menetetty nykyarvojen mukaisia luonnonarvoja ja virkistysmahdollisuuksia että toisaalta luotu menneinä vuosikymmeninä vahva pohja Sievin entiselle pääelinkeinolle, maataloudelle. (Salo 1993:114-129)

Elinkeinot

Järvikylän pääelinkeinona toimi maatalous pitkälle 1900-luvulle. Alueelle muuttaneet eteläpohjalaiset olivat viljelytavoissaan ennakkoluulottomampia ja edistivät siten maatalouden kehittymistä. Järvikylällä toimi lyhyen aikaa myös muutamia pieniä meijereitä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kotiseparaattoreiden yleistyminen vei niiltä kuitenkin toimintaedellytykset. Metsätalous ei ole näytellyt kovinkaan suurta osaa Järvikylällä, sillä tervanpoltto 1800-luvulla hävitti metsiä ja Vääräjoki on ollut uittoon huonosti sopiva.

Sievissä on myös kokonaisuudessaan ollut paljon valtionmetsiä ja vähän yksityismetsiä.

Suutareita 1900-luvun alkupuolella toimi Järvikylällä ainakin seitsemän. Seppiä 1800-luvun lopulla oli Järvikylällä yksi, Koivuniemen Kalle, joka valmisti Sievin kirkonpenkkien päätyjen rautaiset kynttilänjalat vuonna 1876 ja korjasi vuonna 1892 pudonneen kirkonkellon kielen. 1900-luvun alussa kylällä vaikutti myös Kylmän seppä.

Vuosisadan vaihteessa kylällä harjoitti ammattiaan yksi räätäli ja maailmansotien välisenä aikana heitä oli neljä. Naisista ei käytetty räätälin nimikettä vaan ompelijan, vaikka he samoja töitä tekivätkin. Sotien välisenä aikana heitä työskenteli kylällä ainakin viisi.

Vuosisadan vaihteessa nikkareita oli kylällä yksi, samoin muurareita.

Jauhomyllyjä Järvikylällä oli Vääräjoen varressa Kakarinkoskessa ainakin neljä 1800-luvun puolivälissä. Juho Myllymäen mylly kyseisessä paikassa oli Sievin suurin 1880-luvulla. 1850-luvulta lähtien tuulimyllyt yleistyivät ja vesimyllyt vastaavasti katosivat.

Vuonna 1893 rakennettiin Kakarinkoskeen Järvikylän ensimmäinen sahamylly kauppias F.

J. Haikolan toimesta. Tämä mylly toimi keskeytyksittä ainakin 1910-luvulle saakka, jolloin mylly uudistettiin ja sinne lisättiin turbiinin lisäksi höyrysaha, sirkkeli ja höyläkone.

Vääräjoen perkaus 1920-luvulla koitui useimpien Sievin vesimyllyjen kohtaloksi, ja moni muutettiin sähköllä toimivaksi. Sotien jälkeistä teollisuutta Järvikylällä on edustanut Koiviston mylly ja saha. (Salo 1993:156-239)

Palvelut

Järvikylän Koivistossa sijaitsi Sefanias Markkulan ylläpitämä kauppa jo 1800-luvun lopussa. Parhaimmillaan kylällä on ollut yhtä aikaa toiminnassa muun muassa neljä kauppaa. Oma pankki, Järvikylän Osuuskassa, perustettiin vuonna 1904 Etelä- Pohjanmaalta muuttaneen kansakoulunopettaja Iisakki Riskun innoittamana ja pankki oli toiminnassa vuoteen 1977 saakka. Järvikylän viimeinen kauppa suljettiin toukokuun lopussa 2003, kun omistajat jäivät eläkkeelle. Samalla loppuivat myös postin palvelut.

Järvikylän koulu aloitti toimintansa vuonna 1901 ja opettaja Risku toimi aktiivisesti sekä kunnalliselämässä että yhdistystoiminnassa. Nykyisen koulun alueella on sijainnut useita eri koulurakennuksia. (Holsti 1993:264-283)

Vapaa-aika

1900-luvulla huvituksia järjesti Järvikylällä Järvikylän nuorisoseura. Järvikylän nuorisoseura on vanhin yhä toiminnassa oleva keskipohjalainen nuorisoseura, joka perustettiin virallisesti 18.11.1914. Alussa toimintaa vastustettiin varsinkin uskonnollisissa piireissä. 1930-luvulla suhtautuminen suojeluskuntatoimintaan repi yhdistystä, sillä osa jäsenistä ei halunnut Nuorisoseuran taloa käytettävän suojeluskunnan kokoontumisiin.

Muuten suurempia, historiankirjoihin päätyneitä ristiriitoja ei 90-vuotiaalla seuralla ole ollut.

Nuorisoseuran toiminnan kulta-aikaa oli 1950-luku, jolloin sekä kurssi- että näytelmätoiminta oli vilkasta ja elokuvakiertueitakin saattoi käydä vuodessa parisenkymmentä. 1960-luvulla tärkein toiminnan muoto oli tanssien järjestäminen ja 1970-luvulla ykkössijan vei bingo. 1980-luvulla taas elpyi näytelmäpiiritoiminta.

Maamiesseura perustettiin Järvikylälle vuonna 1915. (Ruuttula-Vasari 1993:284-301)

Kylätoimikunnan puitteissa on varsinkin 1990-luvulla järjestetty pääsiäiskokkotapahtumia, jotka ovat vetäneet paikalle satoja, joskus jopa pari tuhatta ihmistä. Kylällä on myös tehty paljon talkoita, muun muassa katuvalaistus Koivistontien, Kalliontien, Raudaskyläntien ja Salonmäentien varteen.

Järvikylä vuonna 2003

Sijainti

Järvikylä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Ylivieskan seutukunnassa ja Sievin kunnassa noin 4,5 kilometriä kuntakeskuksen koillispuolella kahden puolen Vääräjokea. Jos kylän rajauksena käytetään koulupiirijakoa, tulee Järvikylän pituudeksi Kylmänperältä Annalaan saakka noin seitsemän kilometriä. Asukkaita Sievissä oli 31.12.2003 5152, joista Järvikylällä asui 595. Heistä naisia oli 288 ja miehiä 307. Etäisyydet kylältä isompiin kaupunkeihin ovat Ylivieskaan 20 km (matka-aika ajettaessa 80 km/h n. 15 min), Kokkolaan 74 km (matka-aika 55 min) ja Ouluun 148 km (matka-aika 1 h 15 min). Kylä rajoittuu lännessä (Jakolanmäki pois lukien) kantatie 63 ja pohjoisessa Ylivieskan kunnan rajaan. Lähin henkilöliikenteen rautatieasema on Ylivieskassa ja –lentokenttä Kokkolassa.

Luonnonolot

Järvikylän asutus on rakentunut vuosisatojen saatossa Vääräjokea ympäröiville matalille selänteille ja jokilaakso hedelmällisine maaperineen on raivattu pelloiksi. Jokilaaksoa ympäröi loivapiirteiset metsä- ja suomaat, ja kylän korkein kohta sijaitsee Kakarinperän eteläpuolisella metsäalueella. Kylän alueen korkeusvaihtelut ovat kuitenkin pieniä.

Järvikylän suurin suo on idässä sijaitseva Aartaminneva, jonka keskellä sijaitsee myös kylän suurin järvi, Aartaminjärvi. Vääräjoki on Kalajoen sivuhaara ja saa alkunsa Pitkäjärvestä ja Aittosenjärvestä, ja sen ensimmäiset seitsemän kilometriä ovat säilyneet luonnontilaisina. Sievi kuuluu luonnonympäristöltään keskiboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen, joka on Suomessa eteläisen ja pohjoisen kasvillisuuden vaihettumisvyöhykettä. Siten Vääräjoen rannoiltakin on löytynyt useita, esiintymisrajojensa rajoilla eläviä harvinaisia kasveja. Vuoden keskilämpötila on +2 ja +3 celsiusasteen välillä.

Suurilmastoltaan Vääräjokilaakso kuuluu Oulun läänin suotuisimpien alueiden joukkoon lounaisen sijaintinsa vuoksi, mutta paikallisilmastoltaan alue on alavuutensa vuoksi hallanarkaa. Kasvimaantieteellisesti alue on osa Keski-Pohjanmaata. Samoin maisemaltaan Sievi on osa Keski-Pohjanmaan lakeutta. (Suomen kartasto 1999)

Kyläkyselyn mukaan järvikyläläiset kokevat kylänsä olevan rauhallinen, turvallinen ja kaunis paikka asua. Naapurit ovat mukavia ja auttavaisia. Vaikka kyläkauppa ja posti ovatkin jo mennyttä elämää, ovat palvelut helposti saatavilla joko Sievin Kirkonkylästä tai Ylivieskasta, jonne molempiin on lyhyt matka asioida. Järvikylän kyläkoulu on elinvoimainen ja siellä kärsitään positiivisesta ongelmasta; tilanahtaudesta. Järvikylä on

kasvava ja kukoistava kylä, joka myös saa jatkuvaa muuttovoittoa nuorista perheistä.

Vuonna 2003 toimi kylällä 42 aktiivista maatilaa, joista luomutuotantoon oli suuntautunut 12 tilaa.

Järvikylän tärkeimmät maisemalliset arvot ovat kylän halki virtaavassa Vääräjoessa ja sitä ympäröivässä peltoaukeassa. Peltoaukean uskotaan parhaiten säilyvän avoimena viljelykäytössä.

Asukkaat

Kesäkuussa 2003 Järvikylässä oli 207 taloutta, joita asutetaan ympärivuotisesti. Vakituisia asukkaita kylällä oli vuoden 2003 lopussa 595, joista naisia on 288 ja miehiä 307 henkeä.

Kyläkyselyyn vastanneista puolet ei ole syntyperäisiä järvikyläläisiä. Kaikki totesivat tulleensa kylällä hyvin vastaanotetuiksi. Samoin vastanneista puolet oli palkkatyössä, vajaa kolmannes eläkkeellä ja loput joko yrittäjiä tai maatalousyrittäjiä. Kyläläisistä 19%

työskentelee Järvikylällä ja enemmistö (58%) muualla Sievissä. Järvikylän asutus on keskittynyt Vääräjokea ympäröiville selänteille ja on varsinkin Järvikyläntien varressa melko tiivistä. Kylän keskusta sijaitsee Järvikylän koulun, Nuorisoseuran talon ja entisen Järvivalinnan kiinteistön tienoilla.

Palvelut

Järvikylän peruspalveluita ovat peruskoulun luokat 1-6, kaksi ryhmäperhepäiväkotia, laajakaistaverkko ja julkisen liikenteen yhteydet Sievin keskustaan, Ylivieskaan, Nivalaan, Haapavedelle ja Kokkolaan. Järvikylän koulu on elinvoimainen; Koulussa on kolme luokanopettajaa, esikouluopettaja ja 1.-6. luokkalaisia oppilaita on lukuvuotena 2003-04 ollut 65 ja esikoululaisia 14 lasta. Koululla on pulaa sekä luokkatiloista että omasta liikuntasalista. Järvituvan ja Järvirinteen ryhmäpäiväkodeissa on yhteensä noin 20 lasta.

Linja-autoyhteydet kylältä Sievin keskustaan ja Ylivieskaan ovat kouluaikoina kohtuulliset verrattuna moneen muuhun kylään. Oulun Eteläisen alueella toimii arkisin myös Juliet- kutsutaksi Kruunupyyn lentokentälle aamu- ja iltakoneille (tilausnumero: 0600-30085 (0,73

€ + pvm), hinta Sievistä noin 21 euroa vuonna 2003).

Maankäyttö

Ongelmia Järvikylän maankäytössä tuottaa pientalorakentamiseen käytettävän tonttimaan huonohko saatavuus kunnan tonttipörssistä huolimatta. Toinen suuri kipukohta on kevyenliikenteenväylän puuttuminen kylän ja kuntakeskuksen välillä. Uusi asutus tulisi

kyläkyselyyn vastanneiden enemmistön mielestä ohjata pääosin Raudaskyläntien ja muiden teiden varsille.

Mahdollinen uusjako on puhututtanut kuluneen vuoden aikana, sillä enemmistö maanomistajista ei koe sille olevan kylällä tarvetta. Lähivuosina on odotettavissa aktiivitilojen määrän väheneminen, kun jatkajia viljelylle ei löydy. Täten vuokra- ja myyntimarkkinoille vapautuu runsaasti viljeltävää maata. Viljeltävät maa-alueet ovat myös pääsääntöisesti melko suuria ja yhtenäisiä jo nyt.

Vääräjoki matkailulliseen kuntoon –suunnitelman toteuttamista toivotaan kylällä yleisesti, sillä tällä hetkellä joki on tulva-aikoja lukuun ottamatta piilossa uomassaan.

Ympäröivät pusikot kätkevät loputkin joesta näkyvistä ja uimapaikkojakin kaivataan jokivarteen. Tällä hetkellä (maaliskuu 2004) maisemasuunnitelman tilanne kunnassa on sellainen, että luvat maisemasuunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin on saatu maanomistajilta. Tämä mahdollistaa sen, että kyläläiset voivat yhteistuumin alkaa tekemään maisemasuunnitelmaan merkittyjä toimenpiteitä, kuten rantapajukoiden raivauksen, runkopuiden istutukset sekä opastinkylttien teon. Sen sijaan maisemasuunnitelman rinnalla tehty Kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Vääräjoen Sievin kunnan alueella –suunnitelma (sisältää koskien ennallistukset ja pohjapatojen rakentamisen) on edennyt hitaampaa vauhtia, sillä sen vaatimat isommat toimenpiteet vaativat vesioikeuden luvan sekä ennen sitä sopimusten teon kaikkien Vääräjoen rannan maanomistajien kesken. Kalataloudellinen kunnostussuunnitelma vaatii myös satojen tuhansien eurojen rahoituksen, jota Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ei ole vielä onnistunut hankkimaan.

Järvikylän isommista teistä päällystettyjä ovat muut paitsi Salonmäentie.

Katuvalaistus on tehty kyläläisten talkootyönä Kalliontien, Koivistontien, Raudaskyläntien ja Salonmäentien varteen.

Elinkeinot ja yritykset

Järvikylään oli rekisteröity 15 yritystä maaliskuussa 2003. Näiden yritysten toimialat vaihtelevat tietojenkäsittelystä elintarvikkeiden ja juomien valmistukseen. Toiminnassa olevia aktiivimaatiloja on 42, joista maidontuotantoon on suuntautunut 24.

Luomutuotannossa on 12 tilaa. Järvikylän elinkeinorakenne koettiin kyläkyselyssä monipuoliseksi ja asukkaat yrittäjähenkisiksi. Enemmistö kyläkyselyyn vastanneista uskoo maatalouden sivuelinkeinojen elävöittävän kylää entisestään.

Järvikylän yritykset

Tässä luettelossa on mainittu kaikki Järvikylässä toimivat yritykset, jotka ovat halunneet luovuttaa tietonsa kyläsuunnitelmaan. Alkuperäistiedot ovat maaliskuulta 2003. Muutokset ja lisäykset ilmoitetaan päivittäjälle.

Yrityksen nimi Toimiala Yhteystiedot

ALL-MOBILEMEDIA OY ja SIEVIN DATATUOTE KY

Tietojenkäsittelypalvelu;

Ohjelmistosuunnittelu- ja kehitys

Kari Korpi, Kuusistontie 52, 85430 Koivisto

Puh. 08-480595 E K HIETAMÄKI KY Ympäristönhuolto;

monipuolista jätealan palvelua Erkki K. Hietamäki, Kalliontie 239, 85430 Koivisto

Puh. 040-7394186 HYDRAULIIKKA T.

KAUTTO

Hydrauliikan ja työkalujen myynti sekä asennus

Timo Kautto, Järvikyläntie 213, 85430 Koivisto

Puh. 040-5074817 OJALA MACHINE OY Kaivinkoneet ym.

rakennuskoneet

Koivistontie 193, 85430 Koivisto p. 0500-684463, www.ojalamachine.com PAJALA ILPO TMI Suodattimien ja

elektroniikkatuotteiden valmistus ja kokoonpano

Ilpo Pajala, Järvikyläntie 155, 85430 Koivisto

Puh. 08-480647 RAKENNUSSUUNNITTELU

JARKKO KIVIOJA Rakennusvalvonta ja -suunnittelu

Jarkko Kivioja, Järvikyläntie 71, 85430 Koivisto

Puh. 044-4883269

SIEVIN AUTOKORJAAMO 08-480750, Koivisto

VIESKAPAK OY Koivistontie 309, 85430

Koivisto

Puh. 0500-879921

Kylän kohteita

Yksi Järvikylän viehättävimmistä paikoista on monen kyläläisen mielestä Vääräjoen ylittävä Lemmensilta ympäristöineen. Sillan kupeessa on vanha pyykkipaikka, huvimaja ja itse sillalla järjestetään joka kesä siltatanssit. Muita mielenkiintoisia paikkoja ovat muun muassa koulu, Nuorisoseura ja Turpasmökki. Kylällä toimiva Ojala Machine Oy on Suomen suurin kaivinkonekauppa. Heiskasen veljesten taideteokset ovat tutustumisen arvoisia.

Kylällä sijaitsee useita esihistoriallisia asuinpaikkoja, kuten Ylitalon, Ylimäen, Harjun kukkulan ja Hangasmaan asuinpaikat. Peltosalossa sijaitseva kalmisto tulisi myös tehdä tutuksi. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 –teoksessa (1993) on mukana neljä järvikyläläistä kohdetta. Hanhiniemen mylly Lemmensillan lähellä on vuodelta 1936, mutta sen hirret ovat ylempänä sijainneesta vanhemmasta myllystä.

Juusolan kolmen patsasaitan ryhmä sijaitsee Kalliontien varressa, ja aitoista suurin on vuodelta 1785 ja pienin on luultavasti sitäkin vanhempi. Jakolan kaksi 1800-luvun asuinrakennusta, 1700-luvun aitta sekä muut maatalousrakennukset muodostavat eheän rakennusryhmän, jolla on sekä maisemallisia että rakennushistoriallisia arvoja. Neljäntenä kohteena ovat Kivelän kaksi 1800-luvun asuinrakennusta Järvikyläntien varressa. Lisäksi kylältä löytyy vanhoja tervahautoja ja Raudaskyläntien varressa on kunnostamisen tarpeessa oleva lähde.

Yhdistystoiminta

Tällä hetkellä Nuorisoseurantalolla toimivat muun muassa miesten jumppa, tanhupiiri ja 4H-kerho. Myös kylän metsästysseura on aktiivinen. Muuta ohjattua toimintaa kyläläiset joutuvat hakemaan Kirkonkylältä. Muita vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia kylällä ovat erilaiset ulkoiluaktiviteetit, kuten lenkkeily tai hiihto. Koululla on kyläläisten hoitama jääkiekkokaukalo. Pääsiäisenä kylätoimikunta on jo useana vuonna järjestänyt suuren pääsiäiskokon. Heinäkuussa taas tanssitaan perinteisesti Lemmensillalla.

Vaikka Järvikylän kylätoimikunta on aktiivinen ja talkoita tehdään yhteisen hyvän edestä, tarvitaan mukaan uusia toimijoita varsinkin nuorista ja uusista kyläläisistä. Uudet ihmiset ja ideat ovat tervetulleita kylää kehittämään. Kylän tiedotus on kärsinyt kyläkaupan loppumisen myötä, joten nykyiselle ”puskaradiolle” haetaan toimivaa korvaajaa.

Järvikylän yhdistykset ja harrastusryhmät

Tässä luettelossa on mainittu kaikki Järvikylässä toimivat yhdistykset ja harrastusryhmät, jotka ovat halunneet luovuttaa tietonsa kyläsuunnitelmaan. Tiedot ilmoitetaan päivittäjälle.

Yhdistyksen nimi Toimiala Yhteystiedot Muuta

Järvikylän kylätoimikunta

Kylän yhteistoiminnan ylläpitäminen

Pj. Esko Toivola Puh. 08-480556 Järvikylän maa- ja

kotitalousnaiset

Pj. Riitta Toivola Puh. 08-480556 Järvikylän

nuorisoseura

nuorisoseuratoiminta Pj. Ilpo Pajala Puh. 040-5511403 Sievin metsästysseura Sievin Kirkonkylän ja

Järvikylän yhteinen metsästysseura

Pj. Teemu Korpi Puh. 040-5722811

4H-yhdistys Teija Kallio

Puh. 08-4883212

4. Kylän tulevaisuus

Järvikylän visio

Tulevien vuosien aikana Järvikylä on edelleen aktiivinen, muuttajia houkutteleva rauhallinen maalaiskylä, jossa on hyvä asua ja elää. Tontteja on entistä paremmin tarjolla halukkaille. Elinkeinorakenne on monipuolinen ja sekä yrittäjyys että maatalous kukoistavat. Samalla peruspalvelut ovat kunnossa.

Vääräjoki rantoineen on noussut kunnostuksen myötä merkittäväksi virkistysalueeksi, ja peltomaisema on säilynyt viljelyn ansiosta avoimena. Kyläkoulu toimii entistä enemmän kylän keskipisteenä. Järvikylälle on saatu sekä liikuntasali että kyläläisten yhteiset kokoontumistilat, ja ne ovat lisänneet kyläläisten harrastusmahdollisuuksia. Varsinkin nuoria on paljon enemmän mukana kylän yhteisissä toiminnoissa. Myös koulutie keskustaan on entistä turvallisempi uuden kevyen liikenteen väylän ansiosta.

Järvikylän pääkehittämishaasteet

Kyläsuunnittelutyön eri vaiheissa tuotiin esille kylän vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. Nelikenttäanalyysin (katso osa 8) ja muiden töiden pohjalta nousivat Järvikylän lähitulevaisuuden tärkeimmiksi kehittämistavoitteiksi seuraavat:

• yhteisen suuren tilan saaminen. Tila olisi kokoontumispaikka kyläläisille, se lisäisi harrastusmahdollisuuksia, sitä voitaisiin käyttää sisäliikuntapaikkana ja siellä voitaisiin viettää suuria yhteistilaisuuksia.

• yleinen liikenneturvallisuus erityisesti koululaisten osalta

• tonttien saatavuus

• koulurakennuksen pieni koko

• lähikuljetukset kirkolle ja takaisin

• harrastusmahdollisuuksien parantaminen ja uusien toimijoiden mukaantulo

5. Tulevat toimenpiteet ja hankkeet

Toimenpide-ehdotusten aihealueet ja hankeideat

Tässä on koottuna tiivistelmänä aihepiireittäin toimenpide-ehdotuksia ja hankeideoita, joista on muokattu jäljemmäksi valmiita hanke-ehdotelmia. Tarkempia esimerkkejä ja ehdotuksia löytyy kyläkansion eri dokumenteista, kuten Väliraportti Järvikylälle kyläkyselyn tuloksista - monisteesta.

Uudet kyläläiset ja heidän vastaanottonsa

Ensinnäkin vanhojen kyläläisten tulisi kutsua uudet naapurinsa kyläilemään, tervehtiä heitä alusta pitäen ja kohdella tasavertaisina kyläläisinä. Kylätoimikunta voisi toimittaa uusille asukkaille pienen lahjan, kuten kukkia, kellon, Järvikylä-paidan, puukauhan (jossa Järvikylä-teksti) tai luomuruisleivän, joka on valmistettu kylällä sekä järjestää tutustumisiltoja, kyläesittelyn ja/tai tervetuliaisjuhlat kerran vuodessa. Joissakin kylissä annetaan talkoilla muuttoapua ja viedään joulutähti uuden muuttajan kotiin.

Kylätoiminnan kehittäminen

Järvikylästä voisi koota vuosittain päivitettävän tietopaketin/kylämuistion, johon on koottu kylältä saatavat palvelut, eri järjestöjen yhteystiedot, harrastuspiirien ja tapahtumien aikataulut sekä järjestämisajankohdat. Kyläkyselyn mukaan monillakaan uusilla asukkailla - eikä sen puoleen vanhoillakaan - ei ollut mitään tietoa kylän tapahtumista. Kylämuistio palvelisi kaikkia kyläläisiä, kun se jaettaisiin joka talouteen. Kyläkaupan loppumisen myötä on keksittävä uusia keinoja kylätiedotukseen, kuten koululaisten apu tiedotteiden jakamisessa, uusi paikka ilmoitustaululle sekä omat nettisivut. Omia nettisivuja voidaan myös käyttää kylän markkinoimiseen.

Järvikylän kylätoimikunnan rekisteröiminen viralliseksi yhdistykseksi tekisi kylätoimikunnasta oikeuskelpoisen. Rekisteröimättömissä yhdistyksissä sitoumuksista vastaavat sitoumuksen tehneet henkilöt. Tällä on merkitystä varsinkin, jos kylällä aletaan toteuttamaan suurempia yhteisiä hankkeita. Rekisteröidyt yhdistykset voivat myös helpommin anoa erilaisia avustuksia ja joissain tilanteissa avustusta voi hakea vain rekisteröitynyt yhdistys.

Erillisen huvitoimikunnan perustaminen kylätoimikunnan yhteyteen voisi tuoda mukaan uusia toimijoita, sillä silloin jokainen kylätoiminnasta kiinnostunut voisi valita

vakaumuksensa mukaan, toimiako toisessa vai molemmissa toimikunnissa.

Huvitoimikunta voisi houkuttaa mukaan erityisesti nuorempia kyläläisiä.

Vapaa-aika

Kyläkyselyssä tuli ilmi monenlaisia toiveita vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Tärkeimmiksi nousivat sekä kevyenliikenteenväylän, liikuntasalin että muiden yhteisten harrastustilojen saaminen kylälle. Myös kerho- ja kurssitoimintaa kylällä voisi lisätä sekä parantaa ja valaista nykyistä hiihtolatua. Uusia ulkoilureittejä voitaisiin rakentaa sekä koulun lähelle että Vääräjoen rantaan. Hanke-ehdotuksissa on mukana runsaasti erilaisia kurssi- ja kerhoehdotuksia. Vääräjoen kunnostaminen lisäisi selvästi sekä joen virkistyskäyttöä että kylän maisemallisia arvoja. Kylän uusiksi yhteisiksi tapahtumiksi ja kohtaamispaikoiksi voisivat nousta esimerkiksi kyläolympialaiset, kylämarkkinat ja kesäkioski.

Liikenneturvallisuus

Kylän liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta tärkeimmäksi tekijäksi nousi jo aiemmin mainittu kevyenliikenteenväylä Järvikylän koululta Kirkonkylälle. Tiehallinto on aloittanut (maaliskuu 2004) hankesuunnitelmatyön kevyenliikenteenväylän rakentamisesta välille Raudaskyläntien risteys – Sievin keskusta nostaen hankkeen Sievin tärkeimmäksi.

Tähän on vaikuttanut suuresti järvikyläläisten oma aktiivisuus. Hankesuunnittelun aloittaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että väylää alettaisiin rakentamaan pikavauhdilla.

Siksi kyläläisten aktiivisuuden tulisi olla lähivuosinakin korkealla tasolla.

Aktiivisuutta ja ennen kaikkea asennemuutosta vaaditaan kaikilta, kun aletaan puhumaan kylän nopeusrajoitusten noudattamisesta. Kylän sisäisten risteysten turvallisuuden osalta pajukoiden raivauksen tulisi kuulua sekä tieosuuskuntien että valtion ja kunnan kohdalta jokavuotisiin tavoitteisiin. Ylivieskantien ja Raudaskyläntien risteyksen turvallisuuden kohentamisen osalta tulisi olla yhteyksissä Tiehallintoon esimerkiksi vaarallinen risteys –kylttien saamiseksi.

Muuta

Monissa keskusteluissa ja kyläkyselyssä on noussut esiin toive oman kylähistoriikin kokoamisesta. Samalla tulisi kerättyä kokoon mennyttä ja nykyistä järvikyläläistä kansanperinnettä.

Hankehahmotelmamalli

Tätä mallia voidaan käyttää kylän tulevien hankkeiden pohjana. Samalla pohjalla on tehty myös kyläsuunnitelman ensimmäisen version hanke-ehdotukset.

Hankkeen (iskevä) nimi

Hankkeen tavoite ja idean esittely

Hankkeen aikataulu (aloitus, vaiheet ja valmistumisaika)

Hankkeen vetäjät (1-2 hlöä) ja toteuttajat

Budjetti ja rahoituslähteet

Mitä mutkia voi tulla matkaan?

Muuta (esim. tarkistusten tiheys):

6. Kyläsuunnittelun aikana toteutettuja asioita

Tähän listataan henkilöitä, jotka ovat esitelleet hankerahoitusta ym. ja asioita, joita suunnittelun aikana on toteutettu. Listaan voi siten myöhemminkin palata ja kerrata esimerkiksi milloin mitäkin on tapahtunut ja kuka oli esitelmöimässä asiasta.

Katja Säily Sievin kunnasta kertoi kunnan tonttipörssistä 11/2002.

Maanomistajien kartoitus tonttipörssiä varten aloitettu 2002

Nuorisoseuran yleis- ja keittiöremonttia varten aloitettu rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen

7. Kyläsuunnittelun tuottamia hankkeita

Luetelkaa tähän hankkeita, jotka lähtevät liikkeelle kyläsuunnittelun myötä. Listasta näkee myöhemmin mitä kaikkea olette saaneet aikaiseksi suunnittelun aikana.

Hankkeen nimi Aloitusajankohta

Kevyen liikenteen väylä Järvikylältä Kirkonkylään –hanke ja

tietoimikunnan perustaminen 9/2002

Nuorten korjauspajan (mopot ym.) perustamisen

selvittäminen 1/2004

8. Nelikenttä

Tämä nelikenttä- eli SWOT-analyysi on tehty syksyllä 2002 Erkki Laiteen (Keski- Pohjanmaan Maaseutukeskus) johdolla, ja sen tekemisessä oli mukana 18 kyläläistä.

Järvikylän vahvuudet Järvikylän heikkoudet - yrittäjähenkisyys, erikokoisia yrityksiä

- aktiivisuutta, työt viedään loppuun asti - sijainti hyvä, Sievi  Ylivieska - kylällä hyvä imu, tonteilla kysyntää

- peruspalvelut olemassa, (koulu, päiväkoti ) - haluttu asuinalue

- maisema, kiva kylänraitti - sopiva maantieteellinen sijainti - rauhallinen, turvallinen

- nuorekas ikärakenne - silmälle sopiva kyläkaava - katuvalot

- talkoohenki

- ulkoliikuntamahdollisuudet hyvät

- tonttien saatavuus, kysyntä ylittää tarjonnan

- liikuntasalin puute

- koulumatkat yläasteelle < 5 km, ei kuljetusta

- lähikuljetukset kylälle vanhuksille - koulutien turvattomuus

- hajuhaitta ( liete )

- joitakin epäsiistejä pihoja - katoava maatalous - sisäliikuntatila puuttuu - juhlatila puuttuu

- koulurakennus liian pieni

- kaukalon huolto huonosti järjestetty Järvikylän mahdollisuudet Järvikylän uhat

- väestöpohja hyvä - tonteilla kysyntää

- maatalous elinvoimaista - pienyrittäjyys

- kylä säilyy elinvoimaisena - uudet asukkaat

- pitäisi enemmän houkutella perheitä - valaistu latu

- yhteiset tapahtumat

- tonttien saanti

- työpaikkojen säilyminen - nuorten muutto muualle - karhu, verokarhu

-ympäristönsuojelu/kaavoitus väärin suunniteltu

 kallis/ vaihtoehdot puuttuu

 jäteviemäröinti  aiheuttaa pihojen uudelleen järjestelyitä

- karhut, rusakot, myyrät - kaupan kohtalo

- koululaiset viedään Leppälään - talkoohenki hiipuu

9. Rahoitusmahdollisuudet

 MATTI –Maaseututiestön tieisännöinnin tehostamisohjelma (rahoittajina Pohjois- Pohjanmaan TE-keskus ja Tiehallinnon Oulun tiepiiri)

(http://www.tieyhdistys.fi/html/matti.html)

Tavoitteina mm. tiestön hoidon tehostuminen ja kunnon säilyminen ja asumisen ja yrittämisen olosuhteiden parantaminen.

 Rieska-Leader ry

(http://www.rieskaleader.fi/)

”LEADER+ on EU:n aloitteesta käynnistetty ohjelma, jonka tehtävänä on edistää maaseudun taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista hyvinvointia. Sitä toteutetaan vuosina 2001-2006.” Rieska-Leader ry on LEADER+ -ohjelmaa toteuttava paikallinen toimintaryhmä, joka on ”perustettu hoitamaan ja organisoimaan LEADER-rahoituksen järjestämistä toimialueellaan. ”

 TE-KESKUS

(http://www.te-keskus.fi/web/tepop.nsf/KehysmalliFIN?OpenPage)

”TE-keskus neuvoo, kehittää, rahoittaa ja tukee Pohjois-Pohjanmaan elinkeinotoimintaa ja toteuttaa alueellista työllisyyspolitiikkaa.”

 Kunta

(http://www.sievi.fi)

Kunnalliseen päätöksentekoon voi vaikuttaa äänestyskäyttäytymisen ja luottamushenkilönä toimimisen lisäksi erilaisin aloittein, keskusteluin ja ehdotuksin.

 Opetusministeriön jakamat apurahat

(http://www.minedu.fi/opm/avustukset/index.html)

 Kansainväliset työleirit (http://www.kvtfinland.org/)

”KVT on rauhanjärjestö, jonka tarkoitus on ruohonjuuritason toiminnalla edistää rauhaa, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja ympäristönsuojelua. Pääasiallinen toimintamuoto on kansainvälisten vapaaehtoistyöleirien järjestäminen ja vapaaehtoisten välittäminen ulkomaisille leireille.”

 Siviilipalvelusmiehet

 OY Veikkaus AB

(http://www.veikkaus.fi/yritys/index.html)

Veikkauksen toiminta-ajatuksen mukaisesti pelituotoilla rahoitetaan kansallista kulttuuria.

Opetusministeriön taitelle, tieteelle, urheilulle ja nuorisotyölle jakamat veikkausvoittovarat käytetään kaikkien suomalaisten hyväksi.

 Sponsorit

Yksityiset ja julkiset yritykset ja yhteisöt voivat omien intressiensä mukaan lähteä mukaan erilaisten hankkeiden rahoitukseen. Usein vastapalveluksi rahoittajalle pitää antaa näkyvyyttä mainospaikoin ja maininnoin raporteissa.

10. Kuvia

Vääräjoki huhtikuussa 2003 Lemmensillalta kuvattuna. (Elina Saine)

Vääräjoki elokuussa 2003. (E.S.)

”Järvikylän savannilla käyskenteli kerran, sarvikuono Afrikasta, tiesin sen verran…” (E.S.)

Kylämaisemaa – arvaapa mistä?!? (E.S.)

Esko Toivola ja Heikki Lahti tutustuttamassa Järvikylään huhtikuussa 2003. (E.S.)

Kyläläisiä Asu kylässä! –hankkeen tiestöillassa 5.9.2002. (Nina Kuikka)

Visiotyöryhmä vauhdissa 17.1.2004. (E.S.)

Naisenergialla asiat lähtevät rullaamaan. Ideapäivä 17.1.2004. (E.S.)

Liite 1. Suunnittelupajan työskentelyohjeet (tekijä: Terhi Välisalo 2002)

1.Tavoitetila: Miettikää keskustellen mikä on kylällä teemaanne liittyvä haluttu tulevaisuuden tavoitetila tai visio, jota kohti haluatte pyrkiä. Kirjatkaa ajatuksenne ylös paperille. Ajatukset voivat olla yksityiskohtaisia tai laajempaa asiakokonaisuutta käsittäviä.

2. Nelikenttäanalyysi: Kirjatkaa yhdessä paperille teemaanne liittyen kylän vahvuuksia ja heikkouksia (nyt) sekä mahdollisuuksia ja uhkia (tulevaisuudessa).

3.Keinot päästä tavoitetilaan: Alkakaa ajatustenne pohjalta ideoimaan miten tavoitetila saavutetaan vahvuuksien ja mahdollisuuksien tuella sekä heikkouksista ja uhista huolimatta (Kuva 4). Tähän vaiheeseen kannattaa varata naposteltavaa ja suun kostuketta.

Ideointi voidaan suorittaa esim. jommallakummalla seuraavista helpoista ideointimenetelmistä:

- paperinkierrätys : ottakaa jokaiselle osallistujalle eteen paperi ja käteen kynä. Istukaa ympyrässä pöydän ääressä, nenät kohti pöydän keskustaa. Aloittakaa ideointi kirjoittamalla paperiin mitä ideoita mieleen juolahtaa teemaa koskien. Missään nimessä hulluintakaan ideaa ei saa arvostella mitenkään. Yksi toimii kellokallena ja kertoo aina puolen minuutin - minuutin (mikä aikaväli tuntuu ryhmästä paremmalta) välein, että on aika antaa paperi vasemmalla istuvalle ja ottaa itse vastaan paperi oikealla istuvalta. Aiemmat paperiin kirjoitetut ideat lukaistaan läpi, niitä kehitellään edelleen tai keksitään ihan uusia ideoita. Kaikki ideat on kirjattava paperille. Paperinkierrätyssuuntaa tai istumajärjestystä voi vaihtaa kesken työn, jos siltä tuntuu. Työtä jatketaan kunnes ideavarastot alkavat ehtyä eli pitkään.

- pool : aihepapereita varataan pari enemmän kuin osallistujia on ja ne asetetaan pöydän keskelle.

Kaikille varataan oma kynä. Ideoinnin alkaessa jokainen ottaa yhden paperin pöydän keskeltä ja keksii siihen muutaman idean teemaa koskien. Kun ideat loppuvat yhteen paperiin vaihdetaan paperi keskeltä, luetaan toisten ideat läpi, kehitellään niitä tai kehitetään omia listan jatkoksi. Ideointia jatketaan siihen asti, että ideamehut ovat jokaiselta loppu nestetankkauksesta huolimatta.

Älkää välittäkö siitä, tuleeko ideoista toteuttamiskelpoisia vai ei. Älyttöminkin idea voi johtaa aasinsiltojen kautta kuningasajatukseen!

4.Tärkeysjärjestys ja aikataulu: Kehitelkää ideoita realistisimmiksi keskustellen. Asettakaa nyt keksimänne ideat tärkeysjärjestykseen ja miettikää mitkä niistä olisi toteutettava ensin ja mitkä olisivat vähiten kiireellisiä. Merkatkaa tulokset paperille.

Liite 2. Kylä- ja maaseutuaiheisia www-linkkejä

Hankeopas EMOTR -hankkeiden toteuttajille ja suunnittelijoille

<http://www.metsakeskus.fi/pp/palvelut/Hankeopas.pdf>

Tietoa maaseudun kehittämisestä ja siihen liittyvistä EU-ohjelmista ja tukitoimenpiteistä ohjelmakaudella 2000-2006.

<http://www.lande2000.fi>

Maaseutu plus -lehti

<http://www.maaseutuplus.net/lehti.default.htm>

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän nuoriso teemaryhmä

”Nuorisoteemaryhmän tavoite on parantaa maalla asuvien nuorten elinoloja sekä kannustaa maallemuuttoa.”

<http://www.mmm.fi/nuoriso>

Pro Agria Oulun Maaseutukeskus mm. Asu kylässä! -hanke

<http://www.maaseutukeskus-oulu.fi/>

Oulun yliopiston maantieteen laitos

<http://www.oulu.fi/geography>

Pohjois-Pohjanmaan kylien kehittämishanke ”kylävalakiat”:

<http://www.psk.fi/kylavalakiat/index.htm>

Pohjois-Pohjanmaan kylät ry.

<http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/kylat/>

Suomen Kylätoiminta ry.

<http://www.kylatoiminta.fi/syty/default.asp>

Suomen punaisen ristin sivut – eri osallistavan suunnittelun menetelmiä mm.

ideointiin

<http://www.redcross.fi/osku/tyokalut/potkua.htm>

Liite 3. Lähteet

Alopaeus, Aarre (1977). Mennyttä ja nykyistä Sieviä. 8 s. Sievin kotiseutulautakunnan julkaisu N:o 1. Eripainos Kotiseutu 3/1977.

Holsti, Päivi (1993). Sievin koululaitos. s. 264-283. Teoksessa Sievistä sommaan näkköön.

Sievin historia. 476 s. KL-paino, Ylivieska.

Okkonen, Jari (1993). Sievin esihistoria. s. 20-41.Teoksessa Sievistä sommaan näkköön.

Sievin historia. 476 s. KL-paino, Ylivieska.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 (1993). 151 s. Julkaisu A:117, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Oulu.

Ruuttula-Vasari, Anne (1993). Nuorisoseurat kasvattajina ja sivistäjinä. s. 284-301.

Teoksessa Sievistä sommaan näkköön. Sievin historia. 476 s. KL-paino, Ylivieska.

Salo, Matti (1993). Maatalous autonomian ajan loppupuoliskolla, Maatalous 1920-luvulta 1940-luvulle, Maatalous 1950-luvulta nykypäiviin, Metsäelinkeinot, Liikenne, Kauppa- ja pankkitoiminta, Käsityöläisyys ja Teollisuus. s. 114-239. Teoksessa Sievistä sommaan näkköön. Sievin historia. 476 s. KL-paino, Ylivieska.

Sarkkinen, Kaisu (1993). Sievin asutus 1500-luvulta nykypäiviin ja Väestönkehitys Sievissä. s. 44-73. Teoksessa Sievistä sommaan näkköön. Sievin historia. 476 s.

KL-paino, Ylivieska.

Sarkkinen, Mika & Helena Ranta (1996). Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset osa 2. 194 s. Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Suomen kartasto (1999). Toim. Westerholm, John ja Pauliina Raento. 207 s. Suomen Maantieteellinen Seura ry ja WSOY.

Vääräjoki matkailulliseen kuntoon. Maisema- ja toimintasuunnitelma, yleissuunnitelma (1998). 42 s. Sievin kunta ja Keski-Suomen Viatek.

Lisäksi työssä on hyödynnetty suunnitelman rakenteen ja erityisesti osien 1 ja 2 kohdalla Eeva Määtän Karinkantaan ja Terhi Välisalon Markkuuseen vuosina 2002-2003 Asu kylässä! –hankkeessa tekemiä kyläsuunnitelmia.

1-3 vuoden aikana toteutettavat hankkeet

4-5 vuoden kuluttua toteutettavat hankkeet

6-10 vuoden kuluttua toteutettavat hankkeet