Mielipidelehti työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan puolesta Nro 3/13, kesäkuu - elokuu 2013, 12. vuosikerta, irtonumero 1,7 €
ansan ääni K
Työkansan yhdistettävä voimansa
Varokaa Monsantoa- kuoleman yhtiötä
Onko puolueettomuuden aika ohi ?
Suomalaiset vastustavat Nato-jäsenyyttä, mutta päättäjät änkeävät Nato:n syliin, tä- näänkin 17.6. Niinistön kutsuilla Kultaran- nassa. Nato suuntautuu Venäjää vastaan, joka on tärkein rajanaapurimme. Ulko asiain valiokunta, Salolainen, Soini ym. eivät ym- märrä Venäjän johdon varoituksia. Kuten 70 vuotta sitten EU-militarisointi johtaa maam- me katastrofiin. Tulee pitää kiinni puolueet- tomuudesta ja pysyä kaukana Nato:sta.
Sivu 6
Kapitalistiset suuryritykset pyrkivät hallit- semaan ihmiskuntaa. Monsanto-yhtiö ta- voittelee hallintaansa maailman elintar- viketuotantoa pakottaen viljelijät käyttä- mään omistamiaan gm-kasvien patentteja, kasvimyrkkyjä. Se hallitsee siementuotan- toa, vesivaroja ym. Monsanto osoittaa kapi- talismin johtavan yhteiskunnallisen päätän- tävallan ulkopuolella olevien suuryhtiöiden valtaan. Sosialismi on vaihtoehto planeetal- lemme Monsanton kaltaisten suuryhtiöiden diktatuurilta.
Sivu 9
25.5.-13 Monsantoa vastaan marssit- tiin 36 maassa, myös Helsingissä
Vappuna varoitettiin Nato:sta ja EU-militarismista
Kuva: Seppo Aaltonen Kuva: Heikki Männikkö
Kuva: Heikki Männikkö
Työkansan vappupuheissa vaadittiin elvytystä ja muistutettiin, että vain työkansan yhteistyöl- lä rakennetan vaihtoehto rosvokapitalismille.
Varoitettiin ”Sote-uudistuksen” johtavan tervey- denhuollon yksityistämiseen. Samoin jätehuollon siirtäminen kunnan yhtiölle johtaa loppukädessä kilpailutuksen kautta ulkomaiseen omistukseen.
Sivut 3 , 10 ja 11
STP:n liittokokousasiat siv. 2 ja 4 Tuleeko lakkosyksy ? siv. 5
Kurskin ratkaisutaistelusta siv. 13 Eläkkeet ja SOTE siv. 7-8
Sivut 2 ja 3
- Muutos on mahdollinen - Yhteistyön Eurooppaan - STP:n liittokokoustiedote - Akel: Irti eurosta
- Eurokriisi ja 90-luvun malli - ”Toiveiden tynnyri”
Sivut 4-5
- Vaihtoehdolle on tilaus - Yrttiahoa tapaamassa - Lakkosyksy 13?
- Terveysasemat uhattuina - Turussa keskusteltiin Sivut 6-7
- Puolueettomuuden aika ? - Nato-setä satuilee
- Kevätretki Kymenlaaksoon - Räjähtääkö eläkepommi?
- Kataisen verouudistus - SKP:n edustajakokous Sivut 8-9
- ”SOTE-uudistus”
- Mäntsälä ja Turku
- Monsanto-kuoleman yhtiö Sivut 10-11
- Vapunpäivän puheet Sivut 12-13
- Kesädekkareita
- Reijon ja Joukon muistolle - Ennen Kurskin taistelua Sivut 14-15
- Natsien pääideologi
- Tietoisuuden kehittäminen - Meksikon seminaaripuhe - Syyria maalitauluna Sivut 16-17
- Gulag ja Sofi Oksanen - Starikovin väitteistä - Taksimin aukio ja Turkki Sivut 18-19
- Kansan ääni kuuluu - Työkansan ilmoituksia Sivu 20
- Naiskomppanian muisto - Hennalan muistomerkillä
ansan ääni K liittykää yhteen!
Päätoimittaja:
Antti Siika-aho, PL 780, 00101 Helsinki 0408335360
ansan äänen
Tilaan K
Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 15 €.
Olen maksanut tilaushinnan 15 € Maksettu tilille Op FI0855411420027966 Lehti laskuttaa
Tilaus os. Kansan ääni PL 780, 00101 Helsinki
Tilaus sähköpostilla: tilaukset.kansanaani@gmail.com
Tilausohje: Jos tilaat Kansan äänen ainoastaan maksamalla tilaus- maksun pankkitilille FI0855411420027966, laita viesti-osaan eh- dottomasti osoitteesi. Ilman osoitetta emme voi lähettää lehtä si- nulle. Osoitteen voit ilmoittaa myös ilmoittamalla sen sähköpos- tilla tilaukset.kansanaani@gmail.com.
Sukunimi
Etunimi
Lähiosoite Postinumero ja -paikka
Helsinki 18.6.2013 Politiikan suunnanmuutos on mahdollis- ta yhteisvoimin
EU:n todellinen luonne on AKELin mukaan paljastunut nykyisen ta- louskriisin myötä. EU merkitsee ta- louden täydellistä liberalisointia, hyvinvointivaltion alasajoa, työ- suhteiden sääntelyn purkamista sekä julkisen ja kansallisomaisuu- den myyntiä.
Kyproksen taloutta ei maalis- kuisen sopimuksen avulla AKE- Lin mukaan pelasteta; päinvastoin kuten muissakin EU:n kriisimaissa, sopimuksen määräämät toimenpi- teet estävät talouden tervehtymi- sen ja tulevan talouskasvun. AKELin johtopäätös on, että Kyproksen on
välttämätöntä irrottautua sopimuk- sesta ja että tämä merkitsee samalla käytännössä Kyproksen lähtöä yh- teisvaluutta eurosta.
AKEL korostaa, että helppo- ja ratkaisuja ei nykyisessä tilan- teessa ole olemassa. Irtautumi- nen sopimuksesta ja yhteisvaluu- tasta edellyttää perusteellisia val- misteluja ja keskusteluja kansalais- ten ja valtion välillä. Irtautuminen eurosta ei tuo automaattisia ratkai- suja Kyproksen ongelmiin. Mutta se mahdollistaa itsenäisen päätök- senteon sekä irtautumisen uuslibe- ralistisen politiikan kahleista. Oman valuutan devalvointi merkitsisi niin ikään helpotusta nykytilanteeseen.
AKEL toteaa, että irtautuminen eu- rosta ei merkitse eroa EU-jäsenyy- destä, mutta tätäkään vaihtoehtoa ei voida sulkea kokonaan pois – ai- ka näyttää, miten Kyproksen suh- teet kehittyvät EU:n kanssa.
Kyproksen AKEL-puolueen kan- sainvälisten suhteiden osaston lähettämästä aineistosta toimit- ti: Tommi Lievemaa
Irti taloussopimuksesta - irti eurosta
Kyproksen AKEL-puolue esittää maan irtautumista maaliskuus- sa sovitusta taloussopimuksesta. Kyproksen oikeistohallituksen ja niin sanotun Troikan (EU-komissio, IMF, EKP) solmima sopimus merkitsee toteutuessaan Kyprokselle näköalatonta tulevaisuutta.
Se merkitsee kasvavaa työttömyyttä, palkkojen leikkauksia, julkis- ten palveluiden leikkauksia, eläkeläisten ja nuorten aseman hei- kentämistä jne. Kyse on uusliberalististen uudistusten toimeenpa- nosta kriisin varjolla.
Suomessa kuten koko Euroopan unionissa noudatetaan tänä päi- vänä hiljattain edesmenneen
”rautarouva” Margaret Thatche- rin yhdessä Ronald Reaganin kanssa lanseeraamaa kovaa, uus- liberalistista politiikkaa. Tätä po- litiikkaa toteutetaan EU:n epäde- mokraattisessa komennossa. EU onkin uusoikeistolaisen politii- kan toinen nimi. Uusoikeistolais- ta eliittiä ilahduttaa erityisesti se, että vasemmistolaisiksi aiem- min mielletyt puolueet ovat ne- kin laajalti omaksuneet Thatche- rin ja Reaganin oikeistolaiset ta- lousopit.
Yhteiskunnallisen asemansa säilyt- tääkseen perinteiset vasemmisto- puolueet ovat antautuneet uusoi- keistolaiselle politiikalle ja hyväk- syneet tämän politiikan raamit. Hy- vä esimerkki on Suomen six-pack- hallitus, jossa uusoikeistolaista po- litiikkaa toteuttaa eduskunnan po- liittisen kirjon kaksi äärilaitaa, Ko- koomus ja Vasemmistoliitto verrat- tain hyvässä sovussa. On syntynyt tilanne, jossa päällisin puolin näyt- tää siltä, ettei nykyiselle politiikalle ole vaihtoehtoa.
Eurokriisin pahiten koettele- missa maissa kansanvalta on syr- jäytetty ja korvattu niin sanotun Troikan (EKP, IMF ja EU:n komissio) komennolla. Kansanvallalla on pyy- hitty pöytää muissakin jäsenmaissa, kun valtaa on siirretty EU:n komis- siolle, eli pienelle joukolle vaaleil- la valitsemattomia byrokraatteja ja virkamiehiä. Komissiolla ei ole min- käänlaista kansalaisilta saatua val- tuutusta, mutta sillä on siitä huoli- matta oikeus puuttua jäsenmaiden asioihin muun muassa budjettipo- litiikkaan.
Uusoikeistolainen politiikka vain pahentaa Eurooppaa koette- levaa kriisiä. Työttömyys – erityises-
ti nuorisotyöttömyys - on mones- sa maassa sietämättömän korkeal- la tasolla. Uusoikeistolaisen EU:n ideologian mukaan julkista sekto- ria pitää supistaa ja yksityistä sek- toria kasvattaa. Näin ollen työlli- syyden hoitokin on jätetty yksi- tyisten markkinoiden armoille. Ka- taisen hallituksen anteliaat veron- kevennykset ja tuet suuryrityksil- le ovat osa tätä politiikkaa. Hallitus väittää, että se pyrkii näillä toimen- piteillä edistämään uusien työpaik- kojen syntymistä. Todellisuudessa työpaikoista ei ole minkäänlaisia takuita. Hallituksen toimet ovat en- nen muuta miljardiluokan tulonsiir- to työväeltä kapitalisteille.
Suomessa erityisesti kokoo- mus on ryhtynyt liputtamaan maamme Nato-jäsenyyden puo- lesta entistä avoimemmin. Kansa- laisia pelotellaan keksityllä Venäjän uhalla. On esimerkiksi esitetty har- haanjohtavia tietoja Venäjän varus- tautumisesta Suomen itärajan taka- na. Venäjä on todennut useaan ot- teeseen hyvin selvästi, että se ko- kee läntisen sotilasliiton laajentu- misen rajoilleen uhkana, johon se
on pakotettu vastaamaan. Venäjän puheenvuorot ovat kaikuneet kuu- roille korville maamme Nato-intoi- sen eliitin keskuudessa. STP vaatii Suomen irrottautumista kaikesta Nato-yhteistyöstä, luopumista jär- jettömän kalliista asehankinnois- ta sekä paluuta rauhantahtoiseen puolueettomuuspolitiikkaan.
STP on sitä mieltä, että kovaa uusoikeistolaista politiikkaa sekä Nato-intoilua vastaan tarvitaan vahvaa demokraattisten voimien yhteisrintamaa. Tästä ovat kaik- ki edistykselliset ryhmittymät var- masti samaa mieltä. II maailman- sodan jälkeiset kokemukset Suo- messa osoittavat, että yhteisrinta- man avulla voidaan saavuttaa mer- kittäviäkin voittoja. Samainen koke- mus osoittaa, että on välttämätöntä huolehtia siitä, etteivät suurporva- risto ja kapitalistit enää koskaan ota valtaa takaisin haltuunsa. STP kat- soo myös, että irtaantuminen EU:n uusoikeistolaisesta talous- ja yhteis- kuntapolitiikasta merkitsee samal- la irtaantumista EU:sta. Sen tilalle tulee luoda Euroopan kansojen ta- sa-arvoiseen yhteistyöhön perustu- va ”Demokraattisen yhteistyön Eu- rooppa”.
Suomen työväenpuolue STP rp.
Liittokokous, Helsinki 15.6.2013
Irti EU:sta ja Nato-yhteistyöstä - suunta kansojen demokraattisen yhteistyön Eurooppaan
Suomen Työväenpuolue STP rp. piti liittokokouksensa 15. 6.-13 Hel- singissä. Normaalien liittokokousasioiden lisäksi hyväksyttiin ar- vio ”Irti EU:sta ja Nato-yhteistyöstä - suunta kansojen demokraatti- sen yhteistyön Eurooppaan. Liittokokousasioita enemmän sivulla 4
Todellakin työväenpuolue ilman sosialismia on kapitalismia ylläpitä- vä voima. Todelliset saavutuksensa työväenliike on luonut vain pitä- mällä samanaikaisesti yllä sosialistista päämäärää.
Oikeiston esittämät kansanvastaiset aloitteet ovat käyneet yhä vain röyhkeämmiksi. Ajatuspaja Libera, jonka hallituksessa istuu muun muassa Björn Wahlroos, esittää tuoreessa kirjassaan ammattiyhdis- tysliikkeen heittämistä historian romukoppaan. Liberan mukaan ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon oikeutus on kyseenalainen, koska se poistaa kilpailua markkinoilta kiristämällä. Liberan mieles- tä ay-liike on kansantaloudellinen rasite, koska liike nostaa ”keino- tekoisesti” palkkatasoa.
Liberan mukaan ay-liikkeen valtaa ei tarvitse riisua äkkinäisesti, vaan tais- telun välttämiseksi myös hitaampi, mutta oikeansuuntainen uudistumi- nen riittää. Ajatuspajan ideat ovat läheistä sukua esimerkiksi Margaret Thatcherin äärioikeistolaiselle politiikalle. Liberan näkemysten jyrkkyys ei ole estänyt esimerkiksi Helsingin Sanomia tai Yleisradiota antamasta niille runsaasti näkyvyyttä. Mitenkähän muuten Libera suhtautuisi oi- keasti taistelevaan, luokkakantaiseen ay-liikkeeseen, kun jo liikkeen ny- kyinen, hampaaton konsensuspolitiikka saa sen esittämään liikkeen rii- sumista vallasta? Marxilaisella analyysillä nykytilanteesta olisi nyt huu- tava tilaus Liberan huuhaaväitteiden tyrmäämiseksi.
Suomen Yrittäjien Jussi Järventaus puolestaan huusi äskettäin yhteiskuntaa apuun, jos työntekijä ei tule palkallaan toimeen. Mitkään tuet tai ruhtinaalliset veronkevennykset eivät näytä riittävän kapitalis- teille, vaan veronmaksajien pitäisi Järventauksen mielestä kantaa vas- tuu työnantajan ajamien nollaratkaisujen seurauksista.
Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat taasen esittäneet
”kestävyysvajeen” paikkauskeinoksi arvonlisäverokantojen tasaus- ta niin, että yhdeksi yhdistetyksi verokannaksi tulisi 22 prosenttia. Tämä merkitsisi alennettujen kantojen, kuten ruoan ja lääkkeiden merkittävää korottamista. Ensinnäkin niin sanottua kestävyysvajetta on vaikea ottaa vakavasti, kun samaan aikaan suuryrityksille myönnetään miljardiluo- kan verokevennyksiä. Rikkaita on kaiken lisäksi hellitty anteliailla veron- alennuksella jo vuosien ajan, mikä on rapauttanut julkista talout ta. Lisäk- si harmaan talouden takia menetetään vuosittain 5-6 miljardin edestä verotuloja. Toiseksi arvonlisävero on tasavero tai oikeastaan regressiivi- nen vero ja sellaisena hyvin epäoikeudenmukainen. Pienituloinen mak- saa esimerkiksi ruoasta tuloihin suhteutettuna huomattavasti enemmän veroa kuin suurituloinen.
Vain edistyksellisten voimien yhteisen rintaman avulla on mah- dollista torjua oikeiston hyökkäykset ja muuttaa radikaalisti politiikan suuntaa. Nykyinen eduskuntavasemmisto – lukuun ottamatta kahden hengen Vasenryhmää - on mukautunut vallan kammareihin, eikä se ha- lua vaarantaa saavuttamiaan asemia yhteiskunnassa. Oli kyse sitten uus- oikeistolaisesta talouspolitiikasta, Nato-intoilusta tai EU-komennosta, ei eduskuntavasemmistosta ole ollut minkäänlaista vastusta harjoitetulle politiikalle. Niinpä toivo paremmasta lepää eduskunnan ulkopuolisissa edistyksellisissä voimissa. Näiden ryhmien yhteistyön näkymät näyttä- vät tällä hetkellä myönteisemmiltä kuin vuosikausiin.
Euroopassa on viime aikoina ollut havaittavissa edistyksellisen politiikan suhteen myönteistä liikehdintää. Kyproksen AKEL-puolue on esittänyt maansa irtautumista Troikan (EU-komissio, EKP, IMF) kans- sa solmitusta taloussopimuksesta. AKEL katsoo, että sopimus ajaa Kyp- rosta vain pahempaan ahdinkoon. Irtautuminen sopimuksesta merkit- sisi AKELin mukaan käytännössä maan eroa yhteisvaluutta eurosta. Se merkitsisi samalla Kyproksen vapautumista Troikan ajaman uusliberalis- tisen politiikan kahleista.
Toimituksen pääkirjoitus:
Tommi Lievemaa
Kuva: Heikki Männikkö
Viimeisten lukujen mukaan työt- tömien työnhakijoiden määrä nousi 40 000:lla. Heinäkuussa se voi nousta yli 300 000, jolloin tu- lee nuorten työttömyyden piikki.
Jos näin käy, nousee työttömyys korkeimmalle koko finanssikrii- sin aikana. Työllisyystilanne on kriisissä, kun viiden vuoden ai- kana on hävinnyt 60 000-70 000 teol lisuustyöpaikkaa. Työttö- myys ei ole vain Etelä-Euroopan ongelma, vaan se on todellisuut- ta myös meillä Suomessa.
Rehnin leikkauspolitiikkaa väärillä perusteilla
Olli Rehn on vedonnut taloustut- kimuksiin siinä, että julkisen ve- lan ylittäessä 90 prosenttia kansan- tuotteesta, hidastuu talouskasvu merkittävästi. Tämä perustuu ame- rikkalaisten taloustieteilijöiden Ro- goffin ja Reinhardtin tutkimukseen, jossa tulos oli – 0,1 prosenttia. Tällä on perusteltu eurooppalaista leik- kauspolitiikkaa eli jos velka me- nee em. kriittisen 90 % rajan yli, ta- louskasvu alkaa hidastua. Tätä ovat monet taloustutkijat epäilleet. Oli- kin nuorempia taloustutkijoita, jot- ka tarkastivat aineiston ja mittauk- set ja osoittivat siinä olevan virhei- tä. Korjausten jälkeen tulos ei ole- kaan – 0,1 vaan + 2,2. Mitään dra- maattista pudotusta ei tapahdu- kaan 90 prosentin velkarajalla. Tä- mä tulos oli takaisku leikkauspolitii- kalle. Rehn ei ole myöskään mainin- nut Paul Krugmania, joka on arvos- tellut Euroopan leikkauspolitiikkaa, vaan on vedonnut juuri Rogoffiin ja Reinhardtiin. Myöhemmin Rogoff ja Reinhardt myönsivät erään virheen tutkimuksessaan ja toivat esille, et- tä tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia.
Asiantuntijat eivät tue leikkauspolitiikkaa
On tehty vertaavia tutkimuksia, et- tä hitaan talouskasvun maissa olisi korkea velkaprosentti ja korkeam-
paan talouskasvuun liittyisi alem- pi velkaprosentti. Silti ei ole mitään 90 prosentin dramaattista kynnys- tä. Mutta kysymys on asetettu myös siten, että syntyykö velka hitaam- man kasvun takia vai hitaampi kas- vu velan takia. Taloustieteilijöiden enemmistö näyttää katsovan, että hidas kasvu synnyttää korkean ve- lan eikä päinvastoin. Silloin perus- telu, että korkean velan vuoksi pi- tää leikata ja sen tuloksena on hidas kasvu, ei toimi lääkkeenä, koska hi- das kasvu on velan syy eikä velka hi- taan kasvun syy. Minun arvioni on, että valtavirta ekonomisteista kat- soo leikkauspolitiikan olevan vir- heellistä politiikkaa. Sen tuek si on pyritty hakemaan yksittäisiä tutki- mustuloksia, joita kuitenkaan val- tavirta taloustieteilijöistä eivät ole valmiita hyväksymään. Tämä on tärkeä kysymys siksi, että johtuuko finanssikriisi ulkoisista tekijöistä tai pankeista vaiko talouspolitiikan vir- heistä. Sanoisin, että kummastakin.
Mutta myös pankkisektorin virheet johtuvat virheellisestä talouspolitii- kasta, jossa vapautettiin pääoman
liikkeet ja pankit säätelystä.
Laman syy: pääomien sääntelyn purku
EU ja sisämarkkinat rakennettiin neljän vapauden periaatteelle: va- paalle pääomien liikkuvuudelle, -palveluiden liikkuvuudelle, -tava- roiden liikkuvuudelle ja -työvoiman liikkuvuudelle. Juuri pääomien liik- kuvuuden vapauttaminen kansain- välisellä tasolla on isoin ongelma.
Pääomien liikkuvuuden vapautta- misen ohella ongelma oli niiden sääntelyn purkaminen, kun luovut- tiin pankkien sääntelystä ja sallit- tiin niiden itse säädellä toimintaan- sa. Se johti riskinottoon, jonka syn- nyttämät ongelmat laukesivat syliin ja seurauksena kansainvälinen ta- lous hiipui. Syntyi pankkikriisi, jota katettiin verovaroilla. Tämä aiheut- ti julkisen velkaantumisen. Sitä pa- hensi talouslama, jota leikkaukset syventävät. Keskeinen tekijä, syy ja aiheuttaja oli pankkien riskinotto ja siitä syntyneet pankkien vastuut, joita ne eivät kyenneet kattamaan, joka sitten katettiin verovaroilla.
Esimerkiksi riittää yksistään Irlanti, jossa julkisen velan osuus kansan- tuotteesta ennen finanssikriisiä oli 15 prosenttia. Sen jälkeen kaatuivat pankit valtion syliin ja se on totaali- sesti velkaantunut maa. Pankkikrii- si on syy ja sen jälkeen ongelma ka- tettiin verovaroilla. Tilanne synnytti julkista velkaa, jota on paikattu me- noleikkauksilla. Tämä on syventä- nyt talouskurimusta, jonka seurauk- sena julkisen velan tuoma ongelma ei ole parantunut vaan pahentunut.
70-luvun lama kotoperäi- nen
Euroopan työttömyyskriisi on ko- toperäinen, EU:n ja Euroopan val- tioiden itse aiheuttama. Olihan pankkien vapauttaminen tietoinen ratkaisu. Miksi näin on tehty ja mi- ten tähän on tultu? Palauttakaam- me mieleen Suomen 70-luvun la- ma, jota taloustieteilijämme kut-
suivat kotoperäiseksi lamaksi tar- koittaen Miettusen hätätilahalli- tuksen leikkauksia, joilla pahen- nettiin silloista lamaa. Taustalla oli myös IMF, joka asetti Suomelle lai- noituksen ehdoksi tiettyjä meno- leikkauksia. Kotoperäisen laman ja IMF:n vaatimusten yhdistelmän ohella se oli vientilama, koska sil- loin läntinen vienti supistui. Öljyn hinnannousu ei aiheuttanut isoja ongelmia, koska Neuvostoliitosta tuodun öljyn hinnan nousua katet- tiin lisävien nillä. Länsiviennin supis- tumista pehmensi öljylaskun katta- miseen lisääntynyt itäviennin kasvu sekä valtionsektorin kasvu ja palve- luiden lisäys.
90-luvun lama ja kaikki mahdolliset virheet
Mutta 90-luvun lamassa länsivien- nin lisäksi romahti myös jo pidem- pään laskenut itävienti. Isoin teki- jä vientilamalle oli kuitenkin länsi- viennin lasku, vaikka itäviennin las- ku sitä pahensikin. Kriisiä syvensi se, että palvelu- ja pankkisektoria saneerattiin toisin kuin 70-luvun la- massa ja lisäksi leikattiin julkisia menoja. Eli vienti laski, investoinnit laskivat, pankkisektori ajautui krii- siin, palvelusektori laski sekä vie- lä leikattiin julkisia menoja ja yksi- tyistä kysyntää, jota työttömyyden nousu myös leikkasi. Kun lisäksi ko- rotettiin veroja, jotka leikkasivat ky- syntää, niin lamaa pahennettiin kai- killa keinoilla.
Tämä on Suomen rauhanajan histo- rian talouspoliittisista virheistä ken- ties pahin. Niin syvää tuotannon laskua historiassamme on tapah- tunut vain Suomen sodan aikana, 186o-luvun nälkävuosina ja 1918 sisällissodan yhteydessä, mutta ei edes 30-luvuun laman- tai II maail- mansodan aikana. Leikkauksilla pa- hennettiin tilannetta. Niitä perus- teltiin sillä, ettei jouduta leikkauk- sia vaativan IMF:n lainoittamaksi ja 70-luvun lamaan viitaten tehtiin it- se leikkaukset.
Eurokriisi ja Suomen 90-luvun malli
Entä eurokriisi? Suomi on vaatinut Kreikalta, Espanjalta, Kyprokselta, Islannilta ym. samoja leikkauksia, joilla meillä pahennettiin 90-luvun lamaa. Lomaillessani Kreikassa leh- dissä mainittiin, että minimipalk- ka on alennettu, julkisella sektorilla on irtisanomisia ja julkisen sektorin palkkoja on alennettu jopa 65 – 70 prosenttia. Siksi metrotyöntekijöi- tä on lähtenyt toisiin töihin. Eli jul- kinen sektori rapautuu. Kyproksen ongelmat johtuvat paljolti siitä, et- tä turismi Kyprokselle väheni mm.
Kreikasta ja sitten myöskin, kun Kreikan valtion saatavia leikattiin, kyproslaiset pankit myöskin menet- tivät. Kreikka-toimenpiteet on yksi osatekijä Kyproksen ajamisessa krii- siin. Kysymys tässä kokonaisuudes- sa on pankkien tukemisesta. Ei teh- ty kuten Norja 90-luvun laman ai- kana, että rahoittaessaan pankke- ja otti vastineeksi pankkien osak- keita. Kun osakkeiden kurssit nou- sivat Norjan valtio sai rahaa takaisin enemmän kuin mitä oli rahoittanut.
Suomen valtio rahoitti vastikkeetta ja menetti rahaa pysyvästi. Nyt EU- järjestelmässä toteutetaan Suomen 90-luvun laman mallia. Mitään mer- kitystä ei ole Barroson vaatimuk- sella amerikkalaisen oikeusjärjes- telmän noudattamisesta EU:ssa si- ten, että ihmisille annetaan mah- dollisuus uuteen alkuun eikä hir- tetä loppuelämäksi. Konkurssilain- säädännön muuttamista ei olla saa- massa. Eurooppalaiset lehdet veis- televät Barroson ”puhuvan lämpi- mikseen”, mutta Barroso on saksa- laisten konservatiivien panttivanki.
Saksalais- ja ranskalaispankit ovat lainanneet Kreikalle ja muualle hal- pakorkoista lainaa, jolla on edesau- tettu Saksan vientiä, koska he ovat voineet lainata halpaa rahaa ja os-
Toistuvasti kuulee hämmästeltävän sitä, miksi asiat me- nevät niin kuin me- nevät ja aina päin kiviseinää. Yleisin selitys on, että syy ei ole meidän, kun maailmantalous yskii. Se ei näy- tä millään tervehtyvän, vaikka sa- dat miljoonat veronmaksajat ko- ko ajan antavat sille veroillaan pi- ristysruiskeita. Niinpä kapitalistit rikastuvat, kun kansa maksaa sen riskit, tuhansien miljardien euro- jen tappiot.
Suomenkin hallitus on kärrän- nyt verorahojamme pankeille, että ne pelastuisivat riskiensä aiheut- tamista tappioista. Se on raakaa peliä, joka jatkuu... Jo aikoja sit- ten ennakoin, että lamojen välit, syklit, olisivat viidentoista vuoden mittaisia, mutta nyt ne näyttävät toistuvan viiden vuoden välein. Ei- kä nousukaudella enää saavuteta aiem pien vuosien työllisyyttä.
Työvoima ja työn tarjonta ovat kehittyneet eri suuntiin. Vuodesta 1985 työikäisten määrä on kasva- nut 7,4 %, mutta tehty työ on vä- hentynyt 10,3 %. Luultavasti halli- tus jo aavistaa, että EU:n ja vapaa- kaupan oloissa parempaa ei ole tiedossa. Se aavistaa, että tulevai- suudessa työllisyyden trendi osoit- taa koko ajan alaspäin. Päästäk-
seen tästä kurjuutta lisäävästä päl- kähästä se on opetellut ulkoa muu- tamia asioita, joita se toistaa toista- mistaan.
Hallitus on opetellut hokemia, jotka se uskoo toimivan ja uppoa- van kansaan, äänestäjiin kuin häkä.
Kuluneen kahden viime vuoden aikana hokemia ovat työtä, työlli- syyttä, työpaikkoja ja hyvinvointia.
Ne pannaan aina ja joka sopivaan ja sopimattomaan paikkaan. Katai- nen-Urpilaisen hallitus takoo kalloi- himme turhia toiveita.
o o o
Lisäksi näyttää siltä, että Kokoo- muksen pääministeri Jyrki Katai- nen on tuonut poliittiseen kielen- käyttöön myös uutta. Hallituksen aitiosta hän sormi pystyssä selittää eduskunnalle ja sen kautta meille, että hallitus on reilu. Se toimii rei- lusti. Tottahan se on, mutta vain ka- pitalisteille, joille hallitus on viimek- si antanut reiluja lahjoja.
Reilua oli, että hallitus kertoi Suomen osuuden Kreikan takauk- sista olevan 2,3 miljardia euroa, jonka vakuudeksi se vaati Kreikal- ta panttia. Vakuusjärjestelyn ehto- na hallitus joutui antamaan kerralla yli 1,4 miljardia euroa eli koko osuu- tensa vakausmekanismin alkupää- omasta ja luopumaan rahoitusva-
kausvälineen mahdollisista voitois- ta. Tiedon ja taidon puutteen vuok- si Suomi joutui palkkaamaan avuk- seen yksityisen asianajotoimiston.
Sille maksettiin yli 0,6 miljardia eu- roa. Vakuussekoilu on maksanut 2,1 miljardia euroa, jonka ansiosta yksi- tyiseltä liikepankilta saatiin 0,9 mil- jardin euron pantti, joka on yksityi- sen investointipankin sulkutilillä, joka mahdollisesti tuottaa voittoa.
Näin järjen jättiläiset rakensivat toi- veiden tynnyrin!
Koko finanssikriisi johtuu siitä, että riskiensä vuoksi liike- ja inves- tointipankkeja uhkasi perikato. Siksi niihin lapioitiin satoja miljardeja ve- ronmaksajien rahaa. Vakuudet Suo- mi sai näiltä pankeilta – ei Kreikalta – ja ne ovat pankissa, joka voi men- nä konkurssiin ja vakuudet haihtu- vat taivaan tuuliin. Suomen Pankki ei voi mennä valtion pankkina kon- kurssiin. Miksi vakuuksia ei otettu reilusti sen haltuun?
o o o
Demareiden valtionvarainmi- nisteri Jutta Urpilainen ei jää sana- leikeissä Kataista huonommaksi.
Omissa porukoissaan ja meille hän tarjoaa uutta teoriaa; eettinen kapi- talismi. Tässä Urpilainen ei unohta- nut, että etiikka tarkoittaa sääntö- jä, jotka määrittelevät oikean ja vää- rän. Kapitalismissa luonnon lakien
tapaan voiton tekeminen on oikein, tappion väärin – siis eettinen kapi- talismi on jo täällä!
Jos Jutta Urpilainen haluaa to- sissaan muuttaa kapitalismin etiik- kaa, hänen on poistettava kapitalis- tien jatkuvasti kasvavien voittojen tavoittelu. Kuinka se olisi mahdollis- ta? Ilmeisesti vain niin, että kapita- listinen tuotantovälineiden ja pää- omien yksityinen omistus lakkaute- taan. Tätä Urpilainen tuskin tarkoit- taa, kun hänen johdollaan junailtiin kapitalisteille yritysveron alentami- sella mukava miljardin potti riihikui- via euroja ilman ehtoja.
Kapitalistien säkki on pohjaton.
Siksi hallituksen tuella jatkuvasti jauhetaan työurien pidentämisestä ja pidempää eläkeikää. Mitä myö- hemmin saat eläkkeen sitä pienem- mäksi jää maksettavien eläkkeiden määrä ja sitä suuremmaksi eläkeva- kuutusyhtiöiden pääomat, joilla ne pelaavat rahamarkkinoilla kapitalis- tien ikiomaa rahapeliä.
Iät ja ajat vakuutusmatemaatik- kojen laskelmilla on väitetty, että väestö ikääntyy. Sitä varten on ke- rättävä eläkerahastoja. 1990-luvun lopulla eläkevakuutusyhtiöt asetti- vat tavoitteen, että vuoteen 2030 mennessä eläkerahastojen olisi ol- tava 152 miljardia euroa. Se ja rapiat päälle on jo rahastoissa 17 vuotta etuajassa. Siksi väestön ikääntymi-
sen vakuuttajaksi on valjastettu Tilastokeskus. Tämä on kova peliä.
Kaiken pitäisi olla kunnos- sa. Rahastot ovat kasvaneet kes- kimäärin 7 miljardia vuodessa.
Vuonna 2008 ne kuitenkin supis- tuivat 17 miljardia ja 2011 vielä 2 miljardia euroa lisää. Karkeasti las- kien näyttää siltä, että näinä kahte- na vuotena kapitalistit saivat niis- tä kasinopelivoittoina yli 30 mil- jardia euroa. Siksi rahastojen pitää kasvaa, että aikojen jatkuvasti huo- nontuessa rahamarkkinoiden kasi- nopelissä riittää jaettavaa!
o o o
Kapitalismi on vakavassa yleis- maailmallisessa kriisissä. Sen aika- na poliitikot huolehtivat vain omis- tajien varallisuuden ja voittojen turvaamisesta. Alkuvuoden aikana on kuultu suurimittaisista YT-neu- votteluista. Lopputili on aina hen- kilökohtainen tragedia, joiden uh- riksi ovat joutuneet myös lukemat- tomat perheet.
Lopputilin saaneista enemmis- tö on muita kuin ruumiillisen työn tekijöitä. He ovat usein hyvinkin korkeasti koulutettuja, mutta vain palkkatyöläisiä – siis aina työläisiä.
Heillä on kaikki yhteiskunnallisen muutoksen voima.
Kai Kontturi
Rakennettiin toiveiden tynnyri
Eurokriisi ja Suomen 90-luvun malli (1)
STP:n ja Hermannin Naisten vap- pujuhlassa Hermannin kerholla puhui Pekka Tiainen. Hän käsitte- li laajasti viime vuosikymmenten talouslamojen anatomiaa. Julkai- semme puheen kahdessa osassa.
Jatkuu sivulla 11
Kontulan demokraattien perin- teisessä tapaamisessa kansan- edustaja Jyrki Yrttiahon kans- sa toukokuun lopulla vasenryh- mä oli juuri jättänyt eriävän mie- lipiteen puolustusvaliokunnalle Suomen osallistumisesta Islan-
nin ilmatilan valvontaan. Yrtti- ahon vasenryhmä koostuu kah- desta kansanedustajasta, jotka ovat eronneet hallituksessa ole- vasta vasemmistoliitosta.
“Kyseessä ei ole kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta”, Yrttiaho perusteli
Ikätyöttömyys huolettaa Eduskunnassa järjestetyssä tapaa- misessa Yrttiaho kertoi eduskunnan käyttäneen edellispäivän kasvavan ikätyöttömyyden pohdintaan. Vie- lä muutama sitten 60-vuotiaita työttömiä oli 20 000, kun heitä on nyt tuplaten, 40 000 henkeä. Työt- tömyyden kasvun taustalla on ylei- set syyt: talouden alamäki, viennin putoaminen sekä kulutuksen lasku.
“Ay-liikkeen ajamat varhais- eläkejärjestelmät on ajettu alas.
Osa-aikaeläkkeen ikärajaa on nos- tettu ja turvajärjestelmät on lak- kautettu”, Yrttiaho selosti.
Monet kuusikymppiset pu- toavat työmarkkinatuelle,mikä leikkaa eläkkeitä. “Duunareille tulee
huono eläketaso. Montaa 60-vuoti- asta ei telakoilla työssä näe. Van- huuseläkeiässä monelle tulee toi- meentulovaikeuksia”, hän ennakoi.
Kuntauudistus on susi Eduskunnassa oli parhaillaan kä- sittelyssä kuntalainuudistus, jonka suhteen Yrttiaho ei ollut erityisen toiveikas.
“Kaikki kunnat ovat vaikeuk- sissa. Hallitusohjelmaan kirjattua
“vahvaa peruskuntaa”, jonka ympä- rille rakentaa uusi kunta, ei ole ole- massakaan”, Yrttiaho arveli.
Hänen mielestään hallitus ei tule pääsemään yksimielisyy- teen kuntajaosta. “Keskusta ja pe- russuomalaiset hyötyvät, kun uu- distus lykkääntyy”, Yrttiaho sanoi.
Yrttiaho kritisoi erityisesti va- semmistoa, joka ei kykene tarjoa- maan vastusta kokoomuksen aja- malle soteuudistukselle. “Vasem- misto on tuuliajolla, kun emme ky- kene estämään soteuudistusta, jo- ka vie palveluverkon alas, heiken-
Kontulan demokraatit tapasivat Yrittiahoa:
Ikätyöttömyys ja kuntauudistus puhuttivat eduskuntaa
Työ- ja elinkeinoministeriö on myynyt valtakunnalliset henki- löstöpalveluihin erikoistuneet HRV-palvelut Opteamille. Täl- lä hetkellä TE-palveluihin kuu- luva toiminta siirtyy ostajalle 1.6.2013. Sopimus allekirjoitet- tiin 30.5.2013.
HRV-palvelut on työ- ja elin- keinohallinnon valtakunnallinen asian tuntijaverkosto, joka tarjoaa yrityksille ja muille organisaatioille asiantuntijapalveluita henkilöstön vuokraamiseen, henkilöstön rek- rytointiin ja sopeuttamistilanteisiin sekä henkilöstön ja työyhteisön ke- hittämiseen ja ammatilliseen kun-
toutukseen.
Palveluiden myynnin taustal- la on, ettei valtion ole muuttuneen EU-lainsäädännön vuoksi mahdol- lista tuottaa palveluja, joilla on yk- sityistä toimintaa. HRV-palvelujen toiminta on tukenut TE-toimisto- jen yrityspalvelujen palvelukoko- naisuutta erityisesti rekrytoinnis- sa ja rakennemuutostilanteissa se- kä antanut monelle henkilölle am- matillisen kuntoutuksen kautta po- lun työelämään. Myynnin myötä 45 HR-palveluiden ja ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijaa siirtyy yksityisen sektorin työntekijöiksi.
TEM tiedote 30.5.2013:
Yritykset todellisia so- siaalipummeja
Romanikerjäläiset ovat kestopu- heenaihe Helsingissä. Muun muas- sa kokoomuksen Lasse Männis- tö on esiintynyt jyrkästi romaneja vastaan; he kun Männistön mieles- tä käyttävät EU:n ihmisten vapaata liikkuvuutta väärin hyödyntämäl- lä toisen maan parempaa sosiaali- turvaa.
Männistö ei sen sijaan puhu mi- tään yrityksistä, jotka hyödyntävät EU:n toista perusperiaatetta pää- omien vapaata liikkuvuutta siirtä- mällä toimintojaan kevyen verotuk- sen maihin, joista monet täyttävät veroparatiisin määritelmän. Yrityk- set ne vasta ovat todellisia sosiaali- pummeja, jotka härskisti hyödyntä- vät yhteiskunnan tukia ja kiitokseksi jättävät velvollisuutensa hoitamat- ta. Suomen Yrittäjien Jussi Järven- taus vaati hiljattain, että yhteiskun- nan on tultava avuksi, jos työntekijä ei tule palkallaan toimeen. Mikään ei riitä yrityksille; eivät ante liaat ve- ronkevennykset eivätkä runsaat yri- tystuet. Veronmaksajien pitäisi Jär- ventauksen mielestä kantaa vastuu elinkeinoelämän vaatimien nolla- korotusten seurauksista.
Ettäkö Ay-liike tulisi ”rii- sua vallasta”?
Ajatuspaja Libera, jonka hallitukses- sa istuu muun muassa Björn Wahl- roos, väittää uudessa kirjassaan, et- tä ammattiyhdistysliikkeen olemas- saolon oikeutus on kyseenalainen, koska se poistaa kilpailua markki- noilta kiristämällä. Kirjassa ay-lii- kettä kutsutaan kansantaloudelli- seksi rasitteeksi, koska liike nostaa keinotekoisesti palkkatasoa. Palk- kojen pitää määräytyä vain työn tuottavuuden mukaan raportissa sanotaan.
Kirjoittajien mukaan ay-liik- keen riisumisen vallasta ei tarvit- se tapahtua äkkinäisesti. Taistelun välttämiseksi myös hitaampi mut- ta oikeansuuntainen uudistumi- nen riittää. Mitenkähän ajatuspaja Libera suhtautuisi oikeasti taistele- vaan luokkakantaiseen ay-liikkee- seen, kun jo nykyinen hampaaton ja konsensushakuinen ay-liike saa sen esittämään liikkeen vallan rii-
sumista?
Veronkiertoon 6 miljardia maksamattomia veroja Romanikerjäläisten ja muiden yh- teiskunnan tukea tarvitsevien aiheut tamat kansantaloudelliset kustannukset ovat pisara meres- sä verrattuna yritysten harrasta- maan verosuunnitteluun ja suora- naiseen veronkiertoon. Veropara- tiiseissa lojuu valtavia omaisuuksia verottajan tavoittamattomissa. Hil- jattain esitettiin luku, jonka mukaan EU:n alueella menetetään vuodessa 1000 miljardia euroa yritysten mak- samattomia veroja. Summa on sa- ma kuin koko maailman asevarus- telumenot vuodessa. Suomessa lu- ku on 5-6 miljardia euroa vuodes- sa. Tässä yhteydessä on hyvä muis- taa, että niin sanotusta maailman- kaupasta 60 prosenttia on suuryri- tysten sisäisiä siirtoja, sisäisiä järjes- telyjä yhtiöistä veroparatiiseissa si- jaitseviin yhtiöihin jne.
Suuryritysten ja rikkaiden veronkevennykset rapaut- tavat taloutta
Monet kehtaavat edellä mainituis- ta seikoista huolimatta väittää ai- van pokerinaamalla, ettei hyvin- vointivaltioon enää nykyisellään kerta kaikkiaan ole varaa. Suomessa valtiovarainministeriö on kaavaillut kestävyysvajeen paikkaamiseksi ar- vonlisäverokantojen yhtenäistämis- tä. Esimerkiksi ruoan ja lääkkeiden alennetuista verokannoista luovut- taisiin ja siirryttäisiin yhtenäiseen 22 prosentin veroon. Kokoomus on ilmoittanut kannattavansa esitystä lämpimästi. Myös valtakunnan yk- köslehti Helsingin Sanomat totesi äskettäin pääkirjoituksessaan, että ruoan arvonlisäveron taannoinen alentaminen oli väärä päätös, joka pitää korjata.
Arvonlisävero on köyhiä pa- himmin rokottava tasavero ja it- se asiassa regressiivinen vero. Ruo- ka on Suomessa muutenkin huip- pukallista EU-maiden vertailus- sa ja ruoan arvonlisäveron korot- taminen vain pahentaisi tilannet- ta ennestään. Tällainen veropoli- tiikka tietysti paljastaa kokoomuk- sen todellisen luonteen. Se ei voisi vähempää välittää tavallisista ihmi-
sistä, jotka yrittävät tulla toimeen ja selviytyä jokapäiväisestä elämästä.
Kestävyysvaje piilotuki yrityksille
Mitä tulee aiemmin mainittuun niin sanottuun kestävyysvajeeseen, niin siihenhän ei kukaan täysipäinen voi uskoa. Katainen ja häntä edeltäneet pääministerit ovat kilvan lapioineet rahaa kaikkein rikkaimmille aiheut- taen näin miljardien vajeen val- tiontalouteen. Samaan aikaan sa- mat pääministerit ovat ääni väris- ten puhuneet kansakuntaamme uhkaavasta kestävyysvajeesta. Li- säksi, kuten esimerkiksi Kai Konttu- ri on tässä lehdessä useaan ottee- seen osoittanut, laskelmat väestön ikääntymisestä, joita käytetään kes- tävyysvajeen todisteluun, ovat vah- vasti liioiteltuja ja kaiken kaikkiaan hataralla pohjalla.
Akel esittää eroa eurosta Euroopassa eletään mielenkiintoi- sia aikoja. EU:n uusliberalistinen po- litiikka kurjistaa talouskriisin runte- lemia kansakuntia entisestään. Kyp- roksen edistyksellinen työväenpuo- lue AKEL on esittänyt irtautumista Troikan (EU-komissio, EKP, IMF) ja
maan oikeistohallituksen talous- sopimuksesta. Käytännössä tämä merkitsisi AKELin mukaan Kyprok- sen irtautumista yhteisvaluutta eu- rosta. Irtautuminen taloussopimuk- sesta ja yhteisvaluutasta mahdol- listaisi myös irtautumisen uuslibe- ralistisen politiikan pakkopaidasta.
Oman valuutan devalvointi palveli- si niin ikään talouden tervehtymis- tä. Nythän tarjolla on niin Kyprok- selle kuin muillekin eurokriisimail- le ainoastaan sisäisen devalvaation karu tie: Palkkojen leikkaukset, jul- kisten menojen leikkaukset jne.
Suomen palattava puo- lueettomuuspolitiikkaan
Nato-haukat erityisesti kokoo- muksen piirissä ovat ryhtyneet li- puttamaan entistä avoimemmin maamme Nato-jäsenyyden puo- lesta. Sotilaallista liittoutumatto- muutta on nakerrettu Nato-vastai- sen kansan selän takana pala palal- ta ohuemmaksi jo vuosia. Nyt Nato- intoilijat väittävät, ettei nykymaail- massa ole enää mahdollista olla so- tilaallisesti liittoutumaton, joten Suomi voi heidän puolestaan vaik- ka saman tien liittyä läntiseen so- tilasliittoon. Historiasta ei ole opit-
tu mitään. Suomen maantieteelli- nen sijainti ei ole muuttunut. Naa- purimme Venäjä on selvästi ilmais- sut vastustavansa sotilasliitto Na- ton laajentumista rajoilleen. Tämä on ymmärrettävää; kun vilkaisee karttaa näkee, kuinka Nato-maat muodostavat helminauhan Venä- jän rajojen ympärillä. Suomelle pa- rasta ulkopolitiikkaa on aina ollut ja tulee aina olemaan hyvät naapu- risuhteet Venäjän kanssa sekä rau- hanomainen puolueettomuuspoli- tiikka Paasikiven ja Kekkosen hen- gessä ja jalanjäljissä.
Yhteisrintama ainoa mah- dollisuus
Myös suomalaisen työväenliik- keen kannalta elämme mielenkiin- toisia aikoja. Edistyksellisistä voi- mista koostuvan yhteisen rintaman muodostaminen näyttää tänä päi- vänä entistä mahdollisemmalta. Tä- hän tilaisuuteen on kaikin keinoin tartuttava. Maamme edistykselli- sillä puolueilla ja muilla järjestöillä on huomattavasti enemmän yhdis- täviä kuin erottavia tekijöitä. Yhdis- täkäämme voimamme uusoikeis- tolaista talouspolitiikkaa ja milita- ristista Nato-intoilua vastaan!
Tommi Lievemaa
Vaihtoehtoiselle politiikalle on vahva tilaus
Suomen Työväenpuolue STP:n liittokouksessa 15.6.2013 pu- heenjohtajaksi valittiin Juhani Tanski Kuopiosta, varapuheen- johtajiksi Tommi Lievemaa Es- poosta, Minna Ekman Inkoosta ja Pekka Tiainen Helsingistä se- kä poliittiseksi sihteeriksi Heikki Männikkö Helsingistä.
Hallituksen muiksi jäseniksi va- littiin Helsingistä Jaakko Ahvola, Esko Auervuolle, Paavo Heikki- nen, Rosa-Maria Keskivaara, Lii- sa Paakkolanvaara, Britt-Ma- rie Valo ja Juhani Valo, Espoosta Hannu Kautto ja Reijo Rytkönen, Tuusulasta Esko Koivisto, Keraval- ta Abdullah Tammi, Turusta Esko Luukkonen ja Anne Luukkonen, Tampereelta Risto Koivula, Antti Siika-aho ja Heidi Tuominen, Nas- tolasta Timo Kangasmaa, Porvoos- ta Kalevi Wahrman, Kotkasta Joo- nas Lohenoja sekä Lapualta Jaak-
ko Muilu.
Toimintasuunnitelmassa paino- tetaan uusliberalismin vastaisten järjestöjen ja puolueiden yhteistoi- minnan laajenemista ja laajan yh- teisrintaman rakentamista. Euroo- pan parlamentin vaaleihin osallis- tuminen on tärkeimpiä toiminta- muotoja.
Liittokokous hyväksyi kannan- oton ”Irti EU:sta ja Nato-yhteistyös- tä - suunta kansojen demokraatti- sen yhteistyön Eurooppaan” (liite 1).
Liittokokous ihmetteli, miten perustuslakivaliokunta voi miettiä päiväkaupalla, voidaanko kuntara- kennelaista päättää eduskunnas- sa ilman sote-uudistuksen yksityis- kohtia. Oikeuskansleri ja valiokun- nan kuulemat oikeusoppineet sa- novat, että kuntauudistusta ja sote- uudistusta ei voi viedä eri tahdissa.
Oikeusoppineet katsovat, et- tä hallitusohjelma ei kumoa pe-
rustuslain säädöksiä. Liittokokouk- sen mielestä hallituksen ”takapuo- li edellä puuhun” eli ”kuntakylki edellä” -politiikka tulee hylätä.
Liittokokouksen yhteydessä puolueen hallitus lähetti tutkinta- pyynnön oikeuskanslerille ja edus- kunnan perustuslakivaliokunnalle siitä, ovatko pääministeri Katainen ja valtionvarainministeri Urpilai- nen syyllistyneet valtiopetokseen kertomalla virheellistä ja puutteel- lista tietoa eduskunnalle Kreikka-
”vakuussopimuksesta” sekä salaa- malla julkisuuslain vastaisesti Suo- men ja Kreikan neljän pankin sopi- muksen.
Eduskunta on Suomen korkein päättävä elin ja sen tulisi saada tie- dot päätöksiensä tueksi (liite 2).
Suomen Työväenpuolue STP rp.
Liittokokous 2013
STP:n liittokokoustiedote
Vasenryhmän kansanedustaja Jyrki Yrttiaho oli huolissaan ikä- työttömyydestä. Soteuudistuk- sessa näkyy Yrttiahon mielestä vasemmiston tuuliajo.
tää palveluiden saatavuutta ja ajaa yksityistämistä. Sairaalat ovat pian yksityisten ylläpitämiä”, Yrttiaho ar- veli.
Ulosoton suojaosan nosto Jyrki Yrttiaho oli kiinnostunut Kon- tulan demokraattien aloittees- ta edistämään eduskunnassa kon-
kurssin tehneiden ja ulosottoon joutuneiden asiaa. Erityisen tärkeä- nä pidettiin ulosoton suojaosan nostoa. Myös konkurssien tehnei- den asemaan haluttiin muutos. Ve- lat vanhenevat normaalisti 15 vuo- dessa, mutta ilman oikeudenpää- töstä ne eivät vanhene koskaan.
Teksti: Leena Hietanen
TE-toimistojen HRV-palvelut myyty Opteamille
Kuva: Leena Hietanen
Asukkaat eivät halua nykyis- ten palvelujen heikentämis- tä ja keskittämistä, vaan jo olemassa olevan järjestel- män kehittämistä. Terveys- keskuksen pitäisi olla suoran bussiyhteyden päässä. Suun- nitelmat 25 nykyisen terveys- aseman supistamisesta muu- tamaan suurasemaan ovat jo pitkällä. Pitäjänmäki, Haa- ga, Vallila, Töölö, Lauttasaa- ri, Viiskulma, Herttoniemi ja Kannelmäki esimerkiksi ovat lopettamisuhan alla.
Ei riitä, että lähipalveluperiaat- teesta ollaan luopumassa, siis että lääkärin voisi tavoittaa kävelymat- kan päästä, vaan tulevaisuudessa tarvitaan jopa 2-3 joukkoliikenne- välinettä. Ihmiset arvostavat lähi- palveluja. Kun Helsingissä sai va- lita oman kunnallisen terveysase- mansa, vain 5 % käyttäjistä valitsi muun kuin lähimmän terveysase- man. Valtuusto ja lautakunta ei- vät ole vielä käsitelleet asiaa, mut- ta kesällä ja alkusyksystä varmaan annetaan esityksiä.
Taloudellista pakkoa meno- jen karsimiseen ei ole. Kaupun- gin talous on jatkuvasti ylijäämäi- nen, esimerkiksi viime vuonna yli- jäämää kertyi 139 miljoonaa euroa, kun lukuun lasketaan myös kau- pungin omat liikelaitokset.
Kaupunginvaltuuston strate- giaseminaarissa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohta- ja esitti terveysasemien vähen-
tämistä silloisesta 26 asemas- ta vain neljään. Kokoomus to- tesi “Helsinkiin riittäisi neljä ym- päri vuorokauden auki olevaa, kaikki palvelut tarjoavaa terveys- asemaa ja niiden lisäksi tällai- sia pienempiä terveyskioskeja.”
Jättiläisasemia olisivat mah- dollisesti Kalasataman uudisraken- nus (Pasilan ja Herttoniemen väli- set kaupunginosat), remontoitava Marian sairaala-alue (kaikki eteläi- set/läntiset kaupunginosat) ja eh- kä Kannelmäkeen suunniteltava luoteis-pohjoisalueiden terveys- asema. Tyytyväisyystutkimusten mukaan ”pienet terveysasemat pärjäävät. Helsinkiläiset ovat tyy- tyväisimpiä pieniin terveysase- miin. Silti kaupunki suunnittelee lakkautuksia”.
Lähiterveysasemat ovat tär- keitä. Etenkin lapsiperheiden ja vanhusten palvelujen saanti vai- keutuu, jos palvelut keskitetään.
Neuvolatoiminta eriytetään uu- siin perhekeskuksiin yhdessä las- tensuojelun kanssa. Pienituloisilla kaupungin alueilla sairastavuus on jopa kaksi kertaa suurempaa kuin hyvätuloisilla alueilla keskimää- rin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen välisen yhteyden kannalta on tär- keää, että terveysasemia ei viedä kauas sosiaalipalveluista. Lähiter- veysasemat ovat ratkaisevan tär- keitä ennaltaehkäisevän toimin- nan kannalta.
Antero Nummiranta Työnantajat ja varsinkin heidän
etujärjestönsä EK:n nokkamie- het Jyri Häkämies ja Ilpo Kokkila ovat julkisuudessa vaatineet työ- ehtoihin heikennyksiä kautta lin- jan ja palkkojen alennuksia. Por- varit ovat yhtyneet näiden työtä tekemättömien työnteettäjien kuoroon. Älämölö alkoi syksyllä ja on jatkunut siitä asti lähes tau- koamatta. Äänessä ovat olleet milloin kokoomus puheenjohta- jansa ja pääministerinsä johdol- la, milloin vihreiden lenin, mil- loin VATT:n herra ylijohtaja tork- kupeittonsa alta. Heidän viestin- sä on ollut aina sama: Eläkeikää pitää nostaa, nuorten pitää men- nä töihin ilmaiseksi eikä palkan- korotuksiin ole varaa.
Maaliskuussa työmarkkinakeskus- järjestöt tunnustelivat hallituksen pyynnöstä mahdollisuutta solmia keskitetty sopimus kevään aikana.
Siitä ei tullut mitään, koska työnan- tajapuolella ei ollut minkäänlaista halua sopimiseen. Syy selvisi pian kariutuneiden neuvottelujen jäl- keen. - Hallitus vastasi kapitalistien vaatimuksiin alentamalla yhteisö- veroa 24,5 prosentista 20 prosent- tiin. Työnantajat varmasti tiesivät hallituksen aikeet etukäteen ja siksi juoksuttivat työntekijöiden edusta- jia turhissa neuvotteluissa.
SAK tavoittelee keskitettyä ratkaisua, joka voi järjestön mu-
kaan syntyä vain, jos työnantajat ovat valmiita aidosti neuvottele- maan. Jos työnantajat torjuvat kes- kitetyn, SAK on valmis yhteisin ta- voittein myös liittokierrokselle. SAK ei nollalinjaa hyväksy, vaan tavoitte-
lee kaikille palkansaajille euromää- räisiä korotuksia. Myös työelämän laatua, työsuhdeturvaa ja YT – lakia tulee parantaa. Yritysten verohel- potusten jälkeen on palkansaa jien vuoro. Nämä ovat SAK:n valtuus-
ton toukokuussa pidetyn kokouk- sen linjauksia.
Teollisuuden palkansaajat (TP) puolestaan on päättänyt, et- tä se tulee koordinoimaan entistä enemmän jäsenliittojen yhteisten tavoitteiden asettamista, vaikka so- pimusneuvottelut käytäisiinkin liit- tokohtaisina. TP:n tavoitelistalla on mm. muutos- turvan parantami- seen, eläkkeisiin ja eläkemaksuihin, liittojen kanneoikeuteen sekä työ- suhdeturvan parantamiseen liitty- viä asioita.
Osapuolten tavoitteet näyt- tävät olevan täysin vastakkai- set. - Työnantajat vaativat työeh-
Lakkosyksy 2013, ”lakkokoneita” rasvataan ?
Helsingin lähiterveysase- mat uhattuina
tojen huonontamista, työntekijä- puoli niiden parantamista. Työnan- tajien etujärjestöille on kokoomuk- sen ja muiden markkinatalouskapi- talismin kannattajien suosiollisella avustuksella käynyt niin kuin enti- selle maalarille. Hän ryhtyi maalaa- maan lattiaa huoneen ovelta nurk- kaan päin perse edellä. Perimmäi- sessä nurkassa hän sitten ihmette- li maaliämpärinsä ja sutinsa kans- sa, että mitenkäs täältä pääsee pois juuri maalattua lattiaa pilaamatta.
Työnantajat ovat maalanneet lattiaansa palkanalennukset, elä- keiän noston ja vastikkeettoman työnteon. Vaihtoehtoja on ainakin kaksi. Joko he itse vapaaehtoises- ti kävelevät lattiaan maalaamien- sa vaatimusten yli tai heidät pako- tetaan se tekemään. EK:n ja mui- den työnantajajärjestöjen pamp- pujen puheista ja asenteesta voi- daan päätellä, etteivät he itse lat- tiaansa pilaa. He tuovat neuvotte- lupöytään kaikki esittämänsä huo- nonnusesitykset, joita työntekijäjär- jestöt eivät tule hyväksymään. On siis enemmän kuin todennäköistä, että ensi syksystä tulee lakkosyksy ja joudumme lakkoilemalla puolus- tamaan nykyisiä työehtoja.
Duunarit eivät lakkoja toi- vo, mutta työnantajien jääräpäi- sen asenteen vuoksi niihin saate- taan joutua turvautumaan. Liitois- sa rasvataankin jo nyt lakkokonei- ta toinintakuntoon. Nyt on aika jo- kaisen erikseen – ja kaikkien yhdes- sä alkaa valmistautumaan ja varau- tumaan tulevan syksyn työmarkki- nahumuun.Näyttää olevan tulos- sa kiivaat ja pitkäkestoiset markki- nat, joilla duunareiden turnauskes- tävyyden on oltava kohdallaan.
Markku Nieminen pääluottamusmies Syksyllä 2011 seurasimme työehtoneuvotteluja kuin parasta tai pikemminkin pahinta jännitysnäytel-
mää, josta ei yllättäviä käänteitä puuttunut. Nähtiin mm. metallialan ensimmäinen lakko 40 vuoteen ja kiista kolmesta koulutuspäivästä. Lopulta syntyi keskitetty sopimus, jota alettiin kutsua raamisopi- mukseksi. Raami oli lopulta kattavin keskitetty sopimus, joka suomessa on koskaan tehty. Ensi syksy- nä 30.10. sopimukset päättyvät. Elokuun loppuun mennessä osapuolet voivat irtisanoa voimassa ole- vat sopimukset. Irtisanominen tarkoittaa, että silloin ovat kaikki työehtoihin liittyvät sopimukset kat- kolla. Palkkataulukot, lomapalkkasopimukset, sairauspoissaolot, lomat, työ -ajan lyhennysvapaat jne.
Timo Kangasmaa totesi im- perialismiin liittyvän suurvalto- jen taistelun maailman hegemo- niasta. Leniniä lainaten hegemoni- aan pyritään myös vastustajan ase- man heikentämiseksi. Mitä Lenin kirjoitti 100 vuotta sitten osoittaa, minkä kanssa olemme tekemisis- sä. Pääomalle EU on keino toteut- taa tavoitteitaan. Direktiivit näyt- tävät palvelevan tavallista ihmis- tä, mutta kun niitä vähän raaput- taa, paljastuu alta pääoman tavoi- te lisätä valtaansa. Kukaan ei voi sanoa, mitä Euroopassa tapahtuu.
EU voi hajota. Se voi myös muut- tua valtioliitoksi. Ihmisten liikkumi- sella on pääomalle suuri merkitys, koska se on hyvä keino polkea palk- koja. Nykyinen muuttoliike on vasta alkusoittoa. EU:n vastainen työ on pääoman vastaista kamppailua, jo- ta on kaikissa muodoissaan jatket- tava. SOTE:n ”uudistus” osoittaa mi- ten Sote-palveluita yritetään Krei- kan malliin ajaa alas. Taistelu täytyy käydä kahdella tasolla koko Euroo- passa kuin myös kotimaassa.
Puheenvuorossaan Olavi Tir-
ronen esitteli perustulo- kansa- laisaloitetta. Tämän suhteen on olemassa erilaisia malleja. Vihreät esittävät 500 e, Vasemmistoliitto 600 e ja Helsingin sosiaalifoorumi 800 e. Aloitteessa ei vielä esitetä millainen ja kuinka suuri tämä pe- rustulo olisi. Tavoitteena on kansa- laisten tasa-arvo sosiaalisten tukien osalta. Tällä hetkellä puolet sosiaali- viranomaisten ajasta kuluu sen sel- vittämiseen, minkä pykälän mu- kaan jaetaan avustusta.
Sote-kysymystä käsitelles- sään Minna Ekman sanoi, että suomalaisten eriarvoistuminen tulee pysäyttää. Sosiaali- ja ter- veyspuolen asiat liittyvät ihmisten perusoikeuksiin. Suomen sosiaali- menot olivat v. 2011 n. 56.8 mrd eu- roa, joka on n. 30 % BKT:sta. Julkis- rahoitteisen terveydenhuollon alas- ajo johtaisi siihen, että pienellä kuu- kausi- t. perustulolla elävä joutuisi kestämättömään tilanteeseen. Hal- lituksen Sote-esitys on kuntauudis- tus ja sosiaalitukien lakkautusohjel- ma. Asetus Sote-alueista annetaan v. 2015 aikana ja Sote-alueiden toi-
minta on määrä alkaa v. 2017 alus- sa. Sairaanhoitopiirit lakkaavat ja vastuu siirtyy Sote-alueille, joi- ta luotsaa yksi Sote-kunta. Arvioi- daan, että Suomessa olisi n. 20-30 Sote-aluetta. Tuleva Sote-uudistus tarkoittaa lääkärille pääsyn vaikeu- tumista ja yksityiset palvelut saavat tätä kautta uusia maksavia asiak- kaita. Hallituksen Sote-ohjelma tar- koittaa julkisen terveydenhoitojär- jestelmän alasajoa ja yksityistämis- tä sekä esim. kunnallisen kotiavun lakkauttamista. Kansalaisliikkeiden ja opposition toimin olisi vielä mah- dollisuus rakentaa tämä järjestelmä toisista lähtökohdista.
Käydyssä keskustelussa nou- si esiin kysymys perustulosta. Pu- heenvuoroissa todettiin tärkeim- mäksi tavoitteeksi luoda jokaisel- le työpaikka ja riittävä palkka toi- meentuloon. Kansalaispalkan näh- tiin hämärtävän pääoman ja työn välistä luokkasuhdetta ja tosiasiaa, että vain työ luo uutta arvoa. Kat- sottiin myös, että perusturvaverk- ko on luotu ihmisiä kohtaaviin eri- laisiin tilanteisiin perustuen heidän työmahdollisuuksiinsa. Nähtiin, et- tä kansalaispalkan sijaan tulisi mie- luiten puhua perusturvasta. Jos eri- laisten tukien jälkeen tämä perus- turvan minimi ei täyty, kansalaisel- le korvataan puuttuva erotus. Pu- heenvuoroissa puolustettiin esitys- tä 900 euron perusturvaksi.
Puheenjohtaja Esko Luukko- sen esittelemässä kannanotto- luonnoksessa esitettiin mm., et- tä ”Kataisen hallituksen politiik- ka ja sen suosima kasinotalous ja keinottelu sekä koko kuuden puo- lueen hallitus ovat EU-politiikallaan saattaneet Suomen kasinotalouden täysin sekaisin. Kasvavan työttö- myyden torjumiseksi tulee välittö- mästi valmistella työllisyyden hätä- tilaohjelma. Hallituksen tulee käyn- nistää toimet Venäjän kaupan elvyt- tämiseksi”.
KÄ/toim./HM STP:n Turun seudun osasto järjesti 18.5.-13 Jyrkkälässä tilaisuuden
Alustajina olivat SFT:n puheenjohtaja Timo Kangasmaa, suunnit- telija Olavi tirronen sekä STP:n varapuheenjohtaja Minna Ekman.
Turussa keskusteltiin tulevaisuudesta
Ennen seminaaria STP:n järjestöt organisoivat Turun torilla EU-kan- sanäänestys kansalaisaloitekeräyksen. Seminaarin osanottajat esit- televät keräysjulistetta Jyrkkälässä
”Työnantajat ovat maalanneet lattiaansa palkanalennukset, eläkeiän noston ja vastikkeettoman työnte- on”. Jos palkanasaajaliitot eivät näitä työnteettäjien vaatimuksia hyväksy, on tulossa lakkosyksy. Suurem- min ammattiliitot eivät ole tavoitteitaan esitelleet. Demarit ja vasurit lippuineen esiintyivät ”maltillisesti”
vappumielenosoituksissa, mutta mukaan mahtuivat myös oikeat tunnukset.
Kuva: Heikki Männikkö
Kuva: Heikki Männikkö
Pekka Tiainen lisäsi, että jokaisen kosken alla on myös jalkapallokent- tä, sillä paperitehtaat perustivat yleensä aina jalkapalloseuran. Pa- periteollisuuden syntyä Kymijoen varteen selittää joki. Virtaa pitkin oli helppo uittaa puutavaraa. Pape- ri- ja sellulloosakoneet kävivät vesi- voimalla, jota saatiin koskista. Kot- kan satamasta paperi oli helppo lai- vata ulkomaille.
Suomalaisen paperiteollisuu- den alasajoa surtiin ja esitettiin epäilys, että vahvempi ay-liike oli- si kyennyt hidastamaan tehtaiden sulkemista. Matkan seniori Esko
Auervuolle kertoi, miten hän oli toi- minut betoniraudoittajana 1960-lu- vulla tehtaiden rakennustyömailla.
Nyt tehtaiden ympäristöjen infra- struktuuri ja viehättävä asuinalue- arkkitehtuuri kirkkoineen ja koului- neen muistuttivat muinaisen teolli- suusyhteisön hyvinvoinnista.
Matkan aikana tutustuttiin myös Kouvolan pienoisrauta- tiemuseoon ja käytiin Ankkapur- han teollisuusmuseossa ihailemas- sa Suomen ensimmäistä kartonki- konetta.
Teksti:
Leena Hietanen
SFT teki kevätretken Kouvolan seudulle
Luultavasti kaikki suomalaiset politiikkoja lukuun ottamatta muistavat presidentti Juho Kus- ti Paasikiven (kok) toteamuksen, että maamme turvallisuuspoli- tiikka selviää katsomalla karttaa – geopolitiikalle emme voi mi- tään. Siksi idän ja lännen välissä olemme puolueettomia.
Nyt kaikki on toisin. Puheenjoh- taja Timo Soinin (ps) johdolla ulkoasiain valiokunta ilmoittaa, et- tä puolueettomuuden aika on ohi.
Sillä sen on pakko tunnustaa, ettei sotilaallinen liittoutumattomuus ole enää mahdollista. Turvallisuus- poliittisessa selonteossa sanotaan, että verkostautumalla olemme liit- toutuneet EU:n ja sen Natomaiden kanssa sekä sotimalla Natokump- panina eri puolilla maailmaa. Olem- me liittoutuneet myös Nato yhteen- sopiviin asejärjestelmiin. Suomi on liitetty käsistä ja jaloista länsiliittou- tuman ja Yhdysvaltojen sotiin.
Kaikki tämän hyväksyjät vie- vät Suomea Naton jäseneksi, vaikka kansan enemmistö on edel- leen sitä vastaan. Poliitikot sanovat, että viimeistään Ruotsin perässä on hakeuduttava Naton täysjäseneksi!
Kukaan ei ole kuullut, että hallituk- sessa eikä missään ole pohdittu si- tä julmaa totuutta, että Naton joh- taja Yhdysvallat on 60-luvulta läh- tien aloittanut eri puolilla maail- maa ainakin kaksikymmentä sotaa Vietnamista Euroopan kautta Lähi- itään ja Afrikkaan. Niissä on kuollut kymmeniä miljoonia – paitsi soti- laita, ennen kaikkea naisia, lapsia ja
vanhuksia. Yhdysvallat parhaillaan miehittää 132 maata, joissa sillä on 702 sotilastukikohtaa.
Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana Yhdysvaltojen käyttäytyminen maailmalla on ol- lut julmaa sotaleikkiä. Se on tehnyt siitä velkaisen ja väestön enemmis- tö elää kurjasti työn puutteen, työt- tömyyden, sosiaaliturvan, tervey- den- ja sairaanhoidon puutteiden vuoksi. Samaan aikaan sotateolli- suuden omistavat kapitalistit ovat rikastuneet ja rikastuvat. Yhdysval- tojen sotilasmenot ovat 2 444 dol- laria, kun Venäjällä on 314 dollaria ja Kiinalla vain 56 dollaria asukas- ta kohden.
Sen sotaleikit ovat osoitta-
neet hämmästyttävää ylimieli- syyttä. Peräti presidentti Barack Obaman mahtikäskyllä erikoisjou- kot menivät toiselle puolelle maa- palloa tappamaan yhden miehen, Osama bin Ladenin. Operaatio to- teutettiin kellon tarkkuudella ja te- levisioitiin suorana Valkoiseen ta- loon presidentin ihailtavaksi. Eikä siinä kaikki, sillä tuo pöyristyttävä tv-näytelmä levitettiin myös mei- dän nähtäväksi.
Koko turvallisuuspoliittinen selonteko perustuu Yhdysvalto- jen ja Venäjän vastakkain asettelul- le. Sille on taloudelliset perusteet.
Venäjällä on mahtavat maa-alueet ja niiden suunnattomat mineraa- lirikkaudet. On selvää, että Yhdys-
Puolueettomuuden aika on ohi ?
valtojen maail man suurimmat ka- pitalistit ja heidän hallussaan oleva sotilasmahti näkevät unia noiden rikkauk sien omistuksesta. Siksi Yh- dysvallat rakentaa verkkoa, johon voisi Venäjän karhun pyydystää. Tä- män verkon punomiseen pieni Suo- mikin on sotkeutunut.
Suomessa historian opetuk- set ja geopolitiikka on unohdet- tu. Voi olla, että poliitikot uskovat taruun torjuntavoitosta. Voi olla, että he eivät ole edes kuulleet siitä.
kuinka Suomen herrat löivät pään- sä Karjalan mäntyyn ja satatuhat- ta miestä kaatui turhaan. Näissä on kasvualustaa puolueettomuudesta luopumiselle, menneen ajan katke- ruudelle sekä äärioikeiston aivojen sopukoissa muhivalle revanssille – Karjala takaisiin!
Mutta miltä Suomi näyttäi- si jos Naton sijasta tehtäisiin kumppanuus-sopimus Venä- jän kanssa? Ainakin se olisi luo- nut vankan turvallisuuden. Se olisi
taannut myös luottamuksen, josta luontevasti olisi syntynyt nykyistä laajempi taloudellinen, lähinaapu- reiden yhteistoiminta. Viidenkym- menen vuoden kokemus todistaa, että hyvät suhteet – jopa sosialisti- sen! – naapurin kanssa ovat parasta turvallisuutta. Lisäksi ne olivat työl- lisyyden ja talouden kannalta tuot- toisaa aikaa. Suomesta tehtiin rikas hyvinvointivaltio.
EU:ssa suuret maat kurjista- vat pienempiään. Niillä on kuvi- telma, että siten he pelastavat nah- kansa ja rikkaat rikastuvat. Mutta kun työttömyys lisääntyy koko ajan ja kansan kurjistuminen pahenee, niin monissa aivoissa muhii ajatus, että Nato pikku sotineen pelastaa.
Todellisuudessa kaikki tämä vain pehmentää maaperää, jo- ka helpottaa kapitalismin haudan- kaivajien työtä. Kapitalismilla on vielä mahdollisuus pidentää elin- aikaansa. Se edellyttää, että ero- taan EU:sta, luodaan rajasuoja pk- yrityksille ylikansallisia suuryrityk- siä, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä vastaan. Suomelle se antaisi mah- dollisuuden tehdä Venäjän kanssa kumppanuussopimuksen. Se toi- si turvallisuustakeet ja kaupallisen suosituimmuusaseman todella suu- ren rajanaapurin kanssa. Suomen asema Euroopan periferiana muut- tuisi vahvuudeksi valtavilla idän markkinoilla.
Puolustusliitosta Nato on muutettu sotilasliitoksi. Yhä sel- vemmin näyttää siltä, että nyt Na- to akselivaltojensa voimin rakentaa idän ja lännen vastakkainasettelua, joissa aiemmin voimat on punnittu suursodissa. Jos sotilaallisen liittou- tumattomuuden aika ei ole enää mahdollista, on haetettava sellai- nen liittolainen, että koettu histo- ria ei toista itseään.
Kai Kontturi Helsingin Sanomien Nato-riip-
puvainen kolumnisti Olli Kivinen haluaa jääräpäisesti Suomen liit- tyvän sotilasliitto Natoon, vaikka maamme kansan enemmistö on ehdottomasti Natoon liittymis- tä vastaan. Toimittaja Kivinen on manipuloinut lukijoitaan jo kun- niakkaat 20 vuotta sotilasliitto Natoon liittymisen puolesta. Hä- nen uusin oivalluksensa on Suo- men verkottuminen sotilasliitto Natoon. Onko Olli Kivinen synty- nyt kivi taskussa?
Verkottumisella tarkoitetaan yleensä systeemin yhteyksien kas- vamista. Verkoston kasvaessa sen on tapana monimutkaistua ja näin ollen sen hallinta vaikeutuu. Naton sodissa tämä on koettu jo riittävän useasti. Ensin hyökätään YK:n val- tuuttamana ja sitten operaatio vie- dään voittoisasti loppuun. Soti- lasoperaatiota tarkasteltaessa lä- hemmin havaitaan, että siviile- jä on kuollut kohtuuttomasti, koh- demaan infrastruktuuri on tuhottu sekä lopuksi useat tiedotusvälineet vielä kyseenalaistavat koko ope- raation oikeutuksen. Nato-verkot- tumisen tärkeimmät funktiot ovat häpeäl lisen vastuun jakaminen ja kollektiivinen vaikeneminen.
Natohimoinen Kivinen selvit- tää verkottumisen tarkoittavan laajaa kansainvälistä yhteistyö- tä. Toimittaja Kiviselle tärkeintä yh- teistyötä edustaa Suomen rauhan- kumppanuus Naton kanssa. Kivisel- le on siis tärkeintä, että Suomi osal- listuu sotilaalliseen kriisinhallin- taan eli sotimiseen Afganistanissa ja puolustaa kaikin mahdollisin kei- noin sotilasliitto Naton jo aloitta- mien ja tulevaisuudessa aloitetta- vien uusien hyökkäyssotien oikeu- tusta.
Olli Kivinen tarkoittaa artik- kelissaan verkottumisella nimen- omaan siis Suomen sotilaallisten
yhteyksien kasvattamista liittymäl- lä sotilasliitto Natoon. Kivinen to- teaa, ettei Suomi ole enää liittou- tumaton valtio. Hän ei kuitenkaan myönnä samalla sitä tosiasiaa, että vaikka Suomi onkin Euroopan unio- nin jäsen, se on edelleen sotilasliit- toutumaton maa. Kivinen jättää ai- na myös kertomatta keitä sotilasliit- to Nato puolustaa sotatoimillaan.
Nato ajaa sen jäsenvaltioiden taloudellisen ja poliittisen eliitin etuja. Nato on kansainvälisen pää- oman nopean toiminnan sotajouk- ko, joka rankaisee niitä valtioita, jot- ka yrittävät puolustaa omaa kansal- lista etuaan tai jotka yrittävät ky- seenalaistaa kapitalismia.
Laitavasemmisto katselee halveksien Kivisen myyntipuu- hia. Se ei halua missään nimessä sotilaallista maaottelua itänaapu- rin kanssa. Se ei kaipaa maamme osallistumista maailman militaari- orgioihin, jotka viime kädessä vain lihottavat kansainvälisen aseteolli-
suuden rahapussia.
Vaikka enemmistö Kokoo- muksen ja RKP:n jäsenistöstä li- puttaisivat Nato-jäsenyyden puolesta, tämä ei tarkoita sitä, et- tä Suomen kansan enemmistö li- puttaisi Nato-jäsenyyden puoles- ta. Toimittaja Kivisen on aivan tur- ha kuolata ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Salolaisen lausun- noista.
Mikäli maassamme toimi- si Suomi-Nato-satuseura sen val- tiontuki olisi kymmenkertainen ver- rattuna rauhanjärjestöjen saamaan taloudelliseen tukeen. Seuran joh- dossa istuisivat Helsingin Sanomien toimittajat Huhta ja Kivinen.
Jos yksityinen kansallisvaltio ei halua liittyä sotilasliitto Na- toon, se voi vaihtoehtoisesti liittyä 116-jäseniseen Sitoutumattomien maiden liikkeeseen ja sitoutua oi- keudenmukaisemman maailman rakentamiseen.
Matti Laitinen
Sodan ja fasismin vastainen työ ry tutustui toukokuun lopulla Kou- volan seudulla Kymijoen varrella oleviin paperitehtaisiin tai niiden jäänteisiin. Matkan oppaana oli Timo Kangasmaa. Matkalla nähtiin kolme jo toimintansa lopettanutta paperitehdasta, Voikkaa, Mylly- koski ja Kymin tehtaat Kuusankoskella. Matkareitti paljasti, että Ky- mijoen lähes jokaiseen koskeen oli rakennettu vesivoimala ja tehdas.
SFT:n kevätretkeläiset Kymijoen partaalla taustallaan suljettu Myl- lykosken paperitehdas, vas. Esko ja Riitta Auervuolle, Pekka Tiainen, Leena Hietanen, Petri Krohn, Paavo Heikkinen, Timo Kangasmaa, Vil- le Rahikainen ja Timo Nieminen (oik.).
Kuva: Petri Krohn
Kun Naton ja Yhdysvaltain etu- jen ajajana kunnostautunut ko- koomus on ollut Suomen suurin puolue, on ollut luonnollista, et- tä Suomea ajetaan Naton jäse- neksi kuin käärmettä pyssyyn.
Mitä pienempi kannatus Natol- la on kansan parissa sitä innok- kaammin tohtorit, päätoimitta- jat ja kenraalit ,muutamiá ryh- miä mainitakseni ovat laulamas- sa sei reenilauluja Naton ihanuu- desta.
Ovatko viime sodan kokemukset jo unohtuneet. Voivatko aikuiset ihmi- set oikeasti haluta suomalaisia kuo- lemaan vieraitten maitten sotaken- tille. Natoon kuuluminen edellyttäi- si myös suomalaisten osallistumis- ta Nato-sotaseikkailuihin ja Natolla on aina muutama sota käynnissä.
Venäjä on selväsanaisesti ilmoitta-
nut Suomen ja Ruotsin mahdollisen natojäsenyyden johtavan vastatoi- miin ja ne toimet eivät lisää Suo- men turvallisuutta.Olisi jopa mah- dollista koko Karjalan kannaksen muuttaminen sotilasalueeksi jol- loin Karjalan palauttajien kotiseu- turetket loppuisivat.
Kenraaleja tietysti kiinnos- tavat suuret asekaupat. Pieniä ja suuria lahjuksia olisi tulossa. Lah- jukset nimittäin kuuluvat asekaup- poihin kuin nenä päähän. Lopuksi totean suuresti ihmetteleväni Kes- kisuomalaisen ryhtymistä Nato- propagandan levittäjäksi.Se joh- taa lehden tilaukseni uudistamisen perusteelliseen harkintaan.Vuosi- kymmeniä kestäneen naapuriystä- vyyden ja rauhan puolustajana en voi olla tukemassa kenenkään sota- seikkailuja. Reino Welling, valtuutettu Jämsänkoskelta Ylivoimainen enemmistö kansasta
vastustaa NATO-jäsenyyttä. Siitä huo- limatta päättäjät änkeävet Suomea Naton syliin kuin ”käärmrttä pyssyyn”.
Nato-setä satuilee
Nato sekoilua
Kuva: Heikki Männikkö
