Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito-ohje Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensivasteyksiköille

(1)

Nelly Mylläri & Sophia Salimi

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito-ohje Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensivasteyksiköille

Ensihoitaja (AMK) Sosiaali- ja terveysala Opinnäytetyö 2021

(2)

Tiivistelmä

Nelly Mylläri ja Sophia Salimi

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito-ohje Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensivasteyksiköille, 24 sivua, 1 liite

LAB ammattikorkeakoulu

Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Ensihoitajakoulutus

Opinnäytetyö 2021

Ohjaajat: Lehtori Antti Kosonen, LAB ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa hoito-ohje Etelä-Karjalan alueen ensivas- teyksiköille aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidosta. Opinnäytetyön aihe syntyi ke- hittämistarpeesta, jonka Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) oli toden- nut ajantasaisten hoito-ohjeiden puuttuessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehit- tää aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoa ja potilasturvallisuutta siten, että ensivas- tehenkilöt osaavat toimia aivoverenkiertohäiriöpotilasta hoidettaessa selkeiden, ajantasaisten hoito-ohjeiden avulla potilaan parhaaksi.

Opinnäytetyön teoriaosuuteen sisältyy yleistä tietoa ensihoidosta, Etelä-Karjalan alueen ensihoitojärjestelmästä sekä aivoverenkiertohäiriöistä. Opinnäytetyö ra- jattiin koskemaan hoitoa sairaalan ulkopuolella ja erityisesti ensivasteen näkökul- masta.

Hoito-ohjeen tekoprosessi eteni Salosen ym. (2018) prosessikuvauksen kautta, jossa vaiheet etenivät järjestyksessä 1. Nykykäytännön kehittämistarpeen tunnistaminen 2. Ideointivaihe 3. Suunnitteluvaihe 4. Toteutusvaihe. Ohjeen teosta ja ulkoasusta Eksote esitti selkeän toiveen, jota noudatettiin. Hoito-ohjeen hyväk- synnästä vastasi alueen ensihoitolääkäri. Projektin lopputuotoksena syntyi hoito- ohje A4-paperiversiona.

Asiasanat: ensihoito, ensivaste, aivoverenkiertohäiriö, hoito-ohje.

(3)

Abstract

Nelly Mylläri and Sophia Salimi

Cerebrovascular disorder patient care instructions for the primary response units of the South Karelia Social and Health District, 24 pages, 1 appendices LAB University of Applied Sciences

Health Care and Social Services Lappeenranta Degree Programme in Paramedic Nursing Bachelor´s Thesis 2020

Instructor: Mr Antti Kosonen, Lecturer

The purpose of the thesis was to provide care instructions for the first response units of the South Karelia region for the treatment of patients with cerebrovascular disorders. The thesis was made for Eksote, which first response care instructions about stroke patients were not up to date. The aim was to develop the care and patient safety of neurological patients. Clear care instructions help first respond- ers in their work.

The theoretical part of the thesis includes general information about emergency care, the emergency care system of the South Karelia region and cerebrovascular disorders. The thesis considers only treatment outside the hospital.

The care instruction was based on the process description of Salonen et al.

(2018). Eksote expressed a wish about the work and layout of the guide. This was followed. The emergency doctor approved the care instruction. The result of the project was an A4 paper version.

Keywords: first aid, first response, cerebrovascular disorder, care instructions.

(4)

Sisällysluettelo

Termistö ... 5

1 Johdanto ... 6

2 Ensihoitojärjestelmä ... 7

2.1 Ensihoitopalvelu ... 7

2.2 Ensihoitopalvelun yksiköt ... 8

2.3 Ensihoitojärjestelmä Etelä-Karjalan alueella ... 10

2.4 Ensihoitotehtävät ... 12

3 Aivoverenkiertohäiriöpotilas ... 13

3.1 Aivoverenkiertohäiriöt, oireet ja riskitekijät ... 13

3.2 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan tutkiminen sairaalan ulkopuolella ... 15

3.3 Aivoverenkiertopotilaan hoito sairaalan ulkopuolella ... 18

4 Yhteenveto ja pohdinta ... 19

4.1 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito-ohjeen kehittämisprosessi ... 19

4.2 Kohderyhmä, kumppanit ja aikataulu ... 21

4.3 Opinnäytetyöhön liittyvät eettiset näkökohdat ... 22

4.4 Pohdinta ... 23

Lähteet ... 25

Liitteet

Liite 1. Hoito-ohje aivoverenkiertohäiriö 706.

(5)

Termistö

ABCDE-menetelmä = Strukturoitu potilaan peruselintoimintojen arviointityökalu Aivoinfarkti = Aivoverisuonitukos

Aspiraatio: Lääketieteen termi, jolla tarkoitetaan jonkin (yleensä nesteen) vetä- mistä hengitysteihin

AVH = Aivoverenkiertohäiriö

Deviaatio: Poikkeama normaalista suunnasta Dysartria = Motorinen puhehäiriö

Dysfasia = Kehityksellinen kielihäiriö EVY = Ensivasteyksikkö

Eksote = Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

FAST = Neurologisen häiriön tunnistamiseen käytetty protokolla

FinnHEMS = Yhtiö, joka vastaa yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa lääkäriheli- kopteritoiminnasta

GCS = Glasgow Coma Scale. Potilaan tajunnantason arviointiasteikko HYKS= Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala

ISBAR = Raportointi- ja konsultointi menetelmä, joka koostuu sanoista Iden- tify=tunnista, Situation=tilanne, Background=tausta, Assessement=nykytila ja Recommendation=toimintaehdotus

NIHSS-pisteytys = Neurologisten löydösten arviointiin käytettävä National Insti- tute of Health Stroke Scale

Nystagmus = Silmävärve

SAV = Lukinkalvon alainen verenvuoto TIA = Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö

Trombektomia = Suonitukoksen mekaaninen avaus

(6)

1 Johdanto

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueen ensivasteelle yhtenäinen, selkeä, mahdollisimman yksinkertainen hoito-ohje aivoverenkiertopotilaan hoidosta ABCDE-menetelmän mukaisesti. Ohje tulee osaksi laajempaa, niin sanottua keikkakansiota, jota ollaan luo- massa ensivasteelle.

Toive hoito-ohjeiden luomiseen tuli ensivastevastaavilta, jotka ovat käytännössä havainneet, ettei ensiauttajille ole Eksoten alueella selkeitä, tuoreita hoito-ohjeita tiettyjä potilastapauksia varten. Ensiauttaja on ensivasteyksikössä toimiva koulutuksen saanut ammattiauttaja. Käytössä oleva ensiauttajan opas koetaan hanka- lakieliseksi ja vaikealukuiseksi etenkin, jos tulee toimia nopeasti. Uudelle, selke- älle ja tuoreelle, tutkittuun tietoon perustuvalle ohjeistukselle on siis suuri tarve.

Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) voidaan jakaa kahteen eri pääryhmään, aivoveren- vuotoihin ja aivoinfarkteihin. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA on lyhytai- kainen infarktityyppinen aivojen verenkierohäiriö. AVH on hyvin yleinen ja noin 25 000 suomalaista sairastuu siihen vuosittain. Joka neljäs sairastuneista on työ- ikäinen, joten vaikutukset väestön työkykyyn ja sitä kautta työelämään ovat huo- mattavat. (Roine 2019.)

Aivoverenkiertohäiriöiden hoito on kehittynyt huimaa vauhtia viimeisinä vuosi- kymmeninä, ja ensihoitojärjestelmä on joutunut kehittymään sen mukana. Ensi- hoitojärjestelmä tunnistaa hyvin aivoverenkiertopotilaan, mutta viivettä tapahtuu kohteessa edelleen. Lisäkoulutuksesta ja yhteistyöstä on tutkitusti todettu olevan hyötyä viiveen pienenemisessä ja hoitotulosten paranemisessa. (Puolakka 2017.)

Käypä hoito -suositus Ensihoidosta päivystyspoliklinikkaan (2016), toteaa hätä- puhelun, ensihoitajien nopean tilanarvion, ennakkoilmoituksen ja kiireellisen kuljetuksen aivohalvauskoodilla nopeuttavan hoitoon pääsyä. Interventioilla on to- distetusti saatu näyttöä vaikuttavuudesta, kun ne on suunnattu maallikoille ja aivohalvauksen ensi- ja akuuttihoidosta vastaaville ammattihenkilöille suunniteltu- jen protokollien ja ohjeiden avulla. (Käypä hoito 2016.)

(7)

2 Ensihoitojärjestelmä

Ensihoitojärjestelmä on osa terveydenhuoltoa. Se käsittää asiakkaalle tarjottavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, sekä kotiin vietävät päi- vystykselliset palvelut. Ensihoidossa tehdään paljon palveluntarpeen arviointia, sekä aloitetaan välttämättömiä hoitoja jo ennen sairaalaan menoa. Tämä vähen- tää myös kuormitusta päivystyksessä, sillä hoidontarpeen arvioinnin myötä lä- heskään kaikkia asiakkaita ei tarvitse kuljettaa päivystykseen. (Naarajärvi &

Telkki 2019, 23.)

2.1 Ensihoitopalvelu

Ensihoitopalvelulla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan sairaalan ulkopuolella tapahtuvaa kiireellistä hoitoa ja hoidontarpeen arviointia. Tarvittaessa potilas kuljetetaan tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. En- sihoitopalveluun kuuluvat myös hoitolaitoksien väliset siirtokuljetukset, mikäli siir- ron aikana on tarve jatkuvalle seurannalle ja hoidolle. Potilaiden ja omaisten oh- jaaminen eri palveluiden piiriin, ensihoitovalmiuden ylläpitäminen, alueellisten valmius- ja varautumissuunnitelmien tekeminen, sekä viranomaisyhteistyö ovat tärkeä osa ensihoitopalvelua. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010; Sosiaali- ja ter- veysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 585/2017.)

Ensihoitoa koskevasta lainsäädännöstä vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.

Sairaanhoitopiiri tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen, sekä vastaa alueensa ensihoitopalvelusta. Poikkeuksena on merialueella olevan aluksen potilaan hoito ja kuljettaminen, joka kuuluu meripelastuslain nojalla meripelastusviranomaisten vastuulle. Sairaanhoitopiiri voi itse määrittää hoidon järjestettäväksi omana toimintana, yhteistyössä pelastustoimen tai muun sairaanhoitopiirin kanssa. Palve- lutasopäätöksessä sairaanhoitopiiri arvioi ja määrittää myös ensivasteen toimin- nan. Ensivaste ei ole lakisääteinen osa ensihoitopalvelua. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010; Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 585/2017.) Hätäkeskustoiminta vastaa avun hälyttämisestä äkillisesti sairastuneille ja louk- kaantuneille. Hätäkeskus arvioi tehtävän kiireellisisyyden ja käytettävissä olevat resurssit. Hätäkeskus toimii sille asetetun hätäkeskuslain (157/2000) puitteissa.

(8)

Hätäkeskuksia on kuusi, ja yleinen hätänumero koko maassa on 112. Yhden hä- täkeskuksen ollessa ruuhkautunut, ohjautuu puhelu toiseen hätäkeskukseen mahdollistaen sen, ettei avun saanti viivästy. ERICA-hätäkeskustietojärjestelmä on otettu käyttöön Suomessa vuonna 2019. Kiireettömät laitossiirrot eivät kuulu hätäkeskuksen toimintaan, vaan niistä vastaavat alueelliset kuljetuskeskukset tai tilannekeskukset. (Naarajärvi & Telkki 2019, 33–34; Sosiaali- ja terveysministeriö 2019.)

Ensihoitojärjestelmään kuuluu myös lääkärihelikopteritoiminta, joka koostuu ensihoidosta ja siihen liittyvistä tukipalveluista, eli lentotoiminnasta, tukikohdista ja maayksiköistä. Vuonna 2012 tukipalvelutoiminta siirtyi kokonaan yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteenliittymän, FinnHEMS Oy:n vastuulle ja valtion rahoitta- maksi. Ensihoidon henkilöstöstä, välineistä ja lääkkeistä sekä niiden kustannuk- sista vastaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019.)

2.2 Ensihoitopalvelun yksiköt

Suomessa ensihoitojärjestelmään kuuluu eritasoisia yksiköitä, ja järjestelmää kutsutaankin porrasteiseksi. Yksikön taso muotoutuu siinä työskentelevien hen- kilöiden koulutustaustan mukaan. Koulutuksen vähimmäisvaatimukset on esitetty asetuksessa ensihoitopalveluista, lisäksi on olemassa alueellisia eroja. Sairaan- hoitopiirin palvelutasopäätöksessä määritetään alueen yksiköiden määrä ja sijoit- telu. (Naarajärvi & Telkki 2019, 24.)

Ensihoitopalveluasetuksen (585/2017) mukaan ensihoitopalvelun yksikkö käsit- tää operatiiviseen toimintaan kuuluvan kulkuneuvon henkilöstöineen. Ambulans- sin lisäksi yksikkö voi olla helikopteri tai muu tarpeellinen ajo- tai kulkuneuvo.

Henkilöstön vähittäisvaatimukset on säädetty ensihoitopalveluasetuksessa (585/2017) seuraavasti:

• Ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä on oltava ensivastetoi- mintaan soveltuva koulutus.

• Perustason ensihoidon yksikössä ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu

(9)

terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus ja toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammatti- henkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö.

• Hoitotason ensihoidon yksikössä ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma ja toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon am- mattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammatti- henkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö.

• Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähin- tään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi kenttäjohta- jalla on oltava riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 585/2017.)

Kenttäjohtaja toimii sairaanhoitopiirin operatiivisena johtajana, joka päivystää ym- päri vuorokauden, kuten muutkin työntekijät. Kenttäjohtaja ohjaa ja koordinoi en- sihoitotehtäviin hälytettyjä yksiköitä yhdessä hätäkeskuksen kanssa ja osallistuu itse mukaan kaikista kiireellisimpiin tehtäviin. Kenttäjohtajalla on käytössään hoitotason ensihoidon ambulanssia kattavampi lääkevalikoima. Ensihoitojärjestel- mään kuuluu myös lääkäriyksikkö, jotta korkean riskin potilaat saavat lääkärita- soista ensihoitoa tarvittaessa. Aina lääkäri ei kuitenkaan pääse paikan päälle, jolloin tarvittaessa ensihoitajat konsultoivat häntä puhelimitse. (Silfvast ym.

2013.)

(10)

Lääkärihelikopteritoiminnasta Suomessa vastaa FinnHEMS Oy yhdessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Asemapaikat ovat Turku, Vantaa, Tampere, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Kaksi uutta asemapaikkaa on tulossa lähiaikoina, näiden sijainnit ovat Pohjanmaa ja Kaakkois-Suomi. Miehistöön kuuluvat lentäjä, HEMS-ensihoitaja ja ensihoitolääkäri. Lääkärihelikopterin tehtävänä on yhteis- työssä muun ensihoitopalvelun kanssa tarjota korkealaatuisia ensihoitolääkärin palveluita äkillisissä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa. Helikopteri miehistöineen on välittömässä hälytysvalmiudessa ympäri vuorokauden. (FinnHEMS 2019;

Naarajärvi & Telkki 2019, 30.)

2.3 Ensihoitojärjestelmä Etelä-Karjalan alueella

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on maantieteellisesti varsin haasteellinen alue. Siihen kuuluvat Lappeenranta, Luumäki, Lemi, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Imatra, Rautjärvi ja Parikkala. (Kuva 1). Noin 76 % sairaanhoitopiirin väestöstä asuu Lappeenrannan ja Imatran alueilla. Keskussairaala ja virka-ajan ulkopuolinen päivystys sijaitsevat Lappeenrannassa. Alueellisia päivystyspalve- luita on vähennetty, ja matkat eri puolilta aluetta ovat pidentyneet ja siten myös ensihoitopalvelun merkitys päivystyksellisten lähipalvelujen tarjoajana on kasva- nut. Eksoten alueen ensihoitopalvelu järjestetään kuntayhtymän omana tuotan- tona, tämä mahdollistaa ensihoitajien hyödyntämisen soveltuvasti myös muissa terveydenhuollon tehtävissä. Ensihoito, päivystys ja tehostettu kotisairaanhoito toimivat yhdessä. (Eksote 2018.)

Ensihoitopalvelu ja pelastustoiminta tekevät yhteistyötä Eksoten alueella. Työ- ryhmän muodostavat akuuttisairaalan johtaja, ensihoidon ylilääkäri, ensihoidon ja tehostetun kotisairaanhoidon palvelupäällikkö sekä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Ensihoitopalvelua ja sen toimintaa johtaa ensihoitolääkäri. Etelä-Karjala kuuluu HUS erityisvastuualueen ensihoito- keskuksen ohjaukseen ensihoitopalveluasetukseen liittyvissä asioissa. (Eksote 2018.)

Ensivastetoiminta Eksoten alueella järjestetään pelastuslaitoksen sopimuspalo- kuntien toimintana. Imatralla, Lappeenrannassa ja Joutsenossa vakituinen työ-

(11)

vuoro huolehtii ensivastetoiminnasta. Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjär- vellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Taipalsaarella ja Lappeenrannan keskus- taajaman ulkopuolella (Vainikkala, Nuijamaa sekä Ylämaa) ensivastetehtävistä vastaavat alueiden sopimuspalokunnat. Ensivastetehtäviä tällä alueella oli vuonna 2019 699 kpl. Eksote ostaa ensivastepalvelun Etelä-Karjalan pelastuslai- tokselta ja vastaa ensivasteen koulutuksesta, sekä tarvikkeista autoa lukuun ot- tamatta. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella hyväksytään ensivastehenki- löksi vähintään Suomen Punaisen Ristin Ensiapu 1 ja 2 kurssin tai palokunnan oman ensiapukurssin käynyt henkilö. Ensiauttajana voi toimia myös ensivaste- koulutuksen käynyt tai terveydenhuoltoalan ammattihenkilö. Eksoten alueella en- siauttajilla pitää olla hyväksytysti läpäisty kirjallinen teoriakoe ja näyttökoe. (Ek- sote 2018; Etelä-Karjalan pelastuslaitos 2020.)

Kuva 1. Kuntarajat ja sijainti (Etelä-Karjalan liitto 2013.)

Ensihoitoyksiköiden miehitys koostuu kahdesta terveydenhuollon ammattihenki- löstä (hoitotaso + perustaso) ja näitä Etelä-Karjalan alueella on yksitoista, ym- päri vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa. Näiden lisäksi toiminnassa on yksi kenttäjohdon yksikkö. Ensihoitoyksiköistä kolme toimii Lappeenrannassa,

(12)

kaksi Imatralla ja muilla alueilla yksi yksikkö. Kenttäjohtoyksikkö päivystää Lap- peenrannassa. Lappeenrannassa ja Imatralla on lisäksi ympärivuorokautisessa valmiudessa yhden hengen liikkuvat päivystysyksiköt, joissa toimii yksi terveydenhuollon ammattihenkilö. Näissä yksiköissä tehdään hoidontarpeen arviointia, aloitetaan tarvittava hoito ja avustetaan muita yksiköitä. Yhden hengen yk- sikkö ei kuljeta potilaita, ellei kenttäjohtaja toisin ohjeista. Lokakuussa 2019 on aloittanut toimintansa myös tilannekeskus, jossa tilannekeskuspäivystäjä saa hätäkeskukselta kiireettömiä tehtäviä. Päivystäjä arvioi jokaisen tapauksen, ja välittää tarkoituksenmukaisimman avun, eikä se aina ole ambulanssi. (Eksote 2018, 2019.)

Virka-apua annetaan puolin ja toisin poliisin, rajavartioston ja pelastuksen kanssa. Kuopion alueen hätäkeskus vastaa yhteistyöstä Etelä-Karjalan alueella.

Ensihoito tekee yhteistyötä myös sosiaalitoimen, puolustusvoimien ja LAB ammattikorkeakoulun sekä Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa. Kiireellisiin tehtä- viin on myös mahdollista saada apua Etelä-Savon ja Kymenlaakson sairaanhoi- topiireistä. Eksoten alueen helikopteritoiminnasta vastaa Kuopion FinnHEMS 60 yksikkö. (FinnHEMS 2019; Eksote 2018.)

2.4 Ensihoitotehtävät

Ensihoidon palvelutasopäätös perustuu riskianalyysiin. Riskialueet jaetaan nel- jään eri alaluokkaan, jotka ovat ydintaajama, muu taajama, asuttu maaseutu ja muut alueet. Hätäkeskus jakaa ensihoidon hälytystehtävät riskinarvion perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 585/2017; Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.)

Ensihoidon tehtäväluokat ovat:

• A-tehtävä: korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapah- tumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna.

• B-tehtävä: todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole var- muutta.

(13)

• C-tehtävä: avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia.

• D-tehtävä: ensihoitotehtävä, jossa potilaan tila on arvioitu vakaaksi, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä. Ensihoitopalvelun tulee kuitenkin tehdä hoidon tarpeen arviointi. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 585/2017.)

Hätäkeskukseen soittanutta ohjataan soittamaan uudelleen, jos potilaan vointi muuttuu ambulanssia odottaessa. Tällöin hätäkeskus tekee uuden arvion potilaasta ja saattaa muuttaa kiireellisyysluokkaa. (Hätäkeskuslaitos 2020.)

3 Aivoverenkiertohäiriöpotilas

Aivoverenkiertohäiriöllä tarkoitetaan aivoinfarktia, aivoverenvuotoa tai ohimene- vää aivoverenkiertohäiriötä. Suomessa aivoinfarktin saa 18 000, aivoverenvuo- don 1800 ja TIA:n 5000 henkilöä joka vuosi. Yhteensä vuosittain 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön, eli joka päivä 68 henkilöä. Näistä kuolee vuosittain vajaa 5 000 ja se onkin Suomen kolmanneksi yleisin kuolinsyy tällä hetkellä. Suurin osa aivoinfarkteista olisi ehkäistävissä riskitekijöiden hoitami- sella. Vakiinnuttamalla käytäntöön tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvia käy- täntöjä voidaan vähentää aivoinfarktien esiintymistä, sen aiheuttamaa vammai- suutta ja taloudellista taakkaa. Tärkeintä hyvän lopputuloksen kannalta on oireiden tunnistaminen ja viiveetön hoito yhdessä kuntoutuksen kanssa. (Aivoliitto 2020; Käypä hoito 2020.)

3.1 Aivoverenkiertohäiriöt, oireet ja riskitekijät

Aivoinfarkti eli aivoverisuonitukos on sairaus, jossa valtimon alueella aivokudos jää äkillisesti ilman verenkiertoa ja happea. Tästä syntyy aivoihin kuolio. Tuk- keuma voi johtua myös aikaisemmasta verihyytymästä, joka voi olla peräisin esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta. Sydänperäisessä aivoinfarktissa voi esiintyä tajunnantason muutoksia, lyhytkestoinen kouristus tai tajuttomuus. Oi- reet tulevat esille usein fyysisen rasituksen yhteydessä. Uhkaavan etuverenkier-

(14)

ron häiriön tyyppioireena on raajojen toispuolihalvaus, puheentuoton häiriö (dysartria, dysfasia) ja kasvohermohalvaus (suupielen roikkuminen). Takaverenkier- ron häiriössä, joka on usein vakavampi, jopa henkeä uhkaava tila, oireet ovat lievempiä. Näitä ovat huimaus, nystagmus eli silmävärve, kaksoiskuvat ja näiden aiheuttama voimakas pahoinvointi. Oikean aivopuoliskon infarktissa oireena voi olla niin sanottu neglect-oire, jossa potilas ei huomioi lainkaan toista puolta ke- hostaan ja on tämän vuoksi sairaudentunnoton. Potilaalla esiintyessä molem- minpuolista jäykistelyä, tulee muistaa harvinaisen basilaaritromboosin mahdolli- suus, joka on äärimmäisen vakava, jopa kuolemaan johtava tila. (Atula 2019;

Kuisma ym. 2017, 432–436.)

TIA (Transient Ischemic Attack), eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö on yksi ai- voverenkiertohäiriöiden muodoista. TIA-oireet muistuttavat aivoinfarktin oireita, mutta menevät ohi nopeasti (2–15 minuutin kuluessa). Hyvän haastattelun ja lää- kärin konsultaation avulla potilaat ovat paremmin tunnistettavissa. Jokainen TIA- kohtaus tulee kuitenkin ottaa vakavasti ja hoitoon tulee hakeutua välittömästi, koska se enteilee usein aivoinfarktia. Jopa 10–20 % kohtauksen saaneista saa aivoinfarktin 90 päivän kuluessa ja näistä puolet saavat infarktin jo kahden päivän kuluessa TIA-kohtauksesta. (Aivoliitto 2019; Kuisma ym. 2017, 432–436.)

Aivoverenvuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa valtimosuoni repeää ja verta pää- see valumaan joko aivoaineeseen (ICH) tai lukinkalvon alaiseen tilaan (SAV).

SAV aiheuttaa aivojen pinnalla olevan valtimon pullistuman ja repeytymisen (aneurysman). ICH:n erottaminen infarktista on hankalaa. Tähän kuuluu tyypilli- sesti tajunnantason lasku, päänsärky ja oksentelu. Toisinaan potilas on voinut tuntea oireita edeltävästi napsahduksen päässään. Vakavimmissa tapauksissa voidaan huomata vuodonpuoleisessa silmässä pupillin laajeneminen ja pysyvä katsedeviaatio. Verenpaine on koholla niin aivoverenvuodossa kuin infarktissa- kin. SAV esiintyy usein ponnistuksen yhteydessä, jolloin aneurysma repeää nopean verenpaineen nousun takia. Oireina, jotka tulevat esille nopeasti ovat to- della kova päänsärky etenkin takaraivolla ja niskassa, silmien valoarkuus, pahoinvointi, oksentelu, sekavuus, tajunnantaso lasku ja äkkikuolema. (Aivoliitto 2019; Kuisma ym. 2017, 432–436.)

(15)

Oireet alkavat usein nopeasti ja vaihtelevat häiriön vakavuuden ja sijainnin mukaan. Ne voivat sopia moniin muihinkin tiloihin, joka tekee tunnistamisesta haas- tavaa. Riskitekijöiden yhdistäminen oireisiin tukee kokonaiskuvan muodosta- mista. Keskeisimmät aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät ovat diabetes, korkea ikä, plasman suuri kolesterolipitoisuus, runsas alkoholinkäyttö, sydänsairaudet, tupakointi, ylipaino ja verenpainetauti. Uusiutumisriski aivoinfarktissa on korkea, 2500 sairastanutta (noin 14 % kokonaismäärästä) saa uuden aivoinfarktin vuoden sisällä edellisestä. (Aivoliitto 2020; Kuisma ym. 2017, 430–436.)

Iso-Britanniassa valmistui vuonna 2018 tutkimus, jossa tutkittiin aivoverenkierto- häiriöihin vaikuttavia riskitekijöitä ja kuolleisuutta. Tutkimukseen osallistui 8 751 ihmistä, iältään 40–72-vuotiaita. Tuloksia kerättiin tutkimukseen nimettömästi biopankista noin seitsemän vuoden ajalta. Tutkittavat eriteltiin iän, sukupuolen, sosioekonomisen aseman, alkoholin käytön ja tupakoinnin perusteella. Tutkimuk- sen tuloksen mukaan naissukupuoli, korkea ikä, sosioekonomiset puutteet, tupakointi, sekä alkoholin käyttö lisäsivät riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön.

Kuolleisuusriski monisairaiden kohdalla oli korkeampi, kuin perusterveillä ihmi- sillä. Varsinkin syöpä, sepelvaltimotauti, diabetes ja keuhkoahtaumatauti lisäsivät merkittävästi kuolleisuuden riskiä. (Gallacher ym. 2018.)

3.2 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan tutkiminen sairaalan ulkopuolella Aivoverenkiertohäiriöstä aiheutuneet vammat voivat olla joko ohimeneviä tai py- syviä halvausoireita. Joka toiselle AVH-potilaalle jää pysyviä vammoja sairaus- kohtauksen jälkeen. Tärkeintä aivoverenkiertohäiriöpotilaan toipumisen kannalta on tunnistaa oireet, hälyttää apua ja hakeutua hoitoon mahdollisimman nopeasti.

(Aivoliitto 2019.)

Hätäkeskus lähettää halvausoireisen potilaan luokse ensihoitoyksikön, tai sopi- muksenmukaisen ensivasteyksikön aivohalvauskoodilla 706. Ajo ajetaan häly- tysajona, mikäli oireiden alkamisesta on kulunut alle 6 tuntia. Kohteessa tutkimi- seen ei saisi kulua enempää kuin 20 minuuttia. Akuuttihoidon tärkein osio on AVH:n tunnistaminen ja nopea tiedostaminen siitä, soveltuuko potilas sairaalassa tehtäviin toimenpiteisiin. Matkaa kohteeseen kannattaa hyödyntää soittamalla kohteeseen ja keräämällä esitietoja. Tärkeää on kirjata ylös oireiden alkamisaika ja kesto. Ensihoitokertomuksessa olisi myös hyvä käydä ilmi oirekuvan lisäksi

(16)

potilaan lääkitys, perussairaudet, sekä aiempi toimintakyky. (Kuisma ym. 2017, 438–440; Naarajärvi & Telkki 2019, 271; Käypä hoito 2020.)

Ensiarviossa varmistetaan kohteen turvallisuus, jonka jälkeen puhutellaan/herä- tellään potilasta. Varmistetaan hengitystien avoimuus, sekä hengityksen ja ve- renkierron riittävyys. Potilaan tajunnantaso arvioidaan karkeasti esimerkiksi muistisäännön AVPU mukaisesti (Alert–hereillä, Verbal–reaktio ääneen, Pain–

reaktio kipuun, Unresponsive–ei reaktiota). Mikäli ensiarviossa todetaan henkeä uhkaava tila, aloitetaan hoitotoimenpiteet välittömästi. Elottomuus tai sen uhka on tunnistettava tässä vaiheessa ja toimittava niiden ohjeiden mukaan. Mikäli vä- litöntä hengenvaaraa ei ole, aloitetaan tarkennettu tilanarvio systemaattisesti tut- kimalla ABCDE-menetelmän mukaisesti:

• A (Airway, hengitystie): Varmistetaan hengitysteiden auki oleminen ja py- syminen tarkkailemalla nouseeko rintakehä ja tuntuuko ilmavirta.

• B (Breathing, hengitys): Miltä hengitys näyttää ja kuulostaa? Lasketaan hengitystiheys (riittämätön hengitys voi olla merkki aivoverenvuodosta), mitataan happisaturaatio, kuunnellaan hengitysäänet, huomioidaan hengityksen haju, mitataan uloshengityksen hiilidioksidipitoisuus.

• C (Circulation, verenkierto): Mitataan verenpaine, joka voi AVH:n akuutti- vaiheessa olla jopa yli 200 mmHg (syst.), elimistön koettaessa kompen- soida tukosta. Otetaan 14-kanavainen EKG, jotta saadaan selville, onko taustalla sydänperäinen syy. Tunnustellaan ihon lämpöraja ja mahdollinen kosteus.

• D (Disability, tajunta): Neurologinen status. Arvioidaan ja pisteytetään tajunnantaso esimerkiksi Glasgow´n kooma-asteikon mukaan (Kuva 2) mukaan. Kuten alla olevassa kuvassa näkyy, reagoiva ja täysin tajuissaan oleva potilas saa 15 pistettä, huonoimmillaan pisteitä voi saada kolme.

Tässä hyvänä muistisääntönä toimii SiPuLi (silmät, puhe, liike). Toinen hyvä muistisääntö on FAST-kaava (Face, Arm, Speech, Time). Haastatte- lussa huomioidaan myös muut neurologiset oireet, kuten huimaus ja pahoinvointi. Mitataan potilaalta verensokeri ja tarvittaessa alkoholipitoisuus.

• E (Exposure, paljastaminen, tarkempi tutkimus, ympäristö): Viimeistään nyt mitataan ruumiinlämpö, katsotaan näkyvät nykinät ja kouristelut, sekä

(17)

tutkitaan, onko vamman merkkejä, jotka voivat olla taustalla. (Alanen ym.

2018.)

Kuva 2. Glasgow´n kooma-asteikko (Terveyskylä 2019.)

Tutkiminen paikan päällä tehdään nopeasti ja vain välttämättömät tutkimukset suoritetaan kohteessa. Matkalla sairaalaan voi tehdä loput toimenpiteet. (Naara- järvi & Telkki 2019, 271.)

Haastattelussa tulee selvittää pääasiallinen oire, oireen historia, aiempi terveys- historia ja lääkitykset. Tarkennetun tilanarvion ja haastattelun jälkeen on tärkeä huomioida jatkoseuranta ja suunnitelma. Hyvä haastattelurunko muodostuu SOCRATES-muistisäännön mukaan, jossa kirjaimet tulevat englannin kielen sanoista site (sijainti), onset (alku), character (luonne), radiation (säteily), associati- ons (liittyvät oireet), time course (aikajana), exacerbating/relieving factors (hel- pottavat ja pahentavat tekijät) ja severity (vakavuus). (Alanen ym. 2018.)

(18)

Iso-Britanniassa tehtiin vuonna 2013 pilottitutkimus ABCD2-mallin käytöstä AVH- epäilypotilaiden tutkimisessa ensihoidossa. Potilaita, joilla epäiltiin olevan aivo- verenkiertohäiriö oli 49, joista tutkimukseen sopivia oli ainoastaan kahdeksan.

Myöhemmin selvisi, että viidellä kahdeksasta potilaasta oli oikein epäilty AVH ja heistä kaikki olivat elossa seitsemän ja 90 päivän seurantajakson jälkeen. Tutki- muksessa todettiin, että AVH-potilas on tunnistettavissa jo ensihoidon tekemässä ensiarviossa. Tutkimuksessa huomattiin aivohalvauksiin erikoistuneiden hoitotason ensihoitajien ja perustason ensihoitajien eroavaisuudet potilaiden pisteyttä- misestä. ABCD-taulukon mukaan tutkimuksessa annettiin pisteitä nollasta seit- semään, joiden perusteella arvioitiin aivohalvauksen riskiä. Tutkimuksella halut- tiin arvioida protokollien noudattamista, kelpoisuuskriteerejä, ja pohtia sitä, miten ensihoidolle saataisiin yhtenevä ohjeistus AVH-potilaiden tunnistamiseen ja miten potilaita olisi hyvä seurata ensimmäisen kohtauksen jälkeisen viikon, sekä 90 päivän jälkeen AVH-oireiden uusiutumisen estämiseksi. Tehty pilottitutkimus osoitti, että tulevaisuudessa samanlaisella tutkimuksella voisi arvioida ABCD2- pistetaulukon käyttöä ensihoidossa aivohalvausepäilypotilailla ja näin vertailla ke- hitystä. (Munro ym. 2016.)

3.3 Aivoverenkiertopotilaan hoito sairaalan ulkopuolella

Ensihoidon saapuessa kohteeseen on arvioitava nopeasti lisäavun tarve ja pyy- dettävä sitä paikalle, mikäli potilas on tajuton tai hänen yleistilansa on huono.

Tajuton potilas asetetaan makuuasentoon ja varmistetaan peruselintoiminnot, avataan tarvittaessa hengitystie ja avustetaan hengityksessä. Tajuissaan oleva potilas voi olla istuma-asennossa. Suoniyhteys avataan ei-halvaantuneen puolen kyynärtaipeeseen ja nesteytys aloitetaan. Mikäli kanyylia ei saada, tulee asia mainita ennakkoilmoituksen yhteydessä kuljetettavaan yksikköön. Suun kautta ei anneta mitään aspiraatioriskin vuoksi. (Kuisma ym. 2017, 438–440; Käypä hoito 2020; Naarajärvi & Telkki 2019, 271–272.)

Potilas ei saa rasittaa itseään hoidon aikana, joten hänen ei anneta kävellä itse ensihoitoyksikköön. Potilas kuljetetaan joko selällään tai kyljellään pääpuoli kohotettuna 30 astetta. Sairaalaan annetaan ennakkoilmoitus. Kuljetuksen aikana potilas on monitoroituna, lisähappea annetaan tarvittaessa (jos SpO2 on alle 94

%). Tajunnantasoa tarkkaillaan jatkuvasti ja sen mukaisesti pyydetään herkästi

(19)

hoito-ohjeita lääkäriltä ja lisäapua. Potilas kuljetetaan aina suoraan akuuttisairaalan päivystyspoliklinikalle viiveen minimoimiseksi. (Kuisma ym. 2017, 438–440;

Käypä hoito 2020; Naarajärvi & Telkki 2019, 272.)

AVH-hoitoketju on integroitu ensihoidon ja sairaalan yhteistoimintaan. Ensihoitaja tekee ennakkoilmoituksen sairaalaan, johon potilasta ollaan kuljettamassa. En- nakkoilmoitus tehdään aina kiireellistä hoitoa tarvitsevasta tai monivammapoti- laasta. Ilmoituksessa kerrotaan potilaan henkilötiedot, mitä potilaalle on tapahtu- nut, mikä on potilaan tämänhetkinen yleistila, ensihoidon tekemät toimenpiteet ja mahdolliset annetut lääkkeet ja arvioitu aika, koska potilas saapuu sairaalaan.

ISBAR-malli toimii hyvin ennakkoilmoituksessa, jotta sairaalan henkilökunta osaa valmistautua tulevaan potilaaseen ja varata valmiiksi tarvittavat hoitajat, lääkärit, hoitovälineet ja tarvittaessa leikkaussalin valmiiksi. (Käypä hoito 2016.)

4 Yhteenveto ja pohdinta

Opinnäytetyön aiheena on luoda Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueen ensivasteelle yhtenäinen, selkeä ja mahdollisimman yksinkertainen hoito- ohje aivoverenkiertopotilaan hoidosta ABCDE-mallin mukaisesti. Ohje tulee osaksi laajempaa niin sanottua keikkakansiota, jota luodaan ensivasteelle.

4.1 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito-ohjeen kehittämisprosessi

Käytännön työskentely etenee prosessina tiettyjen vaiheiden kautta. Ensimmäi- nen vaihe on nykykäytännön kehittämistarpeiden tunnistaminen. (Salonen ym.

2018, 51.) Eksoten alueella ei ole olemassa yhtenäisiä hoito-ohjeita ensivasteen toimijoille. Tällaiselle työlle on suuri tarve, jotta toimintamallit pysyisivät saman- laisina jokaisella työntekijällä. Samaan keikkakansioon tehdään muitakin hoito- ohjeita opinnäytetöinä. Aiheina ovat mm. rintakipu-, verensokeritasapainohäiriö- ja vammapotilas, anafylaksia, tajuttomuus sekä elvytys. Nämä opinnäytetyöt ovat toisistaan riippumattomia ja valmistuvat eriaikaisesti, vaikkakin itse ohjeen ulko- asu tulee olemaan yhteneväinen.

(20)

Kehittämistarpeen tunnistamisen jälkeen seuraava vaihe on ideointivaihe, jossa korostuu yhteistyö ja mukana olevien toimijoiden selviäminen. Työhön sitoudu- taan ja ruvetaan perehtymään aiheeseen ja miettimään tiedonkeruumenetelmiä.

(Salonen ym. 2018, 54–58.) Tämän opinnäytetyön osalta ideointia tehtiin käy- mällä keskustelua WhatsApp-ryhmässä muiden hoito-ohjeita tekevien opiskelijoiden kanssa, sekä yhteisissä tapaamisissa. Eksoten edustajan kanssa käydyt sähköpostiviestit ja tapaaminen kirkastivat työn tarkoitusta ja työelämän toiveita.

Salosen ym. (2018.) mukaan kolmas vaihe on suunnitteluvaihe, jossa aihe rajau- tuu ja tiedonkeruu aloitetaan, sekä luodaan kehittämissuunnitelma, joka ohjaa toteutusta. Tässä työssä linjaus tarvittavasta ohjeesta on hyvin selkeä ja noudattaa tiettyä kaavaa, sekä ulkonäköä. Opinnäytetyön tekijät saivat käyttöönsä Sei- näjoen terveyskeskuksen toiminta-alueen toimintaohjeet ensivasteyksiköille, ja Eksote toivoo ohjeiden olevan näiden kaltaiset.

Tiedonkeruu toteutettiin laajasti aihetta käsittelevistä, luotettavista ja tuoreista tie- tolähteistä. Opinnäytetyössä käytettiin alan kirjallisuutta, artikkeleita, sekä LAB ammattikorkeakoulun opintomateriaaleja. Hakusanoina tiedonhaussa käytettiin muun muassa seuraavia sanoja: aivoverenkiertohäiriö, ensivaste, ensihoito, stroke, transient ischaemic attack, Eksote ja hoito-ohje. Tiedonhakua suoritettiin Lappeenrannan tiedekirjaston Saimia Finna-aineistotietokannan kautta, joista PubMed, Terveysportti ja hoitosuositukset olivat käytössä ensisijaisia. Sivujen luotettavuus ja tuoreus tarkistettiin. Lähteiksi ei huolittu yli kymmenen vuotta van- hoja materiaaleja. Kirjalähteinä käytettiin uusimpia painoksia alan kirjallisuu- desta. Opinnäytetyölle laadittiin aikataulu (Kuva 3).

Suunnitteluvaihetta seuraa toteutusvaihe. Tässä vaiheessa korostuu ammatilli- nen oppiminen, vastuullisuus, itsenäisyys, suunnitelmallisuus, epävarmuuden sieto ja sitkeys. Toteutuksen edetessä suunnitelma tarkentuu. Toteutuksesta muodostuu tuotos. (Salonen ym. 2018, 62–63.) Tämän opinnäytetyön tuotos on ohje, joka tulee olemaan kooltaan yhden A4-arkin kokoinen, vihreäpohjainen ja Eksoten logolla varustettu laminoitu hoito-ohje. Hoitoprotokolla etenee loogisesti ABCDE-menetelmän mukaisesti. Ohjeesta pyydetään työelämänedustajilta suul- linen palaute, jonka mukaan tehdään tarvittavat korjaukset ja muutokset. Lopulli- sen hoito-ohjeen hyväksyy alueen ensihoitolääkäri.

(21)

Valmis työ, prosessi ja oppiminen arvioidaan ja tehdään loppuraportti. Loppura- portissa kuvataan työn vaiheet, työn hyödynnettävyys ja oppiminen. Lopuksi seuraa päättämisvaihe, jossa selviää työn jatkohyödynnettävyys ja mitä ohjeelle jat- kossa tapahtuu. (Salonen ym. 2018, 63.) Tämä opinnäytetyö tehdään Eksotelle tämänhetkisen tutkitun tiedon ja näytön perusteella. Valmis hoito-ohje lähetetään Eksoten ensivastevastaavalle, joka esittelee omassa koulutuksessa ohjeen eteenpäin ja vastaa näin siitä, että ohje tulee ensivasteen henkilöiden tietoisuu- teen. Päivittäminen ja ohjeen jatkokäyttö, sekä levittäminen jää Eksoten vastuulle.

4.2 Kohderyhmä, kumppanit ja aikataulu

Kohderyhmänä opinnäytetyössä on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Ek- soten) ensivasteryhmä, joita varten tämä ohje tuotetaan. Yhteistyössä mukana ovat Eksoten ensihoitajat Janina Sorsa, Petri Putkinen ja Jani jääskeläinen, sekä hoito-ohjeen hyväksyvä ensihoitolääkäri.

Aikataulussa (Kuva 3) nähdään opinnäytetyön eteneminen portaittain. Prosessi on alkanut keväällä 2019, jolloin on suoritettu aiheen valinta, työn ideointi ja aloi- tettu tiedonhankinta. Syksyllä 2019 on tehty opinnäytetyön suunnitelma, sekä ta- vattu työelämän edustaja. Ohje on laadittu ja opinnäytetyön raportti on valmistu- nut keväällä 2021.

Kuva 3. Opinnäytetyön aikataulu

Kevät 2019

*Aiheen valinta

*Ideointi

*Tiedonhankinta

Syksy 2019

*Suunnnitelman teko

*Työelämän edustajan tapaaminen ja toiveet

Kevät 2021

*ohjeen laatiminen, tarvittavat korjaukset

*Valmis opinnäytetyön raportti

(22)

4.3 Opinnäytetyöhön liittyvät eettiset näkökohdat

Opinnäytetyöhön liittyvään etiikkaan kuuluu tekijöiden mielestä ensisijaisesti oman aiheen arvostus, sen kokeminen tärkeänä ja siihen suhtautuminen niin, että sillä pyritään parantamaan hyvää ja turvallista hoitoa, hoitoketjujen suju- vuutta ja yhteistyötä.

Opinnäytetyöprosessin alusta alkaen ammattikorkeakouluopiskelijoilla on oikeus laadukkaaseen opinnäytetyön ohjaukseen (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2017). Tekijät ovat saaneet ohjausta opinnäytetöihin erikoistuneelta ohjaavalta opettaja, sekä ensihoidon opettajalta. Tekijät ovat myös itse pyytäneet ohjausta ja tukea hankalissa tilanteissa. Annettu palaute on otettu vastaan asiallisesti. Oh- jaavien opettajien sekä työelämänohjaajan tulee olla hyvän tieteellisen käytän- nön, sekä hallintolain 434/2004 mukaan esteettömiä. Opinnäytetyön tekijät laati- vat ja allekirjoittivat yhdessä yhteistyösopimuksen, jossa käytiin läpi kohta koh- dalta yhteiset pelisäännöt. Tärkeässä roolissa on jokaisen prosessiin kuuluvan henkilön kunnioitus ja tasa-arvo. Yhteistyösopimus turvaa opinnäytetyöhön kuu- luvien opiskelijoiden, ohjaajien ja työelämän edustajan yhteistyön ja heidän välil- lensä syntyvät mahdolliset komplikaatiot. (LAB Ammattikorkeakoulu 2010.) Teki- jät ovat omalta osaltaan pitäneet huolen, että jokaista prosessiin kuuluvaa henki- löä on kunnioitettu ja kohdeltu tasa-arvoisesti.

Tämän opinnäytetyö pohjautuu tutkittuun tietoon ja sen hyödyntämiseen. Opin- näytetyön tekijät huolehtivat siitä, että aineisto on riittävä ja todenperäinen sekä käsittelivät tutkittua tietoa kriittisesti, mutta kunnioittavasti. Mukaan työhön otettiin myös kansainvälisiä tutkimuksia. Käytettyihin kuviin kysyttiin lupa kuvan alkupe- räiseltä julkaisijalta. Tekijät eivät plagioineet toisen tekstiä ja viittauksilla osoittivat aina tekstin alkuperäisen tekijän. Plagioinnin välttämiseksi opinnäytetyön tekijöitä tulee ohjata oikeanlaisten lainauksien ja lähdeviittauksien käyttöön. (Tutkimus- eettinen neuvottelukunta 2017.)

Vaikka opinnäytetyöhön ei sisälly henkilötietojen käsittelyä, haastatteluja, uuden tutkimuksen tekemistä, koulutustilaisuutta tai potilaiden kohtaamista, oli tärkeää huomioida toimijat ja potilaat, joita varten ohjetta tehtiin. Tekijät arvostivat Ekso- tea organisaationa ja työn tilaajana. Yhteistyökumppanit ja heidän kanssansa

(23)

käydyt keskustelut ovat jääneet luottamuksellisiksi. Saatu materiaali hävitettiin asianmukaisesti. Työntilaajan toiveita noudatettiin ja asiat sovittiin yhdessä. Teh- dystä työstä pyydettiin palautetta ja se hyödynnettiin.

Opinnäytetyöhön liittyviä eettisiä ohjeita määrittelee Suomessa esimerkiksi laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), jonka mukaan jokaisella suomalai- sella potilaalla on oikeus laadultaan hyvään hoitoon. Hänen hoitonsa on järjes- tettävä niin, ettei potilaan ihmisarvoa loukata ja hänen vakaumustansa ja yksityi- syyttä kunnioitetaan. Myös potilaan äidinkieli ja muut henkilökohtaiset tarpeet tulee ottaa huomioon hänen koko hoitoprosessin aikana ja häntä on hoidettava yh- teisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalla on oikeus kieltäytyä mistä vain hoitotoimenpiteestä, jos potilas niin itse haluaa.

4.4 Pohdinta

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito-ohje Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensivasteelle. Toiveena oli selkeä, tutkittuun tietoon perustuva ohje, joka etenee ABCDE-mallin mukaisesti.

Ensimmäinen versio ohjeesta oli yksi sivu, jossa oli käsitelty potilaan tutkiminen ABCDE-mallin mukaisesti, haastattelu ja hoito. Ohje perustuu tämän opinnäyte- työn teoriapohjaan. Saatujen palautteiden perusteella ulkoasua selkeytettiin, haastattelurunkoa muokattiin, lauserakenteita yksinkertaistettiin ja lyhenteet (GCS, FAST, AVPU) avattiin. Lopullisena tuotoksena syntyi kaksipuoleinen ohje.

Ohjeen etusivulla ohjeistetaan vaiheittain aivoverenkiertohäiriö potilaan tutkiminen, haastattelu ja hoito. Takasivulle on avattu ohjeessa käytettyjä lyhenteitä ja tutkimusmenetelmiä.

Hoito-ohjeen toinen versio vastasi työelämänedustajien toiveita. Palautteen mukaan he olivat hakeneet juuri tällaista ohjetta, missä alkuun on ensiarvio, siitä siirtyminen tutkimuksiin ja oireenmukaiseen hoitoon. Alkuperäisessä aikataulussa ei pysytty erinäisten tekijöiden vuoksi ja työelämän edustajalle pahoiteltiin pitkää odotusaikaa.

(24)

Tämä opinnäytetyö on tarjonnut tekijöilleen valmiuksia tulevaa ensihoitajan am- mattia varten, kehittänyt yhteistyötä ja sen arvostamista. Työ on opettanut teo- riatietoa aivoverenkiertohäiriöistä ja ensihoitojärjestelmästä, sekä tutkimus- ja ke- hittämistoiminnan perusteita.

Jatkokehitysideana on tutkia hoito-ohjeen käyttöä ja hyödyllisyyttä tulevissa opin- näytetöissä. Muutkin maakunnat voisivat hyötyä vastaavista ohjeista.

(25)

Lähteet

Aivoliitto 2019. Aivoverenkiertohäiriö. https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/faktat/. Luettu 23.9.2019.

Alanen, P., Jormakka, J., Kosonen, A. & Saikko, S. 2018. Oireista työdiagnoo- siin.1.–3.painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Atula, S. 2019. Terveyskirjasto. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA).

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00591&p_ha- kusana=aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6. Luettu 23.3.2019.

Eksote 2018. Ensivaste. Https://mfiles.eksote.fi/kokoukset/eksote/1/39/344/download/7293. Luettu 23.3.2019.

Eksote 2019. Ajankohtaista. http://www.eksote.fi/eksote/ajankohtaista/2019/Si- vut/Ensihoidon-tilannekeskusp%C3%A4ivyst%C3%A4j%C3%A4-auttaa-kiireett%C3%B6mi%C3%A4-potilaita.aspx. Luettu 8.4.2020.

Eksote 2018. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoidon palvelutasoesitys vuodelle 2018. https://docplayer.fi/105833558-Etela-karjalan-sosiaali-ja-terveyspiirin-ensihoidon-palvelutasoesitys-vuodelle-2018.html. Luettu 12.11.2019.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Toimintakertomus 2018.

file:///C:/Users/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4/Downloads/Etel%C3%A4-Kar- jalan+pelastuslaitoksen+toimintakertomus+2018%20(1).pdf. Luettu 21.03.2020.

Gallacher, K., McQueenie, R., Nicholl, B., Jani, B., Lee, D., & Mair, F. 2018.

Risk Factors and Mortality Associated with Multimorbidity in People with Stroke or Transient Ischaemic Attack: A Study of 8,751 UK Biobank Participants.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5827474/. Luettu 19.01.2020.

Hallintolaki 434/2003. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434. Lu- ettu 5.12.2019.

Howard, G., Kissela, BM., Kleindorfer, DO., McClure, La., Soliman, EZ., Judd, SE., Rhodes, JD., Cushman, M., Moy, CS., Sands, KA., & Howard, VJ. 2016.

Differences in the role of black race and stroke risk factors for first vs. Recurrent stroke. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26791153/. Luettu 17.04.2020.

Hätäkeskuslaitos 2020. Milloin soitat 112? https://www.112.fi/fi/hatanu- mero_112/milloin_soitat_112. Luettu 20.3.2020.

Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Taskinen, T. 2017. Ensi- hoito. 6. painos. Helsinki. Sanoma Pro Oy.

Käypä hoito 2020. Aivoinfarkti ja TIA. Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2016. https://www.kaypahoito.fi/hoi50051#s8. Luettu 12.4.2020.

(26)

Käypä hoito 2016. Ensihoidosta päivystyspoliklinikkaan. Suomalainen Lääkäri- seura Duodecim 2016. https://www.kaypahoito.fi/nix00614. Luettu 30.10.2019.

LAB Ammattikorkeakoulun eettiset ohjeet 2010. Moodle materiaali.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785. Luettu 23.3.2019.

Munro, S., Rodbard, S., Ali, K., Horsfield, C., Knibb, W., Holah, J., Speirs, O., &

Quinn, T. 2016. A pilot study evaluating the use of ABCD2 score in pre-hospital assessment of patients with suspected transient ischaemic attack: experience and lessons learned. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4992554/.

Luettu 18.01.2020.

Naarajärvi, S. & Telkki, T. 2019. Perustason ensihoito. 1.painos. Helsinki: Sa- noma Pro Oy.

Puolakka, T. 2017. Aivohalvaus ja ensihoitopalvelu. Finnanest 50(4), 314–316.

Roine, R. 2019. Aivoverenkiertohäiriö eli AVH. Suomen aivosäätiö. https://ai- vosaatio.fi/aivoverenkiertohairio-eli-avh/. Luettu 10.11.2019.

Salmi R. 2019. FinnHEMS uutiset. https://finnhems.fi/tukikohdat/kuopio/. Luettu 01.10.2019.

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2018. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja.

file:///C:/Users/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4/Downloads/Salonen_Ke- hitt%C3%A4minen%20(1).pdf. Luettu 4.12.2019.

Silfvast, T., Castrén, M., Kurola, J., Lund, V., & Martikainen, M. 2013. Ensihoito- opas. Helsinki: Duodecim.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2019. Ensihoito. https://stm.fi/ensihoito. Luettu 25.9.2019.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 585/2017.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170585. Luettu 20.3.2020.

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326. Luettu 22.10.2020.

Terveyskylä 2019. Aivotalo. Tajunnantason arviointi. https://www.terveys- kyla.fi/aivotalo/sairaudet/aivovammat/tietoa-aivovammoista/tajunnantason-arviointi. Luettu 17.12.2020.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK 2017. Ammattikorkeakoulujen opin- näytetöiden eettiset suositukset. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene

(27)

ry. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ammattikorkeakoulu-

jen%20opinn%C3%A4ytet%C3%B6iden%20eettiset%20suositukset.pdf. Luettu 5.12.2019.

Valvira 2014. Valtakunnallinen selvitys ensihoidosta. https://www.valvira.fi/docu- ments/14444/42787/Valtakunnallinen_selvitys_ensihoidosta.pdf. Luettu

02.10.2020.

(28)

LIITE 1. AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ 706

TUTKI:

A: Tarkkaile jatkuvasti hengitystietä, py- syykö avoimena vai onko uhattuna

B: Laske hengitystaajuus, mittaa happi- saturaatio.

C: Mittaa verenpaine ja syke. Tunnustele ihon lämpö ja kosteus.

D: Arvioi tajunnantaso käyttämällä esim.

GCS-pisteytystä.

Tarkista pupillit (koko, reagointi valolle, puolierot), vartalon puolierot (puristusvoi- mat käsissä, jalkojen kannattelu, kasvojen symmetrisyys), tuntopuutokset (tunteeko kosketuksen samanlaisena molemmin puolin). Mittaa verensokeri.

E: Onko näkyviä vamman merkkejä?

HAASTATTELE:

Site: Sijainti, missä pahin oire sijaitsee?

Onset: Milloin ja miten oire alkoi?

Character: Oireen luonne? Millainen?

Radiation: säteileekö oire, kipua jonne- kin?

Associations: Liittyvät oireet? Muut oi- reet?

Time course: Aikajana, onko oire jat- kuva?

Exacerbating/relieving factors: Pahenta- vat ja helpottavat tekijät?

Severity: Oireen vakavuus Aseta potilas lepoasentoon,

pääpuoli kohotettuna 30°

ENSIARVIO:

A: Onko hengitystie auki B: Hengittääkö potilas?

C: Tuntuuko rannepulssi?

Ihon lämpö ja kosteus?

D: Tajunnantaso (AVPU)

Käännä tajuton kylkiasentoon ja jatka hoitoa tajutto- man potilaan hoito-ohjeen mukaisesti

Jos potilas ei hengitä, aloita elvytys hoito-ohjeen mukaisesti

HOITO:

Jos pahoinvointia, aseta potilas kylkiasentoon.

Jos happisaturaatio on < 94% laita lisähappi Pidä potilas levossa

Jos verenpaine on matala, nosta jalat kohoasentoon

Jos i.v.-luvallinen hoitaja → Laita vihreä kanyyli ei- halvaantuneen puolen kyynärtaipeeseen

(29)

AVPU, FAST JA GCS

GLASGOW ASTEIKKO (GCS)

Silmien avaaminen Puhevaste Liikevaste

4p. Spontaanisti 5p. Orientoitunut 6p. Noudattaa kehotuksia 3p. Puheelle 4p. Sekava 5p. Paikallistaa kivun 2p. Kivulle 3p. Irrallisia sanoja 4p. Väistää kipua 1p. Ei vastetta 2p. Ääntelyä 3p. Koukistaa kivulle

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito-ohje Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensivasteyksiköille