STKS
:n informaatiolukutaitotyöryhmä järjesti 27.11.2009 ajankohtaisen seminaarin ”Tiedon- hallinta tutkimuksen prosesseissa”. Seminaa- rin puheenjohtajana toiminut Anne Lehto Tam- pereen yliopiston kirjastosta taustoitti avauspu- heenvuorossaan päivän näkökulman laajentamis- ta kirjastojen informaatiolukutaidon opetuksesta tutkimuksen tiedonhallintakysymyksiin.Informaatiolukutaidon opetuksessa opiskeli- joiden prosesseihin on integroiduttu jo melko hy- vin erityisesti korkeakoulujen informaatikoiden oman aktiivisuuden ansiosta mutta myös yhteis- ten alueellisten ja kansallisten hankkeiden tuella.
Viime aikoina on sen sijaan alettu kiinnittää eri- tyistä huomiota tutkimuksen tarpeisiin. Yliopis- toissa on rakenteellisen kehittämisen myötä en- tistä tärkeämpää pyrkiä profiloitumaan kansain- välisiksi tutkimusyliopistoiksi.
Tutkimuksen tiedonhallinta mukaan työn kuvaan
Tutkimuksen tarpeet ovat nousseet esiin myös Suomen Akatemian julkaiseman Suomen tie- teen tila ja taso 2009 -raportin myötä. Raportis- sa käy ilmi, että suomalaisten tutkijoiden artikke- leihin viitataan huippulehdissä vähemmän kuin muiden pohjoismaalaisten tutkijoiden artikkelei-
hin. Yhtenä syynä tähän on julkisuudessa esitetty korkeakoulujemme palkitsemisjärjestelmää, joka on perustunut vahvasti tutkintojen tuottamiseen, kuten valmistuneiden tohtoreiden lukumäärään.
Suuri osa julkaistuista artikkeleista on tehty väi- töstutkimuksiin liittyen ja harva väitös yltää vie- lä huippututkimuksen tasolle.
Seminaarin esityksissä tutustuttiin myös tie- donhallintakysymyksiin. Tutkijoiden tiedonhal- linta ei perinteisesti ole sisältynyt informaatikoi- den toimenkuviin. Kuitenkin Turun korkeakou- lukirjastoja koskevassa selvityksessään, arkistolai- toksen pääjohtaja Jussi Nuorteva on ehdottanut, että informaatikot voisivat toimia tutkimusryh- mien tukena tiedonhallintatehtävissä.
Tutkijoiden kiinnostus tutkimusaineistojen tie- donhallintaan on lisääntynyt erityisesti siksi, et- tä Suomen Akatemia on ryhtynyt velvoittaman hankehakemuksissa tiedonhallintasuunnitelmaa.
Tulevaisuudessa tutkimusaineistojen laatu noussee entistä suurempaan merkitykseen, jo- pa yhdeksi meritoitumiskriteeriksi. Kansainväli- set tutkijat, kuten Christine Borgman, ovat esit- täneet visioita siitä, miten tulevaisuudessa erityi- sesti julkisin varoin rahoitetut tutkimusdata-ai- neistot ja myös muut tietoaineistot mukaan lu- kien digitoitu kirjallisuus olisivat tutkimuksen
Miten kirjastot voivat tukea tutkimuksen tiedonhallintaa?
Tuula Koponen, Anne Lehto, Kirsi Luukkanen, Eija Nevalainen & Jani Sassali
STKS:n informaatiolukutaitotyöryhmän marraskuisessa seminaarissa pohdittiin kirjastojen roolia tutkijoiden tiedonhallinnan tukemisessa. Tutkimustyön sisäi
set muutokset, erityisesti tiedonhallintasuunnitelmien tulo tutkijoille velvoit
teeksi rahoituksen yhteydessä, ovat lähentämässä kirjastoja uudella tavalla tut
kimustyöhön. Uusia palveluja kehitellään yhä useammin tiiviissä yhteistyössä tutkimusryhmien tai opettajien kanssa. Tutkijoiden lähestymiseen on tuotettu monia hedelmällisiä toimintamalleja – verkkopalveluja ja yhteistyötä tutkimus
ryhmien kanssa, mutta myös erilaisia koulutuksia ja työpajoja.
käytettävissä, edellyttäen, että yhteensopivuus- haasteet ja oikeudelliset kysymykset saadaan rat- kaistua. Nämä aineistot voisivat tarjota valtavia virtuaalisia tutkimusympäristöjä e-tieteen tarpei- siin. Erityisen kiinnostavaa on, että automaattis- ten analyysimenetelmien avulla valtavista aineis- tomassoista voidaan löytää yllättäviä poikkitie- teellisiä yhteyksiä.
Tutkijuudesta asiantuntijuuteen
Tämänvuotisen Informaatiolukutaito-seminaa- rin aloitti yliopistonlehtori Juha Himanka Hel- singin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta.Himanka toi esiin tiedeyhteisön näkökulmasta sitä, miten kirjastot voisivat olla tutkimuksen ja tieteentekijöiden tukena perinteisten kirjastopal- veluiden lisäksi.
Himanka pohti, minkälaisia tohtoreita halu- amme valmistaa yliopistosta. Aiemmin väitös- kirja on ollut jatko-opintojen keskeisin ja tärkein tuote, mutta pikku hiljaa yliopistoissa halutaan panostaa opintoihin, joilla kartutetaan jatko- opiskelijan muitakin akateemisen asiantuntijan taitoja kuin pelkästään yhden laajan tutkimuk- sen tekoa. Tulevia tohtoreita valmistuu kaikkial- le yhteiskuntaan, ei pelkästään tiedemaailmaan, joten Himangan mukaan on ehdottomasti yli-
opistojen ja yksilöiden etuja, jos heille tarjotaan myös kattavaa opetusta ja tukea informaatiolu- kutaidon osalta.
Himanka ideoi, miten kirjastot voisivat olla täs- sä kehityksessä aktiivisesti mukana, muun muas- sa osallistumalla tutkimusseminaareihin tai tarjo- amalla ajanmukaisia tiedonhallintavälineitä.
Tiedonhallintasuunnitelma tutkijan velvoitteeksi
Pääsihteeri Jarmo Laine kertoi puheenvuorossaan siitä, mitä tutkimushankkeille asetettu tiedon- hallintasuunnitelmavelvoite merkitsee Akatemi- an näkökulmasta. Laine siteerasi Jussi Nuortevan em. raporttia, jossa on mainittu, että ”tutkimuk- sessa lisääntynyt sähköisten aineistojen käyttö ja verkostoitunut toimintatapa edellyttävät tutki- muksen tiedonhallinnan kokonaisvaltaista suun- nittelua ja tutkimusaineistojen koko elinkaaren kattavaa hallintaa”.
Tiedonhallintasuunnitelmavelvoitteen taustal- la ovat kansainvälisten tutkimusrahoittajien sa- mansuuntaiset vaatimukset ja EU:n tietoaineis- tojen hallintaa koskevat linjaukset.
Tiedonhallintasuunnitelman tavoitteena on tu- kea tieteen avoimuuden periaatteita ja edistää tie- toaineistojen saatavuutta sekä lisätä tietoisuutta
Anne Lehto
Janne Himanka puhui tutkijoiden tarvitsemista palveluista
Riitta-Liisa Leskinen
tietoaineistojen elinkaaresta ja käyttöarvosta. Toi- saalta tarkoituksena ei ole kohtuuttomasti lisätä tutkimussuunnitelman ja rahoitushakemuksen tekijän työtaakkaa.
Seminaarin osallistujia kiinnosti kysymys, mi- ten suuri painoarvo tiedonhallintasuunnitelmal- la on hankehaussa. Laineen mukaan varsinai- sen hakemusarvioinnin tekevät pääosin ulko- maiset asiantuntijat. Tiedonhallintasuunnitelma ei ole kaikkein tärkein kriteeri arvioitaessa han- ke-esityksen tasoa, mutta yleensä hyvissä hanke- anomuksissa myös tutkimusaineistojen hallinnan suunnittelu on kunnossa. Tiedonhallintasuunni- telmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisen valvonta on kuitenkin haasteellista, sillä erilaisia Akatemian rahoittamia hankkeita tms. on me- neillään yli kaksituhatta.
Kirjasto tutkimusryhmien tukena
Seminaarin case-esityksissä kuultiin monipuoli- sesti erilaisista kirjastojen toimintatavoista tutki- joiden tukemiseksi korkeakoulukirjastoissa. Hel- singin yliopiston kirjastossa on kokeiltu erilaisia työmuotoja tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden tavoittamiseksi.Viikin kampuskirjasto on ollut mukana profes- sori Yrjö Engeströmin vetämässä Solmu-muutos- laboratoriossa keväästä 2009 lähtien. Katja Ok- sanen-Särelä kertoi kirjaston kokemuksista työs- kentelystä kahden tutkimusryhmän kanssa.
Solmutyöskentelyssä haetaan rohkeasti uutta tapaa erilaisten osaajien yhteistyöhön. Kirjasto ja tutkimusryhmä kokoavat solmun tietyn haasteen tai ongelman ratkaisemiseksi. Tällöin ”asiakas” eli tutkimusryhmä on jo alusta alkaen mukana mää- rittelemässä palveluita, joita se kirjastolta haluaa.
Tärkeää on yhteiskehittely, jossa tarjottavat tuot- teet tai toimintamallit eivät välttämättä ole val- miita vaan niitä kehitetään yhdessä.
Tuotteistamisella uudet palvelut esille
Työskentelystä nousi esiin selkeitä tarpeita, jotka auttavat kirjastoa kehittämään myös muille tut-
kimusryhmille tai toisille kirjastoille sopivan tuo- tetarjottimen. Tällä hetkellä tutkijoiden tarpeet kohdistuvat eniten yliopiston uusiin käytäntöi- hin, kuten TUHAT-tutkimustietojärjestelmään, tiedonhallintasuunnitelmaan ja rinnakkaisjulkai- semiseen.
Oksanen-Särelä muistutti, että vaikka tutkijat kaipaavat usein henkilökohtaista palvelua, tuot- teistaminen on tärkeää kirjaston resurssien ja toi- minnan jatkuvuuden takaamiseksi.
Mikko Ojanen kertoi kokemuksia Keskusta- kampuksen kirjaston käyttäytymistieteiden toi- mipisteen ”Tehokas tieteellinen tiedonhankin- ta” -kurssista, joka on suunniteltu jatko-opiske- lijoille tiedekunnan aloitteesta. Kurssi koostuu neljästä tapaamisesta ja välitehtävistä ja siitä saa yhden opintopisteen.
Vaikka kirjastolla on pitkä kokemus perustut- kinto-opiskelijoiden koulutuksesta, on tämä tie- dekunnan kanssa toteutettu kurssi vienyt opetus- ta uusille urille. Yhdessä tutkijaopettajien kanssa pidetyt tunnit ovat avanneet opettajille ja opis- kelijoille kirjastolaisten hiljaista tietoa ja toisaal- ta kirjasto on päässyt aidommin mukaan ope- tuksen prosesseihin. Useat tapaamiset ja verkko- keskustelu mahdollistavat paneutumisen opiske- lijoiden aiheisiin: ideoinnin, harhailun ja suun- nanmuutokset, mikä ei useinkaan ole mahdollis- ta vakiokursseilla.
Työpajatoiminta tukee tutkimus- ja kehittämistoimintaa
Ammattikorkeakoulukirjastojen case-esityksissä korostettiin yliopistokirjastojen esitysten tavoin sitä, että kirjastojen kannattaa tuotteistaa palve- lujaan. Sen myötä esim. koulutuksia voidaan tar- jota tehokkaasti. Tuotteistaminen helpottaa myös palautteen saamista, joka edesauttaa palvelujen arviointia ja kehittämistä.
Erja Huovila esitteli Lohjan Laurean opinnäy- teprosessia, jota tehdään kirjaston, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden välisenä yhteistyönä.
Laurean opinnäytteet tehdään työelämän kehittä- mishankkeina. ”Learning by developing” (LbD)
Riitta-Liisa Leskinen
-mallin mukaisessa opinnäyteprosessissa kirjasto on mukana sekä opettajien hankepalavereissa et- tä opiskelijoiden työpajoissa. Tiedonhakua varten on oma työpajansa, jossa ohjaajina ovat ammatti- aineopettaja ja informaatikko yhdessä.
Huovilan mukaan yhteistoiminnallinen työpa- jatoiminta lisää kaikkien tietämystä: opettajan, opiskelijan ja informaatikon yhteistoiminta tuot- taa uutta osaamista kaikissa toimijoissa. Esimer- kiksi kirjastolaiset oppivat ymmärtämän parem- min opiskelijoiden ja opettajien tiedontarpeita.
Samalla opitaan substanssituntemusta siten, et- tä asiakkaita voidaan palvella entistä paremmin.
”Nöyryyden kautta oppii ja löytää asiantuntijuu- den” totesi Huovila LdB-työskentelystä.
Tampereen ammattikorkeakoulun kirjastosta Marja-Liisa Timperi kertoi ammattikorkeakou- lun tutkimus- ja kehittämishankkeissa mukana oleville työntekijöille suunnatuista tiedonhaun työpajoista. Koulutustarjonta on tiedottamises- ta ja markkinoinnista lähtien tuotteistettu selke- äksi paketiksi. Koulutusta on tarjottu tietokan- tojen käytöstä RSS-syöte- ja kirjanmerkkipalve- luiden esittelyyn.
Tutkimuksen työkalupakista menestystuote
Seminaarin päätti Oulun yliopiston kirjaston informaatikon Jani Sassalin esitys Tutkimuksen työkalupakista. Tutkimuksen työkalupakki on jatko-opiskelun ja tutkimuksen teon tueksi tehty wiki-sivusto, joka tuotettiin kirjaston koordinoi- massa kaksivuotisessa hankkeessa. Kirjaston lisäk- si hankkeeseen osallistuivat Oulun yliopiston yk- siköistä tutkimus- ja innovaatiopalvelut, Thule- instituutti, kasvatustieteellinen tiedekunta, tieto- jenkäsittelytieteiden laitos sekä kielikeskus.
Hanke lähti liikkeelle kirjaston tarpeesta saada käyttöönsä verkkomateriaalia jatko-opiskelijoi- den itsenäiskäyttöön sekä heille annettavaan tie- donhankinnan koulutukseen. Yhteistyökumppa- neiden mukaantulon myötä tavoite laajeni huo- mattavasti alkuperäisestä ja loppujen lopuksi kah- den vuoden aikana tuotettiin yliopiston wiki-ym- päristöön laaja työkalupakki, joka sisältää katta- vasti tutkijan ja jatko-opiskelijan työskentelyä tukevia materiaaleja ja ohjeita eri aihepiireistä.
Vaikka hankkeen myötä tavoitteet laajenivat al- kuperäisestä huomattavasti, sai kirjasto täytettyä
Anne Lehto
Tapahtuma veti alan nuorta yleisöä
alkuperäisen tavoitteensa: laajan jatko-opiskeli- joille kohdistetun tiedonhankinnan oppaan li- säksi tuotettiin runsaasti materiaalia tieteellisiin julkaisuihin pohjautuvasta arvioinnista ja erilai- sista arvioinnin työkaluista. Tällaista materiaa- lia kirjastolla ei ollut verkossa aikaisemmin käy- tännössä lainkaan ja työkalupakin myötä valmi- udet tarjota tutkijoille enemmän tukea arvioin- nin työkalujen käyttöön paranivat huomattavasti.
Työkalupakki saatiin yliopiston tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden käyttöön sekä suomeksi et- tä englanniksi loppuvuonna 2009. Palaute on ol- lut kauttaaltaan positiivista. Jopa Oulun yliopis- ton marraskuisessa laatujärjestelmän auditoinnis- sa auditointiryhmä nosti alustavassa palauttees- saan Tutkimuksen työkalupakin yhdeksi yliopis- ton kolmesta hyvästä käytänteestä.
Tutkimuksen työkalupakki on avoimesti kaik- kien käytettävissä osoitteessa
https://wiki.oulu.
fi/display/jotut
.Seminaariesitykset ovat luettavissa:
http://
www.helsinki.fi/infolukutaito/ILajankoh- taista/2009_STKS_IL/2009_tiedonhallin- ta_tutkimuksen_prosesseissa.htm
Kirjallisuutta:
Borgman, C. L. (2007). Scholarship in the digital age:
Information, infrastructure, and the Internet. Cambrid- ge, MA: MIT Press.
Nuorteva, J. (2008). Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tie- topalveluiden kehittäminen. (Opetusministeriön työryh- mämuistioita ja selvityksiä 2008: 7).
Oksanen-Särelä, K. (2009). Solmutyöskentelyä Viikin tiedekirjastossa. Verkkari, 2009: 8. http://blogs.helsinki.
fi/verkkari-lehti/verkkari-82009/solmutyoskentelya-vii- kin-tiedekirjastossa
Suomen tieteen tila ja taso 2009. (Suomen Akatemian jul- kaisuja 2009: 9).
Kuvat: Jani Sassali
Tietoa kirjoittajista:
Tuula Koponen, informaatikko Poliisiammattikorkeakoulun kirjasto email. tuula.s.koponen@poliisi.fi Anne Lehto, tietopalveluosaston johtaja Tampereen yliopiston kirjasto
email. anne.lehto@uta.fi Kirsi Luukkanen, informaatikko Helsingin yliopiston kirjasto email. kirsi.luukkanen@helsinki.fi Eija Nevalainen, informaatikko Helsingin yliopiston kirjasto email. eija.nevalainen@helsinki.fi Jani Sassali, informaatikko Oulun yliopiston kirjasto email. jani.sassali@oulu.fi
