• Ei tuloksia

Muual- le kuin Euroopan unioniin tai Euroopan talo- usalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautu- neella laivanisännällä tulisi olla tulliviran- omaisen hyväksymä, Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valti- oon sijoittautunut edustaja

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Muual- le kuin Euroopan unioniin tai Euroopan talo- usalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautu- neella laivanisännällä tulisi olla tulliviran- omaisen hyväksymä, Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valti- oon sijoittautunut edustaja"

Copied!
7
0
0

Kokoteksti

(1)

294105

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väy- lämaksulakia. Laissa oleva vaatimus ulko- maille sijoittuneen laivanisännän Suomessa asuvasta edustajasta poistettaisiin. Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuulu- vaan valtioon sijoittautunut laivanisäntä voisi toimia ilman edustajaa tai hänellä voisi olla tulliviranomaisen hyväksymä, Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuulu- vaan valtioon sijoittautunut edustaja. Muual- le kuin Euroopan unioniin tai Euroopan talo- usalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautu- neella laivanisännällä tulisi olla tulliviran- omaisen hyväksymä, Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valti- oon sijoittautunut edustaja.

Vastuu väylämaksun maksamisesta olisi laivanisännällä, mutta jos laivanisännällä oli-

si tulliviranomaisen hyväksymä, Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuulu- vaan valtioon sijoittautunut edustaja, lai- vanisäntä ja hänen edustajansa olisivat yh- teisvastuullisesti velvollisia maksamaan väy- lämaksun.

Esityksen tarkoituksena on saattaa Suomen lainsäädäntö laivanisännän edustajavaatimus- ta koskevilta osin Euroopan yhteisön lain- säädännön mukaiseksi. Euroopan yhteisöjen komissio on lokakuussa 2006 käynnistänyt valvontamenettelyn Suomea vastaan. Huhti- kuussa 2008 komissio lähetti asiasta perustel- lun lausunnon Suomelle.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- dollisimman pian.

PERUSTELUT

1 N y k y t i l a

Väylämaksulain (1122/2005) 1 luvun 4 §:n mukaan laivanisäntä ja tulliviranomaisen hy- väksymä Suomessa asuva laivanisännän edustaja ovat yhteisvastuullisesti velvollisia maksamaan väylämaksun. Ulkomaille sijoit- tuneella laivanisännällä tulee olla tulliviran- omaisen hyväksymä Suomessa asuva edusta- ja.

Laivanisännän edustajalla tarkoitetaan aluksen tuloselvitystä koskevan ilmoituksen tekevää laivanisännän asiamiestä. Voimassa

olevan lain mukaan vain ulkomaille sijoittu- neen laivanisännän on pakko käyttää tullivi- ranomaisen hyväksymää Suomessa asuvaa edustajaa, joka on laivanisännän kanssa yh- teisvastuullisesti velvollinen maksamaan väylämaksun. Suomeen sijoittuneelle lai- vanisännälle edustajan käyttäminen ei sen si- jaan ole pakollista. Jos Suomeen sijoittuneel- la laivanisännällä kuitenkin on tulliviran- omaisen hyväksymä Suomessa asuva edusta- ja, niin he ovat yhteisvastuullisesti velvollisia maksamaan väylämaksun.

(2)

Voimassa olevan lain mukaan laivanisän- nän edustajan tulee olla tulliviranomaisen hyväksymä. Käytännössä hyväksyntä on tar- koittanut sitä, että laivanisännän edustaja on voinut rekisteröityä tullilaitoksen asiakkaak- si. Rekisteröitymiseen on sovellettu samaa lainsäädäntöä ja käytäntöä kuin tuontitulla- uksen asiakkaisiin. Käytäntö perustuu väy- lämaksulain 14 §:ään, jonka mukaan väylä- maksun maksamiseen sovelletaan, ellei väy- lämaksulaissa toisin säädetä, tullilain (1466/1994) säännöksiä tullin maksamisesta.

Eräs peruste nykyisen lain vaatimukselle ulkomaille sijoittuneen laivanisännän Suo- messa asuvasta edustajasta on ollut väylä- maksun perinnän turvaaminen. Perintätoimi- en ulottaminen ulkomaalaiseen laivanisän- tään on vaikeaa, koska väylämaksut eivät kuulu keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toi- menpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston di- rektiivin 76/308/ETY soveltamisalan piiriin.

Väylämaksujen perimiseen virka-aputeitse ei nykyisin ole olemassa kansainvälisiä sopi- muksia.

Euroopan yhteisöjen komissio katsoo, että Suomi on rikkonut palvelujen vapaan tar- joamisen periaatetta koskevia Euroopan yh- teisön säädöksiä vaatiessaan, että ulkomaille sijoittuneella laivanisännällä tulee olla tulli- viranomaisen hyväksymä Suomessa asuva edustaja.

Euroopan yhteisön lainsäädännössä palve- lujen vapaan tarjoamisen periaate perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 49 artiklaan. Tämän periaatteen soveltamisesta merenkulun alalla säädetään palvelujen tar- joamisen vapauden periaatteen soveltamises- ta jäsenvaltioiden väliseen meriliikenteeseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen meriliikenteeseen 22 päivänä joulu- kuuta 1986 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 4055/86. Asetuksen 1 artiklan mukaan vapaus tarjota jäsenvaltioiden välisiä merikuljetuspalveluja sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä meriliikenteen alan palveluja koskee niitä jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka ovat muusta jäsenvaltiosta kuin se, jolle palvelut on tarkoitettu.

Euroopan yhteisöjen komissio on todennut, että Euroopan yhteisön perustamissopimuk-

sen 49 artiklalla suojatun vapauden kanssa ovat ristiriidassa kaikki sellaiset kansalliset säännökset, jotka vaikeuttavat ulkomaisen liikenteenharjoittajan palvelujen tarjontaa ko- timaiseen liikenteenharjoittajaan verrattuna.

Ulkomaiselle laivanisännälle asetettu velvol- lisuus nimetä Suomessa asuva edustaja voi aiheuttaa kyseiselle liikenteenharjoittajalle li- säkustannuksia ja sitä kautta vaikeuttaa tä- män palvelujen tarjontaa kotimaiseen liiken- teenharjoittajaan verrattuna. Tästä syystä väylämaksulain kyseinen säännös ei ole yh- teensopiva neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4055/86 kanssa.

2 E h d o t e t u t m u u t o k s e t

Väylämaksulain 1 luvun 4 §:stä ehdotetaan poistettavaksi vaatimus ulkomaille sijoittu- neen laivanisännän Suomessa asuvasta edus- tajasta. Euroopan unioniin tai Euroopan talo- usalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautunut laivanisäntä voisi halutessaan toimia ilman edustajaa tai hänellä voisi olla tulliviran- omaisen hyväksymä, Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valti- oon sijoittautunut edustaja. Poistamalla vaa- timus Suomessa asuvasta laivanisännän edus- tajasta, Suomen lainsäädäntö saatettaisiin palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta koskevilta osin Euroopan yhteisön lainsää- dännön mukaiseksi.

Pykälän 1 momentin mukaan laivanisäntä olisi velvollinen maksamaan väylämaksun.

Jos Euroopan unioniin tai Euroopan talous- alueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneel- la laivanisännällä olisi tulliviranomaisen hy- väksymä, Euroopan unioniin tai Euroopan ta- lousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautu- nut edustaja, laivanisäntä ja hänen edustajan- sa olisivat yhteisvastuullisesti velvollisia maksamaan väylämaksun. Säännökset lai- vanisännän ja laivanisännän edustajan mak- suvelvollisuudesta vastaavat voimassa olevan lain 4 §:ää. Vastaavanlainen edustajan vas- tuuta koskeva säännös on myös satamavalti- oiden suorittamasta alusten valvonnasta an- netussa neuvoston direktiivissä 95/21/EY, jonka 16 artiklan 1 kohdan mukaan laivan- omistajan tai liikenteenharjoittajan tai heidän satamavaltioon sijoittuneen edustajansa on katettava kaikki tarkastuksiin liittyvät kus-

(3)

tannukset normaalin kirjanpitokauden aikana, mikäli tarkastuksissa varmistuu tai ilmenee aluksessa olevan yleissopimusten vaatimuk- siin nähden sellaisia puutteita, jotka oikeutta- vat aluksen pysäyttämiseen. Artiklan 3 koh- dan mukaan pysäyttämistä ei saa kumota en- nen kuin kustannukset on maksettu kokonaan tai kustannusten takaisinmaksusta on annettu riittävä vakuus. Direktiivi on Suomessa pantu täytäntöön alusturvallisuuden valvonnasta annetulla lailla (370/1995). Kustannusten korvaamista koskeva säännös on lain 21 a

§:ssä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin lai- vanisännästä, joka on sijoittautunut Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuulu- van valtion ulkopuolelle. Tällaisella lai- vanisännällä tulisi olla tulliviranomaisen hy- väksymä, Euroopan unioniin tai Euroopan ta- lousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautu- nut edustaja. Laivanisäntä ja hänen edusta- jansa olisivat tällöinkin yhteisvastuullisesti velvollisia maksamaan väylämaksun. Sään- nös ei olisi ristiriidassa Euroopan yhteisön lainsäädännön sisältämän palvelujen vapaan tarjoamisen periaatteen kanssa.

Väylämaksulain 5 luvun 20 §:n 3 moment- tia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tulli- viranomaisen hyväksymä Suomessa asuva laivanisännän edustaja muutetaan tulliviran- omaisen hyväksymäksi, Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan val- tioon sijoittautuneeksi laivanisännän edusta- jaksi.

3 E s i t y k s e n v a i k u t u k s e t

Esityksellä ei ole vaikutuksia väylämaksun perusteisiin eikä kannettavan väylämaksun määrään. Väylämaksujen perintä saattaa vai- keutua niissä tapauksissa, joissa maksuvel- volliset ovat sijoittautuneet muuhun Euroo- pan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon kuin Suomeen.

Tullilaitoksen arvion mukaan muualle kuin Suomeen sijoittautuneet laivanisännät tulisi- vat lähtökohtaisesti edelleen käyttämään pää- asiassa Suomeen sijoittautuneita edustajia.

Ehdotetusta väylämaksulain muutoksesta ei aiheutuisi tullilaitokselle henkilöstövaikutuk- sia. PortNet-järjestelmään olisi tehtävä vä- häisiä muutoksia.

4 A s i a n v a l m i s t e l u

Euroopan yhteisöjen komissio on loka- kuussa 2006 aloittanut valvontamenettelyn Suomea vastaan, koska Suomen lainsäädän- nössä on vaatimus, että ulkomaille sijoittu- neella laivanisännällä on oltava tulliviran- omaisen hyväksymä Suomessa asuva edusta- ja. Euroopan yhteisöjen komissio on katso- nut, että kyseinen säännös ei ole yhteensopi- va palvelujen tarjoamisen vapauden periaat- teen soveltamisesta jäsenvaltioiden väliseen meriliikenteeseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen meriliikentee- seen annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4055/86 kanssa. Komissio on katsonut, että Suomi on jättänyt täyttämättä kyseisen asetuksen 1 artiklan mukaiset velvollisuuten- sa.

Euroopan yhteisöjen komissio lähetti 23 päivänä lokakuuta 2007 Suomen hallitukselle virallisen huomautuksen asiasta (2006/4613).

Suomen hallitus ilmoitti komissiolle joulu- kuussa 2007, että Suomen lainsäädäntöä tul- laan muuttamaan siten, että laivanisännän edustajavaatimus poistetaan ja että asiaa kos- keva hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnalle kesäkuun 2008 loppuun men- nessä. Euroopan yhteisöjen komissio lähetti perustellun lausunnon Suomelle 3 päivänä huhtikuuta 2008.

Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti kaksi kuulemistilaisuutta laivanisännän edus- tajavaatimuksen poistamisesta. Esitys on sen jälkeen valmisteltu liikenne- ja viestintämi- nisteriössä yhteistyössä Tullihallituksen kanssa.

Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta, Elinkeinoelämän keskusliitolta, Suomen Varustamoyhdistys ry:ltä, Suomen Satamaliitolta, Ålands Redar- förening rf:ltä, Rahtialusyhdistys ry:ltä, Suomen Laivameklariliitto ry:ltä, Merenkul- kulaitokselta, Tullihallitukselta, Suomen Laivanpäällystöliitto ry:ltä, Suomen Kone- päällystöliitto ry:ltä, Suomen Merimies- Unioni ry:ltä ja Luotsiliitto ry:ltä.

Lausunnon ovat antaneet valtiovarainmi- nisteriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeino- ministeriö, Ålands landskapsregering, Elin-

(4)

keinoelämän keskusliitto EK, Suomen Lai- vameklariliitto ry, Suomen Varustamoyhdis- tys ry, Suomen Satamaliitto, Ålands Redarfö- rening rf, Rahtialusyhdistys ry, Merenkulku- laitos, Tullihallitus ja Suomen Konepäällys- töliitto ry.

Esityksen jatkovalmistelussa on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon lausun- noissa esitetyt seikat.

Esityksen esittelee liikenne- ja viestintämi- nisteriö valtiovarainministeriön suostumuk- sella.

5 V o i m a a n t u l o

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mah- dollisimman pian. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä sen täytäntöönpanon edel- lyttämiin toimiin.

6 S u h d e p e r u s t u s l a k i i n j a s ä ä t ä - m i s j ä r j e s t y s

Ehdotetut säännökset laivanisännän edusta- jasta ovat merkityksellisiä perustuslain 6 §:n 2 momentin yhdenvertaisuussääntelyn kan- nalta. Lakiehdotuksen mukaan Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuulu- vassa valtiossa toimivat kansalaiset ja yrityk-

set asetettaisiin eri asemaan kuin muiden val- tioiden kansalaiset ja yritykset. Ehdotettujen säännösten mukaan Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valti- oon sijoittautuneelle laivanisännälle edusta- jan käyttäminen olisi vapaaehtoista, kun taas muualle kuin Euroopan unioniin tai Euroo- pan talousalueeseen kuuluvaan valtioon si- joittautuneella laivanisännällä tulisi olla tul- liviranomaisen hyväksymä, Euroopan unio- niin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautunut edustaja.

Ehdotetut säännökset perustuvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 49 artiklassa ilmaistuun palvelujen tarjoamisen vapauteen, josta merenkulun osalta on säädetty neuvos- ton asetuksessa (ETY) N:o 4055/86. Asetuk- seen sisältyy vaatimus vastavuoroisuudesta palvelujen tarjoamisessa yhteisön alueella ja tätä vastavuoroisuuden vaatimusta voidaan pitää perustuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoi- tettuna hyväksyttävänä perusteena eri valti- oiden kansalaisten erilaiselle kohtelulle (PeVL 6/2008 vp). Näin ollen ehdotettu väy- lämaksulain muutos voidaan säätää tavalli- sessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:

(5)

Lakiehdotus

Laki

väylämaksulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 22 päivänä joulukuuta 2005 annetun väylämaksulain (1122/2005) 4 § ja 20 §:n 3 momentti seuraavasti:

4 § Maksuvelvollinen

Laivanisäntä on velvollinen maksamaan väylämaksun. Jos Euroopan unioniin tai Eu- roopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneella laivanisännällä on tullivi- ranomaisen hyväksymä, Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan val- tioon sijoittautunut edustaja, laivanisäntä ja hänen edustajansa ovat yhteisvastuullisesti velvollisia maksamaan väylämaksun.

Muualle kuin Euroopan unioniin tai Eu- roopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneella laivanisännällä tulee olla tul- liviranomaisen hyväksymä, Euroopan unio- niin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautunut edustaja. Laivanisäntä ja hänen edustajansa ovat tällöinkin yhteis- vastuullisesti velvollisia maksamaan väylä- maksun.

20 § Jälkimaksatus

— — — — — — — — — — — — — — Jos tulliviranomaisen hyväksymä, Euroo- pan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautunut laivanisän- nän edustaja ei tiennyt eikä hänen olisi pi- tänytkään tietää, että maksun määräämistä varten annettu ilmoitus, asiakirja tai muu tie- to on puutteellinen, erehdyttävä tai väärä, jälkimaksatus on tällaisen laivanisännän edustajan osalta toimitettava 18 kuukauden kuluessa saatavan syntymisestä.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

—————

Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2008

Tasavallan Presidentti

TARJA HALONEN

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

(6)

Liite

Rinnakkaisteksti

Laki

väylämaksulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 22 päivänä joulukuuta 2005 annetun väylämaksulain (1122/2005) 4 § ja 20 §:n 3 momentti seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

4 § Maksuvelvollinen

Laivanisäntä ja tulliviranomaisen hyväksy- mä Suomessa asuva laivanisännän edustaja ovat yhteisvastuullisesti velvollisia maksa- maan väylämaksun. Ulkomaille sijoittuneella laivanisännällä tulee olla tulliviranomaisen hyväksymä Suomessa asuva edustaja.

20 § Jälkimaksatus

— — — — — — — — — — — — — — Jos tulliviranomaisen hyväksymä Suomessa asuva laivanisännän edustaja ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää, että maksun määräämistä varten annettu ilmoitus, asiakirja tai muu tieto on puutteellinen, erehdyttävä tai väärä, jälkimaksatus tällaisen laivanisännän

4 § Maksuvelvollinen

Laivanisäntä on velvollinen maksamaan väylämaksun. Jos Euroopan unioniin tai Eu- roopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneella laivanisännällä on tullivi- ranomaisen hyväksymä, Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan val- tioon sijoittautunut edustaja, laivanisäntä ja hänen edustajansa ovat yhteisvastuullisesti velvollisia maksamaan väylämaksun.

Muualle kuin Euroopan unioniin tai Eu- roopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneella laivanisännällä tulee olla tulliviranomaisen hyväksymä, Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuu- luvaan valtioon sijoittautunut edustaja. Lai- vanisäntä ja hänen edustajansa ovat tällöin- kin yhteisvastuullisesti velvollisia maksa- maan väylämaksun.

20 § Jälkimaksatus

— — — — — — — — — — — — — — Jos tulliviranomaisen hyväksymä, Euroo- pan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautunut laivanisän- nän edustaja ei tiennyt eikä hänen olisi pi- tänytkään tietää, että maksun määräämistä varten annettu ilmoitus, asiakirja tai muu tie-

(7)

edustajan osalta on toimitettava kahdeksan- toista kuukauden kuluessa saatavan syntymi- sestä.

to on puutteellinen, erehdyttävä tai väärä, jälkimaksatus on tällaisen laivanisännän edustajan osalta toimitettava 18 kuukauden kuluessa saatavan syntymisestä.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

———

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

• Toisen maailmansodan jälkeen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvään kansalaismielipiteeseen suhtauduttiin epäilevästi, koska se nähtiin ailahtelevana ja

Vaikka näissä maissa on tänään tuntuvasti enemmän vapauksia kuin ennen, monet – jopa muutamat maat, jotka nyt kuuluvat Euroopan unioniin – tais- televat

Keskeisiä ympäristöön liittyviä ongelmia Etelä-Suomen tavoite 2 – alueella ovat ainakin vesiin, ilmaan ja maaperään kohdistuvat päästöt, luonnontilaisten

Muutos- ja vaikutusar- vioinnissa otetaan huomioon kaikki eduskunnan budjetti- ja valvontavaltaan merkittävästi vaikuttaneet tekijät, etenkin Suomen liittyminen Euroopan unioniin

Käsitellessään sopimusta Suomen liittymisestä Euroopan unioniin eduskunnan perustuslakivalio- kunta katsoi ulkoasiainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa (PeVL 14/1994 vp), että

§:n yleislausekkeen nojalla. Tältä osin uusi pykälä ei asiallisesti muuta oikeustilaa. Markkinoinnista on lisäksi käytävä ilmi se, kenen lukuun markkinointi toteutetaan. Myös

sellainen ulkomainen yhteisö tai säätiö, joka on perustettu jonkin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaan ja jolla on sääntömääräinen

EU; Euroopan parlamentin ja neuvoston välinen sopimus Euroopan parlamentin pääsystä sellaisten kansainvälisten sopimusten turvallisuusluokiteltuihin osiin, jotka