• Ei tuloksia

Rikosseuraamusalan organisaatiorakentees- ta säädetään rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain ssä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Rikosseuraamusalan organisaatiorakentees- ta säädetään rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain ssä"

Copied!
6
0
0

Kokoteksti

(1)

294255

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain 4 §:n muutta- misesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ran- gaistusten täytäntöönpanon hallinnosta anne- tun lain päätösvaltaa koskevaa säännöstä si- ten, että maininta Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtajan toimivallasta ratkaista Rikosseu- raamusvirastossa käsiteltävät Kriminaali- huoltolaitosta ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevat asiat poistettaisiin.

Kyseinen säännös on ainoa sanotussa laissa oleva maininta Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtajan päätösvallasta. Sen poistaminen

mahdollistaisi viraston sisäisen organisaation uudistamisen siten, että Kriminaalihuoltolai- toksen ja Vankeinhoitolaitoksen toiminnan ohjaus voidaan yhdistää ja virasto toimisi yh- tenäisenä keskusvirastona. Rikosseuraamus- virastossa käsiteltävät asiat ratkaisisi jatkossa viraston päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamie- hen ratkaistavaksi.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- maan vuoden 2009 alusta.

—————

(2)

PERUSTELUT 1 N y k y t i l a j a s e n a r v i o i n t i

Rikosseuraamusvirasto perustettiin vuonna 2001 osana oikeusministeriön hallinnonalan kriminaalipoliittisia ja rangaistusten täytän- töönpanotehtäviä koskevia uudelleenjärjeste- lyjä. Keskushallintohankkeen periaatteiden mukaisesti uuteen virastoon siirrettiin minis- teriöstä Kriminaalihuoltolaitoksen ja Van- keinhoitolaitoksen operatiiviseen johtami- seen sekä niiden yhteisiin keskushallintoteh- täviin liittyvät tehtävät. Julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys r.y. muutettiin sa- massa yhteydessä valtion viranomaiseksi.

Rikosseuraamusalan organisaatiorakentees- ta säädetään rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain (135/2001) 2 §:ssä.

Sen mukaan rangaistusten täytäntöönpanovi- ranomaisia ovat oikeusministeriön alaiset Kriminaalihuoltolaitos ja Vankeinhoitolaitos sekä niiden keskusvirastona toimiva Rikos- seuraamusvirasto. Vankeinhoitolaitosta joh- taa Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja ja Kri- minaalihuoltolaitosta Kriminaalihuoltolaitok- sen ylijohtaja. Vankeinhoitolaitoksen pääjoh- taja toimii samalla Rikosseuraamusviraston päällikkönä.

Organisaatiorakennetta koskeva säännös muotoutui nykyisen sisältöiseksi eduskunta- käsittelyn aikana. Eduskunta muutti rikosseu- raamusalan organisaatiouudistusta koskevaa hallituksen esitystä (HE 136/2000 vp) siten, että Kriminaalihuoltolaitoksen itsenäisyyttä ja erillisyyttä suhteessa Vankeinhoitolaitok- seen korostettiin. Tämä tapahtui lisäämällä lakiin säännös Kriminaalihuoltolaitoksen yli- johtajalle kuuluvasta yleistoimivallasta käsi- teltäessä Rikosseuraamusvirastossa Krimi- naalihuoltolaitosta ja yhdyskuntaseuraamus- ten täytäntöönpanoa koskevia asioita. Vaikka säädöstasolla Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen erillisyyttä korostet- tiin, lakivaliokunta (LaVM 13/2000 vp) piti kuitenkin tärkeänä sitä, että pidemmällä täh- täyksellä voidaan muodostaa yksi yhtenäinen virasto rangaistusten täytäntöönpanoa varten niin, että käytettävät voimavarat saadaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti hyödynnetyksi.

Rikosseuraamusalan organisaatiota on uu- distettu vuonna 2001 toteutetun muutoksen jälkeen uudelleen perustamalla vuonna 2006 viisi aluevankilaa ja niihin sijoittajayksiköt sekä Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuol- toyksikkö. Rikosseuraamusviraston raken- netta koskevia laintasoisia säännöksiä ei kui- tenkaan tuossa yhteydessä muutettu.

Rikosseuraamusviraston sisäinen rakenne on muotoutunut lakiin sisältyvän peruslinja- uksen pohjalta siten, että virastossa on erilli- set yksiköt Kriminaalihuoltolaitoksen toi- minnan ohjausta ja Vankeinhoitolaitoksen toiminnan ohjausta varten. Hallintoyksikkö ja oikeudellinen yksikkö ovat yhteisiä ja tuot- tavat palveluita kummallekin toimintalinjalle.

Henkilöstöä Rikosseuraamusvirastossa on 93. Henkilötyövuosien määrä Kriminaali- huoltolaitoksessa oli vuoden 2007 lopussa 326 ja Vankeinhoitolaitoksessa 2818.

Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoito- laitoksen yhteistoimintaa ja hallinnon yhte- näisyyttä on pyritty asteittain lisäämään koko uuden organisaation voimassaoloajan. Yhte- näisyyteen on kiinnitetty huomiota sekä koko rikosseuraamusalan toimintaa kehitettäessä että monissa paikallisissa yhteistyö- hankkeissa. Säädöstasolla tavoite hallinnon yhtenäistämisestä otettiin huomioon muun muassa uudistettaessa vuonna 2006 rangais- tusten täytäntöönpanon hallinnosta annettu valtioneuvoston asetus (84/2006). Tuolloin yhtenäistettiin viraston henkilöstörakenne si- ten, että luovuttiin kolmijaosta viraston omiin, Vankeinhoitolaitoksen ja Kriminaali- huoltolaitoksen virkoihin ja muutettiin viras- ton kaikki virat yhtenäisesti Rikosseu- raamusviraston viroiksi.

Organisaatiorakenne on sekava ja ulkopuo- lisille vaikeasti hahmottuva. Organisaation kehittämistä ja yhtenäistämistä puoltavat myös useat toiminnalliset syyt.

Rikosseuraamusalan hallinnon yhtenäistä- mistä on korostettu useissa alan toimintaa linjaavissa asiakirjoissa. Oikeusministeriön laatiman Oikeuspolitiikan strategian (2003 - 2012) mukaan keskeinen oikeuspolitiikan ta- voite on saada kriminaalipolitiikka vaikutta- vammaksi ja paremmin kohdentuvaksi. Ran- gaistusten täytäntöönpanoa kehitetään siten,

(3)

että sen aikana voidaan nykyistä paremmin lisätä tuomitun mahdollisuuksia rikoksetto- maan elämään edistämällä hänen elämänhal- lintaansa ja yhteiskuntaan sijoittumistaan.

Strategian mukaan Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen organisaatiota, henkilöstöä ja henkilöstön osaamista kehite- tään niin, että ne tukevat kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista täytäntöönpanoprosessia.

Strategiassa esitettyjen linjausten toteuttami- nen edellyttää lainsäädännön ja toimintara- kenteiden uudistamista. Osa tätä kokonai- suutta on strategian mukaan rikosseu- raamusalan hallinnon keventäminen ja alan sisäisen yhtenäisyyden lisääminen. Vastaava linjaus sisältyy myös muun muassa vuosia 2007 - 2011 koskevaan ministeriön Krimi- naalipoliittiseen toimintaohjelmaan.

Toiminnan kehittämiseen liittyvien tekijöi- den ohella hallinnon yhdistäminen olisi jär- kevää myös taloudellisista syistä. Viime vuo- sina Vankeinhoitolaitoksen resurssitilanne on ollut huono. Tähän ovat kiinnittäneet huo- miota muun muassa eduskunnan eri valio- kunnat sekä selvitysmies Jukka Wuolijoki tammikuussa 2007 valmistuneessa raportis- saan (Oikeusministeriön lausuntoja ja selvi- tyksiä 2007:1). Wuolijoen raportissa ehdo- tettiin useita hallintoa, taloutta ja ohjausta koskevia kehittämishankkeita, muun muassa rikosseuraamusalan organisaatiorakenteen ja ohjaussuhteiden selkiyttämistä. Raportissa arvioitiin kriittisesti Kriminaalihuoltolaitok- sen ja Vankeinhoitolaitoksen erillisyyttä ja katsottiin sen estävän ja hidastavan toimin- nan vaikuttavuuden ja tuottavuuden paranta- mista.

Hallinnon keventäminen on muodostunut yhä tärkeämmäksi myös valtionhallinnon tuottavuusohjelman vuoksi. Rikosseuraamus- alan yhtenäisen organisaation muodostami- nen onkin osa oikeusministeriön tuottavuus- ohjelmaa. Ohjelman mukaan tavoitteena on yhdistää rikosseuraamusalan hallinto sekä keskus- että aluetasolla niin, että uusi organi- saatio on voimassa viimeistään vuonna 2010.

Edellä mainittuihin tekijöihin liittyen oike- usministeriö asetti vuonna 2007 vankeinhoi- don kehittämishankkeen ja antoi Rikosseu- raamusvirastolle toimeksiannon rikosseu- raamusalan organisaation kehittämisestä.

Hankkeet yhdistettiin myöhemmin yhdeksi

kokonaisuudeksi eli koko alaa koskevaksi Rikosseuraamusalan kehittämishankkeeksi.

Hankkeen tavoitteena on tukea vankien kun- touttavaa toimintaa, tehostaa vankiloiden toimintaa ja resurssien käyttöä sekä kehittää rikosseuraamusalan organisaatiota ja johta- mista. Eräs keskeinen tavoite on luoda perus- ta rikosseuraamusalan yhteiselle organisaati- olle ja Kriminaalihuoltolaitoksen ja Van- keinhoitolaitoksen hallinnon yhdistämiselle.

Ensimmäisenä vaiheena yhdistäminen toteu- tettaisiin keskusviraston tasolla vuonna 2009.

Toisessa vaiheessa yhdistäminen koskisi ko- ko hallinnonalaa vuonna 2010. Myös Ruot- sissa, Norjassa ja Tanskassa kriminaalihuolto ja vankeinhoito toimivat yhtenäisesti yhden keskushallinnon alaisina.

2 E h d o t e t u t m u u t o k s e t

Rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain 4 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että maininta Kriminaalihuoltolaitok- sen ylijohtajan toimivallasta ratkaista Rikos- seuraamusvirastossa käsiteltävät Kriminaali- huoltolaitosta ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevat asiat poistettaisiin.

Muu osa pykälästä jäisi ennalleen. Sen mu- kaan Rikosseuraamusvirastossa käsiteltävät asiat ratkaisisi viraston päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Säännök- sen muotoilua tarkistettaisiin samalla siten, että Vankeinhoitolaitoksen pääjohtajan sijas- ta käytettäisiin termiä viraston päällikkö.

Vankeinhoitolaitoksen pääjohtajan toimimi- nen tässä asemassa ilmenee lain 2 §:n 1 mo- mentista.

Muutos edellyttäisi joitakin tarkistuksia myös asetustasolla oleviin päätösvaltaan koskeviin säännöksiin.

Muutokseen liittyen Rikosseuraamusviras- ton toiminta organisoitaisiin uudelleen siten, että se mahdollistaisi hallinnonalan yhtenäi- sen ohjauksen. Tämä tapahtuisi yhdistämällä muutoksen voimaantulon yhteydessä lain 3

§:n 2 momentin nojalla annettavalla uudella työjärjestyksellä kriminaalihuollon ja van- keinhoidon tuloslinjat saman johdon alaisuu- teen. Koko hallinnonalan yhdistyminen to-

(4)

teutettaisiin kehittämishankkeen toisessa vai- heessa vuonna 2010.

3 E s i t y k s e n v a i k u t u k s e t

Uudistuksella ei olisi välittömiä taloudelli- sia vaikutuksia. Lain 4 §:n päätösvaltaa kos- kevan säännöksen muutos mahdollistaa kui- tenkin sen, että Rikosseuraamusviraston si- säistä rakennetta voidaan uudistaa. Viraston uudelleenorganisointi yhdistettynä myö- hemmin koko hallinnonalalla toteutettavaan vastaavaan muutokseen mahdollistaa resurs- sien tehokkaamman käytön ja tuottavuuden lisääntymisen. Organisaation yhdistäminen ja alalla samanaikaisesti toteuttavat muut or- ganisaatiorakenteiden muutokset ovat yksi oikeusministeriön tuottavuushankkeista. Ri- kosseuraamusviraston henkilöstömäärää on asteittain vähennetty vuoden 2001 lopun 119 henkilöstä 93 henkilöön. Tämän hankkeen myötä viraston henkilöstöä on mahdollista edelleen vähentää joillakin henkilötyövuosil- la. Tarkemmin rikosseuraamusalan kehittä- mishankkeen mahdollistama henkilö- vuosisäästöjen määrä tarkentuu jatkotyön ai- kana, kun ehdotukset koko toimialaa koske- vista rakenteellisista muutoksista valmistu- vat. Vastaavasti myös viraston sisäiset muu- tokset ja niiden vaikutukset henkilöstömää- rään tarkentuvat viraston työjärjestyksen ja toimintarakenteen uudistamisen yhteydessä.

Viraston organisaatiorakenteessa toteutetta- vat muutokset aiheuttaisivat lisäksi joitakin vähäisiä hallinnollisia kustannuksia.

Uudistuksen myötä rikosseuraamusalan asi- antuntemus ja resurssit saataisiin tehokkaam- paan käyttöön sekä lisättäisiin myös toimin- nan laatua ja vaikuttavuutta. Muutos mahdol- listaisi Rikosseuraamusviraston sisäisen or- ganisaation kehittämisen siten, että Krimi- naalihuoltolaitosta ja Vankeinhoitolaitosta ohjattaisiin yhtenäisesti yhdestä yksiköstä ja koko viraston ja toimintakentän johto olisi selkeästi yhden henkilön eli viraston päälli-

kön vastuulla. Rikosseuraamusvirastosta tuli- si koko rikosseuraamusalan toimintaa yhte- näisesti ohjaava ja kehittävä keskusyksikkö.

Uudistuksella ei olisi välittömiä henkilös- tövaikutuksia. Koska uudistus mahdollistaisi Rikosseuraamusviraston toiminnan uudel- leenorganisoinnin ja siihen liittyen tultaisiin myös viraston työjärjestys uudistamaan, tuli- sivat kriminaalihuollon ja vankeinhoidon tu- loslinjojen yhdistyessä myös monien virka- miesten tehtäväkuvat muuttumaan. Hankkee- seen liittyvä henkilötyövuosien väheneminen toteutettaisiin luonnollisen poistuman myötä.

Ehdotetulla lailla toteutettaisiin osaltaan ministeriön strategisia tavoitteita yhteiskun- nallisen vaikuttavuuden lisäämisestä keven- tämällä hallintoa, parantamalla palvelukykyä sekä lisäämällä toiminnan vaikuttavuutta.

4 A s i a n v a l m i s t e l u

Asia on valmisteltu oikeusministeriössä.

Esitys perustuu Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtajan ja Vankeinhoitolaitoksen pääjoh- tajan yhteiseen ehdotukseen ja Rikosseu- raamusalan kehittämishankkeen linjauksiin.

5 V o i m a a n t u l o

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päi- vänä tammikuuta 2009. Ennen lain voimaan- tuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Esityksen kiireellinen aikataulu liittyy rikosseuraamusalan kehittä- mishankkeen jatkotyöhön. Rikosseuraamus- virastossa toteuttavat muutokset muodostavat pohjan hallinnonalan toiminnan suunnittelul- le.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:

(5)

Lakiehdotus

Laki

rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta 16 päivänä helmikuuta 2001 annetun lain (135/2001) 4 § seuraavasti:

4 §

Asioiden ratkaiseminen Rikosseuraamusvi- rastossa

Rikosseuraamusvirastossa käsiteltävät asiat ratkaisee viraston päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Asioiden ratkaisemisesta Rikosseuraamus- virastossa voidaan säätää tarkemmin valtio- neuvoston asetuksella.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

—————

Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2008

Tasavallan Presidentti

TARJA HALONEN

Oikeusministeri Tuija Brax

(6)

Liite

Rinnakkaisteksti

Laki

rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta 16 päivänä helmikuuta 2001 annetun lain (135/2001) 4 § seuraavasti:

Voimassa oleva laki

4 §

Asioiden ratkaiseminen rikosseuraamusviras- tossa

Rikosseuraamusvirastossa käsiteltävät kri- minaalihuoltolaitosta tai yhdyskuntaseu- raamusten täytäntöönpanoa koskevat asiat ratkaisee kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Muut virastossa ratkaistavat asiat ratkaisee vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja, jollei asiaa ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Asioiden ratkaisemisesta rikosseuraamusvi- rastossa voidaan säätää tarkemmin valtioneu- voston asetuksella.

Ehdotus

4 §

Asioiden ratkaiseminen Rikosseuraamusvi- rastossa

Rikosseuraamusvirastossa käsiteltävät asiat ratkaisee Rikosseuraamusviraston päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Asioiden ratkaisemisesta Rikosseuraamus- virastossa voidaan säätää tarkemmin valtio- neuvoston asetuksella.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

———

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tosiasiallinen muutos Valtiokonttorin toiminnassa on ehdotuksen mukaisesti se, että Valtiokonttorille annettavien asiakirjojen vastaanotto, lajittelu sekä asiakirjojen ja niihin

sihallituksen yhteydessä voisi toimia neuvot- telukuntia. Pykälästä ehdotetaan poistetta- vaksi nykyisin lääninhallitukselle säädetty mahdollisuus päättää siitä,

Rehtori johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa, valtioneuvoston

Syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 §:n no- jalla valtioneuvoston asetuksella voidaan sää- tää tarkemmin valtakunnansyyttäjän tehtävis- tä

Ehdotetun 142 §:n 3 momentin mukaan kunnan valitusoikeuteen hallinto-oikeuden päätöksestä sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 109 §:ssä

Poliisilain 5 a luvun 59 ja 60 §:ssä ja tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annetun lain 24 ja 25 §:ssä säädetään siviilitiedustelun sisäisestä ja myös

3) sijoitusomaisuuden arvoksi katsotaan han- kintamenon ja arvonkorotuksen yhteismäärä, josta on vähennetty elinkeinotulon verottamises- ta annetun lain 29 §:ssä

Tämä edellyttää aktiivista ja joustavaa yhteistyötä Syyttäjälaitoksen sisällä ja myös tuomioistuinten ja esi- tutkintaviranomaisten kanssa.. Syyttäjien turhia