VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 45/2006 vp
Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2005
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 15 päivänä syyskuuta 2006 lähet- tänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi Valtion tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2005 (K 11/2006 vp).
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostossa, jolle muilla jaos- toilla on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa.
Asiantuntijat
Valiokunnassa asiaa käsiteltäessä ovat olleet kuultavina
- budjettipäällikkö Hannu Mäkinen ja valtio- neuvoston controller Tuomas Pöysti, valtio- varainministeriö.
Hallinto- ja tarkastusjaostossa on ollut kuultava- na
- valtioneuvoston controller Tuomas Pöysti, valtiovarainministeriö.
Turvallisuus- ja puolustusjaostossa ovat olleet kuultavina
- suunnittelujohtaja Arto Kujala, valmiusjoh- taja Janne Koivukoski ja komentaja, suunnit- telupäällikkö Janne Leimi, sisäasiainministe- riö
- neuvotteleva virkamies Timo Rivinoja, neu- votteleva virkamies Olli Suonio ja hallitus- neuvos Jouko Tuloisela, puolustusministeriö.
Sivistys- ja tiedejaostossa on ollut kuultavana - taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen,
opetusministeriö.
Maatalousjaostossa ovat olleet kuultavina - kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen ja apulais-
osastopäällikkö Pentti Lähteenoja, maa- ja metsätalousministeriö.
Liikennejaostossa on ollut kuultavana
- neuvotteleva virkamies Jari Kauppila, liiken- ne- ja viestintäministeriö.
Kauppa- ja teollisuusjaostossa on ollut kuultava- na
- ylitarkastaja Mika Niemelä, kauppa- ja teolli- suusministeriö.
Sosiaali- ja työjaostossa ovat olleet kuultavina - hallitusneuvos Matti Ilonen, neuvotteleva vir-
kamies Tiina Palotie-Heino ja ylitarkastaja Pertti Peitsaari, sosiaali- ja terveysministeriö.
Asunto- ja ympäristöjaostossa on ollut kuultava- na
- ylitarkastaja Kimmo Takamaa, ympäristö- ministeriö.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut
Yleistä
Valtion tilinpäätöskertomus sisältää talousarvio- lain 17 §:n mukaisesti valtion tilinpäätöksen ja tarpeelliset muut tiedot valtiontalouden hoidos- ta ja talousarvion noudattamisesta sekä tiedot valtion toiminnan yhteiskunnallisen vaikutta- vuuden ja toiminnan tuloksellisuuden kehittämi- sen kannalta tärkeimmistä seikoista. Kertomus sisältää lisäksi valtion rahastojen tuotto- ja kulu- laskelmat tai tuloslaskelmat ja taseet samoin kuin tiedot liikelaitosten ja rahastojen toimin- nan, talouden ja tuloksellisuuden sekä niiden ke- hityksen kannalta tärkeimmistä seikoista. Vuo- delta 2005 annettu tilinpäätöskertomus on toi- nen uusimuotoinen hallituksen valtiontaloudel- linen kertomus eduskunnalle.
Tilinpäätöskertomus käsittää kaikkiaan (osat I—III) yli 600 sivua. Kertomuksen I osa koskee hallituksen vaikuttavuusselvitystä. Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta käsitellään ta- loudellisen kehityksen sekä talous- ja rakenne- politiikan, valtiontalouden tilan ja hallituksen politiikkaohjelmien kautta. Valiokunnan toivei- den mukaisesti osa I ei enää sisällä ministeriöi- den vaikuttavuuskatsauksia, joiden katsottiin valiokunnan mietinnössä VaVM 28/2005 vp si- sältävän päällekkäistä tietoa osion II kanssa.
Eduskunnan toivomusten mukaisesti tilinpää- töskertomus sisältää hallituksen vastauksen eduskunnan talousarviolausumiin. Samoin mu- kana ovat tilimuistutuskertomukset, joissa hal- litus raportoi niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt vuodelta 2005 annetun valtiontilin- tarkastajien kertomuksen ja sitä koskevan val- tiovarainvaliokunnan mietinnön johdosta. Tilin- päätöskertomuksen osa II sisältää ministe- riöiden toimialan toiminnan tuloksellisuuden kuvaukset.
Erillisenä niteenä oleva osa III käsittää tilin- päätöslaskelmat. Asiallisesti valtion tilinpäätös valmistuu Valtiokonttorin tilinpäätösehdotuk- sen valmistuttua, eikä siihen tehdä valtiovarain-
ministeriön ja valtioneuvoston käsittelyssä muu- toksia. Valtion tilinpäätöksen hyväksyy ja alle- kirjoittaa tasavallan presidentti valtioneuvoston tekemästä ratkaisuehdotuksesta. Valtiovarain- ministeri varmentaa allekirjoituksellaan presi- dentin päätöksen.
Valtioneuvoston controllerin arviointi- ja vahvistuslausuma tilinpäätöskertomuksen oi- keellisuudesta ja riittävyydestä kertomuksen si- vuilla 88—91 on tärkeä. Talousarviolain mukai- sesti valtioneuvoston controller on varmistanut valtioneuvostolle, että valtion tilinpäätösker- tomus antaa talousarviolaissa säädetyllä tavalla oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudatta- misesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion ta- loudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta.
Eduskunnan ohjausroolin näkökulmasta on merkittävää, että eduskuntaan perustettaneen tulevan vaalikauden alkupuolella tarkastusvalio- kunta, jonka työstä tilinpäätöskertomuksen kä- sittely muodostanee keskeisen osan. Tarkastus- valiokunta tulee valvomaan valtion taloudenhoi- don laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, val- tion talousarvion noudattamista ja tulostavoittei- den saavuttamista sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta. Valtiovarainvaliokunta kiinnit- tää huomiota siihen, että valtion tilinpäätösker- tomusta on tarkoituksenmukaista käyttää edel- leen myös taustamateriaalina talousarviomietin- nön laadinnassa.
Vaikuttavuusraportointi ja tavoitteiden saa- vuttaminen
Valtion talousarvio muodostaa perustan tilin- päätösraportoinnille. Talousarvioesityksen pe- rusteluosien tunnuslukuineen tulisi antaa oikea ja riittävä kuva määrärahojen käyttötarkoituk- sesta ja tavoitteista. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle asetettavien selkeiden tavoitteiden kehittämi- seen ja vaikuttavuuden kustannusten arviointiin.
Tilinpäätöskertomus antaa kokonaisuutena kohtuullisessa määrin oikean ja riittävän kuvan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehityksen
pääpiirteistä ja painopisteinä pidetyistä asioista.
Toiminnan ja talouden kuvauksen yhdistämisen tulee osoittaa, mitä budjetoiduilla määrärahoilla on saatu aikaan. Lisäksi valtiontalouden ja julki- sen talouden tilasta ja riskeistä sekä mm. valtion eläkevastuusta ja sen kattamatta olevasta mää- rästä esitetyt tiedot ja arviot täydentävät valtion tilinpäätöksen antamaa kuvaa valtion taloudelli- sesta asemasta.
Valiokunta pitää kuitenkin valtioneuvoston controllerin omassa arviointi- ja vahvistuslausu- massaan esittämää kritiikkiä oikeana. Useiden taloudellisesti merkittävien valtionapu- ja val- tion rahoitustukijärjestelmien sekä erilaisten etuisuuksien vaikuttavuuden arvioinnissa on puutteita. Samoin olisi parannettava taloudelli- sesti merkittävien säädösten toimivuutta ja to- teutuneiden taloudellisten vaikutusten jälkikä- teistä arviointia. Oikean ja riittävän kuvan rapor- toimiseksi yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta olisi tarpeen, että taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät säädökset tai säädösperusteiset järjestelmät arvioitaisiin systemaattisesti muuta- man vuoden kuluttua säädöksen antamisesta tai oleellisesta muuttumisesta taikka olosuhteiden merkittävästä muutoksesta. Valiokunta pitää myös tärkeänä sitä, että jo hallituksen esityksiä valmisteltaessa tulee kiinnittää huomiota sää- döksen vaikutusten arviointiin ja niiden doku- mentointiin.
Valtion toiminnallista tuloksellisuutta koske- vista tilinpäätöskertomuksen tiedoista saa ku- van niistä asioista, joita on pidetty painopisteinä eri hallinnonaloilla. Valiokunta pitää kuitenkin huolestuttavana, että riittävillä taloudellisuutta koskevilla tavoitteilla ohjattujen, oikeat ja riittä- vät tiedot raportoivien tilivirastojen osuus oli valtiontalouden tarkastusviraston mukaan vain 22 prosenttia vuonna 2005. Tavoitteiden saavut- tamisesta ja varsinkaan saavuttamatta jättämi- sestä sekä toimenpiteiden kustannuksista ei ra- portoida riittävän järjestelmällisellä tavalla. Va- liokunnan mielestä tavoitteiden saavuttamista ja tehokkuuden kriittistä arviointia tulisikin sel- keästi syventää.
Valtion henkilöstöjohtaminen
Valtion henkilöstöpolitiikan osalta tilinpäätös- kertomus antaa perustiedot henkilöstöpolitiikan ja henkilöstörakenteen sekä työtyytyväisyyden kehityksestä koko valtion ja hallinnonalojen ta- solla. Hallinnonaloittain on lisäksi annettu vaih- televasti tietoja henkilöstön rakenteesta ja työ- tyytyväisyydestä sekä myös osaamisen ja toi- mintatapojen kehittymisestä.
Valtion budjettitalouden virastoissa ja laitok- sissa työskenteli 123 821 henkilöä marraskuus- sa 2005. Heistä 49 prosenttia oli naisia ja 51 pro- senttia miehiä. Määrä on 5,2 prosenttia työllises- tä työvoimasta. Henkilöstöstä 92 prosenttia työskenteli kokoaikaisesti ja 8 prosenttia osa- aikaisesti. Osa-aikaisten henkilöiden määrä ja osuus laskivat edellisestä vuodesta. Naiset oli- vat useammin osa-aikaisia kuin miehet.
Henkilöstöstä 18 prosenttia työskenteli mää- räaikaisessa palvelussuhteessa. Heidän osuuten- sa laski 0,3 prosenttiyksikköä vuoteen 2004 ver- rattuna. Määräaikaiseen palvelussuhteeseen ei ole otettu mukaan mm. tukityöllistettyjä, harjoit- telijoita ja oppisopimussuhteisia, työllistämis- tuella palkattuja eikä yliopistoon tai korkeakou- luun palvelussuhteessa olevia opiskelijoita. Näi- den ryhmien osuus henkilöstöstä oli 7,8 prosent- tia. Vastaava luku oli 8,4 prosenttia vuonna 2004. Valiokunta korostaa, että määräaikaiselle palvelussuhteelle on aina oltava lain mukainen peruste. Aiempien kannanottojensa mukaisesti valiokunta pitää tarpeellisena määräaikaisten palvelussuhteiden määrän selvää vähentämistä.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että tilinpää- töskertomuksessa määräaikaisten palvelussuh- teiden kehitystä budjettitaloudessa seurataan myös jatkossa.
Vuonna 2005 valtion henkilöstön kokonais- työtyytyväisyys ja tyytyväisyys johtamiseen oli- vat kertomuksen mukaan melko hyvällä tasolla.
Valtiolla on panostettu johtamisen kehittämi- seen, mikä näkyy entistä myönteisempinä ar- vioina. Valiokunta korostaa, että laadukkaalla henkilöstövoimavarojen johtamisella ja kehittä- misellä tuetaan valtiotyönantajan kilpailukykyä osaavasta työvoimasta.
Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 8,8 päi- vää henkilötyövuotta kohti. Henkilöstön ikään- tymisestä huolimatta sairauspoissaolot ovat py- syneet kertomuksen mukaan hallinnassa. Vuo- desta 2001 keskimääräinen eläkkeelle siirtymi- sikä nousi 0,4 vuodella. Samassa ajassa henki- löstön keski-ikä on noussut 42,4 vuodesta 43,1 vuoteen.
Uusien palkkausjärjestelmien toteutus eteni vuoden 2005 aikana merkittävästi kattaen vuo- den lopussa yli 95 prosenttia henkilöstöstä. Mar- raskuussa 2005 keskimääräinen kokonaisansio tulospalkkioineen oli miehillä 3 017 euroa ja naisilla 2 431 euroa kuukaudessa. Miesten ja naisten ansioeroja selittävät valtion henkilöstö- tilinpäätöksen mukaan tehtävien vaativuuserot ja työtehtävien segrekoituminen mies- ja nais- aloihin. Vuodesta 2001 vuoteen 2005 säännölli- sen työajan ansio tulospalkkioineen nousi keski- määrin 17 prosentilla. Naisten ansiot (18,3 %) nousivat enemmän kuin miesten (16,5 %). Va- liokunta pitääkin erittäin tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä.
Julkisen talouden tuottavuus
Tuottavuuden parantamisella on keskeinen sija julkisen talouden kestävyyden varmistamisessa.
Väestön ikääntyminen ja sen aiheuttama palve- luiden lisätarve sekä työvoiman tarjonnan pieneneminen johtavat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä julkisen talouden merkittävään ali- jäämään ja velkaantumiseen, ellei julkisten pal- veluiden kustannuskehitys pysy hallinnassa.
Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden pa- rantamiseksi hallitus käynnisti vuonna 2003 tuottavuusohjelman. Sen tarkoituksena on so- peuttaa valtionhallinto väestön ikääntymiseen ja työvoiman tarjonnan supistumiseen sekä luoda osaltaan tilaa avoimen sektorin työvoimatarpeil- le. Hallinnonalojen tuottavuusohjelmat valmis- tellaan ministeriöissä. Tavoitteena on, että val- tion työvoimatarve on 9 600 henkilötyövuotta nykyistä pienempi vuonna 2011. Tämä vastaa noin 8 prosenttia nykyisestä henkilöstömäärästä.
Valiokunta korostaa, että julkisten palvelui- den saatavuus ei saa vaarantua tuottavuusohjel-
man myötä. Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että tuottavuustavoitteisiin ja -mittarei- hin liittyy joillakin hallinnonaloilla myös ongel- mia, esimerkiksi aliresursointi voi johtaa pitkäl- lä aikavälillä jopa kustannusten kasvuun ja teke- mättömien töiden kasaantumiseen.
Muita havaintoja
Veropolitiikka. Hallituksen veropolitiikan ta- voitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailu- kyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Toisaalta verotuksen avulla pyritään toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet työllisyyden edistämiseksi ja valtion talouden vakauttamiseksi.
Työllisyyden edistämiseksi hallituksen ta- voitteena on ollut keventää työhön kohdistuvaa verotusta vaalikauden aikana vähintään 1,12 miljardilla eurolla. Toteutuneiden ansiotulo- veronkevennysten arvioidaan olevan noin 2,65 miljardia euroa. Kevennykset on toteutettu tilin- päätöskertomuksen mukaan siten, että painopis- te on työllisyyssyistä työhön ja erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloihin kohdistuvassa ve- rotuksessa.
Ansiotulojen valtion verotus on progressiivis- ta, sen sijaan pääomatulo- ja arvonlisävero ovat puhtaita tasaveroja. Tasaveroon perustuva kun- nallisvero on vähennysten johdosta siirtynyt lie- västi progressiivisen veron suuntaan.
Hallitus on tukenut vuonna 2005 työllisyyttä veronkevennysten ohella myös muilla veropo- liittisilla toimenpiteillä kuten kotitalousvähen- nyksellä ja matalapalkka-alojen työnantajatuel- la. Lisäksi tarkasteluvuoden alusta lukien arvon- lisäveron huojennuksen alaraja nostettiin 22 500 euroon. Edellä mainittujen uudistusten arvioi- tiin tilinpäätöskertomuksen perusteella tuotta- van työpaikkoja matalapalkkaisille palvelualoil- le, edistävän pienten yritysten toimintaa ja kas- vua sekä ehkäisevän harmaata taloutta. Työlli- syysaste nousikin 68 prosenttiin vuonna 2005.
Tarkasteluvuoden aikana syntyi noin 50 000 uut- ta työpaikkaa. Näin ollen valiokunta pitää halli- tuksen tulo- ja veropolitiikkaa onnistuneena.
Kertomusvuoden aikana tehtiin lisäksi päätös
varallisuusveron poistamisesta vuoden 2006 alusta alkaen.
Toteutetuista veronkevennyksistä huolimatta valtion saamat verotulot ovat kasvaneet tämän vaalikauden aikana. Vuonna 2005 verokertymä oli 31,3 miljardia euroa, kun se vielä vuonna 2002 jäi 30,2 miljardiin euroon. Julkisyhteisön keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturva- maksujen suhde kokonaistuotantoon nousi hy- västä työllisyyskehityksestä johtuen 44,5 pro- senttiin. Kuntien ja valtion yhteenlaskettu tulo- verokertymä kasvoi 3,5 prosenttia.
Valtion omistajapolitiikka. Valtion liikelaitos- ten yhteenlaskettu tase oli vuoden 2005 lopussa 10,4 miljardia euroa. Lisäksi valtiolla on omis- tuksia kaikkiaan 14 pörssiyhtiössä ja yli 50 muussa yhtiössä. Vuoden 2005 lopussa valtion omistuksen arvo pörssiyhtiöissä oli 19,4 miljar- dia euroa. Valtio myi tarkasteluvuoden aikana Kemira Oyj:n, Vapo Oy:n, TeliaSonera AB:n ja Sampo Oyj:n osakkeita sekä sai Fortum Oyj:ltä osakeosinkona Neste Oil Oyj:n osakkeita. Saa- duilla myyntituloilla on pystytty vähentämään valtionvelkaa. Valtionvelka oli vuoden 2005 päättyessä nimellisarvoltaan 60 044 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattu- na oli 5,9 prosenttia.
Liikevaihdoltaan suurin valtionyhtiö oli vuonna 2005 Neste Oil ja pienin Metsähallitus Consulting. Liikevaihtoaan kasvattivat eniten Altia, Finnair ja Suomen Posti.
Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 2004 mark- kinaehtoisesti toimivien valtionyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omistajaohjauksen keskittä- misestä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että näin voidaan varmistaa valtion omistaja- politiikan ja -ohjauksen avoimuus ja johdonmu- kaisuus. Keskittäminen toteutetaan 1.5.2007, jolloin uusi omistajaohjausyksikkö aloittaa toi- mintansa valtioneuvoston kansliassa.
Valtioneuvoston omistajapolitiikkaa koske- van periaatepäätöksen pohjalta valtionyhtiöitä ja valtion osakkuusyhtiöitä kehitetään niin, että omistuksen arvo pitkällä aikavälillä kasvaa.
Markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden tulee olla kannattavia ja kilpailukykyisiä. Valiokunta
pitää hyvänä menettelynä sitä, että omistajajär- jestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimas- sa olevien eduskunnan antamien valtuuksien ra- joissa. Myös omaisuuden myyntiä suunniteltaes- sa tulee kiinnittää huomiota pitkällä aikavälillä saatavaan tuottoon ja valtion tuleviin vastuisiin varautumiseen.
Valtion tilinpäätöskertomuksen kehittäminen Tilinpäätöskertomus 2005 sisältää erittäin ku- vaavia hallinnonalarajat ylittäviä katsauksia.
Kertomuksessa olisi kuitenkin kehitettävä nykyistä rohkeampaa ja selkeämpää teemojen valintaa sekä ministeriöiden toimialojen tulok- sellisuuden kuvauksissa että kertomuksen poik- kihallinnollisissa osissa. Tällaisten aihepiirien aikaperspektiivi voisi olla useampi vuosi.
Tilinpäätöskertomuksessa ei ole tarpeen ra- portoida kaikista asioista joka vuosi. Hallinnon pelkän toiminnan kuvailua tulisi selvästi vähen- tää. Kertomus ei voi valiokunnan mielestä enää laajeta nykyisestään, päinvastoin sivumäärää tu- lisi kyetä vähentämään.
Valiokunta pitäisi selkeänä menettelynä, että tilinpäätöskertomuksen ja talousarvioesityksen perusrakenne olisi sama. Lisäksi ministeriöiden toimialan toiminnan tuloksellisuuden kuvauk- sissa tulisi olla nykyistä yhtenäisempi ja syste- maattisempi ote sekä tunnuslukujen käytön tuli- si olla johdonmukaista.
Valiokunta pitää myös erittäin tärkeänä, että tilinpäätöskertomuksen sisältämästä tilinpäätös- osiosta ilmenisi valtuuksien käyttö. Tietoja val- tion taloudellisesti merkittävistä monivuotisista sopimusvastuista ei ole laadittu yhtenäisellä ta- valla eivätkä ne välttämättä sisällä kaikkia vas- tuita. Näin ei ole voitu täysin varmistua moni- vuotisia sopimusvastuita koskevien tietojen oi- keudellisuudesta.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että aidon tilivelvollisuuden toteutuminen edel- lyttää ministeriöiden johdon sitoutumista tulok- sellisuuden raportointiin ja mittaamiseen. Valio- kunta korostaa valtion tilinpäätöskertomuksen merkittävyyttä valtiontalouden parlamentaari- sen valvonnan kannalta.
Talousarviolausumat
Tilinpäätöskertomukseen sisältyvät hallituksen vastaukset lausumiin, jotka eduskunta on hyväk- synyt talousarvioiden käsittelyn yhteydessä vuo- den 2003 talousarviosta alkaen.
Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjes- täminen ja rahoitus. Eduskunta on edellyttä- nyt jo vuonna 2002, että mahdollisuudet aloittaa lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta valtakun- nallisena, valtion talousarviosta rahoitettavana toimintana selvitetään pikaisesti. Hallitusohjel- maan kirjattiinkin vuonna 2003 tavoitteeksi, että
"osana turvaverkostoa kehitetään lääkäri- ja pe- lastushelikopteritoimintaa koko maassa. Pyrki- myksenä on pelastushelikopteritoiminnan rahoi- tuksen siirtäminen raha-automaattiavustusten si- jaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi".
Asiaa selvittänyt sisäasiainministeriön työ- ryhmä ei pitänyt täyttä rahoitusta valtion talous- arviosta toteuttamiskelpoisena, vaan päätyi esit- tämään ns. kumppanuusmallia. Mallin mukaan sisäasianministeriö rahoittaa etsintä- ja pelastus- toiminnan, sairaanhoitopiirit lääkinnällisen toi- minnan ja lentotoiminta rahoitetaan raha-au- tomaattiyhdistyksen avustuksella. Valtiovarain- valiokunta on mietinnössään VaVM 45/2005 vp katsonut, että toiminnan järjestäminen ja rahoi- tus vaativat vielä lisäselvityksiä, sekä pitänyt edelleen parhaana vaihtoehtona rahoituksen siir- tämistä valtion talousarviosta tapahtuvaksi.
Sisäasiainministeriö on asettanut vuonna 2006 uuden työryhmän selvittämään lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestelyjä. Työ- ryhmän tulee tehdä ehdotus toiminnan hallin- noinnista tulevaisuudessa. Tavoitteena on sel- keyttää rahoitusta ja ohjeistusta sekä selvittää mahdolliset lakimuutostarpeet.
Eduskunta on valtiovarainvaliokunnan mie- tinnössä VaVM 41/2006 vp edellyttänyt, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta rahoite-
taan tulevaisuudessa valtakunnallisena toiminta- na valtion talousarviosta. Valiokunta pitää huo- lestuttavana asian käsittelyn pitkittymistä ja pi- tää edelleen erittäin tärkeänä toiminnan nopeaa selkeyttämistä.
Poistettavat lausumat. Valiokunta katsoo, että seuraavien lausumien johdosta suoritetut, kerto- muksessa selostetut toimenpiteet ovat riittäviä tai lausumat ovat muutoin käyneet tarpeettomik- si:
EK 33/2004 vp — HE 151/2004 vp, HE 244/2004 vp ja HE 255/2004 vp
— Vähävaraisimpien kansalaisten elämän- tilanteen helpottaminen
— Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus ja liikenneväyläinvestoinnit
— Peruspalveluohjelman ja peruspalvelubud- jetin toteutuminen
— Matkojen yhdistelymallin ja asiakaspalve- lun toteutuminen
— Rikosasioiden sovittelu
— Erityisryhmien asunto-olojen parantami- nen
— Rikosasioiden sovittelu
EK 16/2005 vp — HE 62/2005 vp
— Rikosasioiden sovittelu Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokun- ta, joka eduskunnan työjärjestyksen 39 §:n 5 mo- mentin nojalla on valinnut valtiovarainvaliokun- nan hallinto- ja tarkastusjaoston puheenjohtajan esittelijäksi asiaa eduskunnan täysistunnossa kä- siteltäessä, ehdottaa,
että eduskunta päättää lähettää tämän mietinnön hallitukselle niihin toimenpi- teisiin ryhtymistä varten, joihin tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat ai- hetta.
Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2007
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Markku Koski /kesk
vpj. Matti Ahde /sd
jäs. Christina Gestrin /r (osittain) Kyösti Karjula /kesk
Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen /kok Reijo Laitinen /sd (osittain) Maija-Liisa Lindqvist /kesk Mika Lintilä /kesk (osittain) Pekka Nousiainen /kesk Tuija Nurmi /kok
Pirkko Peltomo /sd Virpa Puisto /sd
Matti Saarinen /sd (osittain) Anni Sinnemäki /vihr Irja Tulonen /kok Kari Uotila /vas vjäs. Esko Kiviranta /kesk
Mikko Kuoppa /vas Olli Nepponen /kok Maija Rask /sd (osittain).
Valiokunnan sihteereinä jaostokäsittelyissä ovat toimineet valiokuntaneuvos Mari Nuutila
valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko
valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen valiokuntaneuvos Marjo Hakkila.
VASTALAUSE
Perustelut
Valiokunnan mietinnön jaksossa "Muita havain- toja" valiokunnan enemmistö on tyytynyt kirjaa- maan kertomuksen mukaisesti, että veronkeven- nykset on toteutettu kertomuksen mukaan siten, että painopiste on työllisyyssyistä työhön ja eri- tyisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloihin kohdistuvassa verotuksessa. Valiokunnan enem- mistö pitää erityisesti työllisyyden näkökulmas- ta hallituksen tulo- ja veropolitiikkaa onnistu- neena.
Valiokunnan olisi kuitenkin tullut esittää oma arvionsa toteutuneesta veropolitiikasta.
Vero- ja talouspolitiikan ainoat tavoitteet ei- vät voi olla talouskasvun synnyttäminen ja vero- jen alentaminen. Vero- ja talouspolitiikka ovat keskeisiä yhteiskuntapolitiikan vaikutusmuoto- ja, joita on käytettävä reilun pelin hengessä. Il- man kestävää veropolitiikkaa ei ole mahdollista panostaa koulutukseen, palveluihin, ympäristön- suojeluun tai perusturvan tasoon. Vero- ja ta- louspolitiikan tulee perustua oikeudenmukai- suuteen, emmekä siksi voi antaa hallituksen va- linnoille kiittävää arviota.
On myös syytä todeta, että kansaneläkettä lu- kuun ottamatta — siinähän on oma erityinen vä- hennyksensä — etuuksien verotus ei ole keven- tynyt ansioverotuksen tapaan ja on selvästi an- karampaa kuin samansuuruisen ansiotulon vero- tus. Pelkästään pienten etuuksien nykyisenlai- nen verottaminen johtaa niiden saajat köyhyys- rajan alapuolelle. Ansiotulojen kohdalla kuta- kuinkin yhtä suurten prosentuaalisten kevennys- ten toteuttaminen on merkinnyt euromääräisesti suurempia hyötyjä suurimpiin tuloihin.
Ehdotus
Ehdotammekin mietinnön perusteluissa lausut- tavaksi:
Eduskunta toteaa, että pienten etuuk- sien saajat eivät ole voineet hyötyä ve- ronkevennyksistä ja usein nämä ihmiset ovat jo verotuksen takia köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi veronkevennyksis- tä ovat ansiotulojen osalta hyötyneet ennen kaikkea suurituloisimmat. Edus- kunta edellyttääkin veropolitiikan suun- taamista oikeudenmukaisemmaksi.
Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2007 Mikko Kuoppa /vas
Anni Sinnemäki /vihr Kari Uotila /vas
