Uudistuva pääkaupunkimme : asemakaava- ja rakennustehtäviä vanhassa ja uudessa keskuksessa. Lisäys I · DIGI

ILMARI

^LAUNIS

UUDISTUVA

PÄÄKAUPUNKIMME

ASEMAKAAVA-JA RAKENNUSTEHTÄVIÄ VANHASSA JA UUDESSA

KESKUKSESSA LISÄYS

I

ILMARI LAUNIS

UUDISTUVA

ÄÄKAUPUNKIMM

ASEMAKAAVA- ^JA RAKENNUSTEHTÄVIÄ VANHASSA JA UUDESSA

KESKUKSESSA

LISÄYS I

31

tätä^julkaisua on ^painettu 500numeroitua^kappaletta

k ^/

/3HSOU

Helsingin kaupungin kirjasto

KUOPIO 1945. SAVON SANOMAIN KIRJAPAINO OY.

Julkaisussani Uudistuva pääkaupunkimme esittä- mäniHelsinginuuden keskuksen asemakaavaehdotus on tullut tosiasiallisesti hyväksytyksi sekä Kaupun- ginhallituksessa että Kaupunginvaltuustossa omalla harvinaisellatavallaan,joka ilmenee kirjeistäni Kau- punginvaltuustolle 24/1 1941 ja12/2 ¹⁹⁴¹kutenmyös kirjeistäni Suomen Arkkitehtiliitolle 11/10 1941 ja Valtioneuvostolle9/111942. Näistä selviäämyössyy syntyneeseenhiljaisuuteenja toimettomuuteentässä asemakaava-asiassa huolimatta ^senpakottavasta kii- reellisyydestä. Monetsuuret rakennushankkeet ovat tästä asemakaavasta riippuvaiset. Rakennustontteja tässä uudessa keskuksessa tarvitsevat ^uusiKaupun- gintalo, Suomen pankin uusi ^toimitalo,Postisäästö- pankki, Valtioneuvoston kirjapaino julkaisuvarastoi- neen,uusiValtionarkisto,Taidepalatsi, Konserttipa- latsi,uusiKansallisteatteri,HelsinginKansanteatteri, uusi suomenkielinen Työväenopisto,^uusiKeskuskir-

jasto, Keskuspoliisitalo, Ylioppilaskoti ja uusiLinja- autoasema.Kaikkien näitten^suurtentöittensuunnit- telu^onkuolleessa^pisteessähuolimatta^{siitä,ettäeräät} niistä^eivätsiedä^mitäänviivyttelyä.

Tämän hiljaisuuden ja toimettomuuden jatkuessa olen edelleen kehittänyt ^ja täydentänyt suunnitel- mianiselventäen yksityiskohtia. Työntuloksenaovat seuraavat sivut.

Kuopiossamaaliskuun 23^päivänä1945.

Ilmari Launis.

Uudet julkiset rakennukset ja niiden tontit.

Asemakaavan kohokohtia ^ovat monumenttaaliaukiot jamuut erityi- sesti järjestetyt arkkitehtooniset paikat, ^joitaarvokkaat julkiset raken- nukset kaunistavat. Kun nyt kaupungin uuden keskuksen asemakaava luodaan,on samalla kertaa selvitettävä,mitäjulkisia rakennuksia tarvi- taanlähimpänä vuosisatana ja mihin ne sijoitetaan. Näin saadaan asema- kaava ja sen monumentaalirakennukset muodostamaan eheän kauniin arkkitehtoonisen kokonaisuuden ja samalla saavutetaan tulos, _{joka par-} haimmalla tavalla tyydyttää käytännön vaatimukset.

Tärkeimmät julkiset rakennukset olisi sijoitettava Keskuspuiston ääreen taisen välittömään läheisyyteen. Siellä ne tulevat parhaiten huo- matuiksi ^ja samalla kaupungin kaunistukseksi. Asemakaavaehdotukseni uuden keskuksen pohjoisosassa, jota tämä lisäys I^koskee, on julkisille rakennuksille seuraavatmonumenttaalipaikat:

E. Tontti Hesperianpuistossa Hesperiankadun keskiviivalla.

F. Tontit Turuntien^varrella,joillanyt sijaitseekaupungin puhtaanapito- laitos.

G. Korkea rakennuspari Valtakunnantien leveän osan pohjoisessa pääte- kohdassa lähellä kaupungin kasvihuonetta.

H. Tontti rautateitten kallioleikkauksen päällä Eläintarhassa.

I. Tontti Eläintarhassa urheilukenttien keskiviivan päätekohdassa J. Tontti Toisen linjan^jaCastreninkadun kulmauksessa.

K. Tontti Toisen linjan varrella (kortteli 301 b).

L. Tontti Hakaniementorilla.

Sijoituspaikkoja sellaisille julkisille rakennuksille, jotka eivät välttä- mättömästi vaadi monumenttaalipaikkaa, on seuraavilla tonteilla:

M. Siltavuorenpenkereen^rinneSiltavuorenrannan varrella.

P. Tontti Hesperianpuiston paikalla uuden Kansallisteatterin (E) pohjois- puolella.

R. Tonttiryhmä Hesperian- ja Hakasalmenpuistojen paikalla uuden Kan- sallisteatterin (E)eteläpuolella.

S. Töölönsokeritehdasta Keskuspuiston puolella peittävä rakennusrivi.

T. Tontti monumenttaalirakennusten J:n ^jaK:n välissä.

Uusi Kaupungintalo.

Julkaisussa Uudistuva pääkaupunkimme tekemäni ehdotus uuden Kau- pungintalon rakentamisesta Keskuspuiston varrelle onsaanutKaupungin- hallituksen hyväksymisen. Toistaiseksi ^se kutsuu sitä vaatimattomasti Ha ^kaniemen virastotaloksi ^ja desinfektiolaitokseksi". Sen paikaksi ^on valittu kortteli n:o 301 b l:sen ja 2:sen linjan välissä. Paikan arvon ja merkityksen monumenttaalirakennuksen tonttina (K) olen asemakaavas-

sani osoittanut. Kaupunginhallituksen suunnittelemassa muodossa^{sen ar-} vo on vähäinen. Seonvaintavallisen asuinkorttelin veroinen.

Arvokkain ja huomattavin paikka Keskuspuiston varrella on tontti H rautateittenkallioleikkauksen päällä. Uudessa vaihtoehdotuksessa olen

Nähtynä uuden Kansallisteatterin kattoterassilta.

Oikeassa reunassa^näkyy Ylioppilaskotia tontilla I.

siirtänyt rakennuksenetualalle,jossa se on paremmin näkyvissä. Tontille olensijoittanutlisäksi kaksi erillistä rakennusta^{Hi ja}

H

^{2,jotkaovat tun-}

neliyhteydessä päärakennukseen. Hiissä olisivat kaupunginjohtajan y.m.

virkailijain ja toimihenkilöitten asunnot. H2voitaisiin ajatella oikeus- taloksi,jossatoimivatRaastuvanoikeus ja Maistraatti.Milloin^Kaupungin- taloa tarvitaan laajentaa,^{voi se} tapahtua yhdistämällä _nämä erillisetra- kennukset lisärakennuksilla päärakennukseen. Tässä uudessa vaihtoehdo- tuksessa noustaan tunnelissa olevalta seisakkeelta hissillä ^japortailla suo- raan Kaupungintalon^eteiseenalakerroksessa. Tunnelinääreenlouhitaan kallioon tilat keskuslämmitykselle varastosuojineen sekä arkistolle javäes- tösuojalle. Hissi- ja porraskuilut peittää noin^1,2 metrin vahvuinen eteis- hallin^lattia, joka suojeleemyössenalla ensimmäisessäkerroksessa ole- vaaarkistotilaa,pinta-alaltaann.150^m2,joka varataan vielä useasti esille otettaviaasiakirjoja varten.

7 Katuterassin alle kolmikulmaisen puiston puolelle olen suunnitellut asuntoja vahtimestareille,talonmiehille jalämmittäjille. Nämä ^nousevat Kaupungintaloon seisakkeen portailla ja ^hissillä,jonne he pääsevät tun- nelikäytävän kautta. ^Yleisö, joka saapuu Kaupungintaloon alapuiston

tasolta,pääsee myöstätä tietä ylösKaupungintaloon.

Kaupungintalon kerroksia yhdistää toisiinsa neljät pääportaat ja kah- det virastoportaathisseineen,joita on portaittenyhteydessä kymmenen.

Näitten lisäksi tulee^{portaat ja}hissi, jotka yhdistävät alakerroksessa ole- van keittiöosaston yläkerran juhlahuoneiston ja sen alla olevan aamiais- huoneiston tarjoiluhuoneisiin.

Leveät monumenttaaliportaat johtavat katutasolta toiseen kerrokseen, joka on talon pääkerros. Eteishalli on 52 m^{pituinen, 7,5} mlevyinen ja 6,3 mkorkuinen. Tässäkerroksessa, keskellä rakennusta ^onKaupungin- valtuuston istuntosali puolipyöreänmuotoisena. Talon juhlaportaisto ^kes- kellä rakennusta liittyy eteishalliin. Sen kauttanoustaankolmanteen ker- rokseen, jossa, keskellä rakennusta, on kaupunginhallituksen istuntosali 13,3pituisena, 6,0levyisenäja 6,3_mkorkuisena. Sen toisestapäästä tul- laan Kaupunginjohtajan vastaanottohuoneeseen ^jatoisesta päästä Valtuus- tonpuheenjohtajanhuoneeseen, jotkakumpaisetkin ovat8,8 mpitkät ja 6,0 m leveät. Valtuuston ryhmähuoneet^ovatpääportaiston äärellä toi- sessa ^jakolmannessa kerroksessa.

Rahatoimen pankkisalin olen sijoittanut pääkerrokseen päärakennuk- senitäsiivessä ja Verotustoimiston vastakkaiseen siipeen samassa kerrok- sessa. Näihin tullaanmyössisäänkäytävistä rakennuksen sivuilla. Osasto- jen istuntosalit ^ja osastonjohtajien huoneet niihin liittyvine tärkeimpine virkahuoneineen ^ovatpäärakennuksen leveässä keskiosassa. Kaikki muut virastohuoneet ovatrakennuksen kapeissa osissa. Nämähuoneet eroittaa keskikäytävästä lasiseinä. Myöskin huoneitten väliset seinät ovatlasista

siellä,missä työskentelyntarkkailu^sitä vaatii.

Päärakennuksen ylimpään kerrokseen olen suunnitellut kaupungin juhlahuoneiston. Koko rakennuksen mittaisena (n. 149 m)kuuluu siihen useita saleja ^ja seurusteluhuoneita. Keskeinen juhlasali on^42,0 m^pitui-

nn ja17,5mlevyinen. Päällysvaatehallit pukuhuoneineen sijaitsevat ker- rostaalempana,jossa kerroksessamyösaamiaishuoneisto sijaitsee. Kuten edellä olen esittänyt, on alakerrassa oleva keittiö yhteinen juhlahuoneis- tolle ^jaaamiaishuoneistolle. Kumpaisellakin ^on tarjoiluhuoneensa astias- toineen ja astiainpesuhuoneineen.

Talon keskuslämmitys järjestyy erittäin käytännöllissti sijoitettuna tunnelin ^viereen. Polttoaineet tuodaan maaseudulta ja satamasta rauta- tievaunuilla tunnelissa olevalle pistoraiteelle. Nämä suuret edut huo- mioiden on syytä laajentaa keskuslämmitys kaukolämmityskeskukseksi lähellä olevia julkisia rakennuksiavarten.Kysymykseen voisi tulla raken- nuksetF, G, I,J, T, K,L ^jaKasino kylpylaitoksineen. Siirrossa tapahtuva lämmönhukka on merkityksetön sen taloudellisen ^säästönrinnalla,joka syntyypolttoaineitten käytännöllisestä kuljetuksesta, purkauksesta sekä lämmittämisen äärimmilleen kehitetystä hoidosta ja tarkkailusta. Läm- mönkulutusmittarit ovat nykyäänniin täydelliset, että kunkin talonosuus on täsmällisesti laskettavissa.

Uusi Valtionarkisto.

Kun Valtionarkisto aikoinaan rakennettiin,oli ilmavaara ^tuntematon tekijä. Ilmasota asettaa nyt arkistorakennuksille aivan uudet vaatimuk- set. Valtionarkiston rakennuksia ei kuitenkaan enää voidariittävästivah- vistaa. ^Kun tonttikin on ahdas etäisempiä ^tarpeitasilmälläpitäen,onläh- dettävä etsimäänuutta paikkaa ajanmukaista arkistotaloa varten. Sel- laisena ^tarjoutuuSiltavuorenpenkereen pohjoinenrinne (M) Siltavuoren- rannan varrella. Paikka on ^jokasuhteessa edullinen:

Mittakaava 1:4000.

1: Se sijaitsee siinä kaupunginosassa, johon se luonnostaan ^kuuluu,ja liittyyse tavallaan Keskuspuistoon.

2. Kallion rinta tarjoo rakennukselle yhdellä pitkällä sivulla noin 155 metrin^pituisenpommivarman seinän.

3. Kallion ^sisäänviereisen tontin alle saadaan täysin ^varmatsäilytys- tilat tärkeimmille asiakirjoille.

Muihin rakennustarkoituksiin paikka on vähemmän sopiva, koska rin- ne viettää pohjoiseen ja valosuhteet ^ovatsentähden epäedulliset. Ilma- vaaralta suojatussa arkistorakennuksessa ^ei ole päivänvaloprobleemeja, koska siinä ei ole ikkunoita. Rakentamalla arkisto tälle paikalle saadaan samalla katukuva kaunistetuksi tällä kaupungin uuden keskuksen niin näkyvällä paikalla.

Maanpäällinen rakennus peittää n. 8.000 m2laajuisen alan. Tutkija- huoneiston jahenkilökunnan^asunnot,tilavuudeltaan yhteensän. 2.600 m3,

olen ajatellut rakennuksen länsipäähän, vaikka käytännöllisistäsyistäsen tulisi sijaita rakennuksen puolivälissä. Tässäpäässä, jolle olen antanut puoliympyrän muodon,saadaanmyösetelänpuoleista aurinkoa. Arkiston

suuren pituuden (n. 160 m) tähden on syytä tehdä pääkerroksen keski- käytävälle kaiteenreunustamarata,jolla kulkee kahden hengen istuttava vaunu,

horisonttaalinen

hissi",varustettunakaikilla samoilla käyttö- ja turvallisuuslaitteilla kuin tavallinen hissi. Verttikaaliset hissitovattämän radan varrella.

9 Keskuslämmityslaitos polttoainevarastoilleensijoitetaansopivaan koh- taanpohjakerroksessa. Se on samalla kaukolämmityskeskus kaikille Yli- opistonrakennuksille ^tässä korttelissa. Kattilahuone polttoainevarastoi- neenottaarakennuksen kuutiotilavuudesta^n.1.500 m^3.

Jos rakennus tehdään niin korkeaksi ^(n.20 m), että sen tasainen katto muodostaa jatkon Siltavuorenpenkerelle, jonka päällä^ovat Anatominen, Fysiologinen jaFysiikan ^laitokset,ja jos yksi arkistokerros rakennetaan maan^sisään,saadaan arkistokerroksia^(n.2,5mkorkeita) kahdeksan. Tällä laskupohjalla ja ottaenhuomioon edellä mainitut tilavuudet sekä lisäksi seinien ja portaitten vaatimattilat tulee arkistolle lattiapinta-alaa noin 60.000 ^m2. Jokaiselle lattianeliömetrille saadaan noin ^seitsemänmetriä arkistohyllyä _{(42 cm}korkeata ja 33 cm syvää). Arkistoon mahtuu ^siten ainakin 42.000 ^metriähyllyä, johon tulee lisäksi kallion ^sisään louhittu arkistotila.

Uuden arkiston rakentaminen ^tuosamalla esiin kysymyksen vanhojen arkistorakennusten käytöstä. Seuraava järjestely voisi tulla kysymykseen:

Yliopiston kirjasto muuttaa arkistorakennuksiin. Nämä tyydyttävät pitkäksi ajaksi kirjastontarpeet. Kunsivuilla olevat ^tontitkuuluvat Yli- opistolle, onkirjastolla riittävästi laajentumismahdollisuuksia.

Yliopiston nykyinen kirjastorakennus muodostetaan opetustarkoitus siin sopivaksi.

Taidepalatsi:

Nähtynä Kaupungintalon suunnalta.

Rakennus vasemmalla,etualalla Ylioppilaskotitontilla P,

Taideakatemian koululle ja Taideteollisuuskoululle on päätetty raken- taataloMechelinin-,Et.-Hesperian- ja Museokadun kulmaukseen. Paikka on tarkoitukseen sopimaton kahdesta painavasta ^syystä:

l:ksi Se on aivan kaupungin^reunassa,vaikka^sentulisi^sijaitakeskustassa.

2:ksi Luonteensa mukaan tulee rakennuksen olla yksi kaupungin huomat- tavimpia kaunistuksia. Se onsijoitettavaasemakaavaan muodostet- tavalle arvokkaalle monumenttaalipaikalle omaan ympäristöönsä, jonka se saa yksin rakennustaiteellisesti hallita. Sille nyt vara- tulle paikalle, tavalliselle asuntotontille sijoitettuna se ei saisi eroit- tua ympäristöstään, vaan tulisi sen alistetusti sulautua katukuvaan.

Tätä vaatimustaeiprofessori J. S. Sirenin ehdotus täytä. Mecheli- ninkadun puoleinen raskas tornirakennus häiritsee katukuvan rau- hallista kokonaisvaikutusta.

Suunnittelemassani ^uudessa kaupungin keskuksessa on neljä Taide- palatsillesopivaamonumenttaalipaikkaa:

Kansallisteatteri. Taidepalatsi.

11 Tontti^F.Se liittyy Keskuspuistoon^n.155 metriä leveällä puistoaukiolla, jonka keskiviiva suuntautuuuuden Kaupungintalon edessä olevan kolmikulmaisen puistikon keskipisteeseen. Maa^nouseeKeskuspuis- tostarakennukseen päin tarjoten mahdollisuuksia käyttää terrasseja rakennustaiteellisen vaikutuksen tehostamiseksi. Näköala koulusta itäsuuntaan on laaja ^ja suurenmoinen. Ylimmistä kerroksista on

vapaatanäköalaa^myöslänsisuuntaan.

Tontit ^I,J ja^K Keskuspuiston varrella. Tontilla ^Irajoittaa Kaupungin- talon läheisyys rakennuksen muotojen käsittelyä, jotta se ei joutuisi kilpailemaan sen kanssa rakennustaiteellisesta vaikutusvallasta.

Olen sentähden ajatellut tätä paikkaa ensisijassa Ylioppilaskodille, jonka arkkitehtuurisaaasuintalon neutraalisemman luonteen. Kaik- kinämätontit ovat tyydyttävänlähellä Ateneumia.

Uusi Kansallisteatteri.

Sopivin paikka uudelle Kansallisteatterille on tontti E Keskuspuiston varrella. Pääsisäänkäytävä^onMannerheimintien puolella. Teatterille on talo tarpeettomanpitkä. Näyttämön taakse Keskuspuiston puolelle voi- daan rakentaa huoneistojateatterinhenkilökunnalle. Näin saadaan hyö- dyksi puistontarjoama kaunis näköala.

Oikeassareunassa näkyy Taidepalatsia

Kun teatterinlyhyt fasaadi Keskuspuiston puolella on liian heikko rakennustaiteellinen aihe nähtynä puiston laajasta perspektiivistä, olen lisännyt sen vaikutusta 265 metriä pitkällä arkkitehtoonisella rakennel- malla, johon ottavat osaa teatterin molemmilla sivuilla olevat rakennuk- set P ja R kolonnaadeineen. Keskuspuiston puolelle olen järjestänyt monumenttaaliaukion,johon rautateitten alitse kulkeva tunneli liittyy ja jonka yli Valtakunnantie kulkee. Näin saadaan Kansallisteatteri avaram- malti näkymään Valtakunnantielle ja kaupunginradalle. Aukiolle olen suunnitellut paikan muistopatsaalle kuten myös teatterin eteen ja sen sivuille. Kolonnaadien eteenpuiston puolelle olen järjestänyt kaksi paik- kaa kuvanveistoksille sekä neljä suihkulähdeallasta,kaksi pyöreätä ja kaksi 65metrinpituista, joissakumpaisessakinon11 pystysuoraasuihkua.

Helsingin Kansanteatteri

KunHakaniementorin asemakaava laadittiin,pidettiin selviönä,että tässä työväen ja tehtaitten kaupunginosassa ^ei tarvita rakennustaiteel- lista monumenttaalipaikkaa. Aukiota ajateltiin ensi sijassa kauppatorina sekä rautatien ja ^satamankuormauspaikkana kuten myösvarastotilana halkopinoille y.m. satamatavaralle. Se muotoiltiin ^tämänmukaisesti ^tai, täsmällisemmin ^sanoen,se jätettiin rakennustaiteellisesti muotoilematta.

Yltympäri tuli enemmän tai vähemmän kauniita asuintaloja ^ja yhteen kohtaan rakennettiin kauppahalli. Aukion keskelle suunnitellulla julki- sella rakennuksella on aikomus tehdä paikasta monumenttaaliaukio. Vah- vistettu teatterisuunnitelma ^eikuitenkaan saa tätä aikaan. ^Torinasema- kaava on luotava uudestaan pelastaen,^mitävielä pelastettavissa^on.Ehdot onnistumiselle^ovat,

ettäsatama eroitetaanmonumenttaaliaukiosta ^ja

että toria etelä- ^jaitäsivuillarajoittavatasuinrakennukset tulevat ver- hotuiksi.

Jälkimmäinen ehto tulee ainakin osittain toteuteuksi, jos julkiselle rakennukselle ^annetaanvaihtoehdotus C:ssä esittämäni^muoto. Sen eteen muodostuu monumenttaaliaukio, joka avautuu Siltasaarenkadulle päin.

Toinenparempiratkaisuon vaihtoehdotus^B. Tässäsatamanja asuinraken- nusten eristäminen tulee täydellisemmäksi ja aukio saa huomattavasti laajemman muodon. Liikenteen solmukohta katujen risteyksessä tulee tavallaan monumenttaalirakennuksen keskipisteeksi. Jos Helsingin Kan- santeatterivälttämättömästi tahdotaan rakentaa Hakaniementorille,olisi yksi ratkaisu vaihtoehdotus A. Satama tulee eristetyksi monumenttaali- aukiosta, _mutta korkeat asuinrakennukset jäävät näkyviin pylväskäytä- vien takana. Teatterilla on toinen kaunis paikka Keskuspuiston varrella tontilla^K,mikäli tätä^{tonttia eianneta}suomenkieliselle Työväenopistolle, jolle se monista syistä parhaiten sopii.

Työväenopisto.

Jottasuomenkielinen Työväenopisto saisi riittävästi tilavan ja samalla ajanmukaisenhuoneiston,^onsille rakennettava ^uusitalo entisen jäädessä ruotsinkieliselle Työväenopistolle. Arvokas ja keskeinen paikka sille on tonttiK. Rakennuksen keskelle voidaan saada suuri kattovalaistu juhla- sali,johonmahtuu noin 1.500 henkeä.

Fasaadin Keskuspuiston puolella tulee vähän ^nousta rakennusriviä korkeammalle. Kun tonttimuutenkin on^suuri,riittää rakennustilaa huo- neistoille opettajakuntaa varten puistonpuolella yläkerroksissa.

Keskuskirjasto.

Tontit^G,J ja K olisivat sopivia paikkoja^myösKeskuskirjastolle. Kun kuitenkin monumenttaalipaikkoja on liianvähän,olisi tässä ehkä tyydyt- tävä tavalliseen tonttiin. Sellaisena tarjoutuu tonttiT. Sillä on se suuri etu,että se onTyöväenopistonvieressä,jonnese voidaan liittää ^tunnelin, välityksellä.

13

1 i

I 1

f

^ai

Keskuspoliisitalo.

Valtakunnantien leveä osa päättyy Eläintarhassa lähellä kaupungin kasvihuonetta korkeaan rakennuspariin (G). Olen sille suunnitellut taval- lista korkeamman muodon (20 kerrosta). Tehtävä houkuttelee ajatukseen vielä korkeammasta

,,

pilvenpiirtäjästä". Siitä on kuitenkin pidättäydyt- tävä. Se ei saa irtaantua ympäristöstään eikä se saa heikentää Kaupun- gintalon korkeusvaikutusta. Rakennuspari, jonka yhdyssiteinäovatValta- kunnantien yli kulkeva käytävä ja sen alitse johtava^tunneli,sopii kes- keisen asemansa tähden Keskuspoliisitaloksi. Virastolle ^selienee ^tarpeet- tomansuuri,mutta jos henkilökunta^saasieltä asuntoja,ovatkaikki huo- neistot ^tarpeen.

Ylioppilaskoti.

Yliopistoissamme ja korkeakouluissamme opiskelevan nuorison talou- dellinen asema^onyleensä vaikea. Monien^onopiskeltava lainavaroilla ja niittensaanti ei ainaole helppoa. Usealle lahjakkaalle nuorelle katkeavat opiskelusuunnitelmat tässä. Aika käy henkisen ^työntekijöille yhäepä- edullisemmaksi. Tämä voi merkitä kulttuurielämämme heikentymistä.

Yliopisto- ja korkeakoulutyö muodostaa kaiken kehityksen ^perustan ja rungon. Ylioppilasnuorisomme on edelleen isänmaan,isänmaan toivo". Sen opin- noille on valmistettava riittävät taloudelliset edellytykset. Huomatta- vimman ^menon aiheuttaa asuminen yliopistokaupungissa. Kunnollisen huoneen saanti on lisäksi vaikeata ja monen vaivan takana. Asuntopula on nytkäynyt sellaiseksi,ettäsen poistamiseksi on ryhdyttävä^nopeisiin ja tarmokkaisiin toimenpiteisiin. Ylioppilaitten ^onsaatavaoma koti. Sen rakentaminen on parhainmuototukea ylioppilaitten opiskelua.

Ylioppilaskoti tontilla I.

Nähtynä nykyisen Kansallisteatterin suunnalta.

Oikeassa reunassanäkyy Ylioppilaskotiatontilla J.

AgronoomienYhdistys on jo päättänyt rakentaa 100 huonetta käsittä- vän kodin agronoomiopiskelijoille merkiten itse yli puolet osakepää- omasta. Muusta osasta huolehtivat agronoomikunnan jäsenet. Taloon tulee huoneistot ^myös tälle yhdistykselle ja ylioppilaiden maataloudelliselle

15 yhdistykselle Sampsalle. Tonttikysymys on^vaikea,kun lähellä yliopisto- rakennuksia kaupunki on jo täyteen rakennettu.

Ylioppilaskotien rakentaminen on tällä kohtaa tullut tienhaaraan.

Onko jatkettava tällä tiedekuntalinjalla, vai onko^muutkodit rakennetta- va osakuntalinjalla. Jos Teknillisen korkeakoulun jaKauppakorkeakoulun ylioppilaat rakentavat^omatkotinsa,kulkee asia vielä luonnollista latvaan.

Kodit tulevat lähelle oppilaitostaan ja ^saavatlujan taloudellisen pohjan niistävarakkaista talouspiireistä, joissa ylioppilaat valmistuttuaan tulevat suorittamaan elämäntyönsä. Agraarien ylioppilaskoti ^on vielä tällä lin- jalla,muttapitemmälle tuskin voidaan jatkaa^{joutumattasiihen,}että eräät tärkeät opiskelualat jäävät taloudellisestilapsipuolen asemaan. Ylioppilas- kodit ^onrakennettava osakuntalinjalla. Näin pysyvät eri osakuntien yli- oppilaat opiskeluaikanaan lähellä toisiaan ja yhteys kotiseutuun säilyy kiinteänä. Samalla saadaan hyödyllinen kosketus eri tiedekunnissa opis- kelevien^välille.

Ylioppilaskoti tontilla J.

Vasemmassa reunassanäkyy Ylioppilaskotia tontilla I

Tehdessäni vuonna 1926 Ylioppilaskunnalle ehdotuksen,että kauppa- kuja tai katu rakennettaisiin ^sen omistaman ja Kaivokatu 8:n tonttien kautta, suunnittelin taloon ylioppilasasuntoloita. Tästä ajatuksesta olen luopunut neljästä syystä:

l:ksi Huonetilat näin keskeisessä liikepaikassa ovat tuottavampia liike- elämän käytössä.

2:ksi Kodit eivät olisi riittävän hiljaisia jarauhallisia,kun kaduilta kan- tautuuhuoneisiin liikenteenhälinää.

3:ksi Kodeilla eiolisiriittävästivaloa eikä ^ilmaa.

4:ksi Urheilumahdollisuudet voidaan paremminjärjestää jonkun puiston äärellä.

On luonnollista, _ettäHelsingin kaupunki lahjoittaa ylioppilaskodille tontin. Se on^vähintä,minkä kaupunki on velvollinen tekemään. Merkit- seehän Yliopisto laitoksineen, opettajineen ja ylioppilaineen sille niin suurta taloudellista ja kulturellista etua. Suunnittelemani Keskuspuiston äärellä ^on monta tenttimahdollisuutta,jotka kaikki ovat heti käytettä- vissä,kun ensin on suoritettu välttämättömimmät katutyöt. Parhaimpana paikkana ehdotan tonttia^I,jossa rakennus 158 metrin pituisena muodostaa kauniin^päätteensille ^noinkilometrin pituiselle urheilukenttien perspek- tiiville,joka alkaa nykyisestä Kansallisteatterista. Näköala kodista yli Keskuspuiston on suurenmoinen. Kauniin asemansa lisäksi sillä on se suuri tv,ettäkoti onvälittömässä yhteydessä urheilukenttään.

! n n

—

_. '

— —

it£^ ^' I

—

h H— l 1°

' —

J 3^{fi m n} g

h-^{M N—}

| pi^J" j|

II

IMp

nnnnnnnl

IpfiuLUuLlJ H§|SS||iJSl

Tälle tontille olen sijoittanut laatimani luonnoksen. Siinä olen suun- nitellut kullekin ylioppilaalle oman huoneensa. Olen mitoittanut ^tämän siten, että siihen hyvin mahtuu kirjoituspöytä, kirjakaappi, ^vuode, jota päivällä käytetäänleposohvana, ja nojatuoli. Eteisessä on pesuallas. Vaat- teita jamatkatavaroita^vartenon komero. Kussakin huoneessa seinäkoske- tin radiokuulokkeille ja vahtimestarille johtava soittokello sairaustapaus- tenvaralta.

Näitä huoneita ja senorien huoneita sisältyy taloon kaikkiaan 774 ja jakaantuvat nekerroksiin seuraavasti:

Kun neljällä seniorilla on kaksio,asuu talossa kaikkiaan ⁷⁷⁰ ylioppi- lasta.

Rakennuksessa on kaikkiaan 18 kotia jaettuina tasan ^nais- ja mies- ylioppilaille. Siirtämällä rakennuksen keskellä olevaa eroittavaa seinää :ssäkerroksessa huoneist^toa, 31

:

huonet^;talkussai^iin,yht. 62huonetta^]

!

—

₇

kerroksissa 12 ^{)) 50} >> jr

„

_{600 >j}

i:ssa kerroksessa ² >J 35 ^{>) >y} n 70 >>

i:ssä ² JJ 21 _{»i >»}

„

42 )>

Yhteensä 7 4 h

Ylioppilastalo.i

Yleiskartta Helsingin kaupunginuudesta keskuksesta.

Kaup.kasvihuone.

voidaan toisen kodin huonelukua^lisätätoiselta vähentäen. Kodeista riittä- nee kaksi pientä Kristilliselle Ylioppilasliitolle ja yksi Teoloogiselle kon-

viktille.

770 huonetta ^{ei riitä}tyydyttämään,ylioppilaiden asunnontarvetta.On heti ajateltava lisätilaa. Tämän kodin vieressä on tontti J. Sille mahtuu n.1670 yhden opiskelijan huonetta ja samat yleiset tilat kuin edellisessä (ruokala, kirjasto, lukusali, kerhohuoneet, voimistelusali, sauna, uima- halli y.m.) sekä henkilökunnan^asunnot.Tämäkin koti voidaan kadunalitse kulkevalla tunnelilla saada urheilukenttien välittömään yhteyteen. Ovi puistoonavautuisi terrassiseinässä, johon olen nyt piirtänyt monument- taalisen suihkulähteen. Voitaisiin^myösajatella, että ensimmäisen kodin (I)yleistilat palvelisivat toisenkin kodin (J) tarpeita, mikä merkitsisi huo- mattavaa taloudellista ^säästöä.Rakennukset olisivat silloin tunneliyhtey- dessä keskenään. Vielä on ajateltavissa, ettätoinen talo varataan mies- ylioppilaille ja toinen naisylioppilaille. Tällöin tulisi kumpaankin kotiin omat yleiset huoneensa lukuunottamatta ^kirjastoa, joka olisi yhteinen molemmille.

Kaupungintalo H. Tontit I. J. T. K.

Y Y

19 Ylioppilaskodit tulevat lähelle suunnittelemaani uutta työväenopistoa tontilla ^K. Myöskintämä seikka on arvioitava huomattavaksi eduksi.

Demokraattisessa yhteiskunnassamme ylioppilaat seisovat lähellä työväen- luokkaa,jonka sivistyspyrkimyksiä he tahtovat mahdollisuuksien mukaan tukea. Vuorovaikutuksesta henkisen ja ruumiillisen työntekijäin välillä hyötyvätmolemmat jasamalla koko kansallinen jasosiaalinen elämämme.

Jos kotien paikkavalinnassa tahdotaan kiinnittää huomiota enemmän osakuntaelämään, tarjoutuu niille kauniit tontit P ja R uuden Kansallis- teatterin molemmilla puolilla nykyisen Hesperianpuistonpaikalla. Tällöin olisi urheilukenttiä rakennettava rakennusten läheisyyteen^kentille,jotka nytolen suunnitellut puistonurmikoiksi.

Kotien menestyminen riippuu niitten sisäisestä järjestysmuodosta.

Niitten on täytettävä kaksi^perustavaavaatimusta: Kodeissa tulee olla l:ksi opiskelulle välttämätönhiljaisuus ja työrauha ja

2:ksi viihtyisääkodintuntua.

Kussakin kodissa on

,,

setänä" ^(t ätinä") joku vanhempi kulttuuriper- soonallisuus joko yksinään tai mieluummin avioparina. Hänen tai heidän päätehtävänään onantaaasunnolle kodintuntua. Olen pohjapiirustuksessa järjestänyt siten,ettäkodin seurusteluhuone ⁽¹⁹⁾ voidaan leveällä ovella liittää

,,

sedän" (t ädin") kotiin (15) viihtyisää yhdessäoloa ^vartenvietet- täessäkodin asukkaidenpieniäjuhlia. Näinhän taihe yhdessä pääsevät lähelle ylioppilaita ja voivat tulla luottamuksellisiksi neuvonantajiksi yksi- näisenylioppilaan vaikeuksissa ja ehkä yhdyssiteeksikin ylioppilaan oman kodin^jaylioppilaskodin välillä. Vähäiseksi^eiole arvioitavaheidän kulttu- rellista vaikutustaan ylioppilaitten elämänkatsomukseen ja tapoihinkin.

„

_Sedän" tai

,,

tädin" rinnalla^asuukodissa^ainayksi vanhempi ylioppilas

seniori".,seniori". Ylioppilaiden toverina ja

,,

vanhempana veljenä" hän huolehtii

järjestyksestä kodissa. Hänen huoneensa (17) onväljempi ja varusteltu makuualkoovilla ja puhelimella. B:ssa ja 9.ssä kerroksessa hän onmyös

setänä",setänä" (t ätinä") jaon hänellä asuttavanaankaksio ^(16).

Ei vähemmän tärkeä kodissa ole vahtimestari. Hän ^asuu vastapäätä kodin ainoataulko-ovea (18). Hän on samassa asemassa kuin ^concierge ranskalaisessa talossa. Kellään asukkaista ^{ei ole} omaa avainta kotiin.

Jokaisen tulee^soittaaovikelloa. Vahtimestari näkee luukustaan ^tulijanja painamalla nappia avaa sähkölukon. Hänentehtäviinsä,yhdessä vaimonsa kanssa,kuuluu kodin siivous. ^Hänjakaahuoneisiin saapuneen postin. Hän välittääasujan pesuntalon yhteiseen pesulaan. ^Hän toimittaa ylioppilait- ten asioita kaupungilla, ottaa vastaan puhelut ja kutsuu soittokellolla kysytyn puhelimeen.

Kodissa on tavallaan itsehallinto. Johtokunnan muodostaa setä"

(täti") puheenjohtajana ja seniorisihteerinä sekä kolmantena jäsenenä yksi kodissa asuva ylioppilas. Molemmat edelliset valitsee osakunta,kol- mannen kodin asukkaat. Johtokunta ottaa vahtimestarin ja päättää yli- oppilaitten asumisoikeudesta.

Ylioppilaat eivät ^otaketään ^vastaanhuoneessaan. Sitä varten on ko- dissa edellä mainittuseurusteluhuone (19). Kodeissa ^ei ole kovaäänisiä.

(Niitäon ainoastaanruokalassa,kerhohuoneissa,voimistelusalissa jauima- hallissa).

Näillä edellytyksillä voidaan koteihin saada välttämätönhiljaisuus ja työrauha sekä samalla jotakinkodintunnusta.

Kotien yhteisen keskushuoneiston olen sijoittanut rakennuksen kes- kelle alakertaan. Tänne tullaan pääovesta ja kotien portaista (13 ja 14).

Eteisaulasta (1) painuvat^portaat alas^saunaan,uimahalliin ja keilaradalle sekä urheilukentälle,tenniskentälle ja talvella luistinradalle,johtavaan tunneliin. Voimistelusalin,jota voidaan käyttäämyös tennishallina,olen sijoittanutkeittiöosaston päälle. Tänne johtaviin^portaisiintullaan ruoka- salista. ^Portaat johtavatmyösalas uimahalliin ja saunaan. Lainaushuo- neesta (7)vievät^portaatalas kirjastoon, jossa on pääasiassa kurssikirjoja.

Kahvila (3) ^onyhteydessä pääkeittiöönruokasalin (2)alla olevan käytä- vän^{kautta,jonneportaat}laskeutuvat tarjoiluhuoneen vierestä.

Keskushuoneistoon kuuluu: 1.Eteisaula,2.Ruokasali,jonka takana^on keittiö leipomoineen, 3. Kahvila ja kerhohuoneisto,4. Taloudenhoitajan konttori. ^5.Taloudenhoitajan työhuone, 6. Lukusali (käsikirjasto ^ja aika- kauslehdet), 7. Lainaushuone. 8.^Posti,lennätin- japuhelinkeskus. 9.Ham- maslääkäri. 10. Lääkärin tutkimushuone ja kotiapteekki. 11. Kampaamo.

12. Parturi.

Kahvilahuoneistosta (3) voidaan suljettavilla väliseinillä eroittaa isom- pia tai pienempiä huoneita kerhokokouksia ja yksityisluontoisia juhlatilai- suuksia^varten.Kotien yhteiseksilääkäriksi äkillisiä tapauksia varten vali- taanjoku talossa asuva lääketieteen kandidaatti. Hänen vastaanottohuo- neensa (10) onvarustettutarpeellisilla tutkimusvälineillä ^jakotiapteekilla.

Erillään päärakennuksesta, sen takana on henkilökunnan ^asuntola, pesula, autola ja keskuslämmityslaitos, mikäli taloei saa lämpöänsä^Kau- pungintalon alla olevasta kaukolämmityskeskuksesta.

Ylioppilaskodin rakentaa osakeyhtiö, jonka osake-enemmistön omis- tavat osakunnat. Osakepääoman keräävät osakunnat ^jalukioitten teinit maakunnissa. Tässä on varmaan ^kansan,kansan käsi karttuisa", niinkuin oli aikoinaan,kun isänmaa lahjoitti Ylioppilastalon toivolleen".,toivolleen". Onhan^nyt kysymyksessä jotakinpaljon tärkeämpää kuin kokous- ^ja juhlahuoneisto.

Koti voi odottaa myöstestamenttilahjoituksia etenkin niiltä, jotka ovat opiskeluaikanaansaaneetnauttia kodin tarjoamista eduista.

Kiinteistön taloutta hoitaa talo-osakeyhtiön johtokunta. Kotien keski- näinen talous on toisen johtokunnanvarassa, jonka muodostavat kotien sedät" ^jatädit". Yhteisenä taloudenhoitajana toimii isännöitsijä, jonka molemmat johtokunnat yhdessä valitsevat.

Urheilupuisto.

Urheilupuistoksi nimitän sitä osaa Keskuspuistosta, jossa ovat urheilu- ja leikkikentät sekä uima-altaat. Tämän keskikohdalla olevan kävelypuis- tonolen uudessa ehdotuksessani varustanut pylväskäytävillä. Kasino liit- tyyarkkitehtoonisesti näihin kutenmyöspyöreäsoittopaviljonki. Toistai- seksi, kunnes pylväskäytävät rakennetaan, ne korvataan lehmuskujilla.

Kävelypuiston keskeisimpänä osana on stadionin muotoinen uima- allas. Tämä on pääasiassa virkistyskylpyjä varten. Viereen olen tehnyt toisenn. 65X80 metriä laajanuima-altaan, jossa olen ^ottanuthuomioon

21

urheilijoittenkintarpeet. Hyppytelineet olen sijoittanut altaan pohjoiselle reunalle. Stadionmuotoisen altaan ympärillä olevalle kentälle olen sijoitta- nut neljä pyöreätä uima-allasta erilaisine huuhtelusuihkuineen. Yhdessä vesi tulee monena suihkuna altaan reunoistasuuntautuenkeskustaa koh- den,toisessa ovat suihkut altaan keskellä ulospäin kallistuvina ja kolman- nessa on keskellä ^{n. 2}metrin korkeudella maljanmuotoinen ^allas, jonka reunoista vesivaluu^tarjotenalle asettuvalle huuhtelun. Neljäs allas suih- kuineen on pikkulasten polskuttelua varten.

Kaisaniemenlahden perukassa olevan rantaterrassin kaunistamiseksi olen ^senkaarevaan ^osaansuunnitellut kaskaadin.

Soittopaviljongista ääni siirretään lankaradion välityksellä puistoon ^ja Kasinolle.

Jotta urheilukenttien perspektiivi tulisi symetriseksi myös Vapaa- muurarin haudan ^kohdalla, muodostetaan sitä vastapäätä oleva kumpu samankorkuiseksi ^jamuotoiseksi. Siihen pystytetäänmuistomerkki niille olympialaisvoittajille, jotka ovat kaatuneet kunnian kentillä isänmaan vapauttapuolustaessaan. Patsas on muodoltaan matala. Sen kuvanveis- toksellinen osa^esittääkuolevaa taistelijaa. Jalustakiveen hakataan sanka- reitten nimet.

Urheilun Voittojentietä" kaunistamaan ^asetetaan kuuluisimpien urheili]oittemme muistopatsaita. Ne keskitetään pääasiassauimastadion- ille" ^jarantaterrassille. Viimeksi mainitun huomattavimmat kaunistuk- set ovat kolonninmuotoiset ^{patsaat, joitten}päässäonurheilua ilmentävät kuvanveistokset.

Kasinolla on kattoterrassit uima-altaitten puolella. Saleista on näköalaa joka suunnalle Keskuspuistoon. Pääportaat ovat ^keskellä, ovi länsipuo- lella. Varaportaat järjestetäänrakennuksen kumpaankin päähän. ^Keittiö- osasto ja pesula^ovat alakerrassa kutenmyösuima-altaitten veden puh- distus- ja lämmityslaitteet. Kylpyvieraita ^vartenon alakerrassa pukeutu- mishuoneet kaappeineen ja hytit sekä peseytymishuoneet suihkuineen ^ja jalkojenpesualtaineenkuten myöshikoiluhuoneet. Miehillä ja naisilla on omat osastonsa. Uimakautta voidaan pidentää keväisin ja syksyisin läm- mittämällä altaitten^vettäsamalla kun sitä desinfisioidaan.

Tenniskenttiä olenpiirtänytneljä. Niitten lukua voidaan paljon lisätä.

Pukeutumishuoneet kenttäurheilijoille olen järjestänyt urheilukenttien keskiviivan pohjoiseen päähän katuterrassin alle rakennuksen I:n edessä.

Tänne olen sijoittanut myösyleiset käymät liitettyinä Kaupungintalon kaukolämmityskeskukseen. Näitten etujen tähden^sopiiedessä oleva kent-

tätalvella luistinradaksi.

Kun aikuisilla on näin tilaisuus monenlaiseen urheiluun,olen lapsille järjestänytpienenleikkitivolin,jossa on pienoiskaruselli, jättiläispyörä", keinuja,nukketeattereita,pienoisjuna,hiekkalaatikolta^y.m.lapsia ilahdut-

tavia laitteita. Auringon ja sateen suojaksi olen tehnyt kaksi katosta.

Urheilupuiston valaistukseen olen kiinnittänyt erityistä huomiota.

Yleisvalaistus annetaan korkeitten pylväitten päähän sijoitetuilla valon- heittimillä. Tämän lisäksi tulevat arkkitehtuuriin liittyvät valaisinlaitteet.

Uimastadionin neljässä kulmassa on obeliskinmuotoiset patsaat. Ne valais- taan sisäpuolelta erivärisillä lampuilla ^siten,että patsaitten väriä voidaan monella tavalla vaihtaa. Uima-altaat valaistaan altaan reunojenalla,ve-

23 denpinnan alapuolella olevilla, vettä vaihtelevasti värittävillä sähkölam- puilla varsinaisen värin ollessa vaalean sinivihreän.

Pylväskäytävät jasoittopaviljonki valaistaan kattolampuilla. Räystäit- ten alla on neonputkirivit. Rantaterrassin kaskaadi ^{ja muut} suihkuläh- teetvalaistaan vettä vaihtelevasti värittävillä sähkölampuilla.

'ia