Salmi, Hannu: "Atoomipommilla kuuhun!"

aukea JalkoJeS' alla. Mutta kuka tanansa v'esti·~nan pe•usk"rssin käynyt t;etää, yhteiskuc.na'li- .oen vallankäyttö vaikuttaa nri~;n ta;:>orh;n ja tottumuksirn JOilla krel- tä käytetään Ja JOi:la maai1r:1al:e ar>netaan mreli Ja Negrooonten tapa samastaa verkko, 'avorn sys- teenr' Ja luonto ovat esrme:kkejä JUUri tästä

Opettavainen kirja

Ka:ken edelläsanotun päälle

sa-

oon sen, että Bemg Digital kan- na:taa ehdottomast: n,kea, eten·

Krn nriden, jOtka ovat edelleen ana'ogrs>a. Negroponte osaa sionsa hyvrn, esrttää sen selkeästr J3 vetävästi. Yhdestä asiasta on he'ppo o'la Negroponten kanssa samaa m·1el~ä: kirjoitettu teksti on rn'er aKtliv;suudessaan Ja lukrjan mieliKUVli:Jsta akt;voivassa voi- massaan edelleen va~vempi kuin mikään ~ähän asti keks,tty vUO'O·

va;kutternen multimeo1a Yksi tän"'än todell.sen vuorovar- kutuksen n'erkki on että k'rian rnrtassa ehtii [o alorttaa krr;ortta1an argumentaatron epäilemisenkin Tulevaisuus on varmast digr- taairnen, sen Negroponte opettaa

r:luKaansatempaavastL

Mutta monet asrat rnuuttc~vat, toiset py·

syvåt -Ja torsten maarima muut- tuu to~sia enexmän

iso1n kysymys kytee kuitenkrn JO klijan nrmessä Entä srtten, ros maa lmasta tJieekrn todella drgi·

taalinen ₁oko olet yks'(lö) nol·

Ia 7

R<STO KUNEL:US

Tarkkaile konesuhteitasi!

Salmi, Hannu

"ATOOMIPOMMilLA KUUHUN!" TEKNIIKAN MENTAAUHISTORIAA HelsinkiEd•ta 1996 23 t

Ni;n sanotun ~ietoyhteiskcnnan ongelmia pohtivien Kannattaa lu·

'<ea Hanr'u Sa!men KrrJa "Atoomi- pommilia kuuhun!". Vaikka srrnä e1 tietoyhte1s~unnasta ääneen pu- hutakaan, kirja avaa ;od<ella aJan- kohtaisia nåkymiä teknologian ja

<u:ttu,vin väliseen vuorovaikutuk- seen. Taqolla on seitsemän essee- tä, JOiden aiheet yltävät kellon Ja aiantajun hrstoriasta, koneiden rikKOJISta ja konevoimin lrikkurni- sesta aina atomipommiin saakka.

Myös viestirn?.n teKnolograa kilydään läp' typografiser kult- tuurin synty, gramofoni, elokuva televisro ovat saaneet omat osuutensa

fiannu Salmi kiinnittyy ranska·

laisesta Annaies-koulukunnasta oolveutuvaan, afjen ja tunte'aen historiaa ki'JOrttavaan utkrrnuspe- ri•lteeseen. Salrnel'e tekno:ogian kehitys on muutakrn ku'n uutte- rien neroJen tai rnullrstavie:; kek- srntöjen kavalkadi. Hän fcaluaa kir- jo

ttaa r11r,

että menneisyyaen ih- miset olisivat <nuuta kuin passriv;- sra, ulkopuolelta tulleiden ajatus- ten heiJastajia. Sal<nen mrssio on kirjorttaa tekno1ogian "vira:lrselle"

histo,Ja!le vastahistorraa, sel1arsta, JOka hahrnottelisr tunteita, jorta tel;niikka on rhrnrsissä kautta vuosrsatoJen synnyttänyt. Näin teknologrnen kehitys saa kulttuu- rista ja elettyä syvyyttä.

Saim; i;moittaa !drjoittavar'lsa mentaalihistonaa, rnentaliteet- tien hrstoriaa. Mentaliteetit ovat tässä Jaottelussa JOtak!l~ yhterstä, ko: lekt, vista, rakenteellrsta Ja usein tiedostamatonta a;nesta.

Kyseessä ovat DurkherMin ko'lek- tirvistef' representaat;oraen kaltar- set mentaaliset rakenteet. Menta-

!iteetrt ovat JOtakin, joka "on usein jäänyt ko!iektrivrseksr tiedos"

tamatto<naksr, ts. tiedosceltuje~

aatte•den ja 'deologroiaen alle"

(s.14)

Mentaalrhistor1a on Sai;ce~

mukaan askel kollektirvisista ra

kenteis:a psykologisoivamoaan suuntaan. Kl;inka pitkä tGo askel on Ja minkälaisen (sosiaali)osyko·

roglan suuntaan/ h1err:an epaselvaksr. Tulk:tsen eron tar- korttavan lähinnii pyrkimysta vält- tää yhden monaliittisen rrer.tal- teetr•t varaan perustuvra selityksiä.

Kyse on s rs- esrmerk.ksr kGittLJu- ntutbnu'csesta tutusta halusta koros:aa err luokkien, sukupuol- ten, etnisten rynmien tai vastaa- vien errty1stil (tällil kertaa mentaa- lista) koke'nusta.

Tä!Ja,sen tutki<nuksen täytynee olla melko lailla tek•jimsä tulkinta- kykyä Ja mielikuvitusta koettele-

vaa: miten hahmottaa

vuosiSå

toja

sitte1 e'äneider ihrlisten arkea, kur sritil on errttä;r mukast, treto"

Ja oier;assa? Entä miten tehdä

päätelmiä reidän bn:erruksis- taan, kun rcirstå ei ole saiiynyt jäi·

kipoivii!e ehkä ;älkeäkään 7 Salmr ratKarsee ongelman etsr- mällä vrhjeitä moninarsista lähteis- tä cunoudesta, romaanersta, elokuvista ja sano<nalehdistä - va·

k:olähteiden l:säksi. Menetelmällä on taatust; aukkoc1sa, mutta esser- den avu!ia lukija ky~eree itse hah·

mottamaan uusra yhteyksiä eri ai- kakausien välillä. Siis perät. inte- r aktrivrnen

Jatkumo vai vallankumous?

Yksr kiqan keske:sistä aJat~rksrsta siis on, että teknisiä murro~sia Ja nerokka1ta ~eksi16rtä kocostava historiankirjo'tus e, ole kovil'kaan kohaallista. Olemrne esi'11erkiksr tot~uneet pitämään kirjapainotai- don syntyä 'val'ankumoksellisena' käänteenä, Jonka jälkeen teollinen

;niormaation tuotanto käynflistyi ja kaikki olr toisin Tärr.än '<ehityk~

sen käynn>stäjäna on totuttu pitä- mään tiettyä marnzria.sta kuita- seppää. Samalla on kuitenkin peittynyt näkyvistä se kehrtys, jOka tuon 'vallankumouksen' arr.eutti

SaiMi osocttaa, että esrmer~rks, kiqojen mekaanisen painoproses- srn syntyrnisellä si;tenkään ollut niin käänteentekevää merkrtystä kurn yleisesti uskotaan.

Eilsinnät(in tJ!ee muistaa, e-::tä rnoret ki~Jan valrr.istarriseer. liitty- vät innovaat'ot o;ivat olemassa jo enne~ srtä, Esimerkrks: parna'Tlr-

nen oli :uotantomenetelmänä käytössa JO vuosisatoja, eikä kir₁a ollut ens'mmåinen laajan lev'k:r saanut graafinen tuote. Kirjaa al- kaisemn-'n pape'ille paineltiin muu~ ncuassa uskonnollista ku- vastoa, jota s1ttec levitettiin mas-

sarnitassa.

K.rJan esteetltce~ muoto se- kään oie rrekaanisen pai•:ooro- sessln seurausta. Siihen vaikuttivat Salmen •11ukaan erityiSeSti käsin- kirJOitetun .':Iljan esteettiset kon- ventiot. Kirpn yletstym•seen vai- ku\tlvat teknologian hsäksi Iie:en- k;n myös markkinat, JOtka nekin

H:\f.JNL ;}:\!.Ml

''Atoomipommilla kuuhun!''

tel<.niil<.an mentt:w.lihistoricta

kehttyivät hitaasti. Salmen mu-

tyhjiöön,

het, ymonärret:y. Kiqan käyttöta- vat ovat kehittyneet tse asiassa vähttellen Ja mutkt~kaasti. Samo1n kirJan synoyttarr.ät aflektit ovat va•hdelieet ylevästä kunnioituk- sesta

syväan

~alveKswntaan.

Salonen mukaan kirjapainotai- don keske,ne~ r~ertaalinen ele- mentti oli utooppinen. Ktfja nän, tt'n aluksi ltutena saarnaamise~

muotona, myöhemmtn tiedon va- io~ lev1ttäjäoä. Suhde klfjaan rPaaräytyi sen mukaan, kenen etuja se palveli. Oman asemansa puo'esta peikäavän katolisen kit··

kon palvelijan mielestä KirJa oli turm,oll,nen ("Kynä on neitsyt,

<if]apa,no huo•a"), bn taas Lut- her kutsui kirjapa notaitoa "Juma- lan korke1mncaksi Ja äärimmätsek- armon osottukseksi" 73).

K rJalla olt olennainen merkitys uudwt ajan alun maailrla'lKuvan rnc~roksessa. Keskiajalla teKsti luettiin ääneen sekä ryrtmässä että yksin. Tuodoin yks'lölhse~ Ja

"ulkisen reseptton välsta rajaa ei ollut olemassa, lu<ututapa olt kol- lektiivinen ja nlensllviren samo·

ja tekstejä luettiin uuoelieen Ja uu- delleen. Raamattu ol1 keskeinen teos, ~ota luKien i~1m1se~ v1ettivät koko elämänsä ja JOnka mulzaan maat!rna pitkälti jäsennett;in

Kollektlivmen 1a intensiivinen lukutana kuitenkin vä1styi yksrlöllt- sen Ja ekste'lsi'visen lukem sen tieltä. Kir;oJa ryrdy:t,in lukemaan, jOtta tutuslutta:sitn uusiin maail- ncoihin. Myös graafisten tuottei- den sisällöt "a es1tysmuodot a!koi- vat eriytyä kir;oJen lisäksi alettiin painaa rP.wn muassa sanorna- akakauslehtiä.

On kuitenktn swtä huomata, että vachemp1 Jukutapa ei ole hä- vinnyt olemaltom.in - kirkkojen JUmalarpalvelukset ~a yliopistojen

!ueonot ovat yhä elävä esimerk- kejä kollektiivisesta lukukult;uuns- ta. YleiserPmin näyttää siltä, että

"van'1at" muodot jäävät usem e:oo~ uusien kanssa. On i1elpoo ennustaa, että näin culee toden- näkösesti myös dtgitaa:isten vies- :irn'en kohdalla käymään. "Van- ha" graafinen ku¹ttuur<

säilyy

muodossa

Uutuudet omaksutaan menneen avulla

Eräs kirjan tärkeimmistä huo- Mtoista on, etcä uusi vtestin ote- taan vastaan ja ymmärretään jo olemassaolevien kautta Ja että vastaanoton muodot määräytyvät sosiaalisesti. Yleisö on useimmiten jolla~in tavo;n eC:ytynyttä.

N1t;;stamme elokuvan histo rianktrJOituksesta, Kuinka yleisö pakeni pelä•essään Lum'i"en vel- :esten kuvaaman junan syöksyvän va!ko!cankaalta pää'leen. Salmi m"istuttaa kuite~kin, että tällaisia ykstaäisiä reaktioita korostarr.alla häivyletään jou~ko tärkeitä eri- tyispiirteitä. Helposti unohtuu, että elokuvan tulo e, väitlämättä

ollut kovinkaan suuri rr.ulltstus rooppalaisten suurkaupunkien yletsöille, Monet olivat JO käynee7 'aterna magica -naytö~sissä :a1 nähneet dik~uvaa kcvaa muunlai- s.ssa yhteyksissä Näin elokuvan idea oli tuttu airaktn osal'e ylei- söstä jo ennen ensincmäistäkaän varstrlaista esitystä.

Elokuvan katse;u ol; al~ua.kot­

na huomattavasti interakt,ivisem- paa Jd 'ahvaanomaisernpaa ku:n nykyinen. Vasta vähitellen eloku-

vaa on alettu katsoa teatterin

muun korkeakulttuurin vastaan- ottokoodin m,;kaisestl kunnioitta- en, hiljaa ja keskntyneest .. 'Hyv1n' Käyttäytyvä yle.sö näyttäa ker:tty- neen yhdessä elokuvan taiteellis- ten ptirtetden kanssa, Samalla ylei- sökin muuttui. Myös porvaris:o koi kitnnostua tästä aikaisemrr,in työväen huviksi luoktteilusta vtes- timestä. Elokuvan katsomish.lt- ruurin muutokset vastaavat kiin- nostavalla tavalla käyttäytymtsen IY'uutoksta teatterissa 1800-luvul- la. Muun muassa Richard Sennett- mukaan tuollo"l leatienyleisö

"s1vilisoitui" ja erottautu¹ "prirni- titvisemmin" käyttäytyvästä :yövä- estöstä.

Elavään kuvaan on iittynyt mo- nenlaisia pelkOJa. Aluksi elokJvaa on pelätty fyysisest:. Kuvat valko- kankaalla ovat ollee' JOUekln uh- kaavac todellista, sarno'n f:lrrin syt:ymisherkkws O'l lisän~yt est- tyks'ssä käyrr1seen liittyvtä pelko- Ja. Täl,aset pe:ct ~orvautuivat myöhemmin laajemmilla ~ulttut;­

•isll,a pe:otlla. Massakelituurin kri1ttkot epäilivät elokuvan aiheut- tavan he.nkistä passtvottumista, yhdenmukaistamista ja epäkriitti- syyttä. Samansuuota1sta raop1oca on peiätly 'llyös kirJallisuuden ja erttyisest1 television atheuttavan.

Samat pelot tuntuvat myös eläva~

tietoKonetden addiktiiviSta luon- netta ko:ostavten par ssa

Miten tunteita tulkitaan?

Monista herkullisista yksityiskoh- dista huolimatta ktqa jättää ,ossa kin määr;n haJanaisen vaiKutel- man. Esimer<:iksi mentaalisen ja mentaliteetin välinen e·o Jäi hie-

rnan

hämäräksi.

Saloni myön:ää tutk muskoh-

teensa ongelmall,suuder ole mahdalista jälki-

milialse' tekijät kullor•:k:n vark:ut:avat ,hrwsten reaktorhm ta; käsltelfaänkö tek- nologian kautta mahdoll:sestr murta sosraalrsia Ja psyykkisrä Jän- r,ittertä. Tästä epävar:nuudes:a kärsii e'1sir1mäisissä

luvtllssaan

myös "A toomipommilla kuu- hunJ" vuosisadar; drriöitå Salmi lukee k~'tenkin vakuuttavan

tuntt;1sest1.

Kr':an lopuksi Saim1 es'ttäa ja- ettei~~. jolla tumerden ja teknir- kan suhdetta voidaan tyypitellä Ens:nnäkin on pai~alraan tarKas- tEclla s'ta välitöntä koi:emusta, joka on teknrs•in :nnovaatio;hin aina liittyy. Tämä kokemus on ek- SIStentiaalista tunnetta, esimerkik- si pelkoa, JOta KOne srnänsä syn- nyttiiä. 1800-luvun alkupoolen Bntarnrassa höycykoneita rikko- neet luddritit käyvät esrmerkrstä rle pyrkivät es+ämäan uus'en tävänentävien koneiden käyt- töinottoa tekstiilitehtarssa riKko- malla tuharsra koneita. Paits työn loppumrsta luddntit pelkäsivät myös koneiden mukanaan tuo- maa voicnakasta elämänmuutosta Ja onnettomuuksra.

Tekn;,kan synnyt:ämä reaktio voi olla myös reaalmen, jo'loin rat- Kaisevaksi rf:uodostL;u havair:to keks:nnön vaikutuksesta, ja tunne määräytyy t:imän havarnnon pe·

rusteella. Es'merkrksi työtä helpot- tav'in keks ntöihin on ollut he:ppo suhtautua ·nyönteisestr

Teknrikan monrMutkaistuessa nyös kokern~.s on alKanut mGtkrs- tua. Samalla keli' tekniika" yhte,s- kunnal:inen vaiKUtusalue on laa- Je~nut, on vaikutuksen arvrorc:tdn punoutunut bviteltu, imaginaari- nen taso. Tällais:a irraginaarrsen tason tun:erta ovat esimerkrks, torveet kiqan, elokuvan tai televi- s<on tuomasta edrstyksestä tai pe- lot niiden r appeuttavasta vaiku- :uksesta.

Seuraava taso oc symbolinen, JOSSa te(nirkka edustaa Jo:akin .aa1empaa ilmrötä - ~öyrykone, JUna, auto, tietokone Jne Tähän Lr+tyy myös sakraali su~de teknak- kaan. Esimerkiksr Wil'iam Blake

höyrykoneen saatana!l,sena pahut.:den ilmentycnänä, pelotta- vana, sotarsana konekulttucJrina,

Jonka vas:akohta on uskonnon tuoma harmor,ia Ja raLha.

Nerjäs taso on filosofinen (tar metafo':nen) taso, jolla kone ruo maariman jäsentärn sen periaa: ..

teen. Tällä tasolla on kyse näke- myksistä, jotka selittävät ihmista rnaai marka kkeotta, Kepler kuvasr universumin jättilärsmäi- seksi keilokoneistoksi, Koneesta tui; yhteis':untia, organisrneja Ja JOpa maaiiMankaikkeu:ta Kuvaava metaiora. Dig :aal.selie sukupol- velle verkosta on tulossa tällainen uusr maa!lrran jäsentämisen pe- rusmetafora

Salm erottelee myös pitkiä ke- MyslrnJo,a, JOtka perustuvat ko- nerden uhkaan tai niiden aiheut- tamaan pelkoon. Pelko oersoona!- l:suuden Ja luovuuden häv'ämises- tä on elänyt kirJasta eteenpäin Elär-nän on nähty !"'rekaniso'tuvan ahdistavassa '11äärin. ;ohtavan tunce-elämän närvetlyrr•seen luo- vuuden <atoamiseen Teknirkal'a on katsottu myös olevan tuhovoi- cnaisra omina:suuksia- esrr-nerkik- s' ydintekno>ogia'1 kactar-na täy- dellisen tuhon unka on Jatkoa prt- i<ään ketJuun.

Ei hme, että voi-

makkaimmat tunrereaktiot liitty- vät juuri tvotantotekni;kkaan. Esr ..

merkiksi lc;ddiitt,er konekammo se:ittyy höyryKoneen kesKeisel'ä asemal

a

tuonaikaisessa tuo:anto- elärr.ässä. Koneen nähtiin syljäyl- tävän käsrtyöläisiä, joten uhka oli seikeä ja konkreettrnen

Luddirttren höyrykoneen peios-

ca

ovat negafrv1set tunteet tekno- lograa kohtaan Kehittyneet ylei- semmäksi ahdrstukseksi, Joka use'n yhdistyy ympäristökatastco- fren uhl<aac'. Ahri'rsws ja epävar- mucs evät ole kJ;tenkaan synnyt Uineet laajoJa kaoinallikkeitä. Kun Nedd Lcdd olr rnonren koneita rik- koneidec yt1ternen proJekti ja n;- .:nrmerkk,, Unabomber ei onnistu- nut saarnaan vas~aavaa lrikettä i<aan.

Mitkä tunteet ovat historiaa?

"Atoomipommi/la kuuhun!" krrJaa lukressa :nieleen hripr kysymys, eikö voimaKkaita cunte;ta korosta- malla unohaeta JOtakin olennaista modernista teknosunteesta Kos-

ka :eknllkka on lomitturut huo- maarnattomaksi osaksi e:ämänTa~

paa, erkö JUUrr tällä itsestäänse'- vyyde'lä ole erityisen suurta men- taalista merk'tys:ä? Teknologia tuo merlie turvallisuuden tunnet- ta, se voi toim1a rituaa~ina, s-:ahJk- sena, persoonall:suuden jatkeena ja erottautumisen välineenä JOUS- tavasti ja tarpeiderrme mukaan.

Mutta ehkä täl:ainen tarkaste,u o!is, vrenyt kirJan näkökulmaa lii- aksr kol,ektirv;sten mentaliteettien suuntaan

Joka tapauksessa "Atoomi- pommil!a kuuhun!" on virkistävää ja aJatuksia herättävää luettavaa.

Erityisen ajankohtaiseksi sen tekee nykyrnen tekninen, kult:uurrnen taloudellinen suhdanne, jossa mo- net kuulevat uuden aikakauden tulevan, digitaaiisen ''cumocJksen' jylisevän. K:rja rnuistuttaa, että tekniikan Ja rnhinillisten käytäntö- jen suhde on loppujen lopuksr h,- taanlaista vuoropuhelua. Ja että suhteemme tekni kkaa~ on koko lailla emot:onaalis:a laatua.

ESA SL~KKUNEN