Miten tukea oppimista organisaatiossa? näkymä

124

EuroPro - European Professional Development Programme - on EU:n COMETT II -ohjelman puitteissa kehitetty eurooppalainen täydennys- koulutusohjelma, jonka rakenne ja laajuus vas- taavat suomalaista PD-ohjelmaa. EuroPro dip- lomin myöntää EuroPro Board, jossa ovat edus- tettuina mm. SEFI ja FEANI, jotka ovat euroop- palaisia insinöörijärjestöjä. Ohjelmaa koordi- noi Teknillisen korkeakoulun Koulutuskeskus Dipoli.

EuroPro tarjoaa organisaatioille systemaattisen ja motivoivan tavan kehittää asiantuntijoita ja projektipäälliköitä organisaation ydinosaamis- alueille. Yksilön kannalta EuroPro-opiskelu on tavoitteellista, juuri oikeaan tarpeeseen kohdis- tuvaa ja johtaa kansainvälisesti tunnustettuun diplomiin. EuroPro-opintojen laajuus on 40 opintoviikkoa, joka koostuu yksilöllisesti koot- tavista moduuleista (korkeakoulujen ja yliopis- tojen kurssit, yksityisten koulutuksen järjestä- jien kurssit, yrityksen sisäinen koulutus, etä- ja itseopiskelu sekä projektityöt).

EuroPro on alkanut öljy- ja kemianalan yrityk- sissä ja parhaillaan se on laajenemassa mm.

ympäristö- ja telekommunikaatioalalle. Suoma- laisista yrityksistä Neste ja Kemira ovat olleet aktiivisesti luomassa ja kehittämässä ohjelmaa.

EuroPro-ohjelmassa on tällä hetkellä 70 opis- kelijaa, joista noin puolet on asiantuntijoita

(kuten tutkijoita tai tuotekehitysinsinöörejä) ja puolet projektipäälliköitä tai osastopäälliköitä.

Opiskelijoiden tyypillinen ikä on 35-45 vuotta.

EuroPro -opiskelu on hyvin joustavaa ja räätä- löityä, mutta edellyttää opiskelijalta paljon it- seohjautuvuutta ja aloitekykyä. Oppijan tueksi EuroPro-opinnoissa on luotu oppijan tukiverk- ko, josta on saatu hyviä käytännön kokemuk- sia jo viiden vuoden ajalta.

Tukiverkko auttaa opiskelijaa suuntaamaan opintojaan organisaation tarpeiden mukaisesti ja kannustaa häntä saamaan opinnot päätök- seen. Elinikäinen oppiminen ja jatkuva opiske- lu, kuten EuroPron suorittaminen, ovat vaati- via haasteita työssä olevalle aikuiselle. Työn ohessa tapahtuva tavoitteellinen opiskelu jää usein kesken, jollei opiskelija saa riittävää kan- nustusta ja tukea ainakin omassa organisaati- ossaan. Tuen saaminen tarvittaessa voidaan varmistaa luomalla jo opintojen alussa oppijal- le tukiverkko, jonka puoleen oppija voi tarvit- taessa kääntyä.

Oppijan tukiverkko

Oppijan tukiverkko (kuvio 1) koostuu opiske- lijan esimiehestä, mentorista (samasta organi- saatiosta), tutorista (professori korkeakoulus- sa) ja opintoneuvojasta (korkeakoulussa). Tu-

Miten tukea oppimista organisaatiossa?

Kokemuksia eurooppalaisesta PD-ohjelmasta EuroPro

Leena Tuomi

KOKEMUKSIA KOULUTUKSESTA

125

AIKUISKASVATUS 2/97

kiverkoston toimijat toimivat rooleissaan va- paaehtoisesti ja oman työnsä ohessa. Jotta ver- kosto toimii tarkoituksenmukaisesti, siinä mu- kana olevat henkilöt tarvitsevat koulutusta roo- liinsa.

E

Esimiehen rooli oppijan tukijana on erittäin tärkeä, sillä hän varmistaa opiskelun rahoituk- sen ja antaa opinnoille organisaation haluamaa suuntaa. Esimiehen tehtävänä on käydä oppi- jan kanssa kehityskeskustelu, jonka tuloksena on kehityssuunnitelma seuraavalle vuodelle tai muulle ajanjaksolle. Kehityssuunnitelman tuli- si olla osa pidemmän aikavälin opintosuunni- telmaa, jonka tavoitteena on esimerkiksi tut- kinto tai jokin muu kokonaisuus. Kehityskes- kustelussa tarkennetaan myös opintosuunnitel- maa ja tehdään siihen tarvittavat muutokset.

Kehityssuunnitelman tulee vastata organisaati- on osaamistarpeisiin, jotka on johdettu organi- saation strategioista ja tavoitteista. Jos tämä kytkentä on löyhä, tavoitteelliselle opiskelulle on vaikea hakea organisaation tukea. Jos taas yrityksessä nähdään, että kehityssuunnitelman toteuttaminen lisää osaamista strategisesti mer- kittävillä alueilla, niin tuen ja kannustuksen saaminen kehittymiselle on todennäköistä.

Esimies kantaa vastuun oppijasta orga-

nisaatiolle. Jos oppijan työsuoritus ei ole odo- tusten mukainen, esimies raportoi siitä omalle esimiehelleen. Esimies onkin usein kiinnostu- nut lyhyen aikavälin tulosten parantamisesta ja kehittämisestä, joka auttaa tekemään työn pa- remmin tänä päivänä tai lähitulevaisuudessa.

Vastuun kantaminen oppijasta organisaatiolle tarkoittaa myös taloudellisen vastuun kantamis- ta. Kehittyminen vaatii yleensä aina jonkinlai- sia taloudellisia ja ajallisia panostuksia. Esimies toimiikin myös sponsorin roolissa.

Esimiehen rooliin kuuluu olla valmenta- jana eli hän asettaa yhdessä oppijan kanssa ta- voitteet oppimiselle, antaa tukea, kannustaa ja antaa palautetta edistymisestä.

Esimiehen rooli ja tehtävät oppijan tuki- verkossa ovat vaativia, mutta ne eivät eroa niistä vaatimuksista, joita hyvälle esimiehelle nyky- ään asetetaan. Kuitenkin on muistettava, että esimiehet itsekin tarvitsevat valmennusta sel- viytyäkseen jatkuvasti kasvavista odotuksista.

M

Oppijan tukiverkossa mentori on vanhempi asiantuntija mielellään samassa organisaatios- sa kuin oppijakin. Hän on oppijan syventymis- kohteen asiantuntija, mutta mentoria voidaan kutsua myös kummisedäksi tai -tädiksi.

TUOMI

Kuvio 1: Oppijan tukiverkon rakenne

126

Mentori ei ole oppijasta vastuussa organisaati- olle eli hänen ei pitäisi olla oppijan esimiehen esimies tai hänen esimiehensä. Mentorin tulisi olla sama henkilö koko tavoitteellisen opiske- lun ajan, koska esimiehet usein vaihtuvat orga- nisaatiomuutosten myötä.

Mentorin kanssa keskusteltaessa oppijan omat toiveet ja tavoitteet ovat etusijalla. Kes- kusteluissa käsitellään oppijan omia urasuun- nitelmia pitkälläkin aikavälillä ja lyhyen aika- välin suunnitelmia siitä, miten pitkän aikavä- lin tavoitteet saadaan toteutettua. Mentorin pitäisi mielellään olla kokeneempi alallaan kuin oppijan ja hänen tulisi tuntea yrityksen historia ja toimintatavat hyvin. Mentorilla pitää olla visioita siitä, mihin ala on menossa ja millaisia muutoksia on tulossa, jotta hän osaa antaa neu- voja oppijan opintojen suuntaamisesta ja opin- tosuunnitelman sisällöstä.

Mentorin avulla oppija voi päästä hyö- dyntämään mentorin kontaktiverkostoa. Men- tori voi esitellä oppijan tietyille henkilöille esi- merkiksi kehitysprojektiin tarvittavien tietojen hankkimiseksi. Mentorille kuuluu lisäksi samoja tehtäviä kuin esimiehelle eli opintoraporttien lu- keminen ja kommentointi, kannustaminen ja tukeminen.

Hyvän mentorin löytäminen omasta or- ganisaatiosta voi olla ongelmallista, varsinkin pienissä organisaatioissa. Jos sopivaa mentoria ei löydy omasta yrityksestä, voi sellainen löy- tyä alan järjestöstä tai jostain muusta yrityk- sestä. Hyvä mentori on alansa tunnustettu asian- tuntija, kiinnostunut ihmisistä, omaa laajan kontaktiverkoston ja hyvät vuorovaikutustaidot ja on sopiva roolimalli oppijalle.

T

Tutori on oppijan syventymiskohteen akatee- minen asiantuntija, useimmiten professori yli- opistossa tai korkeakoulussa. Oppijan tukiver- kossa tutori tuo organisaation ulkopuolisen näkemyksen oppijan suunnitelmaan ja projek- titöihin. Näin varmistetaan, että yritys saa uu- sia näkemyksiä ja ideoita, puolueettoman arvi- oinnin esimerkiksi projektitöissä ja mahdolli- suuden hyödyntää kehitysprojekteissa uusinta tutkimustietoa alalta.

Tutori on se taho, joka viime kädessä päättää opintojen laajuuden arvioinnin eli projektitöi- den opintoviikotuksen. Lähes kaikissa tutkin- toon tähtäävissä opinnoissa on laajempi pro- jektityö, joka yhdistetään oman työhön. Jos työn laajuutta eli opintoviikkomäärää ei ole etukä- teen määrätty, tarvitaan alan asiantuntija eli tutori arvioimaan laajuus. Tutori arvioi myös työn laatua, jotta vaatimustaso pidetään riittä- vän korkealla.

Tutori voi myös vetää oman alansa opin- toryhmää, jonka tavoitteena on tukea ja edis- tää ryhmän jäsenten oppimista. Opintoryhmäs- sä jäsenet kuulevat alan kuulumisia niin tuto- reilta kuin muilta opiskelijoilta ja saavat apua opintoihin liittyvissä ongelmissa. Opintoryhmän tapaamiset kahdesta kolmeen kertaa vuodessa antavat konkreettisia välitavoitteita opiskelijal- le. Opintoneuvoja auttaa opiskelijaa löytä- mään oman alansa tutorin. Tutoriksi etsitään henkilö, joka on alansa arvostettu asiantuntija ja on kiinnostunut ohjaamaan työnsä ohessa opiskelevia.

O

Opintoneuvoja työskentelee korkeakoulussa tai yliopistossa. Hänen tehtävänään on auttaa opis- kelijaa tutkinnon ja opintojen suorittamiseen liittyvissä asioissa sekä antaa tukea ja kannus- taa oppijaa etenemään opinnoissa.

Opintoneuvojan tulee hallita eri tutkin- tojen ja diplomien vaatimukset, jotta hän tie- tää, millaisia opintoja kyseiseen tutkintoon hy- väksytään ja miten ne hyväksyttävästi suorite- taan. Opintoneuvoja ohjaa oppijaa löytämään oppijalle sopivaa koulutusta, kuten täydennys- koulutuskursseja tai yliopiston peruskursseja.

Tätä varten opintoneuvojalla täytyy olla hyvät tiedonlähteet ja koulutusalan tarjonnan tunte- musta. Opintoneuvojan tulee tuntea suomalai- nen koulutusjärjestelmä riittävän hyvin, jotta hän tietää, mitä eri koulutus- ja opetusväyliä on kyseiselle oppijalle tarjolla ja miten niihin pääsee. Muiden maiden koulutusjärjestelmien tuntemus tulee tarpeelliseksi silloin, kun oppija on suorittanut ulkomailla opintoja ja haluaa ne

KOKEMUKSIA KOULUTUKSESTA

127

AIKUISKASVATUS 2/97

Tarpeet/Vaatimukset Sisältö

Organisaatio ESIMIES MENTORI

-organisaation osaamistarpeet - tiedon soveltaminen organisaatiossa

Taulukko 1. Oppijan tukiverkon roolien painotus

TUOMI

osaksi jotain tutkintoa. Opinnot täytyy yhteis- mitallistaa eli Suomessa opintoviikottaa.

Opintoneuvoja auttaa oppijaa tekemään henkilökohtaisen opinto- tai kehityssuunnitel- man. Tässä roolissa hänen tehtävänään on esit- tää oikeita kysymyksiä, joihin oppijan pitää itse löytää vastaukset. Opintoneuvoja auttaa löytä- mään sopivia opintomoduuleja, kunhan ensin tiedetään, mitä uutta osaamista henkilö todella tarvitsee.

Opintoneuvoja huolehtii lisäksi opinto- jen hallinnollisista asioista, kuten opiskelijaksi hyväksymisistä, opintorekisterin ylläpidosta ja diplomista.

Yhteenveto oppijan tukiverkosta Tässä esiteltyyn oppijan tukiverkkomalliin on otettu mukaan pitkäkestoisten täydennyskou- lutusohjelmien suorittamisen kannalta tärkeim- mät toimijat. Oppijalle muita tärkeitä tukijoi- ta, joita tässä ei ole tarkasteltu, ovat muut opis- kelijat, työkaverit ja kolleegat, perhe, sukulai- set ja ystävät. Työn ohessa ja työssä opiskelu vaikuttaa opiskelijan koko elämään.

Oppijan tukiverkon eri toimijoiden roo- leja voidaan tarkastella myös sitä kautta mitä oppija kultakin toimijalta saa. Kunkin toimi- jan antama lisäarvo oppijalle voidaan jakaa oppimisen sisältöön tai organisaation tarpeisiin ja tutkintovaatimuksiin. Tällöin saadaan tau- lukossa 1 esitetty nelikenttä kunkin roolin pai- notuksesta.

EuroPron projektipäällikkö Leena Tuomi, EuroPro-tutkinnon suorittanut ja tutorointia köyttänyt R&D Associate Heidi Österholm Nesteeltä sekä tutor, Teknillisen korkeakoulun kemian professori Jukka Seppänen. Heidi kartut- ti asiantuntemustaan Nesteen kannalta tärkeällä kemian erityisalueella, missä tietämys haettiin ulkomailta.

"Kokemuksieni mukaan tavoitteenmäärittelyn ohella osapuolten aito sitoutuminen täydennyskoulutushankkee- seen on onnistumisen edellytys", sanoo Jukka Seppänen. Siksi esimerkiksi esimiesvaihdos tai organisaatiomuu- tos saattavat tuoda ongelmia työnantajan sitoutumisessa.

Korkeakoulu OPINTONEUVOJA TUTORI

-tutkintovaatimukset - opintojen tieteellisyys