• Ei tuloksia

Uudelleentulkitut Augustinuksen diakonit näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Uudelleentulkitut Augustinuksen diakonit näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

DIAKONIAN TUTKIMUS 1 – 2020

96

Heti alkuun on tunnustettava, ettei tämä arvostelu ole, eikä tehtävän mahdot- tomuuden vuoksi yritäkään olla, täysin puolueeton. Tilburgin yliopiston ekse- getiikan professori Bart J. Koet toimi vastaväittäjänäni ja olemme muutoinkin tehneet yhteistyötä diakonian tutkimukseen liittyvien projektiemme parissa viime vuosina. Kun siis luin hänen tuoretta kirjaansa, en voinut olla kuvitte- lematta kirjoittajan lempeää puheääntä tekstin takana. Kirja myös pohjautuu osittain Koetin What did deacons do? -kongresseissa pidettyihin esityksiin, joita olin seuraamassa. Vaikka en allekirjoita kaikkia Koetin painotuksia, voin lämpöisesti suositella kirjaa sekä kirkkoisä Augustinuksesta että yleisesti var- haiskirkon ajan diakoniasta kiinnostuneille lukijoille.

Koet on jakanut tutkimuksensa kahdeksaan lukuun. Kolme ensimmäistä käsittelevät uudelleenmääriteltyä diakoni-käsitettä. John N. Collinsia seura- ten Koet luo ensin katsauksen Uuden testamentin aikana kirjoitettujen kristil- listen ja ei-kristillisten tekstien tapaan käyttää diakonos-käsitettä. Hän myös pohtii diakoneja ja diakonian virkaa varhaisessa kirkossa. Erityisesti kaksisäi- keisen viran kehitystä on tarkasteltu huolellisesti. Lukujen tavoite on taus- toittaa seuraavien lukujen analyysiä. Määritellyt käsitteet ja kysymyksenaset- telut tulevat uudelleen vastaan, kun Koet käsittelee Augustinuksen tekstejä.

Ensimmäisissä luvuissa luotu katsaus ja käsitteenmäärittelyt ovat kuitenkin hyödyllisiä myös lukijoille, jotka ovat kiinnostuneita yleisesti varhaiskirkon diakoniasta.

Neljännessä luvussa Koet siirtyy Augustinukseen. Kirkkoisän henkilö- historia ja Augustinus-tutkimuksen näkökulmat tulevat tarkastelluiksi ensin, mikä luo uskottavan ja ymmärrettävän pohjan myöhemmin esitettäville var- sinaisille tuloksille. Tulokset esitetään luvuissa 5-7. Koetin mukaan Augus- tinuksen teksteissä diakoneille piirtyy useita rooleja: Diakoni on sekä vies- tinviejä, evankelista että saarnaaja. Koetin kuvaus diakonin tehtävänkuvasta

Uudelleentulkitut Augustinuksen diakonit

Bart J. Koet

The Go-Between. Augustine on Deacons. Leiden: Brill. 2019.

169 s.

https://doi.org/10.37448/dt.91713

DT1-20.indd 96 3.6.2020 16.37

(2)

DIAKONIAN TUTKIMUS 1 – 2020 97 vastaa siten hyvin Collinsin määrittelemää Uuden testamentin diakonien go- betweeen -luonnetta.

Augustinuksen teksteissä diakonit tulevat esille monin tavoin tekstilajis- ta riippuen. Systemaattista esitystä heidän toimenkuvastaan, esimerkiksi ju- malanpalveluksen yhteydessä, ei kirkkoisä ole kirjoittanut. Sitä vastoin hän on esimerkiksi saarnannut monista pyhistä diakoneista. Hajanaisista lähteistä huolimatta Koet on pystynyt muodostamaan kattavia linjoja Augustinuksen diakoni-käsityksestä. Analyysi keskittyy pelkästään miesdiakoneihin, sillä kaikki lähdeteksteistä esille tulevat diakonit ovat miehiä. Kirjan viimeinen, johtopäätöksiä käsittelevä, luku on hyvin selkeä ja tiivistää teoksen olennaisen sisällön. Suosittelenkin aloittamaan lukemisen siitä.

Teos on perusteellinen, tiivis ja kattava. Erityisesti pidän selkeästä cursus honorum -kehityksen analyysista, jollaista olen aiemmin etsimällä etsinyt. Mi- nun on kuitenkin vaikea arvioida, avautuuko kirjan punainen lanka yhtä sel- keästi lukijalle, joka ei ole pohtinut samoja kysymyksiä useiden vuosien ajan.

Ehkä kokonaisuus hahmottuu hänen mielessään hajanaisempana. Sen sijaan ihailen Koetin tapaa aloittaa luvut. Kauniisti kirjoitetut narratiivit vievät mie- len kuin itsestään aiheen äärelle. Koet ei kirjoita tieteellistä tekstiä tylsästi.

Koet liittää taidokkaasti uuden diakonian tutkimuksen osaksi nykyistä Augustinus-tutkimusta. Brill’s Studies in Catholic Theology -sarjassa julkais- tu teos ei kuitenkaan ole merkittävä kontribuutio pelkästään akateemisesta vaan erityisesti roomalais-katolisen kirkon näkökulmasta katsottuna. Katolis- ten teologien keskuudessa uudelleentulkittu diakoni-käsite ei ole saanut yhtä kiinnostunutta vastaanottoa kuin protestanttisessa kontekstissa. Siten kato- lisen tutkijan (ja diakonin) oman kirkkonsa korkeasti arvostamaa kirkkoisää koskevaa tutkimusta ja uutta diakonian paradigmaa yhdistävä teos voi avata monen lukijan silmiä. Teoksella onkin varmasti annettavaa katolisessa kirkos- sa parhaillaan käytäville diakoniaan liittyville keskusteluille.

Eräs asia jäi askarruttamaan minua kirjaa lukiessani. Esipuheessaan Koet pitää diakoneja seurakunnan avustavina johtajina (”assistant leaders”). Juu- tuin tässä samaan vanhaan pähkinään kuin monesti aikaisemminkin. Minkä vuoksi diakonien rooli seurakunnan johtajan agentteina tekee automaattisesti heistä itsestäänkin johtajia? Jos sinä löydät kirjasta vastauksen tähän pieneen suureen kysymykseeni, vinkkaathan minulle. Kiitos jo etukäteen!

Pauliina Pylvänäinen

DT1-20.indd 97 3.6.2020 16.37

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Adlerin ja Heckscherin pää- väittämän mukaan tietointensii- visessä taloudessa lojaalisuus ja luottamus ovat tärkeämpiä kuin koskaan, ja uuden tyyppinen.. luottamus olisikin

Yksinkertaisesti selitettynä tämä tarkoittaa, että tekstin ei voi sanoa olevan yksinomaan ”toinen”, jota minun tulee tutkijana ”ymmärtää” ja ”kuunnella”, sillä

Keskityn seuraayassa viestin poetiikkaan, ja lähtökohtani on, että verkkokirjoitta- misessa poeettisen teon kohteeksi tulee ajatella viesti kokonaisuudessaan. Siihen

Jo nimettyjen lisäksi haluamme kiittää myös kaikkia kirjoittajia, jotka ovat ahkerasti työskennelleet tekstiensä kanssa ja parantaneet niitä sekä toimittajien

Sen sijaan keskitytään naisten pienoiselä- mäkertoihin, joita Marholm kirjoitti – hän kirjoitti sekä Victoria Benedictssonista että Amalie Skramista – sekä tarkastellaan

Kun työskentelemme tieteellisen tutkimuksen synteettisessä kielijärjestel- mässä työskentelemme samalla melko kaukana niistä asioista, joita lopulta tut- kimme, eli

Uuden vuosituhannen alkuvuosina on ilmestynyt useita suomen kielen alaan kuuluvia kirjoja, joissa tavalla tai toisella tutkitaan tekstejä: Teksti työnä, virka kielenä (Heikkinen

Tietoa pitäisi voida tarjota oikeaan aikaan, sen pitäisi olla tarvetta vastaavaa ja siinä pitäisi huomioida myös tie- teellistä tietoa kevyemmät lähestymistavat, kuten