58 T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 2 / 2 0 1 6
Tieteessä tapahtuu -lehdessä (1/2016) professo- ri Marina Heinonen kirjoitti otsikolla ”Rikka rokassa – onko ruokamme turvallista?” Elintar- vikealalla eri tehtävissä, myös teollisuudessa pit- kään toimineena yhdyn moniin hänen ajatuk- siinsa. Parissa kohdassa hän kuitenkin sortuu epätieteelliseen ja harhaanjohtavaan viime vuo- sisadan liturgiaan.
”Tyydyttynyt rasva, suola ja sokeri ovat usean eri sairauden riskitekijöitä.” Puuttumatta tässä suolaan ja sokeriin, kysyn Heinoselta, mihin sai- rauksiin hän viittaa mainitessaan tyydyttyneen rasvan? 1950-luvulla luotiin virheellisin perus- tein niin sanottu lipidihypoteesi tyydyttyneen rasvan ja sydän- ja verisuonisairauksien väli- sestä suorasta yhteydestä. Tähän vanhaan tie- toon Heinonen perustaa ylimalkaisen heittonsa.
Uudenaikainen 2000-luvun tiede on yksiselittei- sesti kumonnut lipidiolettamuksen. Laajat, sato- jatuhansia henkilöitä ja miljoonia seuranta- vuosia kattavat meta-analyysit osoittavat, että tällaista yhteyttä ei ole (Mente ym. 2009; Skeaff ja Miller 2009; Siri-Tarino ym. 2010; Chowdhu- ry ym. 2014). Vastakkaisia analyysejä ei ole.
Lipidihypoteesia vielä puoltavat esittävät vii- meisenä, kasvot pelastavana oljenkortenaan niin sanotun korvaushypoteesin. Sen mukaisesti kor- vaamalla tyydyttynyttä rasvaa tyydyttymättö- millä sydän- ja verisuonisairauksien riski piene- nee. Tästä pyritään tekemään johtopäätös, että tyydyttyneet rasvat olisivat haitallisia. Ei se näin mene. Eiväthän tyydyttyneet rasvat muutu hai- tallisiksi, jos lisäämme ravintoon monityydyt- tymättömiä rasvahappoja, omega-6 linolihap- poa (LA) ja omega-3 alfa-linolihappoa (ALA).
Lisäys kertoo vain, että ravinnostamme jossain määrin puuttuu näitä välttämättömiä rasvahap- poja, etenkin ALAa suhteessa LAhan (Ramsden
ym. 2010, 2013). Tämän suhteen korjaaminen on olennainen asia.
Heinonen vihjaa ”kovaa rasvaa sisältäviin maitotuotteisiin”. Rasvaisten maitovalmisteiden tai maitorasvan ei ole koskaan tieteellisesti osoi- tettu liittyvän sydän- ja verisuonihaittoihin. Sen sijaan on osoitettu, että ne ehkäisevät sydänin- farkteja (Praagman ym. 2016) ja tyypin 2 diabe- testa (Ericson ym. 2015).
Heinonen sortuukin epätieteelliseen sanan- käyttöön käyttäessään terminologiaa ”kova” ja
”pehmeä” rasva. Ravitsemusfysiologia ei tunne tällaisia termejä. Yhdessäkään vakavasti otetta- vassa tieteellisessä julkaisussa ei näitä tunneta eikä kukaan edes osaa määritellä niitä. Nehän ovatkin fysiikan piiriin kuuluvia termejä. Nämä sanonnat ovat kasviöljy- ja margariiniteollisuu- den mainosnikkareiden virittämiä kaupallisia sloganeita. Tähän viritykseen ravitsemusvalista- jat ja sitten heidän perässään media ovat men- neet.
Jos nyt kuitenkin joku haluaisi käyttää termiä
”kova rasva”, täytyisi katse kääntää margariinien valmistusteknologiaan. Margariiniteollisuuden keskeinen ongelmahan on, miten saada juokse- vat, luontaiset kasviöljyt rasiassa pysyviksi kiin- teiksi tuotteiksi. Se on tehty ja tehdään synteetti- sen kemian keinoin. Vuosikymmenet käytettiin katalyyttistä osittaishydrausprosessia. Siinä syn- tyy todellisia ”kovia” transrasvahappoja kiin- teyttämään luontaiset kasviöljyt. Jo 1990-luvulla osoitettiin, että transrasvat aiheuttavat sydän- ja verisuonisairauksia ja -kuolemia. Tästä kaikki asiantuntijat ovat nykyisin yksimielisiä. Kuiten- kin margariinit ja kasvirasvaseokset markkinoi- tiin ”sydänterveellisinä pehmeinä” rasvoina aina vuosituhannen loppuun saakka. ”Pehmeä”-ter- mi ja transrasvat tekivät vuosikymmenien ajan
Onko ruokamme turvallista?
Kari Salminen
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 2 / 2 0 1 6 59 sydäntuhojaan. Margariiniteollisuus onkin pää-
osin luopunut osittaishydrausprosessista.
Ongelma jäi: miten nyt sitten juoksevat, luon- taiset kasviöljyt saadaan kiinteiksi margariineik- si? Avuksi on otettu toinen synteettisen kemian keino, katalyyttinen vaihtoesteröinti. Se tuottaa kymmeniä ”kovia” uusrasvoja, joita ravinnos- samme ei koskaan aikaisemmin ole ollut. Niiden turvallisuudesta emme tiedä mitään. Muutamia lyhytkestoisia tutkimuksia on tehty ristiriitaisin tuloksin. Yhtään pitkäkestoista tutkimusta nii- den vaikutuksista ei ole. Vaihtoesteröidyt rasvat livahtivat ruokavalioomme ennen toukokuuta 1997 voimaan tullutta Uuselintarvikeasetusta ja sen edellyttämiä turvallisuustutkimuksia. Ne markkinoidaan nyt ”pehmeinä” rasvoina, mutta valmistusaineluettelossa vaihtoesteröityjä rasvo- ja ei avoimesti mainita. Elintarviketietoasetus kuitenkin edellyttää kaikkien valmistusaineiden selkokielistä ilmoittamista elintarvikepakkauk- sissa. Miksi vaihtoesteröityjä uusrasvoja piilotel- laan? Kiinnitin asiaan huomiota jo vuonna 1990 (Salminen 1990, 2015). Eikö Heinosenkin pitäisi tuoda esille juuri tämänkaltaista pohdintaa?
Heinonen kirjoittaa ”Ruoan prosessointikin tarkoittaa tavallista ruoan valmistusta, jota teh- dään myös kotikeittiössä”. En ole vielä nähnyt ainuttakaan kotikeittiötä, missä harrastettaisiin katalyyttistä hydrausta tai katalyyttistä vaihto- esteröintiä. Ei pidä luoda liian sinisilmäistäkään kuvaa elintarvikeprosesseista.
Kirjallisuus
Chowdhury, R., Warnakula, S., Kunutsor, S. ym. (2014) Association of dietary, circulating, and supplement fatty acidswith coronaryrisk: a systematic review and meta-analysis. Am Intern Med 160:398–406.
Ericson, U., Hellstrand, S., Brunkwall L ym. (2015) Food source of fat clarify the inconsistent role of dietary fat intake for incidence of type 2 disbetes. Am J Clin Nutr 101:1065–80 (ks. myös julkaisun sisältämät viitteet).
Mente, A., de Koning, L., Shannon, H. S. ym. (2009) A Sys- tematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link between Dietary Factors and Coronary Heart Dis- ease. Archiv Intern Med 169:659–69.
Praagman, J., Beulens, J. W. J., Allsema, M. ym. (2016) The association between dietary saturated fatty acids and ischemic heart disease depends on the type and source of fatty acid in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition – Netherlands cohort. Am J Clin Nutr doi: 10.3945/ajcn.115.122671 (ks. myös jul- kaisun sisältämät viitteet).
Ramsden, C. E., Hibbeln, J. R., Majchrzak, S. F. ym. (2010) n-6 Fatty acid-specific and mixed polyunsaturated dietary interventions have different effects on CHD risk: a meta-analysis of randomized controlled trials.
Brit J Nutr 1586–1600.
Ramsden, C. E., Zamora, D., Leelarthaepin, B. ym. (20013) Use of dietary linoleic acid for secondary prevention of coronary heart disease and death: evaluatuation of recovered data from Sydney Diet Heart Study and updated mera-analysis. Brit Med J s46:e8707.
Salminen, K. (1990) Ravinnon tyydyttyneet ja tyydyttymät- tömät rasvat. Duodecim 106:1684–85.
Salminen, K. (2015) Toistaako kasviöljyjen kovetuksen his- toria itseään? Duodecim 131:1271–72.
Siri-Tarino, P. W., Sun, Q., Hu, F. B. ym. (2010) Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 191:535–40.
Skeaff, C. M. ja Miller, J. (2009) Dietary Factors and Coro- nary Heart Disease. Summary of Evidence from Pro- spective Cohort and Randomised Controlled Trials.
Am Nutr Metab 55:173–201.
Kirjoittaja on professori.
PALKITTUJA
Suomen Kulttuurirahasto jakoi apurahoina ennätykselliset 25 miljoonaa euroa vuosijuh- lassaan. Tieteen hakemusmäärä kasvoi, mut- ta taiteen laski. Hakijoista 12 % sai apurahan.
Säätiön palkinnon saivat evoluutioekologi- an professori Hanna Kokko, muusikko Karri (Paleface) Miettinen sekä valtio-opin emeritus- professori Jaakko Nousiainen.
Toinen akateemikko Leena Palotien elämän- työtä kunnioittava tiedepalkinto (Leena Pelto- nen Prize for Excellence in Human Genetics) on myönnetty vain 33-vuotiaalle, maailmankuu- lulle tilastollisen genetiikan menetelmien kehit- täjälle, Harvardin yliopiston Broad-instituutis- sa työskentelevälle tohtori Benjamin Nealelle.
Kehittämiään menetelmiä Neale on käyttänyt erityisesti neuropsykiatristen sairauksien gene- tiikan selvittämiseen.
