• Ei tuloksia

Tekoäly tieteenalojen dialogissa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tekoäly tieteenalojen dialogissa näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

52 TIETEESSÄ TAPAHTUU 4 2021 TIETEENALAT DIALOGISSA

TIETEENALAT DIALOGISSA

TEKOÄLY JA ALGORITMIT

Teemakokonaisuuden kirjoittajat ovat valtiovarainministeriön asettaman valtakunnallisen tekoäly ja digitalisaatiotutkimuksen asiantuntijaryhmän jäseniä. Kirjoitukset perustuvat syyskuussa 2020 järjestetyn asiantuntijaryhmän seminaarin ”Tekoäly ja algoritmit: Millainen tulevaisuus meitä odottaa?”

paneelikeskusteluille.

TEKOÄLY

TIETEENALOJEN DIALOGISSA

ANNA-MARI RUSANEN

Tekoälyn tai laajemmin älykkäiden teknologioiden tutkimus on aina perustunut tieteenalojen dialo- gille. Tekoälytutkimus syntyi kesällä 1956, kun joukko tutkijoita vetäytyi Darthmouthin yliopis- ton kesäseminaariin pohtimaan, kuinka ajattelua voitaisiin mallintaa laskennallisesti. Tutkijoiden joukossa oli mm. matemaatikkoja, informaatioteo- reetikkoja, tietojenkäsittelytieteilijöitä sekä käyt- täytymis- ja kielitieteilijöitä.

Myös monet nykyisen tekoälytutkimuksen kes- keiset menetelmät ovat syntyneet usean tieteen- alan vuoropuhelun pohjalta. Esimerkiksi vahvis- tusoppimisalgoritmien perusajatuksen kehittivät 1900-luvun alun behavioristit, ja niiden algoritmi- nen kuvaus 1970- ja 1980- luvulla puolestaan syn- tyi tietojenkäsittelytieteilijöiden ja matemaatikko- jen yhteistyön tuloksena. Myös soveltava tutkimus perustuu tyypillisesti eri alojen yhteistyölle. Esi- merkiksi vahvistusoppimisalgoritmeihin perustu- vien robotiikan sovellusten motorisen toiminnan- ohjauk sen tutkimuksessa on ihmisten ja muiden eläinten liikkumisen tutkimus ollut keskeinen läh- de.

Tieteenalojen dialogia tarvitaan myös teko- älyn käytön ja sen seurausten tutkimuksessa. Te- koälytutkimuksen tavoitteena ei ole simuloida tai toisintaa nimenomaan ihmisen käyttäytymisen tai toiminnan muotoja, vaan kehittää ylipäätään älykkäästi toimivia järjestelmiä. Mitä enemmän te- koälyohjelmistoihin rakennetaan ominaisuuksia, jotka poikkeavat ihmisen tiedonkäsittelystä, sitä enemmän tarvitaan tutkimustietoa ihmisen ja ko- neiden välisestä yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta ja sen reunaehdoista.

Erityisen keskeiseksi teema nousee, kun mie- titään nykyisiä teknologioita laajemmassa sosio- teknisessä kontekstissa. On tärkeää käydä laa- ja-alaista tutkimuspohjaista dialogia siitä, miten teknologia muuttaa käytäntöjä ja vaikuttaa yh- teiskuntaan. Kuten Sarkoma ja Laitinen kirjoi- tuksessaan toteavat, myös teknologiakehityksen päämääristä on käytävä monialaista keskustelua.

Toisaalta, kuten Blomqvist, Ruckenstein ja Saran- to huomauttavat, tekoäly tai teknologiat eivät it- sessään edistä päämääriä tai toivottavia käytäntö- jä. Tavoitteiden asettamisen lisäksi tarvitaan myös tutkimusta esimerkiksi erilaisen tiedollisen vuoro- vaikutuksen muotojen tai organisaatioiden käytän- töjen yhteensovittamisesta.

Tieteenalojen dialogin tarve on tunnistet- tu myös julkisessa hallinnossa. Tekoäly- ja algo- ritmisaatiokehityksen vaikutukset yhteiskuntaan ovat poikkeuksellisen laajoja. Ne läpileikkaavat kaikki yhteiskunnan osa-alueet terveydenhuollosta

(2)

TIETEESSÄ TAPAHTUU 4 2021 53

työelämään, taloudesta julkisiin palveluihin, kou- lutukseen ja vapaa-aikaan. Vaikutuksien ymmärtä- miseksi ja ennakoimiseksi myös hallinnossa tarvi- taan yhä enemmän tutkimuspohjaista, laaja-alaista ja monipuolista tietoa tekoälykehityksestä.

Valtiovarainministeriö asetti valtakunnallisen tekoäly ja digitalisaatiotutkimuksen asiantuntija- ryhmän vuonna 2020. Ryhmän tehtävänä on käydä keskustelua ajankohtaisista tekoälyyn tai digitali- saatioon liittyvistä kysymyksistä sekä ottaa kan- taa esimerkiksi sääntelyhankkeiden tapaisiin toi- menpide-ehdotuksiin. Asiantuntijaryhmän työ on jo osoittautunut arvokkaaksi. Se tarjoaa myös esi- merkin, kuinka tieteenalojen dialogi voi laajentua aidoksi, hedelmälliseksi ja merkittäväksi vuoropu- heluksi tiedeyhteisön ja hallinnon välille.

Kirjoittaja on kognitiotieteen yliopistonlehtori Helsingin yliopis- tossa ja toimii tekoälytutkimuksen yhteiskunnallisten ja tieteel- listen kysymysten erityisasiantuntijana valtiovarainministeriös- sä. Hän on valtakunnallisen tekoäly- ja digitalisaatiotutkimuksen asiantuntijaryhmän pääsihteeri.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tämä sivuaa perinteistä frame-ongelmaa: Jos Go on täs- sä mielessä pelinä sensitiivisempi kyvylle keskittyä olennaiseeen kuin esimerkiksi šakki, niin osoittaa- ko AlphaGo

Tule- vaisuuden visio roboteista, jotka olisivat moraalisia toimijoita, edellyttää tästä näkökulmasta laadullista hyppyä, ja on epäselvää, voivatko koneet tulevaisuu-

Toimijat ovat keränneet dataa jonka käyttäjät ovat merkinneet ilmaiseksi ja huomaamatta osana käyttöä..  aalto – yritys-tekoäly: Yritys kerää dataa asiakkaistaan ja

Arkiset nykysovellukset ovat ehdotuksia käyt- täjille: Ostit juuri muistitikun, ja käyt- täjädatamme perusteella saattaisit olla kiinnostunut myös sankakuulokkeista

Väitän, että naiset ja koneet liittyvät toisiinsa tavalla, joka ei ole mielenkiintoinen vain naisliikkeen ja naistutkimuksen näkökulmasta, vaan ratkaiseva myös tietokonetutkimuksen

Her-elokuvaa on aiemmin analysoi- tu useissa tutkimuksissa, jotka keskitty- vät muun muassa tekoälyn tulevaisuu- teen (Sejonha 2014), kyberneettiseen subjektiviteettiin

Tekstin pitää toki itse asian esittämisen lisäksi saada lukija kiinnostuneeksi, auttaa häntä ymmärtämisessä jne.... Tutkielma tai muu tieteellinen julkaisu

Tekoälyä hyödyntävän robotiikan avulla voidaan tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella jo tänä päi- vänä ratkaista esimerkiksi sadon laaduntarkkailuun, sekä maanviljelyn