BARO, AAD CAAWISIDE

(1)

- Ensiapuopas somaliyhteisölle

Ali, Sumayo Sugulle, Khadra

2019 Laurea

(2)

- Ensiapuopas somaliyhteisölle

Sumayo Ali & Khadra Sugulle Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö

Toukokuu 2019

(3)

Ensiapuopas somaliyhteisölle

Vuosi 2019 Sivumäärä 37

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa selkeä ensiapuopas, joka on suunnattu somaliyhteisölle. Tavoitteena oli tuottaa kaksikielinen opas, suomenkielinen sekä sen perusteella käännetty somalin kielinen versio. Somalin kielisestä oppaasta hyödyn tulevat saamaan somalialainen yhteisö ja suomen kieltä taitamattomat. Oppaan suomenkielistä versi- oita voidaan hyödyntää somalin kieltä taitamattomien kanssa.

Opas on tehty yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Korson toimipisteen edustajien kanssa.

Opinnäytetyön kohderyhmänä on somaliyhteisö, jonka äidinkielelle opas on käännetty. Yhtei- sön lisäksi opinnäytetyötä voi jatkossa hyödyntää myös ensiapukoulutuksissa.

Opinnäytetyön kirjallinen tietoperusta perustuu ensiaputeoriaan ja ensiapuaiheet määritteli- vät oppaassa käsiteltävänä olleet aiheet. Luotettavaa aineistoa kerättiin Suomen Punaisen ristin kautta kirjallisessa ja sähköisessä muodossa.

Oppaan käyttöönotto tapahtui työelämänkumppanin järjestämän koulutuksen yhteydessä, jonka tarkoituksena oli oppaan käytännönläheisyyden tarkasteleminen ja sen käytön luotettavuuden toteaminen. Koulutustapahtumaan osallistuneet ihmiset saivat antaa palautetta vapaaehtoisesti, anonyymisti ja heidän antamien palautteiden avulla haluttiin saada jatkokehit- tämistä varten ideoita. Osallistujien itsemääräämisoikeutta kunnioitettiin antamalla heille mahdollisuus osallistumiseen ja palautteen antamiseen vapaaehtoisesti

Tulokseksi palautteiden perusteella havaittiin oppaan tarpeellisuus ja käytännönläheisyys. Ke- hittämisehdotus oppaan jatkolle voisi olla kuvien lisääminen ja aiheiden yksityiskohtaisempi käsittely. Ehdotukseksi saatiin myös opetusvideon tuottaminen oppaan materiaaleista, sillä ensiapumateriaaleja ei löydy Suomesta somalin kielellä.

Asiasanat: opas, ensiapu, terveyden edistäminen, maahanmuuttaja, somali

(4)

Sumayo Ali & Khadra Sugulle

First aid guide for the Somali community

Year 2019 Pages 37

The purpose of this functional thesis was to produce a clear first aid guide which is directed to the Somali community. The goal was to producea bilingual guide in Finnish anda translated version of it in Somali. The Somali version of the guide will benefit the Somali community and the ones who do not speak Finnish. The Finnish version of the guide can be used to benefit the ones who do not speak Somali.

The guide was made in collaboration with the Finnish Red Cross representatives in Korso's of- fice. The target group of the thesis was Somali community, whose mother tongue the guide was translated into. In addition to the community, the thesis could be beneficial in first aid trainings.

The theoretical framework was based on first aid theory and the first aid topics defined the topics that were discussed in the guide. Reliable data was gathered through Finnish Red Cross in written and electronic form. The introduction of the guide took place at the training orga- nized by the working life partner.

The goal was to look at the practicality of the guide and the reliability of its use. The people who participated in the training event could give feedback voluntarily, anonymously and with the help of their feedback the authors wanted to receive ideas for further development. The participants’ self-determination was respected by giving them a chance to participate and give feedback voluntarily.

The feedback revealed the necessity and practicality of the guide. Development proposal for the continuation of the guide could be adding pictures and dealing each topic in detail. The authors were also asked to produce an educational video based on the guide’s material to be used as first aid material that does not exist in Finland in Somali.

Keywords: guide book, first aid, health promotion, Somali

(5)

Sisällys

1 Johdanto ... 6

2 Opinnäytetyön tausta ja tavoite ... 6

3 Maahanmuuttajien terveyden edistäminen ... 7

4 Ensiapu ... 8

4.1 Hätäkeskuspuhelu ... 8

4.2 Autettavan kohtaaminen ... 9

5 Ensiavun toteutus ... 9

5.1 Tajuttoman ensiapu ... 9

5.2 Elvytys ... 10

5.3 Sisäisen ja ulkoisen verenvuodon ensiapu ... 11

5.4 Vieras esine hengitysteissä ja ensiapu ... 12

5.5 Palovamma ... 13

5.6 Erityistilanteet ... 13

5.6.1 Diabetes ... 14

5.6.2 Rintakipu ... 14

5.6.3 Epilepsiakohtaus ... 15

6 Opas ... 16

6.1 Kieliasu ... 16

6.2 Kuvitus ... 17

7 Työn tulos ... 17

7.1 Toteutus ... 17

7.2 Arviointi ... 19

8 Etiikka ja luotettavuus ... 20

9 Jatkokehittämisehdotukset ... 21

Lähteet ... 23

Taulukot ... 25

Liitteet ... 26

(6)

1 Johdanto

Ensiaputietoisuus ja –taito ovat välttämättömiä asioita, joita jokaisen tulisi osata ja, joissa jokaisen tulisi itseään jatkuvasti kehittää. Näin ei aina kuitenkaan ole kaikkien ihmisten kohdalla. Ensiaputilanteita voivat aiheuttaa pienet tapaturmat ja sairastumiset, jotka jokaiselle ihmiselle voivat sattua paikasta riippumatta. Vaikka monessa isossa tapaturmassa tarvitaan ammattiapua, on jokaisen maallikon vastuulla onnettomuuspaikalle saapuessaan ensisijaisesti toisen ihmisen auttaminen välittömästi. Suomen lainsäädännössä määritellään (Pelastuslaki 379/2011), että jokaisen velvollisuuksiin kuuluu, onnettomuustilanteen sattuessa tai ensim- mäisenä sairauskohtauksen sattuessa paikalle tultaessa, auttaminen.

Oppaan tuotos, ensiapuopas, tulee suuntautumaan somaliyhteisölle. Somalialainen yhteisö, jota molemmat opinnäytetyön tekijät edustavat, on erittäin tiivis ja halu auttaa on hyvin suuri. Välillä tämä suuri auttamisen halu saattaa asettautua suureen ristiriitaan mahdollisen ensiaputilanteen sattuessa. Auttamistavasta ja sen oikeanlaisuudesta voidaan olla hyvin mon- taa mieltä.

Opinnäytetyössä käsitellään teoriaa terveyden edistämisestä ja käydään läpi maahanmuutta- jataustaisuutta sekä globalisoituvan maailman tuomia haasteita ja hyötyjä. Opinnäytetyön tuotoksessa, ensiapuoppaassa, käsiteltävät ensiaputilanteet, käsitellään myös teoriaviiteke- hyksessä.

2 Opinnäytetyön tausta ja tavoite

Aihe opinnäytetyölle sai alkunsa tilanteesta, jossa tietoisuus diabeetikon ensiavusta olisi ollut ensisijaisen tärkeää. Kyseisessä tilanteessa ensiavun antajalle rauhan auttaminen sekä tilanteessa auttaminen kertomalla edes hieman sairastuneen taustoista oli hyvin puutteellista. En- siaputilannetta seuratessa tuli huomattua, että monet tavat toimia ensiaputilanteessa voivat olla auttamista haittaavia ja näin ollen jopa autettavan henkeä uhkaavia. Ensiapukoulutus ja - osaaminen ovat puutteellisia monen osalta ja ongelmana on suomen kielellä järjestettävät koulutukset ja kielen osaamattomuus.

Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaaopas, joka on suunnattu somaliyhteisölle yhteisön omalle äidinkielelle käännettynä. Tämä mahdollistaisi oman äidinkielen hyödyntämisen en- siaputietoisuuden lisäämisessä ja itsensä kehittämisessä. Oppaan tarkoituksena on ensiaputie- toisuuden, -taitojen sekä -osaamisen lisääminen. Tavoitteena on tuottaa selkeä, helppolukuinen ja konkreettinen opas, jota voisi jatkossa kehittää tai syventää tarpeen mukaisesti. Käy- tännönläheisyys ja hyvin monialainen sekä laaja käyttömahdollisuus ovat oppaan suunnittele- mista kannatelleet osatekijät.

(7)

Somalin kielisen oppaan rinnalle tarvitaan myös suomenkielinen versio, joka auttaisi oppaiden rinnakkain käytön ja tekisi somalinkielisestä versiosta helposti seurattavan myös muille mah- dollisille oppaan käyttöä tarvitseville. Oppaalle aiheita etsimällä on ollut tavoitteena ensiapu- tietoisuuden, -taitojen sekä -osaamisen kartoittaminen. Omalle yhteisölle oikean ensiavun aloittamiseen tarvittavien eväiden antaminen on ollut yhtenä isoimmista tavoitteista. Somalin kielinen opas loisi mahdollisuuksia eri kielisten koulutustapahtumien järjestämiseen, jolloin kielitaito ei tulisi olemaan esteenä.

Opinnäytetyön tavoitteena on saada aikaan muutosta yhteisön sisällä kuuntelemalla kohde- ryhmän tarpeita ja toiveita.

3 Maahanmuuttajien terveyden edistäminen

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan terveys tarkoittaa täydellistä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa. Terveys on kuitenkin hyvin muuttuva ja monesta asiasta koostuva tila, jonka jokainen henkilö kokee omalla tavallaan. Näin ollen jokaisen oma koke- mus omasta terveydestään on loppujen lopuksi se tärkein määritelmä terveydelle. (Huttunen 2018.) Terveyden edistämisen tähtäimenä ei ole tautien ehkäiseminen vaan hyvinvointia lisää- vien terveellisten elintapojen edistäminen eri keinoilla (Sihto & Karvonen 2016). Terveyden edistämisen tietojen ja taitojen levittämistä ja opettamista sanotaan terveyskasvatukseksi (Terveyskirjasto).

Maahanmuuttaja on henkilö, joka on muuttanut maahan jonkin syyn takia ja aikoo asua maassa pidempään. Termiä on joskus mahdollista myös käyttää Suomessa syntyneestä henki- löstä, jonka joko molemmat tai toinen vanhemmista on muuttanut Suomeen. (Väestöliitto.) Maailman väestön globalisoituessa ja Suomen kantaväestön muuttuessa, on monikulttuurisen hoitotyön taidot sekä sen osaaminen ensisijaisen tärkeää. Näitä kuitenkin monesti pidetään haasteellisena ja vaikeana. Monikulttuuriseen hoitotyön osaamiseen liittyvä tarve arvojen, maailmankäsitysten sekä toimintatapojen yhteensovittaminen voi aiheuttaa kuvitelman hyvin vaikeasta alueesta. Monelle se voi olla vaikeaa, mutta erilaisten taustojen sekä kulttuurien kohtaamisessa tarvitaan kuitenkin herkkyyttä ja suvaitsevaisuutta toisen arvomaailmaa ja toi- mintatapaa kohtaan. Tämän takia monikulttuurinen hoitotyö on taito, joka on opittava, sillä meille ihmisille on luontevaa käsitellä asioita ja ymmärtää ympärillämme tapahtuvaa oman kulttuurimme lähtökohdista ja arvoista käsin. Nämä tekijät niin vaikuttavat kuin myös helpot- tavat valintoja tehdessämme. Monikulttuurinen hoitotyö on tärkeä ammatillinen osaamisalue, jota arvostetaan kaikkialla ja, jonka kehittämiseen jokaisen työntekijän pitäisi pyrkiä. (Abdel- hamid, Juntunen & Koskinen 2009, 7 – 9.)

Opinnäytetyö tulee suuntautumaan erityisesti somalialaiselle yhteisölle. Ensimmäiset somalia- laistaustaiset saapuivat Somalian romahtamisen jälkeen 1990 -luvun alussa Suomeen (Suomen

(8)

somalialaisten liitto). Vuoden 1990 päättyessä turvapaikkapäätöstä oli odottamassa noin 1400 somalia. Perheiden Suomeen asettumisien myötä, alkoi Suomeen syntyä ensimmäinen somali- taustainen sukupolvi. Osalle 1990 -luvulla Suomeen tulleille somalille kuitenkin Suomi oli tila- päinen turvapaikka eikä elämän rakentamiseen tahdottu tämän takia panostaa. Sodan päätty- misen suhteen oli positiiviset odotukset eikä suurimmalla osalla ollut kuvitelmissaankaan sodan kestävän näin pitkään. (Yusuf M, Nilsson & Saxén 2015, 30 54, 59.)

Maahanmuuttajien terveyden edistämiseen tarvitaan kulttuurituntemusta sekä laajasti tietoa eri tavoista ja kielistä. Tätä kulttuurituntemusta oman yhteisön sisältä koemme voivamme tuoda ja näin edistää somaliyhteisön sisällä tietoisuuden saamista ja ensiaputaitoja.

4 Ensiapu

Ensiapu on onnettomuustilanteessa loukkaantuneelle tai sairastuneelle annettava apu, jonka avulla pyritään turvaamaan autettavan henkilön peruselintoimintoja estäen tilan pahene- mista. Jokainen loukkaantunut tai sairauskohtauksen saanut tutkitaan ensiavun tarpeen arvioimiseksi. (Castrén, Korte, & Myllyrinne 2017.)

Ensiavussa pyritään ensisijaisesti turvaamaan autettavan hengitystä ja verenkiertoa sekä antaa tarpeellisen hätäensiavun ennen ammattiavun tuloa. Ensiapu aloitetaan tapahtumapai- kalla tavallisesti ilman välineitä. Vammat ja oireet selvitetään tarkemmin hätäensiavun jäl- keen. Oikealle ajankohdalle ajoitettu oikein tehty ensiapu on näin ollen tärkeä. (Castrén, Korte & Myllyrinne 2017.)

4.1 Hätäkeskuspuhelu

Ensiaputilanteen sattuessa eteesi tai ensiaputilannetta epäiltäessä, on syytä soittaa hätäkes- kukseen. Ammattiavun paikalle hälyttäminen kannattaa epäilyn toisen terveyden, hengen tai omaisuuden puolesta vallatessa, onnettomuutta todistaessa tai hengen, terveyden, omaisuuden ollessa uhattuna tai vaarassa. Numero, johon pitää soittaa on 112. Soittajan olisi hyvä olla joko autettava, mikäli hän on tajuissaan, tai auttaja itse. Näin tilanteesta saadaan oike- anlainen kuva ja avun tarve osataan suhteuttaa ja mitoittaa oikein. Tilanteeseen osataan hä- täkeskuslaitokselta antaa myös tarvittavia ohjeita tilanteen vaatimalla tavalla. (Hätäkeskus- laitos.)

Tarkka sijainti, katuosoite ja kunta, on avun nopeasti paikalle saamisen kannalta ensisijaisen tärkeää. (Hätäkeskuslaitos.) Hätäkeskukselle tehty puhelu voidaan lopettaa vasta, kun siihen saa luvan puhelimen toisesta päästä.

(9)

4.2 Autettavan kohtaaminen

Ensiapu on paljon muuta kuin fyysistä auttamista. Autettavaa kohdatessa on auttajan ensiaputilanteessa selvitettävä, minkälaista apua tarvitaan ja annettava ensiapua oireiden ja vammo- jen mukaan. Mikäli autettava ei ole tajuton, on hänelle kerrottava, mitä tilanteessa tehdään ja miksi toimitaan niin kuin toimitaan. Auttajan on huomioitava myös henkinen ensiapu, joka tulee etenkin kriisitilanteissa tarpeeseen. Ensiavun kohteena olevalle autettavalle on kerrottava rehellisesti, mitä on tapahtunut. Myös ammattiavun tulosta on kerrottava. (Castren, Korte & Myllyrinne 2017; Salli, Kantanen, Parviainen, Valoaho & Yli-Pirilä, P. 2009, 25 – 26.) Auttajan on huomioitava myös oma jaksaminen. Auttajan on tunnistettava ja purettava omat tunteensa terveytensä ja toimintakykynsä hyväksi. Mikäli auttaja kokee, että ei pääse eteen- päin on hänen viisasta hakea ammattiauttajan apua. (Castren, Korte & Myllyrinne 2017.) 5 Ensiavun toteutus

Ensiaputilanteita voi tulla vastaan kenelle tahansa ja missä tahansa paikkaan ja aikaan katso- matta. Tilanteisiin voi kuitenkin hieman varautua kehittämällä omaa osaamistaan ensiaputai- tojen osalta hakeutumalla erinäisiin kursseihin. (Salli ym. 2009, 107.)

Ensiaputaito on yksi tämän opinnäytetyön keskeisimmistä käsitteistä. Ensiavun antamiseksi tarvitaan valmiuksia ja tietoa, jolla ensiapua voi antaa. Opinnäytetyössä ensiapua tullaan kä- sittelemään pääsääntöisesti maallikon silmin. Kaikkia ensiaputilanteita yhdistää yksi taito;

kyky toimia rauhallisesti ja järjestelmällisesti tilanteessa kuin tilanteessa. (Castrén, Korte &

Myllyrinne 2017.)

5.1 Tajuttoman ensiapu

Tajunta voi häiriintyä sairauskohtauksen tai tapaturman seurauksena. Autettava ei ole he- reillä, hengitys voi olla epänormaalia tai puuttua kokonaan. Tajunnan häiriön voi aiheuttaa mm. hetkellinen aivojen hapenpuute, sydänpysähdys, aivoverenvuoto, aivoverenkierron tukos, alhainen verensokeri, kouristuskohtaus, epilepsia, vakavat infektiot, pään vamma, myr- kytykset ja sähköisku. (Korte & Myllyrinne 2017. S.12)

Tajuttomuudesta puhutaan, kun autettava ei ole herätettävissä, ei reagoi puhutteluun eikä ravisteluun. Tajuton henkilö yleensä hengittää normaalisti, mutta tajuttoman merkittävä vaara on lihasjänteyden heikentyminen, jolloin kieli tai kurkunkansi voivat tukkia hengitystien ja vaarana on tukehtuminen. (Korte & Myllyrinne 2017. S.12)

Tajutonta ihmistä kohdattaessa täytyy varmistaa, onnistuuko herättäminen puhuttamalla tai ravistelemalla, jonka jälkeen on tärkeä soittaa hätäkeskukseen jatkaen samalla avun antoa.

Hengitystiet täytyy turvata kohottamalla tajuttoman leuan kärkeä ylöspäin ja taivuttamalla

(10)

päätä taaksepäin. Lapsen kohdalla toimitaan samalla tavalla, mutta hellästi lapsen kokoa huomioiden. Tajuton henkilö, joka hengittää normaalisti, voidaan kääntää kylkiasentoon hengitysteiden turvaamiseksi. Mikäli autettavalla on epäsäännöllisiä, harvoja ja äänekkäitä hengi- tysliikkeitä tai autettava on eloton, täytyy aloittaa painelu-puhalluselvytys. (Korte & Mylly- rinne 2017, 12)

5.2 Elvytys

Elvytyksessä tärkeintä on nopea ja tarkka toiminta. Auttajan on tunnistettava nopeasti elvy- tystä vaativa hätätilanne ja soitettava ensitöikseen hätänumeroon ammattiavun saamiseksi.

Elvytyksen onnistumisen ja autettavan selviytymisen ratkaisee aika sydänpysähdyksestä elvytyksen aloittamiseen. Painelu-puhalluselvytyksellä pyritään pitämään yllä aivojen verenkiertoa keinotekoisesti, vaikka sydän on lakannut pumppaamasta verta. Ammattiavun saapuminen nopeasti ja painelu-puhalluselvytyksen aloittaminen 3-5 minuutin sisällä kolminkertaistaa autettavan selviytymismahdollisuutta. (Castrén, Korte & Myllyrinne 2017.)

Aikuisen ja lapsen elvytys poikkeavat toisistaan. Aikuista elvyttäessä, henkilön menetettäessä tajuntansa on selvitettävä heti ensi alkuun, tarvitseeko autettava painelu-puhalluselvytystä.

Äkillinen tajunnan menetys, hengityksen pysähtyminen, haukkova / äänekäs tai epänormaa- lilta kuulostava hengitys ovat oireita, jotka kertovat, että autettavalla on sydänpysähdys. Ti- lanteen selvittämiseksi on autettavan tajunnasta otettava selvää. On selvitettävä, onko autettava herätettävissä tai reagoiko hän puhutteluun / ravisteluihin. Mikäli autettava on tajuton, on aloitettava ensiavun antaminen hengitysteiden avaamisella / turvaamisella, joka tapahtuu leuan kärkeä kohottamalla ja samalla päätä taaksepäin taivuttamalla. Autettavan hengitettä- essä rintakehä mitä ilmeisemmin kohoaa tasaiseen tahtiin. Hengitystä voi seurata kuuntelemalla ja havainnoimalla hengitysliikkeitä ja -ääniä. Autettavan hengittäessä, on kylkiasentoon kääntäminen hengityksen turvaamiseksi ja voinnin seuraaminen ammattiavun saapumiseen saakka riittäviä ensiavun kannalta. Mikäli hengitys ei ole normaalia hengitysteiden avaamisen jälkeen, on painelu-puhalluselvytys aloitettava heti. (Castrén, Korte ja Myllyrinne 2017.) Autettava henkilö olisi ihanteellista saada tukevalle alustalle selälleen, jotta autettava pää- see polvilleen hänen viereensä ja oikein tehty painelu onnistuisi paremmin. Elvytys tapahtuu siten, että autettava asettaa toisen kämmenen tyven keskelle rintalastaa ja laittaa toisen kä- den sen päälle. Oikeaoppisesti molemmat käsivarret on pidettävä suorina ja hartiat kohtisuo- rina rintakehän yläpuolella. Rintalastan painaminen tapahtuu mäntämäisellä liikkeellä paine- lutaajuudella 100 – 120 kertaa minuutissa. 30 painelun jälkeen on hengitystiet avattava uudestaan leukaa kohottamalla ja päätä taaksepäin painamalla, jonka jälkeen täytyy puhaltaa 2 kertaa autettavan keuhkoihin ilmaa sulkien samalla autettavan sieraimet. Rintalastan on tarkoitus painalluksissa painua alaspäin n. 5 – 6 cm, jonka jälkeen sen on annettava palautua.

(11)

Paineluvaiheen on toisin sanoen oltava yhtä pitkä kuin kohoamisvaihe. (Castrén, Korte & Myl- lyrinne 2017.) Painelu-puhalluksen rytmin on oltava 30:2 ja sitä on jatkettava aina ammattiavun saapumiseen asti (Suomen Punainen Risti).

Lapsen elvytyksen kohdalla on huomioitavaa lapsen elimistön rakenteen ja fysiologian erilai- suus aikuiseen verrattuna. Lapsen elvytys noudattaa muutoin perusperiaatteiltaan aikuisen elvytystä, mutta painelu- ja puhallusvoima on sovitettava lapsen kokoon nähden. (Castrén, Korte & Myllyrinne 2017.) Kun elvytyksen tarve on arvioitu ja tajunnantaso tarkastettu, aloitetaan lapsen painelu-puhalluselvytys aikuisen elvytyksestä eroten 5:llä puhalluksella (Suo- men Punainen Risti 2016). Ensi puhallusten jälkeen jatketaan elvytystä 30 painelulla ja ryt- millä 30 painellusta ja 2 puhallusta.

5.3 Sisäisen ja ulkoisen verenvuodon ensiapu

Autettavan verenvuotoa on joko sisäinen tai ulkoinen verenvuoto. Syitä verenvuotoon voivat olla vamma tai jokin vakava sairaus, iskun voimakkuudesta tai aiheuttajasta riippuu, miten laajalti ja syvästi iho ja kudokset ovat vaurioituneet. Sisäinen verenvuoto voi olla seurausta siitä, että autettava on saanut vatsan alueelle osuvan iskun, joka on aiheuttanut pehmyto- savammaa. Verisuonet repeytyvät, kun autettava on saanut iskun, lyönnin. Vuoto tapahtuu kudoksiin ja elimistön onteloihin ja se on näkymätön. (Castrén, Korte & Myllyrinne. 2017.) Ku- doksiin tapahtuva vuoto esiintyy niin, että ensin näkyy turvotusta ja punoitusta ja muuttuu vähitellen mustelmaksi. Sisäisen verenvuodon sattuessa eteen on ensin soitettava hätänume- roon ja turvattava autettavan hengitys ja verenkierto. Vuodon lisääntyessä ihminen voi mennä sokkiin, joten on annettava sokin oireenmukaista ensiapua. Mikäli tilanne muuttuu selkeästi, on soitettava hätäkeskukseen uudestaan ja toimittava sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Autettavan tilaa on seurattava erityisesti hengityksen ja muun verenkierron kannalta ammattiavun tuloon saakka. (Castrén, Korte & Myllyrinne 2017.)

Ulkoista verenvuotoa voivat aiheuttaa erilaiset haavat, kuten esim. naarmut, pinta-, viillot- sekä ruhje-, ampuma- ja puremahaavat. Haavasta ja sen tyypistä riippumatta tehdään autettavalle sama ensiapu ulkoisen verenvuodon ollessa kyseessä. Haavasta pyritään tilanteen mukaan puhdistaa kaikki ulkoinen lika. Vierasesineitä ei kuitenkaan ensiavun yhteydessä poisteta autettavalta, ellei kyseinen vierasesine aiheuta vaikeuksia hengittämisen kannalta. Veren- vuoto täytyy tyrehdyttää painamalla vuotokohtaa joko sormella tai kädellä ja samalla haava- alue täytyy suojata sidoksella. Hätäkeskukseen soiton voi arvioida tarpeen mukaan. Mikäli autettava tarvitsee muuta ensiapua, on ensiapu annettava oireiden mukaisesti. (Castrén, Korte

& Myllyrinne 2017.)

Jos kyseessä on runsas ulkoinen verenvuoto, on syytä pyrkiä ensiavussa sen tyrehtymiseen painamalla vuotokohtaa. Runsaasti vuotava autettava on välittömästi asetettava makuulle tai is- tumaan. Vuodon tyrehdyttämiseksi täytyy tyrehdyttää vuotokohta painamalla joko sormin tai

(12)

kämmenellä. Jos loukkaantunut itse kykenee ja pystyy painamaan haavaa, voi häntä pyytää painamaan vuotokohtaa. Vuotokohtaan täytyy sitoa paineside. Painesiteen päälle voi asettaa painoksi esim. 1-2 siderullaa tai rullaksi taitettua käsinettä siten, että ne painavat vuotokohtaa. Autettavan kokonaistilannetta ja yleisvointia, kuten hengitystä, verenkiertoa ja vuotokohtaa, on seurattava ammattiavun tuloon saakka. Jos tilanne muuttuu selkeästi, on syytä soittaa takaisin hätäkeskukseen. (Korte & Myllyrinne 2017, 22)

5.4 Vieras esine hengitysteissä ja ensiapu

Vierasesineellä hengitysteissä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö nielaisee vierasesineen tai esim. hedelmien siemeniä. Oireet ilmenevät yleensä voimakkaina yskänpuuskina ja hengi- tysvaikeuksina. Mikäli epäilee esineen joutuneen hengitysteihin, on syytä hakeutua hoitoon mahdollisimman nopeasti. (Korte & Myllyrinne 2017.)

Aikuisen ensiapu eroaa otteiden suhteen lapsen ensiavusta vierasesinettä hengitysteistä pois- tettaessa. Molempien ensiapujen kohdalla aikainen tunnistaminen ensiavun tarpeesta on hyvin tärkeää. Auttajan on pyrittävä poistamaan hengitysteihin joutunut vierasesine lyömällä napakasti lapaluiden väliin ainakin 5 kertaa. Aikuisen kohdalla täytyy asettua autettavan taakse ja saada hänen ylävartalo hieman taivutettua alaspäin vartalosta tukien. Täytyy pitää silmällä, mikäli vierasesine ehtii poistumaan. Mikäli se ei poistu, täytyy soittaa hätänumeroon ensisijaisesti. Ensiapua jatketaan Heimlichin otteella, jossa asetutaan autettavan taakse ja asetetaan toinen käsi nyrkissä autettavan pallean alle. Nyrkissä olevaan käteen tartutaan rivakalla otteella toisella kädellä taakse- ja ylöspäin. Tätä kyseistä otetta voidaan toistaa 5 kertaa. Mi- käli tukos ei kuitenkaan näiden jälkeen vielä poistu, on vuoroteltava 5 lyönnillä lapaluiden vä- liin ja 5 nykäisyllä. Mikäli autettava menee tajuttomaksi, auttajan on tehtävä ilmoitus muuttuneesta tilanteesta hätäkeskukseen. (Korte & Myllyrinne 2017.)

Lapsen ensiavun kohdalla hengitystie-este poistetaan myös lyömällä napakasti lapaluiden vä- liin. Lapsen asento suhteessa auttajaan poikkeaa aikuisen asentoon verrattuna. Auttajan on istuttava ja otettava lapsi syliin siten, että lapsen pää on vartaloa alempana. Isomman lapsen ollessa kyseessä, voi häntä taivuttaa ylävartalosta eteenpäin siten, että pää on alaspäin. Aut- taja lyö 5 kertaa napakasti kämmenellä lapaluiden väliin ja lyönnit on sovitettava lapsen koon mukaisesti. Mikäli esine ei kuitenkaan poistu, täytyy soittaa välittömästi hätänumeroon jatkaen auttamista samalla. Ensiapua jatketaan edellä mainitulla Heimlichin -otteella. Autettava asettuu autettavan lapsen taakse ja asettaa toisen kätensä nyrkissä lapsen pallean alle ja tarttuu toisella kädellä tähän nyrkissä olevaan käteen. Molemmilla käsillä nykäistään napa- kalla otteella taakse- ja ylöspäin. Tätä voidaan tarvittaessa toistaa 5 kertaa. Mikäli tukos ei poistu kerrasta, voidaan vuorotella nykäisyjen ja lyöntien välillä ”5 lyöntiä ja 5 nykäisyä” - jaksoissa. Jos autettava menee tajuttomaksi, on auttajan tehtävä ilmoitus muuttuneesta tilanteesta hätäkeskukseen. (Korte & Myllyrinne 2017.)

(13)

5.5 Palovamma

Palovamma on lämmön ja syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudosvaurio, jossa iho ja sen alaiset kudokset vaurioituvat. Palovammaa luokitellaan moneen eri luokkaan sen vaka- vuuden, syvyyden ja laajuuden mukaan. Palovammoja aiheuttavat: avotuli, kuuma neste tai höyry, kuuma tai polttava esine, syövyttävät kemikaalit, sähkö ja säteily. (Castrén, Korte &

Myllyrinne 2017.)

Kudosvaurion rajoittuessa ihon pintakerrokseen, on kyseessä pinnallinen palovamma. Palo- vamman tunnistaa pinnalliseksi, kun palovamma-alueella on säilynyt tunto, kosteus sekä kar- voitus. Alue on vammasta johtuen kuitenkin kosketusarka, kuiva ja punoittava. Näitä pinnalli- sen palovamman aiheuttavia tekijöitä ovat mm. kuuma vesi, vesihöyry ja öljy. Parantuminen kestää vamman laajuudesta riippuen aina noin viikosta kahteen viikkoon. (Castrén, Korte &

Myllyrinne 2017.)

Kudosvaurion ollessa laajempi ja ulottuessa kaikkien ihokudoksien läpi aina syvempiin ihonalaisiin kudoksiin, on kyseessä syvä palovamma. Palovamman tunnistaa syvälliseksi, kun vaurioitunut alue on kuiva eikä hermopäätteiden vaurioitumisen takia aisti kipua. Myös ihon väri muuttuu harmahtavaksi, helmenvalkeaksi, tummaksi tai hiiltyneeksi. Syvä palovamma pa- rantuu hitaasti ja parantuneelle iholle muodostuu arpi. Näitä syvien palovammojen aiheuttavia tekijöitä ovat mm. tuli, sähkö ja sula metalli. (Castrén, Korte & Myllyrinne 2017.) Molempien palovammojen kohdalla ensisijaisen tärkeää ensiavun kannalta on viilentäminen juoksevan veden alla vähintään 10 minuuttia. Koska laajoissa palovammoissa viilentyminen voi aiheuttaa autettavan jäähtymisen, on syytä seurata autettavan lämpötilaa. (Hult, M.

2014.)

Palovamma-alueille ei tule laittaa rasvatuotteita, mutta lievien auringonpolttamien kohdalla voi ensiavun jälkeen iholle lievittää mietoa perusvoidetta. Syvissä palovammoissa on syytä ot- taa huomioon sokin vaara. Sokin merkkejä ovat mm. kylmähikisyys, nopea pulssi sekä erilaiset tajunnantason muutokset. Tarvittaessa ja tilanteen vaatiessa voi palovamma-aluetta suojata sidoksella, mutta mahdollisia rakkuloita ei saa puhkaista. Mikäli palovamma on kämmentä suurempi tai sijaitsee kasvoissa, limakalvoissa tai hengitysteissä, tulee vammat näyttää lääkä- rille. (Korte & Myllyrinne 2017.)

5.6 Erityistilanteet

Ensiavun erityistilanteina opinnäytetyössä tullaan käsittelemään diabetesta, rintakipua ja epi- lepsiakohtausta ja, kuinka näiden tilanteiden kohdalla tulisi ensiapua antaa autettavalle. Ai- heet erityistilanteiden kohdalle on valittu yhdessä yhteystyökumppanin ja kohderyhmän tar- peet huomioon ottaen.

(14)

5.6.1 Diabetes

Diabetes on yleisnimitys ryhmälle aineenvaihduntasairauksia, joiden yhdistävänä tekijänä on haimassa insuliinituotannossa oleva häiriö ja tästä johtuva kohonnut verensokeri. Tyypin 1 diabeteksen kohdalla on kyse autoimmuunisairaudesta, jonka vuoksi haiman insuliinia tuotta- vat solusaarekkeet tuhoutuvat vähitellen. Tästä johtuen elimistön verensokeri kasvaa. Tyypin 2 diabeteksessa haima joutuu tekemään paljon töitä insuliinin tehottomuuden eli insuliini- resistenssin takia, jonka vuoksi haiman solusaarekkeet ajan mittaan väsyvät ja insuliinin tuo- tanto heikkenee nostattaen verensokeria. (Ilanne-Parikka 2018.)

Insuliinia käyttävä diabeetikko voi äkillisesti muuttua huonovointiseksi ja tästä johtuen jopa menettää tajuntasa. Tällaisen tilanteen sattuessa on melko varmasti kyseessä insuliinisokki, joka on liian matalasta verensokerista johtuva eli hypoglykemia. (Diabetesliitto.)

Hypoglykeemisen diabeetikon ensisijainen ensiapu on sokeri, ei pistettävä insuliini. Sokeria sisältävät ruoat saavat verensokerin nousemaan. Elleivät oireet kuitenkaan helpotu n. 10 minuutin sisällä eikä toinen sokerin nauttimisannos helpota ja diabeetikko menee tajuttomaksi, on hälytettävä 112:een. Kuten tajuttoman ihmisenkin ensiavun kohdalla, on varmistettava hengitysteiden aukiolo ja tajuton käännettävä kylkiasentoon. Tajuttomalle ihmiselle ei mis- sään nimessä saa antaa ruokaa / juomaa suuren tukehtumisvaaran vuoksi. Diabeetikon kohdalla on kuitenkin mahdollista sivellä esim. hunajaa suun limakalvoille, joka voi mahdollisesti myös virvoitella hypoglykeemista diabeetikkoa. (Diabetesliitto.)

5.6.2 Rintakipu

Rintakipu jaotellaan rasitusrintakipuun ja rintakipukohtaukseen.

Rasituksessa sydän tekee enemmän työtä, jolloin luonnollisesti tarvitaan enemmän happea.

Kipu seuraa, kun ahtautuneiden sepelvaltimoiden verenvirtaus ei riitä täyttämään solujen ha- pentarvetta eli toisin sanoen kipu johtuu hapenpuutteesta. Oireita rasitusrintakipuun ovat ki- vun ilmeneminen rasituksessa, kipu on puristava ja laaja-alainen rinnassa, ylävartalossa tai rintalastan takana ja mahdollisesti säteilee jopa käsivarteen, kaulan tai muun kehon alueelle sekä ilmenee hengenahdistusta. Ensiapuna on lepoon asettuminen ja kohtaukseen määrätyn lääkkeen ottamine. Mikäli oireet eivät näillä keinoilla helpotu, on soitettava 112:een. (Korte

& Myllyrinne 2017, 42-43.)

Rintakipukohtauksessa sepelvaltimot ovat ahtautuneet valtimoiden sisäpintaan kerääntyneen rasvojen ja sidekudoksien muodostettua seinämiin kovettumia. Nämä kovettumat ahtauttavat suonia estäen sydänlihaksen riittävän veren- ja hapensaannin. Kohtaus voi laukaista rytmihäi- riön, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa jopa sydänpysähdykseen. Nopealla ensiavulla ja hoidon käynnistymisellä voidaan kuitenkin ehkäistä lisävaurioiden syntymistä ja parantaa sai-

(15)

rastuneen selviytymismahdollisuuksia merkittävästi. Rintakipukohtauksen oireita ovat ylävar- talolla tuntuva aina vartalon vasemmalle puolelle (kainalo, käsivarsi ja kaula) säteilevä kipu, joka ei hellitä levossa. Kylmähiki ja pahoinvointisuus sekä hengityksen vaikeutuminen ja nai- silla voi lisäksi esiintyä myös voimakasta väsymystä, oksentelua tai kipua selän puolella. En- siavun aloittamisen kannalta on tärkeää rauhoitella autettavaa, auttaa häntä lepoon (esim.

puoli-istuva asento) ja soittaa hätäkeskukseen ensisijaisesti. Mikäli autettavalla ei ole tie- dossa olevia lääkeaineallergioita, voi antaa asetyylisalisyylihappoa sisältävää lääkettä, kuten esim. Aspirin tai Disperin 250mg pureskeltavaksi. Jos autettavalla on itsellään käytössä nopea- vaikutteista nitraattilääkettä, annetaan sitä joko tabletteina tai suihkeena. Autettavan verenkiertoa ja hengitystä on seurattava. Vähäisten oireidenkin esiintyessä, on syytä mennä lääkä- rille. Mikäli autettava menee kuitenkin elottomaksi, on painelu-puhalluselvytys aloitettava ja hälytettävä ensihoito paikalle. (Korte & Myllyrinne 2017, s.42-43.)

5.6.3 Epilepsiakohtaus

Epileptisestä kohtauksesta puhuttaessa tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan ohimene- vällä häiriöllä, jonka syyt ovat vaihtelevia. Suurin osa epileptisistä kohtauksista on lyhyitä ja loppuvat ilman minkäänlaisia erityistoimia. (Käypä hoito -suositus.) Epileptisiä kohtauksia on kahdenlaista; tajuttomuuskouristus- ja tajunnanhämärtymiskohtaus. Kohtaukset kestävät ylei- semmin muutaman minuutin, mutta pitkittyessään tai toistuessaan on syytä hälyttää ensihoito paikalle soittamalla 112:een. (Epilepsialiitto; Korte & Myllyrinne 2017, s.46-47.)

Ensiaputilanteessa toimiminen vaihtelee näissä kohtaustyypeissä. Kummassakin kohtaustyy- pissä on tärkeää rauhallisena pysyminen ja auttamismahdollisuuden muistaminen. Tajunnan- hämärtymiskohtauksessa kohtauksen saanut saattaa vaikuttaa sekavalta ja ympäristöään tie- dostamattomalta. Kohtaukselle on ominaista ns. pakonomainen mekaaninen liike ja tajunnan hämärtyminen siten, että kohtauksen saanut ei oikein pysty orientoitumaan paikkaan ja kysy- myksiin vastaamiseen. Ensiapuna on kohtauksen saaneen lähellä pysyminen ja ohjaaminen hyvin tärkeää, jotta hän pysyy vahingoittumattomana. Pieni ohjaus on ymmärrettävää, mutta liikkumisen estämiseen ei tule pyrkiä. Kyseinen kohtaus menee hyvin todennäköisesti ja melko usein itsestään ohitse. Kuitenkin on varmistettava henkilön kohtauksesta selviäminen loppuun asti ja varmistettava, onko kohtauksen saanut orientoitunut aikaan ja paikkaan kysymällä, vaikka kysymyksiä. Mikäli kohtauksen saanut on loukannut itseään kohtauksen aikana, on soitettava hätänumeroon. (Epilepsialiitto.)

Tajuttomuuskouristuskohtauksen tunnistaa kohtauksen saaneen tajuttomuudesta ja siitä seu- raavasta kaatumisesta ja jäykistymisestä, jota seuraavat kouristukset ja mahdollinen hengityksen salpaantuminen, syljen tai vaahdon tuleminen suusta. Kohtauksen saaneella saattaa hyvin useasti ruveta vuotamaan suusta verta, joka johtuu kielen tai posken hampaiden väliin jäämisestä. Ensiapua antaessa ei saa estää kouristusliikkeitä vaan täytyy huolehtia pään suo-

(16)

jaamisesta, jotta kohtauksen saanut ei kolhisi päätään tai muuten vahingoittaisi itseään. Hen- gityksen kulun takaamiseksi, ei kouristelevan suuhun saa laittaa mitään ja hänet on käännet- tävä kylkiasentoon kouristuksien vähennyttyä. Näillä voidaan varmistaa hengitysteiden aukiolo sekä mahdollisten suun kautta tulevien eritteiden pois valuminen. Mikäli kouristuskohtaus kes- tää yli 5 minuutin tai toistuu, on soitettava 112:een ensiavun antamisen jälkeen. (Epilep- sialiitto.)

6 Opas

Oppaan suunnitteleminen lähti liikkeelle kohderyhmänä olleen somaliyhteisön tarpeisiin pe- rustuen. Koska kumpikin opinnäytetyön tekijä viettävät hyvin paljon aikaa somaliyhteisön si- sällä, oli yhteisön omien tarpeiden tiedusteleminen helppoa. Oppaan sisältöön tarvittavat aiheet ja oppaan mahdollinen ulkomuoto tuli näin ikään yhteisön sisältä. Näiden tietojen kanssa oli oppaan suunnittelun pariin ryhtyminen helpompaa ja oppaan kasaaminen sivu kerrallaan teoriapohjaamme pohjautuen luonnistui hyvin.

Oppaan tavoitteena on saada teksti ymmärrettäväksi lukijalle tarkoittaen sitä, että oppaassa ja sen tekstissä on oltava rakenteellista sujuvuutta, joka edellyttää selkeää ja seikkaperäi- sesti jäsentynyttä ilmaisua. (Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2007, s. 130.) Kniivilän ym. (2007, 130) mukaan työn tekijän on pidettävä suunnitteluvaiheesta lähtien mielessään, että tekstiin liittyy sekä kirjoittajan että lukijan oma näkökulma. On otettava huomioon, kenelle teksti kirjoitetaan ja osattava asettautua lukijan asemaan. Opinnäytetyön tekijöille tämä lukijan asemaan asettautuminen oli helpompaa, sillä molemmat ovat yhteisön jäseniä itsekin.

6.1 Kieliasu

Ensiapuoppaan kieliasuun vaikuttaa hyvin suuresti somalin kieli, jolle se on käännetty. Kohde- ryhmänä on somalin kielinen yhteisö ja äidinkielinään somalin kieltä puhuvat. Tämä huomioiden, lähdettiin käännöstyötä tekemään suomen kielestä somalin kieleen. Apuna käännöstyön tekemisessä ja oikeanlaisten sanojen käyttämiseen / löytymiseen, hyödynnetiin omaa lähipii- riä, josta löytyy ammatikseen tulkkaamista ja käännöstyötä tekevä Abdirazak Sugulle Moha- med. Kääntäminen on kirjallista työtä ja vaatii korkeaa ammattitaitoa (SKTL).

Somalian virallinen kieli on afro-aasialaisten kuushilaishaaraan kuuluva somalin kieli. Viralli- nen kirjakieli sai lopullisen muotonsa vasta 1970 –luvulla, jolloin latinalainen aakkosjärjes- telmä otettiin käyttöön. Tätä aiemmin ei ollut yksinäistä ja yhtenäistä virallista kirjoitusjär- jestelmää. Muutamaa kirjainta, kuten p, v ja z, lukuun ottamatta, ovat kielen aakkoset samat kuin suomen kielessä. Yhtenäistä suomen kielen kanssa tekee myös se, että somalin kieli lue- taan samalla tavalla kuin kirjoitetaan. Kuten useat muutkin afrikkalaiset kielet, on somalin kieli tonaalinen kieli eli sanan merkitys voidaan muuttaa lausumalla ja painottamalla kirjai- mia eri lailla. Toisin sanoen sanan tarkoitus riippuu ääntäjän ääntämisen sävelkorkeudesta.

(17)

(Suomen somalialaisten liitto.) Somalin ja suomen kielellä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta ääntämisessä saattaa samankaltaisuuksista huolimatta esiintyä poikkeavuutta, sillä somalin kielen konsonanteista on muutamat arabinkielestä lainattuja (Opi somalin kieltä).

Kieli on saanut vahvasti paljon johdettuja sanoja arabian, italian ja englannin kielistä. Tämän lisäksi diasporassa elävät somalialaiset ovat kukin saaneet lisättyä omia sanojaan kieleen ja saanet kielen sitä kautta muokattua itselleen. (Opi somalin kieltä.) Tämä hieman aina vähän väliä saattaa hankaloittaa keskinäistä ymmärrystä diasporan eri puolilta tulleiden somalitaus- taisten välillä.

6.2 Kuvitus

Oppaan kuvittamiseksi ajateltiin ensisijaisesti valokuvien käyttämistä yhteistyökumppanin puolelta. Tämä ei lupa-asioiden vuoksi kuitenkaan onnistunut. Toiseksi mahdolliseksi vaihto- ehdoksi pohdittiin valokuvien ottamista, mutta jo muuten laajan opinnäytetyön rajoittamana todettiin ajallinen mahdottomuus.

Oppaan raakaversioksi päätyi pelkkä teksti ja tekstin sisältöä väliarvioidessa tuli eräältä ar- vioijalta idea mahdollisesta visuaalisuudesta. Arvioijan ajattelemasta visuaalisuudesta kysyt- täessä heräsi idea visuaalisesta kuvittamisesta ja piirtämisestä. Läheisten tuki ja apu tuli täs- säkin ilmi, kun arkkitehtuuria opiskelemaan hakevan läheisen, Sumeya Adenin, apu astui kuvi- oihin.

Kuvituksen avulla jo valmiiksi tekstintäytteinen somalin kielinen versio oppaasta sai hieman raikkautta ja pehmeyttä. Kansikuvaa lukuun ottamatta ei oppaan sisältöön lisätty minkäänlai- sia kuvia, sillä oppaassa oli runsaasti tekstiä. Selkeyden kannalta päädyttiin jättämään opas ennalleen.

Palautelomakkeiden joukosta löytyi kaksi / kolme palautetta liittyen oppaan kuvitukseen.

Suurimman osan mielestä opas oli hyvä ja käytännöllinen näin ilman kuvien lisäämistäkin.

7 Työn tulos 7.1 Toteutus

Idea tähän opinnäytetyöhön aiheeseen saatiin vapaa-ajalla sattuneen ensiapua vaatineen tilanteen takia. Ajallisesti prosessi on kuitenkin ollut hyvin pitkä ja monivaiheinen sekä haas- tava. Opinnäytetyö alkoi hyvin nopeasti aiheanalyysin tekemisellä. Prosessin alkaessa tehtä- vänjako oli lähtökohtaisesti hyvin selkeä; terveydenhoitotyön sekä sairaanhoidollisen puolen erottaminen molempien tekijöiden koulutusta huomioiden.

(18)

Ennen kesää 2018 oli aiheanalyysi valmis ja hyväksytty, jolloin yhteistyökumppanin etsiminen alkoi. Opinnäytetyön aihetta ajatellen oli Suomen Punainen Risti varteen otettavin yhteistyö- kumppani ja työelämänedustaja. Pitkän etsinnän jälkeen yhteydenottopyyntö tuli Suomen Pu- naisen Ristin Korson osaston varapuheenjohtajalta sekä ensiavun ja terveystiedon koulutta- jalta Riitta Bäckmanilta. Syksyllä 2018 käytiin Korsossa tapaamassa yhteistyökumppania. Ky- seisellä tapaamisella tuli pohdittua koko opinnäytetyöprosessia ja aikataulutusta, yhteistyö- kumppanin roolia opinnäytetyön teossa. Tapaamisen jälkeen alkoi opinnäytetyön kirjallisen osion tekeminen ja kokoon saaminen.

Opinnäytetyön tekeminen parityönä eri elämäntilanteissa olevina työpareina on ollut aika ajoin erittäin haastavaa. Teimme työtä helpottaaksemme työjaon: toinen keskittyisi teoria- osuudessa terveyden ennaltaehkäisemisen sekä edistämisen kannalta kirjoittamiseen ja toinen itse ensiaputilanteista kirjoittamiseen. Jotta tämä teoriaosuus olisi kuitenkin yhtenäinen, oli lopulta toisen läpikäytävä teksti kokonaisuudessaan. Kirjoittamisen ohella olemme yrittäneet kuitenkin nähdä ja näin pohtia erilaisia näkökulmia ja antaa toisillemme palautetta prosessin eri vaiheissa.

Opinnäytetyön tekeminen ei kuitenkaan rajoittunut teoriaosuuteen vaan kokonaisuuteen kuu- lui myös itse oppaan tekeminen ensin suomen kielellä ja sen kääntäminen somalin kielelle.

Oppaan kääntämisessä meitä auttoi suuresti toisen meistä asioimistulkin työtä tekevä isä, Ab- dirazak Sugulle Mohamed, jonka avulla saimme oppaan sekä palautekyselylomakkeen kään- nettyä. Vaikka molempien kotikieli on somalin kieli, halusimme saada varmemmin murteiden ylitsekin ymmärrettävä opas.

Prosessi on ollut pitkä ja rehellisesti sanottuna välillä myös tuskallinen. Tieto siitä, että opin- näytetyön tuotosta saisi mahdollisesti tulevaisuudessa hyötykäyttöön, auttoi meitä jaksamaan läpi prosessin. Ennen suunnitelman hyväksyttämistä päätimme käyttää sosiaalisia verkosto- jamme hyödyksi kysymällä mahdollisia ajatuksia ja ehdotuksia oppaan sisältöön liittyviä aiheita. Suunnitelmaseminaarin jälkeen tuli huomattua, että alkuvaiheessa vaikeiksi koetut asiat, olivatkin juuri ne vahvuudet, joihin muut auttoivat meidät palautteellaan kiinnittämään huomiota. Halusimme saamamme palautteiden ja ideoiden avulla kehittää ja saada opinnäy- tetyömme tuotos eteenpäin käyttöön.

Haastavia asioita opinnäytetyössä pitkän prosessin lisäksi oli teorian syventäminen. Aiheena ensiapu on/oli sellainen, josta oli vaikea lähteä etsimään pintariipaisua syvempää tekstiä.

Ajallisesti hyvin pitkä aika meni oppaan tekemiseen ja suurin osa työajasta käytettiinkin tä- hän toivoen siitä saatavan hyödyn olevan pitkälle kantava.

Työelämänedustajan rooli tulee olemaan oppaan jakamisen kannalta hyvin suuressa roolissa.

Korson toimipisteellä järjestetään monia koulutuksia somaliyhteisölle ja -yleisölle. Oppaiden näkyville näille alueille laittaminen tulee tarkoittamaan, että opas tavoittaa kohdeyleisön.

(19)

Digitalisoituminen ja nykyajan teknologia tulee mahdollistamaan kohdeyleisön ja oppaan koh- taamista helpommin. Suunnitelmissa on oppaan pdf -tiedostona jakaminen ja sitä kautta va- paan hyödyntämisen mahdollistaminen.

7.2 Arviointi

Opinnäytetyön teoriaa kirjoitettaessa ja ensiapuoppaalle aiheita mietittäessä aihealueiden rajaaminen ja valikoiminen osoittautui hankalaksi. Käsittelytavan löytäminen vei aikaa. Tie- dossa oli kuitenkin tahto käsitellä maalikkotasolla kaikki aiheet riippumatta aihealueesta.

Ensimmäinen askel kohti opinnäytetyön tekoa oli yhteistyökumppanin tapaaminen, mutta sitä ennen oli jo muutama aihe valmiiksi määriteltynä ja mahdollinen sisällysluettelo kaavailtuna.

Valmiiksi määritellyt aiheet olivat mm. diabetes, palovamma, tajuttoman ensiapu ja vierasesine hengitysteissä, sillä nämä aiheet tiesimme varmuudella olevan hakusessa omassa yhtei- sössämme. Laitoimme myös omiin sosiaalisiin kanaviin kyselyn, jonka tarkoituksena oli kar- toittaa tarvittavat ensiapuaihealueet.

Teoriaa kirjoittaessa tuli ilmi, että itse hoitoalan opiskelijoina tiedämme aiheista jo hyvin paljon, mutta ymmärsimme, että emme voineet kirjoittaa tietoa omaan tietämykseen peila- ten. Jouduimme miettimään, kuinka selittäisimme aiheet maallikolle, jolla ei mahdollisesti olisi teoriatietoa vahvasti/lainkaan hallussa. Ennen lopullista arviointia opas arvioitiin muuta- maan otteeseen pyytämällä väliarviointeja läheisiltä, jotta jo alkuvaiheessa olisi ollut mahdollisuus kehittämiseen tarpeen niin vaatiessa ja opinnäytetyön / oppaan sisältöä voitaisiin parantaa.

Valmiin oppaan arvioimiseksi laadittiin anonyymisti tehtävä palautekyselylomakkeen (Liite 1), jonka pohjalta palautteiden analysointi olisi ollut mahdollisimman yksinkertaista. Päädyimme väittämiin, joita oli helppo ymmärtää arvioida numeerisesti 1 - 5. Väittämät olivat seuraavat:

1. Opas on helppolukuinen.

2. Ohjeet ovat helposti seurattavissa.

3. Aiheet ovat tarpeellisia.

4. Aiheet ovat käytännönläheisiä.

Näiden väittämien lisäksi oli tarkoituksena saada selville kehittämisehdotuksia mahdollisiin muutoksiin. Näitä ajatellen lisättiin palautekyselyyn kehittämisehdotukset osion, johon opasta arvioivat saivat kirjoittaa omin sanoin ideoitaan mahdolliseen kehittämiseen. Jokainen ar- vioija sai myös lisätä omat saatesanansa palautekyselylomakkeen päätteeksi. Lomake kään- nettiin somalin kielelle oppaan kohderyhmää huomioiden (Liite 2) ja saatavilla oli myös suomenkielinen versio sitä haluaville.

(20)

Palautelomakkeita tulostettiin 60 paikan päälle ihmisille jaettavaksi. Näistä palautelomak- keista 46 kappaletta palautui.

Taulukko 1 Palautelomake

Kehittämisehdotuksiksi ja saatesanoiksi saatiin:

”Oppaassa voisi olla lisää aiheita.”

”Tarvitsisimme koulutuksen, josta saisimme ensiapukortin.”

”Kiitoksia hyödyllisestä tuotoksesta.”

”Kuvitusta voisi olla enemmän, muuten hieno.”

”Fontti suuremmaksi ja esimerkiksi muutama kuva lisää.”

”Jos seuraavan kerran löytyisi video-opetusta. Materiaali on todella hyvä.”

”En huomannut mitään, mitä olisi voinut kehittää. Hienoa työtä.”

8 Etiikka ja luotettavuus

Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK edistää Suomessa hyvää tieteellistä käytäntöä ennal- taehkäisten tutkimusvilppiä ja edistäen tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua / tiedotusta tavoitteenaan tieteellisen käytännön edistäminen. Hyvän tieteellisen käytännön toteutu- miseksi TENK on asettanut hyvän tieteellisen käytännön ohjeen, jonka mukaan tutkimus voi

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Opas on helppolukuinen Ohjeet ovat helposti

seurattavissa Aiheet ovat tarpeellisia Aiheet ovat käytännönäheisiä

PALAUTELOMAKE

Täysin eri mieltä Melko eri mieltä En osaa sanoa Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä

(21)

olla luotettava ja eettisesti hyväksyttävä ja sen tulokset uskottavia, mikäli se on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. (TENK 2012,6.)

Eettisen toiminnan perusteena on asiakaslähtöisyys ja kunnioittava kohtaaminen. Kunnioittava kohtaaminen perustui opinnäytetyössä kulttuurilliseen kunnioitukseen ja monikulttuurisen taustan huomioon ottamiseen. Somalia on maana hyvin iso ja monipuolinen, joka näkyy myös kielen tuottamisessa. Murteita on kielessä monta, joka on oppaassa huomioitu tuottaen selke- ästi ymmärrettävästi oleva opas.

Kirjallisissa lähteissä pyrittiin lähdekriittisyyteen ja lähteinä pääsääntöisesti käytettiin tuo- reita ja ajallisesti viimeisten 10 vuoden aikavälille sijoittuvia lähteitä. Kuitenkin joukossa on muutamia 2000 -luvun alkupuolelta olevia lähteitä.

Oppaan ja työelämänkumppanin järjestämän koulutuksen yhdistämisessä oli tarkoituksena oppaan käytännönläheisyyden tarkasteleminen ja sen käytön luotettavuuden toteaminen. Työn luotettavuuden suurin tekijä on se, että tekijöitä oli läpi prosessin kaksi eikä yksi. Kääntämi- seen on käytetty ammattiapua ja prosessin aikana on kohderyhmältä kyselty palautetta eri vaiheissa.

Koulutustapahtumaan osallistuneet ihmiset saivat antaa palautetta vapaaehtoisesti, anonyymisti ja heidän antamien palautteiden avulla haluttiin saada jatkokehittämistä varten ideoita.

Osallistujien itsemääräämisoikeutta kunnioitettiin antamalla heille mahdollisuus osallistumiseen ja palautteen antamiseen vapaaehtoisesti. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan hyvä tieteellisen käytännön keskeisiin lähtökohtiin kuuluu tutkimuksessa noudattaa tiedeyh- teisön toimintatapoja eli mm. rehellisyyttä, huolellisuutta sekä tarkkuutta niin tutkimustyötä tehdessä kuin tulosten tallentamisessa ja niiden esittämisessä ja arvioinnissa (TENK 2012).

9 Jatkokehittämisehdotukset

Palautetta kerätessämme saimme osallistujilta lisää aihe-ehdotuksia, joita emme oppaaseen voineet lisätä. Kerroimme paikalle tulleilla oppaamme tarkoituksena olevan ns. arkipäiväisten tilanteiden ensiapu. Kerroimme kuitenkin myös, että lisäehdotukset voidaan hyödyntää jatko- kehittämisideoina. Näitä lisäehdotuksia aiheiksi olivat mm. eri perussairaudet, kuten maksa- ja kilpirauhassairaudet, joiden käsittelyä toivottiin. Myös aivoperäiset häiriöt, niiden oireiden tunnistaminen ja varhainen reagointi ensiavun aloittamiseksi, olivat toivottuja.

Vaikka somalialaisia on Suomessa asunut kohta lähemmäs 30 -vuotta, ei ole aikaisemmin tehty ensiapuopasta heidän omalla äidinkielellään. Tämä huomioon ottaen, on tämän opinnäytetyön tuotos eli opas ensimmäinen laatuaan.

(22)

Palautetta läpikäydessämme löysimme ehdotuksen, jonka koimme olevan erittäin hyvä opin- näytetyöaiheeksi tulevaisuudessa jollekin toiselle. Kyseinen aihe oli video-opetuksen tuottaminen somalin kielellä oppaastamme.

(23)

Lähteet Painetut

Abdelhamid, P., Juntunen, A. & Koskinen, L. 2010. Monikulttuurinen hoitotyö. Helsinki:

WSOYpro OY.

Korte, H. & Myllyrinne, K. 2017. Ensiapuopas. Suomen Punainen Risti. Helsinki.

Kniivilä, S. Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2007. Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkiel- man kirjoittamiseen. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy 2007.

Salli, S., Kantanen, I., Parviainen, K., Valoaho, S. & Yli-Pirilä, P. (toim.) 2009. Hädän hetkellä -psyykkisen ensiavun opas. Helsinki: Kustannus OY Duodecim.

Sihtonen, M. & Karvonen, S. 2016. Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus -lähestymistapoja ja ratkaisuja. Helsinki: THL.

Yusuf M, M., Nilsson, E. & Saxén, N. 2015. Suomen somalit. Helsinki: Into kustannus Oy Sähköiset

Castrén, M., Korte, H. & Myllyrinne, K. 2017. Ensiapu osana hoitoketjua. Luettu 16.12.18 https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=spr00002&p_teos=spr

Castrén, M., Korte, H. & Myllyrinne, K. 2017. Haavat ja verenvuodot. Terveyskirjasto. Luettu 16.12.18. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=spr00007 Castrén, M., Korte, H. & Myllyrinne, K. 2017. Peruselvytys. Terveyskirjasto. Viitattu 18.2.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=spr00006 Castrén, M., Korte, H. & Myllyrinne, K. 2017. Toiminta ensiaputilanteessa. Terveyskirjasto.

Viitattu 18.4.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artik- keli=spr00004

Diabetesliitto. Diabeetikon ensiapu on sokeri. Viitattu 15.1.19. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011

Diabetesliitto. Diabetes on monta diabetesta. Luettu 15.1.19. https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta

Epilepsialiitto. Epilepsiakohtauksen ensiapu. Viitattu 17.1.19. https://www.epilepsia.fi/docu- ments/20181/45820/Epilepsiakohtauksen+ensiapu+-esite+2016.pdf/92eed026-e37c-41c0-96f5- f3203a536088

(24)

Hult, M. 2014. Palovammapotilaan ensihoito. Anestesiologia ja tehohoito. Luettu 15.1.19.

http://www.oppiportti.fi/op/ajt00833/do?p_haku=palovamma#q=palovamma

Huttunen, J. 2018. Mikä terveys on? Terveyskirjasto. Viitattu 16.12.18. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903

Hätäkeskuslaitos. 2019. Milloin soitat hätänumeroon? Viitattu 18.2.19.

https://www.112.fi/fi/hatanumero_112/milloin_soitat_112

Ilanne-Parikka, P. 2018. Diabetes (”sokeritauti”). Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 15.1.19.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011

Lääketieteen sanasto. Terveyskirjasto; Duodecim. 2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt03440

Maahanmuuttajat. Väestöliitto. Viitattu 3.1.19. http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutki- mus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/

Opi somalin kieltä. Suomi-Somalia Seura. Viitattu 3.1.19. https://suomisomaliaseura.fi/opi- somalinkielta/

Pelastuslaki 379/2011. Luettu 3.1.19. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379 SKTL. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto – Finlands oversättar- och tolkförbund ry. Kääntä- minen ja tulkkaus. Luettu 14.4.19. https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/

Suomen Punainen Risti. 2016. Aikuisen painelu-puhalluselvytys. Viitattu 18.2.19.

https://www.punainenristi.fi/sites/frc2011.mearra.com/files/tiedostolataukset/2016_kuval- linen_aikuisen_ppe_yksi_auttaja.pdf

Suomen Punainen Risti. 2016. Lapsen painelu-puhalluselvytys. Viitattu 18.2.19.

https://www.punainenristi.fi/sites/frc2011.mearra.com/files/tiedostolataukset/2016_suomi_lapsi_ppe_-_final.pdf

Suomen somalialaisten liitto. Somalinkieli. Viitattu 7.3.2019. https://somaliliitto.fi/somali- kulttuuri/kieli/

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkaus- epäilyjen käsitteleminen Suomessa. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/fi-

les/HTK_ohje_2012.pdf

(25)

Taulukot

Taulukko 1 Palautelomake ... 20

(26)

Liitteet

Liite 1: Palautekyselylomake (suomi) ... 27

Liite 2: Palautekyselylomake (somali) ... 28

Liite 3: Ensiapuopas (suomi) ... 29

Liite 3: Ensiapuopas (somali) ... 33

(27)

Liite 1: Palautekyselylomake (suomi)

(28)

Liite 2: Palautekyselylomake (somali)

(29)

Liite 3: Ensiapuopas (suomi)

(30)

(31)

(32)

(33)

Liite 3: Ensiapuopas (somali)

(34)

(35)

(36)

(37)

Taulukko 1: Palautekysely

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Opas on helppolukuinen Ohjeet ovat helposti

seurattavissa Aiheet ovat tarpeellisia Aiheet ovat käytännönäheisiä

PALAUTELOMAKE

Täysin eri mieltä Melko eri mieltä En osaa sanoa Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä