Aki Lyytikäinen
Automaatiojärjestelmän elinkaariuusinta
Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK)
Automaatiotekniikka Insinöörityö
27.5.2019
Tiivistelmä
Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika
Aki Lyytikäinen
Automaatiojärjestelmän elinkaariuusinta 35 sivua
27.5.2019
Tutkinto insinööri (AMK)
Tutkinto-ohjelma Automaatiotekniikka Ammatillinen pääaine
Ohjaajat lehtori Markku Inkinen
järjestelmäspesialisti Jussi Oikari
Tämä insinöörityö tehtiin Valmet Automationille vuonna 2018 – 2019. Työssä tutkitaan DNA-automaatiojärjestelmän elinkaariuusinnan työvaiheita, sekä tehdään ohje työvaihei- siin.
Työn tavoitteena oli tehdä ohjeistus, siihen mitä asemien elinkaariuusinnassa tulee ottaa huomioon, sekä millaisia tarkastuksia tulee suorittaa, ennen projektin luovutusta asiak- kaalle.
Tarve insinöörityölle tuli siitä, että Servicellä ei ole ollut yhtenäistä tapaa käyttöönottaa jär- jestelmää, vaan henkilöt ovat hoitaneet projektin omalla tavallansa, joka ei välttämättä ole yhtenäinen. Myöskin Valmetin Vantaan Serviceen on palkattu uusia työntekijöitä, jotka ei- vät ole perehtyneet syvällisesti DNA automaatiojärjestelmän saloihin, joten he voivat käyt- tää työtä apuna projektin käyttöönottovaiheessa.
Työ tehtiin asiakkaiden automaatiojärjestelmien elinkaariuusinnoissa, siten että eri ase- mien uusinnan työvaiheet kirjoitettiin ylös ja listaa päivitettiin tarvittaessa. Ohjeeseen kirja- tut asiat pyrittiin pitämään sellaisina, että niitä voidaan käyttää yleisesti, ilman asiakaskoh- taisia erityisvaatimuksia.
Työ saatiin päätökseen siten, että ohje pitää sisällään kattavan ohjeistuksen tarkastuskoh- teista, joita järjestelmään tulee suorittaa ennen, kuin se voidaan luovuttaa asiakkaalle.
Näiltä osin saavutettiin insinöörityölle asetetut tavoitteet.
Avainsanat Elinkaari, järjestelmä, uusinta
Abstract
Author Title
Number of Pages Date
Aki Lyytikäinen
Lifecycle Update of Automation System 35 pages
27 May 2019
Degree Bachelor of Engineering
Degree Programme Electrical and Automation Engineering Professional Major
Instructors Jussi Oikari, System Specialist Markku Inkinen, Senior Lecturer
This engineering work was made for Valmet Automation in 2018 - 2019. The work exam- ines the phases of the DNA automation system life cycle and conducts the work steps.
Aim of the work is to provide a guide, that tells what should be considered in life cycle pro- jects, and what inspections should be made before the project can be handed to the cus- tomer.
The need for this engineering work came from the fact that Service did not have a con- sistent way to implement the system. Also, Valmet's Vantaa Service has recruited new em- ployees who have not been thoroughly familiar with the DNA automation system, so they can use the work for guidance in in the implementation phase of the project.
The work was carried out in the lifecycle updates in customer sites. The guide was made by written down the working steps and was updated when needed. The aims were written in the guide without customers special requirements.
The guide include a comprehensive guideline for inspections what needed to do before the system can be hand over to the customer. The goals what was set for engineering work were achieved.
Keywords Lifecycle, system, update
Sisällys
Lyhenteet
1 Johdanto 1
2 Valmet DNA -automaatiojärjestelmä 2
3 Elinkaariuusinta 5
3.1 Asemien elinkaari 5
3.2 DNA- ohjelmisto Windows asemissa 6
3.3 Elinkaariuusintaprojektin aloitus 6
3.4 Projektin aloituksen ajoittaminen 9
3.5 Tietoturva 10
4 Projektin suorittaminen 12
4.1 Laitteiston tilaus 12
4.2 Kunnonvalvonta-asema 17
4.3 Suunnittelupalvelin ja suunnitteluasema 19
4.4 Prosessiasema 25
4.5 Operointiasema 26
4.6 Hälytysasema 29
4.7 Backup 30
4.8 LIS ja OPC 31
4.9 Infon keruuasema 31
4.10 INFO 32
5 Projektin lopetus 33
6 Yhteenveto 34
Lähteet 35
Lyhenteet
ALP Alarm Processor. Hälytysasema, joka kerää tiedon prosessin raja-arvojen ylityksistä ja näyttää hälytykset ja ilmoitukset operointiasemille.
BU Back Up Server. Asema, jolta haetaan konfigurointitiedot.
CIMIO Infon keruu asema
CM Condition monitoring. Kunnonvalvontatyökalu, joka kerää kenttälaitteiden historiatietoja kunnonvalvontatietokantaan. Työkalulla luodaan myös WEB pohjaisia raportteja.
Com- DTM Kommunikointi DTM. Erityinen DTM- tyyppi, jolla reititetään kommunikointi verkkosegmenttien kautta.
DTM Device Type Manager ohjelmistoa käytetään kenttälaitteiden paramet- roimiseen. Tämä sisältää molemmat FDT:n kommunikointiosan sekä graa- fisen- käyttöliittymän.
EAC Engineering Activity Client. Suunnitteluasema, jolla tehdään muutoksia suunnittelupalvelimelle.
EAS Engineering Activity Server. Suunnittelupalvelin, joka pitää sisällään järjes- telmän konfigurointityökalut, sekä teknisen tietokannan.
FDMS Field device manager. Järjestelmä, jolla tutkitaan kenttä laitteiden diagnos- tiikkaa, sekä kerätään kunnonvalvontatietoa.
FDT Field Device Tool. Kts. DTM
GSD General Station Description. Tiedosto joka pitää sisällään profibus laittei- den tiedonsiirtonopeuden, väyläparametrit, valmistajan, datan määrän ja formaatin sekä joitain muita tietoja.
I/O Input/Output. Tällä tarkoitetaan tiedonsiirtoa järjestelmän ja kenttälaitteiden välillä.
INFO Kerää prosessin historiatiedot ja tekee niistä raportit.
Laite- DTM Geneerinen DTM, joka on yleensä laitetoimittajien toteuttama, joka pitää sisällään käyttöliittymän laitteiden hallinnalle.
LIS Liityntäasema, jota käytetään eri järjestelmien liittämiseen keskenään.
NAS Network-attached storage. Verkkovarmennusasema, jonne tallennetaan asemien varmuuskopiot. NAS on yleiskäytössä oleva kone, johon voidaan ottaa varmuuskopioita samassa verkossa olevilta asemilta.
OPC Ole for Process Control. Microsoftin COM- komponenttimalliin perustuva avoimen tiedonsiirron standardi.
OPS Operator Server. Operointiasema, eli asema, jolla operaattori ohjaa pro- sessia.
PCS Process Control Server. Tuotantoprosessia ohjaava asema.
RDS Remote Desktop Connection. Etätyöpöytäyhteystyyppi.
SEP Symantec endpoint protection. Symantecin valmistama virusturvaohjel- misto.
VNC Virtual Network Computing. Toinen etätyöpöytäyhteystyyppi.
1 (35)
1 Johdanto
Insinöörityö tehtiin Valmet Automationille. Työn tehtiin asiakasprojekteissa Etelä-Suo- messa. Asiakkaat käsittivät eri huolto- ylläpito- sekä järjestelmäuusintoja, asiakkaiden järjestelmiin. Vaikka asiakkaat käyttävätkin erilaisia järjestelmiä, tässä työssä keskity- tään vain DNA- järjestelmään, mukaan lukien kunnonvalvonta, mutta siitä rajataan ulos kenttälaitteet.
Insinöörityössä käsitellään automaatiojärjestelmän elinkaariuusinnan prosessia aina lait- teiston tilauksesta projektin luovutukseen. Elinkaariuusinta on monipuolinen koko- naisuus, joka vaatii suunnittelua, jotta sillä saavutetaan haluttu tulos. Insinöörityössä si- vutaan myös joitain asiakkaiden olosuhteita järjestelmän kannalta.
Insinöörityön yksi tavoitteista on oppia ymmärtämään automaatiojärjestelmää sekä ke- hittyä ammatillisesti monipuolisemmaksi, jolloin haastavampien projektien hoitaminen it- senäisesti on tulevaisuudessa mahdollista.
2 (35)
2 Valmet DNA -automaatiojärjestelmä
Ensimmäinen Valmetin rakentama automaatiojärjestelmä tuli markkinoille vuonna 1979, kun Valmet Damatic käyttöönotettiin. Kyseinen järjestelmä asennettiin Pankaboardille Lieksaan, jossa se on toiminut näihin päiviin asti. [1.] Tämän jälkeen on järjestelmää kehitetty jatkuvasti ja asennuskanta on levittäytynyt ympäri maailmaa, eritoten sellu ja paperiteollisuuden tarpeisiin, mutta myös öljyteollisuuteen sekä, vesi- ja voimalaitoksiin.
Automaatiojärjestelmä on yksinkertaistettuna järjestelmä, jolla ohjataan prosessia. Jär- jestelmien koko vaihtelee yhdestä kaapista, useita automaatiohuoneita vaativiin massii- visiin järjestelmiin. Esimerkiksi pienessä järjestelmässä ei välttämättä ole kuin I/O ke- hikko, prosessiasema, kytkin, operointiasema ja EAS. Sellaisessa järjestelmässä BU, ALS ja info on integroitu johonkin koneeseen, yleensä EAS:siin. Tämä aiheuttaa järjes- telmän vikaherkäksi, koska yhden koneen hajoaminen hajottaa koko järjestelmän. Täl- laisia järjestelmiä ei käytetä kuin testausympäristössä. Isoissa järjestelmissä koneet ovat priorisoituja, jolloin, jokaisella koneella on oma tehtävä. Tällä vältytään ongelmalta, että yhden koneen hajotessa koko järjestelmä hajoaa. Joitain koneita, jotka ovat kriittisempiä prosessin kannalta on myös kahdennettu.
Kuva 1 on esimerkkikuva pienestä järjestelmästä, jossa suunnittelupalvelimena toimii kannettava tietokone ja järjestelmän ainoaan pöytäkoneeseen on integroitu muut ase- mat, pois lukien prosessiasemaa, joka on I/O yhteydessä.
3 (35)
Kuva 1. Esimerkkikuva pienestä järjestelmästä [2].
Kuvassa 2 näkyy järjestelmän yleisimmät komponentit, sekä miten ne ovat verkossa kytkeytyneet toisiinsa.
Kuva 2. Esimerkkikuva automaatiojärjestelmä arkkitehtuurista [2].
4 (35)
Kuvassa 3 näytetään kaksi asemakaappia eri aikakausilta, mutta molempia käytetään yleisesti eri asiakkailla.
Kuva 3. Vasemmalla Damatic- ja oikealla DNA- kaappi [2].
Damatic- järjestelmää suunniteltaessa, tietokoneet eivät olleet yleistyneet, jolloin laittei- den ostaminen kaupasta ei ollut mahdollista, vaan suunnittelu alkoi komponenttitasolta.
Nykyään markkinoilla on valmistajia, jotka ovat erikoistuneet teollisuuden tarpeisiin, joten spesifioituja tietokoneita ja komponentteja pystytään ostamaan valmiina. I/O- suunnitte- lua ja ohjelmiston kehitystä tehdään vielä yrityksessä.
Kuva 4 näyttää I/O yksikön. Yksikkö sisältää IBC:n, kolme Hart-korttia sekä laajennus- varaa viidelle kortille.
Kuva 4. ACN I/O.
5 (35)
I/O- yksikköön kytketään kenttälaitteille lähtevät, sekä palaavat johdot esim. venttiilien, virtaus-, pinnankorkeusmittarien ohjaus ja takaisinkytkennät. I/O- yksiköissä voi olla eri- laisia kortteja asiakastarpeen mukaan, esim. analogi- ja digitaalitulo- ja digitaalilähtö-, tai kommunikaatiokortteja.
3 Elinkaariuusinta
Pysyäkseen käyttökunnossa automaatiojärjestelmä niin kuin muutkin monimutkaiset jär- jestelmät tarvitsevat huoltoa. Automaatiojärjestelmää pystytään ylläpitämään kahdella tavalla, korjataan vikaantuessa, joka on perinteinen tapa, tai huolletaan ennen vikaantu- mista, johon nykyään yhä useampi käyttäjä pyrkii. Kuitenkaan komponenttien hajoamis- ajankohtaa ei aina pystytä ennustamaan, vaan laitteita hajoaa ilman ulkoisia merkkejä.
Koska järjestelmiä käytetään monenlaisissa prosesseissa, asiakkaat joutuvat pohti- maan, minkälaista huoltoa he käyttävät, esim. öljynjalostuksessa tuotantolinjan suunnit- telematon alasajo aiheuttaa aina huomattavan kustannuksen, joka koostuu tuotannolli- sesta tappiosta ja mahdollisista laitteiston hajoamisesta. Laboratorioympäristössä pro- sessin alasajautuminen saattaa aiheuttaa laitekustannuksia, mutta ei tuotantotappioita, jolloin järjestelmän kunnon jatkuva seuranta ei välttämättä ole taloudellisesti kannatta- vaa.
3.1 Asemien elinkaari
Erilaisilla laitteilla on oma suositeltu vaihtoväli, jonka on määrittänyt laitevalmistaja.
Prosessi- ja liityntäasemien (ACN RT ja ACN CS) elinkaaret on määrittänyt Valmet. Nor- maalisti näiden koneiden suositeltu vaihtoväli on seitsemän vuotta, mutta pääsemiseen koneet tarvitsevat huoltoa. Huoltoon kuuluu suodattimien vaihto vuoden välein, tuuletti- mien ja kiintolevyjen 3,5 vuoden välein. Uusi sukupolvi koneita julkaistaan noin viiden vuoden välein.
6 (35)
Teollisuus- PC (ACN PO) on samantyylinen kaappiasennettava kuin prosessi- ja liityn- täasemat, mutta komponenttitasolla niissä on eroja. Tämän takia aseman suositeltu vaihtoväli on kuusi vuotta. Tuulettimien ja kiintolevyjen vaihtoväli on 3,5 vuotta.
Pöytä PC:n elinkaari ei ole sama kuin teollisuuskoneiden, sillä ne eivät ole samalla ta- valla suojattuja pölyä vastaan. Nämä on myös asennettu erinäköisiin paikkoihin, lattioille, pöydille jne, jolloin ne altistuvat pölylle, lialle ja iskuille enemmän mitä kaappi asennetta- vat koneet. Näiden koneiden suositeltu vaihtoväli on 3,5 vuotta.
Palvelimien suositellun vaihtovälin määrittää palvelinvalmistaja. Pöytä ja kaappiasennet- tavissa palvelimissa elinkaari on vähintään laitevalmistajan takuu pidennyksillä.
Verkkokomponenttien eli kytkimien ja reitittimien suositeltu vaihtoväli on seitsemän vuotta.
3.2 DNA- ohjelmisto Windows asemissa
DNA- ohjelmiston versio on riippuvainen Windowsin versiosta. Joten järjestelmäpäivityk- sessä tulee ottaa huomioon myös ohjelmiston versioin päivitys, esim. dna versio 17 sai tuen Windows 10 operointiasemalle, joten vanhempien versioiden käyttö laiteuusinnassa ei ole mahdollista. Koska uusien käyttöjärjestelmien tuki elää sen mukaan, miten eri Win- dows- versioihin rakennetaan yhteensopivuuksia, täytyy sopivuus tarkastaa versio ra- porteista. Käytännössä lähes aina elinkaaripäivitysten yhteydessä suoritetaan myös ver- siopäivitys.
3.3 Elinkaariuusintaprojektin aloitus
Kun asiakas on tullut päätökseen, että se haluaa huoltaa järjestelmää aktiivisesti, hänelle tehdään suunnitelma järjestelmän ylläpidosta ja huoltotoimenpiteistä.
7 (35)
Suunnitelmaa varten asiakkaan järjestelmälle suoritetaan selvitys. Mikäli asiakkaalla on järjestelmää ymmärtävä henkilö, hänet pyritään pitämään mukana projektissa, jolloin do- kumentoinnin selvittäminen helpottuu, varsinkin tapauksissa, joissa kuvien oikeellisuu- desta ei ole pidetty huolta. Häneltä saattaa myös saada hyödyllistä tietoa järjestelmän mahdollisista epäkohdista, esim. verkko- tai ohjelmisto-ongelmista.
Järjestelmäkaavion päivitys projektin kuluessa on yksi tärkeimmistä asioista projektissa, sillä se auttaa vastaisuudessa, mikäli tulee tarve järjestelmämuutoksille tai ongelmanrat- konnalle. Varsinkin isommissa järjestelmissä laitteiden löytäminen tai johdotuksen sel- vittäminen on haastavaa, mikäli dokumentaatio ei ole kunnossa.
Kuva 5 näyttää esimerkin järjestelmäkaaviosta.
Kuva 5. Järjestelmäkaavio
Järjestelmäkaavion lisäksi selvitystyössä kannattaa käyttää hyödyksi AM-IS- ajoa, jolla skannataan järjestelmä. AM-IS- ajo selvittää verkossa olevat koneet ja tallentaa raportin.
Raportti sisältää laitteiden tiedot, jolloin kaikkia tietoja ei tarvitse kerätä kentältä, tai ma- nuaalisesti debuggerilla komentorivillä.
8 (35)
Koneiden visuaalinen tarkastus on myös suotavaa, sillä on tärkeätä oppia laitteiden fyy- sinen sijainti sekä paikan päällä käydessä näkee, millaisissa oloissa laitteet ovat ja mil- laista fyysistä huoltoa ne mahdollisesti tarvitsevat. Visuaalisessa tarkastuksessa tarkas- tetaan myös, voidaanko uusinnassa käyttää hyödyksi jo asennettuja oheislaitteita, esim.
onko monitoreissa nykystandardin mukaiset portit, onko extenderit oikealla väylätyypillä ja toimiiko tulostin.
Visuaalisen tarkastuksen lisäksi järjestelmää tutkitaan myös ohjelmistoilla, joilla selviää laitteistokomponenttien kunto, esimerkiksi kiintolevyt voivat olla ulos päin kunnossa, mutta vikadiagnostiikka ilmoittaa alentuneesta suorituskyvystä. Windows käyttöjärjestel- mällä varustetuissa koneissa käytetään esim. Intel rapid storage technology ohjelmistoa, jolla tutkitaan kiintolevyjen kuntoa työasemissa, Diagnostics utilitya käytetään DELL- pal- velimen kuntotutkimukseen. Prosessiasemille ja liityntäasemille ei ole asennettu erillisiä ohjelmia kunnon selvittämiseksi, joten niissä käytetään järjestelmän diagnostiikkanäyt- töjä, jotka löytyvät operointiasemilta. (Kuva 18.) Diagnostiikka sisältää aseman lämpöti- lan, kokonaiskunnon, muisti- ja kiintolevytilan. Joissakin tapauksissa myös tuulettimien kierrosluvun.
Kuva 6 näyttää hajoavassa olevan kiintolevyn diagnostiikkanäytön. Kiintolevy oli vielä toimiva siten, että siihen pystyi kirjoittamaan ja sitä pystyi lukemaan, mutta diagnostiikka ilmoitti, että sen elinkaari oli tulossa loppuun, joten se vaihdettiin.
9 (35)
Kuva 6. Verkkovarmennuksen kiintolevyn diagnostiikkanäyttö.
3.4 Projektin aloituksen ajoittaminen
Turvallisinta järjestelmäuusintojen suorittamiseen on seisokit, koska silloin laitos ei ole käynnissä. Tiettyjä uusintoja esim. operointiasema vaihtoja voidaan suorittaa myös lai- toksen käynnissä ollessa, mutta nämä pitää käydä läpi tapauskohtaisesti.
Loppuasiakas ilmoittaa seisokkiajankohdan, mikäli se ei ole tiedossa entuudestaan. Isot tehtaan esim. jalostamot huolletaan tietyin intervallein, joten niiden pysäytykset ovat asi- akkaalla tiedossa useiden vuosien päähän.
Pienillä tehtailla seisokkisuunnittelu ei välttämättä kestä kauan, joten asiakaskontaktin tärkeys korostuu.
10 (35)
3.5 Tietoturva
Nykyään käytettävät työasemat ja palvelimet ovat pääsääntöisesti Windows-käyttöjär- jestelmällä, joten käyttöjärjestelmän elinkaari on huomioitava järjestelmäpäivitysten ta- kaamiseksi. Microsoft korjaa löydetyt viat ja aukot järjestelmissään sinä aikana, mitä he tukevat järjestelmää, mutta tuen loputtua vain erikoistapauksissa. Tämän takia van- hoissa käyttöjärjestelmissä voi olla vikoja, joilla on vaikutusta järjestelmän turvallisuuteen ja toimivuuteen.
Automaatiojärjestelmä ei ole yhteydessä internettiin, joten päivityksiä ei voida hakea suoraan Microsoftilta vaan Valmet käyttää WSUS (Windows Server Update Services) palvelua. WSUS toimii siten, että Valmet hakee päivitykset Microsoftin palvelimelta ja suorittaa niille testin laboratoriossa, jolloin varmistetaan päivityksen toimivuus järjestel- mässä. Mikäli päivitys vaikuttaa toimintaan se poistetaan paketista, joka toimitetaan WSUS-palvelun ostaneille asiakkaille. Uudet päivitykset toimitetaan kuukausittain asiak- kaan WSUS-palvelimelle, josta ne ladataan manuaalisesti asemille päivitysten yhtey- dessä.
Järjestelmää uusittaessa huomioitavaa on myös ohjelmistojen yhteensopivuus, sillä kaikki ohjelmistot eivät tue uusimpia käyttöjärjestelmiä ensimmäisten vuosien aikana ja kaikkiin järjestelmiin ei rakenneta tukea esim. DNA ei virallisesti tue Windows Vistaa, joten sen päälle rakennettu järjestelmä voi toimia, mutta siitä ei ole takeita. Myös käyttö- järjestelmän päivittäminen jälkikäteen on vaihtoehto, mikäli asemalla on riittävästi vuosia edessä ja vanhasta käyttöjärjestelmästä tuki on lopussa.
Kuvassa 7 näkyy insinöörityötä tehdessä Microsoftin tuoteperheen elinkaari, niiltä osin mitä DNA-järjestelmässä sitä käytetään.
11 (35)
Kuva 7. Microsoftin julkistama tuki eri Windows käyttöjärjestelmille [3]
Käyttöjärjestelmävalmistajan julkaisemat päivitykset eivät yksistään riitä, vaan tietotur- van kannalta on oleellista huolehtia virusturvasta. Valmet käyttää automaatiojärjestel- mässä Symantecin virusturvaa. Asiakkaiden järjestelmässä yksi kone on varattu tieto- turvalle (yleensä SEP- niminen) tämä palvelin sisältää SEPM- ja mahdollisesti WSUS- ohjelmiston.
Kuvassa 8 näkyy Symantec Endpoint Managerin Client koneiden listaus, viruskuvauksen päivämäärä sekä koneiden näkyminen verkossa.
Kuva 8. Symantec Endpoint Managerin client näkymä
2006 2011 2016 2021 2026
Windows 7 SP1 Windows 10 Enterprise 2015 LTSB Windows Server 2008 r2 Windows Server 2012 r2 Windows Server 2016
Windows extended-tuki
12 (35)
4 Projektin suorittaminen
Kuvassa 9 näkyy projektin läpiviennin vaiheet ja erottelu työvaiheista joita voi suorittaa prosessin käynnissä ollessa. Infoja ja keruuasemia voi joillakin asiakkailla myös vaihtaa laitoksen käynnissä ollessa, mutta nämä käydään läpi asiakkaan kanssa tapauskohtai- sesti.
Kuva 9. Esimerkkikuva projektin vaiheista.
4.1 Laitteiston tilaus
Komponenttien tilaus suoritetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska eri lait- teiden toimitusajat vaihtelevat toimittajan mukaan. Mikäli mahdollista asemat ja palveli- met kannattaa tilata alustettuna, jolloin käyttöjärjestelmälle on suoritettu vaadittavat kon- figuroinnit ja tarvittavien ohjelmistojen asennukset.
13 (35)
Seuraavat asiat tulee olla asennettuna, tai tarkastettuna kaikille asemille.
Vastaanottotarkastus
Vastaanottotarkastuksessa käydään läpi saapuneet komponentit ja varmistetaan, että tilatut tuotteet ovat saapuneet.
IP-osoitteet
Normaalisti käytettävät IP-osoitteet ovat Valmetin oman politiikan mukaisia, mutta mikäli asiakas haluaa, voidaan käyttää myös asiakkaan oman politiikan mukaisia osoitteita. Mi- käli asiakkaan omia osoitteita käytetään, on erityisen tärkeää, että dokumentaatio pide- tään kunnossa, sillä laiteuusinnoissa väärän osoitteen asettaminen asemalle estää ase- man toiminnan.
Host lista
Host sisältää listauksen koneista, joihin kyseisestä asemasta on saatava yhteys. Listaus pitää sisällään IP-osoitteen sekä aseman nimen, joten etäyhteyksien ottaminen sekä aseman pingausta voi suorittaa kummalla tahansa.
Kellonaika ja järjestelmäkellon asetukset
Kun järjestelmää aletaan rakentamaan tyhjille koneille, järjestelmän kello sekä päivä- määrä eivät välttämättä ole oikein. Automaatioverkon koneet eivät ole yhteydessä julki- seen internetiin, joten käyttöjärjestelmä ei pysty hakemaan kellonaikaa ja päivämäärää julkisilta NTP-palvelimilta, jolloin näiden määrittäminen hoidetaan manuaalisesti. Yhdelle koneelle (yleensä backup) on asennettu Master- kello, joka pyörittää paikallista NTP- palvelinta. Joillakin asiakkailla on myös omia GPS- kelloja, joilta voidaan hakea kellon- aika koneille. Jos koneet on tilattu valmiiksi alustettuna, kellonaika ja päivämäärä on yleensä oikein, mutta asia on varmistettava. Kellon ja päivämäärän esitysmuoto on myös oltava Valmetin politiikan mukainen.
14 (35)
Päivitykset
Asemia vaihdettaessa voidaan käyttää apuna jostain toisesta vastaavasta koneesta teh- tyä imagea, jolloin käyttöjärjestelmä pitää sisällään vanhat päivitykset. Asentamalla uu- simmat päivitykset koneeseen, ennen käyttöönottoa turvataan järjestelmän tietoturva ja joissakin tapauksissa päivityksillä saadaan järjestelmä vakaammaks ja käytettäväm- mäksi.
VNC ja etäyhteysasetukset
Merkittävä osa asemista on servereitä, jolloin asemien käyttäminen ei ole mahdollista ilman erillistä näyttöä, näppäimistöä ja hiirtä. Tämän takia asemia käytetään ja ylläpide- tään normaalitilanteessa, joko RDS-tai VNC-yhteydellä. Huomioitavaa etäyhteyksissä on se, että vain poikkeustapauksissa yhdeltä koneelta pääsee kaikille asemille, joten verk- koinfrastruktuurin ymmärtäminen on tärkeää. RDS-yhteydellä on mahdollista ottaa etäyhteys myös etäyhteyden sisällä, joten joissakin tapauksissa halutun aseman käyttä- minen vaatii useamman etäyhteyden linkittämisen. VNC-yhteyden huono puoli on se, että se toimii salaamattomana, eli jokainen näppäimenlyönti on helposti salakuunnelta- vissa, mikä on tietoturvaongelma. Tästä syystä osa asiakkaista ei hyväksy VNC-playeriä koneilla, jos muita yhteystyyppejä on käytettävissä.
SEP client ohjelma
SEP client- asemat sisältävät kaikki Windows- pohjaiset asemat. SEP- palvelin hoitaa viruskuvauksien hakemisen palvelimelta ja jakaa ne pääteohjelmalle.
Symantec backup exec (Symantec System Recovery)
Symantec backup exec-ohjelmistoa käytetään kriittisien Windows asemien varmuusko- piointiin. Varmuuskopiot tallennetaan verkkovarmennusasemalle esimerkiksi QNAP:in tai Buffalon varmistamalle NAS: sille.
Kuvassa 10 näkyy yhden aseman onnistuneet varmennukset Symantec System Reco- very ohjelmassa.
15 (35)
Kuva 10. Symantec system recovery.
Verkkoyhteyden kahdennus
Normaalisti automaatiossa verkko on kahdennettu, jolloin yhden yhteyden katkeaminen ei vielä rampauta verkkoa. Verkkodiagnostiikka lisäksi haistelee verkon kuntoa, jolloin passiivisen yhteyden hajoaminen aiheuttaa hälytyksen järjestelmään ja siihen pystytään mahdollisesti reagoimaan ennen aktiivisen yhteyden hajoamista.
Kuvassa 11 on kytkindiagnostiikkaraportti, josta näkyy kytkimien kunto.
Kuva 11. Kytkindiagnostiikkaraportti
16 (35)
Järjestelmähälytykset
Järjestelmähälytykset tulee testata järjestelmän käyttöönotossa. Normaalisti järjestelmä- hälytyksille on myös oma sivunsa, mutta niiden tulee näkyä myös kaikki hälytykset lis- tassa. Ennen kuin projekti voidaan luovuttaa asiakkaalle, järjestelmähälytyslista pitää olla tyhjä. Tätä varten suoritetaan mahdollisesti usean viikon kestävä tarkkailu ns. häi- riötön koekäyttö, jossa järjestelmähälytykset tarkastetaan ja raportoidaan viikoittain.
Elinkaarisuunnitelman päivitys
Elinkaarisuunnitelma on listaus, johon on listattu Windows- ja Linux-asemat sekä kytki- met. Lista sisältää laitteen asennusvuoden ja kuukauden, sekä laitteen suositellun vaih- toajankohdan ja ohjelmiston version.
Tarrat
Tarra josta selviää Windows lisenssiavain, liimataan kaikkiin Valmetin toimittamiin ase- miin sekä palvelimiin, joissa on Windows käyttöjärjestelmä. Kaikkiin Valmetin toimitta- miin asemiin ja palvelimiin liimataan Valmet tarra, josta selviää aseman nimi, IP-, MC-, HW- ja token-osoite.
Kuvassa 12 on Valmet tarra, joka tulee olla liimattu jokaisen Valmetin toimittavan ase- man etupaneeliin tai pöytäasennettavan palvelimen päälle.
Kuva 12. Valmet tarra
17 (35)
DNA konfiguroinnit
DNA-järjestelmä konfiguroidaan ensisijaisesti system-konfiguraattorilla. Jos järjestelmä- uusinta tapahtuu isoon vanhaan järjestelmään, voi vanhojen konfigurointitiedostojen käyttäminen apuna ja manuaalinen konfigurointi olla tehokkaampi tapa.
Palvelimien takuusarjanumerot
Ongelmatapauksissa palvelimien valmistajan suuntaan kommunikoidaan sarjanume- rolla, jolloin valmistaja pääsee selville, mikä kone on kyseessä ja millaisia varaosia niihin tarvitaan. HP:n sarjanumero löytyy ILO tarrasta, joka on liimattu serveriin, ja DELL:in sarjanumero löytyy etupaneelista olevasta näytöstä, tai service-tag tarrasta.
Management ajurit
Laitevalmistajat julkaisevat suositellut Intel management-ajurit, jotka ovat toimivia heidän käyttämillä piirisarjoilla. Jos kone on toimitettu ilman käyttöjärjestelmää management- ajurien asentaminen ottaa käyttöön kaikki koneen ominaisuudet.
ILO/iDRAC verkko
ILO (HPE) ja iDRAC (DELL) ovat ohjelmistoja, jotka ilmoittavat järjestelmän ongelmista järjestelmänvalvojille. Niitä ei käytetä kaikissa järjestelmissä.
4.2 Kunnonvalvonta-asema
Guardian
Guardian on ohjelmisto, joka tarkkailee kenttälaitteiden kuntoa. Guardianilla myös halli- taan kunnonvalvonnan tietokantaa.
18 (35)
Tehdasraportti
Tehdasraportti on yleisnäkymä, josta selviää kenttälaitteiden kunto. Tehdasraportti on web-pohjainen, joten uusissa järjestelmissä se käyttää samaa porttia mitä IIS, joten IIS tulee olla poiskytketty FMDS-koneissa, tai jos IIS:siä käytetään, on kunnon valvonnan portiksi määritettävä jokin toinen, esim, 8080.
Kuvassa 13 näkyy osajärjestelmän tehdasraportti. Vihreät pallot tarkoittavat, että kenttä- laitteen kunto on hyvä, keltaiset kertovat, että kenttälaitteella on ilmoitus ja punainen ilmoittaa viasta.
Kuva 13. Esimerkki tehdasraportista.
DTD-tiedostot
Kunnonvalvonta käyttää DTD-tiedostoja selvittämään, mikä kenttälaite on kyseessä ja siihen mitä kenttälaitteen lähettämä diagnostiikkatieto pitää sisällään. Mikäli oikeaa DTD tiedostoa ei ole asennettu, järjestelmä antaa hälytykset ja ilmoitukset, mutta ei pysty ker- tomaan mitä kenttälaitteen lähettämä hälytys tarkoittaa.
19 (35)
DTD-kirjasto on jo logistiikan toimittamassa koneessa kattava, mutta asiakas on voinut asentaa muokattuja tiedostoja, joten turvallisinta on ottaa vanhasta koneesta kirjasto tal- teen ja ajaa se uuteen asemaan.
DNA Explorer (Field Engineering)
FDMS-koneella DNA Explorerin Field engineering-ohjelmistoa käytetään pääteohjel- mana, jolloin asema käyttää palvelinta ohjelman pyörittämiseen. Field engineering-nä- kymää käytetään kenttälaitteiden diagnostiikan analysoimiseen FDT/DTM:llä.
Laite-DTM-paketit
Kenttälaitevalmistajat valmistavat laite dtm paketteja, joilla tehdään parametrointeja hei- dän valmistamiin laitteisiin. Joillakin valmistajilla löytyy asennuspaketteja, jotka voivat pitää sisällään heidän koko laitevalikoimansa, joka voi olla useita satoja eri laitteita. Tästä tulee ongelma, että liian ison kirjaston kanssa FDMS asema ei välttämättä toimi. Tästä syystä on suositeltavaa asentaa vain ne DTM paketit, joiden kenttälaitteita asiakkaalla on. Jos kaikki laitteet ovat jo asennettu voi lisää poista sovelluksesta yrittää käyttää muokkaa komentoa, jolloin asennettu ohjelmisto voi antaa valita paketit, jotka jätetään koneelle.
4.3 Suunnittelupalvelin ja suunnitteluasema
FIX päivitykset
Valmet julkaisee uuden version DNA-ohjelmistosta lähes vuosittain, mutta versioon tulee korjauksia eli FIX:ejä, kun ohjelmistoa parannellaan ja korjataan. FIX:in versio löytyy DNA Explorerin about kentästä. Tätä vertaamalla Tampereen palvelimella olevaan ver- sioon pystyy selvittämään, onko FIX päivitykselle tarvetta.
20 (35)
Piirien lukumäärä export/importin jälkeen
Ennen kuin EAS uusitaan, vanhan koneen pakettivarastosta (repository) tarkastetaan piirien lukumäärä. Tämän jälkeen piirit kopioidaan talteen ulkoiseen tietokantaan Dbdumpilla (ulkoinen kiintolevy, USB tikku, NAS jne.). EAS:sin asennuksen jälkeen piirit kopioidaan palvelimelle ja tarkastetaan, että piirien lukumäärä vastaa vanhalla palveli- mella olevien piirien lukumäärää. Mikäli ei vastaa, voidaan kopiointi suorittaa uudelleen ja jos se ei auta, puuttuvat piirit kopioidaan manuaalisesti.
Kuvassa 14 näkyy DNA Explorerin pakettivarasto. Tätä näkymää käytetään piirien hal- lintaan. Alla oikealla keltaisella korostusvärillä näkyy piirien määrä.
Kuva 14. DNA Explorer
Piirien tarkastus
Piirien kopioimisen jälkeen, niille suoritetaan tarkastus. Uusissa versioissa tarkastus on tarkempi kuin vanhassa, joten piirien korjauksille voi olla tarvetta, vaikka vanhan tarkas- tusohjelmiston mielestä piirit ovat kunnossa. Tarkastuksen jälkeen vähintään samojen piirien mitä vanhalla EAS:illa on, tulee olla External Checked-tilassa, jos tähän tilaan ei
21 (35)
päästä, tulee piirit korjata ja suorittaa tarkastus uudelleen, kunnes piirit läpäisevät tar- kastuksen.
Download-komento
Download-komennolla suunnittelupalvelimelta ladataan piirimuutokset prosessiasemille (sekä käytetään, myös piirien poistamiseen), joten niiden testaaminen ja todentaminen suoritetaan ennen projektin luovutusta.
Ftest
Ftest on graaffinen debuggeri, eli työkalu, jolla testataan piirien toiminta, sekä etsimään vikoja. Ftestiä pystytään käyttämään myös simulaatiomoodissa, jolloin piiritestausta pys- tytään suorittamaan ilman, että sillä vaikutetaan prosessiin.
Kuvassa 15 on Ftest. Siniset luvut kertovat mittauspisteiden antaman tiedon.
Kuva 15. Ftest
DNA Engineering Settings
Ohjelmaa käytetään suunnittelupalvelimen asetusten määrittämiseen. EAC-asema ha- kee valtaosan tiedoista EAS:ilta.
22 (35)
Help configurator
Help configuraattoria käytetään uusien lukitusnäyttöjen ja toimintakuvausten rakentami- seen.
MaintWeb
MaintWeb on sama kuin help configurator, mutta vanhoissa järjestelmissä. Vanhaa jär- jestelmää uusittaessa ei voida käyttää help configuraattoria, vaan silloin joudutaan käyt- tämään maintweb ohjelmaa.
Picture directory configurator
Picture directory configurator ohjelmalla rakennetaan operointinäyttöhierarkia.
Loop auto tuner
Loop auto tuner ohjelmaa käytetään PID säätimien virittämiseen.
Network designer
Network designer on ohjelma, jolla suunnitellaan järjestelmänlayout, sekä kaappikuvat.
Järjestelmäkuvat
Järjestelmä sekä kaappikuvat siirretään uudelle serverille. Niiden säilytyspaikka on DNA- hakemistossa, mutta jotkut asiakkaat vaativat, että ne ovat säilytyksessä DNA Explorerin repository-hakemistossa. Kuvat löytyvät myös Valmetin M-fileestä asiakkaan alta.
Use kuvakkeet
EAS käyttää view palvelinta operointinäyttöjen aukaisuun. Osajärjestelmien view palve- lin löytyy järjestelmä layoutista. Operateclient-pikakuvake tulee olla kiinnitetty käynnistä valikkoon sekä työpöydälle.
23 (35)
AMIS-ajo
Amis ajo kerää tietoa järjestelmästä ja sen toiminnasta. Ajo käy läpi järjestelmän asemat ja tämän jälkeen kerätystä tiedosta muodostetaan raportti. Isoissa järjestelmissä ajo, voi kestää useita vuorokausia. Huomioitavaa on myös, että ajo aiheuttaa asemalle ylimää- räistä kuormitusta, joten vanhoissa asemissa, jotka ovat valmiiksi kovalla kuormituksella, ajo voi aiheuttaa muistin loppumisen.
Use editor
Use editor ohjelmaa käytetään operointinäyttöjen suunnittelemiseen.
Engineering tools
Engineering tools, ovat DNA-järjestelmän työkaluja, joilla tehdään muutoksia sekä suun- nitellaan piirejä.
SST Profibus configuraattori
Kuva 16. SST Profibus configuraattoria käytetään Profibus sekä Profinet-välylien para- metrointeihin.
Kuva 16. SST Profibus configuraattori.
24 (35)
GSD- tiedostot
GSD-tiedostot ovat teksti tiedostoja, joka pitää sisällään profibus sekä profinet laitteiden konfigurointitiedot, jolloin laitteiden konfigurointietoja ei tarvitse parametroida manuaali- sesti. Laitevalmistajat tekevät nämä tiedostot, joten ne löytyvät yleensä valmistajien si- vuilta. GSD-tiedostot importoidaan järjestelmään Profibus-configuraattorilla.
Kiwi syslog
Kuvassa 17 näkyy Kiwi syslog-ohjelmisto, jota käytetään SNMP lokitukseen.
Kuva 17. Kiwi syslog
Järjestelmäkytkinten konfiguraatio
Järjestelmäkytkimet tulee olla kahdennettu ja testattu sekä hälytyksien tulee näkyä ope- rointiasemilla.
INFO työkalut
EAS:illa on myös mahdollista tehdä muutoksia Info-piireihin sekä kerättävään tietoon.
Muutokset kerättäviin tietoihin tehdään MS Excelin Aspen lisäohjelmalla, joka keskuste- lee info serverin kanssa.
25 (35)
4.4 Prosessiasema
Kahdennus
Prosessiasemat ovat yleensä kahdennettuja, jolloin kahdennuksen toiminta tulee tes- tata.
Kuvassa 18 on prosessiaseman diagnostiikkanäyttö. Näyttöä käytetään aseman kunnon selvittämiseen, sekä siitä voidaan varmistaa, että kumpi asemista on aktiivisena ja ase- mavaihdon jälkeen aseman käynnistyminen.
Kuva 18. Kahdennetun prosessiaseman diagnostiikkanäyttö.
Linux hardware-diagnostiikka
Kuvassa 19 Linux asemien anturitieto. Tällä diagnostiikkanäytöllä tarkkaillaan asemien kuntoa ja raja-arvojen ylittyessä aktivoituu järjestelmässä hälytys.
26 (35)
Kuva 19. Diagnostiikka-anturinäkymä operointiasemalta.
I/O-määrien tarkastus
Koska vaihdossa on mahdollista, että kaikki I/O:t eivät ole kopioituneet onnistuneesti, I/O-määrien on vastattava vaihdon jälkeen sitä, mitä ne olivat ennen vaihtoa. Kts. diag- nostiikkanäyttö (Kuva 18).
4.5 Operointiasema
Kuvat ja valikot
Kun järjestelmälle suoritetaan versiopäivitys, se voi aiheuttaa toimimattomuutta kuville, valikoille, yliölle sekä valvomovaihdolle. Tästä syystä kaikkien kuvien, valikoiden sekä yliön toimita tulee varmistaa versiopäivityksen jälkeen. Mikäli ne eivät toimi, tulee versio päivittää alaspäin, kunnes ne alkavat toimimaan, tai mikäli mahdollista, päivittää kuvat ja valikot uusiin.
27 (35)
Trendit
Trendien näkyminen, testataan aukaisemalla historiatrendi, (tracer) sekä Aspen Process explorer. Mikäli trendit eivät tule näkyviin, tulee varmistaa, että Aspenin versio vastaa infon versiota, mikäli ei tulee, versio päivittää oikeaksi.
Oikea oletussivu
Operointinäytössä on pääsivu, joka voi olla joko yrityksen logo, tai prosessin yleisnä- kymä. Oikean sivun aukeaminen testataan koneen käynnistyksen jälkeen.
Kuvassa 20 näkyy esimerkkikuva operointinäytöstä. Operointinäyttöjä käyttävät operaat- torit, jotka hallitsevat niillä prosessia.
Kuva 20. Esimerkkikuva operointinäytöstä
28 (35)
Hälytysten kuittaus
Hälytysten kuittaaminen testataan jokaiselta vaihdettavalta operointiasemalta. Testaus tapahtuu molemmilta napeilta, merkkiääni kuittaus, sekä hälytyksen kuittaus. Merkkiääni kuittaus kuittaa hälytyksen merkkiäänen, mutta jättää hälytyksen aktiiviseksi, kun taas hälytyksen kuittaus, kuittaa molemmat.
Pohjoismainen näppäimistö
Koska järjestelmiä toimitetaan ympäri maailmaa, on mahdollista, että käyttöjärjestelmä on konfiguroitu käyttämään väärän maalaista näppäimistöä. Tämä aiheuttaa sen että kaikki näippäimet eivät vastaa näppäimistön kuvitusta joten järjestelmän käyttämine han- kaloituu. Tästä syystä käyttöjärjestelmä konfiguroidaan siten, että käytössä on pohjois- mainen näppäimistö.
Operointi
Venttiilien pumppujen ja muiden operoitavien kenttälaitteiden sekä sekvenssien operoi- minen testataan. Tämän suorittaa normaalisti operaattori.
Historiamoodi
Operointinäytössä pystyy siirtymään historiaan, jota voidaan käyttää prosessin tutkimi- seen jossakin tietyssä vaiheessa.
Tulostin
Operaattorien käytössä on yleensä tulostin, joilla he voivat tulostaa kuvakopioita näy- töistä ja trendeistä. Ensiksi haluttu tulostin asetetaan ensisijaiseksi tulostimeksi ja sen jälkeen testataan tulostusnapit yliöstä sekä operointi-ikkunasta.
29 (35)
Selaushistorian tyhjennys
Mikäli selaushistoria tyhjennetään automaattisesti aina kun selain suljetaan, tai ajasti- mella, se aiheuttaa vikailmoituksia politisoituihin asemiin, joten automaattinen tyhjennys tulee ottaa pois käytöstä ennen politisointia.
Politisointi sekä autologon
Operointiasemat sisältävät tiukan politisoinnin, joten asemalla ei pysty tekemään muuta kuin siihen suunniteltuja tehtäviä. Ennen operointiaseman käyttöönottoa, on varmistet- tava, että asemalle on suoritettu politisointi, sekä autologon. Autologon kirjautuu oikeana käyttäjänä asemalle sekä käynnistää operointinäytön.
Clientit
OPS-clienttien versio pitää olla sama mitä palvelimen, joten palvelinta päivitettäessä tule ottaa myös siihen yhteydessä olevien asemien versiot huomioon.
Konfiguroinnit
Operointiasema konfiguroidaan toimimaan samalla tavalla kuin vaihdettava asema. Tä- hän voi käyttää apuna vanhoja tiedostoja, ja joissakin tapauksissa vanhoja tiedostoja voi käyttää suoraan päivityksessä.
4.6 Hälytysasema
Hälytykset
ALS välittää hälytykset operointiasemille, joten hälytykset testataan jokaiselta asemalta.
Huomioitavaa on myös, että yhdellä asemalla voi olla monta slottia, jossa on käynnissä eri alueita. Näissä tapauksissa jokainen alue on testattava erikseen toiminnan varmista- miseksi. Hälytysasema voi olla myös kahdennettu, joten molempien asemien versioiden tulee täsmätä.
30 (35)
Kuva 21 näkyy hälytysaseman diagnostiikkanäyttö. Koska hälytysasema on Windows pohjainen, näytöllä näkyvät tiedot eivät ole samoja, mitä prosessiasemissa. Diagnostiik- kanäyttö toimii yleisnäkymänä, mutta tarkempi analyysi koneen kunnosta tehdään muilla ohjelmistoilla, esim Intel Rapid storage technology.
Kuva 21. Kahdennetun hälytysaseman diagnostiikkanäyttö.
Hälytykset DnaAlarmissa
DnaAlarm on web-pohjainen ohjelma, joka näyttää hälytykset. Hälytysten tulee vastata hälytysnäytöille tulevia hälytyksiä.
4.7 Backup
NTP- slotti
Varmennusasemalla pyörii yleensä NTP-palvelin, josta asemat synkronoivat kellon. Jos asiakkaalla on monta varmennusasemaa, voidaan toista varmennusasemaa käyttää vara NTP- palvelimena. Joillakin asiakkailla on käytössä myös GPS-kello, johon NTP- palvelin synkronoidaan.
31 (35)
Data varmennus
Prosessiasemat tekevät varmennuksensa BU-asemalle. Aseman vaihdon jälkeen var- mistetaan, että varmennukset alkavat lataantumaan.
BsGui
Kuvassa 22 näkyy BsGui ohjelma, jota käytetään backupin hallintaan (tarkasukset ja muutokset).
Kuva 22. BsGUI näkymä. Oikealla varmennusasema ja vasemmalla paikalinen hakemisto.
4.8 LIS ja OPC
Liitäntä- ja OPC-asemat toimivat itsenäisesti, joten näissä asemissa riittää yhteyden to- dentaminen.
4.9 Infon keruuasema
Trendit
Infon keruuasemat toimivat puskurina infolle, jolloin niiden vaihtaminen aiheuttaa diag- nostiikkatrendien katkeamisen vaihdon aikana. Vaihdon jälkeen tulee varmistaa, että his- toriatieto alkaa lataantumaan infolle. Koska keruulla ei ole puskuria vaihto aiheuttaa his- toriatiedon häviämisen vaihdon ajalta.
32 (35)
4.10 INFO
Tehtävien määrä
Ennen Iinfon vaihtoa varmistetaan siellä pyörivät tehtävät. Vaihdon jälkeen varmistetaan, että samat tehtävät ovat käynnistyneet.
Kuva 23 esittää Aspen InfoPlus Managerin päänäkymän, tätä käytetään infon käynnis- tämiseen sekä sillä hallinnoidaan käyviä taskeja.
Kuva 23. InfoPlus manager-näkymä, jossa näkyy käynnissä olevat tehtävät.
Trendien piirtyminen
Kun Info vaihdetaan, operaattorit eivät näe trendejä osajärjestelmästä. Vaihdon jälkeen keruuasemat alkavat syöttää kertynyttä puskuria infolle, jolloin pitkää katkosta trendeihin ei pitäisi jäädä, mutta katkoksen täyttyminen ei tapahdu sekunneissa vaan voi viedä use- amman tunnin.
33 (35)
Lisenssipalvelin
Info toimii myös Aspenin lisenssipalvelimena, joten vaihdon jälkeen tulee siihen kytkey- tyvien view sekä operointiasemien Aspen Process Explorerin aukeaminen sekä trendien kerääntyminen varmistetaan.
Raporttien toimiminen
Kuvassa 24 näkyy Infon luoma järjestelmähälytysraportti. Raportit ovat web-pohjaisia ja niiden päivittyminen varmistetaan koneenvaihdon jälkeen.
Kuva 24. Infon esimerkkiraportti.
5 Projektin lopetus
Kun kaikki koneet ovat vaihdettu, tulee tarkastaa, että raportointi on pysynyt ajan tasalla sekä tarkastuslista täytetty. Kun paperityöt on tehty, voidaan projekti luovuttaa asiak- kaalle. Jos asiakas ei ole ollut aktiivisesti mukana projektissa, voi hän haluta pitää lop- pupalaverin, mutta on mahdollista, että hän haluaa vain raportin tehdystä työstä.
34 (35)
6 Yhteenveto
Työn tarkoitus oli selvittää, mitä tarkastuksia järjestelmän asemille pitää suorittaa, ennen kuin järjestelmä voidaan luovuttaa asiakkaalle. Koska järjestelmä sisältää huomattavan määrän erilaisia laitteita, ei työn tarkoitus ollut tehdä ohjetta, miten asemat otetaan käyt- töön, vaan se tieto löytyy asennusdokumenteista sekä Windows-konfigurointiohjeista.
Uusintaprojektin suorittaminen kestää muutamasta päivästä useaan kuukauteen, yksi projektin haasteista oli saada mahtumaan kalenteriin riittävän monia projekteja. Tässä onnistuttiin kohtuullisesti, kun työn aikataulua venytettiin yli vuoteen, jolloin ohjetta pääsi testaamaan useassa erialan tehtaassa ja laboratoriossa.
Omasta mielestäni projektin tavoitteet saatiin pääpiirteittäin valmiiksi, ja ohje toimii ylei- sellä tasolla eri asiakkaille, mutta osalla asiakkaista on omia vaatimuksia ja ohjelmia, joita he käyttävät. Näihiin poikkeuksiin yhtä yleispätevää ohjetta on turha tehdä, koska silloin ohjeeseen tulisi huomattava määrä valtaosalle käyttäjistä turhaa tietoa. Joten oh- jetta tulee ylläpitää asiakastarpeiden mukaan. Myös DNA versiopäivityksissä tulee uusia ohjelmia, joten ohjetta tulee päivittää vastaisuudessa versiovaatimusten mukaiseksi.
35 (35)
Lähteet
1 Valmet to replace its first-ever Damatic Classic automation system delivered at Pankaboard's board mill in Finland. 2019 Verkkoaineisto. Valmet Oy
<https://www.valmet.com/media/news/press-releases/2018/valmet-to-replace- its-first-ever-damatic-classic-automation-system-delivered-at-pankaboards- board-mill-in-finland/> Luettu 1.3.2019
2 Valmet DNA module 1 sisäisen service koulutuksen koulutusmateriaali.
3 Hae tuotteen elinkaarisivustosta. Verkkoaineisto. Microsoft. <https://sup- port.microsoft.com/fi-fi/lifecycle/search/1163> Luettu 1.3.2019
