Havutukkien yksikkötilavuuslukujen jatkoselvitys Lounais-Suomessa.

TIEDONANTOJA 297

METSÄTEKNOLOGIAN TUTKIMUSOSASTO PUUNTUTKIMUSSUUNTA

PENTTI RIKKONEN

HAVUTUKKIEN YKSIKKÖTILAVUUSLUKUJEN

JATKOSELVITYS LOUNAIS-SUOMESSA

HELSINKI 1988

Metsäteknologian tutkimusosasto

Puuntutkimussuunta 1988

PENTTI RIKKONEN

HAVUTUKKIEN YKSIKKÖTILAVUUSLUKUJEN

JATKOSELVITYS LOUNAIS-SUOMESSA

SISÄLLYS

1

. JOHDANTO 3

2. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄ 4

3. TUTKIMUSTULOKSET 7

31. Latvamuotoluvut ja keskusmuotoluvut 7

32. Yksikkötilavuusluvut 15

33. Aluejako 22

KIRJALLISUUS 23

Liitteet

VAPK Kampin ^VALTIMO Helsinki 1988

1. JOHDANTO

Valtakunnallisessa havutukkien mittaustutkimuksessa (Rikkonen

1987) mitattiin Lounais-Suomen metsälautakunnan alueelta 7

mänty- ja ^{5 kuusierää.}

Helsingin

metsälautakunnan alueen läntisestä osasta ei aineistoon sisältynyt yhtään ^{erää. Mai}

nituissa erissä oli todellisen tilavuuden ja ^{koko Etelä-Suo}

melle laadituilla tilavuusluvuilla lasketun tilavuuden suhde

(seuraavassa tilavuussuhde) männyllä keskimäärin 1,009 ja

kuusella 0,991. Tilavuussuhteiden alueelliseen tarkasteluun

perustuneessa Etelä-Suomen alueen

osa-aluejaossa

^{oli molemmat} puulajit huomioon ottaen perusteltua lukea Lounais-Suomi muu

Etelä-Suomi -alueeseen kuuluvaksi.

Käsiteltäessä aluejakokysymystä mittausneuvostossa esitettiin

epäilyjä aluejaon oikeellisuudesta Lounais-Suomen osalta.

Sittemmin Lounais-Suomen metsälautakunta ja Lounais-Suomen

Metsänhoitoyhdistysten ^{Liitto esittivät} Metsäntutkimuslaitok

selle ehdotuksen lisäselvityksen tekemisestä alueellaan.

Maataloustuottajain Keskusliiton Metsävaltuuskunta

kääntyi

samassa asiassa mittausneuvoston

puoleen. Myös Centralskogs

nämnden Skogskultur ^esitti jatkoselvitystä Helsingin ^metsä

lautakunnan alueen läntiselle osalle. Koska valtakunnalli

sessa tutkimuksessa tehty aluejakoratkaisu ^oli tehty ^varsin

suppeiden aineistojen pohjalta, ^keräsi Metsäntutkimuslaitos

Lounais-Suomesta tarkistusaineistoa hakkuukauden 1985-86 ai

kana

.

Alustavat tutkimustulokset (Rikkonen 1986),

jotka

^valmistui

vat keväällä 1986, annettiin mittausneuvostolle. Kokoukses

saan 18.6.1986 mittausneuvosto suositteli, että Lounais-Suo

men metsälautakunnan alue ja Helsingin metsälautakunnan

alueen länsiosa Uudenmaan läänin ja ^Turun ja Porin läänin

välistä rajaa noudattaen siirrettäisiin muu Etelä-Suomi

-alueesta Pohjanlahden rannikkoalueeseen sekä

männyn

^että kuusen osalta siitä huolimatta, ^että tutkimustulosten perus

teella siirto olisi ollut perusteltua ^vain männyllä. ^Mit

tausneuvoston suosituksen perusteluna ^oli se, että männyn ja

kuusen kuuluminen eri alueisiin olisi aiheuttanut käytännössä

varsin huomattavia ongelmia. Metsäntutkimuslaitoksen

19.12.1986 antamalla vahvistuspäätöksellä (Metsäntutkimuslai

toksen päätös... ¹⁹⁸⁶⁾ mittausneuvoston suosittelema uusi

aluejako

^{tuli voimaan 1.2.1987.}

2. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄ

Metsäntutkimuslaitos asetti tavoitteeksi mitata Lounais-Suo

men metsälautakunnan alueelta 20 noin 40 tukin erää sekä män tyä ^{että kuusta} ja mitattavissa olleen aineiston myös ^edellä

mainitulta Helsingin metsälautakunnan alueelta. Lounais-Suo

men metsälautakunnan alueelle asetetun tavoitteen osalta te

kivät metsälautakunta ja Metsäntutkimuslaitos aineiston ke

räyssuunnitelman. Metsälautakunta selvitti kolmen edellisen

hakkuukauden leimausmäärät

metsänhoitoyhdistyksittäin

^{ja ja}

koi alueen näiden tietojen pohjalta kymmeneen leimausmääräl

tään mahdollisimman yhtä suureen osa-alueeseen, joille ^Met

säntutkimuslaitos jakoi tavoitteeksi asetetun erien määrän

leimausmäärien suhteessa. Kohteiden valinta tehtiin arpomal

la kohteet mitattavissa olevista leimikoista.

Mittaukset tehtiin edellä mainitun valtakunnallisen tutkimuk

sen ohjeita ^noudattaen jättämällä ^kuitenkin kuorettomat lat

valäpimitat

mittaamatta. Mittaukset teki kaksi Metsäntutki muslaitoksen kenttäryhmää. Lounais-Suomen metsälautakunnan

kiintiö mitattiin 11.12.1985 ^- 12.3.1986 välisenä aikana.

Jatkettaessa mittauksia Helsingin metsälautakunnan alueella

ei kohteiden arvonta enää ollut kohteiden vähäisyyden ^vuoksi

tarpeellista. ^{Tältä alueelta saatiin 1.4.1986 mennessä mita}

tuksi 7 mänty- ja ^{3 kuusierää.} Mitattujen ^erien sijainti ^il

menee liitteistä 1 ja ^2.

Aineiston määrä ja sen eräät keskimääräiset tukkikohtaiset

ominaisuudet olivat seuraavat (sulkeissa vastaavat valtakun

nallisen tutkimuksen Etelä-Suomen aineiston tiedot):

Asetelman mukaan aineisto oli jonkin ^verran Etelä-Suomen

aineistoa

järeämpää ja

^etenkin

männyn

^{osalta sitä}

lyhyempää.

Tukkien

läpimittaluokittainen

jakauma ^{sekä luokkien} tyviosuu det ja

keskipituudet

on

esitetty

taulukoissa la

ja

lb.

Eräiden leimikko-ominaisuuksien mukainen prosentteina ilmais

tu erien jakauma ^{oli seuraava (sulkeissa vastaavat Etelä-Suo}

men aineiston luvut):

Mänty Kuusi

Lounai _s- Helsingin ^Lounai s Helsingin

Suomen ml Suomen ml

ml ml

Eriä 20 7 (130) 20 3 (135)

Tukkeja

^{884 307 (5472) 878 132 (5635)}

Keskipituus,

^dm 45,8 44,9 (47,1) 47,2 47,8 (48,3) Keskimääräinen

d

i f cm 20,7 ^21,7 (20,3) ^21,7 22,1 (21,1) Tyviä, ^{% 46 57 (44) 47 55 (55)}

Mänty ^Kuusi

Lounais-

Helsingin

^Lounai s

Helsingin

Suomen ml Suomen ml

ml ml

Päätehakkuu 55 43 (58) ^{45 67} (75) Harvennushakkuu 35 57 (23) 25 33 (18) Ylispuiden poisto ^{10 0} (19) ^{30 0 ( 7)}

Tuore kangas 30 14 (43) 95 67 (79) Kuiva

kangas

^{70 86 (48) 5 33 (16)}

Turvemaa 0 0 (9) 0 0 (5)

Pystykaupat

^{50 43} (69) ^{65 33 (74)}

Hankintakaupat

^{50 57 (31) 35 67 (26)}

Myyjä, yksityinen 90 86 (77) 90 100 (82) Myyjä, muu 10 14 (23) 10 0 (18)

Taulukko la. Mäntytukkien määrä, tyviosuus ja keskipituus latvaläpimittaluokittain.

Taulukko lb. Kuusitukkien määrä, tyviosuus ja keskipituus latvaläpimittaluokittain.

Kuorelli- Lounai _s-Suomen ml Helsingin ^ml

nen latva- Tukkeja, Tyviä, ^Keski- Tukkeja, Tyviä , Keski-

läpimitta

,

kpl

^% pituus ,

kpl

^% pi ^tuus,

cm dm dm

13 22 5 42,6

15 113 8 45,4 22 23 43,6

17 140 24 45,9 44 52 42,6

19 163 44 46,2 ^{66 50} 45,2

21 128 49 45,8 ^{49 57} 46,2

23 115 58 45,8 34 59 44,2

25 82 77 46,4 36 50 45,2

27 59 75 47,1 26 88 46,1

29 36 89 44,7 19 84 44,2

31 13 92 44,3 5 80 47,0

33 6 100 45,2 3 100 45,2

35 5 100 51,5 ^{3 100} 52,2

37 2 100 38,0

Yhteensä 884 46 45,8 307 57 44,9

Kuorelli- Lounais -Suomen ml

Helsingin

^ml

nen latva- Tukkeja, Tyviä,

Keski- Tukkeja, Tyviä, Keski- läpimitta _, kpl % pituus , kpl % pituus ,

cm dm dm

17 160 27 46,9 ^{20 30} 45,7

19 178 32 47,8 ^{23 26} 46,3

21 112 52 46,3 27 56 48,9

23 121 69 47,2 25 60 47,8

25 97 48 48,2 ¹² 83 49,3 27 17 72 46,6 ^{15 80} 48,6

29 38 68 48,8 ^{5 80} 49,5

31 25 80 48,9 ^{2 100} 49,1

33 57 94 48,2 2 150 52,8

35 11 91 52,3

37 3 100 47,1

39 2 100 47,9

41 1 100 50,1

Yhteensä 878 47 47,2 132 55 47,8

Tiedot ovat hakkuutavan osalta likimääräisiä siitä

syystä,

ettei hakkuutapaa ^{ollut voitu kaikissa kohteissa määrittää}

yksiselitteisesti.

Myös

kasvupaikkatiedot ^ovat osittain ar vioita talviolosuhteista

johtuneiden

määritysvaikeuksien vuoksi. Jakautumia voitaneen joka tapauksessa pitää odotusten

mukaisina _mm. alueelliset taustatekijät ^{huomioon ottaen.}

Aineiston minimiläpimittaohje ^oli männyllä ¹⁴ ja ^{kuusella 16}

cm kuoren alta lukuunottamatta kahta mänty-

ja

kuusierää, joissa minimiläpimitta ^oli vastaavasti 12 _cm ja yhtä ^kuu

sierää, jossa se oli 14 cm. Poikkeukset olivat Lounais-Suo

men metsälautakunnan alueen aineistossa.

3. TUTKIMUSTULOKSET

31. Latvamuotoluvut ja keskusmuotoluvut

Tutkimustuloksia käsiteltäessä käytetään aineistosta lyhyyden

vuoksi seuraavia nimityksiä:

L-aineisto = Lounais-Suomen metsälautakunnan alueen

aineisto

H-aineisto ⁼ Helsingin metsälautakunnan alueen aineisto

E-aineisto = Valtakunnallisen tutkimuksen Etelä-Suomen

aineisto

Latvamuotoluvut (todellisen tilavuuden ja latvatilavuuden

suhde) on tukkilajeittain esitetty kuvissa la-lb, joissa ^ovat

näkyvissä myös E-aineiston latvamuotoluvut.

Kuva la. Latvamuotoluvut

.

Mänty.

⁽ Lounais-Suomen metsä lautakunnan alue, ^{- - - -} Helsingin metsälautakunnan alue, Etelä-Suomen alue)

Kuva lb. Latvamuotoluvut. Kuusi.

(Viivojen selitykset

^kuten kuvassa la.)

Vertailu E-aineiston lukuihin osoittaa _seuraavaa:

a) Mänty

Tyvien latvamuotoluvut ovat kaikissa läpimittaluokissa L-aineistossa suurempia ^kuin E-aineistossa. Myös ^H-aineis

ton osalta _{on ero} pääosin samansuuntainen.

Muiden tukkien pienissä läpimittaluokissa ^ovat tämän tut

kimuksen latvamuotoluvut E-aineiston latvamuotolukuja

pienempiä. ^{Muissa luokissa} erot ovat vähäisiä.

Kaikkien tukkien pieniläpimittaisilla ^{tukeilla todetaan}

samantapainen ^{ero kuin muilla} tukeillakin (muiden ^tukkien

osuus hallitseva). ^{Muilta osin} ovat tämän tutkimuksen latvamuotoluvut E-aineiston latvamuotolukuja suurempia.

b) Kuusi

Tyvien pienissä läpimittaluokissa L-aineiston latvamuoto

luvut ovat E-aineiston latvamuotolukuja pienempiä. ^Keski

järeillä

^{tukeilla luvut ovat samalla tasolla ja suurissa}

läpimittaluokissa

L-aineiston luvut ovat E-aineiston luku

ja

^suurempia. H-aineiston

lukujen

tarkastelua haittaa aineiston vähäisyys. ^Senkin järeiden ^{tukkien latvamuoto}

luvut ovat joka tapauksessa E-aineiston lukuja suuremmat.

- Muilla tukeilla L-aineiston latvamuotoluvut ovat pääosin

hieman E-aineiston lukuja pienempiä. H-aineiston latva

muotoluvut eivät merkittävästi poikkea ^muiden aineistojen

latvamuotoluvuista

.

Kaikkien tukkien

pieniläpimittaisilla

^{tukeilla ovat L-ai}

neiston latvamuotoluvut hieman E-aineiston lukuja pienem

piä. Keskijäreistä ^{tukeista lähtien ero muuttuu} päinvas

taiseksi. Myös H-aineiston tukkien latvamuotoluvut ovat

järeillä ^tukeilla E-aineiston lukuja suurempia.

Kuva 2.

Tyvien ja

^{muiden tukkien} latvamuotoluvut Lounais- Suomen aineistossa.

Kuvassa 2 ovat vertailtavina L-aineiston tyvien ja ^muiden tukkien latvamuotoluvut. Männyllä ovat tyvien latvamuotoluvut

selvästi muiden tukkien latvamuotolukuja suurempia. ^{Ero kas}

vaa järeyden myötä. Kuusen pienissä läpimittaluokissa ovat

muiden tukkien latvamuotoluvut tyvien latvamuotolukuja suu

rempia.

Keskijäreillä

^{tukeilla luvut ovat samalla tasolla} ja suurimmissa luokissa

lukujen

ero on

päinvastainen

^kuin pie nissä. Tässä todettu tukkilajin ^vaikutus latvamuotolukuun

vastasi kummankin puulajin ^{osalta varsin} hyvin E-aineistosta

saatuja tuloksia.

Latvamuotolukuun vaikuttaa tukkien kapeneminen (kartiokkuus)

ja tyvitukeilla ^lisäksi tyvilaajeneman voimakkuus. Viimeksi

mainittua voidaan tarkastella keskusmuotoluvun (todellisen

tilavuuden ja keskustilavuuden suhde) avulla. Tyvien ja ^kaik

kien tukkien keskusmuotoluvut _on esitetty ^{kuvissa 3a} ja ^3b.

Niiden mukaan tässä tutkimuksessa saadut tyvien keskusmuoto

luvut ovat keskeisissä läpimittaluokissa puulajeittain ja

alueittain E-aineiston lukuja suurempia. Erityisen selvä ero

todetaan L-aineiston männyllä. Muiden tukkien keskusmuotolu

vut olivat sekä tässä tutkimuksessa että E-aineistossa kai

kilta osin varsin lähellä lukua 1,00. Koska muiden tukkien

osuus on pienissä läpimittaluokissa hallitseva, ^{ovat kaikkien}

tukkien keskusmuotoluvut näiden osalta eri aineistoissa var

sin lähellä toisiaan, poikkeuksena ^kuitenkin H-aineiston

mänty ^muita aineistoja suuremman tyviosuuden ^{vuoksi. Järeäm}

millä tukeilla, jotka ^ovat pääosin tyviä, ovat myös ^kaikkien

tukkien keskusmuotoluvut tämän tutkimuksen aineistossa E-ai

neiston lukuja suurempia. ^{Järeiden tukkien} latvamuotolukujen

suuret erot aineistojen välillä selittyvätkin näin ollen _o

saksi sillä, että tämän tutkimuksen aineiston tyvien tyvilaa

nema oli E-aineiston tyvilaajenemaa voimakkaampi.

Kuva 3a. Tyvien keskusmuotoluvut. (Viivojen selitykset ^kuten kuvassa la.)

Kuva 3b. Kaikkien tukkien keskusmuotoluvut. (Viivojen seli tykset ^{kuten kuvassa} la.)

32. Yksikkötilavuusluvut

Tilavuuslukujen

läpimittaluokittaiset erot ovat lähes _suoraan verrannollisia vastaaviin latvamuotolukujen ^eroihin. Käytössä

olevat Etelä-Suomen osa-alueiden tilavuusluvut oli laskettu

kertomalla koko Etelä-Suomen alueelle lasketut tilavuusluvut

seuraavilla osa-alueiden tilavuussuhteilla:

Koska ero koko Etelä-Suomen ja muu Etelä-Suomi -alueen tila

vuuslukujen

^{välillä on vain 0,4 %, voitiin}

jo

latvamuotoluku jen tarkastelun perusteella olettaa, että männyllä olisivat

Pohjanlahden rannikkoalueen ja ^{kuusella muu} Etelä-Suomi

-alueen tilavuusluvut aineistoon soveltuvampia. Tilavuusluku

jen soveltuminen aineistoon _on esitetty ^{taulukossa 2a} ja ^2b.

Taulukko 2a. Aineiston

tilavuuslukujen ja käytössä

olevien

tilavuuslukujen

^suhteet

läpimittaluokit

tain. Lounais-Suomen metsälautakunnan alue.

Pohjanlahden Muu Etelä-

rannikkoalue suomi

Mänty ^{1,023 0,996}

Kuusi 1,017 0,996

Kuorellinen

latvaläpi-

mitta, cm

Pohjanlahden ^rannikko- alueen luvut Mänty Kuusi

luu Etelä

-alueen

länty

-Suomi

luvut Kuusi

13 0,900 0,901 ), 922 0,923 15 0,937 0,958 ), 964 0,980 17 0,987 0,981 ^L,013 1,000

19 1,008 1,000 L

, 036 1,019

21 0,998 0,964 L

, 025 0,984 23 1,002 0,985 L_,031 1,006 25 1,011 0,987 L_,038 1,007 27 1,026 0,994 ^L,055 1,015 29 1,032 0,985 ^L, 061 1,006 31 1,006 1,000 ^L,034 1,021

33 1,078 1,014 L

,107 1,035 35 1,003 1,024 ^L_,031 1,045 37 0,995 0,971 ^L,022 0,991

39 0,986 1,007

Taulukko 2b. Aineiston tilavuuslukujen ja käytössä olevien

tilavuuslukujen

^suhteet läpimittaluokit

tain. Helsingin metsälautakunnan alue.

Vertailussa todetaan mm:

a ) Mänty

Pohjanlahden rannikkoalueen luvut soveltuvat aineistoihin

muu Etelä-Suomi -alueen lukuja paremmin lukuun ottamatta

pienimpiä

läpimittaluokkia. L-aineiston järeimmille ^tu keille ovat ensin mainitutkin liian

pieniä.

b) Kuusi

Muu Etelä-Suomi -alueen luvut soveltuvat L-alueen aineis

toon Pohjanlahden rannikkoalueen lukuja paremmin ^lukuun

ottamatta kaikkein järeimpiä tukkeja. H-aineiston pieni määrä ei anna aihetta johtopäätöksien ^tekoon.

On vaikeata päätellä, missä määrin tässä todettu järeyden

varsin selvä vaikutus

tilavuuslukujen

soveltuvuuteen olisi

yleistettävissä

Lounais-Suomen alueeseen. Otaksuttavasti se olisi

laajemmissa

aineistoissa ainakin tässä todettua vähäi

sempi .

Kuorellinen Pohjanlahden rannikko- Muu Etelä -Suomi latvaläpi- ^alueen luvut -alueen luvut mitta, cm Mänty Kuusi Mänty Kuusi

15 0,898

17 0,958 0,987 1,007

19 0,981 0,989 1,008 1,008

21 1,020 0,998 1,048 1,019

23 0,974 0,961 1,002 0,982

25 0,971 0,983 0,997 1,003

27 1,036 1,016 ^{1,065 1,036}

29 0,996 1,035 1,024 1,057

31 1,009 1,005 1,006 1,027 33 0,980 1,072 1,018 1,094

35 0,991

Tarkasteltaessa käytössä ^olevien tilavuuslukujen ^keskimää

räistä soveltuvuutta aineistoihin ja ^koko Lounais-Suomen ai

neistoon (yhdistetty ^{aineisto) saatiin seuraavat todellisen}

ja

^{lasketun tilavuuden erot:}

Tulosten perusteella näytti Lounais-Suomen metsälautakunnan

alue kuuluvan männyn ^osalta kiistattomasti Pohjanlahden ran

nikkoalueeseen, koska tämänkin alueen luvut

johtivat

^liian pieneen tilavuuteen. Sama suuntaus todettiin lievempänä ^Hel

singin metsälautakunnan alueen osalta. Kuusen osalta Lou

nais-Suomen metsälautakunnan alue näytti ^kuuluvan muu

Etelä-Suomi -alueeseen. Helsingin metsälautakunnan alueen

kuusiaineiston vähäisyys ei antanut aihetta

johtopäätösten

tekoon.

Tarkastelussa oli syytä ottaa huomioon myös

keskipituuserot.

Kun korjausperusteena käytettiin ^aineiston keskipituuden ja

käytössä ^olevien ns. peruskeskipituuksien eroja (mänty ^{47 dm}

ja ^{kuusi 48} dm) sekä käytössä ^olevia korjauslukuja (mänty

0,35 ja ^kuusi 0,40 % per dm), ^{saatiin lasketulle} tilavuudelle

seuraavat vähennysprosentit:

Käytetyt tilavuusluvut Pohjanlahden Muu Etelä-

rannikkoalue Suomi

Ero, ^% todellisesta tilavuudesta

L-aineisto Mänty Kuusi

- 0,42

+ 1,16

- 3,05

- 0,93

H-ainei sto

Mänty

Kuusi

+ 0,87

+ 0,38

- 1,79

- 1,70

Yhdistetty aineisto

Mänty Kuusi

- 0,01

+ 1,05

- 2,72

- 1,03

L-aineisto H-aine i sto

Mänty 0,42 0,74

Kuusi 0,32 0,08

Vertailtavissa aineistoissa mitattiin tukin

latvaläpimitta

noudattamalla mittaussääntöä, jonka ^mukaan paksuus ^mitataan

siitä, missä mittauskohtaan sattuneen oksapaisuman ^tai muun

paksunnoksen

^{vaikutus tyveen päin mentäessä päättyy. Vastaa} vasti oli latvaläpimitat ^eri aineistoissa mitattu myös ^ilman

kyseisiä

mittauskohdan siirtoja. ^Nyt kerätyn ^{aineiston mi} tanneiden kahden Metsäntutkimuslaitoksen ryhmän ^todettiiin

tehneen E-aineistossa siirtoja keskimääräistä enemmän. Läpi

mittaluokan pienentymiseen johtaneiden siirtojen osuus koko

tukkimäärästä oli tässä tutkimuksessa männyllä ¹² ja ^kuusella

4 %. Vastaavat luvut olivat E-aineistossa 7 ja ^{1 %. Seu}

raava asetelma osoittaa, miten

paljon siirtojen

^{ero pienensi} tilavuusluvuilla saatua tilavuutta.

Voidaan otaksua, että jos mittauksiin olisivat nyt ^osallistu

neet E-aineiston mitanneet ryhmät ⁽¹¹ ryhmää) ^vastaavin

osuuksin, ^olisivat osa-alueiden tilavuusluvuilla saatavat

tilavuudet olleet saatujen erojen ^verran suurempia. ^Vaikka

sekä keskipituuskorjaus ^että "mittaajakorjaus" ovat kumpikin

likimääräisiä, oli niiden yhteisvaikutus

syytä

^ottaa

lopulli

sena tilavuusvertailussa huomioon. Tällöin saatiin seuraava

vertailuasetelma:

Siirtojen ^{vaikutus tämän} Siirtojen ^vaikutus Ero,

tutkimuksen aineistossa E-ainei stossa %-yksikköä

L-aineisto

Mänty

2,15 0,92 ^1,23

Kuusi 1,17 0,29 ^0,88

H-ainei sto Mänty 2,23 0,92 1,31

Kuusi 1,04 0,29 0,75

Tarkistus ei antanut aihetta muuttaa edellä tehtyjä aluejako

päätelmiä. Männyllä Pohjanlahden rannikkoalueen lukujen osal

ta ennen tarkistusta todettu lievä aliarviointi L-aineis

tossa kuitenkin muuttui vastaavaksi

yliarvioinniksi

^samalla kun kuusen kuuluminen _muu Etelä-Suomi -alueeseen sai vahvis

tusta .

Kun valtakunnallisessa tutkimuksessa Lounais-Suomen metsälau

takunnan alueelta mitattujen seitsemän mänty- ja viiden kuu

sierän todellista tilavuutta verrattiin alueittaisilla tila

vuusluvuilla saatavaan tilavuuteen, saatiin seuraavat todel

lisen ja lasketun tilavuuden erot (sulkeissa erot ilman kes

kipituuskorjausta):

Itse asiassa jo valtakunnallisenkin tutkimuksen niukkakin

aineisto olisi edellyttänyt Lounais-Suomen liittämistäPoh

janlahden rannikkoalueeseen männyn ^osalta. Kun kuusi kuiten

kin kuului varsin selkeästi muu Etelä-Suomi -alueeseen ja kun

aluerajat

määritettiin mittausneuvoston suosituksen mukai sesti

puulajit yhdessä pitäen,

^{oli ratkaisu}

perusteltu.

Käytetyt tilavuusluvut

Pohjanlahden

^{Muu Etelä} rannikkoalue Suomi

Ero, % todellisesta tilavuudesta

L-aineisto Mänty + 0,39 ^- 2,24 Kuusi + 1,72 ^- 0,37

H-aineisto

Mänty

^{+ 1,44 - 1,22} Kuusi + 1,05 ^- 1,03

Yhdistetty Mänty + 0,52 ^- 2,12 aineisto Kuusi + 1,63 ^- 0,46

Käytetyt tilavuusluvut

Pohjanlahden

^Muu Etelä-Suomi rannikkoalue

Ero, % todellisesta tilavuudesta

Mänty

+1,11 (+1,39) -1,56 (-1,28) Kuusi +2,50 (+2,66) +0,38 (+0,54)

Todellisen ja ^{lasketun tilavuuden} eroprosentin luotettavuus rajat ^{olivat 5 %:n riskillä} männyllä +1,22 % ja kuusella

+l/44 %. Kuvassa 4 ovat näkyvissä L-aineiston eroprosenttien

luotettavuusrajat

^sekä

korjaamattomien

^että korjattujen ero

prosenttien

^osalta. Männyllä ^eivät luotettavuusrajat ole päällekkäin, ^{mikä edelleen vahvisti} aueen kuulumista _sen

osalta Pohjanlahden rannikkoalueeseen. Kuusen luotettavuus

rajojen ^lievä päällekkäisyys johtuu pääosin sen mäntyä suu

remmasta tilavuussuhteiden hajonnasta ja ^{alueen kuuluminen}

sen osalta muu Etelä-Suomi -alueeseen näytti selvältä tässäkin tarkastelussa.

Kuva 4. Todellisen ja tilavuusluvuilla lasketun tilavuuden erojen luotettavuusrajat Lounais-Suomen metsälautakunnan alueen aineistossa.

Aineistosta ei sen vähäisyyden ^{vuoksi voitu} luotettavasti

selvittää leimikko-ominaisuuksien vaikutusta mittaustulok

seen. Jakamalla L-aineisto kahteen osaan siten, että toiseen

tulivat 10 keskipituudeltaan lyhyintä ^erää ja ^{toiseen muut}

erät, ja menettelemällä keskimääräisen latvaläpimitan ^osalta

vastaavasti, ^{saatiin seuraavat koko} Etelä-Suomen tilavuuslu

kuihin perustuvat tilavuussuhteet.

Se, että

keskipituuden ja

tilavuussuhteen välistä

riippuvuut

ta ei todettu, saattaa edellä tehdyn keskipituuskorjauksen

kyseenalaiseksi. Korjauksen sivuuttaminen ei kuitenkaan olisi

muuttanut tehtyä aluejakopäätelmää ja korjaus oli toisaalta

perusteltua siksi, että korjauksia kuitenkin käytännössä

toteutetaan.

Järeys näytti

suurentavan tilavuussuhdetta, mikä olikin odo tettua

läpimittaluokittaisen

latvamuotoluku-

ja

tilavuusluku tarkastelun pohjalta. Vaikutuksen yleistäminen on kuitenkin

uskallettua, sillä eroilla ei ollut tilastollista merkitse

vyyttä .

L-aineiston männyllä ^{oli hankinta-} ja pystykauppaeriä ^sama

määrä (10). ^Kuusen L-aineistossa oli hankintaeriä 7 ja pysty

kauppaeriä

^13. Keskimääräiset tilavuussuhteet olivat _seuraa vat :

Mänty ^Kuusi

Keski- Ti lavuus- Keski- Tilavuus- pituus, ^suhde pituus, ^suhde

dm dm

Keskip. pienempi 44,2 1,025 45,5 1,000

tl suurempi 47,5 1,026 48,9 1,002

Keskim. Keskim.

d^

^{, cm , cm}

Keskim. pienempi 19,2 ^{1,018 20,3} 0,998

It suurempi 22,1 1,033 23,7 1,008

Tässäkään tapauksessa ^{erot eivät olleet} tilastollisesti mer

kitseviä. Verraten selvä _ero kummallakin puulajilla ^viittaa

kuitenkin kauppatavan vaikutuksen olemassaoloon.

Alueen vaikutusta tilavuussuhteisiin ei männyn ^{osalta ollut}

todettavissa (liite 1). Mahdollinen vaikutus peittyi erien

väliseen vaihteluun. Odotettu rannikon läheisyydenkään ^vaiku

tus ei tullut näkyviin ja ^voitaneen

päätellä,

^{ettei se laa} jemmissakaan aineistoissa olisi kovin merkittävä. Kuusella

(liite 2) alueen itäisten osien tilavuussuhde oli keskimää

rin läntisten osien tilavuussuhdetta pienempi.

33. Aluejako

yhteenvetona edellä esille tulleesta todettiin _seuraavaa:

a) Mänty, Lounais-Suomen metsälautakunnan alue

Alueen kuuluminen

Pohjanlahden

rannikkoalueeseen

näytti

kiistattomalta. Aineiston ominaisuuksiin oli jossain ^mää

rin saattanut vaikuttaa mittausajan poikkeuksellisen ^hil

jainen puukauppa. Kun kuitenkin samalla otettiin huomioon

valtakunnallisenkin tutkimuksen aineistosta tehdyt ^havain

not, voitiin perusteluja ^alueen siirtämiseksi Pohjanlahden rannikkoalueeseen pitää riittävinä.

b) Mänty, Helsingin metsälautakunnan alueen länsiosa

Aineistosta saadut tulokset ja ^alueen sijainti ^huomioon

ottaen voitiin alue suositella liitettäväksi Pohjanlahden

rannikkoalueeseen.

Mänty ^Kuusi

Hankintaerät 1,032 1,019

Pystykauppaerät

^{1,019 0,994}

c) Kuusi, Lounais-Suomen metsälautakunnan alue

Alue voitiin suositella pidettäväksi ^muu Etelä-Suomi

-alueessa. Aineisto ei antanut ratkaisulle aivan yhtä

hyviä perusteita kuin

männyn

^{aineisto sen osalta suositet}

tuun siirtoon, mutta valtakunnallisen tutkimuksen erien

tulokset puolestaan ^tukivat suositusta.

d) Kuusi, Helsingin metsälautakunnan alueen länsiosa

Vähäinen aineisto ei antanut perusteluja ^sen paremmin

aluejaon muuttamiseen kuin _sen pysyttämiseenkään. ^Näin ollen tilanteen voitiin tämän alueen kuusella katsoa pysy

vän muuttumattomana.

KIRJALLISUUS

Metsäntutkimuslaitoksen

päätös havupuutukkien,

lehtipuutuk kien, mäntypylväiden ja ratapölkkyaihioiden mittauksessa

käytettävistä yksikkötilavuusluvuista

^14.

päivänä

^kesä kuuta 1985 annetun päätöksen muuttamisesta. 1986. Folia

Forestalia 677. 6 _s.

Rikkonen, P. 1986. Havutukkien

yksikkötilavuuslukujen jatko selvitys

Lounais-Suomessa. Metsäntutkimuslaitos. Moniste.

26 _s.

Rikkonen, P. 1987. Havutukkien kuorelliseen latvaläpimittaan

perustuva ^tilavuuden määrittäminen. Summary: ^{Volume of} coniferous saw logs based on top ^{diameter over bark. Folia}

Forestalia 684. 47 s.

VAPKKampin^VALTIMO Helsinki 1988