Ihmisoikeuskeskus
Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen
osallisuus yhteiskunnassa - miltä tilanne näyttää?
1
Sisältö
• Osallisuus yhteiskunnassa: mitä tarkoittaa?
• Osallisuuden edellytykset
• Perusturvallisuus
• Toimijuus
• Yhteenkuuluvuus
• Johtopäätökset: Miten tästä eteenpäin?
Osallistuminen ja osallisuus
• Vammaisyleissopimus 3 artikla c kohta: Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen (participation) ja osallisuus (inclusion) yhteiskuntaan.
• Osallistuminen luo yhteenkuuluvuutta ja jäsenyyden tunnetta yhteiskuntaan.
• Osallistuminen toimii yhteiskunnallisen muutoksen välineenä:
- ”States parties should ensure the full and effective participation of persons with disabilities […] as a measure to achieve their inclusion in society and combat discrimination against them.” (CRPD-komitean yleiskommentti 7)
• Osallisuuden toteutuminen edellyttää toimenpiteitä osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi.
3
On käytössään riittävät aineelliset resurssit.
On toimija omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa.
On sosiaalisesti
merkityksellisiä ja tärkeitä
suhteita, jäsenyyttä erilaisissa ryhmissä.
Mitä tarkoittaa hyvä osallisuus
yhteiskunnassa?
Yhdenvertainen osallisuus
5
Miltä näyttää vammaisten henkilöiden osallisuus yhteiskunnassa?
• Verkkokysely yhteistyössä Vammaisfoorumi ry:n kanssa.
• Vastaajamäärä 1525.
• Poimittu tulokset kysymyksistä, jotka kertovat, miten vastaajat kokevat:
- Perusturvallisuuden - Toimijuuden
- Yhteenkuuluvuuden yhteiskuntaan
Perusturvallisuus: kokemukset väkivallasta (1/4)
7
Fyysinen väkivalta Henkinen väkivalta Seksuaalista väkivaltaa, hyväksikäyttöä tai kaltoinkohtelua Turvattomuus Halventava tai vähättelevä kohtelu Epäinhimillinen kohtelu Henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaus
0 5 10 15 20 25 30
2.7
19.3 2.2
24.1
27.6 17.2
8.3
Kokenut väkivaltaa usein tai melko usein (%)
Perusturvallisuus: kokemukset väkivallasta (2/4)
• Kaikissa kysytyissä asioissa merkitseviä eroja ikäryhmien välillä siten, että eniten väkivaltaa, hyväksikäyttöä, jne. olivat kokeneet kaikkien nuorimmat ja vähiten iäkkäimmät vastaajat.
• Alle 25-vuotiaat vastaajat olivat kokeneet erityisesti fyysistä väkivaltaa.
• Kehitysvammaiset olivat kokeneet muita vammaryhmiä enemmän fyysistä väkivaltaa.
• Naiset kokeneet kaikkia kysyttyjä asioita miehiä enemmän,
mutta erityisesti naiset ilmoittivat miehiä useammin kokeneensa henkistä väkivaltaa.
• Henkistä väkivaltaa olivat kokeneet eniten neuropsykiatrisesti vammaiset.
Perusturvallisuus: kokemukset väkivallasta (3/3)
• Seksuaalista väkivaltaa kokeneet eniten neuropsykiatrisesti vammaiset ja kehitysvammaiset.
• Ruotsinkieliset kokeneet turvattomuutta muita kieliryhmiä enemmän.
• Halventavaa kohtelua kokeneet eniten: naiset, alle 25-vuotiaat ja neuropsykiatrisesti vammaiset.
9
Perusturvallisuus: koettu köyhyys ja sen vaikutukset (1/5)
40 42 44 46 48 50 52
43.6
50.7
Oletko kokenut köyhyyttä (%)
Perusturvallisuus: koettu köyhyys ja sen vaikutukset (2/5)
• Eniten köyhyyttä olivat kokeneet 25-44-vuotiaat (59 %) ja 45-54- vuotiaat (57 %).
• Naiset (57.1%) ilmoittivat kokeneensa enemmän köyhyyttä kuin miehet (47.3%).
• Eniten köyhyyttä olivat kokeneet neuropsykiatrisesti vammaiset
• Viittomakieliset raportoivat kokeneensa köyhyyttä (32 %) hieman muita vammaryhmiä vähemmän.
11
Perusturvallisuus: koettu köyhyys ja sen vaikutukset (3/5)
Perus- ja sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Lääkkeet ja hoitotarvikkeet Opiskelu tai koulutus Oikeuksien ajaminen
0 10 20 30 40 50 60
35.1
54.7 53.8 21
35.1
Köyhyyden vaikutus (%)
Perusturvallisuus: Koettu köyhyys ja sen vaikutukset (4/5)
13
Asuminen Terveellinen ruoka Vaatteet Liikkuminen kodin ulkopuolella Vapaa-ajan vietto Perhe- ja ystävyyssuhteiden ylläpito
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
48.4
65.6 63 61.7
78.4 54.5
Köyhyyden vaikutus (%)
Perusturvallisuus: koettu köyhyys ja sen vaikutukset (5/5)
• Ikäryhmissä 25-44-vuotiaat ja 45-54-vuotiaat köyhyys vaikuttanut eniten, erityisesti:
- terveelliseen ruokaan, terveydenhuoltoon, perhe- ja ystävyyssuhteiden ylläpito, opiskeluun ja koulutukseen.
• Naiset ilmoittivat kokeneensa useammin köyhyyttä kuin miehet erityisesti:
- välttämättömissä lääkkeissä ja hoitotarvikkeissa (57 %) - terveydenhuollossa (57 %).
- Liikkumisessa kodin ulkopuolella (57 %)
• Köyhyyden kokemus on yhteydessä osallistumisaktiivisuuteen.
Mikäli vastaaja on kokenut köyhyyttä, osallistuminen yhteiskunnallisiin toimintoihin heikompaa.
Toimijuus: osallistuminen (1/2)
15
Vaalit Politiikka ja julkiset asiat Kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toiminta Harrastus- ja vapaa-ajan toiminta Kulttuurielämä Urheilu
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
9.7
20 18.2
33.1 33.2
39.3
Osallistuminen huonosti tai melko huonosti (%)
Toimijuus: osallistuminen (2/2)
• Alle 25-vuotiaat erottuvat selvästi muista:
- Kokevat voineensa osallistua muita huonommin, mutta samaan aikaan ovat myös vähiten kiinnostuneita osallistumaan esim. äänestämiseen, politiikkaan tai järjestötoimintaan.
- Kiinnostuneita harrastustoiminnasta, kulttuurista ja urheilusta, mutta eivät koe voivansa osallistua siihen kovin hyvin.
• Kehitysvammaisten osallistuminen muita vammaryhmiä huonompaa.
• Naiset kokivat miehiä useammin, että he olivat voineet
osallistua niin kulttuuri- kuin urheilutoimintaan huonosti tai melko huonosti.
Toimijuus: esteettömyys rakennetussa ympäristössä (1/2)
17
Julkiset tilat Oppilaitokset Työpaikka Joukkoliikenne Katu- ja puistoalue
0 5 10 15 20 25
18 8.8
7.2
20.9 16.7
Esteettömyys rakennetussa ympäristössä (%)
Toimijuus: esteettömyys rakennetussa ympäristössä (2/2)
• Naisilla miehiä enemmän ongelmia esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä asioissa erityisesti julkisissa tiloissa, joukkoliikenteessä, katu- ja puistoalueilla.
• Viittomakieliset kokevat muita ryhmiä enemmän ongelmia esteettömyydessä ja saavutettavuudessa julkisissa tiloissa.
• Katu- ja puistoalueilla eniten esteettömyyden ja
saavutettavuuden ongelmia vanhemmilla ikäryhmillä (45-64- vuotiaat ja yli 64-vuotiaat).
Toimijuus: saavutettavuus tiedonsaannissa (1/2)
19
Opasteet Tulkkaus Tiedotus ja viestintä Internet ja muu tietoliikenne Hätä- ja pelastuspalvelut
0 2 4 6 8 10 12
9.6 3.6
11.1 8.7
4
Esteettömyys tiedonsaannissa (%)
Toimijuus: saavutettavuus tiedonsaannissa (2/2)
• Tulkkauksessa esteettömyyden ja saavutettavuuden ongelmia olivat kokeneet useimmin alle 25-vuotiaat.
• Kehitysvammaisilla oli selkeästi eniten ongelmia tiedotuksessa ja viestinnässä.
• Aistivammaiset ja viittomakieliset kokivat selkeästi eniten ongelmia esteettömyydessä ja saavutettavuudessa.
• Seuraavaksi eniten ongelmia kohtasivat ’muulla tavalla’
vammaiset sekä fyysisesti vammaiset.
Toimijuus: henkilökohtainen apu (1/2)
21
Henk.koht. avun riittävyys Henk. koht. avun sopivuus
25 25.5 26 26.5 27 27.5 28 28.5 29 29.5 30
29.4 26.5
Henkilökohtainen apu (%)
Toimijuus: henkilökohtainen apu (2/2)
• Henkilökohtaista apua kertoi tarvitsevan selvästi eniten alle 25- vuotiaat.
• Alle 25-vuotiaat kokivat muita useammin, etteivät saa riittävästi henkilökohtaista apua.
• Alle 25-vuotiaat kokivat, etteivät saa sitä sopivalla tavalla järjestettynä.
• Fyysisesti vammaiset kertoivat saavansa riittävästi ja sopivalla tavalla järjestettyä henkilökohtaista apua
• Vammaluokista fyysisesti vammaiset (79 %) ja
kehitysvammaiset (82 %) tarvitsevat selkeästi eniten henkilökohtaista apua.
Toimijuus: kuljetuspalvelut ja liikkumisen apuvälineet (1/2)
23
Kuljetuspalvelun riittävyys Kuljetuspalvelun sopivuus Sopivat liikkumisen apuvälineet
0 5 10 15 20 25 30
26.6 26.5 15.1
Kuljetuspalvelu ja apuvälineet (%)
Toimijuus: kuljetuspalvelut ja liikkumisen apuvälineet (2/2)
• Kuljetuspalvelua tarvitsivat kaikkein eniten nuorimmat (alle 25- vuotiaat) ja kaikkein iäkkäimmät (yli 64-vuotiaat).
• Fyysisesti vammaiset ja kehitysvammaiset tarvitsivat eniten kuljetuspalveluita.
• Liikkumisen apuvälineitä tarvitsevat naiset kokevat miehiä useammin, ettei heillä ole itselle sopivia apuvälineitä.
• Fyysisesti vammaisista 80 % raportoi apuvälineiden olevan sopivia.
• Kuljetuspalveluiden riittävyys yhteydessä
osallistumisaktiivisuuteen. Mikäli vastaaja on kokenut
kuljetuspalvelut riittäviksi osallistuu hän todennäköisemmin yhteiskunnallisiin toimintoihin.
Yhteisöllisyys: ihmisarvo ja ennakkoluulot (1/2)
25
Ihmisarvon kunnioitus vähentynyt Enakkoluulot lisääntyneet
0 10 20 30 40 50 60
47.8 33.9
Ihmisarvon kunnioittaminen ja ennakkoluulot (%)
Yhteisöllisyys: ihmisarvo ja ennakkoluulot (2/2)
• Alle 25-vuotialla kaikkein negatiivisimmat näkemykset
• Yli 64-vuotiailla kaikkein positiivisimmat näkemykset
• Miehet kokivat useammin kuin naiset, että vammaisten
henkilöiden ihmisarvon kunnioittaminen on lisääntynyt. Runsas kolmannes miehistä oli tätä mieltä ja naisista noin neljännes.
• Kognitiivisesti vammaiset ja viittomakieliset kokivat eniten ihmisarvon kunnioituksen vähentyneen ja ennakkoluulojen lisääntyneen.
Yhteisöllisyys: oikeus elämään (1/2)
27 0 10 20 30 40 50 60 70 80
69.2
25.5
Onko oikeuttasi elämään suoraan tai välillisesti kyseenalaistettu? (%)
Oikeus elämään (2/2)
• Eniten kyseenalaistamista kokeneet nuorimmat, alle 25-vuotiaat (42%), ja vähiten vanhimmat, yli 64-vuotiaat (16%).
• Neuropsykiatrisesti vammaiset (36%) kokivat muita ryhmiä enemmän, että heidän oikeuttaan elämään on suoraan tai välillisesti kyseenalaistettu.
• Myös kehitysvammaisista (29%) ja viittomakielisistä (29%)
monella oli kokemuksia heidän oikeutensa elämään suorasta tai välillisestä kyseenalaistamisesta.
Yhteisöllisyys: syrjintä koulutuksessa ja työelämässä (1/2)
29
Koulutukseen pääsy Koulutuksen mukautukset Koulutuksessa muuten Työelämään pääsyssä tai työnhaussa Työelämän mukautukset Työelämässä muuten
0 10 20 30 40 50 60
25.6
33.9 34.7
52.8 46.8
47
Syrjintä koulutuksessa ja työelämässä (%)
Yhteisöllisyys: syrjintä koulutuksessa ja työelämässä (2/2)
• Ei merkittäviä eroja sukupuolen perusteella.
• Eniten kokemuksia syrjinnästä niin koulutuksessa kuin työelämässä on alle 25-vuotialla. Vähiten yli 64-vuotialla.
• Syrjintää koulutukseen pääsyssä kokenut eniten
neuropsykiatrisesti vammaiset ja ’muu’ vammaryhmä.
• Koulutuksen mukautuksissa syrjintää kokeneet selkeästi eniten kehitysvammaiset, neuropsykiatrisesti vammaiset sekä ’muu’
vammaryhmä.
• Viittomakielisistä 41 % kokenut syrjintään työelämään pääsyssä ja työnhaussa.
Johtopäätökset
• Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen osallisuus yhteiskunnassa keskeneräistä.
• Ei riitä, että poistetaan esteet paremman osallisuuden tieltä,
vaan on toteutettava sellaisia toimenpiteitä, joilla muutos etenee (”transformative equality”).
• Osallistaminen (”involve”): sopimusosapuolten on aktiivisesti osallistettava vammaisia henkilöitä heitä itseään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja
seurantaan.
• Hyvä yhteiskunnallinen osallisuus edellyttää vammaisten henkilöiden kuuntelemista, heidän osallistamista!
• Tähän kaikkeen tarvitsemme myös asenteiden muokkausta laajemmin yhteiskunnassa.
31
info@ihmisoikeuskeskus.fi www.ihmisoikeuskeskus.fi
www.facebook.com/Ihmisoikeuskeskus Twitter: @FIN_NHRI
