16.10.2014 VARELY/11/07.04/2013
VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT
Vaihde 0295 022 500 fax (02) 230 0009
kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi
Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, 20101 Turku Varsinais-Suomi
Lassila & Tikanoja Oyj
Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus
Hankkeesta vastaava Lassila & Tikanoja Oyj on 30.5.2014 toimittanut
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka koskee Uudenkaupungin kaupungin Mu- naistenmetsän alueelle suunniteltavaa materiaalinkierrätyshanketta.
ARVIOINTISELOSTUKSESSA KUVATUT HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
Hankkeen nimi
Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus
Hankkeesta vastaavat YVA-Konsultti
Lassila & Tikanoja Oyj Gaia Consulting Oy
Sentnerikuja 1 Lemminkäisenkatu 14–18 C
00440 Helsinki 20520 Turku
Ympäristövaikutusten arviointimenettely
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympäris- tövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksen- teossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.
Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arvi- ointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 mom:n ja asetuksen 6 §:n 6 b) kohdan ja mukai- sesti. Yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus.
YVA-menettelyssä tarkoitus on, että selvitetään ne asiat ja vaikutukset, jotka hankkees- sa ja sen ympäristössä ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kan- nalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä.
Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan ympäristövaikutusten arviointimenette- lystä annetussa asetuksessa ja arviointiohjelmasta annetun yhteysviranomaisen lau- sunnossa esitettyjen arviointiselostuksen sisällöllisten vaatimusten toteutumista.
Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää aikanaan lu- pahakemusasiakirjoihin.
Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset
Hanke edellyttää ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Etelä-Suomen alue- hallintovirastolta. Rakentamista varten uusille rakennuksille tarvitaan maankäyttö- ja ra- kennuslain mukaiset rakennusluvat Uudenkaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta.
Hankkeen on katsottu edellyttävän myös asemakaavan laatimista.
Hanke, sen tarkoitus ja sijainti
Uuteenkaupunkiin suunniteltavan materiaalinkäsittelykeskuksen tavoitteena on palaut- taa jätteiden sisältämiä raaka-aineita uudelleen käytettäväksi; tarjota enemmän materi- aalien uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksia, tuottaa raaka-aineita materiaalien jatkojalostusta tekeville, hyödyntää jätteitä energiana ja tarjota turvallinen loppusijoitus- paikka hyötykäyttöön soveltumattomille kaatopaikkakelpoisille jätemassoille. Hankkees- sa on tarkoitus aikaansaada kiertotalouteen liittyviä investointeja ja työtä Uudenkau- pungin alueelle. Keskus pyrkii edistämään alueellisesti ja valtakunnallisesti luonnonva- rojen uudelleenkäyttöä sekä Uudenkaupungin kehittymistä kohti hiilineutraaliutta.
Toiminta tulee sijoittumaan Munaistenmetsän kaatopaikka-alueelle. Alue sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä Uudenkaupungin keskustasta itään Peteksentien varrella. Alu- eella on nykyisin vanha, käytöstä poistettu kaatopaikka sekä toiminnassa oleva kaato- paikka, jonka L&T on ottanut hoidettavakseen. L&T on ostanut Uudenkaupungin kaato- paikan ja jätekeskuksen alueen ja sitoutunut ottamaan vastaan Uudenkaupungin yh- dyskuntajätteitä vuoteen 2022 asti sekä jälkihoitamaan aluetta kaatopaikkatoiminnan loputtua.
Munaistenmetsän vanhan kaatopaikan, nykyisen kaatopaikan sekä suunnitellun materi- aalinkäsittelykeskuksen alueet on varattu alueen yleiskaavassa kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä sen pohjoispuoli teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Ympäröivät alueet on yleiskaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Alueella ei ole asemakaavaa. Mahdol- liset uudet alueet sijaitsevat välittömästi nykyisen kaatopaikan alueen yhteydessä. Ne ovat kaikki Uudenkaupungin kaupungin omistuksessa ja kaavoitettu teollisuus- ja varas- toalueeksi. Munaistenmetsän alueella toimivat biokaasua valmistava Biolinja Oy ja bio- dieseliä tuottava ja elintarviketuotantoon suuntautuva Sybimar Oy. 2–2,5 kilometrin päässä keskuksen sijoittumispaikasta Kalannintien pohjoispuolelle sijoittuu Uudenkau- pungin rautavalimo URV Oy sekä Finnprotein Oy:n soijajalostamo.
Materiaalinkäsittelykeskus tulee sijoittumaan olemassa olevan kaatopaikan yhteyteen L&T:n ostamalle määräalalle. Toimintaan sisältyy jätteiden vastaanotto ja tarkistaminen, esikäsittely ja jätemateriaalista riippuen eri vaiheita; mm. lajittelua jätejakeiden paalaus- ta ja siirtokuormausta, seulontaa, murskausta, kuivausta ja pesua. Jätteenkäsittelykes- kuksen alueella erilaisia jätteitä, massoja ja maa-aineksia välivarastoidaan tarvittaessa.
Jätteiden esikäsittelyn ja mahdollisen välivarastoinnin jälkeen varsinaisia käsittelymene- telmiä ovat mekaaninen prosessi, stabilointi, kompostointi, biokaasun valmistus, ali- painekäsittely, terminen käsittely ja fysikaalis-kemiallinen prosessointi. Osa jätteistä hyötykäytetään kaatopaikkarakenteissa. Hyötykäytettävän materiaalin ja muun käyttö- kelpoisen materiaalin toimittaminen hyödynnettäväksi materiaalinkäsittelykeskuksen ul- kopuolelle tapahtuu kysynnän mukaan. Erilliskerätyt ja käsittelyistä syntyneet kierrätys- kelpoiset jakeet ohjataan kierrätykseen soveltuville laitoksille tai hyötykäyttökohteisiin.
Loppusijoitusalueille jäävät vain sellaiset massat, joita ei voida hyötykäyttää muualla tai paikan päällä.
Hankkeen suunnittelun yhteydessä on tarkoituksena tutkia jätteiden ja sivuvirtojen hyö- dyntämisen mahdollisuuksia alueella ja sen ulkopuolella. Uudistuneen jätelain mukaiset hyödyntämistavoitteet ja muut jätehuoltoon kohdistuvat muutokset, kuten orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, määrittelevät suunniteltua toimintaa. Toteuttamiselle on mää- ritelty erilaisia vaihtoehtoja, jotka riippuvat käsiteltävien jätteiden laadusta. Osa vaihto- ehdoista tarkoittaa toiminnan laajentamista ja uusien alueiden käyttöönottoa nykyisen alueen läheisyydestä. Tavoitteena on löytää sellainen toiminnan vaihtoehto, josta on mahdollisimman paljon hyötyä ympäröivälle yhteiskunnalle sekä ympäristölle, joka ei aiheuttaisi lähiseudun asukkaille turvallisuus-, terveys- tai viihtyisyyshaittoja ja joka täyt- täisi normaalit liiketoiminnan edellytykset. Käsittelykeskukseen suunnitellaan viisi eri- laista toimintalinjaa (jätelinjaa): 1. asumisen jäte (tavanomaiset jätteet), 2. mekaanisesti käsiteltävä yritysjäte (tavanomaiset jätteet), 3. yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemas- sat(tavanomaiset / pysyvät / vaaralliset jätteet), 4. maa-ainekset ja ruoppausmassat (ta- vanomaiset / pysyvät / vaaralliset jätteet) ja 5. erilliskerätyt hyötyjakeet (tavanomaiset jätteet).
Tavoitteena on synnyttää vuorovaikutteinen ja luova toimintamalli, joka edistää suljettu- jen kiertojen kierrätysyhteiskuntaan siirtymistä. Kokonaisuudesta tulee kansallisestikin kiinnostava esimerkki yksityisen yrityksen kehittämästä materiaalitehokkaasta toimin- tamallista, joka tarjoaa jätelain jätehierarkian mukaisen kilpailukykyisen vaihtoehdon jät- teenpoltolle.Ensisijainen hyöty koituu keskuksen asiakkaille, joiden jätehuoltomahdolli- suudet paranevat. Lähiseudun asukkaat voivat tuoda jätteitä suoraan materiaalinkäsit- telykeskuksen kierrätyspisteeseen. Ekologisuus ja yhteiskunnan hiilitaseen parantami- nen ovat keskuksen liiketoiminnan ytimessä. Entisen kaatopaikan tilalle toteutettava ratkaisu lisää jätehuollon turvallisuutta ja minimoi haitalliset ympäristövaikutukset.
Suunniteltu materiaalinkäsittelykeskus on linjassa valtakunnallisen jätesuunnitelman ta- voitteiden kanssa. Jätesuunnitelmassa esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvaro- jen järkevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä aiheutuvia vaaroja sekä ympäristö- ja terveyshaittoja.
Materiaalinkäsittelykeskuksen materiaalivirtojen ja prosessien suunnittelu on käynnissä.
Suunnittelu etenee ja käytettävät prosessit tarkentuvat vuoden 2014 aikana. Ympäristö- lupaa haetaan vuoden 2014 lopulla. Rakentaminen aloitetaan YVA-menettelyn valmis- tumisen jälkeen 2014–2015 ja tavoitteena on käynnistää keskuksen toiminta vuonna 2016.
Vaihtoehdot
Hankkeen toteutusvaihtoehdot on valittu sen mukaan, miten eri jätelinjat toteutuvat ja mitkä tällöin olisivat kokonaisuuden laitos- ja tilavaatimukset. Eri jätelinjoissa voisi käyt- tää osittain samoja prosesseja, joten prosessikohtainen mitoitustarve riippuu jätelinjo- jen yhdistelmistä. Vaihtoehtojen toteutumiseen vaikuttaa se, mitä jätteitä alueelle saa- daan käsiteltäväksi. Osittain tähän vaikuttavat myös julkiset päätökset.
YVA-menettelyssä tarkastellaan hankevaihtoehtoja sekä YVA-laissa edellytettyä ns. 0- vaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä seuraavasti:
YVA-menettelyssä tarkasteltavana on kolme vaihtoehtoa ja ns. 0-vaihtoehto.
VE1: Innovatiivinen ja laaja toiminta. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden vastaan- otto ja käsittely, suuri mekaaninen käsittelylaitos, kierrätyspolttoaineen ja muiden jalos- teiden valmistaminen, ympäristörakentaminen, maksimoitu resurssitehokkuus, turvalli- nen loppusijoitus sekä uusien prosessien ja liiketoimintamallien testaus.
VE2: Laaja toiminta. Teollisuuden jätteiden vastaanotto ja käsittely, pieni mekaaninen käsittelylaitos, kierrätyspolttoaineen ja muiden jalosteiden valmistaminen, maksimoitu resurssitehokkuus, Uudenkaupungin yhdyskuntajätteiden siirtokuormaus sekä turvalli- nen loppusijoitus.
VE3: Rajattu toiminta. Rajattu teollisuuden jätteiden vastaanotto ja käsittely, ei me- kaanista käsittelylaitosta, Uudenkaupungin yhdyskuntajätteiden siirtokuormaus ja tur- vallinen loppusijoitus.
VE0: Ei toteutusta. Uudenkaupungin yhdyskuntajätteen vastaanotto 10 vuotta, kaa- topaikan ylläpito 30 vuotta, vastaanotettujen jätteiden siirtokuormaus, muut toimijat kä- sittelevät loput jätteet.
Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin
Arviointimenettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin.
Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lähtökohtana on, että tarkastellaan YVA-lain mukaisesti hankkeen välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia, jotka voivat kohdistua:
a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
d) luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä
e) a–d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Hankkeen vaikutuksia on arvioitu vaikutustyypeittäin ohjelmaan perustuen. Vaikutukset on tunnistettu perustuen yleisiin vastaaviin alueisiin ja prosesseihin. Toiminnan haitalli- set vaikutukset on arvioitu haittojen lieventämistoimineen ja hallintakeinoineen. Vaiku- tusten merkittävyyttä on arvioitu vaikutuskohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden yhdistelmänä. Vaikutuksen merkittävyys on määritetty ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys. Tätä varten merkittävyys on luokiteltu vähäiseksi, kohtalaiseksi tai suureksi. Positiivista vaikutusta on kuvattu selostuksessa vihrein vä- risävyin ja negatiivista vaikutusta kelta-punaisin värisävyin.
Keskeiset epävarmuustekijät on otettu huomioon.
Arvioidut ympäristövaikutukset käsittävät vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, kaavoitukseen, maisemaan, suojelukohteisiin ja kulttuuriperintöön, kas- villisuuteen ja eläimistöön, maaperään ja pohjavesiin, pintavesiin, kaatopaikkavesiin, lii- kenteeseen, ilmanlaatuun, alueen melutasoon, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihty- vyyteen, luonnonvarojen hyödyntämiseen, jätehuollon tavoitteisiin, sosioekonomiset vaikutukset ja ympäristöriskit. Tarkastelu kattaa rakentamisen sekä toiminnan aikaiset vaikutukset.
Vaikutusten arviointi perustuu suurelta osin olemassa olevaan tietoon ja selvityksiin ympäristön nykytilasta. Kunkin vaikutustyypin osalta on esitetty käytetty tietopohja ja tehdyt selvitykset sekä arviointimenetelmät. Arviointi kokonaisuudessa on toteutettu asiantuntijatyönä.
Tarkasteluun sisältyvät myös haitantorjuntakeinot sekä vaihtoehtojen vertailu.
Vaikutustarkastelu on alueellisesti eriytetty vyöhykkeittäin laitosalueelle, lähialueelle ja laajalle alueelle kohdistuvaksi.
ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN
Arviointiselostuksen vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenette- lystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla.
Arviointiselostus on pidetty nähtävänä Uudenkaupungin virastotalolla, yhteispalvelupis- teessä sekä kirjastossa 10.6. – 22.8.2014 välisen ajan ja siitä on pyydetty Uudenkau- pungin kaupungin sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. Kuulutus arvioin- tiselostuksen nähtävänä olosta on julkaistu lehdissä Uudenkaupungin Sanomat ja Vak- ka-Suomen Sanomat. Arviointiselostusta esittelevä yleisötilaisuus on pidetty 11.6.2014 hankkeen sijoitusalueella Munaistenmetsän vanhalla kaatopaikalla.
YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ
Lausuntoja tai lausuntoon liittyviä ilmoituksia on annettu 6. Mielipiteitä ei ole esitetty.
Lausunnot on lähetetty hankkeesta vastaavan käyttöön sähköisesti. Yhteenvedossa tuodaan esille lausuntojen keskeinen sisältö.
Lausunnot
Pyhärannan kunnalla ei ole huomautettavaa arviointiselostuksesta.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa.
Uudenkaupungin kaupunginhallitus ilmoittaa, että yleisesti voidaan todeta, että laa- dittu ympäristövaikutusten arviointiselostus on kattava ja selkeä kokonaisuus, jossa kaikki keskeiset ympäristövaikutukset on riittävällä tasolla selvitetty. Asiat, jotka yhteys- viranomainen on lausunnossaan tuonut esiin, on otettu ympäristövaikutusten arvioin- tiselostuksessa huomioon.
Varsinais-Suomen liiton maakäyttöjaosto toteaa, että YVA-selostuksessa esitetty materiaalikierrätyskeskuksen toiminta, toiminnan vaikutukset ja eri vaihtoehtojen vertailu ovat hyvin ja kattavasti kuvattu. Selostuksesta saa hyvin käsityksen
suunnitellun hankkeen ja toiminnan aikaisista vaikutuksista. Huomioiden alueen nykyisen maankäytön ja alueella olevan teollisen toiminnan ei suunniteltu hanke tule merkittävästi muuttamaan tai aiheuttamaan haitallisia vaikutuksia lähiympäristöön.
Varsinais-Suomen liitto on aktiivisesti mukana kehittämässä jätteiden kierrätystä ja kiertotalouteen siirtymistä useissa eri hankkeissa ja toimintaympäristöissä. Tavoitteet resurssitehokkuuden lisäämiseen ovat tuotu selkeästi esille myös maakunnan
tavoitteissa. Tuoreessa Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa resurssiviisaus on nostettu yhdeksi kärkiteemaksi, ja alueella on tahtotila tehdä Varsinais-Suomesta kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue. YVA-selostuksessa on todettu, että, vasta riittävän suuret volyymit eri kierrätysaineksia takaavat paremman mahdollisuuden ainesten uusiokäytölle. Riittävät volyymit tarkoittavat eri jakeiden osalta joko paikallisen, seudullisen, maakunnallisen tai valtakunnallisen kierrätys- ja
keruuverkoston rakentamista. Varsinais-Suomen liitto on alueellisesti ollut aktiivisesti mukana kehittämässä paikkatietopohjaisia ratkaisuja, eri tahojen välisiä
yhteistyömuotoja sekä erityyppisiä hankkeita tukemaan kiertotalouden kehittämistä ja toivoo vahvaa yhteistyötä hanketoimijan kanssa hankkeen toteuttamisen aikana. YVA- selostuksessa kuvattu hanke on kiertotalouden kehittämisen kannalta keskeinen ja hanke tulisi toteuttaa ensisijaisesti toteutusvaihtoehdon 1 ”Laaja ja innovatiivinen toiminta” mukaisesti.
Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole omalta toi- mialaltaan huomautettavaa arviointiselostuksesta.
Varsinais-Suomen pelastuslaitos on ilmoittanut, että se on antanut lausuntonsa 24.9.2013, jossa todetaan, ettei pelastusviranomaisella ole lausuttavaa ennen raken- nuslupavaihetta.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Arviointiselostuksessa on selvitetty Lassila & Tikanoja Oyj:n Uudenkaupungin materiaa- linkäsittelykeskuksen rakentamista koskevan hankkeen vaihtoehtojen ympäristövaiku- tuksia. Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan, onko arviointiselostuksessa esi- tetyt vaikutukset käsitelty YVA-lain ja –asetuksen (10 §) sekä arviointiohjelman ja yh- teysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Yhteysviranomaisen ympäristö- vaikutusten arvioinnin laadulle asettama vaatimustaso kiteytyy kannanottoon selostuk- sen riittävyydestä. Riittävyyden kriteereitä ovat arviointiselostuksen lainmukaisuus, merkittävien vaikutusten pätevä selvittäminen, olennaisten vaihtoehtojen tasapuolinen ja puolueeton tarkastelu sekä informatiivisuus.
Yhteysviranomaisen lausunnossa on otettu huomioon arviointiselostuksen kuulemisvai- heessa annetut lausunnot.
Hankekuvaus
Hanke, sen lähtökohdat, tavoitteet ja sijainti on kuvattu selkeästi ja varsin seikkaperäi- sesti. Hankkeen sijoittuminen ympäristössään olisi kuitenkin tullut esittää peruskartalla, josta käy ilmi laitosalue ja lähialueet asutusalueineen ja keskeisimpine luonto- ja kult- tuuriympäristökohteineen. Sivuilla 6 ja 7 käytetyt kartat, jotka kuvaavat hankealueen toimintoja ja alueen sijoittumista maankäytöllisesti, eivät anna hankkeen sijoittumisesta Uudenkaupungin alueelle selkeää kuvaa.
Hankkeesta vastaavan tavoitteena on synnyttää vuorovaikutteinen ja luova toimintamal- li, joka edistää suljettujen kiertojen kierrätysyhteiskuntaan siirtymistä. Hankkeen suun- nittelun yhteydessä on tarkoituksena tutkia jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksia alueella ja sen ulkopuolella. Hankkeen lähtökohtana on tarjota enem- män materiaalien uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksia sekä tarvittaessa turval- linen ja asianmukainen loppusijoituspaikka keskuksen asiakkaille, tuottaa raaka-aineita materiaalien jatkojalostusta tekeville yrityksille sekä synnyttää kiertotalouteen liittyviä in- vestointeja ja työtä Uudenkaupungin alueelle. Kokonaisuudesta tulee kansallisestikin kiinnostava esimerkki yksityisen yrityksen kehittämästä materiaalitehokkaasta toiminta- mallista, joka tarjoaa osaltaan jätelain mukaisen kilpailukykyisen vaihtoehdon mm. jät- teenpoltolle.
Hankekokonaisuus eli materiaalinkäsittelykeskus on osa Munaistenmetsän alueen laa- jempaa toimintakokonaisuutta. Alueella toimivan Biolinja Oy:n laitoksessa valmistetaan entisen kaatopaikan rakenteista koottavasta kaasusta ja biohajoavista jätteistä biokaa- sua. Sybimar Oy on elintarviketuotannon sivuvirroista biodieseliä valmistava yritys.
Hankkeen lopullisen toteutuksen laajuudesta ja muista toimijoista riippuen alueelle ra- kentuu suljettuja kiertoja hyödyntävä verkosto, jotka kehittävät toimintojaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa alueen muiden intressitahojen kanssa.
Hankkeeseen sisältyvät toiminnat ja prosessit on kuvattu. Viiden eri jätelinjan sisältämät toiminnot ja paikalla tapahtuvat käsittelyprosessit on kuvattu tila- ja laitetarpeineen sekä todettu prosesseista aiheutuvat keskeiset päästöt. Hankekuvaus ei siis sisällä yksityis- kohtaisia tietoja eri toiminnoista.
Hankkeen toteuttamisaikataulu on kuvattu. Esitetyn aikataulun mukaan suunnittelu ete- nee ja käytettävät prosessit tarkentuvat vuoden 2014 aikana. YVA-menettelyn on arvioi- tu päättyvän vuoden 2014 aikana. Rakentamisen on todettu alkavan YVA-menettelyn valmistumisen jälkeen 2014 - 2015. Ympäristöluvan valmistelu aloitetaan arviointiselos- tusvaiheen aikana ja lupahakemus on tarkoitus jättää vuoden 2014 lopulla. Materiaalin- käsittelykeskuksen toiminta on tarkoitus käynnistää vuonna 2016. Ympäristölupakäsitte- lyn vaatima aika huomioon ottaen aikataulu on tiivis, mutta mahdollinen hankkeen käynnistymiseksi vuoden 2016 aikana.
Hankkeen edellyttämät keskeiset luvat on todettu. Kemikaaliturvallisuuslain mukaisen ilmoitus- tai lupamenettelyn osalta on todettu, etteivät vähäiset kemikaalimäärät edellytä ilmoitusta tai lupaa.
Maankäytön edellyttämän hyväksymismenettelyn osalta on asianmukaisesti todettu, et- tä alueelle laaditaan asemakaava, mutta mikäli se ei ehdi valmistua hankkeen toteutta- misen aikataulun puitteissa, edetään hankkeen toteuttamiseksi suunnittelutarveratkai- sulla. Hankkeen liittymistä valtakunnallisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin on käsitelty ja hankkeen suhdetta maankäyttösuunnitelmiin sekä muihin alueella oleviin toimintoihin on kuvattu. Suunniteltu materiaalinkäsittelykeskus on hyvin linjassa valtakunnallisen jäte- suunnitelman tavoitteiden kanssa. Jätesuunnitelmassa esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä ai- heutuvia vaaroja sekä ympäristö- ja terveyshaittoja. Jätesuunnitelman keskeinen tavoite on lisätä jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä.
Hankkeen elinkaaresta toiminnan rakentamisvaihe ja toiminta on otettu asianmukaisesti huomioon. Sen sijaan toiminnan lopettamista koskevaa osuutta ei ole mainittu arvioin- tiselostuksessa, vaikka arviointiohjelmassa on todettu, että vaikutukset arvioidaan koko elinkaaren ajalta keskuksen rakentamisen, käytön ja lopettamisen osalta. Toiminnan lo- pettamiseen liittyviä toimenpiteet ja niiden vaikutukset, vaikka niiden ennakoiminen on
vaikeaa, olisi tullut yleisellä tasolla todeta ja kuvata tai selkeästi todeta toiminnan kes- toon ja lopettamiseen liittyvä epätietoisuus.
Vaihtoehtojen käsittely
Hankkeessa on tarkasteltu nollavaihtoehdon lisäksi kolmea erilaista vaihtoehtoa. Vaih- toehdot ovat tarkastelussa riittäviä ja niiden arviointi toteutetaan yhdenvertaisesti. Vaih- toehtojen esittäminen on selkeää ja käsittely asianmukaista.
Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi
Yleistä
Hankkeen vaikutuksia on selvitetty arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä anta- man lausunnon perusteella pääsääntöisesti kattavasti ja perusteellisesti. Arviointiselos- tuksessa on YVA-lain mukaisesti käsitelty hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun ja ilmas- toon, kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakentee- seen ja suunniteltuun maankäyttöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä kuvattujen tekijöiden keskinäisiin vuoro- vaikutussuhteisiin. YVA-lain mukaisesti arviointi ei sisällä hankkeen taloudellisten vaiku- tusten arviointia.
Hanke esittää puitteet erilaisille toiminnoille. Hankkeeseen liittyy monia epävarmuuksia ja arviointi on tehty varsin yleisellä tasolla olemassa olevien suunnitelmien perusteella.
Hankkeeseen sisältyviä eri toimintoja koskeva yksityiskohtainen tieto puuttuu. Tämän vuoksi on otettava huomioon, että niiden toimintojen osalta, jotka sellaisenaan edellyt- täisivät YVA-menettelyä, ei voida katsoa arviointimenettelyä toteutetuksi tämän hank- keen arviointimenettelyssä.
Vaikutusten arvioinnissa on eritelty rakentamisaikaiset ja toiminnan aikaiset vaikutukset.
Toiminnan lopettamistoimia ja niiden vaikutuksia ei ole käsitelty eikä toiminnan kestosta ole esitetty ajallista arviota. Toiminnan lopettamisen vaikutuksia on ainoastaan sivuttu kaatopaikkavesien vaikutuksien osalta sivulla 36. Vaikka lähtökohtana on pysyvä ja ma- teriaalien kierrätyksen muuttuviin tilanteisiin sopeutuva toiminta, jolloin tarkkojen lopet- tamistoimien esittäminen ei ole perusteltua, olisi vaikutusten selvittämisessä tullut tar- kastella hankkeen lopettamisen vaikutuksia yleisesti niin kuin edellä hankekuvausta koskevassa osiossa on todettu.
Arvioinnissa on hyvin painotettu ja arvioitu lähtökohtaisesti hankkeen aiheuttamia YVA- lain tarkoittamia merkittäviä vaikutuksia.
Arvioitujen vaikutusten perustaksi on kuvattu alueen nykytila, lähtötiedot ja arviointime- netelmät. Alueen nykytilan kuvaus on varsin suppea, mikä tulee esille jäljempänä usean arvioidun vaikutuksen yhteydessä. Arviointimenetelmät ja vaikutusmekanismit on sel- västi kuvattu kunkin selvitettävän vaikutuksen yhteydessä.
Arviointi on tehty pääasiassa asiantuntija-arvioina. Arviointi on tehty suunnitteluvaiheen hanketietoihin perustuen. Vaikutusten selvittämisessä on käytetty pääosin olemassa olevaa tietoa, mm. viranomaistietoja ja olemassa olevia selvityksiä. Tietoperustaa on täydennetty hanketietoihin pohjautuvilla laskelmilla, maastokäynneillä, suppealla luon- toselvityksellä ja alustavalla riskinarvioinnilla sekä vuorovaikutuksen tuomalla tiedolla.
Epävarmuudet on tunnistettu ja tuotu esille. Vaikutukset on kattavasti esitetty. Haitallis- ten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimet on sisällytetty arviointiin niin, että haittojen ehkäisy- ja lieventämistoimet ovat osa toimintaa. Lieventämistoimet ovat pääpiirteis- sään konkreettisia ja toimivia.
Arvioinnissa käytetty tietoperusta on yleisellä tasolla esitetty, mutta eri vaikutustarkaste- lujen pohjana olevia aiemmin tehtyjä selvityksiä tai muuta aineistoa ei ole merkitty ylei- seen tapaan lähdeluetteloon eli arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto jää epäselväksi eikä arvioinnin johtopäätösten perusteet ole tarkistettavissa. Arviointiselostuksen laatija on yhteysviranomaisen pyynnöstä 3.10.2014 toimittanut luettelon keskeisimmästä ai- neistosta yhteysviranomaisen käyttöön. Arvioinnin tietoperusta on em. luettelo ja arvi- ointiselostuksen asiasisältö huomioon ottaen asianmukainen. Keskeisen aineiston kir- jaaminen erilliseen lähdeluetteloon tai arvioinnin ko. kohtaan on perusteltua ja tarpeen esittää täydennyksenä arviointiselostukseen.
Arvioinnissa vaihtoehtoihin sisältyvien eri toimintojen yhteisvaikutukset sisältyvät tarkas- teluun, vaikka sitä ei ole erikseen mainittu.
Vaikutusten tarkastelualue
Vaikutustarkastelu on alueellisesti eriytetty vyöhykkeittäin laitosalueelle, lähialueelle ja laajalle alueelle kohdistuvaksi. Laitosalueella on tarkoitettu eri toimintojen suunniteltua sijoittumisaluetta. Lähialueella tarkoitetaan ensisijaisesti välitöntä naapurustoa (noin 10–15 kotitaloutta) sekä laajemmin sijaintikuntaa, jossa sijaitsevat liikenneväylät ja kun- nallinen puhdistamo, joiden kautta vaikutus voi ulottua välitöntä naapurustoa kauem- maksi. Laajat alueet tarkoittavat ensisijaisesti seutukuntaa ja myös koko maata, joiden jätehuollon infrastruktuurista keskus osaltaan vastaisi.
Vaikutusalueen rajaus on riittävän laaja. Vaikutuskohtaisia tarkastelualueita ei kuiten- kaan ole merkitty kartalle tai esitetty selkeitä etäisyyksiä kunkin vaikutuksen kohdistu- misesta, mikä vaikeuttaa tarkastelun ulottuvuuden konkreettista käsittämistä ja tekee arvioinnin hieman epämääräiseksi.
Vaikutukset ja niiden selvittäminen
Arviointi kohdistuu selkeästi hankkeen keskeisiin vaikutuksiin. Kaikki merkittävät vaiku- tukset ovat arvioinnissa mukana. Vaikutusarviointia koskevat huomiot ja lupamenettely- jen yhteydessä toteutettavat täydennystarpeet tuodaan esille pääosin arviointiselostuk- sen luvun 6 mukaisessa vaikutusten esittämisjärjestyksessä.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, sivut 28 – 29 ja 6.2 Vaikutukset kaavoitukseen, sivut. 29 - 30
Alue on nykyisellään kaatopaikka- tai teollisuuskäytössä eikä hankkeen sijoittamiseen tarvittavilla uusilla alueilla ole erityisiä viihtyvyys- tai maisema-arvoja. Materiaalinkäsitte- lykeskuksen sijoittuminen alueelle on kaupungin maankäyttösuunnitelmien mukaista ja sopii erittäin hyvin alueen nykyiseen käyttöön, jossa kaatopaikkatoiminta yhdistyy mate- riaalien hyödyntämiseen ja teolliseen jalostamiseen. Yhteenvedon mukaan hankkeen kaikkien toteuttamisvaihtoehtojen vaikutus on ”vähäinen negatiivinen”, mitä voidaan pi- tää perusteltuna.
Munaistenmetsän vanhan kaatopaikan ja nykyisen kaatopaikan alueet on merkitty alu- een yleiskaavassa kaatopaikka-alueeksi (EK). Alueet pohjoispuolella on merkitty teolli- suus- ja varastoalueeksi (T) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Myös alue vanhan kaatopai- kan länsipuolella on lähivirkistysaluetta. Alueella ei ole asemakaavaa. Materiaalinkäsit- telykeskuksen mahdolliset uudet alueet sijaitsevat välittömästi nykyisen kaatopaikka- alueen yhteydessä. Ne ovat Uudenkaupungin kaupungin omistuksessa ja kaavoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi tai lähivirkistysalueeksi. Uudenkaupungin kaupunki on valmistautunut asemakaavoituksen käynnistämiseen. Arviointi yhdyskuntarakentee- seen ja maankäyttöön sekä kaavoitukseen on asianmukaisesti toteutettu.
Vaikutukset maisemaan, suojelukohteisiin ja kulttuuriperintöön, sivu 31
Arviointi vaikutuksista maisemaan ja alueen luonteeseen on toteutettu aiempiin alueen karttoihin ja selvityksiin perustuen. Kaatopaikan lähiympäristö, mukaan lukien suunnitel- lut uudet alueet Peteksentien varrella, on havupuuvaltaista metsää. Alueen länsipuolel- la pääosin kapeahkon metsävyöhykkeen takana on peltoaukea. Välittömässä läheisyy- dessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai kulttuuriperintökohteita eikä alueella esiinny erityisiä maisema-arvoja. Eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutusten on arvioitu olevan
”vähäinen negatiivinen”. Jätelinjoille 1 ja 2 suunniteltu mekaaninen käsittelylaitos ra- kennettaisiin nykyisen kaatopaikka-alueen kuopan pohjalle, jolloin se ei näkyisi alueen ulkopuolelle. Jätelinjojen 3 ja 4 toiminnot sijoittuisivat vanhan maankaatopaikka-alueen välittömään läheisyyteen. Näille alueille ei ole suunniteltu korkeita, maisemaan vaikut- tavia rakenteita. Jätelinjan 5 vastaanottotoiminnot sijoittuvat nykyiselle kaatopaikka- alueelle. Vaikutukset jäävät vähäisiksi. Arviointi on riittävä.
Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön, sivut 32 - 33
Arviointi sisältää jätelinjoittain vaikutukset luonnonvaraisiin kasveihin ja eläimiin, muu- tokset ravinnonsaannissa sekä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Arviointia varten tehtiin suppea luontoselvitys pohjautuen alueen ilmakuviin sekä alueelta otettuihin valo- kuviin ja tehtyihin kenttähavaintoihin, koska alueella ei ole aikaisemmin tehty luontosel- vitystä.
Arvioinnissa on todettu, että alueella ei ole erityistä luontoarvoa eikä herkkiä luontokoh- teita. Luontoympäristö on osittain kulunut ja mukautunut kaatopaikan olemassaoloon.
Alue on vuodesta 1974 lähtien ollut kaatopaikkakäytössä, joten alueen alkuperäinen kasvillisuus ja eläimistö ovat muuttuneet. Alueella on mm. kettuja ja jäniksiä. Kaato- paikka ja sen ympäristö on alueen linnuston suosima ravinnonhankintapaikka ja satun- naisesti kävijöiden joukossa voi olla myös suojeltuja lajeja. Alueella on havaittu vieraile- van merikotkia. Kummallakaan alueella ei esiinny luonnonsuojelunarvoista kasvustoa.
Alueiden lähistöllä ei myöskään esiinny suojelunarvoisia luonto- tai kulttuurikohteita.
Lähimpien arvokkaiden luonto- ja kulttuurikohteiden sijoittuminen olisi ollut tarpeen esit- tää kartalla arviointia tukemaan.
Hankkeen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön aiheutuu lähinnä melusta, roskaantu- misesta ja pölystä eri jätelinjoilla toteutettavan toiminnan seurauksena. Kasvillisuuteen ja eläimistöön vaikuttaa lisäksi metsän raivaaminen keskuksen käyttöön.Uuden alueen käyttöönotto hävittää niiltä nykyisen kasvillisuuden ja eläinten elinympäristön, mutta ei katkaise metsäaluetta. Vaikutuksen on arvioitu olevan ”vähäinen negatiivinen”. Tehty arviointi hankkeen vaikutuksista on riittävä.
Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin, sivut. 33 - 34
Arviointi on toteutettu asiantuntija-arvioina prosessien ennustetun kuormituksen, käsit- telylaitoksen rakenteiden ja maapohjan tiiviyden perusteella sekä ottaen huomioon nykyisen maaperän ja pohjaveden laatu sekä arvioidut pohjaveden virtaussuunnat.
Kaatopaikka-alue sijaitsee kallioisen mäkialueen reunaosassa. Suunnitellun materiaali- käsittelykeskuksen osa on kalliolouhosaluetta. Lounaispuolella kallioalue rajoittuu luo- de-kaakkosuuntaiseen, savipeitteiseen Mourunojan maastopainanteeseen. Pohjoispuo- lella alue on metsäistä ja pienten mäkien ja kallioiden rikkomaa. Irtomaakerrosten ker- rospaksuudesta johtuen kaatopaikka-alueella ei tavata maaperän pohjavettä. Maasto- havaintojen perusteella alueen kallioperä on verrattain tiivistä ja heikosti vettä johtavaa ja alueella muodostuvan kalliopohjaveden määrä on vähäinen. Kaatopaikka-alueen lounaispuolisessa Mourunojan ruhjevyöhykkeessä kalliopohjaveden runsaampi esiinty- minen on todennäköistä. Lähimmät vedenhankintakäytössä olevat kallioporakaivot si- jaitsevat alueen koillis- ja kaakkoispuolilla noin 400 metrin etäisyydellä. Alue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueel- la.
Hankkeen maaperään ja pohjavesiin kohdistuva vaikutus voi syntyä lähinnä suorista nestemäisistä päästöistä tai pölyn liukenemisesta. Jätelinjojen 3 ja 4 lietteiden ja ruop- pausmassojen käsittelyssä syntyy nestepäästöjä, mutta ne jäävät vähäisiksi. Orgaani- nen pöly aiheuttaa vähäistä ravinnekuormitusta. Neste- ja pölypäästöjen hallitsemisesta eriste- ja suojarakenteilla ja päästöjen vähäisyydestä johtuen arvioinnissa on todettu, että millään jätelinjalla tai toteuttamisvaihtoehdolla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjavesiin. Tehty arvio on perusteltu, joskin hankkeen pitkäkestoisuus ja häiriöpäästö- jen mahdollisuus huomioon ottaen ehkä hieman liian ehdoton. Vaikutukset maaperään pohjavesiin on riittävällä tavalla arvioitu.
Vaikutukset pintavesiin, sivut 34 - 35
Arviointi on toteutettu asiantuntija-arvioina sekä aikaisempaan selvitykseen perustuen prosessien ennustetun kuormituksen, vesien käsittelyn sekä alueen rakenteiden ja maapohjan tiiviyden perusteella sekä ottaen huomioon nykyinen veden laatu sekä arvi- oidut virtaamat.
Nykyisellä kaatopaikka-alueella on pintavesiverkosto, josta pintavesi johdetaan paine- linjalla ylös kalliota ja edelleen kaatopaikan eteläpuoliseen ojaan. Kaatopaikka-alueen ulkopuoleiset vedet johdetaan niskaojin alueen länsipuoleiseen Mourunojaan, joka las- kee edelleen Lokalahdentien alittavan Vionojan ja Vionpuhdin kautta Kasarminlahteen Uudenkaupungin merialueelle. Merialueen yleinen käyttökelpoisuus Uudenkaupungin edustalla on luokiteltu tyydyttäväksi.
Vaikutus pintavesiin aiheutuu lähinnä jätteiden käsittelyn vähäisistä nestepäästöistä ja pölystä. Ulkona tapahtuvista prosesseista aiheutuva pöly ei merkittävästi vaikuta pinta- vesiin kohdistuvaan kuormitukseen. Orgaaninen pöly muodostaa kuitenkin vähäisen ra- vinnekuorman, joka kulkeutuu pintavesien mukana vesistöön.
Pintavesiin kohdistuvan vaikutuksen on arvioitu olevan ”vähäinen negatiivinen”. Arvi- oinnissa on otettu huomioon Uudenkaupungin edustan vesialue herkkyydeltään kohta- laisena virkistys- ja matkailukohteena.
Arviointia voidaan pitää sisällöllisesti riittävänä. Arvioinnin vaikutusten kohdentamiseksi ja havainnollistamiseksi olisi tullut esittää kartalla vesistöt ja pintavesien johtamisreitti.
Vaikutukset kaatopaikkavesiin, sivut 35 – 36
Arviointi on toteutettu asiantuntija-arvioina sekä aikaisempaan selvitykseen perustuen.
Arvioinnissa on tarkasteltu hankkeen aiheuttamaa kuormitusta alueen jätevesien mää- rään ja käsittelyyn ottaen huomioon nykyinen veden laatu sekä arvioidut virtaamat.
Kaatopaikkavesien muodostumiseen vaikuttaa ensisijaisesti rakennetun kentän pinta- ala sekä sadevesimäärä. Uudenkaupungin kaatopaikalta kertyy kaatopaikkavesiä noin 25 000 m3 vuodessa. Kaatopaikkavedet alueella johdetaan keskitetysti tasausaltaa- seen, josta ne pumpataan Uudenkaupungin viemäriverkostoon ja edelleen Uudenkau- pungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Tasausallas sijoittuu alueen eteläreunalle.
Arviointiselostuksesta ei käy ilmi, onko olemassa olevan tasausaltaan tilavuus riittävä vai edellyttääkö suotovesimäärän hallinta tasausaltaan laajentamista tai muita toimenpi- teitä. Tämä seikka tulee ottaa huomioon ympäristölupahakemuksen yhteydessä.
Hankkeessa kaatopaikkavesien laatuun ja ennen kaikkea määrään vaikuttavat neste- päästöt jätelinjojen 3 ja 4 uusien alueiden käyttöönotto. Uusien alueiden myötä suoto- vesien määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan eli olevan kokonaisuudessaan 50 000 m3 vuodessa. Suotovesien määrän kasvu lisää kaupungin puhdistamon tulovirtaamaa noin 70 m3/d, mikä on vain noin 1 % puhdistamolle johdettavasta jätevesien kokonaismää- rästä. Lisäkuormitus puhdistamolle ei ole merkittävä, vaikka suotovesien typpipitoisuus on 3-4 -kertainen asumajätevesiin verrattuna. Puhdistamolla on ollut vaikeuksia typen- poistossa. Arviointiselostuksen mukaan puhdistamo pystyy kuitenkin käsittelemään li- sääntyvän jätevesimäärän. Arvioinnissa olisi ollut hyvä esitettyä selkeämmin todeta puhdistamolle johdettavien jätevesien määrä ja sen muutos, puhdistamon käsittelyka- pasiteetti ja vaikutus puhdistamon toimintaan.
Arviointiselostuksessa on huomautettu, että suotovesistä johtuva puhdistamoa rasittava ravinnekuorma ei lisäänny vesien suhteessa. Todennäköisemmin vesi vähitellen laime- nee, koska yhdyskuntajätteiden loppusijoitus alueella päättyy. Kuormitusta on kuitenkin todettu aiheutuvan jonkin aikaa loppusijoittamisen päättymisen jälkeenkin, sillä alueelle sijoitetut biohajoavat jätteet ovat merkittävin ravinteiden lähde. Arvioinnissa kaatopaik- kavesien vaikutuksen on todettu asianmukaisesti olevan kaikissa toteuttamisvaihtoeh- doissa sekä nollavaihtoehdossa ”vähäinen negatiivinen”.
Kaatopaikkavesiä koskevien vaikutusten arviointia voidaan pitää hankkeen suunnittelu- vaiheeseen nähden riittävänä.
Vaikutukset liikenteeseen, sivut 37 - 40
Arvioinnissa on tarkasteltu muutoksia liikennemäärissä ja vaikutuksia liikenteen suju- vuuteen ja liikenneturvallisuuteen tehtyjen liikennemääräselvitysten ja käsiteltävään jä- temäärään perustuvan kuljetustarpeen mukaisilla laskelmilla.
Liikennevaikutukset syntyvät materiaalikeskuksen ollessa toiminnassa jätemateriaalin kuljetuksesta käsiteltäväksi laitokseen, henkilöasiakkaiden jätekuljetuksista ja työpaik- kaliikenteestä. Nykyisin liikenne kaatopaikka-alueelle on arkisin noin 10–30 autokulje- tusta päivässä kuormamäärien ollessa noin 1000 t kuukaudessa. Henkilöautoliikennettä kierrätyspisteeseen on noin 10–20 autoa päivässä. Liikennemäärä Kalannintiellä on 8 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 6 %. Valtatiellä 8 Kalannintien eteläpuolella liikennettä on 6 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, pohjoispuo- lella 7 300 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Liikenne ohjataan alueelle pääväyliä pitkin. Jätteitä tuodaan materiaalinkäsittelykeskuk- seen noin 200 km:n säteeltä. Hankkeen myötä liikenne kasvaa erityisesti Peteksentiel- lä. Alueelle tulevan liikennemäärän on taulukossa arvioitu maksimissaan olevan 137 kuljetusta vuorokaudessa nykyisen toiminnan kuljetusten ollessa 13 eli kuljetusten mää- rä lähes kymmenkertaistuu. Myös henkilöautoliikenne lisääntyy; sen on arvioitu olevan noin 30 henkilöautoa vuorokaudessa.
Liikenteen aiheuttamat haitat keskittyvät pääasiassa lähialueelle Peteksentielle kuormit- taen kuitenkin myös entisestään rasitettuja pääväyliä ja erityisesti Peteksentien ja Ka- lannintien risteystä. Merkittävästi lisääntynyt liikenne aiheuttaa melua laitoksen toiminta- aikoina maanantaista perjantaihin välillä 6–22. Raskas liikenne aiheuttaa lisääntyneitä riskejä, joita vähennetään yrityksen omilla hyvillä käytännöillä ja alihankkijoiden sopi- muksiin liittyvillä vaatimuksilla. Hankkeesta vastaavan toiminnassa kiinnitetään huomio- ta kuljetusten turvallisuuteen. Kaikilla yrityksen käyttämillä kuljettajilla on edellytyksenä ennen työsuhteen aloitusta työturvallisuuskortit ja kuljettajat käyvät säännölliset ammat- tipätevyysdirektiivin mukaiset koulutukset.
Eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutusten on arvioitu laajan toiminnan toteuttamisvaih- toehdoissa 1 ja 2 olevan kohtalainen negatiivinen ja toteuttamisvaihtoehdossa 3 vähäi- nen negatiivinen, mikä on perusteltua kuljetusten määrät huomioon ottaen. Lisäksi vai- kutuskohteen herkkyys on arvioitu kohtalaiseksi, koska alueen liikennemäärien lisään- tyminen vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Arviointia voidaan pitää riittävänä.
Vaikutukset ilmanlaatuun, sivut 40 – 42
Arvioinnissa on tarkasteltu eri prosessien sekä liikenteen aiheuttamia päästöjä
ilmaan sekä hiukkasten leviämistä asiantuntija-arvioina sekä aikaisemmin tehtyjen sel- vitysten perusteella.
Kaatopaikka-alueen ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä merkittävin on yhdyskuntajät- teen loppusijoittaminen kaatopaikan penkkaan, joka aiheuttaa hajuhaittaa. Hajuja aihe- uttava toiminta sijoittuu kallioleikkauksen pohjalle. Keskuksen lähettyvillä ilmanlaatuun vaikuttavien toimijoiden, kuten 2 km päässä sijaitsevien Finnproteinin soijajalostamon, Uudenkaupungin rautavalimon ja Vakka-Suomen Voima Oy:n suunnitellun energiantuo- tantolaitoksen päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun. Kaatopaikalle ei ole suunniteltu omaa energiantuotantoa.
Jätelinjasta 1 (Asumisesta syntyvät jätteet) syntyy seospölyä mekaanisesta jätteen kä- sittelystä, yhdyskuntajätteen hajua käsittelystä ja välivarastoinnista sekä pakokaasuja liikenteestä, siirtoja kuljetuslaitteista sekä työkoneista esim. pyöräkoneista, kaivinko- neista ja liikuteltavista prosessilaitteista. Pölyäminen on vähäistä ja satunnaista, haju sen sijaan on jatkuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä, lisäksi tulevat pakokaasut jätelinjan toiminta-aikoina.
Jätelinjasta 2 (Mekaanisesti käsiteltävät kaupan ja teollisuuden jätteet) syntyy seospö- lyä mekaanisesta jätteen käsittelystä, lievää yhdyskuntajätteen hajua käsittelystä ja vä- livarastoinnista sekä pakokaasuja liikenteestä, siirto- ja kuljetuslaitteista sekä työkoneis- ta. Pölyäminen on vähäistä ja satunnaista, haju sen sijaan on jatkuvaa määrän riippu- essa käsittelymääristä, lisäksi tulevat pakokaasut jätelinjan toiminta-aikoina. Linjoilla 1 ja 2 pölyävät ja haisevat toiminnot sijoitetaan alueen pohjalle rakennettaviin sisätiloihin, jätteitä ei varastoida avoimesti ja hajujen muodostumista seurataan. Pölyämistä este- tään tarvittaessa sitomalla pöly vesisuihkutuksella. Linjojen 1 ja 2 aiheuttamat pöly ja pakokaasut eivät vähäisten määrien vuoksi heikennä ilmanlaatua merkittävästi. Alueella
käsiteltävät yhdyskuntajätemäärät sen sijaan moninkertaistuvat nykyiseen nähden. oi- minta siirtyy kuitenkin sisätiloihin alueen pohjalle, mikä estää tehokkaasti hajujen leviä- mistä. Tulevaisuudessa yhdyskuntajätettä ei enää tasoiteta penkkaan, joten avoimen käsittelyn loppuessa hajut vähenevät. Hajun määrä riippuu myös käsiteltävän jätteen syntypaikkalajittelun tasosta. Jätelinjan 1 kotitalouksista tulevat jätteet haisevat merkit- tävästi enemmän kuin jätelinjan 2 jätteet. Prosessissa erotellut tai erilliskerätyt bioha- joavat jätteet siirretään käsiteltäväksi erikseen joko omana toimintana, Sybimar Oy:n laitokseen tai alueen ulkopuolella sijaitsevaan laitokseen. Nykyisin hajua on tuntunut satunnaisesti alueen lähellä ja tämä saattaa jatkua. Jätelinjasta 3 (Muuten kuin mekaa- nisesti käsiteltävät kaupan ja teollisuuden jätteet) syntyviä päästöjä ovat orgaaninen ja epäorgaaninen pöly, haihtuvat ja haisevat päästöt (orgaaniset yhdisteet) osassa jätteis- sä olevista haitta-aineista. Linjalla käsitellään myös hyvin runsaasti pölyäviä materiaale- ja, kuten tuhkaa. Jätelinjasta 4 (Maa-ainekset ja ruoppausmassat) syntyviä päästöjä ovat orgaaninen ja epäorgaaninen pöly, sekä haihtuvat ja haisevat päästöt (öljyhiilivety- jä, liuottimia) osassa jätteissä olevista haitta-aineista, jotka vapautuvat esimerkiksi ter- misen käsittelynyhteydessä. Molemmista linjoista syntyy pakokaasuja liikenteestä, siir- to- ja kuljetuslaitteista sekä työkoneista. Haju ja haihtuminen ovat satunnaista riippuen käsiteltävien massojen laadusta, pölyäminen jatkuvaa määrän riippuessa käsittelymää- ristä. Lisäksi tulevat pakokaasut jätelinjan toiminta-aikoina. Pakokaasut tai jätteistä haihtuvat yhdisteet eivät vähäisten määrien vuoksi heikennä ilmanlaatua merkittävästi.
Haju jätelinjoista 3 ja 4 on ajoittaista ja riippuu jätteen laadusta. Haju on vähäistä verrat- tuna aiemmin yhdyskuntajätteen penkkaamisesta syntyviin hajuihin sekä alueella ta- pahtuvaan biojätteen käsittelemiseen. Pölypäästöt jäävät todennäköisesti itse alueelle tai sitä reunustavaan metsikköön. Jätelinjassa 5 (Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyja- keet) tuottaa pakokaasuja liikenteestä, siirto- ja kuljetuslaitteista sekä työkoneista.
Mahdolliset elintarvikkeista likaantuneet erilliskerätyt pakkausjätteet voivat myös aiheut- taa satunnaisesti hajujen riskiä. Kaikkiaan pakokaasuja voi syntyä liikennemääräarvioi- den mukaan noin 40 kuljetuksesta vuorokaudessa, mikäli keskus toimisi laskennallisella maksimikapasiteetilla. Vaikutusalueen jätelinjoittain on yhteenvedossa todettu olevan vaihtoehdolla 1 kohtalainen negatiivinen ja muilla vähäinen negatiivinen. Vaikutuskoh- teen herkkyys arvioitiin kohtalaiseksi, koska ilmanlaadulla on vaikutusta laitosalueen työntekijöiden sekä lähialueiden asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen. Ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset on riittävällä tavalla arvioitu.
Meluvaikutukset, sivut 42 - 43
Arvioinnissa on tarkasteltu eri prosessien sekä liikenteen aiheuttamaa melua alueella asiantuntija-arvioina sekä muissa vastaavissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteel- la. Melumallinnuksia ei ole tehty, koska on vielä epävarmaa, mitä toimintoja alueelle lo- pulta sijoittuu. Tämä on ymmärrettävä lähtökohta tilanteessa, jossa hankkeeseen liittyy monia epävarmuuksia, useita vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä. Arviointimenettelyyn liittyy kuitenkin aina se, että varmuutta siitä, mikä vaihtoehto toteutuu, ei ole. Tavoittee- na on, että ympäristövaikutukset selvitetään niin hyvin kuin arviointimenettelyn aikana tiedossa olevien suunnitelmien perusteella on mahdollista. Melumallinnus eri vaihtoeh- tojen sisältämistä meluavista toiminnoista on paras arviointimenetelmä hankkeen vaih- toehtojen meluvaikutusten ja niiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi. Ilman mallinnusta ja kartalla esitettyjä melualueita arviointi jää hyvin hataraksi. Myös melun vaikutuksen ulottuvuus tulisi selkeämmin ilmi mallinnuksella ja melun vaikutusalue kävisi selkeästi ilmi kartalta. Melumallinnukset tulee sisällyttää lupa- ja hyväksymismenettelyihin.
Toiminnasta aiheutuva melu on jätteenkuljetusliikenteen ja kaatopaikkakoneiden aiheut- tamaa ja rajoittuu kaatopaikka-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Melua aiheutuu myös alueen muista toiminnoista ja niihin liittyvästä liikenteestä sekä muusta liikentees- tä. Toiminnan aikaisen melun lähteitä ovat kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa kuljetuk-
set, siirrot ja käsittely. Jätelinjan 1 ja jätelinjan 2 mekaaninen käsittely sijoittuisi alueen pohjalle sisätiloihin ja olisi käynnissä klo 6–22. Jonkin verran on toimintaa ulkona klo 6–
22 mekaanisen käsittelyn ollessa käynnissä liittyen siirtoihin lajitteluun ja kuljetuksiin.
Ulkona toiminnot on tarkoitus ajoittaa välille 7–18. Jätelinjan 3, 4 ja 5 melua aiheuttavi- en käsittelylaitteiden prosessit ovat vaihtelevasti käynnissä pääasiassa aikavälillä 7–18.
Jonkin verran siirtoja ja kuljetuksia voidaan tehdä ajalla 6–22. Vastaavia toimintoja kos- kevien mittaustulosten perusteella 55 dbB:n melualueen oletetaan ulottuvan noin 60 metrin etäisyydelle melulähteestä. Melu ei ole kapeakaistaista. Kaikki toiminnot suunni- tellaan niin, että melu ei ylitä sallittuja ohjearvoja läheisessä asutuksessa. Lähimpään asutukseen ulottuvan matkan perusteella ohjearvojen ylittymistä ei ole pidetty todennä- köisenä. Arviointiselostuksen mukaan melua ei ole yöaikaan, iltaisin eikä sunnuntaisin.
Lauantaisin meluavaa toimintaa liittyy lähinnä jätelinjaan 1. Toiminta-aikoja koskien on kuitenkin huomattava, että toimintaa on jonkin verran jo klo 6 alkaen eli tunnin verran yöajan puolella. Todennäköisesti suurimman meluhaitan on arvioitu koituvan lisäänty- neestä liikennemelusta kaatopaikalle vievien teiden varsilla.
Meluvaikutuksen on toteuttamisvaihtoehtojen osalta arvioitu olevan ”vähäinen negatiivi- nen”. Vaikutuskohteen herkkyys on arvioitu kohtalaiseksi, koska melulla on vaikutusta laitosalueen työntekijöiden ja lähialueiden asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen sekä myös alueen eläinten elinoloihin.
Melun arvioinnin yhteyteen sisällytetään yleensä myös tärinävaikutukset. Tärinää syn- tyy ainakin rakentamisvaiheessa ja mahdollisesti myös materiaalien siirtojen yhteydes- sä. Hankkeen mahdollisia tärinävaikutuksia ei ole arvioinnissa otettu huomioon.
Melun sekä mahdollisen tärinän vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty. Arviointia tulee tältä osin täydentää lupa- ja hyväksymismenettelyiden yhteydessä.
Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, sivut 44 – 45
Toiminnan aiheuttamat pöly- ja hiukkaspäästöt, melu, haju, roskaantuminen ja haitta- eläimet ja niiden vaikutukset hankkeen lähialueelle on arvioitu asiantuntija-arvioina olemassa olevien selvitysten, muiden vastaavien keskusten ja YVA-ohjelman aikana kerättyjen huolenilmausten perusteella.
Alueen nykytilannetta on esitetty vaikutusalueen rajausten kuvaamisen yhteydessä.
Nykytilanteessa merkittävin vaikutus muodostuu yhdyskuntajätteen loppusijoituksesta kaatopaikan penkkaan. Toiminta aiheuttaa hajuja, melua ja roskaantumista ja muodos- taa houkuttelevan elinympäristön tuhoeläimille.
Jätelinjasta 1 ja 2 syntyy seospölyä mekaanisesta jätteen käsittelystä, yhdyskuntajät- teen hajua käsittelystä ja välivarastoinnista sekä pakokaasuja liikenteestä ja siirto- ja kuljetuslaitteista. Melua aiheutuu kuljetuksista, siirrosta ja mekaanisesta käsittelystä.
Prosessoidun materiaalin siirroista ja välivarastoinnista koituu tuulen ja lintujen aiheut- tamaa roskaantumista. Yhdyskuntajätteen käsittelyyn liittyvät myös haittaeläimet. Pö- lyäminen on vähäistä ja satunnaista, roskaantuminen ja haju jatkuvaa määrän riippues- sa käsittelymääristä. Pakokaasut ja melu voivat haitata laitoksen toiminta-aikoina ja haittaeläimet erityisesti lämpiminä vuodenaikoina. Jätelinjalla 2 hajut ovat lievempiä kuin linjalla 1. Jätelinjasta 3 ja 4 syntyviä päästöjä ovat orgaaninen ja epäorgaaninen pöly, haihtuvat ja haisevat päästöt, käsittelyprosesseista, siirroista ja kuljetuksista ai- heutuva melu sekä pakokaasuja liikenteestä ja siirto- ja kuljetuslaitteista. Haju ja haihtuminen on satunnaista riippuen käsiteltävien massojen laadusta, pölyäminen jat- kuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä, pakokaasut ja melu voivat haitata laitoksen toiminta-aikoina. Linjat 3 ja 4 eivät aiheuta roskaantumista eivätkä houkuttele merkittä-
västi haittaeläimiä. Jätelinja 5 tuottaa pakokaasuja liikenteestä sekä siirto- ja kuljetus- laitteista. Mahdolliset elintarvikkeista likaantuneet erilliskerätyt pakkausjätteet voivat myös houkutella tuhoeläimiä ja aiheuttaa satunnaisesti hajujen riskiä. Hajujen, melujen ja pölyjen haittojen minimointi on esitetty myös muualla arviointiselostuksessa.
Alueella käsiteltävät jätemäärät kasvavat nykyiseen nähden, mutta koska yhdyskunta- jätteisiin liittyvä toiminta siirtyy sisätiloihin matalalle kallioleikkauksen pohjalle, hajujen leviäminen ja tuhoeläinten toiminta estyy ja roskaantuminen vähentyy. Yhdyskuntajätet- tä ei enää tasoiteta penkkaan, joten avoimen käsittelyn loppuessa hajut ja tuhoeläinten elinmahdollisuudet vähenevät merkittävästi. Roskat siivotaan ympäristöstä, ja aluetta ympäröivä metsä pidättää sekä päästöjä että roskia. Melua esiintyy ajoittain, mutta se ei ylitä ohjearvoja asunnoissa. Melua ei ole yöaikaan eikä sunnuntaisin. Mikäli keskus to- teutetaan suurimman vaihtoehdon mukaan, tähän liittyy uusien alueiden käyttöönotto ja puuston ja kasvillisuuden hävittäminen. Suunnitelluilla uusilla alueilla luonto on kulunut- ta ja roskaantunutta pitkän kaatopaikkatoiminnan ja ihmisten aiheuttaman roskaamisen vuoksi. Alueiden ympärille jätetään metsävyöhyke, joka ehkäisee maisemahaittoja sekä roskien, melun, pölyn ja hajujen leviämistä alueen ulkopuolelle. Todennäköisesti suurin haitta koituukin erityisesti jätelinjan 1 muodostamista hajuriskeistä sekä kaikista linjoista johtuvasta lisääntyneestä liikenteestä (melu, riskit), jota on hallittava suunnittelemalla logistiikka tehokkaasti sekä kehittämällä liikenneturvaa sekä yritysten omien kuljetusten että alihankkijoiden osalta. Liikennemääräarvioiden mukaan vaikutukset syntyisivät noin 40 kuljetuksesta vuorokaudessa laitoksen aukioloaikoina, mikäli keskus toimisi lasken- nallisella maksimikapasiteetilla. Käytännössä tällaisen toiminnan on katsottu olevan korkeintaan ajoittaista.
Hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksen on arviointiselostuksessa todettu olevan vaihtoeh- dossa 1 ”kohtalainen negatiivinen”, vaihtoehdoissa 2 ja 3 ”vähäinen negatiivinen”.
Hankkeen toteuttamatta jättämisellä ei ole vaikutusta. Vaikutuskohteen herkkyys arvioi- tiin kohtalaiseksi, koska alueen naapurustossa on pysyvää asutusta, alueen naapurus- tossa on lähivirkistykseen tarkoitettua VL-aluetta ja Uusikaupunki on alueellisesti mer- kittävä matkailukohde, jossa liikkuu ja majoittuu runsaasti matkailijoita erityisesti kesä- aikaan. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen on riittävällä tavalla arvioitu.
Luonnonvarojen hyödyntäminen, sivut 45 – 47 ja Jätehuollon tavoitteiden toteutuminen, sivu 47
Luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta keskus lisää mahdollisuuksia saada markki- noille kierrätysraaka-aineita ja maa-aineksia sekä jätepohjaisia polttoaineita, joilla voi- daan korvata uusiutumattomia ja neitseellisiä raaka-aineita. Materiaalinkäsittelykeskuk- sen korvaamat raaka-aineet eivät kuitenkaan ole sellaisia, että ne olisivat erityisen niukkoja ja osa hyödyntämisestä perustuu energiahyötykäyttöön. Mitä enemmän kes- kukseen tulee erilaisia jätteitä, sitä todennäköisemmin tietty jätejae saadaan hyödynnet- täväksi tai voidaan ottaa käyttöön uusia hyödyntämisprosesseja. Hyödyntämisen tulok- sena tarkastellut määrät ovat summittaisia, sillä lopullinen määrä riippuu saatavan jät- teen määrästä ja laadusta sekä toisaalta tuotteiden markkinakysynnästä. Vaikutus luonnonvarojen hyödyntämiseen on todettu kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa positiivi- seksi.
Vaikutus jätehuollon tavoitteiden toteutumiseen on yhteydessä luonnonvarojen hyödyn- tämiseen. Materiaalinkäsittelykeskus ei vaikuta ensisijaisesti jätteiden määrän mini- moimiseen, mutta sen mahdollisuudet vaikuttaa syntyneiden jätteiden hyödyntämisas- teeseen ovat merkittäviä.
Jätelinjan 1 jäte on syntypaikkalajiteltua, joten siitä on jo otettu erikseen hyötyjakeita.
Ratkaisu tarjoaa käsittelyvaihtoehdon alueen kuntien yhdyskuntajätteille kaatopaikka- kiellon astuttua voimaan. Koneellisella lajittelulla osa jätteestä saadaan palautettua materiaalihyödyntämiseen ja loppu hyödynnetään energiana. Vaihtoehtoja ovat biokaa- sutus, rinnakkaispoltto tai poltto. Biokaasutuksen mädätteestä voidaan edelleen valmis- taa ravinnetuotteita. Järjestelmä tukee innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä. Jätelin- jan 2 jäte on syntypaikkalajiteltua, joten siitä on jo otettu erikseen hyötyjakeita. Ratkaisu tarjoaa käsittelyvaihtoehdon alueen kaupan ja teollisuuden yhdyskuntajätteille kaato- paikkakiellon astuttua voimaan. Koneellisella lajittelulla osa jätteestä saadaan palautet- tua materiaalihyödyntämiseen ja loppu hyödynnetään energiana, vaihtoehtoja ovat bio- kaasutus, rinnakkaispoltto tai poltto. Biokaasutuksen mädätteestä voidaan edelleen valmistaa ravinnetuotteita. Järjestelmä tukee innovatiivisia ratkaisuja. Jätelinjan 3 jät- teistä voidaan hyödyntää materiaalina alueen ulkopuolella vain murto-osa, mutta pää- osa massoista käytetään alueen sisällä tapahtuvaan ympäristörakentamiseen ja pie- nempi osa hyödynnetään muiden jätteiden käsittelyssä. Tämä tarjoaa kustannustehok- kaan luonnonvaroja säästävän mahdollisuuden muiden jätteiden turvalliseen käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Jätelinjan 4 jätteistä voidaan hyödyntää materiaalina alueen ulko- puolella vain murto-osa, mutta puolet massoista käytetään alueen sisällä tapahtuvaan ympäristörakentamiseen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden muiden jätteiden turvalliseen käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Jätelinjan 5 materiaalit siirtyvät kokonaan hyödynnettä- väksi ja korvaamaan mm. metalleja ja lasia. Vaikutukset jätehuollon tavoitteiden toteut- tamiselle on asianmukaisin perustein arvioitu positiivisiksi.
Sosio-ekonomiset vaikutukset, sivut 48 – 49
Materiaalinkäsittelykeskuksen suorat sosioekonomiset vaikutukset liittyvät ensisijaisesti Uuteenkaupunkiin tuleviin investointeihin ja työpaikkoihin. Hankkeen vaikutukset on ar- vioitu positiivisiksi kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdot lisäävät alueella työpaikkoja 4- 10 kappaleella. Arviointi tuo YVA-menettelyssä arvioitavia vaikutuksia riittävällä tavalla esille.
Ympäristöriskit, sivut 50 – 51
Osana ympäristövaikutusten arviointia on arvioitu alustavasti materiaalinkäsittelylaitok- sen ympäristöriskejä. Merkittävimmiksi ympäristöriskeiksi on arvioitu tulipalo jätemateri- aalikasoissa, mekaanisessa käsittelylaitoksessa tai prosessilaitteissa, tulipalon sammu- tusvesien sisältämät haitalliset aineet, rankkasateiden aiheuttama varastointikasojen liettyminen sekä kenttäalueiden pohjarakenteiden rikkoutuminen. Myös kone- ja laiteri- kot on todettu. Riskien hallitsemiseksi on esitetty samassa yhteydessä tarvittavat toi- menpiteet. Tarkastelussa on ollut mukana myös prosessikohtaiset riskit pääpiirteissään kuten virhe jätteen toimittamisessa, vastaanotossa ja tarkistamisessa, ulkona toteutet- tavien prosessien säätilan vaikutus, pölyn hallinta, jätteen kuivaus- ja pesuprosessit se- kä jätetyypin käsittelyyn tarvittavan prosessin määrittelyssä käytetyn analyysin virhe.
Yhteenvetona on todettu, että ympäristöriskit prosessivaiheissa ovat pieniä ja jäävät paikallisiksi. Tarkempi riskinarviointi toteutetaan ympäristölupahakemuksen yhteydessä.
Ympäristöriskejä koskeva tarkastelu on riittävä.
Rakentamisaikaiset vaikutukset, sivu 51
Rakentaminen toteutetaan alueella vaiheittain. Uusien alueiden käyttöönottoon liittyy maansiirtoa ja louhintaa. Rakennustyöt toteutetaan vuosien aikana vähitellen ja näin myös haitat ajoittuvat pitkälle aikavälille. Kun uusi alue otetaan käyttöön, niin puusto,
kasvillisuus ja pintamaa poistetaan, alueelle tehdään tarvittavat pohja- ja muut raken- teet. Rakentamisessa otetaan huomioon kaatopaikkakaasun keräysverkosto sekä Bio- linja Oy:n biokaasulaitos, jotta rakentaminen ei aiheuta riskiä laitoksen toiminnalle. Ra- kentaminen on maa- ja teollisuusrakentamista, jonka aikana alueella on koneita, laitteita ja telineitä, jotka näkyvät maisemassa, mutta vaikutuksen kesto on lyhytaikainen. Jäte- linjat 1 ja 2 vaativat pysyviä rakennuksia, joihin sijoitetaan melua ja hajua aiheuttavat käsittelylaitteistot. Rakentamisen pääasialliset ympäristövaikutukset ovat liikenteen päästöt ja melu sekä koneiden melu. Rakentamisesta syntyvät maamassat hyödynne- tään alueen rakentamisessa ja muut jätteet joko alueella tai Lassila & Tikanojan muissa laitoksissa. Rakentaminen toteutetaan pääosin päiväsaikaan ja arkipäivisin, jotta melu- ja liikennehaitat minimoidaan. Rakentaminen ei aiheuta poikkeuksellisia tilanteita vesien käsittelyyn. Rakennustyöt ajoitetaan niin, että niiden aiheuttamat haitat (melu, liikenne) minimoituvat.
Rakentamisesta syntyvät vaikutukset on riittävällä tavalla kuvattu lyhyesti ja selkeästi.
Keskeisimpien haittavaikutusten on asianmukaisesti todettu aiheutuvan melusta ja lii- kenteestä.
Yhteenveto hankkeen vaikutuksista ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus, sivut 52 - 53 Luvussa 8 on esitetty yhteenveto eri vaihtoehdoista. Yhteenvedossa todetaan, että jäte- linjoista 3 ja 4 tulevat useimmat haitalliset vaikutukset. Koska linjat 3 ja 4 liittyvät kaato- paikoille välttämättömään loppusijoitustoimintaan, ne ovat läsnä kaikissa toteutusvaih- toehdoissa. Jätelinjat 1 ja 2 lisäävät vaikutuksia lähinnä liikenteen kautta, lisäksi niillä on vaikutusta ilmanlaatuun hajujen ja lisääntyneen liikenteen vuoksi. Positiivisten vaiku- tusten kannalta erot syntyvät nimenomaan jätelinjojen 1 ja 2 kautta, koska niissä on korkeampi hyödyntämisaste ja enemmän työllistämisvaikutusta. Yhteenveto toteutus- vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista vaikutustyypeittäin on esitetty vertailutaulukossa, josta käy värikoodeilla selvästi ilmi, että negatiivisia vaikutuksia ja myös positiivisia vai- kutuksia on eniten laajimmalla vaihtoehdolla 1 ja seuraavaksi eniten vaihtoehdolla 2, mikä on suunnitellun toiminnan laajuuden perusteellakin ennustettavaa.
Arviointiselostuksen mukaan yhteenvetona nähdään, että toiminnan haitat syntyvät pääasiassa kaatopaikkaan oleellisesti kuuluvista toiminnoista. Niiden suuruus riippuu toiminnan volyymeistä, mutta toisaalta suuremmat volyymit myös lisäävät mahdolli- suuksia ottaa käyttöön uusia prosesseja ja saada yhä uusia jätteitä hyödyntämisen pii- riin. Haitat ovat hyvin tunnettuja ja tyypillisiä tällaiselle toiminnalle ja niiden hallitsemi- sessa on toiminnanharjoittajalla pitkä kokemus. Sijoituspaikka on suunniteltu tällaiselle kaatopaikkatoiminnalle ja toiminnan riskit on mahdollista hallita alueella. Laajimmat to- teutusvaihtoehdot edellyttävät uusien alueiden käyttöönottoa ja siltä osin niillä on pysy- vä vaikutus pienen maa-alueen luontoon. Toisaalta nimenomaan laajimpiin toteutus- vaihtoehtoihin 1 ja 2 liittyvät merkittävimmät positiiviset vaikutukset jätteiden hyödyntä- miselle ja siten laajemmille ympäristöeduille.
Hankkeesta vastaavan näkemys on, että kielteiset ympäristövaikutukset ovat hallittavis- sa ja myönteiset mahdollisuudet ovat niin merkittäviä, että ympäristölupahakemusta ha- luttaisiin hakea ensisijaisesti laajimman vaihtoehdon 1 perusteella. Lupahakemusvai- heessa eri jätelinjojen volyymejä ei ole tarpeen nostaa tästä selvityksestä. Hankkeesta vastaavalla on voimakas sitoutumishalu alueen kehittämiseen uuden kiertotalouden solmukohdaksi, joka kykenisi vastaamaan jätehuollon kehittämistarpeisiin myös tulevai- suudessa. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, mikäli alueelle saadaan lupa ottaa vas- taan riittävän isoja jätevolyymejä.
Vaikutusarvioinnin perusteella on todettavissa, että vaihtoehtojen haitalliset vaikutukset eivät suoraan estä minkään vaihtoehdon toteuttamista. Vaihtoehtojen vaikutusten arvi- ointi on kuitenkin esitetty melko yleisellä tasolla, minkä vuoksi vaihtoehtojen mukaisten toimintojen tarkentuminen ja lupamenettelyn yhteydessä esitettävä tarkempi selvitys an- taa tarkemman tiedon vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta erityisesti ympäristölu- van myöntämisperusteiden näkökulmasta. On huomattava, että vaihtoehtojen mukaiset jätelinjojen kokonaisjätemäärät voivat sisältää toimintoja, joiden laatu ja laajuus saatta- vat käsiteltävästä jätemateriaalista riippuen olla laadultaan ja laajuudeltaan hyvin erilai- sia luvan myöntämisperusteiden näkökulmasta.
Seuranta
Seurantaa on käsitelty sivulla 51. Arviointiselostukseen on koottu yhteenveto hankkeen vaikutusten seurantaan liittyvistä asioista ja esitetty alustava seurantaohjelma. Seuran- taohjelma tarkentuu ympäristölupahakemuksen yhteydessä ja on ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyen riittävällä tavalla esitetty. Esitetty seuranta käsittää melun, hajun, kaatopaikkavedet, massataseen, pölypäästöt, pintavedet, turvallisuuden ja vali- tukset haitoista.
Osallistuminen
Arviointimenettelyssä on keskeistä osallistuminen ja sen avulla saatavan palautteen ai- to huomioon ottaminen sekä hankkeen ympäristövaikutusten riittävä selvittäminen. Ar- vioinnissa on sidosryhmille varattu riittävä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja antaa lausuntonsa hankkeesta. Arviointiselostuksessa on informoitu YVA-menettelyn kulku keskeisine vaiheineen yleisötilaisuus mukaan lukien. Hankkeesta tiedottamisesta ja yh- teydenpidosta sidosryhmiin on varustauduttu. Hankkeella on oma verkkosivusto www.munaistenmetsa.fi ja hankkeen tiedottamisessa on pyritty hyödyntämään myös Uudenkaupungin kaupungin tiedotuskanavia.
Raportointi
Arviointiselostus on kohtuullisen hyvin jäsentynyt, mutta selostuksen layout antaa hie- man sekavan vaikutelman. Selostuksen sisältö on tiiviisti esitetty ja siinä on runsaasti tietoa. Teksti on helppolukuista ja hyvin muullekin kuin asiantuntijalle avautuvaa. Rapor- toinnissa arvioinnin painopisteet tulevat hyvin esille. Selostuksessa on käytetty kartta- ja muuta havainnemateriaalia. Karttamateriaalin laajempi käyttö olisi ollut tarpeen myös vaikutusalueen esittämiseksi ja hankealueen lähiympäristön laadun ja erityispiirteiden esille tuomiseksi.
Vaikka arviointiselostuksesta puuttuu muutamia asioita, selostus antaa ympäristövaiku- tusten arvioinnista annetun lain mukaisesti hyvän kokonaiskuvan hankkeen ympäristö- vaikutuksista.
Arviointiselostuksen riittävyys
Arviointiselostus on asianmukaisesti laadittu ja antaa riittävän kokonaiskuvan hankkeen ympäristövaikutuksista. Arviointiselostusta tulee täydentää ennen sen liittämistä hank- keen lupahakemuksiin tai muihin hyväksymismenettelyihin seuraavilla asioilla:
*Luettelo arvioinnissa käytetystä keskeisestä aineistosta
*Selvitys hankkeen lopettamistoimista ja niiden vaikutusarviointi
*Suotovesjen hallintaa koskevat mahdolliset lisätoimenpiteet
*Keskeisten meluavien toimintojen melumallinnukset ja mahdollinen tärinävaikutus
*Kartat joista ilmenee sijainti vesistöihin nähden, lähialueiden asutus sekä läheiset arvokkaat luontokohteet
Arviointi täyttää esille tuoduista asiasisältöön ja raportointiin liittyvistä puutteellisuuksista huolimatta sille asetetut vaatimukset.
LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO
Menettelyn aikana saadut alkuperäiset lausunnot säilytetään Varsinais-Suomen elinkei no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arkistossa. Yhteysvi ranomaisen lausunto lähete tään tiedoksi lausunnonantajille ja niille mielipiteen esittäjille, jotka ovat antaneet osoite- tietonsa.
Yhteysviranomaisen lausuntoja arviointiselostus on nähtävänä 20.10.2014 alkaen internetissä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivulla www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi sekä yhden kuukauden ajan virka-aikana Uuden- kaupungin kaupunginvirastossa, yhteispalvelupisteessä ja kirjastossa aiemmin julkais tuun kuulutukseen perustuen.
Vastuualueen johtajan sijainen, yksikönpäällikkö
Ylitarkastaja
nna-L ena Seppälä
Liitteet 1. Luettelo lausunnonantajista
2. Suoritemaksun määräytyminen ja sitä koskeva oikaisuvaatimusosoitus
Suoritemaksu 1 1 000 €
Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstö- hallinnon palvelukeskuksesta.
Jakelu Lassila & Tikanoja Oyj
Tiedoksi Sähköisesti:
Lausunnon antajat
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kustavin kunta
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Metsäkeskus Lounais-Suomi
Suomen ympäristökeskus Taivassalon kunta
Vehmaan kunta Ympäristöministeriö
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Uudenkaupungin ympäristöyhdistys ry
LIITE 1
LUETTELO LAUSUNNON ANTAJISTA Lausunnon antajat
Pyhärannan kunta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Uudenkaupungin kaupunki
Varsinais-Suomen Liitto
Varsinais-Suomen maakuntamuseo Varsinais-Suomen pelastuslaitos
LIITE 2 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN JA MAKSUA KOSKEVA MUUTOKSENHAKU
Maksu määräytyy valtioneuvoston asetuksessa (291/2014) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista maksu- taulukon mukaisesti. Taulukon mukaan maksu on 11 000 euroa; YVA-laissa tarkoitet- tu lausunto arviointiselostuksesta tavanomaisessa hankkeessa (14–23 henkilötyöpäi- vää).
Maksuvelvollinen, joka katsoo, että julkisoikeudellisesta suoritteesta määrätyn mak- sun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia oikaisua maksun määränneeltä viranomaiselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä.
